Aurinko on tullut juuri esiin sateen jälkeen Merja ja Anssi Jukaraisten pihalla Joensuussa. Pieni tontti rintamamiestaloalueella hehkuu vihreänä. Pihalla kasvaa lukuisia puita, pensaita ja perennoja. Tuntuu kuin ympäristö kihisisi elämää.

Jukaraisten piha on hyvä esimerkki monimuotoisesta pihasta. He ovat tehneet töitä vihreän keitaansa eteen Marttojen avulla.

Martoilla ympäri Suomen on meneillään hanke, joka tähtää luonnon monimuotoisuus -käsitteen laajentamiseen myös kotipihoihin. Eli samoin kuin luonnossa myös pihoissa olisi hyvä olla runsaasti kasvilajeja, joista pölyttäjät, hyönteiset ja perhosten toukat löytävät ruokaa ja suojaa ympäri vuoden.

Monimuotoisella pihalla on elämää myös maan alla, kun kasvijätettä hajottavat eliöt kierrättävät niistä saatavia ravinteita takaisin kasveille.

– Monimuotoinen piha on tätä päivää, sanoo Pohjois-Karjalan Marttojen Maarit Sallinen-Uusoksa.

Työtä ajatuksen perille viemiseksi on vielä tehtävä. Monelle käsitys hyvästä on pihasta on laaja rikkaruohoton nurmikenttä, hallitusti kasvavat kukkapenkit ja siellä täällä sijaitsevat puut ja pensaat.

Muutos toteutetaan pihan olosuhteiden mukaan

Pihan monimuotoisuutta lisätään aina paikan olosuhteiden mukaan. Kasvisto voi olla monipuolista, mutta käytännössä on turhaa yrittää muokata kuivan mäntykankaan olosuhteisiin lehtoa.

Monimuotoisuuden huomioiminen vaatii ennen kaikkea uudenlaista ajattelua. Sallinen-Uusoksa vinkkaa, kuinka muutos kannattaa aloittaa.

1. Tutki pihaa. Millainen kasvi- ja eläinlajisto siellä on. Mitkä kasvit viihtyvät jo nyt. Onko joukossa joitain kasveja, joita voisit kasvattaa enemmän.
2. Muista tarkastaa myös maan kunto. Onko pihasi multaisen, hiekkaisen vai savisen kasvupohjan päällä.
3. Hoida pihaa pehmeillä keinoilla. Lannoita maltillisesti. Vältä tuholaisten torjunta-aineita.
4. Siedä voikukkia, vuohenputkia ja muita rikkaruohoina pidettäviä kasveja. Voit antaa niiden rehottaa rauhassa esimerkiksi rakennuksen takana. Ne ovat myös mainioita villiyrttejä.
5. Kukkapenkissä voi kasvattaa myös luonnonkasveja perennojen seassa. Ne voivat olla kukkivia niittykasveja kuten harakankelloja tai heinäkasveja. Suosi perennoissa kotimaisia lajeja.
6. Kierrätä pihan omia ravinteita. Kompostoi kasvijätteet ja käytä valmis komposti istutuksissa.
7. Pihan voi antaa olla rauhassa ja nauttia kesän vihreydestä ja kukkien loistosta.

Rönsyily on sallittua

Marttojen hankkeeseen kuuluu 10 pilottipihaa eri puolella Suomea. Joensuulaiset Jukaraiset halusivat mukaan saadakseen tukea ja neuvoja heille uuden pihan muokkaamiseen.

Pariskunta muutti paikalle vajaat kolme vuotta sitten. Vaikka piha oli siinä vaiheessa kuin viidakko, he näkivät sen mahdollisuudet. Raivauksen jälkeen kätköistä löytyi muun muassa monia vanhoja perennoja.

Monimuotoiselle pihalle sopien kukkapenkit eivät ole tarkasti rajattuja.

– Ne vähän rönsyilevät, mutta se sopii meille, Merja Jukarainen kertoo.

Tavoitteena on saada perennat, varsinkin pioni, kukoistamaan vielä entistä paremmin. Myös yrttien ja muiden syötävien kasvien kasvattaminen on alkanut kiinnostaa Merjaa entistä enemmän. Villiyrteistä vuohenputki miellyttää makunystyröitä.

– Huomasin, että siinä on jännä vähän pähkinäinen ihan kiva maku.

Jukaraisten monimuotoisessa pihassa viihtyvät myös monet linnut, joiden touhuja he seuraavat. Vakiovieraita ovat myös jänikset ja oravat.

Anssi Jukaraisen lempipaikka on katetulla saunan terassilla.

– Antaa oman nautinnon olla tällaisen vehreyden ympärillä, hän sanoo.

Voit testata oman pihasi monimuotoisuuden vastaamalla Marttojen laatimiin kysymyksiin.

Minkälainen kotipiha sinulla on? Aiheesta voi keskustella 19.6. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Asukasyhdistys pyörittää kasvipankkia ja kierrättää perinneperennoja – isoäitien puutarhakasveja suosivat myös pölyttäjät

Puutarhan multatehdas on käynnistynyt – on aika kääntää komposti ja nähdä, miten mikroeliöstö työskentelee

Etelä-Karjalassa on viimeisen vuosikymmenen ajan eletty tiivistä yhteiseloa venäläisten kanssa. Turismi on kukoistanut, ja kauppa käynyt vilkkaasti.

Tilanne muuttui ensin koronapandemian takia, ja sitten alkoi Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Yhteys katkesi ja bisnes pysähtyi.

Ylen Hyvin sanottu -keskustelussa huomioistaan muuttuneessa tilanteessa kertovat Imatran entinen kaupunginjohtaja Pertti Lintunen, Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja, everstiluutnantti Jukka Lukkari sekä lappeenrantalaisen Kauppakeskus Gallerian kauppakeskuspäällikkö Sari Mustapää.

Sodan käänteistä puhutaan kaupan kassallakin

Jukka Lukkarin mukaan yksi ensimmäisistä muutoksista Venäjän hyökkäyssodan alettua oli, että Kaakkois-Suomen rajavartiosto saa nyt aiempaa enemmän yhteydenottoja rajaseudun asukkailta.

– Ukrainan sodan syttymisen jälkeen kansalaisten havaintojen määrä on lisääntynyt. Meille ilmoitetaan nyt herkästi poikkeavista huomioista rajan läheisyydessä. Otamme mielellämme kaiken rajaan liittyvän tiedon vastaan, Lukkari sanoo.

Lukkarin mukaan Suomen rajalla kansainvälistä tilannetta seurataan erittäin tarkasti. Tilanne on terävöittänyt rajan valvonnasta vastaavien viranomaisten välistä yhteistyötä.

– Kun sota alkoi, niin ajattelin, että tätä tilannetta varten meitä on viimeisen päälle koulutettu, hän kuvaa.

Kauppakeskuspäällikkö Sari Mustapää on keskustellut työssään paljon siitä, miten sodasta ja sen seurauksista olisi hyvä puhua asiakkaiden kanssa kaupan kassalla.

– Tärkeintä on varmaan, että kuuntelemme kaikkia eri asiakasryhmiä, Mustapää miettii.

Tulevaisuus näyttää vaikeasti ennustettavalta

Kauppakeskus Galleriassa on kuluneiden vuosien aikana totuttu palvelemaan suurta määrää Venäjältä saapuneita turisteja. Kauppakeskuspäällikkö Sari Mustapää ei uskalla ennustaa kuinka kauan kuluu, matkailusta rajan yli tulee jälleen arkipäivää.

– Mikä tulee olemaan se uusi normaali siinä vaiheessa, kun sota Ukrainassa on loppunut? Tietysti toivoisin, että mukava ja turvallinen matkailu rajakaupungista Venäjälle ja sieltä tänne vielä joskus olisi mahdollista, Mustapää sanoo.

Maakunnan uudenlaiseen asentoon kääntyneen tulevaisuuden kannalta Pertti Lintunen pitää tärkeänä muun muassa Viron kautta itäiseen Suomeen kulkevan reitin vahvistamista.

– Lappeenrannassa lentokenttä on myös tärkeä, Lintunen linjaa.

Hän myös muistuttaa, että yksittäisten Venäjän ja Suomen kansalaisten välisen yhteistyön olisi hyvä jatkua entisellään.

– Monilla rajaseudun asukkailla on tiiviitä ystävyyssuhteita venäläisten kanssa. Ne eivät katoa mihinkään, Lintunen sanoo.

Juha-Pekka Taskisen vetämässä Hyvin sanottu -keskustelussa oltiin yhtä mieltä siitä, että sodan päättymisen ajankohtaa on tässä vaiheessa mahdoton ennustaa. Muuttuneen tilanteen vaikutukset Etelä-Karjalassa tulevat näkymään vuosien ajan.

Hyvin sanottu on Ylen ja Erätauko-säätiön viisivuotinen hanke, jolla pyritään parantamaan suomalaista keskustelukulttuuria.

Aiemmat Hyvin sanottu -keskustelut voit katsoa Yle Areenasta.

Saimaannorppakanta jatkaa vakaata kasvuaan, vaikka uhkia on. Saimaassa elää nyt noin 430 norppaa. Tänä keväänä kuutteja syntyi yli 90. Suurin uhka saimaannorpalle on verkkokalastus, jota on Saimaalla rajoitettu.

Miten yhteiselo ihmisen ja norpan välillä onnistuu, kun norppakanta kasvaa? Pitäisikö kalastusrajoituksia vähentää vai lisätä?

Sirkka Haverisen vetämässä Hyvin sanottu -keskustelussa on mukana ammattikalastaja Antti Häkkinen eteläiseltä Saimaalta, Suomen luonnonsuojeluliiton norppakoordinaattori Kaarina Tiainen ja WWF:n aluevastaava Ismo Marttinen.

Hyvin sanottu on Ylen ja Erätauko-säätiön viisivuotinen hanke, jolla pyritään parantamaan suomalaista keskustelukulttuuria.

Aiemmat Hyvin sanottu -keskustelut voit katsoa Yle Areenasta.

Venäjän talouden asiantuntija, Turun yliopiston professori Kari Liuhto sanoo, että Ukrainan sota tulee nopeuttamaan EU:n vihreää siirtymää.

