Venäläiset oligarkit pysyvät hiljaa Ukrainan sodasta
Harva umpirikas venäläinen on kertonut kantansa Venäjän hyökkäykseen Ukrainassa. Oligarkkien menneiden vuosien poliittinen valta on mennyttä, ja moni elää tällä hetkellä "melkoisessa pinteessä", arvioi Ulkopoliittisen instituutin asiantuntija Ylen haastattelussa. Selvitimme, mitä Venäjän rikkaimmille kuuluu nyt.
Transnitriassa räjähtelee, Venäjä katkaisee kaasutoimituksia
Ukrainalaiset sotilaat ovat nousemassa panssarivaunun kyytiin lähellä Slovjanskia Itä-Ukrainassa 26. huhtikuuta.Yasuyoshi Chiba / AFP
Taistelut Itä-Ukrainan rintamalla jatkuvat hellittämättä. Moldovaan kuuluvassa, mutta Venäjän hallitsemassa Transnistriassa on tapahtunut räjähdyksiä hallinnollisissa rakennuksissa. Moldova uskoo, että kyseessä on Venäjän provokaatio. Venäjä katkaisee kaasutoimitukset Puolaan ja Bulgariaan, koska nämä eivät ole alkaneet maksaa kaasustaan ruplilla. Varsinkin Bulgaria on riippuvainen venäläisestä kaasusta.
Moni Suomessa asuva somali pelkää Natoon liittymistä
Somaliassa toimittajana työskennellyt Hassan Kaafi Halane asuu perheineen nyt Helsingissä. Hän nauhoittaa verkkolähetyksiä olohuoneessaan Helsingin Oulunkylässä.Ronnie Holmberg / Yle
Ukrainan sota huolestuttaa myös Suomen somaleita, joista monella on omakohtaisia kokemuksia sodasta. Monet suomesta turvaa hakeneet somalit ovat kokeneet maamme sotilasliittoon kuulumattomuuden takeena rauhasta. Sen takia ajatus Natoon liittymisestä herättää osassa somaleista jopa pelkoja sodan syttymisestä.
Osakesijoitukset pörssiyhtiöihin ja myös listaamattomiin yrityksiin toivat viime vuonna hyviä tuottoja eläkerahastoille. Marja Väänänen / Yle
Viime vuosi toi erinomaisia tuottoja monille eläkerahastoille, kun osakemarkkinoilla nähtiin laajalti nousua. Suomalaiset eläkeyhtiöt pärjäsivät hyvin, kun Eläketurvakeskus vertaili useiden eri maiden eläkeyhtiöiden tuottoja viime vuonna ja myös pidemmällä aikavälillä.
Tänään on kolea päivä koko maassa
Yle Sää
Päivä on kolea koko maassa. Päivälämpötilat jäävät osassa Lappia pakkasen puolelle ja muualla lämpötila on laajalti 5 asteen vaiheilla. Pilvisyys on vaihtelevaa, ja paikoin tulee lumikuuroja, etelässä mahdollisesti räntä- tai vesikuuroja.
Suomalaisista 47 prosenttia vähentää todennäköisesti liikkumistaan, mikäli liikennepolttoaineiden hinnat nousevat huomattavasti, ilmenee Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) tutkimuksesta. Runsas kolmannes ei aio hintojen noususta huolimatta vähentää liikkumistaan.
Tutkimuksen mukaan alle 30 000 asukkaan paikkakunnilla yli 70 prosenttia pitää polttoaineiden korkeita hintoja vapautta rajoittavina. Yli 80 000 asukkaan paikkakunnilla näin ajattelee puolet.
– Suhtautuminen polttoaineiden hintoihin jakaa suomalaisia asuinpaikan ja puoluekannatuksen mukaan. Mitä pienempi paikkakunta, sen suurempana ongelmana polttoaineiden hinnat nähdään, arvioi Evan ekonomisti Sanna Kurronentiedotteessa.
Hänen mukaansa vastaukset tukevat näkemystä, että Suomen poliittinen kartta saattaa olla entistä vahvemmin polarisoitumassa asuinpaikan koon mukaan.
Kyselystä ilmenee, että suomalaisista 32 prosenttia aikoo äänestää poliitikkoja, jotka lupaavat laskea polttoaineiden hintaa. Perussuomalaisten äänestäjistä näin katsoo jopa 75 prosenttia.
– Kontrasti muiden puolueiden kannattajiin nähden on valtava, sillä yhdessäkään muussa puolueessa enemmistö ei ilmaise haluavansa vaikuttaa polttoaineen hintaan äänestämällä. Tämä kielii asetelmista ja odotuksista tultaessa eduskuntavaalivuoteen 2023, Kurronen sanoo.
Kyselyyn vastasi runsaat 2 000 ihmistä. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.
Helsinki-Vantaan lentoasemalla järjestetään keskiviikkona ehkä yksi kaikkien aikojen laajimmista suuronnettomuusharjoituksista. Harjoitukseen osallistuu noin 15 eri organisaatiota ja noin 450 henkilöä.
– Normaalisti lentoasemalla pidetään tällainen suurempi harjoitus kerran vuodessa. Koronan vuoksi ei ole pariin vuoteen kuitenkaan päästy harjoittelemaan, sanoo Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Jorma Alho.
Henkilömäärän suhteen kyseessä voi Alhon mukaan olla jopa suurin koskaan järjestetty vastaava harjoitus.
Yhdeksältä aamulla alkava harjoitus kestää neljään saakka ja sen aikana lentoaseman ympäristössä liikkuu normaalia enemmän hälytysajoneuvoja.
Alueella voi pelastuslaitoksen mukaan olla myös havaittavissa vaaratonta savua. Harjoituksista ei aiheudu häiriöitä matkustajaliikenteelle.
Onnettomuustilanteessa yhteistyön pitää sujua
Harjoituksen avulla varmistetaan, että toimijoiden yhteistyö sujuu saumattomasti pelastustöissä, mikäli asemalla sattuu ilmaliikenneonnettomuus.
– Harjoitellaan tilannetta, jossa matkustajakone joutuu onnettomuuteen ja siellä on noin sata henkilöä kyydissä. Heidät pelastetaan ja jos kone syttyy palamaan, se sammutetaan, Alho kuvailee.
Alhon mukaan etenkin ensihoitoon kiinnitetään harjoituksessa erityistä huomiota.
