Mustikkasadosta näyttäisi tulevan tänä vuonna keskimääräistä parempi.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Rainer Peltolan mukaan havaintometsistä saatujen tietojen perusteella sato on keskimääräistä parempi ja tasaisempi kaikissa niissä havaintometsissä, joista tietoja on kertynyt.
– Marjakoko näyttäisi olevan pääosin tavanomainen, arvioi Peltola.
Mustikoita löytyy taas metsästä.Raila Paavola / Yle
Pääsatokausi on jo käynnistynyt eteläisessä Suomessa. Oulun eteläpuolisilla alueilla alkaa mustikka olla poimintakypsää ja Etelä-Lapissa löytyy jo yksittäisiä kypsiä mustikoita lämpimiltä kasvupaikoilta.
Vaarojen etelärinteillä ja hakkuuaukeiden reunoilla mustikka kypsyy nopeimmin.
Mustikan poimiminen myyntiin näyttää vaikeutuvan
Tänä vuonna 4H-liitto ei osta mustikkaa. Joillakin yksittäisillä yhdistyksillä saattaa silti olla omia välityssopimuksia.
4H-yhdistykset ovat perinteisesti toimineet puolukan ostajina ja välittäneet niitä marjatuoteyritys Kiantamalle. Ensimmäisenä koronakesänä 4H-liitto kokeili myös mustikan ostoa Pohjois-Pirkanmaan Kainuun välisellä alueella.
Kiantaman toimitusjohtajan Vernu Vasunnan mukaan kokeiluvuonna mustikkaa tuli sen verran vähän, ettei sitä kannata erikseen ostaa.
– Keskusteluja on käyty mustikan ostamisesta puolukan oston yhteydessä, hän kertoo.
4H-liitto ei myöskään viime vuonna järjestänyt mustikanostoa, sillä paahteinen kesä surkastutti sadon.
Yritykset ostavat marjat ulkomaalaisilta poimijoilta
Näinä päivinä Suomeen odotetaan ennätysmäärää thaimaalaisia poimijoita.
Pakastemarjojen teollisuusmyyntiin erikoistuneen Marja Bothnia Berries -yrityksen vientipäällikkö Amanda Gustafssonin mukaan yritys tuo Suomeen pari sataa poimijaa aiempaa enemmän. Nyt määrä nousee 800:aan.
Mustikkaa yritys ostaa vain thaimaalaisilta poimijoiltaan.
Poimijahinta tulee nousemaan entisestä polttoaineiden hintojen nousun takia, mutta tarkkoja arvioita noususta ei ole, sillä poimijoille maksettavaan hintaan vaikuttaa myös sadon määrä.
Toinen merkittävä marjojen ostaja on myös Arctic International Oy. Toimitusjohtaja Janne Naapanki kertoo, että poiminnat aloitetaan lähipäivinä Päijät-Hämeestä ja sieltä edetään kohti pohjoista.
Myös Arctic Internationalin ostaa marjat thaimaalaispoimijoilta.
Poiminta-ajan kesto ratkeaa, kun katsoo sääkarttaa
Poiminta-ajana kesto riippuu erikoistutkija Rainer Peltolan mukaan tulevista säistä: Helle lyhentää poiminta aikaa viikkoon tai kahteen. Tavanomaisesti poimintakausi kestää useamman viikon.
Mustikka on sopeutuvainen marja. Kuivuus on sille kriittinen asia, sillä marjasta on vettä noin 80 prosenttia. Jos sateita ei tule, marja jää pieneksi tai tippuu pois.
– Tämä on juuri mukautumista eli kasvi sopeutuu kuiviin oloihin. Se laittaa veden sinne, missä sitä eniten tarvitaan, kuvailee Peltola.
Mustikoiden koko vaihtelee paljon kasvupaikan kosteuden mukaan.Raila Paavola / Yle
Yle kävi Keski-Pohjanmaalla Vetelissä mustikkametsässä yhdessä Vetelin 4H-yhdistyksen puheenjohtajan Pirjo Korkeasaaren kanssa.
Tampereen Ratikan ajonopeutta lasketaan Hämeenkadulla ja Hatanpään valtatiellä aina helteen tullessa. Tällä varaudutaan jo etukäteen helteen esille tuomiin sähköratahaasteisiin. Ajonopeutta lasketaan, kun lämpötila ylittää 25 astetta.
– Nopeuden alentaminen on varotoimenpide siihen asti, kunnes varsinaiset korjaustoimenpiteet sähkörataan saadaan tehtyä. Rasitetaan sähkölankaa vähän vähemmän, kertoo VR:n operatiivinen päällikkö Vesa Rauhala.
Viimeksi kesäkuun lopussa poikkeuksellisen lämmin sää aiheutti katkoksia raitioliikenteeseen, jotka johtuivat sähköratavaurioista. Kova helle aiheutti metallirakenteisiin lämpölaajenemista, minkä seurauksena sähkönsyötönjohdin riippui normaalia alempana.
– Kesäkuun helteiden jälkeen häiriöitä ei ole ollut, eli nämä ovat ihan selkeästi yhteydessä helteiseen ilmaan, vahvistaa Rauhala.
Tampereen Raitiotie Oy ja Raitiotieallianssi ovat tehneet keskustan alueella sähköradan kävelytarkastuksia ja öisin liikennekatkon aikana on tehty tarvittavia korjaustöitä. Isompia sähköverkon tarvitsemia rakenteellisia muutoksia tarkastellaan kesän jälkeen.
Ratikka ajaa Hämeenkadulla ja Hatanpään valtatiellä yleensä 20 kilometrin tuntinopeudella, ja helleaikoina nopeus alennetaan tästä eteenpäin 15 km/h.
Kuumentunut valokuitukauppa hämmentää kuluttajia. Kilpailu- ja kuluttajaviranomaisille (KKV) tulee säännöllisesti valokuitujen hankintaa koskevia yhteydenottoja, ja kuluttaja-asiamies on ryhtynyt valvomaan markkinaa.
Vantaalla kiinteitä valokuituyhteyksiä on markkinoitu pientaloasukkaille jo useamman vuoden ajan. Esimerkiksi Korsossa, joka on yksi Suomen suurimmista pientaloalueista, mainoksia on tullut postilaatikkoihin ja myyjät ovat soitelleet myös ovikelloja.
– Eri yritykset kartoittavat näitä alueita mahdollisen valokuituyhteyden rakentamiseksi, Korson Omakotiyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Hannele Puusa-Ruohonen kertoo.
Valokuitua tarjoavat yritykset eivät kannattavuussyistä yleensä lähde rakentamaan yksittäisten kuluttajien tilaamia liittymiä ilman, että kyseiseltä asuinalueelta saadaan riittävän kattava asiakaspohja.
Kannattavuussyistä vaadittavien talouksien määrä on esimerkiksi 200–400.
– Tämä johtaa siihen, että kuluttajia sidotaan pitkiinkin määräaikaisiin sopimuksiin ennen kuin yritys tekee lopullisen päätöksen liittymän rakentamisesta. Valokuituliittymän tilaamalla kuluttajat eivät välttämättä tiedä, saavatko he tilaamaansa liittymää vai eivät, sanoo erityisasiantuntija Joonas Norr Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.
Valokuitunetti rakentuu kahdesta osasta. Tarvitaan valokuituliittymä eli kaapeli-infra, joka rakennetaan kuluttajan kotiin vetämällä valokuitukaapeli. Infran lisäksi kuluttaja tarvitsee verkossa toimivan internetpalvelun eli varsinaisen laajakaistan.
Valokuituliittymissä on eroja esimerkiksi sen suhteen, voiko kuluttaja kilpailuttaa laajakaistapalvelun eli nettipalvelun tarjoajaa vai ei. Joissakin liittymissä on käytännössä vain yksi palveluntarjoaja eli sama yritys, joka rakentaa alueelle valokuitukaapeliliittymän. Joissakin sopimuksissa on mahdollista valita useamman palveluntarjoajan väliltä.
Määräaikaisuudesta vaikea irrottautua ilman sopimussakkoja
Vantaalla on havaittu myös yritysten aggressiivista markkinointia.
– Alussa hinnat olivat useampia tuhansia per talous. Kuluttajan kannalta hurjan kalliita, kun kukaan myyjistä ei pystynyt sanomaan, milloin yhteys tulee, Puusa-Ruohonen kertoo.
Korson Omakotiyhdistyksen hallituksen puheenjohtajan Puusa-Ruohosen mukaan suurimmat toimijat ovat kuitenkin ottaneet opikseen ja nykyisin markkinointi alueella on pääosin asiallista.
Kyseinen myyntitapa näkyy kuitenkin edelleen kuluttajaviranomaiselle tulleissa yhteydenotoissa. Kuluttajat ovat kokeneet ongelmalliseksi sopimuksen määräaikaisuuden, josta on ollut vaikea irrottautua ilman sopimussakkoja.