Samaa mieltä ovat myös muun muassa tekniikan tohtori Antti Arasto ja professori Juhani Hyvärinen.

Venäjä on EU:n suurin fossiilisten polttoaineiden tuoja, ja kun energiantuonti Venäjältä vähenee sanktioiden vuoksi, vähenee myös fossiilisten polttoaineiden käyttö Euroopassa.

– Tulemme siirtymään yhä voimakkaammin uusiutuviin energiamuotoihin, sillä EU:n ja Venäjän energiayhteistyö ei tule palaamaan enää samalle tasolle, mitä se oli ennen Ukrainan sotaa.

Liuhto näkee uusiutuvan energian käytössä kaksi merkittävää suuntaa.

– Itse suuntaisin katseeni vetyyn ja offshore-tuulivoimaan.

Liuhdon mukaan tavalliset ihmiset ja yritykset pitää saada vihreän siirtymän puolelle. Tämä tapahtuu esimerkiksi tiedottamisen kautta.

– Jos ihmiset vastustavat vihreää siirtymää, se ei mene eteenpäin. Meillä ei ole vaihtoehtoja, jos haluamme pois venäläisestä energiasta.

EU jakaa jäsenmailleen useita miljardeja euroja vihreään siirtymään panostamiseen. Tästä oli päätetty tosin jo ennen Ukrainan sotaa. Esimerkiksi Suomelle on tulossa noin miljardi euroa.

Tällä hetkellä EU:n kokonaiskulutuksesta uusiutuvan energian osuus on noin 20 prosenttia. EU:n tavoitteena on, että se olisi 40 prosenttia kymmenen vuoden sisällä.

– Tässä on pakko onnistua, sillä emme voi enää nojata venäläiseen energiaan.

Hyökkäys avasi silmät

Kari Liuhto sanoo, että vasta Venäjän hyökkäys Ukrainaan herätti Euroopan päättäjät huomaamaan EU:n riippuvuuden venäläisestä energiasta.

Tällä hetkellä 40 prosenttia maakaasusta ja kivihiilestä, 25 prosenttia raakaöljystä ja 20 prosenttia uraanista tulee Venäjältä.

Liuhto uskoo, että pakotteiden ja sanktioiden vuoksi energian tuonti Venäjältä lakkaa ennen pitkää lähes kokonaan.

– Mutta on tärkeä muistaa, että venäläisestä energiasta ei pääse nopeasti ja helpolla eroon. Kyllä me tästä nyt opittiin pitkäksi aikaa.

Kari Liuhto uskoo, että kun Euroopan valtiot ovat sitoneet itsensä riippuvaiseksi venäläisestä energiasta, asia on junailtu Venäjältä käsin taitavasti.

– Putinilla on ollut ketunhäntä kainalossa. Siellä on ajateltu, että kun Eurooppa on riippuvainen venäläisestä energiasta, heidän on mahdollista vaikuttaa EU:hun. Ja he ovat olleet oikeassa.

Venäjä ulos yhteistyöstä

Itämeren alueen kehittämiseen tähtäävän Centrum Balticum -säätiön johtajana toimiva Kari Liuhto avasi torstaina Turussa 14. kerran järjestettävän Itämeri-foorumin.

Tapahtumassa keskiöön nousivat EU:n tulevat energiaratkaisut ja vihreä siirtymä.

Centrum Balticum -säätiö on koonnut yhteen Itämeren yhdeksän rantavaltiota. Tällä hetkellä Venäjä on suljettu säätiön yhteistyöstä pois.

– Teimme päätöksen, että venäläiset eivät ole säätiömme kanssa tekemisissä. Jos tilanne Ukrainassa ratkeaa, harkitsemme tilannetta uudelleen, Kari Liuhto sanoo.

Liuhto pitää yleensäkin oikeana ratkaisua, jossa Venäjä on suljettu pois eurooppalaisesta päätöksenteosta ja yhteistyöstä.

– Se on oikea päätös, koska Putin on aloittanut hyökkäyssodan, ja sanktiot ovat ainoa oikea ratkaisu. Emme voi katsoa läpi sormien, että toiseen valtioon hyökätään.

Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 19. kesäkuuta kello 23:een asti.

Lue lisää:

EU ehdottaa 9 eri säästökikkaa, jotta energiariippuvuus Venäjästä voidaan katkaista: Ajonopeuksia hidastettava ja kotien lämmitystä vähennettävä

EU jakaa satoja miljoonia euroja "vihreään siirtymään" – muun muassa tällaisilla konsteilla Suomi pyrkii nappaamaan osansa

Suomi kipuilee nyt energian käytön vähentämistä eikä metsien hiilinieluja – EU:n jättimäinen ilmastolaki etenee kovaa vauhtia sodan varjossa

Venäjä lopetti sähkönmyynnin Suomeen, ja se kirittää energia-alaa irti fossiilisista polttoaineista – näin Helsinki saa pian sähkönsä

Juuso-karhu ja Mervi-hirvi ovat monille tuttuja villieläimiä. Juuso tunnettiin maalaavana karhuna Kuusamon Suurpetokeskuksesta ja Mervi puolestaan oli Mustasaaressa sijaitsevan villieläinhoitolan Nordic Wildlife Caren isäntään kiintynyt orpo hirvenvasa.

Molemmista on kirjoitettu paljon, ja molempia on kuvattu lukemattomia kertoja eri tiedotusvälineisiin. Juttujen sävy on ollut pääosin myötämielinen.

Söpöjä eläimiä tekemässä söpöjä asioita. Kriittisiä äänenpainoja vaikkapa siitä, että kuuluuko karhun juoda limsaa, ei ole paljon kuulunut. Tai minkälaisissa olosuhteissa eläimet tarhoissaan elävät.

Paitsi tänä keväänä. Vasta viime aikoina tiedotusvälineet ovat selvittäneet ja julkaisseet uutisia tarhoilla paljastuneista epäkohdista, ja uutisointi on muuttunut selvästi kriittisemmäksi.

MTV ja Helsingin Sanomat ovat kertoneet jutuissaan, miten huonolla tolalla olosuhteet paikoissa ovat olleet. Median kriittisempi ote alkoi sen jälkeen, kun kaksi karhua pääsi pois aitauksestaan Kuusamossa, ja poliisi lopetti toisen karhun.

Keväällä tuoreimmista Suurpetokeskuksen tarkastuskertomuksista selvisi, että korjattavia puutteita on yhä, ja esiin on noussut myös karhujen sisäsiittoisuus. Nyt Suurpetokeskusta uhkaa sulkeminen, ja poliisi on aloittanut esitutkinnan. Suurpetokeskus on aikonut korjata puutteet. Yrityksen mukaan tarhan nuorimman karhun, pääkuvan videolla näkyvän Ainan, olosuhteista on muodostunut hiljattain julkisuudessa väärä kuva.

Mustasaarelaisen villieläinhoitolan tiloihin tehdyt läänineläinlääkärin tarkastukset kertoivat niin ikään korjattavista olosuhteista. Tarkastuksissa oli käynyt ilmi muun muassa, että eläinten pitoon käytetty halli on aiheuttanut loukkaantumisvaaran eläimille. Nordic Wildlife Care aikoo kunnostaa tilansa.

Huomiota on kiinnitetty myös villieläinhoitolan valtionavustuksiin. Ympäristöministeriö selvittää avustusten käyttöä.

Miten meni noin niinku omasta mielestä?

Myös journalistien ammattilehden, Journalistin, päätoimittajalle Maria Petterssonille nyt keskiöön nousseet villieläinaiheet ovat tuttuja.

Kriittisesti kohteita katsovia artikkeleita ei hänelle muistu mieleen montaakaan. Yksi niistä on vuonna 2016 ilmestynyt artikkeli Aviisissa, Tampereen yliopiston opiskelijalehdessä.

Kriittisimmät artikkelit ovat syntyneet nuoremman toimittajakaartin kynästä. Pettersson on tätä miettinyt.

– Tämä on nyt ihan arvaus, mutta luulen, että nuoret toimittajat on koko uransa ja elämänsä kasvaneet sellaisessa ympäristössä ja ajassa, jossa eläinasioihin suhtaudutaan eri tavalla, kriittisesti.

Vaikka toimittajilta ei biologian tai villieläinten asiantuntijuutta vaaditakaan, voi miettiä, onko normaalia toimintaa kun karhu maalaa tai se laitetaan tekemään tämmöisiä sirkustemppuja?

– Ei tarvitse olla biologi ymmärtääkseen, ettei ole, sanoo Pettersson.

Mehukkaita uutisaiheita

Mikä on sitten syynä siihen, että villieläimistä kertovien juttujen tyyli on ollut pääosin myötäsukainen? Maria Petterssonin mukaan yksi syy on yleisinhimillinen.

– Toimittajat ja suurin osa muistakin ihmisistä toivoo, että eläimistä pidetään huolta, ja että eläimet voivat hyvin. Ja onhan nämä hirveän mehukkaita uutisaiheita, hyvän mielen juttuja. Näitä halutaan lukea, ja totta kai journalisti haluaa palvella yleisöään ja tehdä juttuja, joita luetaan.

Petterssonin mielestä kyse ei ole sitä, etteikö toimittajien ammattitaito riittäisi, vaan hän uskoo, että kyse on yksinkertaisesti siitä, ettei ole tultu ajatelleeksi.

Patsas ja ympäristöpalkinto

Halu uskoa hyvään näkyy myös muissa kuin toimittajissa. Esimerkiksi Sulo Karjalainen sai Kuusamoon näyttävän 100 000 euroa maksaneen karhupatsaan vuonna 2018.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajana patsaspäätöstä tekemässä ollut Tuomo Hänninen sanoo, ettei patsaan hankinnan aikoihin Suurpetokeskuksen ongelmista tiedetty, tai ainakaan puhuttu julkisuudessa mitään.

Tuomo Hänninen on surullinen Suurpetokeskuksen nykyisestä tilanteesta.

– Sympatioita saanut toiminta on kääntynyt täysin päälaelleen. Erityisesti media on käsitellyt asiaa täysin toisin kuin aiemmin, Hänninen toteaa.