– Potilaat pelastetaan koneesta ja tehdään ensimmäinen hoitoluokitus. Kenttäalueelle perustetaan hoitopaikka, jossa tehdään ensihoito. Sen jälkeen potilaat kuljetetaan eri sairaaloihin, sanoo Alho.
Harjoitukseen osallistuu Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen lisäksi muun muassa HUS, Itä-Uudenmaan Poliisi, Rajavartiolaitos, Onnettomuustutkintakeskus, Hätäkeskuslaitos, Vantaan kaupunki, Finavia, Finnair sekä Uudenmaan pelastuslaitokset.
Toimijoita on paljon, sillä onnettomuustilanteen hoito saattaa joidenkin organisaatioiden kohdalla jatkua päiviä tai jopa vuosia, kun huomioidaan myös onnettomuuteen osallisten omaiset.
Alhon mukaan tämän mittakaavan onnettomuustilanteita tapahtuu ilmailuliikenteessä onneksi erittäin harvoin.
– Joitakin koneiden evakuointeja on tapahtunut lähivuosina, mutta sitä suurempia tapauksia on erittäin harvoin. Tämän vuoksi tilanteita pitää harjoitella, sanoo Alho.
Varhain keskiviikkoaamuna ammattikalastajat Seppo Laine ja Toni Rantamaa lähtivät jälleen rysiä kokemaan Krookan kalasatamasta Merikarvialla. Toiveena oli, että niistä löytyisi norssia ja kyllähän sitä olikin päätynyt rysään.
– Norssin sesonki on nyt käynnissä. Jos sää on lämmin niin sesonki saattaa kestää vain pari kolme päivää ja puolestaan viileällä säällä pari kolme viikkoa, sanoo Seppo Laine.
Epävarmuutta kalastajien näkymiin aiheuttaa Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan.
Venäjä ja Ukraina ovat olleet tärkeitä markkina-alueita suomalaiselle norssille, ja kalaa on kulkenut niihin virolaisten tukkureiden kautta.
– Kysyntää olisi kyllä, mutta markkinat ovat tuolla idän suunnassa ja maailman vaikeuksien myötä siellä on omat hankaluutensa, niin se vähän vaikeuttaa noita markkinoita. Eivät ne loppuneet ole, mutta vaikeata on, sanoo Toni Rantamaa.
Rantamaan mukaan Venäjän hyökkäys on vaikuttanut yllättävän paljon. Jo Krimin valtauksen yhteydessä 2014 pakotteet pudottivat silakan hintaa kolmanneksen viennin tyrehdyttyä.
Suomalaisille norssi maistuu heikosti, ja silakkaakin voitaisiin hyödyntää enemmän. Pikanttina yksityiskohtana Rantamaa mainitsee, että suomalaista silakkaa viedään jopa Australiaan asti.
Toimittaja Jere Sanaksenaho kyseli näkymistä tarkemmin suorassa lähetyksessä rysien tarkastamisen lomassa. Katso tallenne Merikarvialta tässä artikkelissa tai Yle Areenassa.
Ammattikalastaja Toni Rantamaa työssään varhain aamulla.Jere Sanaksenaho / Yle
Parivaljakko kertoo kalastaneensa yhdessä kymmenvuotiaista asti, yli 40 vuotta.
Seppo Koski sanoo, että muutoin kotimaista kalaa arvostetaan Suomessa entistä enemmän. Kuluttajat ovat myös nykyään valmiita valmiit maksamaan enemmän kun kyseessä on kotimainen tuote.
– Aiemmin on saatettu arvostella muun muassa kotimaisen kalan hintaa. Esimerkiksi norjanlohi oli aiemmin halpaa ja tämän myötä kotimaista kalaa pidettiin kalliina. Nyt ulkomaisen kalan hinta on korkeammalla ja kotimainen ei olekaan enää kalliissa maineessa.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 28.4.2022 kello 23.
Vallan hyvä kalansaalis nousi jo varhain keskiviikkoaamuna.Jere Sanaksenaho / Yle
Kotkan kaupunki joutuu keksimään uusia keinoja saadakseen uponneen baarilautan pois Kantasatamasta.
Helsingistä häädetty ravintolalautta vajosi meren pohjaan Kotkan Kantasatamassa helmikuussa.
Kaupungin on määrännyt omistajan nostamaan lautan. Nostosuunnitelma piti toimittaa kaupungille huhtikuun puolivälissä, mutta suunnitelmaa ei toimitettu määräaikaan mennessä. Määräaika oli 15. huhtikuuta.
Kaupungin tontti-insinööri Katri Ervasti sanoo, että kaupunki suunnittelee toimia saadakseen omistajan siivoamaan jälkensä.
– Valmistelemme paraikaa seuraavia askelia, mutta en voi kertoa, mitä ne ovat.
Ervastin mukaan lautta pysyy melko tiukasti paikoillaan meressä, eikä se aiheuta vaaraa.
Viime päivinä entisen baarin myyntikoju on siirretty pois paikalta, mutta rannalla lojuu yhä kaikenlaista irtaimistoa, joka pitää siivota pois.
– Näyttää siltä, että jotakin tapahtuu, mutta omistaja ei ole ollut meihin yhteydessä, Ervasti sanoo.
Yle tavoitteli baarilautan omistajaa ilman tulosta.
Sekä kuluttajien että yritysten odotukset talouden kehityksestä ovat synkentyneet huhtikuussa. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamus on ollut heikommalla tasolla vain koronakriisin alussa huhtikuussa 2020 ja vuoden 2008 lopussa, kun finanssikriisi oli päällä.
Kuluttajien odotukset inflaatiosta olivat korkeimmat mittaushistoriassa, eli vuoden 1995 jälkeen.
EK:n huhtikuun suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritysten suhdannenäkymät ovat heikentyneet eniten rakentamisessa ja palveluissa. Erityisesti rakentamisen näkymät ovat heikentyneet Ukrainan sodan myötä.
Yle seuraa tässä jutussa pörssiyhtiöiden tulospäivää. Osavuosikatsauksensa julkistavat tänään ainakin Finnair, Nokian Renkaat, Konecranes, Kone ja Cargotec.
Finnair aloittaa säästöohjelman
Fainnirin tulos oli alkuvuonna 132,9 miljoonaa euroa tappiollinen, mikä on hieman vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Yhtiön liikevaihto kasvoi 252 prosentilla ja oli 400 miljoonaa euroa.