– Jos laittaa nimen paperiin, siitä on hankala päästä enää eroon, Puusa-Ruohonen toteaa.
Sopimus saattaa käytännössä tarkoittaa sitä, että asiakas sitoutuu odottamaan ensin pari vuotta valokuidun rakentamispäätöstä, ja jos päätös rakentamisesta tehdään, yrityksellä on vuosi aikaa rakentaa. Tämän päälle sopimuksissa saattaa olla vielä parin vuoden määräaikainen palvelusopimus laajakaistasta. Allekirjoittaessaan sopimuksen asiakas onkin siis sitoutunut viideksi vuodeksi, vaikka sopimushetkellä ei ole täyttä varmuutta valokuituyhteyden rakentamisesta.
KKV:n erityisasiantuntijan Joonas Norrin mukaan kuluttaja ei välttämättä ole sopimustilanteessa ymmärtänyt, miten hanke etenee ja mihin hän liittymän tilaamalla oikeastaan sitoutuu.
– Meille on tullut yhteydenottoja tilanteista, joissa liittymän rakentamisesta ei ole mitään varmuutta, mutta jokin toinen yritys on luvannut rakentaa liittymän nopeammalla aikataululla. Sopimuksen määräaikaisuuden vuoksi aiemmasta sopimuksesta ei pääse irti ja se koetaan kohtuuttomana, Norr kertoo.
Virastossa onkin kiinnitetty huomiota sopimusehtojen kohtuullisuuteen ja siihen, missä määrin kuluttajat on sidottu yksipuolisesti sopimukseen.
Markkinointi voi olla harhaanjohtavaa
Toinen ongelma on valokuitusopimusten hinnoittelu.Kuluttajien on ollut vaikea markkinoinnin perusteella hahmottaa, mistä valokuitusopimuksen hinta muodostuu. Kuluttajan tulisi tietää, mikä osuus hinnasta on valokuitu-infran rakentamisesta ja mikä osuus siihen liittyvästä laajakaistapalvelusta.
– Kaikki kuluttajat eivät ole hahmottaneet, että tämän infran rakentaminen ei vielä sisällä varsinaista laajakaistapalvelua, erityisasiantuntija Norr sanoo.
KKV:hen on tullut kuluttajilta yhteydenottoja myös markkinoinnista, jossa valokuitusopimuksia on markkinoitu ilmaisina, vaikka todellisuudessa maksettavaksi on saattanut tulla erilaisia avausmaksuja ja laajakaistapalvelun kuukausimaksuja.
– Tämän tyyppistä nollaeuromarkkinointia on pidetty harhaanjohtavana. Kuluttajille nollaeurolla markkinoidun rakentamisen päälle tulevat kulut ovat saattaneet tulla yllätyksenä, Norr sanoo.
Näissä tapauksissa on tyypillisesti tarjottu kaapeli-infran rakentamista ilmaiseksi, mutta peritty muun muassa avausmaksuja.
Harhaanjohtava markkinointi on kielletty kuluttajasuojalaissa. Kuluttaja-asiamies onkin nyt ryhtynyt valvomaan markkinaa. Yhdestä yrityksestä on laitettu vireille valvonta-asia. Kuluttaja-asiamies on pyytänyt yritykseltä selvitystä sen toiminnasta, mutta valvonta-asian käsittely on vielä kesken.
– On eroa, markkinoitko ilmaisena valokuitunettiä vai valokuituliittymän rakentamiskustannuksia. Ensimmäisessä vaihtoehdossa voi tulla harhaanjohtava kuva ilmaisesta yhteydestä. Jos taas sanotaan, että rakentamiskustannukset ovat nolla euroa, se on jo lain mukaisempaa.
Hinnat vaihtelevat muutamasta sadasta tuhansiin euroihin
Valokuitukaapelien liittymien hinnat vaihtelevat muutamasta sadasta eurosta tuhansiin euroihin. Hinta määräytyy paikan, maaperän, rakennusten etäisyyksien ja mukaan tulevien asiakkaiden määrän mukaan.
Suomessa valokuitukauppaa tekevät muun muassa DNA, Elisa, Lounea, Täyskuitu ja Telian osittain omistama Valokuitunen.
Esimerkiksi Elisalla ei ole erikseen valokuituliittymä- ja laajakaistahintaa, vaan yritys tarjoaa asiakkaalle samalla toimitusmaksulla sekä valokuidun että laajakaistapalvelun.
– Pyrimme olemaan reiluja kaikkia kohtaan. Ensimmäisinä mukaan liittyneitä vähän palkitaan. Myöhemmin mukaan tulleet asiakkaat saavat laajakaistapalvelun samalla hintaa, mutta palvelun liittymis- ja toimitushinta ovat vähän kalliimmat, verkkopalvelut-yksikön johtaja Sami Rajamäki Elisalta kertoo.
DNA rakentaa verkkoja eri puolille Suomea pääosin taajama-alueille uusiin kaupunginosiin, joihin laajennetaan aiempia laajakaistaverkkoja.
– Olemme monella alueella markkinajohtaja, joten meidän tulee myydä liittymät rakennuskustannusten mukaisina. Emme saa alentaa hintoja ilman kilpailua, liityntäverkot ja laitetilat -yksikön johtaja Mikko Kannisto DNA:lta sanoo.
Valokuitusella on sata eri valokuitutyömaata menossa eri puolilla maata. Valokuitusen toimitusjohtajan Heikki Kauniston mukaan kysyntä on kasvanut ja myynti on kasvanut lähes viisinkertaiseksi vuodessa.
– Asiakkaan kannattaa harkita huolella, sillä hän tekee ratkaisun liittymästä käytännössä 30–50 vuoden ajalle. Samalle alueelle ei yleensä kustannussyistä rakenneta enää toista valokuituverkkoa, Kaunisto toteaa.
Yritysten näkemys on, että rakentaminen saadaan kannattavaksi markkinaehtoisesti tiheästi asutuilla taajama-alueilla, mutta haja-asutusalueilla vain julkisen tuen avulla.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 22. heinäkuuta kello 23:een saakka.
Lentoyhtiö Finnair on vähentänyt paikkoja Lontoon ja Helsingin välisillä lennoilla Heathrow'n lentokentän asettamien rajoitusten vuoksi. Heathrow’n rajoitusten vuoksi Finnair ei myöskään ota uusia varauksia Lontoo–Helsinki-lennoille 11. syyskuuta saakka.
Finnairin viestinnän mukaan Heathrow on asettanut rajoituksia lentoyhtiöille oikeustoimien uhalla. Lontoon vilkkain lentoasema Heathrow rajoittaa matkustajamääriä kolmen viikon ajan ruuhkien ja henkilöstöpulan vuoksi. Rajoituksilla pyritään vähentämään Heathrow’n ruuhkia lentokentällä.
Finnair on perunut osan asiakkaidensa varauksista loppuviikon Lontoo–Helsinki-lennoilta, vaikka Lontoosta lennetään edelleen neljä kertaa päivässä. Peruutukset koskevat noin sataa asiakasta päivässä.
Jos asiakas on varannut matkan matkatoimiston tai matkanjärjestäjän kautta, häntä kehotetaan olemaan yhteydessä suoraan matkanjärjestäjään muutosten tekemiseksi.
Heathrow’n ongelmien taustalla on henkilöstöpula, kun kaikki korona-aikana alalta lähteneet työntekijät eivät ole palanneet takaisin. Lentoliikenne on kuitenkin kasvanut ja kysyntä on kova, koska ihmisillä on paljon patoutunutta halua matkustaa.
– Euroopan eri kentillä on haasteita maapalveluissa, matkatavaroiden käsittelyssä tai turvatarkastuksessa, sanoo Pauliina Palttala Finnairin viestinnästä.
Palttalan mukaan Helsingissä on hyvä tilanne verrattuna moniin eurooppalaisiin kenttiin, eikä Helsinki-Vantaalla ole samanlaisia ruuhkia kuin muualla. Lontoon tilanne on niin paha, että siellä matkustajamääriä jo rajoitetaan.
– Teemme parhaamme löytääksemme vaihtoehtoiset reitit asiakkaille, mutta lentoja on rajallisesti saatavilla Heathrow'n lentoaseman rajoitusten vuoksi, Palttala sanoo.
Vaihtoehtoisia reitityksiä on haastava järjestää myös siksi, että lomailukausi on nyt vilkkaimmillaan ja lennot Euroopassa ovat kysyttyjä.
Finnair on joutunut perumaan myös yksittäisiä Rooman ja Pariisin vuoroja sekä korvaamaan Tampereen lentoja linja-autoilla. Vuoroja on peruttu viime perjantain jälkeen kymmenen, joista neljä on peruttu miehistöpulan vuoksi. Kaksi näistä on kotimaan Tampereen lentoja.
Peruutusten lisäksi lennoissa on ollut viivästyksiä, esimerkiksi koneen huollon vuoksi.