Mustasaaressa sijaitseva villieläinhoitola on henkilöitynyt niin ikään vahvasti omistajaansa, Markku Harjuun. Harjun työtä eläinten ja luonnon parissa on arvostettu muun muassa ympäristöpalkinnon verran.

Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri palkitsi Harjun tänä keväänä ympäristöpalkinnolla. Palkinnosta oli päätetty jo aiemmin, jolloin hoitolan ongelmia ei tiedetty.

Puheenjohtaja Heli Hämäläinen kertoo heidän järkyttyneen ja yllättyneen tilanteesta.

– Emme ole voineet tietää tällaista asiaa. Mainehaittahan tämä on myöskin meidän piirille totta kai, että voiko meihin luottaa.

Hämäläinen muistuttaa, että esiin tulleet puutteet hoitolassa on kuitenkin luvattu korjata.

– Totta kai tässäkin oli tosi vakavia asioita, vakavia rikkomuksia mutta nämä ovat sellaisia asioita, mitkä voidaan korjata.

Hämäläinen arvelee, että jatkossa palkinnon saajien kriteereitä katsotaan entistä tarkemmin läpi.

Katse eteenpäin

Epäkohtien tultua esiin, mielipiteet ja asenteet muuttuivat lähes yhdessä yössä. Hoitoloiden toimintaa katsotaan uudesta näkökulmasta.

Maria Pettersson arvelee, että jatkossa tapauksia katsotaan kriittisemmin. Pääasia on kuitenkin se, että asiat nousivat ylipäätään esiin mediassa.

– On kaikenlaisia sokeita pisteitä, joista tämä on selvästi yksi. Hyvä, että tämä on murrettu, ja se johtaa laadukkaampaan journalismiin.

Vaihtoehto kuuluu kansalle -puolue (VKK) kokoontui ensimmäiseen puoluekokoukseensa Mikkelissä.

Puolueen puheenjohtajan ja ainoan kansanedustajan Ano Turtiaisen mukaan kutsuja oli lähetetty noin neljätuhatta ja kokoukseen ilmoittautuneita oli noin 250. Paikalle saapui noin 150 henkeä.

Puoluekokouksen odotettu vieras oli puoluejohdon kutsuma Venäjän suurlähetystön edustaja, jonka oli määrä tuoda tervehdys VKK:n juhlistamalle Suomen ja Venäjän välisen valtiosopimuksen 30-vuotistaipaleelle.

– Esitän vain Venäjän tervehdyksen enkä anna mitään haastatteluja, sanoi Venäjän Helsingin lähetystön kolmas sihteeri Vadim Bikkuzhin saavuttuaan konserttitalo Mikaeliin.

“Ainoa todellinen oppositio”

Puoluekokous avattiin Finlandia-hymnin pianomuunnelmilla. Flyygelin takana nähtiin Turtiaisen eduskunta-avustaja, entinen kansanedustaja James Hirvisaari.

– Suosio toi onnenonkijoita, jotka eivät kestäneet totuutta. He lähtivät, kun eivät voineet arvata, että me olemme aidosti sitä mitä olemme, sanoi Turtiainen puheessaan.

Hänen mukaansa VKK on ainoa todellinen oppositiopuolue, joka tulee asettamaan ehdokkaita seuraaviin eduskuntavaaleihin. Ensimmäiset nimet julkistetaan heinäkuun alkupuolella.

Puheenjohtajan puheessa toistuivat entuudestaan tutut VKK:n teemat: itsenäinen ja puolueeton Suomi, NATO-farssi ja päättäjien länsimielistely, Venäjän kaupan siunaus ja globaalin talouden tuhot.

– Suomalaiset ovat läheisempiä pohjois-venäläisille kuin italialaisille tai kreikkalaisille, Turtiainen kiteytti naapurisuhteensa.

Venäjä kielsi taas sodan aloittamisen

Venäjän suurlähetystön kokousvieras kielsi jälleen kerran maansa aloittaneen sodan Ukrainassa. Disinformaatio, erikoisoperaatio ja tehottomat pakotteet olivat puheen keskeistä sanastoa.

– Suomalais-venäläiset suhteet ovat tuhotut. Joskus tulee jälleenrakentamisen vaihe, mutta se on pitkäaikainen prosessi, sanoi kolmas lähetystösihteeri Bikkuzhin.

Etelä-Euroopassa lämpötilat ovat kohonneet lauantaina paikoin ennätyskorkealle.

– Pahin tilanne on ollut tänään Ranskassa, jonka lounaisosissa lämpötila on ylittänyt 40 astetta. Ranskassa mitattiin jo eilen 40 asteen lukemia. Säätilasta kertova varoitusasteikko on punaisella eli sää luokitellaan vaaralliseksi. Siellä onkin kielletty muun muassa ulkoilmatilaisuuksia, sanoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi.

Ranskalaisen sääviranomaisen mukaan kyseessä on varhaisin lämpöaalto Ranskassa 75 vuoteen. Erikoista tämä on muidenkin alan asiantuntijoiden mielestä.

– Todella erityislaatuinen hellejakso. Poikkeuksellisinta tässä on se, että se on niin aikaisin. Yleensä Euroopassa on kuuminta vasta heinä-elokuussa, Kotakorpi sanoo.

Hurjia 40 asteen lämpötiloja on mitattu viime päivinä myös muun muassa Espanjassa. Britanniassakin on ylitetty 30 astetta. Monin paikoin ihmisiä on joutunut helteiden takia sairaalahoitoon.

– Helteiden taustalla on laaja korkeapaine kuten yleensäkin. Erityisen lämmintä ilmaa on myös kulkeutunut Eurooppaan Afrikasta Saharasta.

Vaikutusta on ollut silläkin, että lämpöaaltoja kulki eteläisen Euroopan halki jo toukokuussa. Italiassa puhutaan nyt kuivuuden takia jopa vesipulasta.

– Kun alueilla on ollut kuivaa ja lämmintä jo pidempään ja rakennukset lämmenneet, niin uuden hellejakson iskiessä se pahentaa tilannetta. Nämä 40 asteen lukemat kertovat ilmaston lämpenemisestä ja ääri-ilmiöiden lisääntymisestä, Kotakorpi sanoo.

Pahin alkaa tältä erää olla kuitenkin ohi.

– Vaikuttaa siltä, että tämä päivä olisi kuumin Länsi-Euroopassa. Helteet ovat siirtymässä kohti itää.

Suomeen asti paahde ei siis ole tulossa.

– Kyllä se rintama on suoraan itään päin menossa. Meillä on lähinnä matalapainetta. Tänään lauantaina maan etelä- ja keskiosissa on ollut sateita ja illalla voi vielä ukkostaakin erityisesti lännessä.

Pilviseltä näyttävät myös lähipäivät.

– Huomenna sateet ovat yhä maan etelä- ja keskiosien yllä ja voi ukkostaakin. Maanantaina on kuuroja liikkeellä mahdollisesti etelärannikolla ja tiistaina kuuroja on jonkin verran idässä. Paikallisia sateita liikkuu maan yli myös keskiviikkona ja torstaina.

– Lämpötilat on tyypillistä kesäsäätä eli ylimmät lukemat ovat 20 asteen tienoilla eli auringossa vähän päälle ja sateessa 15 asteen tietämillä, Kotakorpi sanoo.

Pikkusateisiin pitänee varautua myös juhannuksena.

– Nyt näyttäisi, että juhannukseksi ei olisi tulossa mitään suuria sateita. Sateet painottuvat torstaille ja perjantaille sekä enemmän pohjoiseen ja itään. Lauantain aikana on jo poutaisempaa. Luvassa ei siis ole mitään hirmuhellettä, mutta ei toisaalta valtavia sateitakaan. Aika tavanomaiselta näyttää, ennustaa Kotakorpi.

Voit keskustella aiheesta 19.6. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Ilmastonmuutoksen vaikutukset korostuvat Välimerellä ja viidellä muulla alueella – lue, miksi lämpötila nousee juuri näissä paikoissa

Maailman kuumin paikka: Lämpötilat ovat kivunneet Pakistanissa ennätyskorkealle viimeisten viikkojen aikana.

Noin 800 lammasta vietiin kesäkuun alussa veneellä Pohjanmaan Mustasaaressa sijaitsevaan Björköbyn saaristoon ylläpitämään perinnemaisemia.

– Ennen ranta-alueita pidettiin vapaana niittämällä, mutta tänä päivänä lampaat hoitavat sen asian. Voi sanoa, että lampaat ovat siellä ympäristötyöläisinä, luontopedagogi Vesa Heinonen kertoo.

Lampaiden työskentely saaristossa hyödyttää sekä viljelijöitä että luontoa.

– Viljelijälle on helpompaa, kun lampaat ovat saaressa ja saavat kasvaa siellä kaikessa rauhassa syksyä varten.

Luonnonlaidunalueita kysellään

Karjan käyttäminen perinnemaisemien laiduntamisessa kiinnostaa viljelijöitä yhä enemmän. Erityisesti Etelä-Suomessa ja Perämeren seudulla kysyntä luonnonlaidunalueille on ollut viime vuosina kasvussa.

– Paikoin jopa viisikin tilaa voi olla samaan aikaan kiinnostuneita samasta alueesta, Metsähallituksen suojelubiologi Katja Raatikainen sanoo.

Taustalla vaikuttaa muun muassa kuluttajien tietoisuuden kasvaminen lähiruoasta.

– Viljelijät ovat heränneet siihen, että luonnonlaiduntaminen voi olla hyväkin vaihtoehto, kertoo Raatikainen.

Metsähallitus tiedotti viime viikolla, että esimerkiksi Pohjanmaalla aiotaan kunnostaa tänä vuonna poikkeuksellisen paljon elinympäristöjä. Korsnäsin ja Uudenkaarlepyyn alueille on tarkoitus perustaa uusia laidunalueita.

Perinnemaisemia ovat esimerkiksi niityt ja metsälaitumet, jotka ovat muodostuneet perinteisen karjatalouden seurauksena. Maataloustoiminnan loputtua alueet kasvaisivat nopeasti umpeen ilman laiduntamista.

