Pälkäneen Luopioissa kokoontuu viikonlopuksi aikuisia sinkkuja, jotka etsivät enemmän ja vähemmän tositarkoituksella rinnalleen kumppania. Kolme päivää kestävien sinkkufestareiden idea sai alkunsa, missäs muualla, kuin saunaillassa. Ideaa kiritti myös havainto, että paikkakunnalle oli muuttanut paljon aikuisikäisiä ihmisiä, jotka etsivät rakkautta, mutta kohtaamispaikat puuttuvat.
Samaisessa saunaillassa olivat tapahtuman puuhanaisten ystävät todenneet, että mistä ihmeestä ne miehet täällä löytyvät.
– Siitä tuli vähän vitsi, että mistä nyt löydettäis mies tälle ystävälle. Ja tietenkin loogisin asia mitä voidaan tehdä, on luoda sinkkufestarit, kertovat hymyt suupielissään tapahtuman puuhanaiset Marianna Koivunen ja Terttu Saksala.
– Tämä on maalaispitäjä, niin ei sieltä eläinten luolta niin vain lähdetä liikkumaan. Että oli pakko kehittää jotakin, missä ihmiset voivat kohdata.
Amoria avustetaan pikku tehtärasteilla
Rakkauden täytteisessä viikonlopussa sinkkujen kohtaamisia vauhditetaan pienillä tehtävärasteilla. Paikalla järjestetään rusettitanssit ja jos ei tanssijalkaa vipata niin rusettikahvitreffit. Paikalla pidetään myös sinkkurata eli pikatreffit pienellä tvistillä.
Image may be NSFW. Clik here to view.Sinkkufestareilla ollaan liikkeellä pilke silmäkulmassa.Antti Karhunen / Yle
Näillä pikatreffeillä pohditaan, millainen olisi unelmien asunto ja unelmien kumppani sinne asumaan. Paikalla voi kokea myös luovuusrastit, joissa testataan heittäytymistä huumorintajuisella otteella.
Tinderin päälle ruksit
Molemmat sinkkufestareiden puuhanaiset panevat Tinderin päälle ruksit ja haluavat panostaa ihmisten aitoon tapaamiseen. Molemmilla on myös selkeä näkemys siitä, millainen mies saa kiinnostuksen heräämään.
– Haluan kokea sen ihmisen energian. Siitä pystyy päättelemään paljon, minkälainen ihminen on kysymyksessä. Pitää myös olla hauska ja vetovoimainen tyyppi, joka haluaa tehdä kivoja juttuja, eikä vain maata sohvalla telkkarin ääressä. Ja keskustelutaitoa pitää löytyä, kiteyttää Terttu Saksala.
– Lisäisin tuohon vielä heittäytymiskyvyn ja huumorintajun, semmoisen rennon otteen. Mutta unohtamatta sitten henkistä syvyyttä, pohtii puolestaan Marianna Koivunen.
Image may be NSFW. Clik here to view.Petteri Bülow / Yle
Mitäs sitten jos iskette silmänne samaan henkilöön?
– Voi ei, huudahtavat molemmat naiset ja purskahtavat nauruun.
Ja kiteyttävät samalla sinkkufestareiden syvimmän ajatuksen. Pipo ei saa puristaa liian tiukalla päässä vaan kohti viikonloppua lähdetään iloisella mielellä.
Venäjän valtion Mi-17 -tyyppinen kuljetushelikopteri loukkasi Suomen ilmatilaa kahteen otteeseen toukokuussa. Loukkauset ulottuivat muutaman sadan metrin syvyyteen Suomen puolelle.
Rajavartiolaitoksen selvityksen mukaan helikopteri kävi lyhyen aikaa Suomen ilmatilassa aamupäivällä 4.5.2022, kun se oli tekemässä rajan suuntaista partiolentoa.
Ensimmäinen ilmatilan loukkauksista sattui Pohjois-Karjalassa Kiteellä ja toinen alle sadan kilometrin päässä Etelä-Karjalassa Rautjärvellä.
Kiteellä helikopteri tuli Suomen puolelle noin 700 metrin ja Rautjärvellä noin 500 metrin syvyyteen.
– Poikkeamat ovat olleet kestoltaan lyhytaikaisia, ja helikopteri on palannut Venäjän ilmatilaan oma-aloitteisesti, kertoo Rajavartiolaitos tiedotteessaan.
Teosta epäillyn venäläishelikopterin päällikön henkilöllisyyttä ei ole saatu selville.
Asian käsittely jatkuu rajajärjestyssopimuksen mukaisesti Suomen ja Venäjän rajavaltuutettujen kesken.
Alun perin puolustusministeriö kertoi toukokuussa, että kopteri olisi käynyt jopa neljä kilometriä Suomen puolella. Tutkinnassa ilmatilan loukkaus osoittautui lievemmäksi.
Ukrainalaisia pakolaisia auttavaa hyväntekeväisyysyhdistys Repsikka Etelä-Karjalaa uhkaa lähtö nykyisistä tiloistaan.
Lappeenrannan linnoituksessa toimivan Repsikan tilakysymys nousi esiin, kun sille tilaa tarjoava ortodoksinen seurakunta päätti lähteä kaupungilta vuokraamastaan tilasta.
Seurakunta lähtee kaupungin tiloista, koska sillä on oma tila, jonka peruskorjaus valmistui juuri, kertoo Kaakkois-Suomen ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Timo Tynkkynen. Kaupunki on myös vuosien varrella korottanut tilansa vuokraa, mikä on edesauttanut muuttopäätöstä.
– Taloudellisesti oli järkevämpää muuttaa omiin tiloihin, Tynkkynen toteaa.
Seurakunnan uudet tilat eivät sovellu hyväntekeväisyystoimintaan, joten sinne Repsikka ei voi muuttaa. Tynkkynen toivookin, että kaupunki antaisi Repsikan jatkaa tiloissaan.
Neuvottelut käynnissä
Myös Repsikan väki toivoo, ettei heidän tarvitsisi muuttaa nykyisestä rakennuksesta. Repsikka Etelä-Karjala ry:n toiminnanjohtaja Tuulia Ahonen sanoo, että tilan pysyminen samana on tärkeää ukrainalaisille. Pidempään Lappeenrannassa olleet ukrainalaiset tietävät, missä paikka on ja tiedottavat siitä uusille tulijoille.
– Se aiheuttaa epävarmuutta ja hämmennystä, jos tilat ja osoitteet muuttuvat ja kaikki pitää taas opetella uudestaan. Ukrainalaisten elämä on muutenkin epävakaalla ja turvattomalla pohjalla, Ahonen sanoo.
Seurakunnan sopimuksen on määrä loppua kuun vaihteessa. Niinpä kahden viikon päästä Repsikka voi olla puilla paljailla, ellei kaupunki annan tiloja yhdistyksen käyttöön.
Lappeenrannan toimitilojen kiinteistöjohtaja Timo Hämäläinen kertoo, että kaupungilla on rakennuksessa muutakin toimintaa. Tilan päävuokralaista seurakunnan tilalle ei olla vielä löydetty.
Kaupunki ei kuitenkaan suoralta kädeltä lupaa antaa tiloja Repsikan käyttöön ilmaiseksi.
– Neuvottelut ovat juuri meneillään. Tämä on ihan näiden päivien asia. Kuun vaihteessa meidän pitää viimeistään tehdä jotain, Hämäläinen sanoo.
Jos lähtö tulee, lahjoitukset päätyvät kaatopaikalle
Repsikka tarjoaa ukrainalaisille pakolaisille apua, kuten vaatteita, hygieniatarvikkeita ja leluja. Lisäksi yhdistys tarjoaa neuvontapalveluita esimerkiksi erilaisten lomakkeiden täyttämiseen.
Toiminnanjohtaja Tuulia Ahosen mukaan tärkeä osa toimintaa ovat ukrainaa osaavat vapaaehtoiset. Hän kertoo ukrainalaisista vapaaehtoisista, jotka ilmoittautuivat töihin jo toisen käyntikerran jälkeen.
– He tulevat ihan joka kerta ja ovat älyttömän tehokkaita ja aktiivisia ihmisiä. Ei voi muuta kuin antaa todella vuolaat kiitokset heille ja heidän työpanokselleen.
Jos yhdistys joutuu lähtemään tiloista, ihmisten lahjoittamille tavaroille käy kalpaten.
– Tilannehan on se, että meillä ei ole paljon muuta vaihtoehtoa kuin ottaa lava pihalle ja viedä ne kaatopaikalle.
Ahonen toivoo, että kaupunki antaisi Repsikan olla tiloissa ainakin niin kauan, kun tilanne on akuutti.
– Toivomme, että kaupungilla riittäisi myötätuntoa ja yhteistyöhalukkuutta ja saisimme ainakin toistaiseksi säilyttää keskuksen.
Image may be NSFW. Clik here to view.Tällä hetkellä ukrainalaiset pakolaiset tarvitsevat eniten kesävaatteita. Myös hygieniatarvikkeet ovat Repsikassa haluttuja.Mikko Mykkänen / Yle
Entinen kansanedustaja Satu Taavitsainen (sd.) saa rajua kritiikkiä omiltaan.
SDP:n Mikkelin valtuustoryhmän sisällä ei ole suuria poliittisia jakolinjoja, mutta väki jakaantuu Taavitsaisen tiukan ja periksiantamattoman linjan kannattajiin ja kriitikoihin.
Kriitikkojen mukaan ryhmän puheenjohtajana toimiva Taavitsainen sanelee ryhmän päätökset ja tekee kaupunginhallituksessa aloitteita, joista ei ole kertonut muille valtuutetuille.
Jos hänen näkemyksiään vastustaa, tulee sivuutetuksi, saa haukut ja sähköpostitulvan. Siksi moni on mieluummin hiljaa kuin asettuu poikkiteloin.
– Ryhmässä yritetään nöyryyttää niitä, jotka ovat eri mieltä. Asiallista keskustelua ei ole pystytty käymään. Jos et ole samaa mieltä, olet väärä ihminen. Minuakin on syytelty, kertoo valtuutettu Paavo Barck (sd.).
Image may be NSFW. Clik here to view.Mikkeliläinen Paavo Barck on ollut SDP:n jäsen lähes 50 vuoden ajan.Yle / Pekka Havukainen
Yle on haastatellut tätä juttua varten SDP:n valtuutettuja ja muita puolueen keskeisiä vaikuttajia Mikkelissä. Moni kertoo, ettei Taavitsainen luovuta, ennen kuin hänen mielipiteensä tulee hyväksytyksi.
