Pohjois-Karjalan hyvinvointijohtajan virkavaalien äänestystulos kielii halusta muuttaa asioita, arvelevat niin hyvinvointialueen valtuutetut kuin Siun soten henkilöstö.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue sai keskiviikkona ensimmäisen johtajansa, nykyisin Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hankejohtajana toimivan Kirsi Leivosen.

Uuden, maakunnan ulkopuolisen nimen valinta kertoo muutoksesta.

– Selvästikin jonkinlaista muutosta kaivattiin. Monet varmaankin ajattelivat, että muutos on helpommin toteutettavissa jos ja kun johtaja vaihtuu, arvelee aluevaltuuston puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.).

Siun soten henkilöstön puolelta välittyy sama viesti. Ylen tavoittamat lääkärit ja luottamusmiehet kertovat Kirsi Leivosen olevan heille tuntematon.

– Jos johtajuuteen haluttiin muutosta, se on tapahtunut. Uuteen astuminen on aina aluksi tietynlainen kysymysmerkki, mutta myös innostavaa, toteavat hoitajajärjestö Tehyn Siun soten pääluottamusmies Vilja Laurila ja Superin Siun soten läntisen alueen pääluottamusmies Mirva Kuronen.

Vastauksissa korostuu se, että muutos otetaan positiivisin ja odottavaisin mielin vastaan. Uuteen johtajaan halutaan myös tutustua pian.

Tolletin vetäytyminen ratkaisi tiukan vaalituloksen

Maakuntalaisille melko tuntematon Leivonen oli yllätysvoittaja. Tiukassa äänestyksessä hän ohitti Siun soten toimitusjohtaja Ilkka Pirskasen vain kahdella äänellä.

– Itseäni jäi jopa harmittamaan se, miten tiukka tulos oli. Vaalitilanteessa itse toivoisin selkeää voittoa ja kannatusta valitulle, kommentoi kokoomuksen Pekka Nuutinen.

Nuutinen itse toi keskiviikkoisessa aluevaltuuston kokouksessa selkeästi ilmi kannatuksensa Ilkka Pirskaselle. Ennen äänestyksen alkamista pitämässään puheenvuorossa hän toi esiin Pirskasen saaman kritiikin ja oman tukensa häntä kohtaan.

– Kaikki olivat koko hakuprosessin ajan todella varovaisia ottamaan kantaa kenenkään ehdokkaan puolesta. Keskusteluiden perusteella olin kuitenkin aina keskiviikkoaamuun siinä käsityksessä, että tämä olisi Ilkka Pirskasen ja Jan Tolletin kisa, Nuutinen toteaa.

Tollet vetäytyi vaaleista tultuaan tiistaina valituksi Keski-Suomen hyvinvointialueen johtoon. Tolletin päätöksen arvellaan vaikuttaneen vaalien lopputulokseen.

– Jan Tolletin vetäytyminen vaikutti varmasti tilanteeseen. Osasin kyllä arvioida tämän pohjalta tiukan lopputuloksen äänestykselle, aluevaltuuston varapuheenjohtajana toimiva Jertta Harinen (kesk.) arvioi.

Valintaan vaikutti johtajuuden määritelmä

Johtajan hakuprosessi alkoi maaliskuussa. Siun soten johtajaylilääkäri Susanna Wilénin mukaan valinnan tekeminen venyi turhan pitkälle.

– Olen tyytyväinen, että päätös on saatu tehtyä. Isolle alueelle tarvitaan toimivaa johtoa, sen eteen on vielä paljon valmisteltavaa. Kirsi Leivosella ja meillä muilla on edessämme paljon perehtymistä ja oppimista yhteistyöstämme, Wilén kertoo.

Äänestystilanteessa jokainen aluevaltuutettu äänesti itsenäisesti, kertoivat puolueet puheenvuoroissaan. Ryhmien sisäiset mielipiteet parhaasta ehdokkaasta vaihtelivat runsaastikin.

Aluevaltuuston puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen arvelee tämän näkyneen tuloksissa. Täydellisessä johtajassa olisi hänen mielestään korostunut kaikkien hakijoiden parhaat puolet.

– Ilkka Pirskanen ja Kirsi Levonen ovat molemmat päteviä, mutta heillä on kovin erilaiset vahvuudet ja osaamisalueet. Äänestyskäyttäytyminen riippui todennäköisesti siitä, mitä asiaa johtajuudessa piti tärkeimpänä ja minkä osaamisalueen priorisoi kärkeen, Mäkisalo-Ropponen tiivistää.

Aiheesta voi keskustella 17.6. kello 23.00 saakka.

Lue lisää: Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen johtajaksi yllätysvalinta – Kirsi Leivonen kiilasi Ilkka Pirskasen ohi tiukoin äänin

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri pohtii henkilöstömuutoksia jo ensi viikolla – johtaja ja hankejohtaja ovat siirtymässä muihin tehtäviin

Huonosti nukutun yön jälkeen kokkolalaisesta Jukka Kettulasta tuntuu siltä, kuin hän olisi sukeltanut koko yön.

– Herään siihen kun haukkaan happea, ja pulssini on 160–170. Se ei ole kauhean hyvää lepoa.

Öiset oireet ovat rankkoja kokemuksia. Aamuisin päätä särkee ja olo on kuin ei olisi nukkunut ollenkaan.

Kuten moni muukin suomalainen, Kettula sairastaa uniapneaa. Hän sai diagnoosin elokuussa 2021.

Hän on siitä saakka odottanut uniapnean hoitoon käytettävää CPAP-laitetta.

Hankala tilanne koskee koko maailmaa

Uniapnea on sairaus, joka aiheuttaa unenaikaisia hengityskatkoja. Sairautta hoidetaan pääasiassa CPAP-laitteella, joka pitää hengitystiet auki puhaltamalla niihin ilmaa.

Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän eli Soiten kuntoutusohjaaja Hannu Ypyä kertoo, että pula uniapnean hoitoon käytettävistä laitteista on maailmanlaajuinen.

– Tilanne koskee yhtä hyvin meidän pientä sairaanhoitopiiriä kuin mitä tahansa sairaanhoitopiiriä tässä maailmassa. Kaikki olemme samassa tilanteessa laitteiden saatavuuden kannalta.

Esimerkiksi Turun yliopistollisesta keskussairaalasta (Tyks) kerrotaan, että CPAP-hoidon aloittaminen menee tällä hetkellä useamman kuukauden päähän.

Olemme terveydenhuollossa tehneet parhaamme, että ihmiset saisivat hoitoa, mutta kyse on meistä riippumattomista asioista. Hannu Ypyä

CPAP-laitteiden vähyys johtuu pääasiassa koronapandemiasta ja sitä seuranneesta komponenttipulasta.

Laitteisiin tarvittavia komponentteja ei saada tehtaille, koska rahtilaivat seisovat liikkumatta satamissa, eikä paikalla ole työntekijöitä kuormien purkamiseen tai niiden lähettämiseen.

Komponenttipula koskee uniapnealaitteiden lisäksi koko elektroniikkateollisuutta.

– Olemme terveydenhuollossa tehneet parhaamme, että ihmiset saisivat hoitoa, mutta kyse on meistä riippumattomista asioista, toteaa Ypyä.

Ypyän mukaan pula johtuu myös siitä, että toinen CPAP-laitteiden valmistaja, teknologiayritys Philips, veti kesällä 2021 osan uniapnealaitteistaan pois markkinoilta niissä todettujen vikojen vuoksi.

Sen jälkeen monet Philipsin asiakkaat nojautuivat ainoaan toiseen valmistajaan, Resmediin. Äkillisesti kasvaneen kysynnän vuoksi Resmed ei ole pystynyt toimittamaan laitteita yhtä nopeasti kuin aikaisemmin.

– Tilanne on ollut tämä viime kesästä lähtien, sanoo Ypyä.

CPAP-laite parantaa elämänlaatua

Kokkolanseudun Hengitysyhdistyksen puheenjohtaja Satu Heinojan mukaan nykyinen tilanne on harmillinen, koska CPAP-laitteesta on paljon apua uniapneaa sairastavalle.

Laitteen ottaminen mukaan osaksi yöunia saattaa tuntua hankalalta, mutta käyttö kuitenkin kannattaa.

– Hengityskatkokset voivat olla hengenvaarallisia. Laitteen käyttö ei välttämättä ole kauhean sensuellia, mutta se parantaa elämänlaatua, sanoo Heinoja.

Merkittävin uniapnealle altistava tekijä on ylipaino. Niinpä terveellisiin elämäntapoihin on syytä kiinnittää huomiota, silloinkin jos CPAP-laite on jo käytössä.

Tyksin keuhkosairauksien erikoislääkäri Ulla Anttalaisen mukaan itsehoito hyvillä elämäntavoilla onkin hoidon tärkeä kulmakivi.

– Painonhallinta on tärkeä hoitomuoto, koska ylipainon pois saamisella uniapnea lieventyy aina. Tupakointi lisää hengityskatkosten määrää, ja alkoholin nauttiminen pieninäkin määrinä huonontaa unen laatua.

Diagnoosien määrä kasvanut räjähdysmäisesti

Hengitysliiton järjestöjohtaja Mervi Puolanne kertoo, että useissa erikoissairaanhoidon yksiköissä CPAP-laitetta odotetaan tällä hetkellä noin puoli vuotta.

Tietoa siitä, kuinka moni suomalainen on tällä hetkellä jonossa, ei hänen mukaansa ole. Jotain voi kuitenkin päätellä siitä, kuinka monta tapausta todetaan vuosittain.