Maisematyö on elintärkeää perinnemaisemien uhanalaiselle lajistolle

Metsähallituksen suojelubiologi Maija Mussaari näkee, että karjan laiduntamisella on suuri merkitys perinnemaisemien säilymiselle sekä niiden lajistolle.

– Saaristo olisi hyvin erinäköinen ja lajisto olisi paljon köyhempää. Noin neljäsosa Suomen uhanalaisesta lajistosta käyttää näitä luontotyyppejä, Mussaari sanoo.

Itämeren rantalajit kärsivät umpeenkasvusta, jota ehkäistään laiduntamisen avulla. Mussaaren mukaan ilman laiduntajia uhanalaisia lajeja olisi paljon enemmän.

– Lampaat pitävät huolta alueista maisemallisten syiden takia, mutta ennen kaikkea siksi, että alueilla on todella paljon harvinaista ja uhanalaista lajistoa.

Saaristo olisi hyvin erinäköinen ja lajisto olisi paljon köyhempää. Noin neljäsosa Suomen uhanalaisesta lajistosta käyttää näitä luontotyyppejä. Maija Mussaari

Uusia laidunalueita kunnostetaan vauhdilla

Perinnemaisemia kunnostetaan laidunnettaviksi muun muassa Metsähallituksen Rannikko-Life-hankkeessa ja ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön Helmi-ympäristöohjelmassa.

Tällä hetkellä laidunnettavaa on noin 34 000 hehtaaria, ja tavoitteena on kasvattaa määrä 52 000 hehtaariin vuoteen 2030 mennessä. Ennen kuin eläimet pääsevät laiduntamaan, alueet on raivattava käyttöön sopiviksi.

Raatikainen arvioi, että suojelualueiden perinnemaisemista noin 97 prosenttia saadaan pidettyä kunnossa yhteistyössä viljelijöiden kanssa. Laidunnetun alan määrä on kasvanut viime vuosina.

Viljelijät saavat korvausta karjansa käyttämisestä perinnemaisemien hoitoon maatalouden ympäristösopimuksen (Ruokavirasto) mukaisesti.

Nykyisen, vuonna 2014 alkaneen, EU-ohjelmakauden aikana sopimusehtoihin tehtiin muutamia parannuksia. Korvausten kysyntä on kasvanut hienoisesti.

– Tietoisuus eri vaihtoehdoista on varmasti levinnyt tilallisten keskuudessa, Raatikainen arvelee.

Paimenkoirat hakevat takaisin

Itämeri rehevöittää rantoja, joten lampaille riittää syötävää. Vesa Heinonen arvioi, että ilman eläinten työpanosta rannat peittyisivät lepikkoihin ja pajukkoihin muutamassa vuodessa.

Heinosen mukaan lampaille maistuvat nurmen lisäksi leppien ja koivujen lehdet, sekä pehmeät lehtipuiden oksat.

– Niitä ne näyttävät siellä popsivan, hän sanoo.

Lampaat haetaan takaisin Björköbyn saaristosta syyskuun lopulla. Ne saadaan kiinni talkoolaisten ja paimenkoirien avustamana.

– Paimenkoirat osaavat kerätä taitavasti pikkulauman kerrallaan, ja ne tuovat sen aina veneeseen asti.

Aiheesta voi keskustella sunnuntaihin 19. kesäkuuta kello 23 asti.

Lue seuraavaksi:

700 lammasta lähti kesätöihin eri kaupunkeihin – katso videolta hämmentyneet ilmeet: "Ne vähän katselevat, että oho, mihin tultiin"

Kaavilla kohoavat jälleen perinteiset kaskisavut – rankkasateet voivat siirtää polttoja

Lampaat saapuivat jälleen Rovaniemen Koivusaareen – kun ne laiduntavat, arvokas tulvaniittymaisema säilyy

Nuorena kotkalainen Samuli Harju näki playboy-pupujen kuvia ja ihastui heidän asuihinsa. Nyt hän pukeutuu pupuasuun ja esiintyy alter egonaan, Miss Sandy Cyanina.

– Välillä tulee päiviä, kun haluan laittautua kauniiksi. Haluan ottaa valokuvia ja somettaa. Joskus pukeudun Sandyksi, koska haluan saada hyvän mielen tai kiksit.

Harju on crossdressaaja, eli hän pukeutuu asuihin, jotka yleensä mielletään vastakkaisen sukupuolen vaatteiksi. Harjusta tulee Sandy kotona tai erityisissä tapahtumissa. Kadulla häntä harvoin näkee pupunkorvissa.

– Minulla on osittainen pelko, mitä siitä seuraa. Meneekö vaikka maine. Monet crossdressaajat ovat kaapissa. He pelkäävät muiden reaktiota, koska eivät voi olla varmoja, miten heidän läheisensä suhtautuvat.

Samuli Harjun kotikaupungissa Kotkassa ei ole järjestetty viime vuosina sateenkaaritapahtumia. Esimerkiksi Seta, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajava valtakunnallinen järjestö, ei ole aktiivinen Kymenlaaksossa.

Bi-naisia seksualisoidaan ja ihmetellään

Kotkalainen Iina Hankkila on nuoresta saakka ollut viehättynyt naisista ja miehistä. Hän alkoi kuitenkin miettiä seksuaali-identiteettiään vasta, kun sai esikoisen miehensä kanssa.

– Aloin miettiä, että mikä olen. Olenko vain hetero ally, puolestataistelija, mutta sitten tajusin, että ei se niinkään mene. Valehtelisin silloin itselleni ja muille.

Hankkila on seurustellut myös naisten kanssa, mutta huomaa selittävänsä ihmisille seksuaali-identiteettiään. Hankkila kertoo erilaisista ilmiöistä liittyen bi-naisiin. Esimerkiksi jotkut heteromiehet seksualisoivat bi-naisia. Toisaalta bi-nainen voidaan nähdä takinkääntäjänä sekä lesbojen että heteromiesten puolelta.

Hankkila on kuitenkin välttynyt pahimmilta ennakkoluuloilta, sillä hänen kaveriporukassaan ymmärretään erilaisia identiteettejä. Hän on silti jännittänyt, miten erilaisuuteen pienessä maakunnassa suhtaudutaan.

– Ystäväpariskunta, kaksi homomiestä, tuli käymään tänne. Silloin mietin, mitä siitä tulee, kun lähdemme kaupungille. Onneksi minulla on ystäviä, jotka tunnen täältä ja tiesin, että he tukevat, jos jotain kävisi. Mutta sitten ei ollutkaan mitään ongelmia. He saivat olla ihan omia itsejään.

Kulkueen kärjessä tolppakoroissa

Hankkila uskoo, että Kymenlaaksossa on avarakatseisuutta ja halutaan tehdä töitä sen eteen, että kaikilla olisi hyvä olla. Hän kuitenkin näkee, että tilanne on samanlainen kuin monissa muissa vastaavankokoisissa paikoissa.

– Siinä missä kasvukeskuksissa ollaan päästy pitkälle ihmisoikeuksissa, pienemmät paikkakunnat tulevat jäljessä. Nyt pienemmillä paikkakunnilla alkaa olla selvästi enemmän ja enemmän pride-tapahtumia. Siitä se muutos lähtee.

Panseksuaaliksi itsensä määrittelevä Samuli Harju, on samaa mieltä Hankkilan kanssa. Hän lisää, että Kymenlaaksoon tarvitaan lisää tietoa erilaisista seksuaali- ja sukupuoli-identiteeteistä. Toisaalta kertomalla asioista myös tieto lisääntyy.

– Kun tulin Helsinki Pridesta kotiin pupuna, seuraavana päivänä pihalla oli hiljaisuus. Kukaan ei sanonut mitään, mutta sitten yksi naapuri rikkoi hiljaisuuden ja kysyi: "Mites meni tissibileet?"

Harju osallistui Kotka Pride -juhliin Sandyna. Hän johti kulkuetta mustissa tolppakoroissa.

– En ole tehnyt tällaista ennen täällä Kotkassa, joten kyllä se vähän jännittää. On ihan mukavat fiilikset, Harju kommentoi ennen kulkueen lähtöä.

Ensimmäinen kulkue Kotkassa

Kotkassa marssittiin ensimmäistä kertaa sateenkaarilipun alla lauantaina. Kulkueeseen osallistui 128 ja puistojuhlaan reilu 250 ihmistä, järjestäjät kertovat.

– Tässä kun puistoa rakennettiin ja alkoi sataa, tuli sellainen tunne, että toivottavasti tämä ei nyt liikaa verota,mutta kun kulkue tuolta saapui, tuli ihan mielettömän hyvä tunnelma, Kotka Priden tiedottaja ja sihteeri Emmi Inberg kertoi puistojuhlassa.

Kulkue lähti Toivo Pekkasen puistosta ja eteni veistospromenadia pitkin kohti Isopuistoa, jossa järjestettiin puistojuhlat.

Puistojuhlassa annettiin ensimmäistä kertaa vuoden inklusiivinen kotkalainen työpaikka -palkinto työpaikalle, jossa yhdenvertaisuus on otettu huomioon. Palkinnon sai Ruonalan Kukka.

– Meille tuli todella hienoja ehdotuksia, mutta Ruonalan Kukan perustelut olivat tosi konkreettisia. Työpaikalla on esimerkiksi haluttu opetella termistöä, Inberg kertoo.

Kulkueen takana oleva Kotka Pride ry perustettiin viime vuonna sen jälkeen, kun vapaaehtoisista muodostuva porukka oli järjestänyt ensimmäisen Kotka Pride -juhlan.

Kotka Pride ry suunnittelee jatkavansa toimintaa ympäri vuoden ja tuovansa Kotkaan sateenkaaritoimintaa ja vertaistukiryhmiä.

Kotka Priden järjestämisestä yhdistys on saanut paljon kiitosta. Toisaalta tapahtuman julisteita on töhritty ja sosiaalisessa mediassa sitä on kommentoitu myös ikävällä sävyllä.

– Se kertoo siitä, että prideä tarvitaan täällä, sanoo yhdistyksen tiedottaja Emmi Inberg.