– Yleensä en mielelläni lähde vastaamaan hänelle, koska vastauskierre jatkuu niin pitkään, että lopputulos on hänen mielestään se ainoa ja oikea, sanoo Kari Ojala (sd.).
Ojala on Mikkelin Työväenyhdistyksen puheenjohtaja. Yle on nähnyt Whatsapp-viestin, jossa Taavitsainen moittii yhdistystä ja Ojalaa sovinistisiksi.
Taavitsainen on Mikkelin sosiaalidemokraattien puheenjohtaja. Hän ja Ojala istuvat samoissa SDP:n Mikkelin kunnallisjärjestön kokouksissa.
– Kunnallisjärjestön toiminnassa on ollut ajoittain todella asiatonta käytöstä, jonka olen kokenut loukkaavana. Nuoria naisia ei arvosteta ja kielenkäyttö ja käyttäytyminen on ollut epäasiallista, Taavitsainen perustelee sähköpostissaan.
Taavitsainen kiistää toimintatapojaan koskevan kritiikin.
Ylen haastattelemien Taavitsaisen kannattajien mukaan hän on valovoimainen esiintyjä, joka toimii ihmisten edunvalvojana aktiivisesti. Taavitsainen uskaltaa ottaa kantaa, mutta voimakastahtoisuus ja periksiantamattomuus tulkitaan toisinaan kielteisinä.
– Saan sellaista palautetta, että olen rohkea ihminen, joka puuttuu epäkohtiin. Tukijani pitävät minua johtajana, jolla on kykyä seistä selkä suorana ja toimia vastuullisesti myös vaikeina hetkinä, Taavitsainen kirjoittaa.
Taavitsaisen tuorein kohu liittyy seksuaalirikosväitteisiin
Kuluneen vuosikymmenen aikana Taavitsainen on ollut osallisena lukuisissa paikallispolitiikan kohuissa.
Image may be NSFW. Clik here to view.Jarno Strengell kiistää seksuaalirikosepäilyt. Poliisi tutkii kolmea hänen tekemäänsä rikosilmoitusta, joiden nimikkeenä on muun muassa törkeä kunnianloukkaus. Juho Liukkonen / Yle
Tällä hetkellä hän on otsikoissa, koska syytti huhtikuun lopussa avoimessa Facebook-julkaisussaan (Länsi-Savo) toista SDP:n valtuutettua Jarno Strengelliä seksuaalirikoksesta.
Toistaiseksi ei tiedetä, millaisista ja keihin kohdistuneista teoista Taavitsainen puhuu. Rikoskomisario Timo Häkkisen mukaan poliisi on saattanut tutkia Strengellistä tehtyä ilmoitusta, mutta se ei ole johtanut rikosilmoituksen tekemiseen.
Sen sijaan poliisi tutkii nyt Strengellin tekemiä rikosilmoituksia kolmesta eri henkilöstä. Selvityksessä olevat rikosnimikkeet ovat kunnianloukkaus, väärennys ja törkeä kunnianloukkaus.
Jarno Strengell ei suostu Ylen haastatteluun rikostutkinnan ollessa käynnissä, mutta hän on kommentoinut Taavitsaisen esittämiä väitteitä julkisella Facebook-sivullaan.
Strengellin mukaan Taavitsainen on suhtautunut häneen negatiivisesti siitä lähtien, kun hän asettui ehdolle viime eduskuntavaaleissa.
Hän kommentoi asiaa myös valtuuston kokouksessa maaliskuun lopussa. Hetkeä aiemmin Strengell oli erotettu valtuustoryhmästä Taavitsaisen johdolla. Erottamisen syynä oli pitkään jatkunut luottamuspula.
– Mielestäni tässä on kyse yksittäisen henkilön aloittamasta SDP:n eduskuntavaalikampanjasta, jonka kohteeksi minä nyt jouduin, Strengell sanoi kokouksessa omaa valtuustoryhmää perustaessaan.
Huhtikuussa SDP:n Mikkelin kunnallisjärjestö totesi äänin 16–8 Strengellin erottamisen olevan laiton (Länsi-Savo), mutta Taavitsainen ei suostunut ottamaan Strengelliä takaisin ryhmään.
Image may be NSFW. Clik here to view.SDP:n Kaakkois-Suomen piiri asettaa yleensä kaksi eduskuntavaaliehdokasta Mikkelistä. He ovat todennäköisesti Satu Taavitsainen ja Jarno Strengell, ellei poliisin esitutkinta vaikuta asiaan. Petteri Bülow / Yle
Turun yliopiston politiikan tutkija Rauli Mickelsson pitää Taavitsaisen esittämiä seksuaalirikossyytteitä poikkeuksellisina.
– Onhan se ihan tavatonta tänä aikana, jolloin niihin (seksuaalirikoksiin) suhtaudutaan vakavasti.
Mickelsson pohtii, voisiko ristiriidan perimmäinen syy olla vaalijärjestelmässä: Kaakkois-Suomen vaalipiirissä on monta tasavahvaa kaupunkia, mikä lisää kansanedustajan paikoista käytävää kilpailua.
Taavitsainen toimi kansanedustajana kaudella 2015–2019. Kun hän putosi eduskunnasta, päättyi mikkeliläisten SDP:n kansanedustajien lähes 70 vuotta kestänyt jatkumo.
Kaakkois-Suomen piirillä on tapana asettaa kaksi ehdokasta Mikkelistä. Viime vaaleissa he olivat Taavitsainen ja Strengell. Kumpikin olisi valmis lähtemään ehdolle myös ensi keväänä.
Puoluehallitus ja Kaakkois-Suomen piiri pesevät kätensä
Mikkelin poikkeuksellinen tilanne tunnetaan niin SDP:n puoluehallituksessa kuin Kaakkois-Suomen piirissä.
Piirin puheenjohtaja Hannu Repo (sd.) arvioi Länsi-Savolle kesäkuun alussa (Länsi-Savo), ettei kansanedustajaehdokkaaksi voida asettaa henkilöä, joka on rikostutkinnan alainen. Ehdokasasettelu sulkeutuu marraskuussa.
Nyt kanta on lievempi.
– Odotamme viranomaisten selvitystä ja päätökset jatkosta tekee piirihallitus. Aina vähän tapauskohtaisesti katsotaan, mutta onhan se mahdollista sellainenkin.
Haasteita aiheuttanee se, että toistaiseksi ei tiedetä, keitä Strengellin tekemät rikosilmoitukset koskevat. Tutkinnanjohtaja Timo Häkkisen mukaan esitutkinta valmistuu ensi vuoden keväällä tai kesällä.
Image may be NSFW. Clik here to view.Imatralainen Niina Malm (sd.) nousi eduskuntaan vuonna 2019. Hän sai noin 400 ääntä enemmän kuin Satu Taavitsaisen ja oli puolueensa viimeinen läpimenijä Kaakkois-Suomessa. Mikko Savolainen / Yle
SDP:n puoluehallituksen 1. varapuheenjohtaja ja Kaakkois-Suomen kansanedustaja Niina Malm kertoo, ettei puoluehallituksella tai puoluetoimistolla ole ollut roolia Taavitsaisen ja Strengellin välisen asian käsittelyssä.
– Mikkelin tilanne on valitettava, mutta koskee yksityishenkilöitä paikallisella tasolla eikä puolueorganisaatio ole siihen osallinen. Tämänkaltaiset tilanteet eivät ole yleisiä, Malm kirjoittaa sähköpostissaan.
Osa valtuutetuista suunnittelee jättävänsä ryhmän
Mikkelin SDP:n valtuustoryhmän sisällä tunnelmat ovat sekavat: seksuaalirikossyytteet ovat raskaita, eikä mahdollisen uhrin asema ole helppo. Toisaalta valtuustoryhmä ei voi toimia poliisina.
Osa valtuutetuista toivoisi Taavitsaisen eroavan ryhmän puheenjohtajan tehtävästä. Se ei ole kuitenkaan todennäköistä, sillä kuntavaalien äänikuningattarena Taavitsainen on saanut vahvan mandaatin kaupunkilaisilta.
Paavo Barck on valmis eroamaan ryhmästä, ellei Taavitsainen muuta toimintatapojaan. Hänen mielestään Mikkelissä tarvittaisiin pieni porukka pohtimaan, miten puolueessa jatkossa toimitaan.
– Kyllähän tätä on yritetty, mutta ainahan se johonkin kaatuu, Barck sanoo.
Juttu täydennetty linkeillä kello 17.14.
Voit keskustella aiheesta 18.6.2022 klo 23 saakka.
Tamperelainen 15-vuotias Joona Pimiä haki äidin suosituksesta ensimmäisenä vaihtoehtona opiskelemaan eliittilukiona pidettyyn Tampereen lyseon lukioon, vaikka oli varma, ettei pääse.
Tamperelaisessa lukiossa syntyi kuitenkin erikoinen tilanne yhteishaun jälkeen.
Yle kertoi torstaina, miten huippulukiona pidettyyn Tampereen lyseon lukioon pääsi alimmillaan 5,33:n keskiarvolla. Vielä viime vuonna lukion keskiarvoraja oli 9,25. Korkea keskiarvo lienee karkottanut hakijoita tänä vuonna.
Alimmalla 5,33:n keskiarvolla sisään päässyt ei ota paikkaa vastaan. Hän on ilmoittanut asiasta koululle.
Joona Pimiä on sen sijaan yksi opiskelupaikan saaneista. Hänen keskiarvonsa peruskoulussa oli 8,25 eli selkeästi alle sen, mitä lyseon lukioon viime vuonna vaadittiin. Pimiä yllättyi päästessään lukioon, jota Tampereella kutsutaan Relluksi.
– Tuli se isona yllätyksenä. Ajattelin, että siinä on käynyt jokin virhe. Ainoa syy, miksi pääsin sinne on se, että äiti pakotti laittamaan Rellun ensimmäiseksi.
Puolet yhä yli ysin keskiarvolla
Tampereen lyseon lukion rehtori Jaana Nieminen on harmistunut, että otsikoista on tehty päätelmiä, että lyseon lukiossa on vapaita paikkoja, joita voi kuka tahansa yli 5,33 keskiarvolla peruskoulusta valmistunut voi hakea.
– Tämä on aiheuttanut melkoisen yhteydenottotulvan kouluun.
Hänen mukaansa keskiarvon taso ei mitenkään romahtanut. 50 prosenttia tulee lukioon yli 9:n keskiarvolla. 70 prosenttia tulee puolestaan yli 8,5:n keskiarvolla.