– Diagnoosien määrä on ollut tasaisesti nouseva, kertoo Tyksin Anttalainen.

Jo pelkästään Soitella uusia diagnooseja tehdään vuosittain noin 500.

Anttalainen arvioi, että jopa puolet suomalaisista sairastaa jonkinasteista uniapneaa, osa tietämättään.

– Todennäköisesti lieviä tapauksia on kuitenkin eniten, ja vaikeita vähiten, hän lisää.

Diagnoosi sattumalta

Jukka Kettulakin sai uniapneadiagnoosin sattumalta. Alun perin hän meni lääkäriin toisen asian vuoksi.

Oireet kuitenkin täsmäsivät uniapneaan, joten lääkäri määräsi sen testattavaksi. Hengityskatkoksia oli yön aikana sen verran, että tulos oli selvä. Kettula sairastaa keskivaikeaa uniapneaa.

Tällä hetkellä hän odottaa mielenkiinnolla, miten hänen olonsa muuttuu uniapnealaitteen käyttöönottamisen jälkeen. Uusimman tiedon mukaan Kettula saa CPAP-laitteen heinäkuussa.

– Tuttuni ovat sanoneet, että ero on järkyttävä. Kuulemma jo ensimmäisen yön jälkeen tuntuu siltä, kuin olisi nukkunut vuoden.

Aiheesta voi keskustella lauantaihin 18. kesäkuuta kello 23 asti.

Lue seuraavaksi:

"Elektroniikkateollisuudessa komponenttipula on ennätysmäinen": Tuotantoon syntyi pullonkaula ja kontit makaavat satamissa

Philipsin hengitysapuvälineet voivat aiheuttaa terveydellisiä haittoja – uniapnealaitteiden käyttöä ei saa lopettaa omatoimisesti

Moni saa uniapneasta turhan diagnoosin ja vielä useampi jää hoitamatta – Juha Hytönen haki apua, kun väsymys keskeytti toistuvasti työpäivän

Uniapnea-lähetteiden määrä kasvoi rajusti – lääkäri arvioi liittyvän Olli Lindholmin kuolemaan

Perjantaista sunnuntaihin asti kestävä kaikille avoin tapahtuma vaalii karjalaista kulttuuria. Pääjuhlapaikkana Raumalla on Äijänsuon jäähalli.

Juhlaviikonlopun aikana esitellään karjalaisten vaiheita ja luovutetun Karjalan historiaa eri tapahtumissa.

Tapahtuma järjestetään jo 72. kerran. Kesäjuhlaväki alkaa olla jo ikääntynyttä, mutta sukututkimus ja juuret ovat alkaneet kiinnostaa nuorempiakin.

– Nuoret ovat kiinnostuneet suvuista, luovutetun alueen pitäjistä ja niiden historiasta, sanoo järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Jouko Hämäläinen.

Puheenjohtaja Hämäläinen arvioi, että myös rauhaton maailmantilanne nousee esille keskusteluissa ja palauttaa mieliin kivuliaita evakkomuistoja. Silti juhlilla halutaan hänen mukaansa säilyttää karjalaisille ominainen iloisuus.

Juhlaviikonlopun järjestelyistä vastaavat Karjalan Liitto ja Karjalan Liiton Satakunnan piiri. Edellisen kerran karjalaiset kesäjuhlat pidettiin Raumalla vuonna 1988.

Sotien 1939–1945 jälkeen Satakunta oli osa silloista Turun ja Porin lääniä. Läänin alueelle asutettiin lähes 68 000 siirtokarjalaista Karjalankannakselta, erityisesti Räisälän, Vpl. Pyhäjärven ja Hiitolan pitäjistä.

Kuuntele tästä uusimmat Ylen radiouutiset Satakunnasta.

Lue täältä uusimmat Yle Uutiset Satakunnasta.

Kangasalan sosiaali- ja terveyspalvelut ovat olleet viranomaisten luupin alla useita vuosia Pirkanmaalla. Noin kuukausi sitten tuli viimeisin huomautus, tällä kertaa aluehallintovirasto avilta.

Huomatukseen johti se, että terveyskeskukseen ei saa yhteyttä niin kuin lain mukaan pitäisi. Lisäksi Kangasalle tuli useita lievempiä nootteja, virkamieskielellä huomion kiinnittämisiä.

Vastikään apulaisoikeuskansleri löysi puutteita Kangasalan vanhuspalveluissa. Hänen syksyllä tekemänsä tarkastuksen ratkaisu tuli huhtikuussa, ja Yle kertoi siitä toukokuussa.

Meillä on juuri nyt ruuhkaa

Kangasalan sosiaali- ja terveyspalvelut alkoivat kiinnostaa avia jo vuonna 2019.

Virasto kiinnostui, koska sille “oli tullut merkittävä määrä Kangasalaa koskevia epäkohtailmoituksia ja kanteluita”. Lisää epäkohtailmoituksia tuli, kun avin valvonta oli jo alkanut.

Kangasalan avilta nyt saamista moitteista kovin on huomautus. Se tuli, koska yhteyden saaminen terveyskeskukseen on kestänyt liian kauan.

– Toiminta pitää järjestää niin, että potilas voi saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteyden terveyskeskukseen tai muuhun terveydenhuollon toimintayksikköön, aluehallintovirasto huomauttaa.

– Soittopyyntöihin tulee vastata mahdollisimman pian terveyskeskuksen aukioloaikana samana päivänä, ei kolmen arkipäivän kuluessa, kuten Kangasalan internetsivuilla on ilmoitettu.

Kangasalla on ollut ongelmia myös takaisinsoittopalvelussa. Vastaus on jäänyt huomiseen tai pidemmälle ja osin unohtunut kokonaan.

Soitto-ongelmien vuoksi avi ei myöskään voinut varmistua siitä, että potilaiden hoitotakuu olisi aina toteutunut.

Lääkärille pääsy vie keväästä syksyyn

Huomautusta lievempi huomion kiinnittäminen tarkoittaa käytännössä, että rimaa hipoen – alta tai päältä – on menty. Näitä epäkohtia Kangasalta löytyi useita.

Avin valvontapäätöksen mukaan Kangasalan tulee kiinnittää huomiota lääkärille pääsyyn. Tämä koskee koko yhteistoiminta-aluetta, koska Kangasala tuottaa myös Pälkäneen ja Luopioisten terveyspalvelut.

Varsinkin Luopioissa on oltu tyytymättömiä. Ennen pääsiäistä lääkäriaikaa Luopioisten terveyskeskuksesta kysynyt asiakas sai tietää, että seuraavan kerran voisi kysyä vasta elokuussa. Ruuhkan lisäksi väliin tulisi kuuden viikon kesäsulku.

Avi oli jo helmikuussa ohjannut Kangasalaa kuntalaisten yhdenvertaisuudesta.

– Tämä koskee myös yhteistoiminta alueen eri kuntia. Jos hoitoon pääsy yhdellä alueella on selvästi muita huonompi, terveyskeskuksen tulee korjata asia tasapainottamalla resursseja tai esimerkiksi tarjoamalla aikoja alueen muilta terveysasemilta, avin päätöksessä todetaan.

Huomiota ja seurantaa

Avi huomion kiinnittämisen lista on pitkä.

Miten Kangasala kertoo hammashoidon jonoista? Ne täytyy ilmoittaa hammashoitoloittain eikä Kangasalla ole niin tehty.

Toisena kohtana tilastoista pitää näkyä, kauanko yhteyden saaminen terveyskeskukseen kestää. Yhteys pitää saada samana päivänä, mutta Kangasalan tilastoista se ei näy varmaksi.

Kolmantena avi kiinnitti huomiota hoitotakuun toteutumiseen lääkäriin pääsyssä. Neljänneksi potilaalle pitää lain mukaan ilmoittaa hoitoon pääsyn ajankohta.

Viidenneksi tiedot kiireettömän hammashoidon jonoista pitää julkaista jokaisesta hammashoitolasta erikseen.

Edellisten lisäksi avi ohjaa Kangasalan kaupunkia päivystysnumeron käytöstä ja jää seuraamaan tilastoja hoitoon pääsyn toteutumisesta. Avi huomauttaa vielä, että se "tarvittaessa puuttuu asiaan valvonnallisin keinon".

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella asiasta 18.7. kello 23 asti.

Komissiolta kanta Ukrainan EU-jäsenyysneuvottelujen aloittamiseen

EU-komissio julkistaa tänään kantansa Ukrainan EU-jäsenyysneuvottelujen aloittamiseen. Eilen Kiovassa vierailleet Ranskan, Saksan, Italian ja Romanian johtajat katsoivat, että jäsenyysneuvotteluprosessi pitäisi aloittaa välittömästi. Prosessin alku ei takaa vielä jäsenyyttä, ja neuvottelut voivat kestää vuosia. Kandidaatin asema olisi kuitenkin merkittävä tuenosoitus Venäjän hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle Ukrainalle.

Viking Sallyn 35 vuoden takainen murha on tänään hovioikeudessa

Puolustuksen mukaan vastaajan tunnustusta ei saa käyttää, sillä hän teki sen esitutkinnassa ilman avustajan läsnäoloa. Lisäksi vastaaja kiistää, että olisi oikeasti edes tunnustanut saksalaisen reppureissaajan murhaa ja tämän naisystävän murhayritystä.

Kiihtynyt inflaatio on tuomassa kovat korotukset moniin indeksisidonnaisiin sopimuksiin

Muun muassa osassa vuokrasopimuksia vuokran korotusperusteena on elinkustannusindeksin muutos, joka käytännössä seuraa inflaatiokehitystä. Aikanaan automaattisesti korotukset tuovia indeksisidonnaisuuksia pidettiin inflaation kiihdyttäjinä, mutta nyt niiden käytön rajoittamista ei ole valtiovarainministeriössä harkittu.

