Lappeenrannan opiskelija-asuntoihin on tänä syksynä tunkua.
Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö LOASin asuntoa jonottaa tällä hetkellä noin 740 opiskelijaa, jotka eivät asu ennestään LOASilla. Heistä runsaat 300 on ilmoittanut olevansa uusia opiskelijoita.
Samaan aikaan vapaana on joitakin kymmeniä soluasuntoja ja yksittäisiä yksiöitä tai perheasuntoja. Toisaalta elokuun lopussa voi vapautua asuntoja, joiden nykyiset asukkaat eivät ole vielä irtisanoneet vuokrasopimuksiaan.
LOASin toiminnanjohtaja Joonas Grönlund kuvaili hakijamäärää jo viime viikolla suureksi. Hakemuksia on tullut sen jälkeen vielä muutamia kymmeniä lisää.
– Yksiöitä ei käytännössä löydy, niitä on ihan yksittäisiä vapaana. Soluasuntoja löytyy merkittävästi paremmin, mutta jos kaikki nyt asuntoa hakevat myös tulevat Lappeenrantaan, kaikille ei löydy opiskelija-asuntoa syyskuun alussa, Grönlund ennakoi.
Kansainvälistyminen näkyy
LOAS ja ylioppilaskunta varautuvat järjestämään noin sadalle opiskelijalle tilapäismajoitusta lukuvuoden alussa.
Tilapäismajoitus tarkoittaa esimerkiksi kerrossängyillä varustettuja kerhohuoneita. Vastaava järjestely on ollut käytössä aiemminkin.
Opiskelija-asuntojonoissa näkyy LOASin mukaan nyt etenkin se, että Lappeenrantaan on tulossa aiempaa enemmän tutkinto-opiskelijoita ulkomailta.
Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on joitakin satoja suurempi kuin aiemmin. Opiskelijamäärät ovat kasvaneet useissa tutkinto-ohjelmissa, minkä lisäksi opiskelijoita tulee erillisten yhteistyösopimusten kautta esimerkiksi Kiinasta ja uutena Keniasta.
Yliopisto virittelee uusia asumiskuvioita
Opiskelija-asuntosäätiön lisäksi LUT-yliopisto tekee parhaillaan töitä opiskelija-asuntojen järjestämiseksi.
– Lappeenrannan Asuntopalvelun kanssa viemme yhteistyötä eteenpäin, asuminen Rakuunamäellä on saamassa jatkoa ja olemme selvittäneet muitakin vaihtoehtoja, projektipäällikkö Tanja Karppinen LUT-yliopistolta kertoo.
Lappeenrannan Asuntopalvelu on puolestaan kaupungin vuokra-asuntoyhtiö. Sen asunnoissa asuu opiskelijoita jo ennestään, mutta nyt yhteistyötä on tarkoitus tiivistää.
Selvityksen alla on esimerkiksi se, voisiko tyhjillään olevia kaupungin asuntoja kalustaa vaihto-opiskelijoiden käyttöön.
Lappeenrannassa rakennetaan parhaillaan myös uutta opiskelija-asuntotaloa entisen kaupunginteatterin paikalle kaupungin keskustaan.
LOASin toiminnanjohtaja Joonas Grönlundin mukaan rakennustyöt etenevät suunnitellusti, ja ensi vuoden tammikuussa 133 opiskelijaa saa uuden yksiökodin.
Jonotusaika opiskelijayksiöön on tällä hetkellä noin vuoden – ja pysynee ennallaan myös uuden talon valmistuessa.
– Viimeksi, kun valmistui suuri määrä yksiöitä, jono ei lyhentynyt yhtään. Mitä enemmän meillä on hyvää tarjontaa, sitä enemmän on myös opiskelijoita, jotka eivät olisi muuten ajatelleet meitä vaihtoehdoksi, mutta hakevat meille asumaan, Grönlund sanoo.
Löysitkö jo opiskelija-asunnon syksyksi, vai etsitkö vielä? Keskustelu on auki 21.7. klo 23.00 asti.
Länsi-Suomen merivartiosto odottaa loppuviikosta kesän vilkkainta aikaa. Lomat ja ennustettu helle tuovat ihmisiä merelle.
Merivartiostolla on jo alkuviikosta ollut useita pelastustehtäviä sekä purje- että moottoriveneisiin.
Tehtäviä on ollut päivittäin parisenkymmentä.