Kaikki valitut eivät ole vielä ottaneet opiskelupaikkaa vastaan. Heillä on aikaa paikan vastaanottamiseen 30.6. asti . Siihen asti lukion opiskelupaikat ovat täynnä.
Tampereen vt. lukiokoulutuksen johtaja Matti Hännikäinen selitti tilannetta torstaina sillä, että kärkipään eli keskiarvojen 9,5–10 hakijat hakivat lyseon lukioon, mutta 8,5–7,5 väliltä ei haettu. Ja sitä huonommilla keskiarvoilla hakijat hakivat työvoimapoliittisista syistä, koska heidän pitää hakea kahteen toisen asteen koulutukseen. Todennäköisesti he olivat valinneet kohteita, joissa oli korkeimmat keskiarvot, etteivät tulisi valituksi.
"Olin hieman laiska"
Pimiä kertoi kavereille heti, että tällaista kävi tänään. Pari Pimiän kaveria pääsi samaan lukioon, mutta heillä oli korkea keskiarvo.
– Äitini suositus oli Rellu. Itse pidin turhana – ei ole mitään mahdollisuuksia. Olin väärässä.
Pimiän äiti on käynyt saman lukion. Joona Pimiän mukaan korkea keskiarvo kertoo yleensä hyvästä lukiosta. Hänellä itsellään ei ole valmiina suunnitelmaa oppiaineista tai ammatista.
– En ole miettinyt asiaa, ei ole suunnitelmia.
Joona Pimiä kertoo tykänneensä historiasta ja yhteiskunnasta koulussa, osin aineen, osin opettajan takia. Hän kertoo, ettei käyttänyt peruskoulussa aikaa kovin paljon koulunkäyntiin. Lukion hän aikoo ottaa enemmän tosissaan.
– Olisin saanut keskiarvon korkeammaksi. Olin hieman laiska yläkoulussa.
Pimiän mukaan koulussa voi tulla haasteita, jos kouluun päässeiden keskiarvossa on suurta hajontaa. Oppilaiden osaamisessa voi olla suurta eroa ja motivaatio voi näkyä esimerkiksi ryhmätöissä, jos joku opiskelee vastoin tahtoaan.
Lyseon rehtori Jaana Nieminen uskoo, ettei opiskelijoissa tule suurta eroa entiseen. Lukiossa on vahva painotus luonnontieteisiin ja matematiikkaan. Tähän tuskin tulee rehtorin mukaan muutosta.
Nuoret pahoinpitelivät linja-autonkuljettajan Imatralla joulukuussa 2021 hänen puututtuaan nuorten tekemään ilkivaltaan. Uhria oli lyöty, potkittu sekä isketty puukolla lukuisia kertoja.
Etelä-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi toisen syytettynä olleen nuoren miehen kahden vuoden ja kymmenen kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.
Toinen pahoinpitelyyn osallistuneista miehistä tuomittiin kahden vuoden ja seitsemän kuukauden vankeusrangaistukseen.
Tekoon osallistunut nuori nainen sai kahden vuoden ehdollisen vankeusrangaistuksen.
Ilmoitusaika päättyi perjantaina.
Lisää Etelä-Karjalan uutisia myös Yle Areenassa: katsele, kuuntele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu.
Presidenttipari Sauli Niinistön ja Jenni Haukion pojan kuvan julkaisemisesta on tehty kantelu Julkisen sanan neuvostoon, kertoo JSN:n puheenjohtaja Eero Hyvönen.
Kantelu koskee kuvan julkaisemista Iltalehdessä.
STT:n kuvaaja kuvasi tiistaina presidentti Niinistöä, Haukiota ja heidän poikaansa, kun perhe oli seuraamassa Paavo Nurmi Gamesia Turussa. Sittemmin kuvia on julkaissut useampi media, joihin lukeutuu kantelun kohteena olevan Iltalehden lisäksi muun muassa Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat.
Kantelija vetoaa journalistin ohjeiden kohtaan 30, jossa kehotetaan noudattamaan erityistä varovaisuutta, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita. Lisäksi Hyvönen nostaa esiin kohdan 29, jossa todetaan, että julkisella paikalla tapahtuvaa toimintaa on yleensä lupa selostaa ja kuvata ilman asianosaisten suostumusta.
– Kantelun on tehnyt yksityishenkilö, eikä hän vaikuta olevan presidentin lähihenkilökuntaa, Hyvönen kertoo.
Päätös käsittelyyn ottamisesta ehkä jo juhannukseen mennessä
Hyvösen mukaan päätös kantelun käsittelyyn ottamisesta tehdään mahdollisesti jo ennen juhannusta.
Vielä ei ole varmaa, kuullaanko Niinistöä tai Haukiota ennen tätä päätöstä.
– Se on kysymys, jota pitää harkita. Jos mennään yksityiselämän suojan puolelle, tilanteessa täytyy olla asianosaisen suostumus. Tässä tapauksessa vanhemman suostumus, Hyvönen kertoo.
Hän kuitenkin mainitsee, että suostumuksen tarpellisuutta voidaan harkita uudelleen esimerkiksi yleisen edun vuoksi.
Jos kantelu päätetään ottaa käsittelyyn, se voi olla esillä Julkisen sanan neuvoston kokouksessa jo elokuussa.
Julkisuuteen on noussut lyhyen ajan sisään toinenkin kantelu koskien valtaapitävien yksityisyyttä. Julkisen sanan neuvostoon saapui noin viikko sitten kantelu, joka koski pääministeri Sanna Marinista (sd) otettua paparazzikuvaa.
Hyvösen mukaan keskustelu valtaapitävien yksityisyydestä on pulpahtanut uudelleen pinnalle. Hän mainitsee, että eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen (kesk.) pääministerikaudella oli paljonkin keskustelua aiheesta.
– Myös lapsiin liittyvistä mediajulkaisuista on joskus tullut kanteluja, Hyvönen kertoo.
STT kuuluu Sanoma-konserniin, joka julkaisee myös muun muassa Helsingin Sanomia.
Ilmavoimien uuden F35-hävittäjän odotetaan kiinnostavan eniten yleisöä Porissa Suomen Ilmailuliiton päälentonäytöksessä viikonloppuna.
Lockheed Martin esittelee Porissa kahta F-35A-hävittäjää omalla osastollaan. Koneet eivät osallistu lento-ohjelmaan.
Ilmavoimille toimitetaan uuden sukupolven taistelukoneet ensimmäiseksi Lapin Lennostoon Rovaniemelle neljän vuoden kuluttua.
Poriin saapuu lisäksi ensimmäistä kertaa Suomessa nähtävää lentokalustoa, kuten Tsekin ilmavoimien Mi-24 koptereita, joiden uskotaan houkuttelevan kävijöitä, kertoo tapahtumajohtaja Timo Ristimäki.
Pori Airshown arvioidaan tuovan Porin lentokentälle noin kymmenen tuhatta katsojaa.
Lentonäytöksestä aiheutuu kentän lähiseuduilla ajoittaista meluhaittaa.
Väyläviraston mukaan Helsinkiin suunniteltua uutta suurta junatunnelia ei tarvita.
Väyläviraston projektipäälikkö Kaisa Kauhanen sanoo, että selvityksen mukaan tunneli-investointi voidaan korvata paikallisjunakaluston uusimisella ja parantamalla junien kulunvalvontaa.
– Ratakapasiteetin näkökulmasta Pisararadan rakentaminen ei ole perusteltua.
Junatunnelin rakentamista on pohdittu ja sitä koskevia selvityksiä ja suunnitelmia tehty pitkään, koska Helsingin ja Pasilan alueen rautatiejärjestelmän toimivuuden varmistaminen sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä on edellytys koko Suomen junaliikenteen kehittämiselle.
Väyläviraston selvityksessä Helsinki–Pasila-välin ja Helsingin ratapihan ratakapasiteetin riittävyyttä tilanteessa, jossa Lentorata, Suomi-rata ja Turun tunnin juna -hankkeet olisi jo rakennettu, ja Helsinkiin suuntautuva junamäärä on merkittävästi kasvanut.
Kasvavan junaliikenteen on ennakoitu lisäävän ruuhkia ja muun muassa junien myöhästelyä. Yhtenä mahdollisena ongelman ratkaisuna on vuosikaudet esitetty tuoreessa väyläviraston raportissa nyt kuopattua Pisararataa.
Projektipäällikkö Kaisa Kauhasen mukaan uusi radiopohjainen junakulunvalvonta ja vanhan, jo elinkaarensa päässä olevan lähijunakaluston korvaaminen sekä uudet lähijunaliikenteen varikot vapauttaisivat Ilmalan varikon ja Helsingin väliset huoltoraiteet linjaliikenteen käyttöön ja näin kasvavakin junamäärä mahtuisi viraston selvityksen mukaan raiteille.
Pisararata olisi kulkenut kahdessa kalliotunnelissa
Esillä ollut Pisararata olisi kulkenut Helsingin kantakaupungin alla kahdessa vierekkäisessä kalliotunnelissa. Suunnitelmassa paikallisjunat oli sijoitettu kulkemaan tunneleissa, mikä vapauttaisi rataverkkoa kaukoliikenteelle ja parantaisi näin ollen junaliikenteen toimivuutta koko maassa.
Kauhasen mukaan viraston nyt esittämän toimenpidepaketin jälkeen rataverkon pullonkaula ei ole Helsinki–Pasila-välillä eikä Helsingin ratapihalla silloinkaan, kun Lentorata, Suomirata ja Turun tunnin juna olisi jo rakennettu.
– Toimenpidepaketti toteuttamalla kasvavat junamäärät pystytään hoitamaan, vaikka Pisararataa ei rakennettaisi, Kauhanen sanoo.
Hän korostaa, että junakaluston ja kulunvalvonnan uusiminen ovat kuitenkin todella tärkeitä, koska tämä palvelee kaikkia junan käyttäjiä ja nimenomaan henkilöliikennettä.
Kauhanen myöntää, että nykyisellään Helsingin rataverkko on ruuhka-aikana niin täynnä, että pienikin ongelma saattaa näkyä jopa välittömästi junien myöhästelynä.
– Nämä investoinnit on liikenteen sujuvoittamiseksi tehtävä, mutta Pisararataa ei selvityksen mukaan tarvita, Kauhanen sanoo.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 18.6. kello 23:een saakka.
Yleisö on kahden välivuoden jälkeen löytänyt takaisin Sodankylän elokuvajuhlille. Loppuunmyytyjä näytöksiä on ollut runsaasti festivaalin avauspäivästä alkaen.