Pula uniapnealaitteista haittaa jo sairauden hoitoa

Uniapnean hoitoon käytettäviä CPAP-laitteita ei ole tarpeeksi muun muassa siksi, että niiden komponenteista on maailmanlaajuinen pula. Hoitoonpääsyä joutuu nyt odottamaan Suomessa kuukausia. CPAP-laite helpottaa uniapneaa sairastavien yöllisiä hengityskatkoksia.

Pilvinen poutapäivä tiedossa

Tänään perjantaina sää on laajasti poutainen ja enimmäkseen pilvinen. Aurinko näyttäytyy lähinnä lännessä ja etelässä.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Fiskarsin ruukin pihalla Raaseporissa kuuluu polskintaa ja siipien mätkettä, kun neljä nuorta ankkaa totuttelee uuteen kesätyöhönsä. Tehtävänä niillä on täyttää vatsa pihalta löytyvillä, "tappajaetanoiksikin" nimitetyillä espanjansiruetanoilla.

– Olemme kesäisin järjestäneet talkoita, joissa ihmiset ovat keränneet näitä etanoita. Ajatus ankoista heräsi viime syksynä, kun tajusimme, ettemme mitenkään pelkillä talkoilla ehdi keräämään etanoita tarpeeksi, sanoo hankevetäjä Anna Kamara Ruukin LUMO-hankeesta.

Tavoitteena on, että ankat pitäisivät huolen siitä, etteivät etanat pääse leviämään nykyiseltä esiintymisalueeltaan enää edemmäs. Ankat syövät myös etanoiden munia ja auttavat myös siten niiden torjunnassa.

– Tämä ensimmäinen kesä on tavallaan kokeiluvuosi. Jos kaikki menee hyvin, ankat saavat jatkaa täällä myös ensi kesänä, sanoo Kamara.

Etanoiden hävittämisessä pitää olla huolellinen

Espanjansiruetana on tiettävästi peräisin Ranskan ja Länsi-Saksan alueelta. Laji havaittiin Suomessa 90-luvun alkupuolella, minkä jälkeen se on valloittanut liki koko maan.

Haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu etana on kaikkiruokainen massalaji, joka voi aiheuttaa suuria tuhoja kotipuutarhoissa ja viljelyksillä.

Fiskarsin aktiivinen kyläyhteisö on jo vuosien ajan tehnyt järjestelmällisesti talkootyötä haitallisten vieraslajien torjumiseksi. Espanjansiruetana on Kamaran mukaan akuutein uhka, koska laji leviää niin nopeasti.

Ankkojen lisäksi etanoita on Fiskarsissa kerätty tänä kesänä myös talkoiden ja muutaman nuoren kesätyöntekijän voimin. Keräämisen jälkeen etanat laitetaan pakastimeen ja parin vuorokauden jälkeen ne päätyvät lopulta kunnan hankkimaan etanaroskikseen.

Vastaanvanlaisia etanaroskiksia löytyy myös esimerkiksi Tuusulasta, jossa kuntalaiset äänestivät niitä lisää osallistuvassa budjetoinnissa.

Yksi sellainen sijaitsee muun muassa Tuusulan Anttilanrannassa, johon on rakennettu ja rakennetaan paljon uusia taloja.

Ankat partioivat Fiskarsissa läpi kesän

Fiskarsissa haitallisten vieraslajien torjunta ja hävittäminen suojelee luonnon monimuotoisuutta sekä ruukin kulttuurimaisemaa.

Vaikka ankat ovat varsin uusi näky Fiskarsin museon pihalla, on samaisella nurmella ennenkin käyskennellyt eläimiä.

– Ankat ovat tavallaan jatkumoa sille, että meillä on ollut aikaisemmin muitakin eläimiä, kuten lampaita, kani ja joskus on ollut myös hevosia laiduntamassa, Fiskarsin museojohtaja Emi Ingo luettelee.

Espanjansiruetanoita tuhoavaan nelihenkiseen partioon voi kesällä törmätä vieraillessaan museossa, sillä niiden työmaan lävitse kulkevaa polkua pitkin siirrytään näyttelystä toiseen.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 18.6.2022 kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Kolme kovaa koota ja pari kikkakolmosta kotilon ja espanjansiruetanan luonnonmukaiseen torjuntaan

Espanjansiruetanoiden ja kurtturuusujen hävittämiseen tukea kolmeen kuntaan – ministeriön tavoitteena myös osallistaa nuoria talkoisiin

Pienituloiset ostavat ruokaa suurituloisia ilmastoystävällisimmin, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Tampereen ja Helsingin yliopiston LoCard-tutkimuksen mukaan kotitalouden tulot tai ruoan hinta eivät ole este kestävämpien ruokavalintojen tekemiselle, vaikka punaisen lihan suosio olikin vankkaa.

Tutkimustulokset perustuvat lähes 30 000:n S-ryhmän asiakasomistajan ostosdataan vuosilta 2016–2018. Tutkimuksessa seurattiin S-ryhmän asiakasomistajien ostotietoja kahden vuoden ajan. Tutkijaryhmä tarkasteli, mitä proteiinilähteitä ihmiset valitsevat ostoksia tehdessään.

Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professorin Maijaliisa Erkkolan mukaan pienituloisilla kotitalouksilla painoittuivat ilmastoystävälliset valinnat.

Erkkola pitää tutkimustulosta yllättävänä, koska hyvät taloudelliset resurssit omaavilla ajateltiin olevan enemmän mahdollisuuksia tehdä kestäviä valintoja, esimerkiksi suosia uusia keskimääräistä kalliimpia kasviproteiinin lähteitä. Punaisen lihan on todettu olevan ilmastovaikutuksiltaan suurin ja sen jälkeen tulevat kana, kala ja kasvikunnan tuotteet.

– Hyvä uutinen on, että pienillä tuloilla on mahdollista tehdä kestäviä valintoja. Pienituloiset ovat löytäneet oman tapansa ostaa ilmastoystävällisesti. He löytävät kasviproteiinin lähteistä myös edullisia vaihtoehtoja, sanoo Erkkola, joka on yksi tutkimushankkeen vastaavista tutkijoista.

Hänen mukaansa suurempituloisilla näyttäisi tutkimuksen perusteella olevan tsemppaamisen paikka ja he voisivat kriittisemmin pohtia ruokavalintojaan.

Punainen liha yhä suosittua

Punaisen lihan suosio näyttäisi tutkimuksen perusteella pysyneen vuosina 2016–2018 lähes ennallaan, Erkkola sanoo.

Tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta valitsi ostoskoriinsa punaisen lihan lisäksi vaaleaa lihaa, kalaa ja kasvisruokia. Tyypillisesti punaisen lihan kulutusta vähennettäessä siirrytään ensisijaisesti siipikarjatuotteisiin, sen jälkeen kalaan ja sitten kasvikunnan tuotteisiin.

Professori Erkkolan mukaan tutkimuksessa selvisi, että esimerkiksi kalaa ostettiin keskimäärin kalliimmalla kuin muita proteiinilähteitä.

– Joko edullisia kalatuotteita ei ole hyvin esillä tai ne eivät ole houkuttelevia. Se on huono uutinen sen suhteen, jos haluaisi vaihtaa punaista lihaa kotimaisiin kalatuotteisiin, niin hinta ei sitä edistänyt, Erkkola summaa tutkimuksen tuloksia.

Tutkimuksen mukaan myös he, jotka ostivat eniten punaista lihaa, olivat kuitenkin positiivisella asenteella muutosta ilmastoystävällisempää ruokaa kohtaan. Asiakkaiden asenteita tutkittiin osana tutkimusta erillisellä kyselyllä. Erkkolan mukaan tämä positiivinen asenne ei kuitenkaan automaattisesti siirry teoiksi vaan siinä tarvitaan ruokaympäristön toimijoiden tukea niin pieni- kuin isompituloisillekin.

Tutkija toivoo hinnannousun vaikutusten jäävän pieniksi

Ruoan hinta on puhuttanut viime kuukausina. Ruoan hinta nousi keväällä selvästi ja nousun odotetaan yhä kiihtyvän. Erkkolan mukaan LoCard-tutkimuksen tuloksia ei voi suoraan ajatella vastaavan nykypäivää, mutta tulokset osoittavat, että pienistä tuloista huolimatta ihmiset tekevät ilmastoystävällisiä valintoja ruokakaupassa.

Hänen mukaansa jokainen askel kohti kestävämpiä valintoja ansaitsee arvostusta. Kun suuri joukko meistä tekee päivittäin tai viikoittain pienenkin paremman valinnan, teemme yhdessä tärkeää muutosta, Erkkola sanoo.

– Vaikka hinta nousee, niin meillä on viisaasti valitsevia pienituloisia, jotka löytävät edullisista proteiininlähteistä ne ilmastoystävälliset, jotka ovat myös terveellisempiä valintoja.

Kestävissä tuotteissa on Erkkolan mukaan ollut edullisia ja houkuttelevia vaihtoehtoja olemassa.

– Tietysti tutkijana toivon, että ruoan hinnannousu ei kohdistuisi ilmastoystävällisiin tuotteisiin. Erityisesti olen huolissani lapsiperheistä, jotka tutkimuksemme mukaan valitsivat muita useammin punaista lihaa ostoskoreihinsa.

Nykyistä tutkimusta on tarkoitus jatkaa ja seuraava tutkittava ajankohta on vuodesta 2018 eteenpäin. Erkkolan mukaan aivan viime vuosilta saatava ostosdata on kiinnostava, koska vuosiin mahtuvat niin koronapandemia kuin hintojen nousu.