Ensi viikon osalta Finnairin viestinnästä ei osata vielä antaa arviota.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 22. heinäkuuta kello 23:een saakka.
Kuluttaja voi saada korvausta virheellistä tuotteesta sekä vakuutusyhtiötä että myyjältä.
Kuluttajariitalautakunta otti kantaa asiaan tapauksessa, jossa jyväskyläläinen mies katsoi, että vakuutusyhtiön maksama korvaus vikaantuneesta televisiosta oli liian pieni.
Mies vaati elektroniikkaliikkeeltä 650 euron hinnanalennusta. Aiemmin hän oli jo saanut noin 900 euron vakuutuskorvauksen. Vakuutuskorvauksesta oli vähennetty omavastuu ja ikävähennys.
Kuluttajariitalautakunta totesi ratkaisussaan, että kuluttaja ei menetä oikeutta vaatia hyvitystä myyjältä siitä osuudesta, jota kuluttajan ottama vakuutus ei ole korvannut. Kuluttaja ei kuitenkaan voi saada korvausta kahteen kertaan.
Vastuu tuotteen virheestä ja sen korvaamisesta on ensisijaisesti myyjällä. Lautakunta suositti, että liike maksaa miehelle hinnanalennusta 300 euroa.
Myyjä: Kysessä OLED-tekniikan ominaisuus, ei vika
Kiista sai alkunsa, kun mies osti lähes 1 700 euroa maksaneen OLED-television joulukuussa 2016. Televisiolla oli kahden vuoden takuu. Se vikaantui vuosien 2018–2020 välisenä aikana.
Mies havaitsi ongelmia kuvassa vuoden 2018 aikana. Viat eivät näyttäytyneet niin selvinä, että hän olisi osannut niistä tuolloin reklamoida.
Lopulta keskelle ruutua ilmestyi iso alue, jossa keltainen oli vihreää ja punainen harmaata. Television paneelin värit olivat pahasti vääristyneet.
Miehen mukaan televisio oli tavanomaisessa käytössä olohuoneessa. Kuvituskuva.Alamy / All Over Press
Kun mies teki lokakuussa 2020 virheilmoituksen myyjälle ja valmistajalle, nämä kieltäytyvät korjaamasta televisiota tai hyvittämästä mitään.
Myyjä oli sitä mieltä, että kyseessä on OLED-tekniikan ominaisuus, ei vika. Valmistaja vetosi television ikään.
Mies haki korvauksia vakuutusyhtiöltä, ja se korvasi miehelle kotivakuutuksesta hieman yli 930 euroa.
Tämän jälkeen mies vaatii elektroniikkaliikettä hyvittämään vakuutuksen 150 euron omavastuun ja vakuutusyhtiön tekemästä ikävähennyksestä 500 euron osan.
Myyjä: Ostaja sai käyttöhyödyn televisiosta
Liike katsoi, että mahdollinen virhe ei kuulunut myyjän vastuulle, vaikka televisiosta ei olisi tehty vahinkoilmoitusta eikä sitä olisi korvattu kotivakuutuksesta.
Ostaja kertoi havainneensa ongelmia television kuvassa jo 2018, mutta oli antanut vian pahentua ajan kuluessa ja reklamoinut virheestä vasta lähes neljä vuotta television oston jälkeen, perusteli liike kantaansa.
Liikkeen mukaan vakuutuskorvauksesta tehtyjä vähennyksiä, varsinkin ikävähennystä, voidaan suoraan verrata miehen televisiosta saamaan lähes neljän vuoden käyttöhyötyyn.
Korvaamatta jääneet kulut eivät ole myyjän vastuulle kuuluvia kuluja, katsoi liike.
Lautakunta: Ostaja ei osannut valittaa heti viasta
Kuluttajariitalautakunta totesi, että lain mukaan ostaja ei saa vedota tavaran virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita.
Virheilmoitus voidaan kuitenkin aina tehdä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun ostaja havaitsi virheen.
Keskimääräistä kalliimman television voidaan lautakunnan mukaan odottaa kestävän käyttöä pidempään kuin vajaat neljä vuotta. Kuvituskuva.Marja Väänänen / Yle
Kuluttajariitalautakunta katsoi, että tässä tapauksessa ostaja oli riidatta havainnut ongelmia paneelissa ensimmäistä kertaa jo vuonna 2018. Ostaja kertoi tehneensä virheilmoituksen heti television vikojen pahennuttua nopeasti.
Lautakunta katsoi jääneen näyttämättä, että ostajan olisi pitänyt jo vuonna 2018 ilmenneiden ongelmien jälkeen ymmärtää, että kyse on virheestä, ja tehdä myyjälle virheilmoitus.
Television kuvassa olleet ongelmat saattoivat johtua television asetuksista tai käyttöympäristöstä, eikä ostaja aina tiedosta kyseessä olevan korjausta edellyttävä vika, arvioi lautakunta.
Lautakunta katsoi, ettei ostaja ollut laiminlyönyt virheilmoituksen tekemistä kohtuullisessa ajassa.
Kuluttajariitalautakunta piti vakuutusyhtiön määrittelemää television arvonalennusta liian suurena. Kuvituskuva.Henrietta Hassinen / Yle
Keskimääräistä kalliimman television voidaan lautakunnan mukaan perustellusti odottaa kestävän selvästi pidempään kuin vajaat neljä vuotta.
Lautakunnan mukaan miehen toimittamista kuvista oli selvästi todettavissa, että ruudussa oli värivikaa, kiinnipalamista ja tummentumia.
Lautakunta arvioi, että televisio ei kestävyydeltään vastannut sitä, mitä kuluttajalla oli ollut perusteltua aihetta olettaa ja televisiossa oli siten ollut kuluttajansuojalain mukainen virhe.
Lautakunta: Vakuutuskorvaus hyödyttää myyjää
Lautakunta totesi, että kuluttajalla on valta valita, hakeeko hän hyvityksen vakuutuksesta vai myyjältä.
Jos kuluttaja hakee hyvitystä ottamastaan kotivakuutuksesta eikä virhevastuun perusteella myyjältä, myyjä hyötyy tästä.
Lautakunnan mukaan kuluttaja ei kuitenkaan menetä oikeuttaan vaatia myyjältä virhevastuun perusteella osuutta, joka menee vakuutuskorvauksen yli.
Lautakunta katsoi että vakuutusyhtiön tekemä 500 euron ikävähennys oli virhevastuun näkökulmasta liiallinen television todelliseen arvoon nähden. Lautakunta arvioi arvonalentuman olevan 150 euroa tätä pienempi.
Lautakunnan mukaan ostaja oli oikeutettu saamaan myyjältä myös vakuutuksen 150 euron omavastuuosuuden, joten se harkitsi oikeaksi myyjän maksettavaksi hinnanalennuksen määräksi tässä tapauksessa 300 euroa.
Useat osapuolet aikovat ilmaista tyytymättömyytensä Keski-Suomen käräjäoikeuden tuomioon laajassa lapsiin kohdistuneessa seksuaalirikosjutussa.
Tekijä Nino Kirvesoja tuomittiin viikko sitten kymmenen vuoden vankeuteen ja yli puolen miljoonan korvauksiin uhreille. Jutussa oli 134 asianomistajaa.
– Ratkaisu näyttää päällisin puolin hyväksyttävältä, mutta se on käytävä ihan yksityiskohtaisesti läpi, sanoo useita asianomistajia edustava asianajaja Riitta Leppiniemi.
Myös tuomitun asianajaja Mikko Marttila kertoo, että tyytymättömyys on ilmaistava, jotta tuomion arviointia on mahdollista jatkaa.
– Tuomioon perehtyminen on osoittautunut työlääksi syytekohtien lukumäärän takia, Marttila sanoo.
Marttila ei tässä vaiheessa osaa sanoa, aikooko tuomittu valittaa hovioikeuteen.
Varsinaisen valituksen tekoon osapuolet ovat hakeneet lisäaikaa elokuun loppuun asti.
Puolustusvälinekonserni Patrian johtama puolustusteollisuuden FAMOUS-konsortio etenee EU:n puolustusrahaston budjettiraamissa. Euroopan komissio hyväksyi keskiviikkona konsortion kakkosvaiheen projektiehdotuksen. EU:n myöntämä rahoitus on noin 95 miljoonaa euroa.
FAMOUS-hanketta toteuttavaan konsortioon osallistuu yhdeksän valtiota, joista Suomi jatkaa johtovaltiona ja Patria konsortion teollisena koordinaattorina. Konsortioon kuuluu 18 johtavaa eurooppalaista puolustusalan yritystä.
– Mukana kakkosvaiheessa on yrityksiä Suomen lisäksi Belgiasta, Tanskasta, Latviasta, Ranskasta, Espanjasta, Itävallasta, Kreikasta ja Norjasta, kertoo Patrian Finland-divisioonasta vastaava johtaja Jussi Järvinen.