Yhtiö kertoo aloittavansa uuden kustannussäästöohjelman, jolla haetaan 60 miljoonan euron pysyviä säästöjä. Näitä säästöjä haetaan jakelusta, lentokoneiden vuokrasopimuksista ja toimintojen jatkuvasta parantamisesta.
60 miljoonan säästöt tulevat jo saavutettujen 200 miljoonan euron säästöjen päälle.
Säästötarve johtuu Venäjän ilmatilan sulun pitkittymisestä.
Konecranesin väliaikainen toimitusjohtaja Teo Ottola kuvaa pörssitiedotteessa yhtiön ensimmäistä kavartaalia ristiriitaiseksiMarkku Ulander / Lehtikuva
Konepajayhtiö Konecranesin tilaukset kasvoivat alkuvuonna ennätyskorkealle. Tilausten arvo oli yli miljardi euroa, mikä on yli kolmanneksen viime vuotta enemmän.
Yhtiön kannattavuus kuitenkin heikkeni. Oikaistu liikevoitto tammi-maaliskuussa oli 37 miljoonaa euroa. Se laski yli viidenneksellä viime vuodesta.
Yhtiön liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä noin 672 miljoonaa euroa, kun vuoden takaisella vertailujaksolla se oli ollut 704 miljoonaa.
Konecranesin väliaikaisen toimitusjohtajan Teo Ottolan mukaan markkinoiden epävakautta ovat lisänneet entisestään Ukrainan sodan aiheuttama inflaation kiihtyminen ja materiaalien saatavuusongelmat.
Konecranesin ja Cargotecin suunniteltu sulautuminen peruuntui maaliskuun lopulla, kun Britannian kilpailuvirasto CMA esti yhdistymisen.
Onko aamulla mukavampi kävellä jääkaapille kuin bussipysäkille? Kuulostaako pomo enemmän ihmiseltä ruudun kuin niskan takaa?
Kun koronan aiheuttamat poikkeusolot ovat väistyneet, erityisesti toimistotyötä tekevien työyhteisöt hakevat uutta normaalia. Työnantajalta on odotettu linjauksia tulevasta ja monilla työpaikoilla niitä on jo saatukin.
Nokian työntekijät suosivat hybridiä
Nokia Oyj kysyi henkilöstöltään kokemuksia etätyöstä pandemian aikana sekä toiveita työnteosta pandemian jälkeen. Kyselyyn vastasi yli 26 000 ihmistä eri puolilta maailmaa.
Yli 90 prosenttia vastaajista koki tuottavuutensa säilyneen tai kasvaneen etätyössä. Toisaalta 80 prosenttia vastaajista kertoi haluavansa tulla toimistolle osana työviikkoa vahvistaakseen yhteistyötä ja tavatakseen kollegoita, kertoo Nokian viestintäjohtaja Maria Vaismaa.
Maailmanlaajuisen kyselyn ja korona-ajan kokemusten pohjalta Nokian Suomen toimipisteissä, Espoossa, Oulussa ja Tampereella, on jo vuoden alusta päivitetty sopimuksia työn tekemisestä jatkossa.
Nokian työntekijöillä on valittavana kolme vaihtoehtoa: koko työviikko etätyössä, koko työviikko toimistolla tai hybridimalli, joka käsittää viikkotasolla 2–3 päivää etänä.
Tulokset uudesta hybridimallista ovat olleet rohkaisevia. On selvää, että jokaisen työntekijän työnkuva ja työtehtävät loppukädessä määrittävät, missä määrin etätyötä voidaan tehdä, Vaismaa jatkaa.
Jotain suomalaisten ihastuksesta etätyöhön voi päätellä siitä, että jo korona-aikana Nokia on muokannut suurimman toimipisteensä tiloja Espoossa, ja pohdintaa tulevaisuuden tilantarpeesta jatketaan.Henrietta Hassinen / Yle
Mikkeli uskoo joustavuuteen
Noin 2000 työntekijää työllistävä Mikkelin kaupunki on myös matkalla uuteen normaaliin.
– Esihenkilön kanssa sopimalla etätyötä voi jatkossa tehdä yhdestä kolmeen päivään viikossa. Vain erityistilanteissa ja perustelluista syistä on mahdollisuus koko työviikon etätyöhön, kertoo henkilöstöjohtaja Petri Mattila.
Koronan aikana Mikkeli on palkannut joitakin uusia työntekijöitä, jotka eivät asu kaupungissa. Aiemmin sovitun mukaisesti he voivat halutessaan jatkaa koko viikon etätöissä. Jatkuvan etätyön perusteena voivat olla myös terveydelliset syyt.
Mattila kuitenkin muistuttaa, että on myös niitä, jotka ovat väsyneet tekemään pelkkää etätyötä ja kaivanneet päästä vapaammin lähityöhön.
–Työnantajan on oltava entistäkin joustavampi, paluuta koronaa edeltävään aikaan ei ole.
Joustavuus työnteon tavoissa ja paikoissa on edellytys hyville rekrytoinneille, sanoo Mikkelin henkilöstöjohtaja Petri Mattila. Markku Tuhkanen / Yle
Hyvästit avokonttorille?
Viime vuosikymmeninä monet toimistotilat on remontoitu avokonttoreiksi. Mutta mitä uusi normaali eli hybridityö vaatii työtilalta?
– Se on kysymys mihin vielä etsitään vastausta, myöntävät Aalto-yliopiston professorit, arkkitehdit Kimmo Lintula ja Mikko Summanen K2S-toimistosta.
He ovat mukana Vaasan yliopiston tulevaisuuden kampuksen suunnittelussa. Tilaajan mukaan sinne rakennetaan maailmanluokan muuntautuvat työ- ja opiskelutilat.
– Avokonttori terminä voidaan ainakin unohtaa. Nyt puhutaan monista erilaisista paikoista, joiden kokonaisuus muodostaa työtilan. Kunkin työyksikön tarve ja tapa tehdä työtä määrittää jatkossa entistä yksilöllisemmin tilaratkaisun, sanoo Lintula.
Muutospaine ei jää pelkästään toimistotiloihin, vaan kulkee työn mukana koteihin. Jo nyt on huomattu, että pienet asunnot eivät olekaan enää niitä halutuimpia.