Myyntijohtaja: Ilmastoystävällinen ruoka ei automaattisesti kalliimpaa

S-ryhmän mukaan erilaiset kasvipohjaiset tuotteet ovat kasvattaneet suosiotaan valtavasti viimeisten viiden vuoden aikana. Esimerkiksi vegemakkaroiden ja leikkeleiden myynti on kasvanut viidessä vuodessa 260 prosenttia ja kasvipohjaisissa maidon kaltaisissa tuotteissa vastaava luku on 198 prosenttia, kerrotaan S-ryhmästä.

S-ryhmän myyntijohtajan Antti Oksan mukaan kasvipohjaiset tuotteet eivät ole enää pienen ryhmän erityisvalinta vaan se on vuosien mittaan valtavirtaistunut.

– Kasvipohjaiset tuotteet eivät ole enää vain sillä perusteella tehtyjä erityisvalintoja, vaan yhä enemmän maultaan ja muilta ominaisuuksiltaan uskottavia ja kiinnostavia vaihtoehtoja suurelle sekasyöjien kuluttajaryhmälle, Oksa kuvailee vuoden 2018 jälkeistä kehitystä.

Ruoan hinnan merkitys korostuu hänen mukaansa vastaisuudessa varmasti, kun hinnat nousevat. Hänen mukaansa ei kuitenkaan ole niin, että ilmastoystävällinen ruoka olisi automaattisesti kalliimpaa.

– Meidän mielestä kaupan tulee olla asettamatta esteitä kuluttamisen muuttamiseen. Tietysti pyrimme siihen, että kaikille kuluttajille löytyisi sopiva vaihtoehto.

LoCardin tutkimusartikkeliin voi perehtyä tarkemmin täällä.

Voit keskustella aiheesta 18.6. kello 23:een saakka.

Lisää aiheesta:

Näin hurjaa tahtia ruoan hinta ei ole noussut juuri koskaan – tarkasta Ylen ruokakoneesta, kuinka paljon sinun ostoksesi kallistuvat

Suomalaiselle hyvä hinta-laatusuhde on tärkein valintakriteeri ruokakaupassa

Oulun yliopiston rehtorille sekä aiemmalle hallituksen puheenjohtajalla ei myönnetty täyttä vastuuvapautta viime vuodelta, kun Oulun yliopiston kollegion käsitteli asiaa keskiviikkona. Asiasta kertoi ensimmäisenä sanomalehti Kaleva.

Kollegio pyysi rehtori Jouko Niinimäeltä ja viime vuoden hallituksen puheenjohtaja Sakari Kallolta lisäselvitystä ainakin muun muassa jo kaatuneisiin Raksilan kampussuunnitelmiin liittyvästä kiinteistöstrategiasta.

Johtohenkilöiltä haluttiin myös selvitystä yliopiston yleisten kulujen kohdentamisen periaatteista sekä viime marraskuussa olleen hallituksen kokouksen pöytäkirjan muutosehdotusten käsittelystä.

Vielä esityslistassa esitettiin johtohenkilöille täyttää vastuuvapautta, mutta kollegion jäsen Olli Silvén teki asiakohtaan vastaesityksen. Kalevan saamien tietojen mukaan täyttä vastuuvapauden myöntämistä kahdelle johtohenkilölle vastusti lopulta enemmistö luvuin 16-5.

Yliopiston henkilöstöstä ja opiskelijoiden edustajista koostuva kollegio hyväksyi kuitenkin viime vuoden tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen esityksen mukaan.

Oulun yliopistokollegion puheenjohtaja, professori Helka-Liisa Liisa Hentilä kommentoi keskiviikkoista päätöstä niin, että kyse on luottamuksen ja tyytyväisyyden laskusta rehtori Niinimäkeä ja edellisen hallituksen puheenjohtaja Kalloa kohtaan.

– Jäämme nyt odottamaan, mitä yliopiston hallitus asian suhteen tekee tai päättää, kertoo Hentilä.

Hentilän mukaan osittain myönnetty vastuuvapaus on harvinainen päätös.

Hentilän mukaan osittain myönnetty vastuuvapaus on harvinainen päätös. Yliopistokollegio jää nyt odottamaan, mitä yliopiston hallitus aikoo kollegion päätöksen suhteen tehdä.

Kollegio on se paikka, jossa lyödään viime kädessä leima aina aiemman vuoden taloudenpidon ja toiminnan hyväksymiselle.

Rehtori Jouko Niinimäki kertoo Kalevan haastattelussa, ettei hän ole huolissaan niistä kohdista, joista vastuuvapautta ei myönnetty, ja uskoo että yhteisymmärrys on löydettävissä. Niinimäen mukaan asiaan palataan ensi viikolla.

17.6.2022 klo 9.47 lisätty professori Helka-Liisa Hentilän kommentit.

Lisää aiheesta:

Oulun kaupunginhallitus päätti torpata yliopiston Raksilan-kampuksen

Uusia esityksiä Oulun yliopiston kampuksen sijainnista ehkä jo syksyllä – Oulun yliopiston rehtori Raksilan kampuksen kaatumisesta: "Yllättävä päätös"

Kuusi järeästi aseistautunutta sotilasta etenee varmoin askelin pienen kerrostalon huoneistossa. Tavoitteena on löytää henkilö, joka on saatava kiinni.

Äkkiä kajahtaa käsky.

– Puolustusvoimat! Kädet maahan!

Henkilö on löytynyt. Mies päättää olla tekemättä vastarintaa ja antautuu lattialle vatsalleen Utin jääkärirykmentin erikoisjoukkojen otteessa.

Kyseessä on nopea, tehokas ja vakuuttava kiinniotto – sekä näytös ja esimerkki erikoisjoukkojen toiminnasta.

Medialle järjestetyn toimintanäytöksen kaltaiset tilanteet ovat kuitenkin vain osa Utin jääkärirykmentin toimintaa. Tehtäviin sisältyy myös sellaista, jota ei päästetä julkisuuteen.

Komentaja, eversti Jussi Kosonen sanoo, että toimiminen osittain salassa suojaa sellaista tietoa, joka paljastuessaan voisi aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa joukolle tai sen tehtävälle.

– Jotkut asiat pidetään julkisuudelta piilossa. Tähän ei silti liity mitään epämääräistä. Toimintamme pitää kestää kriittinenkin tarkastelu, Kosonen toteaa.

Puolustusvoimat keskitti erikoisjoukkonsa Utin jääkärirykmenttiin tämän vuoden alussa. Erikoisjoukkotoimintaa on Kouvolan Utin lisäksi myös Kirkkonummen Upinniemessä.

Erikoisjoukoissa on muun muassa tiedustelu- ja taistelutehtävien erikoisjääkäreitä, taistelusukeltajia sekä kuljetus- ja kevythelikoptereiden henkilökuntaa.

– Erikoisjoukoilla pystytään tuomaan ongelmien ratkaisuun vaihtoehtoja. Tehtäviä voidaan toteuttaa Suomen lisäksi tarvittaessa myös ulkomailla, kuvailee Kosonen.

Kuluva kesä merkitsee Utin jääkärirykmentille, kuten koko Puolustusvoimille, vilkkaita harjoitusaikoja, myös kansainvälisesti.

Lisää uusia harjoituksia

Puolustusministeri Antti Kaikkonen päätti toukokuun lopulla lisätä Suomen kumppanimaiden kanssa toteuttavien harjoitusten määrää tänä vuonna.

Luvassa on noin 20 kokonaan tai osittain uudistettua harjoitusta. Harjoitusyhteistyötä on tiedossa muun muassa Nato-maiden kanssa.

Parikymmentä yhdysvaltalaista sotilasta osallistui erikoisjoukkojen kanssa yhteiseen harjoitukseen jo touko-kesäkuun vaihteen molemmin puolin.

Lisäksi tänä vuonna luvassa on muutamia lisäharjoituksia, joista ei vielä kerrota enempää julkisuuteen.

– En näe suurta muutosta harjoitustahdissa lähivuosiin verrattuna. Harjoitustoiminta on ollut aktiivista tähän asti ja niin se on varmasti jatkossakin, sanoo eversti Jussi Kosonen Utin jääkärirykmentistä.

Rykmentillä on yleensä vuosittain kahdesta viiteen kansainvälistä harjoitusta tai koulutustapahtumaa Suomessa. Lisäksi rykmentti osallistuu ulkomailla noin viiteen harjoitukseen vuosittain.

– Kansainvälisiä harjoituksia Utin jääkärirykmentillä on ollut aktiivisesti jo parikymmentä vuotta. Päätavoite on varmistua yhteistoimintakyvystä ja saada oppia puolin ja toisin, sanoo Kosonen.

Ukrainan tilanne tarkkailussa

Sota Ukrainassa ei Jussi Kososen mukaan ole tuonut käytännön muutoksia Utin jääkärirykmentin arkeen.

Hän sanoo, että esimerkiksi kuluneiden vuosien aikana harjoitellut toimintamenetelmät pätevät edelleen.

– Totta kai tilannetta Ukrainassa arvioidaan pitemmällä aikavälillä ja pyritään analysoimaan havaintoja. Mutta tällä hetkellä mitään nopeita muutostarpeita ei ole tunnistettu.

Maaliskuussa salolainen Ulla Järvi heräsi aamuyöllä tärinään, jyrinään ja meteliin. Ensimmäinen ajatus oli, että auto oli osunut talon seinään.