Lue lisää:

Kotkassa juhlistetaan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa tällä viikolla – historian ensimmäinen Kotka Pride -kulkue marssitaan lauantaina

Porin lentokentällä viikonvaihteessa järjetettävään ilmailutapahtumaan saapunutta yleisöä tuntui kiinnostavan erityisesti Suomen hankkima uusi hävittäjätyyppi.

Nurmijärveläinen Miika Virtanen kuvaili Suomen hankkimaa F-35 A-hävittäjää pelottavaksi ja vakuuttavaksi.

– Onhan ne pelottavia ja vakuuttavia. En ole aiemmin koneita näin läheltä nähnyt. Nythän ne on melkein käsin kosketeltavissa, Virtanen totesi.

Myös Harri Aho kertoi nauttivansa tapahtumasta sateisesta säästä huolimatta. Hän oli iloinen voidessaan tutustua koneisiin omassa kotikaupungissaan.

Aho piti Suomen hävittäjähankintaa tarpeellisena.

– Koneiden yhteensopivuus Naton kanssa tulee varmaan olemaan hyvä asia, Aho pohti.

Suomi hankkii nykyisten Hornet-hävittäjien seuraajiksi 64 kappaletta F-35 A-hävittäjiä.

Uudet koneet tulevat ilmavoimien käyttöön asteittain vuodesta 2026 alkaen. Ensimmäiset hävittäjät saapuvat Lapin Lennoston käyttöön.

Jättimäinen hävittäjäkauppa maksaa 8,4 miljardia euroa. Harri Ahon mukaan hyvää ei saa halvalla.

– Hyvä maksaa sen verran, Aho sanoo.

Yhdysvaltalainen koelentäjä: Olen iloinen, kun voin kertoa yleisölle koneista

Suomen ilmavoimille valittua hävittäjää esitteli Porin kentällä yhdysvaltalainen koelentäjä Scott McLaren.

F-35 konemalli ei siis osallistu Porissa lauantaina ja sunnuntaina järjestettävän tapahtuman lento-ohjelmaan, vaan kone on nähtävillä maanäytöksessä.

– Olen iloinen, kun voin kertoa yleisölle koneista. Teknologia luo meille mahdollisuuksia, McLaren sanoo.

Suomen valitsema hävittäjä on suunniteltu vastaamaan nykyisiin ja tulevaisuuden uhkiin.

Myös porilainen Mira Meriläinen luonnehti koneita vaikuttaviksi. Hän kuitenkin kertoi, ettei ollut aiemmin juuri tutustunut hävittäjiin.

– Aika vähän näistä koneista tiedän. Onhan tämä tärkeä asia kuitenkin, Meriläinen summaa.

Pori Airshow:n maanäyttelyssä voi tutustua siviili- ja sotilaslentokoneisiin, harrasteilmailuun ja alan toimijoihin.

Lentonäytöksien vaikuttavimpia osuuksia odotetaan Sveitsin puolustusvoimien taitolento-osasto Patrouille Suisselta.

Lauantaina osa tapahtuman lennoista jouduttiin perumaan heikon sään vuoksi.

Puolustusvoimat sallii Länsi-Suomeen jopa 10 000 tuulivoimalaa – idän rajamaakuntiin luvataan vain kymmeniä

Puolustusvoimien suhtautumisen takia Suomi on jakautumassa hyvin jyrkästi kahteen osaan tuulivoimaloiden sijoittumisessa. Läntiseen Suomeen puolustusvoimat on antanut myönteisen lausunnon jopa kymmenen tuhannen tuulivoimalan rakentamiseeen. Itärajan maakuntiin Etelä- ja Pohjois-karjalaan sekä Kymenlaaksoon Puolustusvoimat on antanut suostumuksensa vain muutaman kymmenen voimalan pystyttämiseen kuluneen yli kymmenen vuoden aikana.

Johnny Depp konsertoi tänään Kaisaniemen puistossa – tässä viisi faktaa suositun näyttelijän musiikkiurasta

Suuri yleisö tuntee Johnny Deppin erityisesti hänen elokuvarooleistaan, mutta Depp on myös kokenut muusikko. Hän lopetti lukion ja muutti Los Angelesiin tavoitellakseen uraa musiikin parissa. Oikeustaistelun takia otsikoissa ollut näyttelijä esiintyy tänään Helsingin Kaisaniemen puistossa osana brittiläisen kitaristin Jeff Beckin kokoonpanoa.

Ei räjähdys vaan poksahdus – venäläinen propaganda antaa ikäville asioille uudet nimet ja tällaisia ne ovat

Venäjä kutsuu hyökkäystään Ukrainaan "“sotilaalliseksi erikoisoperaatioksi". Kyseessä ei ole ainoa Venäjän käyttämä kiertoilmaisu, jolla pyritään hämärtämään Ukrainan sodan todellisuutta. Yle listasi keskeisimpiä termejä, jotka ovat alkaneet yleistyä venäläisessä kielenkäytössä maan hyökättyä Ukrainaan.

Sää jatkuu epävakaisena

Sunnuntaiaamulla ukkostaa myös itäosassa. Päivä on laajalti sateinen, maan eteläosassa sekä Lapissa on enimmäkseen poutaa. Päivän ylin lämpötila vaihtelee huomenna 11 ja 20 asteen välillä.

Maan eteläosassa länsituuli on voimakasta iltapäivällä, tuulen nopeus on puuskissa 15 metriä sekunnissa. Merialueilla on voimassa tuulivaroituksia ja Saimaalla ukkospuuskavaroitus.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Veikka Laaksosen isä Kalevi Laaksonen kirjoitti poikansa tarinan pieneen kirjaan. Kuvitetussa kirjasessa Veikalla on oma ääni, vaikka hän ei osaa puhua.

Muutama viikko Veikan syntymän jälkeen alkoi näyttää siltä, että poika ei kehity normaalisti. Hän ei ottanut katsekontaktia eikä osannut juuri lainkaan kääntää päätään tai liikuttaa jäseniään. Myös kuulemisen suhteen oli ongelmia. Heräsi epäilys kehitysvammasta.

Keskussairaalakäyntejä alkoi tulla kuukausittain.

Veikalla todettiin Kabuki-oireyhtymä. Se on synnynnäinen epämuodostumaoireyhtymä, jossa on tunnusomaiset kasvonpiirteet. Nimi tulee japanilaisen Kabuki-teatterin näyttelijöiden maskeerauksen mukaisesti.

Kahdessa kolmesta tapauksesta Kabuki-oireyhtymän taustalla on MLL2-geenin mutaatio. Veikan kohdalla syy on tuntematon. Suomalaispotilaita tunnetaan kymmenkunta, mutta heitä on todennäköisesti enemmän.

– Veikan silmien koko on noin viidesosan normaalia suurempi. Muilta osin ulkonäössä ei ole isojakaan erovavaisuuksia normaaliin ihmiseen.

Vertaistuki auttaa omaisia jaksamaan arjessa

Kalevi ja Eija Laaksonen ovat halunneet hoitaa poikaansa kotona alusta lähtien, vaikka pysyvä laitoshoitokin oli mahdollisuus.

Kalevi Laaksonen kertoo, että helpotusta arkeen tuovat Kehitysvammaisten tukiliiton järjestämät leirit, joilla pääsee kohtaamaan vastaavassa tilanteessa olevia vanhempia.

– Kun syntyy kehitysvammainen lapsi, ei kukaan osaa valmistautua siihen. Usko loppuu, jollet tapaa muita isiä ja äitejä, jotka ovat eläneet sen saman vaiheen. Heiltä saa hyviä neuvoja ja ohjeita.

Laaksonen on osallistunut vain isille tarkoitetuille leireille. Hoitajat pitävät huolta lapsista leirin ajan.

– Nämä ovat olleet todella antoisia. Älkää ikinä jääkö yksin miettimään ongelmia sinne kotiin, vaan hakeutukaa sellaiseen seuraan, missä asioista voi keskustella.

Kolmipyörällä on ollut iso merkitys kuntoutumisessa

Veikka Laaksonen liikkui pyörätuolilla, kunnes apuvälinemessuilla vanhemmat näkivät lasten rollaattorin. Rollaattorin avulla hän oppi kävelemään viisivuotiaana.

12-vuotiaana pojalle tehtiin selän iso korjausleikkaus skolioosin vuoksi. Leikkauksessa koko selkärangan pituudelle asennettiin kaksi metallitukea ja samalla kaksi kylkiluuta katkaistiin. Pituuskasvu loppui.

Toipumisessa on ollut suurena apuna fysioterapeutin ehdottama kolmipyörä, jolla Laaksonen ajaa nykyään jopa kymmenen kilometrin lenkkejä isänsä avustamana.

Kehitys tapahtuu hitaasti, mutta suunta on koko ajan parempi.

– Veikka ei pysty ilmaisemaan omia tuntemuksiaan muuten kuin ilmeillä, kädestä kiinni ottamalla tai hakeutumalla syliin.

Tänä päivänä Veikan arkeen kuuluvat päivittäiset käynnit Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän Nasta-toimintakeskuksessa.

Muina aikoina Veikka on kotona vanhempiensa hoidettavana. Hän tarvitsee jatkuvaa apua monin tavoin eikä häntä voi jättää yksin. Veikka Laaksonen täyttää elokuussa 30 vuotta.

Kehitysvammaisten omaiset joutuvat taistelemaan etuuksista

Kehitysvammalääketieteen professori emerita Maria Arvio muistaa Veikan 15 vuoden takaa vastaanotoltaan. Arvio piti vastaanottoa vielä viime vuoden loppuun asti Päijät-Hämeen keskussairaalassa.

Arvio kertoo, että kehitysvammaiset ovat heterogeeninen ryhmä. Taustalla tunnetaan noin 3 000 harvinaissairautta. Kabuki-syndrooma on hyvin harvinainen, mutta on paljon muitakin.

– Geenivirheitä on vasta nyt pikkuhiljaa opittu tunnistamaan. Kabuki-oireyhtymä on tunnettu pitkään, mutta diagnoosi on tehty ulkoisten piirteiden perusteella.