– Voi myös olla, että oma koti tai oma huone eivät enää riitä vaan lisätiloja etsitään. Esimerkiksi vanhoissa kerrostaloissa kerhotilat tai saunatuvat voidaan ehkä jatkossa muuttaa asukkaiden etätyöskentelyyn sopiviksi, Summanen pohtii.
– Myös uusien asuntojen suunnittelussa tilojen monikäyttöisyys on jatkossa keskeinen normi.
Aalto-yliopiston professorit, arkkitehdit Mikko Summanen ja Kimmo Lintula K2S-toimistosta uskovat, että perinteiset avokonttorit ovat kohta historiaa. Markku Tuhkanen / Yle
Nokia kertoo, että pohdintaa tulevaisuuden tilantarpeesta jatketaan, ja esimerkiksi suurimman toimipisteen toimitiloja Espoossa on jo muokattu koronan jälkeiseen aikaan.
Mikkelissä kaupunki arvioi vielä mahdollisten tilamuutosten hyötyjä ja haittoja ennen tulevia päätöksiä.
Mitä ajatuksia sinulla on työelämän tulevaisuudesta? Voit keskustella aiheesta tässä 28.4. kello 23 saakka.
Irti päässeet koirat ovat olleet porojen ja poromiesten riesana tänä talvena Inarissa. Muddusjärven paliskunnan poroisäntä Osmo Seurujärvi sanoo ongelman olevan paha. Irtokoirat ovat aiheuttaneet paljon harmia ja lisätöitä poromiehille, ja yksistään Muddusjärven paliskunnassa on menetetty jo neljä vaadinta tänä keväänä.
Lauantaina poromies Leo Aikio ampui kaksi huskya, jotka olivat käyneet poron kimppuun.
– Koirien omistaja soitti hätiin, kun koirat olivat taas karanneet, Aikio kertoo.
Tänä talvena lumitilanne Pohjois-Lapissa on ollut sen kaltainen, että koirien on ollut helppo ajattaa poroja. Hanki kantaa koiraa mutta ei poroa.
Paliskuntain yhdistyksen mukaan porojen ja koirien kohtaamisista koituneet ongelmat ovat kasvaneet viime vuosina, ja esimerkiksi viime syksy oli erityisen paha. Vahinkoja koituu yhdistyksen mukaan erityisesti metsästyskoirista, mutta tavallista on myös, että matkailijoiden tai paikallisten irtokoirat aiheuttavat porojen kuoleman.
Koirat ovat tappaneet poroja raatelemalla ne hengiltä tai aiheuttamalla niille niin suuret vammat, että porot on lopetettava.
Koirat ovat myös vahingoittaneet poroja ajattamalla niitä. Poroja on hukkunut tai jäänyt auton alle, kun koirat ovat ajattaneet poroja heikoille jäille tai liikenteen sekaan. Porot ovat myös loukanneet itseään juoksemalla aitoihin.
Muita ongelmia porotaloudelle ovat tokkien hajoaminen sekä laidunten käytön ja poronhoitotöiden häiriintyminen tai estyminen.
Poromies saa tappaa koiran, jos se on poron kimpussa
Poromies Leo Aikion jäljestämät huskyt laukottivat kantavaa vaadinta hangella. Aikio löysi koirat, kun ne olivat raatelemassa poroa hengiltä Inarin kirkonkylän keskustan tuntumassa, Luosman alueella.
Aikio lopetti koirat paikan päällä koirien omistajalta saamallaan luvalla. Samaiset koirat olivat olleet ennenkin samoilla asioilla.
Poronhoitolain mukaan poronomistaja ja poropaimen saavat oman paliskuntansa alueella tappaa isännättömän koiran, joka koirien kiinnipitoaikana (1.3.–19.8.) tavataan ajamasta poroja niiden laitumella tai joka muuna aikana tavataan repimästä ajamaansa poroa.
Tällaista jälkea irti juosseet huskyt tekivät lauantaina Inarissa.Leo Aikio
Lain mukaan koiraa ei saa tappaa, jos se saadaan kiinni tai vahinko on mahdollista estää muuten. Lupa tappaa ei siis suinkaan ole automaattinen.
Tyypillistä porovahingoissa on se, että koiria on asialla kaksi tai useampia. Laumassa villiintyessään ne ovat vaarallisia. Sulan maan aikana uhka on pienempi.
Vasomisaika on nyt lähellä
Porojen vasomisaika on nyt lähellä ja silloin porot ovat herkimmillään. Pienikin häiriö saa ne hermostumaan ja stressaantumaan. Kantava vaadin on myös keväällä lumessa kömpelömpi kuin normaalisti, eli se on helppo saalis nopeille koirille.
Lain mukaan koirat on pidettävä kytkettynä tähän aikaan vuodesta, mutta silti poroja kuolee koirien takia joka kevät.
– Monesti pilkkijät ja luonnossa kulkijat suosivat samoja alueita, joissa myös porot palkivat. Jos ollaan huolimattomia koiran kanssa, kaikkea voi sattua, Leo Aikio sanoo.
Pelkästään ihmisten liikehdintä laidunalueilla vasomisaikaa ennen on omiaan stressaamaan poroja. Kun yhtälöön lisätään koirat, on soppa valmis.
– Minä en ymmärrä, miksi sinne on mentävä juuri vasomisen aikoihin tai vähän ennen. Herkin aika on juuri huhtikuun alusta ja toukokuun puolivälliin. Tilaa olisi muuallakin, Leo Aikio ihmettelee.
Porojen vasomiaika on käsillä. Koirat tule pitää kiinni nyt.Vesa Toppari / Yle
Jokavuotinen ongelma paheni korona-aikana
Paliskuntain yhdistyksestä kerrotaan, että ensimmäisenä koronakeväänä 2020 vahinkomäärissä oli huomattavissa selvä piikki, kun vahinkoja ilmoitettiin yli sata. Viime vuonna oltiin samoissa lukemissa.
Paliskuntain yhdistyksen mukaan alkuvuoden perusteella ei ole tapahtunut käännettä parempaan. Todellinen vahinkomäärä on kuitenkin aina ilmoitettuja isompi kerrotaan Paliskuntain yhdistyksestä.