Kun hän avasi verhot ja katsoi katuvalojen loisteessa ulos, totuus paljastui. Valtava lohkare oli pudonnut pihaan auton kylkeen.

– Kun menimme ulos, tajusimme, että naapurissa oli vielä isompi vahinko tapahtunut. Kuulimme sahauksen ääntä, kun naapuri sahasi itseään ulos. Puu oli kaatunut hänen oveaan vasten, kertoo Järvi muutaman kuukauden takaisista tapahtumista.

Vaskiontien varrella Halikon keskustassa sijaitsevan Kärävuoren kallioseinämästä oli sortunut lohkareita, jotka putosivat tonteille ja rakennusten päälle.

• Lue myös: Kalliolta vyöryneet kivenlohkareet vaurioittivat autoa ja saunarakennusta Salon Halikossa

Ulla Järvi puolisoineen oli shokissa, eikä hän tarkalleen muista, mitä ajatteli tapahtumien valjettua. Alueen asukkaat evakuoitiin parin tunnin sisällä ja ohi kulkeva pyörätie suljettiin.

Viikkojen myötä selvisi, että kallio on huonossa kunnossa, eikä alueella ole turvallista olla.

– Emme saaneet käydä täällä kuin valvotusti iltapäivisin, koska aamulla jäätymisen ja sulamisen liike olisi saattanut irrottaa lisää lohkareita, Järvi kertoo Svenska Ylen haastattelussa.

Neljän talon lunastuksesta on sovittu

Salon kaupunki on nyt päättänyt lunastaa talot itselleen, ja myöhemmin ne todennäköisesti puretaan.

Lunastuksesta on käyty neuvotteluja viiden talon omistajien kanssa, ja neljän kanssa asiasta on jo sovittu.

Salon kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannerveden mukaan kolmen osalta on jo olemassa kaupunginhallituksen päätös kaupasta, ja neljäs on menossa listoille lähiaikoina.

– Vaihtoehto olisi ollut, että kalliota olisi tuettu ja parannettu, jotta kivivyöryjä ei pääse tapahtumaan tai ne eivät aiheuta vaaraa sivullisille. Se olisi kuitenkin osoittautunut niin kalliiksi, ettei olisi ollut järkeä lähteä sille tielle, Mannervesi sanoo.

Salo on varannut yhteensä 900 000 euroa kiinteistöjen ja muiden maa-alueiden ostamiseksi. Mannervesi uskoo, että jo syksyllä alueella tapahtuu ensimmäisiä näkyviä toimenpiteitä.

– Tästä tehdään sellainen alue, että se edistää kaupunkikuvaa, mutta kallion juurelle ei pääse ollenkaan.

Myös Ulla Järvi puolisoineen muuttaa siis pois. Uusi koti on pienkerrostalossa parin kilometrin päässä. Muutto luonnonvoimien edessä on ymmärrettävä, mutta silti se harmittaa ja tuntuu surulliselta.

– Olen asunut tässä 35 vuotta, mieheni 40 vuotta. Olimme ajatelleet jäädä tähän ja remontoineet taloa sitä ajatellen, että jos ei joskus jaksa portaita kulkea, niin asutaan sitten alhaalla. Seuraavaksi ajattelimme muuttaa hautausmaalle tien toiselle puolen, mutta onneksi se ei tapahtunut nyt, Järvi sanoo.

Hän kuvailee aluetta poikkeukselliseksi. Osan mielestä kallio on pelottava, Järven mielestä se on suoja. Se on suojannut myrskyltä ja maailman tuulilta, ja alueella on suotuisa mikroilmasto. Pihalla versoo viiniköynnös.

Tien toisella puolella on Halikon keskiaikainen kivikirkko ja Halikon historia on alueella läsnä.

– Talorivistömme on kaavassa suojelusuosituksella. Tämä on Suomessa harvinaista kallionjuuriasutusta.

Byrokratia kismittää

Onnettomuuden jälkeen sosiaalinen media on tulvinut kommentteja, joissa talojen rakentamista kallion kylkeen on kauhisteltu. Se on tuntunut Järven mielestä pahalta, ja hän kertoi tunnoistaan jo keväällä Ylen kolumnissa.

– “Kuka hullu tänne rakentaa? Kuin Vesuviuksen kylkeen rakentaisi.” Kotejamme koskeva kommentointi tuntuu loukkaavalta ja sydämettömältä.

Toisaalta jälkikäteen on selvinnyt, että merkkejä kallion murtumisesta oli ilmassa jo aiemmin. Järvikin itse tiesi, että naapuriin putosi pieni lohkare edellistalvena.

Nyt hän on kuitenkin saanut kuulla, että myös vähän matkan päässä oli pudonnut iso kivi talon katolle. Siitä oli ilmoitettu kaupungille, mutta kaupunki ei asiaan reagoinut.

– Totta kai jälkiviisaana voi ajatella, että on aika harmittavaista, että silloin asiaa ei selvitetty. Mutta se on jossittelua, ei tälle kukaan olisi voinut mitään. Onneksi kenellekään ei tapahtunut mitään, mutta oli se liian lähellä.

Ulla Järvi ymmärtää tilanteen, mutta harmittelee kaupungin byrokraattista toimintaa. Järven mukana kaupungilta ei vastata asiakkaiden viesteihin ja asioiden hoitaminen tuntuu hankalalta.

– Luonnonmullistukselle ei voi mitään, mutta byrokratialle olisivat ihmiset voineet tehdä jotain.

Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 18. kesäkuuta kello 23:een asti.

Lue myös:

Salo osti kaksi Halikon kalliosortuman alle jäänyttä kiinteistöä – kolmen kohdalla neuvotellaan vielä

Kalliolta vyöryneet kivenlohkareet vaurioittivat autoa ja saunarakennusta Salon Halikossa

Ulla Järven kolumni: Miksi jonkun koti saa toisen raivoihinsa?

Luonnonvarakeskus (Luke) toteuttaa yhdessä Turun yliopiston ja ammattikorkeakoulu Novian kanssa hankkeen, jossa tutkitaan merimetson kaupalliselle kalastukselle ja vesiviljelylle aiheuttamien vahinkojen laajuutta.

Kalanviljelylaitoksilla selvitetään myös harmaahaikaran vastaavia vaikutuksia. Kaksivuotista tutkimusprojektia rahoittaa ympäristöministeriö, kertoo Luke tiedotteessaan.

− Luken kalastuksen ja vesiviljelyn olosuhdekatsauksissa on ilmennyt, että merimetsoista koituu kaupallisten kalastajien ja vesiviljelijöiden elinkeinoille monenlaisia haittoja, kertoo erikoistutkija Mats Westerbom Lukesta.

Tutkimushanke liittyy lakiin, joka on annettu rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta. Sen tavoitteena on kehittää ja selkeyttää vahinkojen korvaamisperusteita. Lain kehittämiseksi tarvitaan tutkimustietoa vahinkojen määrästä eri alueilla.

− Mikäli merimetson aiheuttamat suorat vahingot kaupalliselle kalastukselle sekä merimetson ja harmaahaikaran vahingot vesiviljelylle todetaan hankkeessa merkittäviksi, selvitämme jatkotyönä erilaiset mahdollisuudet oikeudenmukaisen tukijärjestelmän luomiseksi, kertoo tiedotteessa erityisasiantuntija Hanne Lohilahti ympäristöministeriöstä.

Hankkeessa saadaan tietoa myös siitä, miten rauhoitettujen eläinten aiheuttamia vahinkoja voidaan vesiviljelylaitoksilla ehkäistä ennalta. Vahinkojen ennaltaehkäisy on yksi valmistelussa olevan lain keskeisiä tavoitteita.

Merimetson on arvioitu aiheuttavan kalastukselle tulonmenetyksiä. Laji pyydystää ahvenia, kuhia ja siikoja, ja vaikutukset paikalliseen kalakantaan voivat olla merkittäviä.

Lisäksi vesiviljelylaitoksilla saalistavat linnut syövät kasvatettavia kaloja ja voivat aiheuttaa kaloille ylimääräistä rasitusta, mikä saattaa vaikuttaa kalojen kasvuun ja kuolevuuteen.

Tutkimus keskitetään alueille, joissa on eniten merimetsojen aiheuttamia vahinkoja

Luken mukaan hanke pyritään suunnittelemaan ja toteuttamaan yhteistyössä kalastajien ja vesiviljely-yrittäjien kanssa, jotta heidän kokemukset ja tiedot voitaisiin huomioida mahdollisimman laajasti.

− Tämän takia toivomme kalastajilta ja vesiviljelijöiltä aktiivista yhteydenottoa, erityisesti niiltä alueilta, joissa merimetson aiheuttamat suorat vahingot ovat huomattavia. Tavoitteenamme on keskittää selvitykset näille alueille, Mats Westerbom kertoo.

Turun yliopiston jatkuvasti tallentavalla kameraseurannalla dokumentoidaan rysillä ja vesiviljelylaitoksilla vierailevat lintulajit, yksilöiden lukumäärät ja vierailujen tiheys sekä lintujen käyttäytyminen ja saalistettujen kalojen lukumäärät. Havaintojen perusteella arvioidaan vahinkojen määrää ja laatua.

− Vesiviljelylaitoksilla arvioimme tuotantotappioita suhteuttamalla kasvatuskassikohtaisia lintujen vierailumääriä kassin kasvukaudella tuottamaan kalabiomassaan ja käytetyn rehun määrään, tutkija Markus Kankainen Lukesta kertoo.

Lintujen epäonnistuneet saalistusyritykset voivat vahingoittaa kalastajien pyydyksissä ja kasvatuskasseissa olevia kaloja aiheuttamalla niihin haavaumia. Turun yliopistossa testataan, voidaanko vahingoittumisen aiheuttanut lintulaji tunnistaa haavaumaan jääneen saalistajan DNA-jäljen perusteella.