Hankkeen toinen vaihe jatkaa käynnissä olevaa tutkimusta, jossa kehitettyjä ajoneuvo- sekä järjestelmäkonsepteja viedään eteenpäin arkkitehtuurisuunnittelun kautta prototyyppien suunnitteluun, valmistukseen ja testaukseen. Kyseessä on tosi merkittävä asia niin Patrialle kuin Suomellekin, Järvinen sanoo.
– FAMOUS 2 -projekti ottaa merkittävän askeleen eteenpäin, kun valittua ajoneuvokonseptia aletaan konkreettisesti suunnittelemaan ja valmistamaan prototyyppiä varsinaiseen kenttätestaukseen. On hienoa nähdä, kuinka useat Euroopan valtiot ja puolustusteollisuuden yritykset yhdistävät huippuosaamisensa ja tekevät yhteistyötä maataistelukykyjen kehittämiseksi, sanoo Patrian Finland-divisioonasta vastaava johtaja Jussi Järvinen.
Hankkeessa kehitetään tulevaisuuden panssaroitujen ajoneuvojen teknologioita ja suorituskykyjä EU:n asiakkaiden tarpeisiin parantaen niiden maataisteluvalmiuksia. Hankkeesta tekee merkittävän myös Euroopan nykyinen heikentynyt turvallisuustilanne.
FAMOUS-hanke edistää Euroopan komission tavoitteiden mukaisesti EU:n puolustusteollisuuden kilpailu- ja innovaatiokykyä.
Venäläisen Sovavto-yhtiön bussi kurvaa Lappeenrannan linja-autoaseman edustalle.
Autosta purkautuu täysi lasti ihmisiä. Yksi heistä on pietarilainen Andrei Kolomytsev. Hänelle matka Suomeen on pitkän odotuksen jälkeinen unelmien täyttymys.
– Kaksi ja puoli vuotta odottamista. Johan oli aikakin, hän huokaisee.
Venäjä poisti koronaepidemian vuoksi asetetut matkustusrajoitukset viime perjantaina.
Kolomytsev yritti jo tuolloin saapua Suomeen heti ensimmäisten joukossa omalla autolla. Matka tyssäsi kuitenkin aamulla Venäjän rajalle, kun Venäjä avasi rajan yllättäen vasta kello 13.00. Kolomytsev oli jo kääntynyt rajalta takaisin kotiin.
Nyt hän on tyytyväinen astuessaan ulos bussissta.
– Käyn kahvilassa, ostan juustoa ja muita laadukkaita elintarvikkeita. Katselen ympärilleni pitkän ajan jälkeen, Andrei Kolymetsev kertoo suunnitelmistaan.
Andrei Kolomytsev on tyytyväinen päästessään vihdoin Suomeen.Kalle Purhonen / Yle
Hän aikoo käydä myös paikallisessa Volvoihin erikoistuneessa autokaupassa kyselemässä autohuollon hintoja. Tämä johtuu siitä, että Venäjälle on nyt vaikea saada autojen varaosia länsimaisten pakotteiden vuoksi. Näin myös autojen huollosta on tullut kalliimpaa.
Bussit täynnä
Suomeen Pietarista ajavat bussit ovat nyt täyteen varattuja. Esimerkiksi Ecolinesin bussiin Pietarista Lappeenrantaan saa yhtiön varausportaalista ensimmäisen vapaan lipun vasta elokuun 16. päivä.
Toinen bussiyhtiö Sovavto tarjoaa seuraavaa vapaata paikkaa vasta 26. heinäkuuta.
Venäläisten ostosmatkailijoiden paluu kauppoihin näkyykin jo Lappeenrannassa. Liikenteessä ja parkkipaikoilla on selvästi enemmän pitkäkilpisiä venäläisautoja.
Myös venäläisten asiakkaiden määrä on kasvanut esimerkiksi Lappeenrannan Citymarketissa ja Prismassa.
– Venäläisten määrä on lisääntynyt perjantaista lähtien. Jos aikaisemmin puhuttiin yksittäisistä asiakkaista, niin nyt puhutaan kymmenistä, Lappeenrannan Prisman johtaja Antti Punkkinen kertoo.
Lappeenrannan Prisman johtaja Antti Punkkisen mukaan venäläisten ostosmatkailijoiden määrä on lisääntynyt. Kalle Purhonen / Yle
Samanlaista viestiä tulee myös Lappeenrannan Citymarketin kauppias Ari Piiroiselta.
– Venäläisten määrä on lisääntynyt tasaiseen tahtiin viikonlopusta lähtien, hän sanoo.
Koronapandemiaa edeltäviin määriin on kuitenkin vielä pitkä matka.
– Missään nimessä ei vielä voida puhua sellaisista määristä kuin vuonna 2019 tai sitä aikaisemmin, Punkkinen sanoo.
Hän korostaa, että rajan avautumisesta on kulunut vasta muutamia päiviä, joten johtopäätösten vetäminen venäläisten tulevasta määrästä on vielä hyvin aikaista.
Venäläisten tuloa rajoittaa muun muassa voimassa olevien viisumeiden määrä. Venäläiset tiedotusvälineet ovat raportoineet pitkistä viisumijonoista esimerkiksi Pietarissa.
Ei näy kaikkialla
Venäläisten ostosmatkailijoiden lisääntyminen ei kuitenkaan näy kaikkialla Lappeenrannassa.
Esimerkiksi keskustan Iso-Kristiina-kauppakeskuksessa rajan avautuminen ei ole tuntunut kävijämäärissä.
– En ole huomannut mitään merkittävää muutosta. Kävijämäärät ovat suunnilleen entisellään, Iso-Kristiinan kauppakeskuspäällikkö Matti Sinkko kertoo.
Ostoskori entisellään, rahaa näyttää olevan
Prisman Antti Punkkisen mukaan venäläisten ostoskorin sisältö näyttää pysyneen suunnilleen ennallaan.
– Pääasiassa siellä on elintarvikkeita: juustoa, kahvia ja lastenruokia sekä tiettyjä pesuaineita. Käyttötavaran osalta erityisesti vaatteet ovat kiinnostaneet venäläisiä näiden muutaman päivän aikana, Punkkinen sanoo.
Prisman käytävällä astelevan pietarilaisen Vladimir Vapilovin ostoskassien sisältö näyttää vahvistavan Punkkisen sanat.
– Ostin farkut ja lenkkarit sekä juustoa ja suklaata, hän sanoo.
Punkkisen mukaan myös rahaa venäläisillä tuntuu riittävän.
Tuli on tuhonnut osan turkiseläinten varjotalosta Lappajärvellä Kankaantiellä.
Noin sadan metrin pituisesta varjotalosta, eli sivuilta avoimesta, ulkona sijaitsevasta häkkitarhasta, paloi arviolta 30 metriä. Henkilövahinkoja ei ole sattunut, mutta eläimiä jäi liekkeihin.
– Useita kymmeniä eläimiä kuoli tulipalossa, arvioi päivystävä palomestari Turo Kalliomaa Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta.
Kalliomaa kertoo, että eläinlääkäri tulee tarkistamaan varjotalon muut eläimet.
– Kyllä ne varmasti savua ovat saaneet.
Kalliomaan mukaan ruokintatrukki syttyi palamaan ja tuli levisi siitä varjotaloon.
– Pelastuslaitos onnistui rajaamaan tulen niin, ettei se pääsyt leviämään laajemmalle suurella turkistarha-alueella. Varjotalon alle ei ole päässyt satamaan, joten maasto oli kuivaa.
Alueella on toistakymmentä varjotaloa, mutta tuli ei levinnyt muihin rakennuksiin.
Varjotalon tulipalo on harvinainen. Turo Kalliomaa kertoo työskennelleensä pelastusalalla yli parikymmentä vuotta, eikä vastaavaa ole hänen kohdallaan aikaisemmin tullut vastaan.
Liikenne Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla on sujunut kuluneella viikolla rauhallisesti. Rajanylitysmäärät ovat pysyneet samalla tasolla verrattuna viikonloppuun.
Venäjä purki rajaliikenteen koronarajoitukset perjantaina 15. heinäkuuta, jonka jälkeen rajaliikenne vilkastui nopeasti. Viikonlopun aikana rajanylittäjien määrä kasvoi enää hiukan.
Keskiviikkona rajan ylitti noin 7 500 matkustajaa. Vilkkainta on ollut Vaalimaan rajanylityspaikalla.
– Keskiviikon osalta Vaalimaalta on noin 3 800 ylittäjää, Nuijamaalta noin 2 700 ja Imatralta reilut 1 000, kertoo Kaakkois-Suomen rajavartiolaitoksen yleisjohtaja Taneli Repo.
Rajalle ei ole Suomen puolella syntynyt ruuhkaa.
– Tilanne on pysynyt hyvin hallinnassa ja pystymme vastaamaan liikennemäärään todella hyvin, sanoo Repo.