Ivalon poliisista kerrotaan, että kaikki poroihin kohdistuneet hyökkäykset eivät tule suoraan poliisin tietoon. Poliisin mukaan porojen raatelutapauksia on ollut kuitenkin useita myös tänä vuonna.
Poliisi toivookin, että poromiehet ilmoittaisivat tapauksista aina myös heille. Poliisi voi muun muassa myöntää luvan häirikkökoirien lopettamiseen ja muihin toimenpiteisiin.
Poliisista kerrotaan, että koirat on pidettävä kiinni joka tilanteessa koirien kiinnipitoaikana.
Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on saatu lupaavia tuloksia lääketutkimuksessa, joka tehtiin vaikeasta koronainfektiosta kärsiville potilaille.
Tutkimuksessa seulottiin 263 koronapotilasta, joilta saatiin suostumus lääketutkimukseen. Lopulliseen analyysiin hyväksyttiin 86 potilasta. Tutkimus toteutettiin elokuusta 2020 kesäkuuhun 2021.
Koronan aiheuttama Covid 19 -tauti aiheuttaa tulehdusreaktion ja tutkimuksessa tätä yritettiin sammuttaa kortisonihoidon lisäksi tosilitsumabi-lääkeellä. Tosilitsumabi kuuluu biologisten reumalääkkeiden ryhmään.
Lääkkeen antamiselle tutkimuksessa oli TYKSin tiedotteen mukaan erityiset kriteerit, kuten happeutumisvaje ja verinäytteistä seulottavat muutokset.
– Osalla koronapotilaista tulehdusreaktio etenee myrskyn lailla. Reaktion sammuttaminen nähtiin tärkeänä jo ensimmäisenä koronakeväänä 2020. Silloin ei vielä ollut tietoa, voisiko esimerkiksi kortisonihoitoja käyttää turvallisesti tulehdusreaktiota hillitsemään ilman, että virusmäärät lähtevät nousuun. Joillakin potilailla sytokiinimyrsky jatkui vain. Kortisonihoidon lisäksi tarvittiin jotain muuta ja tosilitsumabi-lääke otettiin käyttöön hoidon tueksi, TYKSin infektio-osaston ylilääkäri Jarmo Oksi sanoo tiedotteessa.
Tutkimuksessa lääkkeestä hyviä tuloksia
Lopullisessa analyysissä 57 potilasta kuului lääkeryhmään ja 29 potilasta ei-lääkeryhmään. TYKSin mukaan tutkimuksessa ilmeni, että ryhmien tuloksissa oli selkeä ero.
– Toisessa, ei-lääkeryhmässä, suurin osa potilaista oli kyllä kotiutunut, mutta he eivät vielä tunteneet voivansa normaalisti. Koronan koettiin yhä rajoittavan heidän arkitoimintojaan, Jarmo Oksi kertoo tiedotteessa.
Lääkettä saaneista potilaista 47 prosenttia koki palautuneensa täysin ennalleen. Vastaava luku oli ei-lääkeryhmässä ainoastaan 24 prosenttia.
Tampereella nähtiin harvinainen, kuninkaallinen delegaatio tiistaina.
Kuningatar Elisabet II:n serkku, Kentin prinssi Michael tutustui Tampereella uuden voimalaitoksen rakentamiseen.
79-vuotias prinssi on kruununperimysjärjestyksessä sijalla 43.
Prinssi johtaa omaa konsulttiyhtiötään, joka on erikoistunut rakentamiseen, tietoliikenteeseen, vakuutuksiin ja rahoitukseen.
Prinssi vierailee myös Helsingissä. Kolmipäiväisen kuninkaallisen vierailun järjestää Suomen Ison-Britannian ja Kansainyhteisön kauppakamariyhdistys (B3CF). Vierailun tarkoituksena on edistää Britannian ja Suomen välisiä investointi- ja kauppasuhteita.
Tampereella Naistenlahden voimalaitostontilla on rakennettu lähes kaksi vuotta uutta voimalaitosta. Vuonna 1977 valmistunut Naistenlahti 2 sammutettiin viimeisen kerran maaliskuussa. Sitä puretaan osittain samalla kun uutta voimalaitosta viimeistellään.
Uusi voimalaitos otetaan käyttöön tämän vuoden lopulla, kaupallinen käyttö alkaa ensi vuoden alusta.
Naistenlahden voimalaitoksessa vieraillut Kentin prinssi Michael johtaa omaa konsulttiyhtiötään, joka on erikoistunut rakentamiseen, tietoliikenteeseen, vakuutuksiin ja rahoitukseen. Tampereelta prinssin matka jatkuu Helsinkiin.Riitta Savola / Tampereen Sähkölaitos Oy
Moderni voimalaitos kiinnosti prinssiä
Kentin prinssin delegaatiossa oli mukana myös brittiläisen öljy- ja kaasuyhtiön edustajia. Tampereen Sähkölaitoksen toimitusjohtaja Jussi Laitinen esitteli Kentin prinssille biovoimalaitoksen. Se vähentää 55 prosenttia Sähkölaitoksen hiilidioksidipäästöistä ja 20 prosenttia koko Tampereen hiilidioksidipäästöistä.
Satojen tuhansien eurojen investointien jälkeen sähkölaitoksesta tulee hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.
Britanniassa suuri osa kiinteistöistä lämpiää kaasulla. Suomalainen uusiutuviin energialähteisiin perustuva kaukolämpö kiinnostaa ulkomailla.
Naistenlahti 3 -projektin projektipäällikkö Erkki Suvilampi vastaili prinssi Michaelin kysymyksiin. Hänen mukaansa prinssi oli kiinnostunut aikataulusta ja henkilöstömäärästä.
– Hän ihmetteli, miten olemme saaneet näin paljon aikaan vain kahdessa vuodessa, Suvilampi kertoi.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta torstaihin 28.4. kello 23 asti.
Oulun kaupungin lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa hoitoon pääsy ei toteudu hoitotakuun puitteissa, lain vaatiman kolmen kuukauden sisällä.
Nyt Pohjois-Suomen aluehallintovirasto määrää kaupungin saattamaan palvelut lainmukaisiksi elokuun loppuun mennessä.
Oulu on pyrkinyt helpottamaan hoitoon pääsyä vuokratyövoiman sekä ostopalvelujen avulla. Myös yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa on kehitetty.