– Yhtenäkään päivänä ei ole vielä ylitetty vuoden 2019 ennätystä, mutta ihan siinä hilkulla ollaan, kertoo festivaalin tuottaja ja operatiivinen johtaja Johanna Saarinen.
Viisipäiväisten elokuvajuhlien vilkkaimmat päivät ovat juuri perjantai ja lauantai. Saarisen mukaan niiden aikana voidaan kolkutella aiempaa ennätystäkin.
Image may be NSFW. Clik here to view.Sodankylän elokuvajuhlien vilkkaimmat päivät ovat lauantai ja sunnuntai.Antti Mikkola / Yle
Säestetty mykkäelokuvanäytös myytiin heti loppuun
Perjantai-illan vetonaula on erikoisuus Sodankylän tapaan: säestetty näytös mykkäkomediasta Steamboat Bill, Jr. (1928).
– Tässä on hieno säestys, joka on tehty näitä elokuvajuhlia varten. Tämähän on klassikko, joka on kaikkien nähtävä, Saarinen toteaa.
Ihan kaikki kiinnostuneet eivät katsomoon kuitenkaan mahdu, sillä lippukaupoilla on liikehditty salamannopeasti. Esitys myytiin nopeasti loppuun lippukaupan avauduttua perjantaiaamuna.
Seitsemän säestäjän ja kolmentoista instrumentin mykkäelokuvakonserttia on hiottu pitkään. Tilaus konsertista oli tehty jo ennen koronaa.
– Tämän piti tulla vuonna 2020, mutta tuli sitten tämä pöpö.
Tapahtumajärjestäjät ovat entistä kiinnostuneempia tapahtumiin kohdistuvista hybridiuhista.
Hybridivaikuttamiseen varautuminen on noussut erityisesti esiin Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa.
Tapahtumateollisuus ry:n varapuheenjohtaja Kalle Marttinen kertoo, että tapahtumajärjestäjille on tarjolla koulutusta hybridivaikuttamisesta ja sen ennaltaehkäisystä.
– Aina on varauduttu siihen, että esimerkiksi nettiyhteydet katkeaisivat, mutta hybridiuhkiin varautuminen on noussut pinnalle nyt kevään aikana maailmanpoliittisen tilanteen takia. On järkevää varautua, jotta ollaan valmiimpia, jos jotain tapahtuu.
Marttinen tietää yhden tapauksen, jossa virtuaalitapahtuman osallistujille oli alettu levittää venäjämielisiä tekstejä.
Muita vastaavia tapauksia hänen tiedossaan ei Suomessa ole. Maailman mittakaavassa erilaiset vaikuttamisyritykset ovat kuitenkin tavallisempia ja niihin on varauduttu jo pitkään.
Marttinen itse työskenteli viime kesänä jalkapallon EM-kisoissa Kööpenhaminassa, ja sielläkin hybridiuhkiin varauduttiin.
– Kävimme läpi erilaisia skenaarioita, joita voi tapahtua. Sen jälkeen pohdimme, miten toimitaan. On tärkeää, että jokainen tuntee roolinsa ja viestintä toimii.
Tietoturvaa ja suunnittelua
Livetapahtumien järjestäjät ovat aina varautuneet ukkoseen tai rankkasateeseen, mutta nyt varaudutaan myös toisenlaisiin asioihin.
– Virtuaalitapahtumissa lähetystä yritetään todennäköisesti häiritä tai kaapata. Isoissa massatapahtumissa häirintä voi olla maksuliikenteen häiritsemistä, tai voidaan vaikka laittaa omia viestejä isolle screenille stadionille, Kalle Marttinen kertoo.
Image may be NSFW. Clik here to view.Kalle Marttinen työskentelee myös Suomen Palloliiton tapahtumatoiminnan päällikkönä. Arkistokuva.Jussi Koivunoro / Yle
Tärkeintä varautumista on hyvän tietoturvan ylläpito, ja sitä kaikki tekevät nyt normaalia tiukemmin.
Toinen asia on, että jos jotain käy, pitää pystyä reagoimaan. Jos jalkapallo-ottelun screenille aletaan syöttää viestejä, on tiedettävä, miten homma keskeytetään.
– On tiedettävä, mistä niin sanotusti töpseli otetaan irti, jos hallintalaitteet on kaapattu.
Marttinen ei pidä tapahtumiin kohdistuvaa hybridiuhkaa kovin todennäköisenä, muttei myöskään mahdottomana. Hänen mukaansa suomalaiset tapahtumat ovat kuitenkin turvallisia.
– Ja jos joku vaikka kaappaa näyttötaulun, ovat suomalaiset valveutuneita ja ymmärtävät, mistä on kysymys. Se ei aiheuta muuta turvallisuusuhkaa.
Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 18. kesäkuuta kello 23:een asti.
Käärmeet ovat hankalia hätistettäviä vapaa-ajan asunnoista. Monen silmiin on osunut tuore tapaus Puumalasta, jossa mökkisaunaan livahtaneen käärmeen poistamisen hoitivat lopulta palomiehet.
Pelastuslaitos auttaa ihmisiä vaaratilanteissa. Käärme voi Suomessakin olla syynä vaaraan.
Tämän on saanut kokea myös villieläimiä hoitava Jarmo Lautamäki, kun poistossa peräpäästä kiinni otettu kyykäärme puri häntä polveen.
Kokemuksesta viisastuneena Lautamäki on havainnut hyväksi välineeksi karkotukseen pihdit, joita puistotyöntekijät käyttävät roskien keräämiseen. Roskienkeruupihdeillä niskasta kiinni pidettävän kyyn saa pidettyä puremisetäisyyden ulkopuolella.
– Suosittelen pihtejä kaikille mökeille vakiovarusteeksi, Lautamäki sanoo myös muuhun poimintaan soveltuvista pihdeistä.
Myös pitkävartinen harja menettelee hätistelyssä.
Pelastuslaitokset saavat hälytyksiä sisälle livahtaneista käärmeistä aina silloin tällöin. Palomiehet eivät tosin aina ennätä heti paikalle, jos työpäivä on kiireinen. Mitään yleisiä ohjeita käärmeiden kanssa toimimiseen ei ole ja ihmisiä kehotetaan toimimaan rauhallisesti.
Tunkeutuja kannattaa viedä kauemmas pihasta
Villieläinhoitaja Lautamäki ymmärtää sen, että esimerkiksi malttia ei aina löydy. Hänessä käärmeet herättävät monien muiden tavoin pelkoa. Vaaratonta rantakäärmettä voi olla hämärässä hankalaa äkkiä erottaa myrkyllisestä kyykäärmeestä.
Image may be NSFW. Clik here to view.Ihmiselle harmittoman rantakäärmeen erottaa myrkyllisestä kyykäärmeestä kaulan molemmin puolin olevista keltaisista läiskistä. Kuvassa rantakäärme.Nina Bergman / Yle
Puumalan tapauksessa kyse oli Manner-Suomen kahdesta käärmelajista rantakäärme.
Rauhallinen ja myös rauhoitettu rantakäärme on hyödyllinen pihapiirin eläin, jonka voi Lautamäen mukaan ottaa peräpäästä kiinni ja kantaa riittävän pitkälle.
– Jos eläimen vie pihalle, se tulee tunnin päästä takaisin.
Käärmeiden ja muidenkin villieläinten kohdalla kaksi kilometriä on osoittautunut riittäväksi etäisyydeksi pihapiiristä. Silloin pihapiirin reviiri vaihtuu.
Keruupihtien lisäksi Lautamäki kehottaa peittämään esimerkiksi saunan vesirännin reunat kanaverkolla tai vielä paremmin minkkiverkolla, jotta kutsumattomat vieraat pysyvät loitolla.
Lisäksi ikkunoihin ja oviin kannattaa laittaa muitakin eläimiä estäviä hyttysesteitä.
Verkot ja muut estävät myös käärmeiden saaliin pääsyä sisätiloihin. Puumalankin tapauksessa saunassa on voinut olla hiiri, jonka käärme on kielellään aistinut ja seurannut.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 18.6. klo 23:een asti.
Siitä on nyt kahdeksan vuotta, kun Laura Matilainen, 39, osti Joensuusta rivitalokolmion. Kyseessä oli hänen kolmas omistusasuntonsa.
Suomalaisten asuntolainojen yleisin viitekorko eli 12 kuukauden euribor kipusi 15. kesäkuuta yli yhteen prosenttiin ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen. On kerrottu, että korkojen nousu iskee lujaa asuntovelallisiin.
Laura Matilainen tunsi ensimmäisenä pelkoa, kun hän luki korkojen nousemisesta.
– Tämä tilanne tuli itselle aluksi vähän puskista ja iski paniikki, että mitäs nyt. Sitten kun vähän tutkaili tilannetta, niin ajattelin, että kyllä siitä selvitään.
Matilainen on kahden lapsen yksinhuoltaja. Hän on ammatiltaan lähihoitaja, ja työskentelee osa-aikaisena henkilökohtaisena avustajana. Juuri nyt Matilainen on sairauslomalla. Hän suojautui asuntolainan ottaessaan korkokatolla eli korkosuojauksella.
– Pienituloisena yksinhuoltajana olisin ihan pulassa, jos korot voisivat hypätä taivaisiin.
Korkosuojat ovat pankkien myymiä tuotteita, jolla voi määrittää asuntolainaan enimmäiskoron. Helmikuussa kerrottiin, että silloin moni asuntovelallinen otti korkosuojan.
Image may be NSFW. Clik here to view.Kun Laura Matilainen muutti taloonsa kahdeksan vuotta sitten, sen takapiha oli pelkkää nurmikkoa. Laura on rakentanut sinne kivistä ja kukista oman puutarhansa. Pauliina Tolvanen / Yle
Matilaisen laina on sidottu 12 kuukauden euriboriin. Kesäkuussa tuli uusi korko ja se on nyt 2,8. Matilaisen marginaaliprosentti on 2,3. Käytännössä Matilaisen lainanlyhennys kuukausittain on noin 300 euroa ja lainasta maksettava korko 160 euroa.
Korkojen nousu huolestuttaa Matilaista.
– Jos ne nousevat vielä ihan hurjasti, niin kyllä se pistää miettimään, että milläpä maksetaan, kun koron osuus on jo nyt noin puolet.
Korkokattoon on matkaa prosentin verran eli sen yli hänen korkonsa ei voi nousta. Matilaisella on korkosuojaus vielä kahdeksi vuodeksi.