Valtaosa venäläisiä
Rajanylittäjistä valtaosa, eli 80–90 prosenttia, on edelleen Venäjältä Suomeen matkustavia.
– Tällaiset koronaa edeltävän ajan syyt ovat olleet nähtävissä. Eli tullaan kaupoille tai jatketaan Helsinki-Vantaan lentokentältä eteenpäin, sanoo Repo.
Suomalaiset matkustavat Venäjälle esimerkiksi tankkaamaan, mutta Repo arvelee, että isolla osalla on myös jokin muu syy vierailla Venäjällä.
Korona-aikana on Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla ollut noin 1 000–2 000 rajanylittäjää päivässä. Huippuvuosiin eli vuosiin 2012–2017 on vielä matkaa. Tuolloin rajan ylitti 20 000 tai jopa yli 30 000 ihmistä vuorokaudessa.
Repon mukaan rajanylityksiin on odotettavissa maltillista kasvua.
– Vaikuttaisi siltä, että ollaan tultu uuteen normaaliin. Rajanylitysliikenteen kasvu on hyvin maltillista. Ei ainakaan tämän hetken näköpiirissä ole mitään mullistavaa muutosta, mutta aika sen sitten näyttää, toteaa Repo.
Asian esitutkinnassa on tullut esiin seikkoja, joiden perusteella asian tutkintaa jatketaan epäiltynä tappona, tapon yrityksenä, törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena, törkeänä rattijuopumuksena ja kulkuneuvon kuljettamisena oikeudetta.
Aiemmin tapausta epäiltiin törkeästä kuolemantuottamuksesta, törkeästä vammantuottamuksesta, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, törkeästä rattijuopumuksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.
Satakunnan käräjäoikeus vangitsi epäillyn aiemmin tällä viikolla poliisin vaatimuksesta.
Jaakko Ruola on kulkenut pitkin Saaristomerta koko ikänsä. Huoli rakkaasta Saaristomerestä on ollut läsnä jo pitkään, mutta tämän kesän sinilevätilanne on lisännyt huolta entisestään.
Ruola on luontokuvaaja ja Saaristomeren suojelijoiden Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri -hankkeen sisältöjohtaja.
– Saaristo on nyt niin huonossa kunnossa, että sen eteen on tehtävä paljon hommia. Tämä on pahimpia sinileväkesiä, joita Saaristomerellä on koskaan ollut, Ruola sanoo.
Tilannekatsauksessa kerrotaan, että sinilevää on havaittu runsaasti erityisesti Saaristomeren ja Suomenlahden rannikkoalueilla.
Ilmakuvassa sinilevä näkyy selkeästi Naantalin vierassatamassa. Kuvattu 18. heinäkuuta 2022 erikoisluvalla lentokieltoalueella.Veijo Lindgren
Sinilevä piilottelee myös pinnan alla
Tilanne on viime vuosia hieman pahempi, sanoo myös Suomen ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Mika Raateoja.
– Onhan se kohtuullisen huolestuttavaa, Raateoja sanoo.
Veneilijälle saattaa näyttää siltä, että sinilevätilanne vaihtelee päivittäin. Kun tuuli ja sade sekoittavat sinilevän vesimassaan, kukinnot eivät näy pinnassa.
Se ei kuitenkaan tarkoita, että sinilevätilanne olisi kokonaiskuvassa nopeasti parempi tai huonompi, Raateoja selittää.
– Meille tutkijoille sinilevätilanne on paha, vaikkei sitä pinnalla näy. Sinilevä on hyvin hidaskasvuinen. Sen määrät eivät yhtäkkiä nouse pahemmalle tasolle.
Merialueiden sinilevätilanne ei näytä paranemisen merkkejä ainakaan ihan lähiaikoina, koska luvassa ei ole sään viilenemistä.
– Yleensä sinilevähuippu on ollut heinäkuun lopussa ja elokuun alussa, Raateoja sanoo.
Järvien sinilevätilanne normaalia parempi
Sisävesien sinilevätilanne on ajankohtaan nähden keskimääräistä parempi ja sinilevää esiintyy odotettua vähemmän.
Suomen ympäristökeskuksen levätilannekatsauksesta selviää, että tällä viikolla sinilevää on havaittu hieman useammalla havaintopaikalla kuin viime viikolla, mutta erittäin runsaita massaesiintymiä ei ole havaittu.
– Viime aikojen viileämmät säät sekä sade ja tuuli sekoittivat sinilevän taas vesimassaan. Sinilevää ei ole näkynyt pintakukintoina, kertoo Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Satu Karjalainen.
Karjalaisen mukaan vielä ei voi kuitenkaan huokaista helpotuksesta, vaikka sinilevää ei mökkirannasta löydy. Pahin kausi on edessä.
– Sinilevä runsastuu vasta heinä-elokuun puolella, kun vesistöt ovat lämpimiä.
Lämpötila on merkittävä tekijä sinilevän määrässä, mutta myös ukkoskuuroilla on yllättävä vaikutus sinilevän esiintymiseen.
– Ukkoskuurot voivat lisätä ravinteiden määrää vesistössä, kun valuma-alueilta huuhtoutuu ravinteita. Siksi jos heinäkuussa tulee lisää ukkoskuuroja, sinileväkukinnat voivat runsastua, Karjalainen sanoo.
Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 22. heinäkuuta kello 23:een asti.
Niinisalon varuskunnan Pohjankankaan ampumaharjoitusalueella syttyi maastopalo torstai-iltapäivällä.
Palo on edennyt kolmena pesäkkeenä. Satakunnan pelastuslaitokselta arvioidaan, että maastoa palaa noin viisi hehtaaria.
Alustavan arvion mukaan palo on saanut alkunsa räjähteestä tai ammuksesta. Pelastuslaitos pyrkii rajaamaan paloalueen ja estämään sen leviämisen.
Paloa ei pyritä sammuttamaan alueen vaarallisuuden vuoksi. Paloalueen maastossa saattaa olla räjähtämättömiä ammuksia.
Satakunnan pelastuslaitoksella on sammutustöissä toistakymmentä yksikköä. Puolustusvoimien kantahenkilökuntaa sekä varusmiehiä on mukana sammutustöissä.
Palosta ei aiheudu haittaa tai vaaraa asuinalueille. Pelastuslaitos arvioi sammutustöiden jatkuvan pitkälle iltaan.
Ampuma-alueella on ollut käynnissä maavoimien kansainvälinen harjoitus, jossa on mukana noin 160 yhdysvaltalaissotilasta.
Valtiopäiväneuvos, Yleisradion entinen pääjohtaja Reino Paasilinna on kuollut. Asiasta kertovat omaiset tiedotteella.
Paasilinna kuoli Parkinsonin tautiin torstaina. Hän oli kuollessaan 82-vuotias. Paasilinna oli syntynyt 5. joulukuuta 1939 Jäämerellä pakomatkalla Petsamosta Norjaan. Perhe asettui sittemmin Lappiin Varejoen asutustilalle.
Kirjailijat Erno ja Arto Paasilinna olivat Reinon veljiä.
Paasilinna kävi kansakoulun ja siirtyi työelämään vain 12-vuotiaana isänsä kuoltua.
Työurallaan hän toimi 1960-luvulla televisiotoimittajana ensin Tesvisiossa ja vuodesta 1964 lähtien Yleisradiossa, missä hän työskenteli myös toimituspäällikkönä.
Yleisradiosta Paasilinna siirtyi vuonna 1974 ulkoministeriöön, valmistuttuaan ensin yhteiskuntatieteiden maisteriksi. Hän sijoittui lehdistösihteeriksi Suomen Moskovan-suurlähetystöön, Moskovasta Paasilinna siirtyi lehdistöneuvokseksi Washingtonin-suurlähetystöön.
Paasilinna valittiin kansanedustajaksi Helsingin vaalipiiristä vuonna 1983 SDP:n edustajana.
Vuonna 1989 hänet nimitettiin Yleisradion pääjohtajaksi, ja siinä tehtävässä hän toimi vuoden 1994 Yleisradion organisaatiouudistukseen asti.
Vuoden 1995 vaaleissa Paasilinna palasi eduskuntaan, ja väitteli samana vuonna Tampereen yliopistosta yhteiskuntatieteiden tohtoriksi. Vuodesta 1996 vuoteen 2009 hän toimi europarlamentaarikkona. Paasilinna jäi eläkkeelle 69-vuotiaana.
Valtiopäiväneuvoksen arvonimi Paasilinnalle myönnettiin vuonna 2018.
Eläkkeellä hän nautti perheensä seurasta ja elämästä kesäpaikassaan Jaalassa, omaiset kertovat. Paasilinnaa jäävät kaipaamaan vaimo Anja sekä tyttäret Miira, Petra ja Silja lapsineen.
Sosiaalisessa mediassa on keskusteltu paljon siitä, mitä olisi pitänyt tehdä toisin mursun hengen säästämiseksi – tai olisiko se pitänyt lopettaa jo aikaisemmin.