Keskiviikkona iltapäivällä hinattiin satamaan Turussa Airistolla konevian saanutta moottorivenettä. Veneessä oli kaksi henkilöä ja koira. Alusta ei oltu pystytty veden syvyyden takia ankkuroimaan ja se oli vaarassa ajautua karille. Tehtävää olivat turvaamassa vapaaehtoistyötä tekevä Turun Meripelastusyhdistys sekä Vartiolentolaivueen helikopteri.
Meripelastusjohtaja Tomi Maunu muistuttaa veneilijöitä valmistautumaan sään vaihteluihin.
– Viikonlopulle on ennustettu ukkoskuuroja, joten kannattaa varmistaa, ettei ukkospuuska irrota venettä kiinnityksistä tai ankkuri petä.
Veneessä tulee kaikilla olla pelastusliivit päällä, myös veneen kunto kannattaa tarkastaa ennen liikkeelle lähtöä. Reittisuunnitelma tulee myös olla maissa olevien tiedossa.
Pieksämäkeläinen Tuula Gargano toteuttaa poksin vuokraamisella vuosikymmeniä kyteneen unelmansa karavaanarielämästä.
– Olen haaveillut tästä niin pitkään, mutta aina aiemmin on tuntunut ettei aika riitä. Viime kesänä päätin, että nyt toteutan haaveeni, kertoo vapaata elämäntapaa arvostava Gargano.
Poksissa viehättää sen helppo käsiteltävyys, ketteryys ja huokea hinta.Dani Branthin / Yle
Yksin tai ystävänsä kanssa matkustava nainen on ollut parin vuoden aikana tyypillisin asiakas pokseja vuokraavalle yrittäjälle. Anu Svensk Oitista on yksi harvoja poksien vuokraajia Suomessa.
– Aiemmin tyypillisin asiakas oli vanhempi pariskunta, mutta naisten osuus on muutaman vuoden aikana noussut nollasta reilusti yli puoleen, kertoo Anun Auton yrittäjä Anu Svensk.
Poksilla on helppo aloittaa
Legendan mainetta nauttiva poksi on tuttu karavaanaaripiireissä. Sympaattisen näköinen matkailuvaunu ärsyttää harvemmin, ja pieneen tilaihmeeseen halutaan yleensä kurkistaa sisälle, kertoo Anu Svensk.
Poksissa viehättää sen helppo käsiteltävyys, ketteryys ja huokea hinta perinteiseen asuntovaunuun verrattuna. Svensk arvelee suosion syyksi, että poksilla naistenkin on helpompi lähteä itsenäisesti tien päälle.
Naiset ovat ottaneet poksit omakseen, sanoo yrittäjä Anu SvenskDani Branthin / Yle
Tuula Gargano aikoo suunnata poksinsa kanssa sinne, missä aurinko paistaa ilman tarkkoja matkasuunnitelmia. Anun antaman käyttöopastuksen jälkeen olo tuntuu luottavaiselta.
– Tämä on ihana, juuri sellainen kuin kuvittelin! Jos jään jumiin, niin varmasti joku tulee minua auttamaan. Tässä on kaikki tarvittava, tuumaa Gargano.
Poksissa on istumatilaa muutamalle.Dani Branthin / Yle
Voit keskustella aiheesta torstai-iltaan klo 23:een saakka.
Suomessa on surtu myöhään tiistai-iltana kuolleen mursun kohtaloa.
Sosiaalinen media on täyttynyt surunvalitusten lisäksi erilaisista tavoista muistaa naarasmursua, joka menehtyi matkalla Korkeasaaren villieläinsairaalaan. Etenkin Haminassa mursun kohtalo on koskettanut monia.
Käsistään kätevät ovat tehneet mursusta taideteoksia pitkin mursuilmiötä. Eräs haminalaislähtöinen Instagram-käyttäjä kertoi, että yleisurheilun MM-kisoja katsellessa päässä pyöri vain mursu. Paperille syntyi kuva mursusta ja Haminan satametrisestä lipputangosta.
Edesmenneen kotkalaisen laulaja-lauluntekijän Juha Vainion poika Ilkka Vainio sanoitti isänsä tunnetun Vanhojapoikia viiksekkäitä -kappaleen uudelleen ja jakoi uudet sanat Facebook-tilillään.
Media-alan ammattilainen Laura Haimila puolestaan julkaisi sosiaalisen median kanavillaan tekemänsä mursun kuolinilmoituksen.
Suomalaiset ovat käsitelleet mursua ja sen poismenoa myös meemein. Kuvasisällöt ovat nyt muuttuneet yön jälkeen vakavammiksi, vaikka hauskatkin kuvat kiertävät edelleen.