– Tällä viikolla mietin aiemmin, että pitäisi kysyä, mitä ovat korkokatot nykyisin, mitä voi edes saada ja miten kalliita ne nyt ovat.
Vasta jälkikäteen voi sanoa varmuudella, onko korkosuoja taloudellisesti kannattava. Korkosuojausten hinnat kohoavat, kun markkinat odottavat korkojen nousevan. Monissa tilanteissa korkosuoja ei ole paras tapa koronnousuun varautumisessa.
Ylen laskurilla voit vertailla, miten lainasi kuukausikulut nousevat korkotason kiipeämisen myötä.
Lainaa 70 000 euroa
Kun Matilainen oli ottamassa kahdeksan vuotta sitten asuntolainaa, hän teki isänsä kanssa laskelmia siltä varalta, jos korot eivät pysyisi nollissa.
Matilaisen asunto maksoi noin 120 000 euroa. Lainaa hän otti 85 000 euroa ja sitä on nyt jäljellä 70 000 euroa.
– Enempää en olisi saanut lainaa. Samaan aikaan halusin ostaa asunnon, missä minä ja lapseni voimme elää, eikä ahdista ja purista.
Kaikki lainan lyhennysvapaat hän on kuitenkin jo käyttänyt eli hänen pitää selvitä 850 euron asumismenoista kuukaudessa. Tähän sisältyvät kaikki asumismenot, myös esimerkiksi yhtiövastike.
– Olin kauhuissani, kun älysin, etten saa enää lyhennysvapaata.
Pienistä puroista syntyy suuri joki
Matilainen kertoo olevansa säästeliäs ihminen ja aikoo varautua hintojen nousuun ja kasvaviin asumismenoihin jatkossakin säästämällä. Tällä hetkellä hän on saanut laitettua sivuun sen verran, että pärjäisi lastensa kanssa 2–3 kuukautta.
Ruoasta ei heidän perheessään ole tarvinnut tinkiä, mutta kaupassa Matilainen on pyrkinyt valitsemaan edullisimpia vaihtoehtoja. Hän on myös karsinut ylimääräiset autolla ajamiset.
Image may be NSFW. Clik here to view.Metsämansikka on villiintynyt Laura Matilaisen pihalla jo siinä määrin, että sitä joutuu kitkemään.Pauliina Tolvanen / Yle
– Olen lisäksi katsonut, onko kotona jotain ylimääräistä. Vaatekaappeja on koluttu läpi sillä ajatuksella, että pienistä puroista syntyy suuri joki.
Hän uskoo, että ihmiset joutuvat vaikeisiin tilanteisiin, jos heillä ei ole varaa elää ja asua siinä missä asuvat. Omasta asunnostaan Matilainen ei aio luopua.
– En halua muuttaa johonkin pikkukämppään nyt kun minulla ja lapsilla on omat makuuhuoneet. Ei tästä ole kiire pois ja samalla sijainti on huikea.
Mitä ajatuksia asuntovelka tai korkojen nousu herättää? Voit keskustella aiheesta 18.6. klo 23:een asti.
Helsingin kaupunki on ollut otsikoissa viivästyneen palkanmaksun takia. Kaupunki otti huhtikuun alussa käyttöön uuden Sarastia-tietojärjestelmän, jonka myötä moni palkansaaja on jäänyt ilman tuloja jopa kuukausiksi.
Nyt kaupungilta kerrotaan, että kesäkuun myöhästyneet palkat maksetaan työntekijöille tänään perjantaina.
– Tavoite on, että tämän päivän aikana puuttuvat palkat on saatu maksuun. Jos ei saada, niin meillä tehdään ylitöitä myös viikonlopun yli, Helsingin kaupungin henkilöstöpolitiikan johtaja Asta Enroos kertoo.
Enroosin mukaan palkkapäivänä 14. kesäkuuta noin 400 henkilöä jäi vaille palkkaa.
Heistä yksi on Helsingin kaupungilla sairaanhoitajana työskennellyt Saana Hämäläinen. Hän ei ole tänään saanut puuttuvaa palkkaansa.
– Minun piti saada käteen peruspalkka kesäkuun 14. päivä. Sain käteen vain 900 euroa.
"Tuntuu absurdilta, että meiltä pyydetään ymmärrystä ja pitkää pinnaa"
Hämäläinen kertoo, että maaliskuun jälkeen hän ei ole saanut työstään ylityö-, vuorotyö- tai hälytyslisiä.
– Meidän yksikössämme on seitsemän vakituista työntekijää, joista tämä koskee jo neljää, hän kertoo.
Hämäläisen mukaan hän ei ole saanut palkkakuittejakaan etukäteen, joten palkan määrä on ollut aina yllätys. Hän on yrittänyt selvittää asiaa asiakaspalvelun kautta. Kun asiakaspalvelu aamuisin avautuu, jonossa on jo satoja puheluita.
– Kun laittaa sähköpostia, jää tyhjän päälle. En ole saanut yhtäkään vastausta. Et saa minkäänlaista tietoa tai aikamäärettä, käsitelläänkö asiaasi.
Hämäläinen kertoo, että on joutunut siirtämään laskujaan myöhässä olevien palkkojen vuoksi.
– Siellä kysytään ensimmäisenä, milloin voin maksaa. En ole voinut tietää, sillä asiakaspalvelusta on tullut vain automaattivastauksia. Tuntuu absurdilta, että meiltä pyydetään ymmärrystä ja pitkää pinnaa.
“Eihän ne muutokset ihan hetkessä näy”
JHL vaati tänään kovin sanoin, että Helsinkin kaupungin palkanmaksu on saatava kuntoon välittömästi. Ammattiliitto vaatii, että kaupungin johto ottaa selkeän vastuun asiasta ja maksaa palkat viiveettä.
Enroos sanoo, että lukuisia toimenpiteitä on tehty jo uuden palkanmaksujärjestelmän käyttöönoton aikana. Palkanmaksuihin on saatu lisätyövoimaa, joka on töissä niin kauan kun on tarve.
– Rekrytoimme niin paljon työvoimaa, kun tilanne vaatii. Järjestelmän opettelu vie oman aikansa. Palkanlaskijoille on tarjolla päivittäistä tukea, jotta virheet eivät kertaudu, Enroos kertoo.
Toimenpiteet ovat Enroosin mukaan auttaneet jo jonkin verran. Uusi Sarastian palkanmaksujärjestelmä otettiin käyttöön jo huhtikuun alussa, mutta ongelmia on kuitenkin edelleen ilmennyt.
– Toimenpiteet ovat alkaneet puremaan, mutta eihän ne muutokset ihan hetkessä näy. Asiakaspalvelusumaa on kertynyt toukokuun puolivälin lakon takia. Kun puolet palkanlaskennan henkilökunnasta ei ollut töissä, tilanne paheni entisestään.
Saana Hämäläinen toivoo Helsingin kaupungilta selkeämpää viestintää ja asiakaspalvelun puhelinaikojen pidentämistä.
– Ihmiset ovat epätietoisuudessa, se lisää ärsytyksen määrää todella paljon.
Hämäläisen arkeen palkkasotku on vaikuttanut monin tavoin. Elämää on vaikeampi suunnitella.
– Monilla vuorotyöläisillä on tilanne, että perusasiat maksetaan peruspalkalla ja lisiä käytetään muuhun elämään. Kun niitä ei tule, vapaa-ajan viettoa ei tarvitse paljoa miettiä.
Hämäläinen on irtisanoutunut Helsingin kaupungilta, eikä aio palata. Hämäläisen mukaan kaupungilla ei olisi varaa menettää ainuttakaan ihmistä, sillä hoitoalan työvoimatilanne on muutenkin heikko.
– Yksi iso tekijä irtisanoutumiseen on tämä palkkaongelma. En varmasti ole ainoa joka on päätynyt samaan ratkaisuun. Monet keikkatyöntekijätkään eivät enää aio tulla töihin, kun rahoja ei saada ulos.
Onko viivästynyt palkanmaksu vaikuttanut sinun elämääsi? Voit keskustella aiheesta 18.6. kello 23 saakka. Voit myös kertoa kokemuksistasi sähköpostitse helsinki@yle.fi.
Oulussa paloi maanantai-iltana tyhjillään ollut rivitalo Kaukovainion kaupunginosassa Tahkokankaalla. Pelastuslaitoksen vanavedessä paikalle saapui sankoin joukoin oululaisia ihmettelemään tulipaloa.
Näin tapahtui siitä huolimatta, että lähialueen asukkaita kehotettiin sulkemaan ikkunat ja ilmastoinnit sankan savun vuoksi.
Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Tomi Honkakunnas tunnistaa ilmiön, jossa ihmiset saapuvat palopaikalle seuraamaan tapahtumia. Sitä tapahtuu hänen mukaansa ajoittain. Paikalle keräännytään erityisesti silloin, kun pelastusajoneuvoja on menossa kohteeseen paljon.
– Liikekeskusten läheisyydessä olevien paloasemien hälytysajoneuvojen perään lähdetään useammin, koska siellä ympäristössä on yleensä enemmän porukkaa ja nuorisoakin, sanoo Honkakunnas.
Ilmiö on yleinen muuallakin, mutta palopaikalle rientävät oululaiset ovat tuttua myös historiasta. Oululainen tietokirjailija Martti Kähkönen löytää selityksen oululaisten käyttäytymiseen kaupungissa vuosisatojen varrella riehuneista suurpaloista.
Suuresta Oulun palosta tuli juuri kuluneeksi 200 vuotta. Yleisöstä oli aikoinaan hyötyä, kun ei ollut vesijohtoverkostoa.
Palopaikalle tuotiin vesi ämpäreillä ja ihmiset muodostivat sammutusketjun, kun vesiämpärit kulkivat kädestä käteen. Samanlainen ketju voitiin muodostaa, kun kannettiin tavaroita palavasta talosta tai jos siellä oli loukkaantuneita ihmisiä.
Myös uteliaisuus on ollut syynä siihen, että keräännytään palopaikalle. Kähkösen mukaan taustalla on silkka tirkistelyn halu.
– Ihmisiä on kiinnostanut, mitä seinien sisällä on, millaisia huonekaluja naapurilla on.
Tukitaan kulkuväylät ja altistutaan myrkkykaasuille
Riskienhallintapäällikön mukaan ongelmana on, että ihmiset saattavat mennä liian lähelle tilannepaikkaa, ja se haittaa pelastustoimintaa.