Mursua auttamassa ja sen kuntoa arvioimassa olleet asiantuntijat ovat saaneet kritiikkiä ratkaisuistaan. Keskustelu on ollut kiivasta esimerkiksi Korkeasaaren tviitissä, jossa kerrottiin mursun kuolemasta.
Mursua Kotkassa auttamassa ollut meribiologi Maiju Lanki kirjoitti keskiviikkona julkisen Facebook-päivityksen, jossa hän ottaa kantaa yleisön kritiikkiin.
– Näppiksen takana on hirveän helppo huutaa toimintaohjeita, mutta aina luonnon kanssa toimiessa asioilla on paljon enemmän kuin kaksi puolta, jotka kaikki täytyy yrittää ottaa huomioon. Se ei ole helppoa se, Lanki kirjoittaa.
Somessa on nyt "merinisäkäsasiantuntijoita"
Turun yliopiston tutkija Salla Tuomivaara on huomannut, että somekeskustelu mursun kuolemasta on ollut jopa poikkeuksellisen syyllisyyshakuista ja voimakasta.
– Henkilökeskeisen some-aikakauden syyllisen hakeminen näkyy tässä. Ei osata ajatella tätä laajempana kysymyksenä, vaan halutaan nimetä joku, jonka vika tämä on, Tuomivaara sanoo.
Eläinkäsityksiä ja niiden muutosta erityisesti sosiaalitieteissä tutkinut Tuomivaara sanoo. että tämäkin on somekeskustelulle tyypillistä.
Asiantuntijoilla kesti jonkin aikaa päätellä, onko mursu hyvässä vai heikossa kunnossa, mutta somettajat kertovat nyt omia päätelmiään mursun voinnista.
– Kaikenlaisten koronaterveys- ja sota-asiantuntijuuksien ohella on nyt löytynyt tällainen merinisäkäsasiantuntijuus. Somessa ihmiset ilmaisevat hirveän helposti sen tyyppisiä ajatuksia, että olihan se nyt aivan selkeää, että se oli heikko tai että olisihan se pärjännyt.
Tuomivaara toivoo, että jokainen tarkastelisi omaa sometoimintaansa ja pohtisi sitä, olivatko mursuun liittyvät päätökset ja toimet aidosti helppoja ja mustavalkoisia.
Eläinlääkärit kertovat oman näkemyksensä
Mursu kuoli tuoreiden tietojen mukaan mitä todennäköisimmin nälkään. Somettajat ovat ihmetelleet muun muassa sitä, miksei mursua otettu heti kiinni sen ilmestyessä rannalle Haminassa ja sitä, miksi mursua ei ruokittu, kun sen huomattiin olevan nälkiintynyt.
– Oikeasti, tätä toitottavat ihmiset, jotka eivät saa edes kissalleen lääkettä syötettyä ilman verinaarmuja. Miten he kuvittelevat, että mursua ruokitaan, jollei se halua stressaantuneena itse syödä? Lanki kysyy.
Tiistaina Kotkaan auttamaan tullut Lanki kertoo, että hänelläkin oli erilainen käsitys siitä, missä kunnossa mursu oli.
– Kun se oli siinä, näin meribiologina ja eläintieteilijänä, että se on tosi huonossa kunnossa. Kaikki ei ole aina sitä, miltä kuvissa ja videoissa näyttää.
Moni on Langin mukaan verrannut mursua hevoseen tai lehmään, jonka nostaminen on somettajan mielestä yksinkertaista. Mursu ei ole niin yksinkertainen.
– Mursu on kuin säkki, jolla ei ole raajoja. Mihin niitä liinoja laittaa, kun kaikki pullahtaa sieltä ympäri? Ei mursuakaan voi oikein roikottaa räpylöistä, Lanki selittää.
Mursu jäi Kotkassa jumiin kalastajan rysään. On arvioitu, että tapahtuma väsytti nälkään kuollutta mursua liikaa.Merivartiosto
Neljä Haminan kaupungineläinlääkäriä kertoo yhteisessä tiedotteessaan, että he pohtivat useita eri toimintaratkaisuja jo perjantaina mursun suhteen.
Eläinlääkärit olivat yrittäneet Korkeasaaren ohjeiden mukaan syöttää tutkimusta varten mursulle kaloja, joissa oli rauhoittavaa ainetta, mutta mursu ei suostunut syömään.
Korkeasaaren henkilökunta nukutusnuolineen ei eläinlääkäreiden mukaan ehtinyt paikalle perjantaina ennen mursun lähtemistä takaisin merelle. Ainoastaan rauhoitettuna se olisi voitu tutkia tarkemmin.
– Keinoja mursun pidättelemiseksi rannalla pohdittiin yhdessä Korkeasaaren, poliisin ja palolaitoksen kanssa, mutta turvallisia ja toimivia keinoja villieläimen pidättelemiseen rannalla ei keksitty, eläinlääkärit kertovat.
Lauantaina Korkeasaaresta ei päässyt ketään paikalle.
Tiistaina mursu hakeutui yhä kauemmas vedestä Kotkassa. Viranomaiset yrittivät estää eläintä karkaamasta.Juha Metso / AOP
Eläinlääkärit kertovat konsultoineensa koko ajan Korkeasaarta, joka edelleen otti yhteyttä kansainvälisiin asiantuntijoihin.
– Tiistai-aamuna näimme heti mursun kunnon romahtaneen perjantaista, se näytti nyt todella laihalta, luut erottuivat selvästi ja se ei juurikaan reagoinut ympäristön ärsykkeisiin. Asiantuntija-arvioiden mukaan mursun tulee edelleen antaa levätä, mahdollisesti jopa seuraavaan aamuun, he kertovat.
Eläinlääkärit pyysivät silti Korkeasaaren henkilökuntaa saapumaan mahdollisimman pian paikalle tiistaina arvioimaan mursun tilaa paikan päälle, koska kuvat eivät välttämättä kerro riittävästi mursun oikeasta tilasta. Korkeasaaren asiantuntijan saavuttua tehtiin päätös mursun siirtämisestä hoitoon.
Itse siirto sujui meribiologi Maiju Langin mukaan hienosti. Kaikki tekivät sujuvaa yhteistyötä mursun pelastamiseksi.
– Yleisö ehkä ajatteli, että siellä oli paljon tällaista odottelua ja edestakaisin kävelyä, mutta siinä tehtiin kyllä paljon suunnittelua ja pohdintaa siitä, miten toimia. Siinä, missä näytti että vaan seisotaan mursun ympärillä, niin siellä on yksi eläinlääkäri puhumassa asiantuntijalle ja muut odottavat, mitä asiantuntija sanoo, Lanki selventää.
“Pettymys on mursua suurempaa”
Syyttelijöiden lisäksi keskustelijoiden joukossa on myös niitä, jotka kohdistavat pettymyksensä esimerkiksi Suomen valmiuteen reagoida vastaaviin tilanteisiin nopeasti. Mursua seurannut kansa toivoi loppuratkaisuksi jotain muuta kuin kuolemaa tai lopettamista.
– Tuntuu siltä, että pettymys on mursua suurempaa. Jokainen ihminen varmaan ymmärtää, että kyse oli kuitenkin vain yhdestä eläimestä. Tuntuu, että näillä reaktioillaan ihmiset tuovat esiin yleisempää pettymystä luonnonvaraisten eläinten kohteluun, Tuomivaara pohtii.
Ruumiinavauksen perusteella mursu kuoli nälkään. Juha Metso / AOP
Kaupunkeihin eksyneet karhut, sudet ja hirvet saavat mursun tavoin kansalta huomiota, ja silloinkin sometietäjiä riittää. Usein hirvi päätetään ampua. Se on normaalia hirvestyskautena metsässä, mutta kaupungissa kuolema on jostakin syystä kansalle tragedia.
– Hirvet ja karhut ovat myös hyvin karismaattisia, jännittäviä ja suuria eläimiä, ja silti niitä ammutaan suuria määriä luonnossa. Voisi kyseenalaistaa, onko suomalaisten suhtautuminen niihin ja niiden yksilöarvoon kohdallaan.
Mursua voi muistaa ajattelemalla nykytilannetta
Tutkija Salla Tuomivaara toivoo, että keskustelu löytäisi tiensä kohti sitä, mitä maailmalle ja sen eläimistölle on tapahtumassa.
Tuomivaara huomasi aikoinaan Hongkongissa asuessaan, että suurkaupungin betoniviidakkoon eksyneet luonnonvaraiset eläimet johdateltiin poikkeuksetta kaupungista kärsivällisesti takaisin luontoon.
Tiheästi kansoitetulla alueella ei asutuksen keskelle harhautuneen eläimen lopettaminen ollut yleensä edes vaihtoehto.