Maria Arvio arvostelee tiukkaa tietosuojaa esimerkiksi potilasrekistereiden osalta.

– Tietosuoja-asiat kieltävät harvinaissairauksien rekisterin tunnistettujen potilaiden osalta. Rekisteristä olisi hyötyä perheille, jotka voisivat perustaa keskenään yhteisön. Siitä olisi apua myös tutkijalääkäreille.

Hoitoalan työvoimapula aiheuttaa kehitysvammaisten hoitokodeissa lukuisia ongelmia.

– On tosi hyviä hoitokoteja ja tosi huonoja. Lähes kaikista etuuksista joutuu taistelemaan ja jos ei ole puolestapuhujia niin kyllä vaikeavammaiset ovat heikoilla.

Lue myös:

Antti Lukka ja Topi Eskola aikovat uida ja herkutella koko kesän yhdessä – samanlaista ystävyyttä toivoo moni muukin kehitysvammainen

Golf-kärryt liikkuvat vinhaa vauhtia Yyteri Golf Linksin viheriöillä. Reikäpeli on kuulunut Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkosen harrastuksiin jo pitkään.

Pelikierroksia kertyy kesässä viitisenkymmentä. Toki kaupunginjohtajan kiireet ovat vaikuttaneet vaihtelevasti kesäisten kierrosten määrään.

Nyt golfille jää enemmän aikaa, sillä Satakunnan virkaiältään pitkäikäisimmän kaupunginjohtajan viimeiset työpäivät ovat käsillä.

Poria vuodesta 2004 johtanut Aino-Maija Luukkonen jää vapaille juhannusviikolla ja virallisesti eläkkeelle helmikuun 2023 alusta.

– Vähän on ristiriitaiset tunnelmat. Se on niin iso elämänmuutos. Vuonna 1973 on menty varsinaiseen työhön.

Talouden tasapainottaminen uran tärkeimpiä tavoitteita

Luukkonen sanoo talousongelmien varjostaneen kuntataloutta lähes hänen koko uransa ajan.

Luukkonen törmäsi pahasti seinään muun muassa ehdottaessaan kaksi vuotta sitten talouden tasapainottamista kaupungin henkilökunnan vähentämisellä ja yt-neuvotteluiden aloittamisella.

Luukkosen ja virkamiesjohdon esitys henkilöstön yt-neuvotteluista jäi torsoksi, kun poliittinen johto määritteli, että yt:t voidaan järjestää, mutta kaupungin työntekijöiden työsuhteisiin ei voida kajota.

– Oli tullut korona ja suuret riskit talouden suhteen. Siinä vaiheessa meillä oli toivottomuutta, kun tiesimme, etteivät yt:t voi johtaa mihinkään.

Luukkosen mukaan valtion korona-kompensaatiot paikkasivat kaupungin talouden hirvittäviltä alijäämiltä.

Kuntatalouden peikko vaanii edelleen herkeämättä

Talouspeikko vaanii kuitenkin edelleen nurkan takana. Luukkonen ennustaa vuodesta 2024 taloudellisesti haastavaa vuotta, kun hyvinvointialueen korkeamman veroprosentin häntien maksaminen kunnille loppuu.

– Se on sellainen peikko, joka on vaaninut jatkuvasti. Työpaikkoja on menetetty, mutta niiden eteen tehdään koko ajan työtä.

Pikavoittoja ei ole kuitenkaan luvassa, sillä kaupunkiin työn perässä muuttavan vaikutusten näkyminen kaupungin kirstussa kestää vuosia. Viimeksi tästä muistutti porilaisille valtuustoseminaarissa kuntatalouden erityisasiantuntija Eero Laesterä.

– Pelkästään sillä, että väestömäärä lisääntyy, ei taloutta pystytä oikaisemaan. Kuntataloudessa ei ole odotettavissa hyviä aikoja. Voi olla, että kuntaliitokset tulevat jälleen agendalle ja keskusteluun.

Kansainvälisempi Pori tavoitteena

Aino-Maija Luukkosen mukaan Porin ilmapiiri on kansainvälistynyt sen jälkeen, kun hänet valittiin kaupungin johtoon 2000-luvun alussa. Porin kansainvälistyminen on ollut yksi hänen uransa tärkeimmistä tavoitteista.

– Meillä on suhteellisesti enemmän maahanmuuttajia kuin vuonna 2004. Varmasti tulevaisuudessa voisi olla enemmänkin, kun puhutaan työperäisestä tai koulutusperäisestä maahanmuutosta.

"Itselleen pitää olla rehellinen"

Luukkonen on saanut uransa aikana myös paljon kritiikkiä johtamisestaan.

Kovat otteet johdossa, asiakirjojen salaamiset ja riitaisat henkilösuhteet ovat tämän tästä ravisuttaneet kaupunginjohtajan kulmahuoneen selkänojallista tuolia.

Julkisuudessa Luukkosesta on muodostunut kuva rautarouvasta, joka ei pelkää korottaa ääntään ja käyttää painavia sanoja, mikäli erimielisyyksiin hänen kanssaan joutuu.

– Joskus voi ajatella, että kenties tuo kuva, joka minusta on saatu, voi olla vähän harhaanjohtava. Kun itse tietää, minkälainen Luukkonen sisimmässään on, niin itselleen pitää olla rehellinen ja uskaltaa katsoa peiliin joka aamu.

Luukkos-hahmo oli tietoinen riski

Kenties juuri tästä syystä Porin kaupunginjohtaja onkin itse keskeinen hahmo Porin viimeisimmässä markkinointikampanjassa "Porisuhdeneuvojassa".

Porilaislähtöisen Joonas Nordmanin luoma "Luukkone"-hahmo antaa porisuhdevinkkejä videoilla, jotka ovat niittäneet suurta huomiota muun muassa sosiaalisen median alustoilla.

Aino-Maija Luukkonen sanoo markkinointikampanjan olleen tietoinen riski, joka kannatti kuitenkin ottaa.

– Ne, jotka minut tuntevat, tietävät huumorintajuni. Mielestäni juuri tässä Joonas Nordman on onnistunut. Se huumori osui.

Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 20. kesäkuuta kello 23:een asti.

Lue myös:

Porisuhdeneuvoja naurattaa parodioitua kaupunginjohtajaakin vedet silmissä – Joonas Nordmanin Luukkone on oivaltavaa kuntamarkkinointia

Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen jää eläkkeelle

Lääkäreillä on huoli, pääsevätkö he vaikuttamaan tarpeeksi tulevilla hyvinvointialueilla. Lääkärien mukaan valmistelut ovat pääosin edenneet hyvässä yhteisymmärryksessä, mutta soraääniäkin on kuulunut.

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla lääkäriliitto on valittanut hallinto-oikeuteen hyvinvointialueen johtajaylilääkärin tulevasta asemasta. Kainuussa ylilääkärit ovat puolestaan julkaisseet yhteisen kannanoton, jossa he toteavat, ettei heillä ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa valmisteluihin riittävästi.

– Hyvinvointialueet ovat niin eri aikatauluissa, että valmistelu on kovin eri vaiheessa. Jää kesälomien jälkeen nähtäväksi, millaisia reaktioita lääkärien keskuudesta alkaa tulla, sanoo Suomen Lääkäriliiton piiriylilääkäri Timo Kaukonen.

Pisimmillä valmistelut ovat Pohjois-Pohjanmaalla, jonka aluevaltuusto piti ensimmäisen kokouksensa jo keväällä ensimmäisenä alueena Suomessa. Myös johtavat viranhaltijat valittiin jo keväällä.

Pohjois-Pohjanmaalla kiistellään johtajaylilääkärin asemasta

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle on tulossa sosiaali- ja terveydenhuoltoa varten seitsemän toimialuetta. Terveydenhuoltolain mukainen alueen johtava lääkäri eli hyvinvointialueen johtajaylilääkäri ei kuitenkaan ole yhdenkään toimialueen johdossa.

Hallintosäännössä johtajaylilääkäri on rinnastettu muihin toimintaa tukeviin asiantuntijarooleihin, mikä Lääkäriliiton mukaan ei takaa tälle riittävästi toimintamahdollisuuksia, koska esimerkiksi resursseja ohjaa toimialajohtaja.

– Lääkäriliiton ja sen käyttämien asiantuntijoiden mukaan nykyinen hallintosääntö ei täytä terveydenhuoltolain vaatimusta, mutta hyvinvointialueen asiantuntijoiden mukaan se on lain mukainen. Sen takia nyt halutaan oikeuden tulkinta, Kaukonen kertoo.

Kainuussa ylilääkärit huolissaan vaikutusmahdollisuuksista

Kainuussa terveysjohtajan ja sairaanhoitopiirin ylilääkärien allekirjoittamassa julkilausumassa syytetään hyvinvointialueen valmistelua kiireellä tehdyksi.

– Terveyden ja sairaanhoidon tulosalueen osalta nykyistä johtoa ja henkilöstöä on kuultu, mutta ei kuunneltu, todetaan 14 johtavassa asemassa olevan lääkärin allekirjoittamassa julkisessa kannanotossa.

Lääkärien mielestä suunnittelu etenee nyt Kainuussa liiaksi säästämisen ehdoilla ja pahimmillaan kiista voi johtaa jopa irtisanoutumiseen.

Jokainen ohikulkija pysähtyy ihmettelemään kun Luigi ja Lulu Marins lenkkeilevät Vaasan kaduilla.

Luigi on 22-vuotias harmaanvihreä sahelinsuurkilpikonna ja Marins hänen omistajansa.

Luigin ja Marisin suhde on aivan ainutlaatuinen. Marins sai kilpikonnan jo lapsena. Nyt he ovat kasvaneet tiiviiksi parivaljakoksi.

– Luigi saa itse valita lenkkireittinsä. Jossain vaiheessa se aina suuntaa kotiin, Marins kertoo heidän yhteisestä lenkkeilyharrastuksestaan.

Lenkkeily on heillä varsin aikaa vievää. Yksi lenkki saattaa kestää neljästä kahdeksaan tuntia ja Luigi etenee tunnissa noin yhden kilometrin.

– Välillä koirat omistajineen käyvät samassa ajassa kolme kertaa lenkillä ja ohi mennessään ihmettelevät olemmeko vieläkin tällä samalla kävelyllä, nauraa Marins.