Joissain tilanteissa pelastustehtäviä tehdään sellaisella alueella, jonka pelastuslaitos on jopa itselleen määritellyt vaara-alueeksi, eikä siellä voi työskennellä muuta kuin suojautuneena.
Pelastustoiminnan johtaja joutuukin usein arvioimaan, aiheutuuko paikalla oleville ihmisille vaaraa esimerkiksi savusta. Voi olla, että sammutus- ja pelastustoiminnan henkilöstö joutuu irrottamaan väkeä ohjaamaan ihmiset pois vaara-alueelta. Se aiheuttaa aina ylimääräistä työtä.
Palavasta kohteesta ei voi koskaan varmuudella tietää, mitä sisällä on. Honkakunnas on huolissaan, altistavatko ihmiset tarkoituksella vai tietämättään itsensä terveydelle haitallisille pitoisuuksille ja muille.
– Sisällä voi olla vaikka öljytuotteita tai renkaita. Ne muodostavat palaessaan myrkyllisiä savukaasuja.
Lisäksi hälytysajoneuvojen perässä ajavat jättävät autonsa usein teiden varsille. Paloautoja voi kuitenkin tulla paikalle useilta asemilta ja eri aikaan. Sieltä voidaan myös lähteä päällekkäiseen tehtävään, hakemaan vaikkapa sammutusvettä. Tukkeena olevat autot hidastavat pelastuslaitoksen toimintaa.
Harkintaa käytökseen onnettomuuspaikalla
Tapahtumia seuraaman tullut henkilö ei aina tiedä, minkä takia pelastuslaitos on jossakin kohteessa. Joissain tilanteissa hälytysajoneuvot ovat paikalla antamassa ensihoitoa. Tällöin tulee eteen potilaan suojelu katselulta ja kuvaamiselta.
– Ei ole kiva olla paareilla kuljetettavana, kun paikalla on pällistelijöitä pitkin pihoja, sanoo Tomi Honkakunnas.
Hän toivoo onnettomuuspaikalla kuvaamiseen harkintaa ja etiikkaa. Joskus kuvaamisesta on hyötyä onnettomuuden tutkinnassa. Monesti ollaan kuitenkin yksityisyydensuojaan liittyvissä asioissa.
– Se ei ole onnettomuudessa osallisena oleville mukavaa, kun kuvilla retostellaan somessa.
Ylipäätään pelastushenkilöstölle ja muille viranomaisille tulisi antaa onnettomuuspaikalla työrauha.
– Jos tulta haluaa nähdä, niin hakeutuu vaikka alkusammutuskoulutukseen, että pääsee sen kanssa pelaamaan, Honkakunnas toteaa.
Miten ulkopuoliset saataisiin pidettyä pois palopaikoilta? Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 19. kesäkuuta klo 23:een saakka.
Meren aallot ja jääkausi ovat vuosituhansien aikana muovanneet Rankin kalliot sileiksi. Siellä täällä on kolosia, joiden suojaan Nina Mellqvist käpertyy.
– Täällä on aivan pois kaikesta. Vaikka joku turisti kävelisi lähellä, hän ei minua huomaisi.
Rankki on yksi isoista Kotkan edustan saarista. Se oli Puolustusvoimien hallussa liki sata vuotta, kunnes valtio luopui siitä noin seitsemän vuotta sitten.
Image may be NSFW. Clik here to view.Puolustusvoimien vuosikymmenten jälki näkyy saaressa edelleen. Kiira Ikävalko / Yle
Kun Nina Mellqvist muutti Rankkiin, siellä ei asunut ketään muita. Ensimmäinen talvi kului aivan yksin.
Kaukaisuudessa näkyivät vain Kotkan keskustan valot. Tunne oli huikea.
– Marraskuussa pimeys tuli jo iltapäivällä puoli neljän aikaan, ja oli todella, todella pimeää. Jos on sumuinen sää, ei näy mitään valoja missään, kertoo Mellqvist.
Mantereelle eli Kotkan kaupunkiin on linnuntietä matkaa noin kahdeksan kilometriä. Saman verran etelässä on Suomen ja Venäjän väliselle valtakunnan raja.
Image may be NSFW. Clik here to view.Rankin eteläpuolella oleva Suursaari kuuluu Venäjälle. Yle
Kotkalainen Nina Mellqvist oli vuosien aikana käynyt Rankissa muutamia kertoja pistäytymässä, mutta kun hän kaksi vuotta sitten astui jalallaan saaren kalliolle, syntyi tuntemus, joka vei mennessään.
– Kävin kiertämässä saarta, ja silloin tuli tunne, että tästä tulee minun kotini. Tuntui tosi hyvältä.
Saman tien Mellqvist muutti saareen asumaan.
Mielessä kiehtoi ajatus elämästä, jossa ympärillä on vain meri, mantereelle on matkaa useita kilometrejä ja elämästä häviää kiire.
– Irtauduin elämän oravanpyörästä, jossa piti ehtiä sinne, tänne ja tuonne. Aina oli kalenteri tapaamisia täynnä. Odotin sitä hetkeä, että ei olisi mitään.
Mellqvistin neljä lasta ovat jo aikuisia, ja heillä on omat elämänsä. Koti oli tyhjä, joten oli hyvä mahdollisuus lähteä.
– Mietin, mikä on minun tulevaisuuteni on. Täällä on ollut aikaa miettiä ja tutustua itseensä.
Image may be NSFW. Clik here to view.Nykyisin tasapainoilu onnistuu hyvin Rankin kallioilla: "Enää ei uskalla hyppiä kiveltä kivelle", sanoo Mellqvist. Kiira Ikävalko / Yle
Nina Mellqvstin elämä muuttui kertaheitolla vuonna 1994. Hän oli 15-vuotiaana ystäviensä kanssa matkustamassa auton kyydissä uimarannalle. Kuljettajana ollut 19-vuotias kaveri menetti auton hallinnan, ja auto törmäsi puuhun.
Kuljettaja menehtyi kahden päivän kuluttua. Toinen kaveri loukkaantui lievästi. Nina Mellqvist pahemmin.
Mellqvist vietti Töölön sairaalassa kolme kuukautta. Hän menetti liikuntakykynsä, eikä pystynyt enää kävelemään.
– Minulle rakas ihminen menehtyi. Hän ajoi autoa ja itse halvaannuin. Minulta murtui kolme lannenikamaa selästä, solisluu meni kolmesta kohtaa poikki ja myös polvi vaurioitui, Mellqvist kertoi Ylen haastattelussa pari vuotta sitten.
Image may be NSFW. Clik here to view.Saaren kaikki rakennukset ovan entisiä armeijan rakennuksia. Kiira Ikävalko / Yle
Alkoi rankka kuntoutusjakso, vaikka tarkoitus oli ollut aloittaa opiskelut. Puolen vuoden kuluttua Mellqvist huomasi pystyvänsä nostamaan tavaran lattialta. Askel askeleelta hän kokosi itsensä.
Olo kohentui, ja hän pääsi opiskelemaan kuvankäsittelijäksi ja valokuvaajaksi.
– Aloin opiskella, ja siinä välissä oli selkäleikkaus, mutta kyllä minä sieltä valmistuin.
Nykyisin Mellqvist liikkuu kävellen. Se on hänelle keino pitää kunnosta huolta.
Vaikka Nina Mellqvistin liikkuminen on jo päivä päivältä helpompaa, on onnettomuudesta lopun elämää jäljellä valtava kipu, joka ei poistu ikinä.
– Odotellaan taas seuraavaa selkäleikkausta, kertoo Mellqvist nyt.
Olotilaansa Mellqvist ei halua surkutella. Hän nauttii kaikesta, mitä on ympärillä.
– Otan kaiken energian irti tästä luonnosta. Se antaa minulle hirveästi voimaa. Meri ja luonto ovat tehneet minulle vain hyvää.
Image may be NSFW. Clik here to view.Rankki on nykyisin yksityisomistuksessa.Pyry Sarkiola / Yle
Nyt 49 hehtaarin kokoisessa Rankissa asuu ympärivuotisesti Mellqvistin lisäksi toinenkin ihminen. Silti on rauhallista, vaikka kesällä saaressa käy runsaasti turisteja. Saaressa on jopa pieni hostelli.
– Minua eivät turistit haittaa. Kesällä olen jotenkin sosiaalisempikin kuin talvella, kertoo Nina Mellqvist.
Kiirettä Nina Mellqvistillä pitää oikeastaan vain muutamina tiistaipäivinä, kun hän lähtee yhteysaluksen kyydissä mantereelle. Matka kestää noin 45 minuuttia. Perillä on aikaa kolmisen tuntia hoitaa asiat, minkä jälkeen pitääkin jo palata takaisin.
Mantereella ei Mellqvistin kuitenkaan tule käytyä edes kerran viikossa.
– Tilaan kaupasta ruoat yhteysalukseen, ja ne tulevat sen mukana tänne. Pakko on olla tavaraa sen verran kotona, että ei tule hätä. Vain lääkäriin täytyy fyysisesti raahautua, kertoo Mellqvist.
Vaikka Mellqvist on ollut kaksi vuotta poissa kaikesta, eikä ole tavannut juuri ketään, hän on siitä huolimatta sairastanut koronan.
– Kävin mantereella ja tapasin yhden ystävän – sain koronan. Onneksi se oli lievä ja pääsin helpolla.
Image may be NSFW. Clik here to view.Asunnoissa on aiemmin asunut Puolustusvoimien henkilökuntaa ja varusmiehiä. Pyry Sarkiola / Yle
Rankissa Mellqvist asui aluksi pienessä rivitaloyksiössä. Hiljattain hän muutti rivitalossa kaksioon.
– Kaikki mukavuudet on, kun on sähkö ja vesi. Nämä kaikki asunnot ovat täällä armeijan peruja, kertoo Nina Mellqvist.
Image may be NSFW. Clik here to view.Kesällä saareen saapuu runsaasti turisteja päivämatkalle tai yöpymään. Kuva kesältä 2021.Pyry Sarkiola / Yle
Juuri nyt aurinko paistaa kirkkaasti. Elämä tuntuu huolettomalta, kun melko tyyni meren pinta vie katseen kaukaisuuteen.
Syksyllä metriset aallot iskevät täysillä rantaan.
– Joka päivä kun avaa verhot, on aina eri näkymä. Meri ei ole samanlainen koskaan, sanoo Nina Mellqvist ja vie katseensa ulappaa kohti.
Kirkkaalla säällä näkyy Venäjälle, reilun 30 kilometrin päässä olevaan Suursaareen. Siellä tiettävästi on venäläisten jonkinlainen sotilastukikohta.