– Ehkä luonnon tuhoutumista läheltä tarkkailtaessa sitä aletaan arvostaa enemmän. Suomessa on ehkä vähän sen tyyppistä ajattelua, että meillä luonto kasvaa aina takaisin, että täällä luonnolle ja eläimille voi tehdä mitä tahansa ja niitä aina riittää. Ei ole arvostusta eläinyksilöitä ja luontoalueita kohtaan, vaikka meilläkin luonnon tuho on osin silmiinpistävää ja lajikato todellisuutta.
Maiju Lanki toivoo myös, että mursun kohtalolla olisi tehtävä ihmisten tietoisuuden avaamisessa.
– Ei vain siinä, mitä eläinten kanssa voi tehtä, vaan myös siinä, mitä arktisilla alueilla tapahtuu.
Lanki kertoo, että hänen Facebook-kirjoituksestaan on tullut hänelle myös suoraan palautetta. Se hieman pelottikin etukäteen, mutta turhaan. Kirjoitusta on kiitelty.
– Palautteen antaja on kertonut esimerkiksi juuri kritisoineensa näitä asioita kaverilleen, ja nyt kun minä selitin nämä asiat auki, niin vähän hävettää, Lanki sanoo.
Salolaisen omakotitalon pihalla on leppoisa tunnelma. Pöydällä on muutamia ämpäreitä täynnä mustikkaa.
10-vuotiaat kaverukset, salolainen Eemil Laaksonen ja turkulainen Jimi Leino putsaavat mustikoita puhdistuslaitteen avulla. Toinen pojista kaataa kauhalla mustikoita suppiloon, joka on yhdistetty imuriin. Imuri imaisee osan roskista. Loput roskat pojat poimivat marjoista, jotka laskeutuvat sideharsokankaan päälle.
Poikien mustikat ovat myynnissä Facebookisssa, ja tilauksissa auttaa Eemilin äiti Tiia Tikkinen. Hän vakuuttaa, että pojat ovat aidon innostuneita omasta kesätyöstään, eivätkä aikuiset auta poiminnassa.
Eemil Laaksonen ammentaa kauhalla mustikoita puhdistuslaitteeseen. Imuri vetää osan roskista pois. Polvillaan oleva Jimi Leino poistaa jäljelle jääneitä roskia.Minna Rosvall / Yle
Poikia ei pysty pitämään pois metsästä, niin innokkaita he ovat.
Turkulainen Jimi Leino onkin välillä jäänyt yökylään Saloon, jotta päivän tilaukset saadaan valmiiksi asiakkaille.
Ämpäreissä on tarjolla täydellisen puhtaaksi siivottua mustikkaa. Välillä parivaljakko käy pomppimassa trampoliinilla. Sitten lähdetäänkin metsään, sillä päivän tavoitteesta uupuu vielä yksi ämpärillinen.
Mamma kannusti poimimaan
Eemil Laaksonen ja Jimi Leino poimivat mustikoita poimureilla, joissa on teippiä tukena. Poimintavauhti on niin kova, että välineet ovat kovilla.
Laaksonen näyttää, että varpuja pitää tukea ja sitten nykäistä poimuria. Poimuri alkaakin lentää varpujen päällä, ja pian ämpärin pohjalla on jo pari senttiä mustikoita.
– Olen poiminut 4-vuotiaasta asti. Mamma poimi aina paljon mustikoita. Sitten minäkin aloin poimia. Parasta on, kun ohikulkijat tulevat tsemppaamaan meitä, kertoo Eemil Laaksonen.
Jimi Leino ja Eemil Laaksonen ovat keränneet pöydällä olevat mustikat. Osa marjoista odottaa vielä puhdistusta.Minna Rosvall / Yle
Jimi Leino kertoo, että hänen kotinsa lähistöllä Turussa ei ole mustikoita, joten hän tulee Saloon poimimaan. Poimintainto on siis tarttunut kaverista vahvasti häneen.
– Rahat laitetaan säästöön ja unelmiin. Unelmana on pääsy NHL:ään, kertoo Leino.
Molemmat pojat pelaavat jääkiekkoa, mutta harrastavat myös muuta urheilua. Lähipäivät kuluvat nyt mustikkametsässä.
– Paras päiväkohtainen saalis on ollut 32 litraa, mutta jopa 50 litraa voidaan poimia. Siinä menee kolmesta neljään tuntia. Marjojen puhdistus siihen sitten vielä päälle. Pitää juoda paljon vettä välillä. Sillä lailla sitä jaksaa, kertoo Laaksonen.
Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 22. heinäkuuta kello 23:een asti.
Euroopan keskuspankki (EKP) kertoi tänään nostavansa ohjauskorkojaan 0,50 prosenttiyksiköllä. Se on ennakoitua enemmän, sillä vielä kesäkuussa EKP arvioi 0,25 prosenttiyksikön nostoa.
Nostamalla ohjauskorkojaan EKP pyrkii hillitsemään inflaatiota, joka laukkaa kaukana keskuspankin kahden prosentin tavoitteesta.
Vaikuttaako päätös asuntolainojen yleisimpään viitekorkoon, 12 kuukauden euriboriin?
– Odotan euriboreihin pientä liikettä ylöspäin, mutta tämän kokoiset koronnostot oli jo hinnoitellu 12 kuukauden euriboriin aika lailla sisään, toteaa Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu.
Koivun mukaan tämän hetkisessä 12 kuukauden euriborissa näkyy ennakointi siitä, että EKP:n heinäkuun ja syyskuun koronnostot olisivat yhteensä noin yhden prosentin luokkaa.
– Ne odotukset eivät tänään kovin paljoa muuttuneet, vaikka nyt nostoa tuli odotettua enemmän.
Lisää nostopäätöksiä on odotettavissa tulevaisuudessa, millaisia?
EKP:n mukaan uusille koronnostoille on vielä tarvetta, eli nostopäätöksiä on odotettavissa myös EKP:n neuvoston tulevilta kokouksilta.
Seuraava kokous on syyskuussa. Koivu arvelee, että tuolloin nosto on samaa luokkaa kuin nyt.
– Se voi olla enemmänkin, jos inflaatiopaineet kasvavat.
OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen kertoi Ylen pääuutislähetyksessä, että markkinoilla odotetaan EKP:n nostavan ohjauskorkoja tänä vuonna vielä yhden prosenttiyksikön verran ja ensi vuoden puolella 0,5 prosenttiyksikköä.
Myös Nordean Koivu arvioi, että ensi vuonna ohjauskorkoja saatetaan nostaa kuluvaa vuotta maltillisemmin.
Tulevan kehityksen ennustaminen on Koivun mukaan kuitenkin hankalaa, sillä taloudessa on merkkejä sekä inflaation kiihtymisestä että talouskasvun hiipumisesta, joka voisi tietää maltillisempia koronnostoja.
– Kiinassa menee huonommin, on sodan tuomat epävarmuudet, ostovoiman lasku, jotka voivat taittaa Euroopan talouskasvun ja rauhoittaa tilannetta.
Miltä 12 kuukauden Euribor näyttää vuoden päästä?
Nordean kesäkuun asuntomarkkinakatsauksessa arvioitiin, että 12 kuukauden euribor voisi olla ensi vuoden puoliväliin mennessä jo 2,75 prosenttia plussalla.
Koivun mukaan ennusteisiin on tullut enemmän alavireisyyttä alkukesän jälkeen.
– Yhden yksittäisen kehityspolun toteutuminen on epävarmaa, koska maailmantalous on nyt niin epävarma. Osa ennakoi, että vuoden päästä koroissa ollaan jo menossa alaspäin.
Koivun oma ennuste on, että 12 kuukauden euribor olisi nousemassa ensi heinäkuuhun mennessä reiluun kahteen prosenttiin.
Suomen Pankin tilastossa 12 kuukauden euribor oli keskiviikkona 1,164 prosenttia plussan puolella.
– Prosenttiyksikön verran tästä päivästä ylöspäin voisi olla oma arvioni. Pikemmin yli kahteen prosenttiin kuin alle sen.
OP:n Heiskanen arvioi puolestaan, että markkinoiden odotus 12 kuukauden euriborista olisi 1,8 prosentin tasolla vuoden päästä.
Näkyykö korkopäätös asuntolainoissa ja pitäisikö olla huolissaan?
– Totta kai se näkyy ja siitä pitääkin olla huolestunut.
Koivun mielestä jokaisen asuntovelallisen kannattaisi ottaa nyt huomioon nollakorkojen ajan päättyminen,
– Kotitalouksien kannattaa varautua nyt kaikenlaisiin skenaarioihin. Olen ollut yli 20 vuotta ekonomistina enkä muista että tällaista epävarmuuden määrää olisi ollut ikinä.
– Nyt pitäisi jokaisen miettiä, kuinka suuren korkoriskin haluaa kantaa ja voisiko sitä erinäköisillä suojilla vähentää. Kyllä näitä asioita kannattaa miettiä mielummin etukenossa, Koivu toteaa.
Rajoittaminen on lähtenyt liikkeelle vertaismajoituksen haittoihin, kuten myöhäiseen juhlintaan, kyllästyneiden naapureiden yhteydenotoista.