Hanke tuottaa myös tietoa merimetsojen ravinnonhakumatkojen alueellisesta ulottuvuudesta ja jakautumisesta. Ravinnonhakumatkojen alueellisen ulottuvuuden kartoitus ja mallintaminen auttaa ymmärtämään, miten merimetso hyödyntää tilaa ja on täten tärkeä taustatieto mahdollisen tulevaisuuden tukijärjestelmän rakentamisessa.

Suomessa pesii noin 25 000 merimetsoparia. Merimetso on luonnonsuojelulailla rauhoitettu lintu, eikä sitä saa metsästää eikä pesintää häiritä muuten kuin ELY-keskuksen antamalla poikkeusluvalla.

Ukrainan sota ei vaikuta ihan niin pahasti Nokian Renkaiden talouteen kuin on pelätty.

Yhtiö kertoi perjantaina nostavansa liikevaihto-ohjeistustaan tälle vuodelle.

Tämä johtuu siitä, että rengaskysyntä on jatkunut hyvänä, ja Nokian Renkaat on nostanut hintoja vähentääkseen kustannusinflaation vaikutuksia.

Ukrainan sota ja siitä johtuvat Venäjän pakotteet aiheuttavat kuitenkin merkittävää epävarmuutta yritykselle. Loppuvuonna pakotteet rajoittavat voimakkaasti Nokian Renkaiden tuotteiden saatavuutta, mikä vaikuttaa negatiivisesti liikevoittoon.

Nokian Renkaiden liikevaihdon odotetaan laskevan tai olevan vuoden 2021 tasolla.

Nokialle lisää työtä

Viime vuonna Venäjä muodosti noin 20 prosenttia Nokian Renkaiden liikevaihdosta, ja noin 80 prosenttia Nokian Renkaiden henkilöautonrenkaista valmistettiin Venäjällä. Venäjällä valmistettujen renkaiden raaka-aineista noin puolet tuotiin Venäjälle maan ulkopuolelta.

Venäjän sodan takia Nokian Renkaat on kertonut lisäävänsä tuotantoa Nokialla.

Lue lisää:

Nokian Renkaat lisää tuotantoa Nokialla: Uudet Venäjä-pakotteet vaikuttavat ainakin kolmella tavalla kritiikkiä saaneeseen yhtiöön

Autonrenkaista reilusti yli puolet on tuotu Venäjältä – ei tuoda enää: Varastot tyhjentyvät kesällä, hinnat nousevat jo nyt

Nokian Renkaiden kompurointi Venäjällä voi sataa Suomen laariin – Nokialla toivotaan, että työpaikkoja tulee lisää

Venäjä kansallistaa Renault'n tehtaan ja aikoo valmistaa taas Moskvitšeja – uusissa venäläisautoissa ei ole turvatyynyjä tai päästörajoituksia

Ajokortti-iän laskemista koskeva lakiesitys ei etene alkuperäisessä aikataulussaan. Asian käsittelyä jatketaan syksyllä. Liikenne- ja viestintäministeriö esittää, että 17-vuotias voisi ajaa kortin huoltajan luvalla, kun poikkeuslupaa pitää nyt hakea liikenne- ja viestintävirasto Traficomista.

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta haluaa lisää tietoa 17-vuotiaiden onnettomuusalttiudesta, ennen kuin se kirjoittaa mietintönsä.

Lakiesityksen käsittely on ollut haastava harjoitus, toteaa valiokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd.).

– Tämä on hirvittävän ristiriitainen laki kaikin puolin, ja tyytymättömyys on aika laajaa.

Ajokorttilain muutoksesta oli tarkoitus äänestää ennen eduskunnan kesätaukoa. Valiokunta haluaa kuitenkin ensin lukea selvityksen siitä, mitä seurauksia vuonna 2018 tehdyistä ikäpoikkeusluvan höllennyksestä on ollut liikenneturvallisuudelle. Poikkeuslupahakemusten määrä ampaisi höllennysten jälkeen rajuun kasvuun ja yli 90 % hakijoista on saanut luvan.

Selvitys muutoksen seurauksista liikenneturvallisuudelle valmistuu lähikuukausina.

– Lailla ei sinänsä ole mikään kiire. Se ottaa sen ajan minkä ottaa. Lain valmistelu ministeriössä kesti ristiriitojen vuoksi pari vuotta. On selvää, että eduskunnassa törmäämme samoihin ongelmiin, joita valmistelijat ovat kohdanneet, Kymäläinen sanoo.

Ajokorttilain muutosesitys poistaisi ikäpoikkeuslupamenettelyn, mutta rajoittaisi 17-vuotiaan autoilua niin, että hän ei saisi ottaa kyytiin kuin yhden matkustajan eikä yöllä saisi ajaa ollenkaan. Esimerkiksi poliisi ja Liikenneturva vastustavat alaikäisen kortinsaannin helpottamista. Nuoret ja monet ammattijärjestöt vastustavat rajoituksia.

"Liikenteessä ei pidä hosua eikä liikennelakien valmistelussa"

Hallitus on arvioinut, että muutoksen seurauksena 20 000–30 000 nuorta ajaisi kortin vuosittain.

Valiokunta on pyytänyt Traficomilta tarkempia tietoja ikäpoikkeuslupien jakautumisesta maaseudun ja kaupunkien välille pystyäkseen tarkemmin arvioimaan ajokorttimäärien kasvua tulevaisuudessa.

Jos valtaosa poikkeusluvista on viime vuosina mennyt maaseudulle, 17-vuotiaiden kuskien määrä kaupungeissa voi kasvaa paljonkin, kun ajokortin tarvetta ei tarvitse perustella viranomaisille kulkuyhteyksien puutteella.

Valiokunnan lappilaiskansanedustaja Heikki Autto (kok.) pitää sinänsä hyvänä suuntaa, jossa nuorten itsenäistä liikkumista helpotetaan.

Autton mukaan henkilöautot ovat joka tapauksessa turvallisempia kuin mönkijät ja mopoautot, joilla nuoret nyt ajavat.

– Nuoret kuljettajat pystyvät pääosin toimimaan liikenteessä turvallisesti. Mutta myös ongelmatapausten osalta pitää löytyä keinot, että he eivät aiheuta vaaraa itselleen tai muille tiellä liikkujille.

Autto on pohdiskellut, olisiko parempi jos ajokortin ajamiseen vaadittaisiin molempien huoltajien lupa. Hallituksen esityksessä riittää huoltajan lupa.

Valiokunta aikoo jatkaa kuulemiskierrosta vielä ennen kesätaukoa ja mahdollisesti myös syksyllä.

– Liikenteessä ei saa koskaan hosua, ei myöskään liikenteen lainsäädäntöä valmisteltaessa, Autto sanoo.

Lue lisää:

Liikenneministeri Timo Harakka puolustaa kiisteltyä lakiesitystä, joka antaisi vanhemmille päätösvallan 17-vuotiaan ajokortista – “Olisi epäreilua, että tämä mahdollisuus kokonaan peruutettaisiin”

17-vuotiaat voivat kohta hankkia auton ajokortin huoltajan suostumuksella, mutta ajamisessa on kaksi isoa rajoitusta

Nuoret iloitsevat ajokorttiuudistuksesta, mutta tietävät vaarat – Okko Niemi, 17: "Rajoitus yöaikana ajosta voisi hillitä liikennekäyttäytymistä"

Korona-aikana moni halusi pihan ja oman tuvan. Omasta talosta maksettiin jopa yli pyyntihinnan.

Nyt Suomessa on tapahtunut käänne. Kymmenen suurimman kaupungin osalta ainoastaan Oulussa omakotitalojen kauppamäärät olivat tammi-toukokuussa viime vuotta korkeammat.

Suurimmat laskut kauppamäärissä ovat Jyväskylässä (-28 prosenttia), Espoossa (-27 prosenttia) ja Tampereella (-25 prosenttia). Pääkaupunkiseudulla ja Tampereella jäädään omakotitalojen kauppamäärissä jopa poikkeusaikaa edeltävistä vuoden 2019 luvuista.

Luvut selviävät Huoneistokeskuksen tilastoista.

Ylen suorassa lähetyksessä etsittiin syitä ilmiöön. Toimittaja Anna Sirénin haastateltavina olivat Huoneistokeskuksen Pirkanmaan myyntijohtaja Panu Paanila ja OP Koti Pirkanmaan toimitusjohtaja Timo Voutilainen.

Ovatko ihmiset säikähtäneet inflaatiosta, korkojen noususta ja energian hinnan noususta? Vai mikä on hyydyttänyt omakotitalojen kaupan?

– Vuosi sitten vietiin kaikki käsistä. Nyt omakotitaloja on vähän myynnissä, Voutilainen sanoo.

Tilanne ei dramaattinen

Voutilainen muistuttaa, että vertausvuonna eli viime vuonna asuntoja myytiin ennätysmäärin. Siksi tilanne ei ole Paanilan ja Voutilaisen mukaan niin dramaattinen.

– Pirkanmaalla on melkein 50 prosenttia vähemmän asuntoja myynnissä kuin ennen, Paanila sanoo.

Toukokuussa myytävien asuntojen määrä lisääntyi Voutilaisen mukaan. Paanilan mukaan tarjonnassa päästään pikku hiljaa normaalitasoon, mutta tämä kestää hetken.

Pari viime vuonna on ollut hankalat, koska asunnot ovat menneet niin nopeasti kaupaksi ja hinnat ovat nousseet.