– Juuri nyt Suursaari näkyy teräväpiirteisenä, mutta joskus siitä ei näy oikein mitään. Kiehtoo, että se on niin lähellä. Olen lukenut siitä paljon.
Venäjän läheisyydestä johtuvalle pelolle Mellqvist ei anna sijaa.
– En hirveästi mieti sellaisia asioita, joille en itse voi mitään tai joihin en voi vaikuttaa.
Image may be NSFW. Clik here to view.Meren voima näkyy Rankin kalliossa. Pyry Sarkiola / Yle
Vaikka Mellqvist asuu saaressa käytännössä yksin, tylsää hänellä ei ole. Aina on kuulemma jotain, mitä voi tehdä.
– On minulla TV, mutta en katso sitä. Kuuntelen radiota.
Netin kautta hoituu kaikki tarpeellinen, kuten laskujen maksaminen, sähköpostit sekä yhteydet ystäviin ja lapsiin.
Toisinaan hän miettii esimerkiksi ystävien kanssa kahvilassa istumista, mutta juuri tällä hetkellä hän ei kaipaa mitään.
– Täällä pitää tulla itsensä kanssa toimeen. On ihan turha kiukutella muille, kun niitä muita ei ole, naurahtaa Mellqvist.
Image may be NSFW. Clik here to view.Nina Mellqvistin hahmo lähes katoaa Rankin siluettiin.Kiira Ikävalko / Yle
Alun perin Mellqvistin piti tulla saareen vain vuodeksi. Nyt on kulunut kaksi vuotta.
Hänestä tuntuu, että voisi olla Rankissa vielä pitempään, ja elämäntapa on tullut jäädäkseen.
– Ihmisen pitää tehdä asioita niin pitkään kuin ne tuntuvat hyvältä. Jos joku ei toimi, aina voi muuttaa suuntaan. Nyt tämä on oikea ratkaisu minulle.
Nina Mellqvistin puoliso asuu mantereella. Rankkiin tämä ei kuulemma tule asumaan.
– Me olemme yhdessä, matkustelemme ja teemme juttuja yhdessä. Otetaan kermat kakun päältä. Emme halua jakaa arkea, johon saattaa tulla ongelmia. Sellainen saa jäädä pois meidän elämästämme.
Sähköpotkulautayritykset ovat tyytymättömiä alan nykytilanteeseen ja toivovat lisää sääntelyä viranomaisilta. Saksalainen sähköpotkulautayhtiö Tier toivoo kaupungeille mahdollisuutta rajoittaa yritysten määrää esimerkiksi hankintakilpailujen kautta.
– Sääntelyllä voisi välttää sähköpotkulautujen liian kasautumisen kaduille. Pahimmillaan määrä voi nousta yli kaupungin katujen sietokyvyn, toteaa Tier Mobility Finland Oy:n maajohtaja Elina Bürkland.
Maajohtajan mielestä ruuhkautunut markkina tuo paitsi ongelmia kaupungeissa ja on mainehaitta alan toimijoille. Keskelle katua jätetyt laudat aiheuttavat haittaa esimerkiksi näkövammaisille.
Image may be NSFW. Clik here to view.Sähköpotkulaudoista on käyty julkisuudessa kiivastakin keskustelua muun muassa ajonopeuksista ja alkoholin vaikutuksen alaisena ajamisesta.Silja Viitala / Yle
Sähköpotkulaudat puhuttavat
– Sääntelyn puute on valtava riski alan kehityksen ja yksittäisen toimijan kannalta, toteaa Bürkland.
Tällä hetkellä Suomen lainsäädäntö kohtelee sähköpotkulautoja samalla lainsäädännöllä kuin polkupyöriä.
Uusien menopelien ilmestyminen katukuvaan on aiheuttanut onnettomuuksia. Tähän saakka on julkisuudessa on käyty kiivastakin keskustelua ajonopeuksista ja kiinnitetty huomiota alkoholin vaikutuksen alaisena ajamiseen. Sähköpotkulautayhtiöt ovat nyt laskeneet nopeuksia esimerkiksi yöaikana.
Tunteita on myös herättänyt potkulautojen huolimaton pysäköinti. Helsingissä on otettu käyttöön toimenpiteitä, jolla sähköpotkulautailun haittoja vähennetään. Kaupungissa kiertää muun muassa pysäköintiä valvova katupartio ja sähköpotkulaudasta täytyy ottaa ajon päätteeksi kuva, jossa se on pysäköity asianmukaisesti.
Turkoosit potkulaudat valloittivat Joensuun
Tier toimii Euroopassa 11 maassa. Suomessa sillä on toimintaa jo 16 kaupungissa, joista yksi on Joensuu. Joensuuhun saksalainen start up -yritys toi 750 lautaa toukokuun alussa.
Turkoosit sähköpotkulaudat valloittivat kaupungin kadut, sillä paikallinen toimija Move On East Oy vetäytyi markkinoilta. Yritys ei aio palata ennen kuin potkulautojen määrää kaupungissa rajoitetaan.
Image may be NSFW. Clik here to view.Paikallinen toimija Move On East Oy vetäytyi Joensuun kaduilta, kun Tier toi paikkakunnalle 750 sähköpotkulautaa.Johan Nybäck / Yle
Vaikka Tierillä on monopoliasema esimerkiksi Joensuussa, toivoo yritys lainsäädäntöä ja kaupungeille nykyistä enemmän valtaa ohjata sähköpotkulautojen toimintaympäristöä.
– Olisi hyvä, jos kaupungit voisivat itse päättää, mitkä potkulautayhtiöt niiden kaduilla toimivat, mikä on sopiva lautojen määrä ja mikä on hyvä toiminta-alue, maajohtaja Elina Bürkland sanoo.
Kaupungit voisivat kilpailuttaa toiminnan
Potkulautayhtiö ja Joensuun kaupungininsinööri ovat yksimielisiä. Yksi vaihtoehto olisi, että kaupungit voisivat järjestää hankinnan ja kilpailuttaa toimijat. Näin toimitaan osassa Euroopan maista.
– Tällä hetkellä sähköpotkulautayritysten toimintaa ohjaa vapaa markkinatalous. Yritykset voivat halutessaan tuoda määrättömästi vuokralautoja kaupunkeihin näin halutessaan, eikä kaupungilla ei ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan. Lainsäädäntöä ei ole, toteaa kaupungininsinööri Tero Toivanen Joensuusta.
Toivasen mukaan kaupungin näkökulmasta sähköpotkulaudat ovat asettuneet Joensuuhun hyvin.
– Missään nimessä en kieltäisi niitä. Julkisessa keskustelussa ei olla kuultu riittävästi potkulaudan käyttäjiä. Sähköpotkulaudat ovat suosittuja ja käyttäjiä on paljon.
Image may be NSFW. Clik here to view.Joissain kaupungeissa on otettu käyttöön toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään sähköpotkulautojen huolimatonta pysäköintiä.Tommi Pylkkö / Yle
Joensuussa kaupunki käy aktiivista vuoropuhelua sähköpotkulautoja vuokraavien yritysten kanssa. Parhaillaan on luonnosteilla sopimus, joiden pohjalta toiminta jatkuu Joensuussa. Sopimus ei ole Toivasen mukaan sitova, mutta se on tärkeä osa vuoropuhelua kaupungin ja sähköpotkulautaoperaattoreiden välillä.
Potkulautailua voi säännellä liikenteenohjauksella
Liikenne- ja viestintäministeriön turvallisuusyksikön johtaja Maija Ahokas vastaa sähköpostitse, että kaupungit voivat puuttua potkulautailuun liikenteenohjauksen keinoin.
– Kunnat ja kaupungit ovat katujensa tienpitäjiä ja heillä on oikeus asettaa kadulle liikenteenohjauslaite eli liikennevaloja, liikennemerkkejä ja tiemerkintöjä, Ahokas kirjoittaa.
Hän kertoo, että sähköpotkulautailun turvallisuuden parantamista on huomioitu myös valtioneuvoston maaliskuussa julkaisemassa liikenneturvallisuusstrategiassa. Osana sitä selvitetään promillerajan asettamista sekä kehitetään sähköpotkulautailuun liittyvien liikennesääntöjen ja turvallisuuden huomioimista liikennekasvatuksessa ja -tiedotuksessa.
– Samoin tarkastellaan sitä, voidaanko kunnille ja kaupungeille vielä lisätä mahdollisuuksia ohjata sähköpotkulautailua. Nämä toimenpiteet on tarkoitus käynnistää tämän vuoden aikana.
Sähköpotkulaudat haaste myös poliisille
Poliisiylitarkastaja Pasi Rissanen kirjoittaa poliisin verkkosivuilla julkaistussa blogitekstissä, että sähköpotkulautojen ilmestyminen kaupunkien katukuvaan on työllistänyt myös virkavaltaa ympäri Suomen. Tilanne on heidän näkökulmastaan erilainen eri puolilla maata.
Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella ongelmia on aiheuttanut lähinnä sähköpotkulaudoilla jalkakäytävillä ajaminen ja jossain määrin myös pysäköinti, mutta loukkaantumisiltakaan ei ole vältytty. Helsingissä on useita operaattoreita ja potkulautoja pysäköidään välillä miten sattuu yhtiöiden korjausliikkeistä huolimatta. Sähköpotkulautailuun liittyviä onnettomuuksia tapahtuu päivittäin.
Rissanen muistuttaa blogitekstissä myös keskeisimmistä liikennesäännöistä, jotka koskevat sähköpotkulautailua. Potkulaudalla on kiellettyä muun muassa ajaa pyörätiellä tai pyöräkaistalla. Matkustajan kuljettaminen sähköpotkulaudalla ei ole myöskään sallittua ellei siinä ole matkustajalle sopivaa istuinta. Sähköpotkulaudalla huristellessa on samat väistämissäännöt kuin polkupyörällä ajaessa.
Tärkein seuraamus sääntöjen noudattamisella on poliisiylitarkastaja Pasi Rissasen mukaan se, että liikenne on turvallista ja ennakoitavaa. Poliisi voi antaa rangaistuksen liikennesääntöjen rikkomisesta.
Suomalaiset tieteentekijät menestyvät hyvin eurooppalaisessa rahoituskilpailussa: vain viisi Euroopan maata pärjää paremmin
Suomalaiset tieteentekijät ovat menestyneet hyvin erittäin kilpaillun Euroopan tutkimusneuvoston rahoituksen hankkimisessa. Euroopan tutkimusneuvosto ERC rahoittaa eurooppalaista tieteellistä perustutkimusta parilla miljardilla eurolla vuosittain. Tutkimusneuvoston pääjohtaja Maria Leptinin mukaan suomalaiset tutkijat voisivat hakea vielä enemmänkin ERC-rahoitusta.