Skanskalla Airbnb-vapaita kerrostaloja on Oulussa rakenteilla yksi ja YIT:llä kaksi. Taustalla on kaupungin aktiivinen säätely.
Skanska-kotien Pohjois-, Itä- ja Länsi-Suomen aluejohtaja Mikko Herva kertoo, että heidän asiakkailtaan on tullut toive, että rakennusyritys jo asunto-osakeyhtiön perustamisvaiheessa kirjaisi yhtiöjärjestykseen maininnan, joka estää asuntojen lyhytaikaisen vuokrauksen.
Oulun Plaanatornissa se tarkoittaa kahta kuukautta tai sitä lyhyempää vuokra-aikaa.
Tällainen kirjaus on helppo tehdä yhtiöjärjestykseen siinä vaiheessa, kun asiasta ei ole päättämässä muita kuin Skanska.
– Juuri siksi asunnon ostajilta on tullut tämä pyyntö meille, koska myöhemmin sen yhtiöjärjestyksen muuttaminen voi olla vaikeampaa, sanoo Herva.
Oulun Plaanatorniin ei tule Airbnb-asuntoja.Timo Nykyri / Yle
Uusista taloista ostetaan loppusijoituspaikkoja
Skanskalle Plaanatorni on ensimmäisiä kohteita, jossa tätä lyhytaikaisen vuokraustoiminnan kieltämistä kokeillaan. Toistaiseksi palaute on ollut hyvää.
– Olemme suuntautuneet vahvasti omaan käyttöön ostamiseen. Yhtiöjärjestys on linjassa liikeidean kanssa, sanoo Herva.
YIT Asuntomyynti Oulun myyntineuvottelija Kristiina Vähäkuopus kertoo, että Ouluun rakentumassa olevien kerrostalojen Asematorni 3:n ja Telegrammin Airbnb-toiminnan kieltäviin yhtiöjärjestyksiin oli kaksi syytä.
Ensimmäinen syy oli Vähäkuopuksen mukaan kaupungin antamat ohjeistukset ja kaupungin suhtautuminen sellaisiin asunto-osakeyhtiöihin, joissa Airbnb-toimintaa on harjoitettu.
– Kaupungilla on hyvin tiukka linja, sanoo Vähäkuopus.
Toinen syy on se, että omalla tontilla sijaitsevaan kohteeseen haetaan ensisijaisesti oman kodin ostajia, joille Airbnb-vapaus voi olla positiivinen asia.
– Usea asiakas on sanonut ostavansa loppusijoituspaikkaa itselleen, sanoo Vähäkuopus.
Osakkeen ostanut on tyytyväinen kieltoon yhtiöjärjestyksessä
Oulun rakennusvalvonta vaatii, että rakentamisen pitää olla kaavan mukaista. Asuinkerrostalossa ei Oulun rakennusvalvonnan tulkinnan mukaan voida harjoittaa majoitustoimintaa.
– Meistä nämä uudenlaiset yhtiöjärjestykset ovat hyvä asia, sanoo rakennusvalvonnan johtaja Pekka Seppälä.
Hänen mielestään on tärkeää, että peli on selvä alusta lähtien.
– Ne, jotka pistävät rahansa kiinni asuntoon, tietävät mitä saavat, sanoo Seppälä.
Hän haluaa korostaa, että Oulu ei ole asian kanssa yksin.
– Näitä vastaavia ohjeistuksia on Helsingissä, Tampereella, Rovaniemellä ja Turkuun on tulossa, sanoo Seppälä.
YIT:n Asematorni kolmosesta osakkeen vaimonsa kanssa ostanut Kalle Seppänen on tyytyväinen.
– Oli todella positiivinen yllätys, että Airbnb-kielto oli kirjattu yhtiöjärjestykseen, sanoo Seppänen.
Seppästen edellisessä taloyhtiössä Oulussa jotkut heidän naapurinsa kärsivät talossa olleista Airbnb-huoneistoista.
– Meitä se ei häirinnyt, kun tapahtui talon toisessa päässä, sanoo Seppänen.
Lyhytaikaisen vuokraustoiminnan lieveilmiöistä kertovat jutut ovat kuitenkin saaneet Seppäset vieroksumaan ajatusta asettua samaan kiinteistöön, jossa on Airbnb-huoneistoja.
– Alun perin se vaikutti fiksulta toiminnalta, jossa omaa asuntoa vuokrataan ja toisaalta taas muualta vuokrataan itse. Tuli yllätyksenä, että se on nykyään niin ammattimaista, sanoo Seppänen.
Hänestä olisi hyvä, että majoitustoiminta ja asuminen pidettäisiin erillään toisistaan.
Rakennusluvan vastainen toiminta edelleen epäselvää
YIT:n Kristiina Vähäkuopus kertoo, että alalla on mietitty pelkästään lyhytaikaiseen vuokraustoimintaan tarkoitettujen talojen rakentamista, jolloin muiden asukkaiden elämä ei tilapäisistä asukkaista häiriintyisi.
Tätä on ehdottanut rakennusyrityksille muun muassa Oulun rakennusvalvonnan johtaja.
Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanervan mukaan lyhytaikaisen vuokrauksen kieltäminen jo ennakkoon yhtiöjärjestyksen avulla ei ole laajassa mitassa yleistynyt Suomessa, mutta muuallakin kuin Oulussa tällaista on tapahtunut.
Mia Koro-Kanervan mukaan Oulussa on kuitenkin tällä hetkellä maan tiukin Airbnb-linja.
Hän kertoo, että alkukesästä Oulussa järjestettiin aiheesta palaveri rakennusvalvonnan, Kiinteistöliiton, Isännöintiliiton ja Suomen vuokranantajien kesken.
Koro-Kanervan mukaan Oulun rakennusvalvonnalla on hyvin tiukka tulkinta siitä, mikä on rakennusluvan käyttötarkoituksen vastaista käyttöä. Asumiseen verrattava käyttö ja majoituskäyttö ovat kuitenkin kaksi eri asiaa.
– Ei lyhytaikainen vuokraus ole kiellettyä, mutta majoitustoiminta siellä asumiskäyttöön tarkoitetussa asunnossa on kiellettyä.
Helsingissä keskustelun yhteydessä esiin nousseissa tapauksissa on kyse toistuvasta hotellitoiminnan kaltaisesta täyden palvelun majoitustoiminnasta.
– Siellä käy siivoojat ja on aamiaiset, respat ja se toistuvuus, sanoo Koro-Kanerva.
Hän arvioi, että KHO:n ratkaisuista huolimatta rajanveto siitä, mikä on rakennusluvan tai asunto-osakeyhtiölain vastaista toimintaa, on epäselvää.
Jos kaikki lyhytaikainen vuokraus kielletään rakenteilla olevan talon yhtiöjärjestyksessä, sen voi hyvin Koro-Kanervankin mielestä tehdä.
– Onhan meillä taloja, joissa yhtiöjärjestys kieltää kaiken vuokraustoiminnan, sanoo Koro-Kanerva.
Mitä ajatuksia aihe herättää? Voit osallistua keskusteluun Yle-tunnuksella 23. heinäkuuta klo 23:een saakka.
Suomea viime ja tällä viikolla ihastuttaneesta mursusta jäljelle jäänyt jäte päätyy Kankaanpäässä sijaitsevan Honkajoki Oy:n poltettavaksi.
Mursusta saatavaa rasvaa voidaan käyttää esimerkiksi biopolttoaineen ja peltolannoitteena. Mursun koko loppuruho saadaan hyötykäytettyä, joten siitä ei mene mitään hukkaan.
– Tämän tyyppiset eläimet hyvin tyypillisesti tulevat meille. Se muuttuu täällä EU:n sivutuoteasetuksen mukaiseksi toiminnaksi, kertoo Honkajoki Oy:n toimitusjohtaja Kari Valkosalo.
Honkajoki Oy on eläinperäisten sivutuotteiden käsittelijä ja jalostaja. Yritys valmistaa lihantuotannon yhteydessä syntyneistä orgaanisista sivutuotteista raaka-aineita esimerkiksi eläinten ruokiin, lannoitteisiin, kosmetiikkaan ja biopolttoaineisiin.
Mursun nahka ja luuranko menevät Luonnontieteelliseen museoon, jossa se konservoidaan ja laitetaan esille yleisönäyttelyyn. Loppuosien saapumisen aikataulusta Honkajoelle ei ole vielä tietoa. Sitä ei kuljeteta erikseen, vaan se saapuu aikanaan Ruokavirastosta muun eläinperäisen jätteen mukana.
– Aluksi mursu kuivataan ja steriloidaan, jonka jälkeen siitä erotellaan rasva ja proteiini. Rasvaa käytetään biopolttoaineena ja proteiinia lannoitteena pelloille tai turkiseläimille, mikäli kysyntää on, Valkosalo sanoo.