Lenkeillä Marins kävelee Luigin vieressä ja katsoo, ettei kilpikonna joudu vaikeuksiin. Mikäli Luigi kierähtää vahingossa selälleen, se ei pysty itse kääntymään ja jatkamaan matkaa.

– Kilpikonnilla on onneksi suojana kilpi, joka on hyvin kestävä, Marins sanoo.

Kilpikonna vaatii aikaa

Herpetologian harrastaja Joonas Gustafssonin mukaan kilpikonnat ovat älykkäitä eläimiä, jotka voivat hyvin oppia kulkemaan ulkona ja suunnistamaan takaisin kotiin.

Gustafsson ei ole ennen kuullut lenkkeilevistä kilpikonnista, mutta liikunta on isolle eläimelle hyvin tärkeää.

Kyseessä on kookas kilpikonnalaji, sahelinsuurkilpikonnat voivat kasvaa jopa 90 kiloisiksi. Monet omistajat yllättyvät suuresta koosta ja eläimen pitkästä iästä.

Niiden hoitaminen vaatii paljon työtä ja aikaa. Kyseinen lemmikki tarvitsee siis omistajalta paljon kärsivällisyyttä ja omistautumista.

Esimerkiksi Korkeasaari on ottanut vastaan sahelinsuurkilpikonnia, joita ihmiset ovat halunneet lahjoittaa pois, koska niiden hoitaminen on käynyt liian hankalaksi.

Myös Lulu Marins haluaa korostaa, että ison kilpikonnan hankkiminen on päätös, jota tulee harkita tarkkaan. Sitä ei tule ottaa lemmikiksi hetken mielijohteesta.

Korkeasaaressa ei ole ollut vuoteen enää tavattavissa sahelinsuurkilpikonnia, sillä ne siirrettiin ulkomaille.

Kilpikonna on tärkeä kumppani

– Luigi on aina ykkönen, se tulee ensimmäisenä, Marins sanoo.

Marins on hyvin omistautunut kilpikonnalle. Sen hoitaminen on aikaa vievää ja haastavaa. Kilpikonna sotkee paljon ja sen perässä saa olla koko ajan siivoamassa. Hän ei luovuttaisi lemmikkiä helposti edes hoitoon.

Parin ystävyys on Marsin kärsivällisyyden ansiota. Ensimmäiset yhteiset kymmenen vuotta Luigi vietti ujosti kilpensä sisään käpertyneenä.

– Luottamus pitää rakentaa rauhassa, Marins toteaa.

Pitkän tutustumisen jälkeen Luigista on tullut sosiaalinen ja aktiivinen kilpikonna, joka viettää mielellään aikaa omistajansa sylissä.

Marinsin omistautuminen lemmikilleen näkyy myös siinä, ettei hänellä ole juurikaan kalusteita kotona. Luigi siirtelee niitä ja puskee ne pilalle kulkiessaan asunnossa. Marins ei omista edes patjaa tai sänkyä.

– Aamuisin Luigi herää viideltä auringonvaloon ja herättää myös minut. Sitten se halua päästä ulos, Marins kertoo heidän arjestaan.

Kilpikonnat ovat kuitenkin yksilöitä, kaikki eivät ole yhtä reippaita kuin Luigi.

Joonas Gustafsson vahvistaa, että kilpikonnat voivat oppia tunnistamaan omistajansa. Jotkut yksilöt hakeutuvat ihmisen seuraan, toiset eivät.

Jotkut kilpikonnat oppivat, että ihmiseltä saa mukavia herkkuja ja rapsutuksia. Toiset tulevat ihmisen lähelle muista syistä.

– Jotkut tulevat luokse vain puraistakseen varpaasta, Gustafsson kertoo.

Gustafssonin mukaan ihminen tarjoaa eläimelle tärkeää virikettä, vaikka yhtä tiivistä suhdetta ei kaikki kilpikonnat solmisikaan kuin Marins ja Luigi.

Ylipäätään Gustafsson ei ole koskaan ennen kuullut vastaavasta parivaljakosta.

– Ei tämä ole ihan perinteinen tapa pitää kilpikonnaa, hän sanoo.

Aiheesta voi keskustella maanantaihin 20. kesäkuuta kello 23 asti.

Lue seuraavaksi:

Otto-papukaija osaa satoja sanoja, ja sen höpötykset ihastuttavat somessa – videoiden takaa paljastuu eläin, jota ei voi omistaa kuka tahansa

Kotiväki kesäreissuun ja koira aktiviteettien täyteiselle hotellilomalle – lemmikkihoitoloissa kesä on jo pitkälti loppuunmyyty

Mika Aaltolan perheessä on kolme harvinaista karvatonta terrieriä – katso, montako tietyn rotuista koiraa on kotipaikkakunnallasi

Vanha suojelurakennus Imatran keskustassa uhkaa rapistua paikoilleen. Kävelykatu Koskenpartaan varrella sijaitseva Väärätalo on siellä toimivien yrittäjien mukaan niin huonossa kunnossa, että tilanne vaikeuttaa liiketoimintaa.

Tuorein harmi on lämpimän veden katkeaminen koko kiinteistöstä. Parturiliikkeessä lämpimän veden puuttumista pidetään huonona vitsinä.

– Leikkaan asiakkaan tukan ja sen jälkeen hän menee kotiinsa pesemään sen, parturiyrittäjä Dilsher Yousef kuvaa ironiaa äänessään.

– Kovin moni asiakas ei olisi valmis sellaiseen parturipalveluun.

Yousefin mukaan lämmin vesi katkaistiin kiinteistöstä ilman ennakkovaroitusta ja se on ollut poikki useita päiviä.

– Kaikki huoltoon liittyvät työt ovat olleet retuperällä jo pitkään. Nyt sitten katkaistiin lämmin vesi, vahvistaa käsityöliike Käskassaraa Väärässätalossa pitävä Virpi Rossi.

Ei hyvitystä vuokraan

Virpi Rossin mukaan kyse ei ole väliaikaisesta ongelmasta vaan muun muassa liukuportaiden toimintahäiriöt jäävät toistuvasti korjaamatta ja tilojen siivous on ollut puutteellista jo pitkään.

Yhdeksän vuotta kiinteistössä vuokralaisena ollut Rossi arvioi kunnossapidon ongelmien jatkuneen noin kolmesta neljään vuotta. Hyvitystä vuokranmaksuun hän ei ole missään vaiheessa saanut.

Kiinteistön heikosta kunnosta kertovat yrittäjien mukaan muun muassa toistuvat vesivahingot. Sateisella säällä vettä pääsee joissain paikoissa valumaan rakennuksen sisätiloihin.

Rakennuksen omistaa ulkomaalainen sijoitusyhtiö, johon yrittäjät eivät ole saaneet yhteyttä. He kertovat viestittäneensä ongelmista Helsingistä käsin toimivalle isännöitsijä Juho Anttilalle.

– Viime aikoina isännöitsijä ei ole enää vastannut viesteihimme. Hän on varmaan väsynyt, kun täällä on jatkuvasti jotain vialla, Rossi miettii.

Liiketalon asioita hoitava isännöitsijä Juho Anttila vastasi kiinteistön kuntoa koskeviin Ylen kysymyksiin lyhyellä viestillä.

– Kiinteistön omistaja ei halua tällä erää kommentoida tilannetta, eikä minulla ole lupaa puhua hänen puolestaan. Pahoittelut tästä, Anttila kirjoittaa sähköpostitse.

Ruokakauppa lähti

Tällä viikolla rakennuksessa lopetti toimintansa tärkeä vuokralainen, K-Supermarketia katutasossa pyörittävä Kesko.

– Sen jälkeen asiakkaiden määrä minunkin liikkeessäni varmaan vähenee, miettii Virpi Rossi.

Kesko tiedotti K-Supermarketin sulkemisesta alkuvuonna. Sulkemisen perusteena oli Keskon mukaan myymälän kannattamattomuus.

Viimeisenä aukiolopäivänä kauppias Heikki Ikonen kertoi Etelä-Saimaa -lehden haastattelussa toivovansa, että Vääräntalon omistajalla olisi jatkossa kiinnostusta kiinteistön ylläpitoon.

Koko rakennus on myytävänä

Talovanhus on valmistunut yli 80 vuotta sitten, ja sen kaareva julkisivu on vuosien saatossa muodostunut tärkeäksi maamerkiksi Imatralla.

Kiinteistön liiketilojen vuokrausta ja myös koko kiinteistön myyntiä hoitava yritys CRE Premises vahvistaa, että Väärätalo on edelleen myytävänä.

– Kohteelle etsitään samalla lisää vuokralaisia. Kohteelle ei ole mitään muuta jalostussuunnitelmaa tällä hetkellä, CRE Premisesin toimitusjohtaja Eero Asikainen sanoo.

Myynti-ilmoituksen mukaan kiinteistössä on kaikkiaan yli 10 000 neliötä. Noin puolet siitä on katutason liikehuoneistoja. Rakennuksen toisessa ja kolmannessa kerroksessa toimii hotelli.

– Korjauksia tehdään tarpeen mukaan, eli jos akuuttia on, ne korjataan. Tyhjiä tiloja ei saneerata kuin vasta sitten, kun tiloihin muuttaa uusia vuokralaisia. Mitään erillistä suurta remonttia ei ole tarkoitus tehdä, kertoo Eero Asikainen.

Riihimäkeläinen Veera Hovila ryhtyi kesän alussa “metsävahdiksi”. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään eräoppaan toimi, vaan Hovila kirjaimellisesti vahtii metsää ihmisiltä.

Kyseinen metsä on pienehkö, noin yhdentoista hehtaarin tilkku valtionmetsää Hausjärven Selänojan kylän lähistöllä. Osana Metsäliikkeen, eli Greenpeacen, Luonto-Liiton ja Elokapinan yhteenliittymän uutta metsävahtitoimintaa Hovila “vahtii” järjestöjen arvokkaaksi luokittelemaa metsää.