Mursua käsiteltiin monin eri tavoin sosiaalisessa mediassa. Jatkuvassa liikkeessä ja muutoksessa olevat meemit mursusta on keräilty sosiaalisen median kanavilta, kuten Twitteristä.Jasmina Kauta / Yle
Haminaan virallinen muistomerkki?
Mursua on kutsuttu mediassa ja sosiaalisessa mediassa Haminan mursuksi, koska se rantautui ensimmäisenä Suomessa Haminaan.
Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen on seurannut mursun kohtaloa yllättyneenä ja surullisena. Hän kehottaa ihmisiä pohtimaan, onko mursussa kyse jostakin suuremmasta.
– Meidän on mietittävä merta, siellä olevaa luontaista eläimistöä ja miten se voi. On sattumaa, että mursu joutui tänne, mutta onko tämä silti ilmiö, joka kertoo muutoksesta, Muhonen pohtii.
Mursu on saanut Suomessa niin suuren mediahuomion, että sen olemassaolo on jäänyt tuskin keltään huomaamatta.
Hamina Tattoon aikana tapahtuman kojulla myytiin muun muassa mursuaiheisia jääkaappimagneetteja, joilla reagoitiin nopeasti tilanteeseen. Silloin mursu pötkötteli vielä Haminassa ja voi eläinlääkärien arvion mukaan hyvin.
Muhonen toivoo, ettei mursua nyt kaupallistettaisi sen surullisen kohtalon vuoksi.
– Harva osasi odottaa, että tällainen eläin voisi tulla tänne. Ilmiönä se herättää ajattelua ja keskustelua. Mursua ja sen kohtaloa ei pidä muistaa kaupallisena ilmiönä vaan luonnonilmiönä.
Lipuistaan tunnettu kaupunki ei suunnittele suruliputusta, mutta kysyttäessä muistomerkin kaltaisesta muistamisesta Muhonen sanoo, että se voisi olla ihan mahdollista.
– Miksi ei. Jos minä sen tekisin, sen paikka olisi siellä, missä mursu yöpyi ja oli. Se voisi olla selkeä taulu tai vastaava, jossa kerrottaisiin tapahtumasta ja ilmiöstä. Kyllä tähän tullaan palaamaan, kesälomaansa viettävä Muhonen kertoo.
Mursun muistotilaisuus Kotkan Meripäivillä
Haminalaisen majakkalaiva s/s Hyökyn tunnettu kippari Patu Patanen aikoo järjestää mursulle muistotilaisuuden Kotkan Meripäivillä lauantaina 30. heinäkuuta perinteisten Kympin kahvien jälkeen.
– Se on lyhyt ja ytimekäs tilaisuus, jossa mursua muistetaan ilolla.
Mikko Mykkänen / Yle
Patanen on jo varmistanut omalta osaltaan sen, ettei mursu unohdu Haminassa. Hän maalasi tiistaina Haminan Tervasaaressa sijaitsevalle tukikohdalleen mursu-tekstin.
Patanen nimesi mursun jo viime viikolla vastikään 92-vuotiaana kuolleen luotsiystävänsä mukaan Masaksi. Kun mursu näyttäytyi ensimmäisen kerran, Patanen ajatteli, että Masa oli tullut mursun muodossa tervehtimään häntä.
Pitkin Pohjoismaiden rantoja liikkunut mursu on aiemmin ristitty Stenaksi.
Korkeasaari kertoi varhain keskiviikkona Twitterissä, että viime päivien koettelemukset ja kuljetukset olivat Suomeen rantautuneelle mursulle liikaa. Heikkoon kuntoon mennyt eläin menehtyi matkalla villieläinsairaalaan.
Korkeasaaren villieläinsairaalaan eläintenhoidon ja suojelun johtaja Nina Trontti kertoi jo ennen kuljetusta sen riskeistä.
– Kyseessä on huonokuntoinen eläin. Nukutus on aina riski ja myös kuljetus on aina riski. Toivottavasti eläin selviää.
Tampereella koettiin vastaavanlainen tragedia lähes päivälleen 50 vuotta sitten.
Sorsapuistossa sijainnut eläintarha oli päätetty sulkea muun muassa ahtaiden tilojen takia, ja suurin osa eläimistä siirrettiin Ruotsiin. Puolasta lahjaksi saadut leijonat Tam ja Pere nukutettiin siirtoa varten.
Nukutus koitui kuitenkin Tamin kohtaloksi. Aamulehti kertoi 18. heinäkuuta 1972, että kun huumattu Tam nostettiin kuljetuslaatikkoon ja punnittiin, sen huomattiin kuolleen. Toinen leijona Pere selvisi hengissä Ruotsiin.