Kaupungin antaman selvityksen mukaan lasten- ja nuorisopsykiatrisiin palveluihin yli kolme kuukautta jonottaneiden määrä on kuitenkin yhä kasvussa eivätkä korjaavat toimenpiteet ole olleet riittäviä hoidon järjestämiseen lainmukaisesti.
Aluehallintovirasto vaatii Oulun kaupungilta selvitystä asiasta syyskuun puoliväliin mennessä.
Nuorisotyön päivien kattoteemoina ovat nuorten hyvinvointi ja identiteetti, nuorisotyön mahdollistajat sekä nuoristyö nyt ja tulevaisuudessa.
Poliittisten nuorisojärjestöjen kihot saattavat hyvinkin olla tulevaisuuden keskeisiä päättäjiä, ja nuorisopäivien keskiviikon ohjelmaan kuuluukin poliittisten nuorisojärjestöjen tentti.
Tenttiosuuden päätteeksi yleisöllä on mahdollisuus kysellä tulevaisuuden päättäjiltä ajankohtaisista aiheista.
Tilaisuus huipentuu nuorten tulevaisuusjulistuksen julkistamiseen ja luovuttamiseen tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurviselle.
Paviljongissa Jyväskylässä tenttijakkaroille istahtavat Ida Leino Kokoomusnuorista, Ami Rinta-Valkama KD-nuorista, Frida Sigfrids RKP-nuorista, Aleksi Sandroos Keskustanuorista, Jami Haavisto Vihreät nuorista ja opiskelijoista, Kimi Uosukainen Demarinuorista ja Ava Dahlvik Vasemmistonuorista.
Kotka Yacht Storen venehallissa säilytyksessä oleva Fotinia-alus on vapautettu ulosottolaitoksen väliaikaisesta haltuunotosta. Fotinian on epäilty liittyvän Venäjän ex-presidentti ja ex-pääministeri Dmitri Medvedeviin.
Kotka Yacht Storen asiainhoitajan Heikki Kuokan mukaan Fotinian väliaikainen haltuunotto päättyi pitkänäperjantaina.
Kuokan mukaan väliaikaista haltuunottoa ei jatkettu, koska sille ei ilmennyt mitään syytä. Ulosottolaitokselta kerrotaan, ettei se voi kommentoida yksittäistä ulosottoasiaa.
Heikki Kuokka kertoo, että Fotinia on yhä säilytyksessä sisätiloissa Kotkassa. Se tullaan kuitenkin laskemaan vesille, jos omistaja niin haluaa ja sille ei ole muuta estettä.
– Tällä hetkellä Fotinialla ei ole mitään kieltoja päällä. Jos ei sitten uusia tule, Kuokka sanoo.
Myös tulli selvittää
Tulli ja ulosottolaitos alkoivat selvittää venäläisten huvijahtien omistussuhteita maaliskuun puolivälin jälkeen. Kotkassa selvitysten alla on ollut 13 muualle kuin Suomeen rekisteröityä alusta.
Fotinia-alus vapautui Tullin tarkastuksesta jo aikaisemmin, mutta ulosottolaitoksen selvitykset jatkuivat pääsiäiseen asti. Se on toistaiseksi ainoa alus, jonka omistusselvitykset Tulli on jo aiemmin lopettanut.
Tulli tutkii edelleen 12 muun Yacht Storessa säilytettävän aluksen taustoja. Jahtien omistuskiemuroista ovat kevättalven aikana kertoneet muun muassa Helsingin Sanomat ja Yle.
Ulosottolaitos kertoi viime viikolla, että se on tehnyt noin 80 takavarikkoa tai väliaikaistoimea maaliskuun alun jälkeen liittyen EU:n pakotelistaamien henkilöiden ja yhteisöjen omaisuuteen. Omaisuuden arvo on ulosottolaitoksen arvion mukaan useita kymmeniä miljoonia euroja.
Pakotteiden täytäntöönpano on aikaavievää ja siihen liittyy usein kansainvälistä tiedonhankintaa. Ulosottolaitoksen mukaan selvitystyö varojen jäädyttämiseksi jatkuu.
24-vuotiasta miestä ammuttiin eilen illalla Helsingissä Kalliossa. Poliisi epäilee ampujaa tässä vaiheessa tapon yrityksestä.
Poliisin tiedotteen mukaan tapaus sattui illalla puoli yhdentoista aikaan Helsinginkadulla. Alustavien tietojen mukaan ampumista edelsi lyhyt riitatilanne.
Uhri toimitettiin sairaalaan saamaan hoitoa. Hän ei ole hengenvaarassa.
Paikan päälle saapui illalla lukuisia poliisipartioita selvittämään tilannetta. Partiot tekivät alueella muun muassa teknistä tutkintaa ja puhuttivat silminnäkijöitä.
Epäilty poistui paikalta heti ampumisen jälkeen, eikä häntä ole toistaiseksi tavoitettu. Poliisi jatkaa tapauksen selvittämistä.
Pienissä puroissa käy nyt vilske, kun tuhannet ahvenet, hauet ja särjet nousevat niihin kutemaan.
Myös Merenkurkun luonnonperintöalueella kalojen kutu käynnistyy, kun jäät sulavat. Tuhannet kalat nousevat puroja pitkin makeaan veteen, Bodvattnetin sisäjärveen, kutemaan.
Yle Areenassa kalan kutunousua Bodvattnetille seurataan keskiviikosta perjantaihin 27.–29. huhtikuuta iltapäivisin. Lähetystä voi seurata tässä artikkelissa ja Yle Areenassa päivittäin kello 14–20.
Lyhyt, mutta haastava matka
Tänä vuonna kevät alueella ja kalojen kutunousu ovat hiukan myöhässä tavanomaisesta, kertoo Svenska Ylen luontotomittaja, "kutulive"-projektin vetäjä Joakim Lax.
Parinkymmenen metrin pituinen kutumatka purossa on kaloille haastava.
– Kalojen kannalta tässä on kyse elämästä ja kuolemasta lyhyessä ajassa. Ne uivat vastavirtaan, se on rankkaa ja ne väsyvät, Lax toteaa.
Kutu houkuttaa paikalle myös lintuja, joille on tarjolla oikea pitopöytä.
– Täällä on kalalokkeja, merikotkia, kurkia ja muita lintuja, jotka tulevat kalastamaan. Täällä on helppoa saalista.