Työkseen eläinlääkärinä toimiva Hovila ei kuitenkaan näe itseään erityisemmin osana edellä mainittuja toimijoita. Hän pitää itseään huolestuneena taviksena.

– Olen huolissani luontokadosta ja mielestäni valtio ei tee tarpeeksi töitä sen pysäyttämiseksi.

Muutama vuosi sitten ympäristöasioihin herännyt Hovila törmäsi mahdollisuuteen sosiaalisessa mediassa. Hän näki metsävahtitoiminnan käytännöllisenä tapana toimia luonnonsuojelun eteen hänen omassa elinympäristössään, metsässä liikkumisesta saamansa ilon lisäksi.

Vahtitoiminnan motiivi on saada lisää valtionmetsistä löytyviä luonnonmetsiä suojelluksi. Tämän takia Hovila on tutustunut Selänojan metsätilkkuun. Kukkulaksi kohoavalla metsätilkulla on paljon eri-ikäistä puuta koivusta mäntyyn, kuuseen ja haapaan.

– Täällä on myös runsaasti lahopuuta, monimuotoista ja eri-ikäistä metsää. Vapaaehtoiset kartoittajat ovat havainneet tällä alueella noin 30 uhanalaista tai vanhaa metsää indikoivaa lajia, Hovila kertoo “suojatistaan”.

Arvokasta metsää hakataan hiljaisuudessa, väittää Metsäliike

Metsävahtitoiminnassa kyse on pitkälti näkyvyydestä ja kuuluvuudesta. Metsätilkun valinnut vahti tutustuu metsään, kertoo siitä esimerkiksi somessa, seuraa netistä alueella mahdollisesti tehtäviä hakkuita ja hakkuiden alkaessa tiedottaa asiasta Metsäliikkeelle. Näin kertoo toimintaa suunnitellut Greenpeacen metsäasiantuntija Matti Liimatainen.

– Me olemme pitkään tehneet kartoitustyötä ja tienneet, missä päin Suomea on suojelullisesti tärkeitä metsiä. Tämä metsävahtitoiminta on ikään kuin niiden tarkkailun ulkoistamista vapaaehtoisille, Liimatainen selittää.

Liimataisen mukaan suojeltavana olisi valtion ja isojen metsäyritysten omistamia metsiä, jotka eivät ole kuitenkaan saaneet suojelupäätöstä. Liimatainen väittää, että monella alueella olisi kiistattomat perusteet suojelulle, mutta taloudellinen arvo menee hakkuupäätöksissä edelle.

Vahtitoiminnalla pyritään Liimataisen mukaan saamaan “vähän anonyymejä” metsiä ihmisten tietoisuuteen. Moni kohteista on esimerkiksi Koneen Säätiön Luonnonmetsä-työryhmän kartoittajien huomioimia suojelemattomia luonnonmetsiä.

Vahtitoimintaa helpottaa se, että tänä päivänä hakkuusuunnitelmat ja -aikomukset ovat kaikkien nähtävissä netistä. Metsäkeskus julkaisee hakkuuaikomukset reaaliaikaisesti kartalle päivittyvänä tietona, jota kuka tahansa voi tarkkailla.

Jos Metsäliikkeen mielestä arvokkaalle alueelle suunnitellaan hakkuita, ottaa Metsäliike yhteyttä Metsähallitukseen ja alkaa neuvotella hakkuista. Liimataisen mukaan tarkoitus on pitää niin paljon meteliä, että valtio päättääkin esimerkiksi ostaa hakkuukohteen metsänsuojeluun tai metsäyhtiö tekee kohteesta rauhoituspäätöksen.

– Aikaisemmin tällaisia valtion omistamia luonnonmetsiä on kaatunut ilman, että kukaan on saanut tietää. Tällainen vahtitoiminta voi vaikuttaa naiivilta ajatukselta, mutta mitä enemmän asioita nostetaan esille, sitä paremmin ne ratkeavat, Liimatainen sanoo.

Metsähallitukselle kelpaa apu luonnonmetsien kartoituksessa

Valtionmetsistä vastaavan Metsähallituksen kestävän kehityksen päällikkö Antti Otsamo pitää Metsäliikkeen vahtitoimintaa mielenkiintoisena.

– Ennenhän metsänvartija tarkoitti valtion virkamiestä joka vahti metsiä sitä varten, etteivät kansalaiset varasta sieltä puuta. Nyt 150 vuotta myöhemmin vapaat kansalaiset vahtivat metsiä, jotta valtio ei hakkaisi puuta, Otsamo mietiskelee.

Otsamon mukaan Metsähallitus suhtautuu tällaiseen toimintaan yhtenä kansalaisyhteiskunnan ilmaisuna. Metsähallitus voi jopa saada hankkeen kautta metsistä arvokasta tietoa, joka on jäänyt heidän asiantuntijoiltaan huomaamatta.

Viime vuosina Metsähallitukselle toimitettavat vetoomukset ja lajistokartoitukset ovat lisääntyneet, ja nämä otetaan Otsamon mukaan Metsähallituksessa avosylin vastaan. Metsähallitus on viime vuosina lisännyt muutenkin toimia luonnoltaan rikkaan metsän tunnistamiseksi ja varjelemiseksi, Otsamo painottaa.

– Eri alueilla on nyt lajisto-, ympäristö- ja luonnonhoitoasiantuntijoita, ja uutta luonnon monimuotoisuuden huomioivaa toimintamallia kehitetään paraikaa.

Vaikka parannettavaa löytyy, Otsamo ei allekirjoita Greenpeacen Liimataisen luonnehdintaa siitä, että Suomessa luonnoltaan arvokasta metsää kaatuu kaikessa hiljaisuudessa. Tätä hän kuvailee vanhojen aikojen murheeksi.

– Nykyäänhän toimimme hyvin avoimesti. Metsänkäyttöilmoitus pitää tehdä vähintään 10 päivää ennen hakkuiden alkamista, ja tämä antaa ihmisille aikaa perehtyä kohteisiin.

Kun puhutaan hakkuista, paljon on kiinni siitä, ovatko keskustelijat samaa mieltä käsitteistä. Esimerkiksi arvokkaan metsän voi ymmärtää monella tapaa: metsän luonnontilaisuutta voi arvioida eri tavoin, ja eri ihmiset voivat nähdä samassa metsätilkussa eri asioita. Otsamon mukaan asetelma on yleinen valtionmetsien kohdalla.

– Hyvin useat kohteet joista päädymme keskustelemaan luontojärjestöjen kanssa, ovat meidän mielestämme talousmetsää. Niistä löytyy kantoja, harvennuksen jälkiä ja usein ne ovat nuorehkoja metsiä.

Hieman samanlainen kohde on Selänojan metsätilkku: Metsähallitus näkee alueen pitkälti nuorehkona talousmetsänä, luontoaktiivit osittain luonnonmetsänä. Samasta väännetään esimerkiksi Riihimäen vieressä Hämeenlinnassa, jossa UPM on tehnyt hakkuusuunnitelmia Evon alueelle. Luontojärjestöt vastustavat ajatusta uhanalaisten lajien takia ja torjuvat ajatuksen minkäänlaisista hakkuista alueelle, UPM taas arvioi aluetta eri kriteereillä ja kertoo pystyvänsä hakkuissa ottamaan erityisiä lajeja huomioon.

Voiko metsää kaataa kestävästi?

Metsähallituksen Otsamon mukaan avain metsätalouden ja luonnonsuojelun yhteen saattamiseen on kestävä metsänhoito. Tässä lahopuut jätetään paikoilleen ja suuria aukkoja vältetään poimintahakkuiden avulla.

– Julkisuuteen tulee mielikuva, että joko hakataan tai ei hakata. Mutta meillähän on laaja valikoima keinoja, ja joka paikkaan löytyy sopiva vaihtoehto, Otsamo sanoo.

Otsamo kuitenkin lisää, että joihinkin paikkoihin ei kannata hakkuita tehdä ollenkaan.

Kartoitus siis etenee, metsää tunnetaan paremmin ja keskusteluyhteyttä metsänomistajien ja -suojelijoiden välillä on. Greenpeacen Matti Liimatainen nostaa kuitenkin esiin uuden huolen: Venäjän aloittama Ukrainan sota on pakotteiden kautta lopettanut venäläisen puutavaran tuonnin Suomeen.

Tämä tarkoittaa, että jos suomalainen metsäteollisuus haluaa pysyä nykyisessä vauhdissa, pitää korvaavaa puuta löytyä. Samaan aikaan tuoreen raportin mukaan Suomen maankäyttösektori tuotti enemmän päästöjä kuin sitoi viime vuonna, ja Syke ja Ilmastopaneeli vaativat tähän vastauksena maamme metsien hiilinielun lisäämistä entisestään. Metsähallituksen Otsamo myöntää tilanteen olevan mielenkiintoinen.

– Meillä on tavoite kasvattaa hiilinielua ja valtion metsien vuotuisesta kasvusta korjataan pois vain puolet, eli asia etenee. Mutta puutakin pitää tuottaa.

Otsamon mukaan Metsähallitus ei ole merkittävästi lisäämässä puuntuotantoa, joka muuttuvasta maailmantilanteesta huolimatta pysyy aikaisempien vuosien tasolla.

Hausjärven Selänojassa tulevaisuus on yhtä epäselvä. Veera Hovilan metsätilkulle on tehty kolme metsänkäyttöilmoitusta: yksi isompi avohakkuu ja kaksi harvennushakkuuta. Niiden aikataulusta ei ole varmuutta. Nyt Hovilan työ onkin seurata, miten hakkuut etenevät. Mitä hän aikoo tehdä, jos tai kun tilkun puita aletaan kaataa?

– No, keinot ovat aika rajalliset. Ilmoittaisin asiasta eteenpäin ja järjestöt päättäisivät mihin toimiin ryhtyisivät.

Voit keskustella aiheesta 20.6. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

UPM suunnittelee hakkuita Evon metsissä, joissa elää useita uhanalaisia lajeja – luonnonsuojelijat huolestuivat

Selvitys: Suomi on yksi huonoimpia metsien monimuotoisuuden säilyttäjiä – tutkijan mukaan ikuinen kiista avohakkuista ei ole ratkaisevaa