– Normaalitilanne olisi kaikkein mukavin. Myyjä on monesti myös talon ostaja, joten ei hänellekään hyvä, että hinnat ovat korkeita, Voutilainen sanoo.

Tampereen vetovoima nostaa hintoja

Tampereen vetovoima on nostanut hintoja keskimäärin enemmän kuin valtakunnallisesti.

Uutiset hintojen noususta saavat ihmiset välillä panttaamaan ostopäätöstä. Tämä ei poista tarvetta, jos on tarvetta isommalle asunnolle. Odottaessa hinnat usein Voutilaisen mukaan nousevat.

– Oikea hetki ostaa asunto on silloin, kun itsellä on se tarve. Ne, jotka ovat jääneet odottamaan, ovat harvoin voittaneet, Voutilainen sanoo.

Energiahinnat vaikuttavat

Kiinteistövero ei Paanilan mukaan vaikuta yleensä ostopäätökseen. Sen sijaan öljy- ja kaasulämmitteistä taloa voi olla hitaampi myydä. Maalämpö on se, mitä toivotaan.

– Suora sähkö ja öljy ovat hieman haasteita.

Lainojen korko vaikuttaa enemmän ostopäätökseen asuntosijoittajalla kuin omakotitalon ostajalla. Korot ja ennusteet ovat maltillisia, joten nekään eivät vielä vaikuta markkinoilla.

Sen sijaan realismi vaikuttaa. Moni haluaisi asua omakotitalossa, mutta ei hintojen vuoksi pysty. Monelle taas omakotitalo on loppuelämän koti ja mummula, eikä sitä haluta laittaa myyntiin.

Omakotitaloja tulee myyntiin, kun esimerkiksi lapset lähtevät pesästä ja ihmiset haluavat pienemmän talon mökin lisäksi. Näitä saisi tulla vielä enemmän myyntiin, koska uusia lapsiperheitä riittää.

– Kun korona tuli, omakotitalosta tuli myös työpaikka ja juhlapaikka. Omakotitaloja haetaan eniten ja niitä on vähiten myynnissä. Meillä on kohtaamisongelma, Voutilainen sanoo.

Lue lisää:

Katso Ylen laskurista, miten korkojen ennätysnousu vaikuttaa asuntolainaasi

Selvitimme, miksi nyt nostetaan tarkoituksella asuntolainojen korkoja, kun hinnat ovat muutenkin korkealla

Yhdysvaltain keskuspankki nosti roimasti ohjauskorkoa – vastaavasta toimesta miltei 30 vuotta

Juttua korjattu kello 12.58: tekstiin lipsahtanut maaöljy korjattu maalämmöksi.

Fazerin tehtaan kaurajuomien tuotantomäärät kaksinkertaistuvat Kouvolan Korialla, kun tuotannon laajennus otettiin käyttöön kesäkuun alussa.

Fazerin Korian tehtaalla valmistetaan muun muassa Fazer Aito Kaurajuomia, jonka raaka-aineena käytetään kotimaista kauraa.

Korian tehtaan kapasiteettilaajennus valmistui kesäkuun alussa suunnitellussa aikataulussa epävakaasta geopoliittisesta tilanteesta huolimatta. Projektin myötä Korian tehtaalle on palkattu 15 uutta työntekijää tuotannon tehtäviin.

Tuotantomäärät eivät tehtaan mukaan ole julkista tietoa. Fazer valmistaa kaurajuomia Korian lisäksi myös Ruotsin Tingsrydissä. Helmikuussa 2022 loppuun saatettu Trensums Food AB:n osto on osa Fazerin kasvipohjaisten tuotteiden lisäämiseen tähtäävää strategiaa, jossa kaurajuomilla on merkittävä rooli.

Fazerin teettämän tutkimuksen mukaan kaurajuomien suosio kasvaa Suomessa.

– Kaurajuomat eivät enää ole marginaali-ilmiö, vaan niistä on tullut koko kansan tuotteita. Kulutuksessa ei ole eroja esimerkiksi sukupuolten välillä. Tuotteita käytetään yhä enemmän myös lapsiperheissä, kertoo markkinointijohtaja Lauri Vesala Fazerin Non-dairy-yksiköstä.

Lue lisää:

Fazer tähyää yhä suurempaa kasvua kaurabisneksestä

Elintarvikejätti Fazer laajentaa tehdastaan Korialla – 10 uutta työntekijää palkattu, lisää työpaikkoja todennäköisesti tulossa

Helsingin merialueen veden laatu lähti kohenemaan huomattavasti 70-luvulta lähtien, kun pienet jätevedenpuhdistamot poistuivat. Nyt tämä kehitys on kuitenkin pysähtynyt, ja veden laatu on lähtenyt paikoitellen heikkenemään viime vuosien aikana.

Tilanne on huonoin erityisesti kaupungin suurilla sisälahdilla.

Kaupungin mukaan pääasiallisina syinä rannikkovesien heikkoon tilaan ovat paikallinen ravinne- ja kiintoaineskuormitus, maankäytön voimakkaat muutokset valuma-alueella sekä rantojen rakentaminen.

Myös ruoppaukset ja muu merenpohjan häirintä sekä paikallisesti suuri veneilyn määrä vaikuttavat veden laatuun.

Vesialueita kuormitetaan liikaa

Etenkin lahtialueilla nykyinen kuormitus on kestämättömällä tasolla, mikä näkyy ravinnepitoisuuksien vähenemisen pysähtymisenä ja veden samentumisena. Rannikkovesien ekologinen luokitus on pysynyt pääosin välttävänä.

Jotta tilanne saataisiin paranemaan, tarvitaan kaupungin mukaan toimenpiteitä.

Euroopan unionin vesipolitiikan tavoitteena on pinta- ja pohjavesien tilan parantaminen ja vesiensuojelun yhtenäistäminen koko unionin alueella.

Tavoitteena on myös saavuttaa kaikkien pintavesien hyvä ekologinen ja kemiallinen tila sekä pohjavesien määrällinen ja kemiallinen hyvä tila vuoteen 2027 mennessä.

Lakisääteisten vesiensuojeluvelvoitteiden lisäksi Helsinki on sitoutunut Helsingin ja Turun kaupunkien yhteiseen Itämerihaasteeseen, joka koordinoi kaupunkien yhteistä Itämeri-toimenpideohjelmaa sekä edistää Itämeren suojeluun liittyvää kansainvälistä yhteistyötä Itämerihaasteen kumppanuusverkoston kautta.

Helsingissä on esimerkiksi kartoitettu ekologisesti arvokkaita vedenalaisia luontokohteita, jotka voidaan huomioida merialuesuunnittelussa, sekä käynnistetty vesiensuojeluhankkeita muun muassa työmaavesien ja hulevesien hallintaan liittyen.

Lue lisää:

Kipsikäsittely vähentää maatalouden valumia ja parantaa veden laatua – ja nyt se laajenee koko rannikolle

Itämeren kalat pääsevät maaliskuun lopussa vihdoin takaisin tuunattuun ja remontoituun kotiinsa – Suomen suurin akvaarioallas täytetään jälleen

Rahtilaivojen käymälöiden jätevedet halutaan Itämeren sijaan hyötykäyttöön – Suomen suurimmassa yleissatamassa kerätystä jätevedestä tehdään nyt biokaasua

Luonnonvarakeskus laski Suomen merialueilta 18 000 harmaahyljettä – kannan kasvun mahdollistaa ehkä Itämeren parantunut tilanne

Helsingin seudun merialueilta löytyi useita merkittäviä vedenalaisia lajeja – vieraslaji valesinisimpukka tuli Meksikonlahdelta laivojen mukana

Kylmä kevät on viivästyttänyt mansikkasatoa muutamalla viikolla. Pohjois-Karjalassa Kiteen Kesälahdella mansikkaa viljelevä Markus Mutikainen kertoo, että viime vuonna mansikoita ryhdyttiin poimimaan jo kesäkuun puolivälissä.

Tänä vuonna mansikkasato on vasta tulossa.

– Otimme eilen hallaharsoja pois pellolta, niin näin ensimmäisen mansikan, jolla rupesi kylki hieman punoittamaan, hän sanoo.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että paikalliset mansikat ehtivät kauppoihin ja juhannuspöytiin vain siinä tapauksessa, että ne on laitettu kasvamaan tunneleihin. Avomaalla Pohjois-Karjalassa kasvaneet mansikat kypsyvät poimittavaksi vasta juhannuksen jälkeen.

– Juhannuksena saatetaan saada justiinsa oman kakun päälle mansikat, mutta ei juuri muuta, Mutikainen sanoo.

Avomaan mansikka on myöhässä myös mansikkapääkaupungissa

Pohjois-Savossa, niin kutsutussa Suomen mansikkapääkaupungissa, ollaan niin ikään parisen viikkoa tavanomaista myöhässä.

Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistyksen toiminnanjohtaja Raisa Haavikko kertoo, että viime vuonna alkukesä oli niin lämmin, että mansikkaa oli runsaasti saatavilla jo juhannukseksi.

Tänä vuonna on toisenlainen kesä.

– Avomaan mansikkaa ei ole vielä juhannuksena suurissa määrin tarjolla, hän sanoo.

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto tiedottaa, että kasvihuoneissa ja kasvutunneleissa kypsyneitä suomalaisia mansikoita on jo myynnissä eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Pirkanmaalla ollaan tavanomaista kesää vain noin viikko jäljessä.

Itä-Suomessa arvioidaan, että avomaan mansikan pääsato kypsyy alueella heinäkuun alkupuolella.