Kamerat on pystytetty puronvarteen maalle ja veden alle. Kuvaa saadaan myös ilmasta. Jarkko Heikkinen / Yle
Slow-teeveetä
Kalannousu jatkuu pari-kolmekin viikkoa, mutta Yle Areenassa lähetystä purolta tehdään kolmena päivänä.
– Tämä on slow-tv-projekti. Tässä on aika paljon odottamista, mutta sitten kun tapahtuu jotain, tulee satoja tai jopa tuhansia kaloja kerralla, Lax sanoo.
Kalannousua seurataan maalla, vedessä ja ilmassa olevilla kameroilla, jotka ovat Merenkurkkua ja Bodvattnetin fladaa yhdistävän puron ympärillä.
Fladoja, eli maankohoamisesta syntyneitä sisäjärviä, on Pohjanmaan rannikolla noin 2500, joista kutupaikkoja on arviolta muutamassa sadassa.
Tunnetuin niistä on ehkä tämä puro Björkön saarella Raippaluodon vieressä. Paikalla vierailee joka vuosi runsaasti kiinnostuneita seuraamassa kevään merkkitapahtumaa.
Suomen erityistaidetoiminnan edunvalvontajärjestö Kettuki ry isännöi kesäkuussa Outsider-taiteen tapahtumaa.
Helsinkiin ja Hämeenlinnaan kokoontuu neljän päivän ajaksi merkittävä joukko kansainvälisiä Outsider-taiteen huippuasiantuntijoita. 9.–12. kesäkuuta järjestettävään tapahtumaan osallistuu asiantuntijoita suomalaisten lisäksi muun muassa Belgiasta, Saksasta, Englannista, Virosta, Ruotsista, Tanskasta, Tsekeistä ja Ranskasta.
Kettukin toiminnanjohtaja Sirpa Taulu kertoo, että EOA-verkoston tapahtuman järjestelyt ovat tällä hetkellä kuumimmassa vaiheessa: ilmoittautumisia tulee päivittäin ja konferenssin puhujien kanssa käydään keskusteluja käytännönjärjestelyistä.
Vielä helmikuussa, kun sota alkoi Ukrainassa, niin ihmisille tuli turvattomuuden tunne ja prioriteetit menivät uusiksi. Parin viikon päästä Kettukissa huomattiin, että ihmisille tuli entistäkin tärkeämmäksi se, että kesäkuussa kokoonnutaan ja etenkin täällä Suomessa.
– On ollut hienoa huomata, että Suomi houkuttelee edelleen tulemaan paikan päälle.
Suomen EOA2022 -konferenssin teemana ovat taidemaailman marginaalissa toimivien taiteilijoiden elämäntarinat.
Verkostoyhteistyötä ja edunvalvontaa
Suomeen tulevia huippuasiantuntijoita yhdistää kiinnostus taidemaailman marginaaleissa olevien taiteilijoiden taidetta kohtaan, yhdenvertaisuus, osallisuus ja halu toimia kulttuuristen oikeuksien edistämisen puolesta.
Tapahtumassa on esillä Arkipäiväinen eli My Everyday-yhteisteos. Keittiöpyyhkeisiin tehtyjä taideteoksia on tullut jo kymmeniä, kertoo Minna Haveri, joka toimii yhteisteoksen kuraattorina.Anne-Maria Niskanen / Yle
Suomessa kiinnostus Outsider-taiteeseen ja taiteilijoihin kasvaa koko ajan. Erityistä tukea tarvitsevat taiteilijat ja ITE-taiteilijat ovat hyvässä asemassa, koska Suomessa on kansalliset vahvat toimijat ja verkostot.
– Maaseudun Sivistysliitto on tehnyt arvokasta työtä kartoittamalla koko maan ITE-taiteilijat. Myös Kettuki-verkosto, joka on kansallinen studioiden ja toimijoiden verkosto, on ainutlaatuinen, kertoo EOA:n hallituksen jäsen Minna Haveri, joka on myös Hämeenlinnan lasten kultturipäällikkö ja Kettuki ry:n varapuheenjohtaja..
Haverin mukaan Suomessa voidaan olla ylpeitä siitä, että suomalaisilla Outsider-taiteilijoiden on helpompi päästä esille kuin monilla eurooppalaisilla kollegoilla. Aina on kuitenkin jotain parannettavaa.
– Ei elämä ole aivan niin auvoista, vaikka on hyvät tukirakenteet ja verkostot. Jos ajatellaan vaikka ITE-taiteilijaa, joka haluaa tehdä taidetta ja hakea apurahatukea, niin eipä ole helppoa itseoppineen taiteilijan saada minkäänlaisia tukia. Sama on varmasti myös studiomaailmassa, mistä löytyy myös superlahjakkaita taiteilijoita, kertoo Maaseudun Sivistysliiton kulttuurituottaja Raija Kallioinen.
– Suomen konferenssin yksi hyöty onkin se, että me päästään kertomaan näistä asioista ja päästään julkisuuteen edunvalvojina, koska mitenkään me ei olla tarpeettomia ja kaikkea työtä ei ole tehty vaan sitä edelleen jatketaan. Yritämme puolustaa ja edistää Outsider-taiteen asemaa, sanoo Minna Haveri.
Kettukin pääyhteistyökumppaneina kesäkuun konferenssissa toimivat Maaseudun Sivistysliitto, EOA, Kehitysvammaliitto, Hämeenlinnan kaupunki ja Kulttuurikeskus Arx sekä Taiteen edistämiskeskus.
Kangasalan poliisiaseman edessä on keskiviikkona aamuvarhaisella reilut 20 jonottajaa. Tulijat ovat varustautuneet retkituoleilla, käsitöillä ja toppavaatteilla. Varjossa istuva mies haukottelee makuupussissa nautinnollisesti.
Martti Kuusela teki ensiyrityksen asiointiin jo maanantaina. Jonot olivat silloinkin pitkät.
– Olen täällä passissa mutta en passia varten – haen aselupaa. Tämä on tavallaan koetus hirvimetsälle: tullaan aamuvarhaisella odottamaan ja jos tästä selviää, on valmis metsälle.
Kolmen vuodenajan makuupussiin kääriytyneellä miehellä on mukana termospullo ja suklaapatukka. Jonottaminen ei tunnu harmittavan.