Näin toimivat Venäjän "suodatusleirit" Ukrainassa – Tutkijan mukaan tarkoitus on venäläistää miehitetyt alueet
Venäjän miehitysalueilla toimii brutaaleja suodatusleirejä, joissa sotilaat yrittävät seuloa asukkaiden joukosta ne, jotka se haluaa tuomita näytösoikeudenkäynneistä. Osa ukrainalaisista pakkosiirretään tuhansien kilometrien päähän Siperiaan ja Kaukoitään. Professorin mukaan leirien ja pakkosiirtojen tarkoituksena on varmistaa miehitettyjen alueiden liittäminen Venäjään.
Suomessa sähköpotkulautabisnestä ohjaa vain vapaa markkinatalous – nyt yritykset kaipaavat alalle edes jotain sääntelyä
Image may be NSFW. Clik here to view.Joissain kaupungeissa on otettu käyttöön toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään sähköpotkulautojen huolimatonta pysäköintiä.Tommi Pylkkö / Yle
Sähköpotkulautayritykset ovat tyytymättömiä alan nykytilanteeseen ja toivovat lisää sääntelyä viranomaisilta. Saksalaisyhtiö Tier toivoo kaupungeille mahdollisuutta rajoittaa yritysten määrää esimerkiksi hankintakilpailujen kautta. Tällä hetkellä Suomen lainsäädäntö kohtelee sähköpotkulautoja kuin polkupyöriä.
Toinen puoli maata sateinen
Image may be NSFW. Clik here to view.Yle
Lauantaina lounaasta saapuu sateita maan etelä- ja keskiosaan. Idässä ja pohjoisessa lauantaipäivä on enimmäkseen poutainen. Lämpötilat jäävät sateessa alle 15 asteen, poutaisilla alueilla päästään paikoin lähelle 20:tä astetta.
Illalla länteen voi muodostua voimakkaitakin ukkosia, jotka liikkuvat yöllä kohti itää.
Vuoden 1974 Ford Trader -kuorma-auto oli lappeenrantalaisen Juhani Junnikkalan ensimmäinen hankinta kuljetusyrittäjänä. Hän huomasi nopeasti, että malli soveltui huonosti hiekan ajoon ja vaihtoi jo vuoden päästä Mersuun.
Tämän jälkeen tuli iso kaarti Sisuja työjuhdiksi. Ja sitten iski nostalgia.
Kymmenen vuotta sitten hän löysi ensimmäisen kuorma-autonsa virkaveljen ja osti sen. Hänellä itsellään ollut yksilö oli jo hylkyjen hautausmaalla.
Muistoja tuova automalli purettiin ensin palasiksi.
– Se oli aika pehmeä, ja ohjaamon lattia oli rakennettava uusiksi, Juhani Junnikkala muistelee entisöintiurakan alkua.
Image may be NSFW. Clik here to view.Päivi ja Juhani Junnikkala ovat sisustaneet työmaakopin ja se toimii pariskunnan yöpymispaikkana veteraanikuorma-autojen tapaamisissa. Kuorma-auto Ford Traderin lavalla matkaava asumus liittyy auton käyttöhistoriaan. Petri Aaltonen / Yle
Pitkän uurastuksen jälkeen auto kelpasi Veteraanikuorma-autoseuran riveihin. Nyt hän ja vaimonsa Pirjo Junnikkala osallistuvat innokkaasti kuorma-autovanhuksiin hurahtaneen väen tapahtumiin.
Majapaikka kulkee mukana lavalla
Junnikkalat ottavat reissuillaan Ford Traderin lavalle mukaan vanerisen kopin, joka toimii heidän yösijanaan tapahtumissa. Koppi kuvastaa autovanhuksen edustamaa aikakautta. Sekin pätevöittää seuran jäsenyyttä, sillä ajokin tulee edustaa hyvin aikakauttaan.
Image may be NSFW. Clik here to view.Junnikkalat kuljettavat mukanaan vanerista koppia, jota aikanaan siirreltiin päivittäin hiekkakuopalle ja takaisin. Petri Aaltonen / Yle
Auton lavalla oli samanlainen koppi myös aikanaan, kun työmiehiä kuljetettiin työmaalle. Siellä koppi laskettiin alas ja se toimi päivän ajan työmiesten taukotupana ja sateensuojana.
– Illalla koppi ja miehet nostettiin takaisin kyytiin.
Kesäkeikalla yli sata autoa
Junnikkalat ja Ford Trader suunnistivat viikonlopuksi kruisingille, joka kulki Jämsänkosken, Petäjäveden ja Jyväskylän ympäristössä. Matkalla 103 autokuntaa tutustui historiallisiin teollisuuskohteisiin, kuten Petäjäveden naulatehtaaseen.
Ennen lähtöä huoliteltujen, puunattujen ja pienintä yksityiskohtaa myöten entisöityjen vanhojen kuorma-autojen joukko asettui Jämsän Gradian kampuksella ikäjärjestyksessä rivistöihin.
Aivan lähtöruutujen alkupäähän pääsi keuruulainen Juhani Tullila vuoden 1950 Ford Thamesillaan.
Image may be NSFW. Clik here to view.Juhani Tullila sai vuoden 1950 mallia olevan Ford Thamesin viime kesänä museorekisteriin. Auto entisöitiin yhdistäen kahden auton osat. Petri Aaltonen / Yle
Auto palveli alunperin Kangasalan palokuntaa, mutta päätyi lopulta Tullilan perheeseen. Kuljetusalalla oleva perhe teki niin ikään ison urakan entisöinnin parissa.
– Sitä rakennettiin kuin Iisakin kirkkoa, Juhani Tullila tokaisee.
Ford Thames läpäisi museorekisterin vaatimukset viime kesänä. Näin se liittyi perheessä jo ennestään olleiden lukuisten museoautojen joukkoon.
Image may be NSFW. Clik here to view.Matti ja Leila Myllykoski tulivat Sastamalasta asti katsomaan veteraanikuorma-autojen lähtöä Jämsänkoskelle. He haaveilevat ostavansa joskus myös itselleen samanlaisen. Outi Parikka / Yle
Puheen siirtyessä kuorma-autovanhuksen tarjoamiin ajomukavuuksiin Juhani Tullilla menee mietteliääksi. Niitä kun ei ole.
– Ei tässä pärjää, jollei ole tikan aivot. Tämä puistattaa niin kovasti, Juhani Tullila kuvailee.
Joustoa tuo pelkästään renkaat, koska jouset ovat kovat kuin rautapalkit.
Vuoden 1964 Vanaja starttasi säällä kuin säällä
Veteraanikuorma-autoseura ry:n kesäretken lähtöä seuraamaan saapunut jämsänkoskelainen Antero Kulju löysi auton, joka oli hänen nuoruutensa työpaikka. 1964 vuosimallia oleva Vanaja oli Kuljun perheen kuljetusfirman käytössä puukuormien nosturiautona metsissä.
Image may be NSFW. Clik here to view.Antero Kulju lastasi tällä Vanaja-yksilöllä paperitehtaalle meneviä puukuormia Jämsän seudun metsähakkuilla 1970-luvulla. Hytissä on kuulemma edelleen sama tuoksu kuin silloin. Auto sittemmin ollut jo useammalla omistajalla. Petri Aaltonen / Yle
Antero Kuljun homma oli tehdä kuormat. Väliajat hän vietti Vanajan hytissä.
– Monet kerrat torkuin tuossa autossa. En yötä viettänyt, mutta pitkiä työpäiviä tehtiin tuolloin, Antero Kulju muistelee.
Antero Kulju ihailee autoa yhä, koska muistaa miten uskollisesti se starttasi, oli keli mikä tahansa. Nelivetoisena sillä pääsi kulkemaan korkeassakin hangessa metsähommissa. Hän on iloinen, että ajokkia on pidetty hyvin.
Ja mitä parasta, auton ei ole tarvinnut lähteä pois Jämsänkosken tehdasmaisemista. Auton aivan ensimmäisen omistaja oli ollut UPM:n edeltäjä, Yhtyneet Paperitehtaat Oy. Logo komeilee edelleen auton kyljessä.
Mäntyharjusta mukaan tullut Juhani Pietikäinen tuli Kesäkeikalle Scania-Vabis LPS 76 S -yksilöllä vuosimallia 1968. Kotiin jäivät muut 11 keräilyharvinaisuutta.
Image may be NSFW. Clik here to view.Juhani Pietikäinen tuli tällä kertaa Scanialla kruisailemaan samanhenkisten ihmisten kanssa. Kotiin jäi iso kaarti muita täydellisesti entisöityjä kuormanvetäjiä. Petri Aaltonen / Yle
Kotiin jätettiin viisi Scaniaa sekä Volvoja ja Bedfordeja. Yksi niistä ei ole vielä museoautoiässä.
– Se on erikoismalli Scania Torpedo eli nokkamalli. Toin sen Hollannista ja entisöin viisi vuotta sitten. Se on vuoden 1999 mallia, eli liian nuori tänne tuotavaksi, Juhani Pietikäinen kertoo.
Pietikäisen kytkös autoihin on sama kuin lähes kaikilla muillakin reissuun lähtijöillä. Hänkin teki työuransa liikennöitsijänä kuljettaen pääasiassa puutavaraa.
Image may be NSFW. Clik here to view.Scania-Vabis on supermallia, jossa oli muihin riisuttuhin malleihin verrattuna enemmän mukavuutta. Istuimet ovat pehmeät ja ovien verhoilu sisäpuolelta tavallista hienostununeempi.Petri Aaltonen / Yle
Tälle ajelulle Pietikäisen mukaan on päässyt Scanian niin kutsuttu supermalli. Siinä oli pehmeämmät istuimet ja ovien verhoilukin on normaalia ylellisempää pehmusteineen. Hän on ylpeä ajokistaan, koska se kulkee edelleen hyvin ja hytti on talvellakin mukavan lämmin.
Pelkät autot eivät kiedo pauloihinsa Pietikäistä, vaan hän on mukana myös ihmisten vuoksi. Kokoontumisissa tapaa samanhenkisiä ja samoja ammattiuria kulkeneita ihmisiä.
–Täällä on mukana rauhallinen meininki. Täällä voi vaihtaa kuulumisia ja se on tämän suola autojen lisäksi.