Lue myös:

Suonenjoen mansikka on ruokaviraston mielestä nimisuojan arvoinen brändi – Euroopan komissio päättää asiasta viimeistään ensi vuonna

Pohjanmaan poliisi pyytää havaintoja Keski-Pohjanmaalta toukokuussa varastetuista autoista.

Alueella sattui toukokuun lopulla useita autojen käyttövarkauksia sekä ajoneuvoihin kohdistuneita varkauksia. Tekijät ovat jo vangittuina. Nyt poliisi pyytää kahdesta vielä kateissa olevasta ja anastetusta autosta yleisöhavaintoja.

Vihjeitä kaivataan vuosimallin 2007 mustasta Audi A4:stä. Auto on neliovinen ja sedanmallinen. Lisäksi havaintoja halutaan vuosimallin 2001 Mercedes-Benz C270 CDI:stä.

Auto on poliisin mukaan on helppo tunnistaa, koska se on vielä maalaamatta ruostekorjauksen ja paikkauksen jäljiltä.

Voit katsoa kuvat autoista poliisin sivuilta.

Autoissa ei todennäköisesti ole rekisterikilpiä paikalla, ja ne saattavat olla hylättynä esimerkiksi paikoissa, mihin autoja ei yleensä jätetä, arvelee poliisi tiedotteessaan.

Henkilöautot saattavat poliisin mukaan olla missä päin Suomea tahansa.

Poliisi pyytää ilmoittamaan havaintoja autoista joko vihjepuhelinnumeroon 0295 415 501 tai sähköpostitse osoitteeseen vihjeet.pohjanmaa@poliisi.fi

Osa Helsingin kaupungin työntekijöistä on joutunut odottamaan palkkaansa tänä keväänä kohtuuttoman pitkään, koska muun muassa tiedonsiirto vanhasta palkanmaksujärjestelmästä uuteen on aiheuttanut kaupungille ongelmia.

JHL vaatii nyt kovin sanoin, että Helsingin on laitettava palkanmaksun kuntoon välittömästi.

Ammattiliiton puheenjohtajan Päivi Niemi-Laineen mukaan palkanmaksun viivästymisellä voi olla vakavia seuraamuksia ihmiselle, joka saa esimerkiksi asumistukea tai muita sosiaalitukia.

– Ei ole mukava selittää tulorekisteriä seuraavalle viranomaiselle, miksi tulot vaihtelevat kuukaudesta toiseen. Tämä voi sotkea todella pahasti ihmisen taloudenpidon, sanoo Niemi-Laine.

JHL:n mukaan palkanmaksu on viivästynyt pahimmillaan viikkokausia ja palkka on voitu maksaa ilman lisiä ja väärällä veroprosentilla.

JHL ei niele kaupungin selitystä

Helsingin kaupunki on puolustellut palkanmaksuongelmiaan muun muassa sillä, että uuden Sarastia-tietojärjestelmän käyttöönottoon ajoittui myös kunta-alan työseisaus, juuri kun työntekijöiden olisi pitänyt omaksua järjestelmän käyttö.

Niemi-Laine ei hyväksy sitä kaupungin selitystä, että työtaistelutoimet olisivat aiheuttaneet viivästymiset.

– Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Vakavia ongelmia on ollut jo kauan ennen kevään tapahtumia. Nyt kaupungin johdon on otettava selkeä vastuu asiasta ja laitettava palkat maksuun, Niemi-Laine toteaa.

Niemi-Laineen mukaan kyse on palkanlaskennan aliresurssoinnista eli töitä on tekemässä liian vähän ihmisiä.

– Kun tällaisia järjestelmäuudistuksia tehdään, on tiedettävä työnantajan velvoitteet ja pidettävä huoli, että uudistuksessa työnantajan velvoitteet johtavat uudistusta.

Kaupunki on aikaisemmin kertonut, että eniten ongelmia on ollut suurimmilla toimialoilla, eli kasvatuksen ja koulutuksen sekä sosiaali- ja terveyden toimialoilla. Näillä toimialoilla on myös paljon lyhyitä määräaikaisia työsuhteita, siksi virheitäkin on eniten.

Niemi-Laine pitää tilannetta kohtuuttomana ja kehottaa kaupunkia heti noudattamaan työnantajan lakisääteisiä velvollisuuksia.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 18.6.2022 kello 23 saakka.

Lue lisää:

Helsingin kaupungin palkkaa on joutunut odottamaan pisimmillään jopa kaksi kuukautta – kaupungin selitys: uusi tietojärjestelmä ja lakko

Maanomistajat ovat voineet hakea tukea joutoalueiden metsittämiseen jo kahtena vuonna. Lain tavoitteena on lisätä metsiä ja osallistua siten ilmastotoimiin.

Kaikkiaan hakemuksia on lähetetty 1 957 kappaletta, joista on ehditty käsitellä 1 550.

– Hakuvauhti on hiljentynyt alkuajoista. Uusia hakemuksia tulee muutaman kymmentä per viikko, kertoo Suomen Metsäkeskuksen pohjoisen palvelualueen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jussi Pirkonen.

Joutomaita ovat tässä tapauksessa aktiivisen peltoviljelyn ulkopuolelle jääneet maat ja turvetuotannosta vapautuneet suoalueet.

Tukea on haettu eniten Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalla entisten turvetuotantoalueiden tai turvepohjaisen maan metsittämiseen. Ainoastaan kolmannes tuesta on haettu kivennäismaiden metsitykseen. Kivennäismaita, kuten vanhoja peltoja, on metsitetty eniten Pohjois-Savossa.

Tukea on jaossa rajallinen määrä vuosittain ja sitä maksetaan tänä vuonna korkeintaan 8 miljoonaa euroa. Metsäkeskuksesta kerrotaan, että tuet kattavat hakemusten määrän hyvin, eikä tukikattoa ole lähestytty vielä kertaakaan.

Hakemuksista on hylätty lähes puolet

Joutomaiden metsitystuen hakuinnokkuuden hiljentymiseen on useita syitä. Tuen hakeminen ja siihen perehtyminen vaativat maanomistajalta vaivannäköä. Ensimmäisenä vuonna käsittelyajat olivat niin pitkät, ettei kaikkia myönnettyjä työmaita ehditty aloittamaan ennen talvea.

Tuki kattaa taimien istutuksesta ja hoidosta tulevat kulut, mutta hakuehdot ovat tiukat. Tähän mennessä tulleista hakemuksista lähes puolet on jouduttu hylkäämään.

Yleisin hylkäyssyy on ollut se, että alue on jo ehtinyt metsittyä luontaisesti. Toiseksi yleisin syy on kielteinen ely-lausunto. Sellaisen saa esimerkiksi silloin, jos metsittäminen vaikuttaa pohjavesialueeseen tai kaavoitukseen.

Lausunnossa otetaan huomioon myös vesiensuojeluun ja ojitukseen liittyvät näkökulmat. Myöskään perinnebiotooppeja ei tulisi metsittää.

Maanomistajien hakuintoa vähentää myös se, että peltojen onnistunut metsittäminen vaatii paljon työtä ja sitoutumista. Vanhat peltolohkot ovat täynnä kasvien siemeniä, jotka kilpailevat puuntaimien kanssa elintilasta.

– Heiniminen on aika kova työ, varsinkin, jos ollaan rehevillä pelloilla, sanoo Metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jussi Pirkonen.

Joutomaiden haasteena voi olla myös märkyys. Entisellä turvesuolla työmäärä on kuitenkin pienempi, sillä kasvustoa on vähemmän.

Männyntaimia kysytään nyt selvästi aiempaa enemmän

Metsittämisestä maksetaan tukea 1000–2000 euroa hehtaarilta kertakorvauksena, riippuen siitä, istutetaanko maahan taimia vai kylvetäänkö siemeniä. Suuremman tuen saa, jos kyseessä on turvemaa, jolle istutetaan ainakin osin jaloja lehtipuita tai tervaleppää.

Lisäksi on mahdollista hakea hoitotukea yhteensä 900 euroa hehtaarilta.

Männyn- ja koivuntaimien kysyntä on ollut kasvussa jo noin kolmen vuoden ajan. Joutomaiden metsittäminen on omalta osaltaan lisännyt kysyntäpiikkiä.

– Männyntaimista on ollut pulaa. Niissä tarve olisi ollut suurempi, kuin mitä taimitarhat ovat pystyneet toimittamaan, kertoo Pohjois-Savon Metsänhoitoyhdistyksen myyntijohtaja Juha Huttunen.

Kiinnostus männyntaimiin saattaa johtua myös siitä, että ne kestävät kuusta paremmin kuivilla alueilla. Pohjois-Karjalan Metsänhoitoyhdistyksen metsäpalvelupäällikkö Ilkka Ämmälän mukaan kuusta on istutettu aiemmin liian karuille paikoille, koska männyt maistuvat hirville niin hyvin.

– Ehkä nyt pelätään enemmän kuivuutta aiheuttavaa ilmastonmuutosta, kuin hirviä. Viime ja tänä vuonna mänty ja koivu loppuivat kesken. Sekapuustoisuutta suositaan myös metsien terveyden ja monimuotoisuuden vuoksi, Ämmälä sanoo.

Aiheesta voi keskustella 18.6. klo 23 saakka.

Aiheesta aiemmin:

Onnistunut metsitys uudistaa pusikkoisen pellon tai kuoritun turvesuon hiilinieluksi – Suomi kirittää ilmastotavoitteitaan tukirahalla

Maankäytön ilmastovaikutuksista haetaan nyt uutta tietoa: eteläpohjalainen suo metsitetään ja sen ilmastovaikutuksia mitataan kymmenen vuoden ajan