– Ei täällä tarvitse kärvistellä eikä kärsiä enempää, kuin on tarpeellista. Minulla on lämmin ja hyvä olla, Kuusela vakuuttaa.
Käykö odottaminen nautinnosta?
– Ehkä enemmänkin yhteisöllisestä ja jännittävästä kokemuksesta. Lounastamaan en kyllä tähän jää.
Toppavaatteisiin pukeutunut tuore kangasalalainen Heini Kylä oli saapunut jonoon ensimmäisenä kello 6.40. Mukana oli jakkara ja käsitöitä.
– Tämä on minulle laatuaikaa. 1-vuotias jäi kotiin iskän kanssa, he tulevat jonoon vasta vähän ennen aamuyhdeksää vanhemman pojan kanssa. Tässä jonotetaan hänelle mopokorttia.
Jonotus saa juttelemaan
Kuorihousuilla, pipolla ja lämpimillä hanskoilla varustautunut tamperelainen Riikka Renfors tuli paikalle toisena. Jonot eivät yllättäneet häntäkään.
– Olemme lähdössä kuukauden päästä Islantiin, sitä reissua varten jaksaa passia jonottaakin. Nykyinen passi menee toukokuussa vanhaksi.
Renforsilla on matkassa myös teetä ja äänikirja, mutta niitä ei tarvinnut kaivaa esille – pitkä jonotus innosti ventovieraatkin rupattelemaan.
– Ollaan puhuttu Kangasalasta, perheistä, mopokorteista ja siitä, mistä päin itse on, naiset nauroivat.
Laura Kivistö saapui aamuseitsemän jälkeen hakemaan omaa ja lasten passeja. Hän myönsi olevansa Kuuselan makuupussista hieman kateellinen.
– Minulla on pitkä takki, joka ulottuu nilkkoihin asti. Muuten on lämmin, mutta varpailla on vähän kylmä – suosittelen ottamaan mukaan kahvia ja lämpimät kengät!
"Paremminkin voisi homma mennä"
Tampereen poliisilaitoksen lupapalvelupisteessä oli ajokorttia uusimassa Raimo Kuisla Hervannasta. Hän oli sisälle päästyään jonottanut puolitoista tuntia.
– Jono oli tullessa sata metriä pitkä. Kyllä eläkeläisenä joutaa, odotellaan nyt tässä tunti kerrallaan.
Tampereen poliisilaitoksen lupapalvelupisteen eteen oli aamutuimaan muodostunut jo pitkä jono.Antti Eintola / Yle
Teiskolainen Satu Pohja oli jonottanut ovien ulkopuolella väliaikaista henkilökorttia varten puoli tuntia.
– Kävin täällä eilen kello 11.15 ja kun silloin selvisi, että kello 11 mennessä olisi pitänyt ottaa vuoronumero, en jäänyt paikalle. Joku kaveri jonotti pari viikkoa sitten neljä tuntia.
Aika on jonottaessa kulunut muiden ihmisten kanssa kuulumisia vaihdellen.
– Tässä on värjöttelyn keskellä rupateltu. Ei ole ollut mitään kummempaa paniikkia, mutta paremminkin voisi homma mennä. Minulla ei ole autoa eikä mahdollisuutta mennä muualle asioimaan, Pohja kertoo.
Suosi sähköistä asiointia
Sisä-Suomen poliisilaitoksen lupapäällikkö Hannele Koskela tietää, että jonot ovat pitkiä.
– Asiakkaita on tällä hetkellä todella paljon. Emme ole saaneet ihan kysynnän vaatimaa määrä asiointiaikoja auki, ja siksi yhä useampi on valinnut jonottamalla asioinnin.
Tällä hetkellä ensimmäiset kiireettömät asiointiajat menevät heinäkuun alkupuolelle.
– Lisäämme päivittäin aikoja samalle tai seuraavalle viikolle tai 6-10 viikon päähän. Näin aikoja pitäisi olla koko ajan varattavissa.
Koskela suosittelee käyttämään sähköistä asiointia aina silloin, kun se on mahdollista. Se ei onnistu, jos passi on vanhentunut yli kuusi vuotta.
– Passin saa 12 arkipäivässä siitä, kun me teemme päätöksen. Jos passi on vielä voimassa pitkälle kesään tai syksyyn, niin lämpimästi suosittelen tarkistamaan, onnistuuko asiointi sähköisesti.
Jos sähköinen asiointi ei onnistu, voi Poliisin nettisivuilta varata kiireettömän ajan.
– Se nopeuttaa asiointia. Ruuhkia on nyt muodostunut nimenomaan käynti- eli jonottamisasiointiin. Asiakirjojen toimituksissa olemme pysyneet aikataulussa.
Kesällä saattaa helpottaa
Tilanne näyttää Koskelan mukaan nopealla silmäyksellä samanlaiselta muillakin Sisä-Suomen alueen poliisiasemilla.
– Jos on kiire, kannustan silloinkin laittamaan sähköisen asioinnin vireille ja katsomaan sitten viime hetken tilanteen. Mahdollisia peruutusaikoja voi kysyä myös lupaneuvontapuhelimen kautta. Jos asiakirjaa todella tarvitaan kiireellisesti, niin jonottaminen on varmaan sitten ainoa vaihtoehto.
– Jonottamalla asiointi ei ole tietenkään mukavaa, jos odotusajasta tulee pitkä. Olemme saaneet paljon palautetta mutta myös ymmärrystä siitä, että jonottajia ollessa paljon, odotusaika muodostuu hyvin pitkäksi.
Onko lupapalvelijoita tullut lisää, kuten maaliskuussa puhuttiin?
– Olemme lisänneet jonkin verran resursseja useammalle poliisiasemalle, ja osa rekrytoinneista on kesken. Kesäkuun alussa saamme myös kesätyöntekijöitä, ja silloin tilanne ehkä hiukan paranee, Koskela kertoo.
Myös palvelupaikkoja on jonkin verran lisätty.
– Taannoin järjestimme myös lupaviikonlopun, jolloin asiointi lupa-asioissa oli mahdollista. Olemme yrittäneet mahdollisimman hyvin reagoida tähän suureen kysyntään.
Onko passin tai muun asiakirjan uusiminen sinulle ajankohtaista? Olisitko valmis jonottamaan? Voit keskustella aiheesta torstaihin 28.4. kello 23 asti.