Aikansa suosikkinähtävyys
Tampereen eläintarha sai alkusysäyksensä vuonna 1960, kun puolalainen ystävyyskaupunki Łódź lahjoitti yllättäen Tampereelle kaksi leijonanpentua. Nimikilpailun päätteeksi ne ristittiin Tamiksi ja Pereeksi.
Pennut päätyivät aluksi Korkeasaareen, mutta pohdintojen jälkeen Tampereelle perustettiin eläintarha. Se rakennettiin Sorsapuistoon, vanhaan teurastamon rakennuksiin.
Eläintarha avautui yleisölle 1. heinäkuuta 1964. Siitä tuli heti Tampereen suosituin matkailukohde – avajaisvuonna kävijöitä oli yli 93 000. Ajan myötä tarhan eläinkanta kasvoi, ja siellä oli muun muassa apinoita, karhuja, tiikereitä, leopardeja, susia ja kettuja.
Karhu pelotti pikku-Heidiä
Tampere-seuran pitkäaikainen toiminnanjohtaja Heidi Martikainen kävi eläintarhassa pikkukoululaisena. Eläimiä paremmin mieleen jäi paikan voimakas haju.
– En muista niinkään leijonia, vaan apinat ja erityisesti karhun. Se oli pelottava, ja pohdin, että pitääkö sen häkki.
Tampere-seura julkaisi vuonna 2005 nyttemmin edesmenneen eläintarhan esimiehen Leo Weckmanin päiväkirjoista kootun kirjan Jäähyväiset eläintarhalle.
Weckman muisteli, miten hän hoiti eläimiä yhdessä eläintarhassa työskennelleen vaimonsa kanssa joskus myös pariskunnan kotona. Weckmanin mukaan eläintarhan työntekijät huolehtivat eläimistä kuin omistaan.
– Hän kertoi minulle käyneensä katsomassa Pere-leijonaa Ruotsissa, ja että se muisti hänet, Martikainen sanoo.
Delfiinien siirto sai suuren huomion
Vuonna 1972 tuli voimaan uusi, entistä tarkempi eläinsuojelulaki. Paineet rapistuneiden häkkien ja vanhojen teurastamon rakennusten kunnostamiseksi kasvoivat. Myös asukit kaipasivat lisätiloja.
Samaan aikaan alkeellisen häkkieläintarhan arvostelu lisääntyi lehdistössä, ja Tampereen kaupunki päätti sulkea eläintarhan. Eläimistä osa luovutettiin Ruotsiin ja muihin eläintarhoihin. Moni myös lopetettiin. Tampereen eläintarha suljettiin 27. syyskuuta 1972. Nykyään sen paikalla on vuonna 1990 käyttöön otettu Tampere-talo.
Tampereen delfiinit siirrettiin elokuussa 2016 Särkänniemestä julkisuudelta piilossa.Kaisu Jansson / Yle
Isoimman huomiota saanut eläinten siirto tapahtui Tampereella elokuussa 2016. Silloin Särkänniemen delfinaarion delfiinit Veera, Delfi, Leevi ja Eevertti lennätettiin Tampere-Pirkkalasta Kreikkaan, Ateenan lähellä sijaitsevaan delfinaarioon. Särkänniemi ei tiedottanut siirrosta etukäteen, mutta myöhään illalla järjestettyä operaatiota seurattiin laajasti tiedotusvälineissä.
Delfiinejä pitkään hoitanut Kai Mattson kertoi Aamulehdessä, että eläimet kuljetettiin neljässä laatikossa, eikä niitä rauhoitettu matkan ajaksi. Delfiinit selvisivät siirrosta hyvin.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta torstaihin 21.7. kello 23:een saakka.
Suomalaisten asiantuntijoiden mukaan Euroopan komission suunnitelma ja asetusehdotus kaasun kulutuksen vähentämisestä ei juuri vaikuta Suomessa.
Komissio ehdottaa, että jäsenvaltiot vähentäisivät vapaaehtoisesti 15 prosenttia maakaasun kulutuksestaan viiteen edelliseen vuoteen nähden. Kulutuksen vähentäminen tapahtuisi elokuun alusta ensi vuoden maaliskuun loppuun asti.
Asiantuntijat näkevät tämän kolahtavan erityisesti muutamiin EU-jäsenvaltioihin. Venäjän maakaasusta erityisen riippuvaisia ovat olleet Slovakia, Italia, Saksa ja Unkari.
Suomessa tilanne on toinen.
– Kaasun tuonti Venäjältä loppui meillä jo toukokuussa. Lisäksi olemme tehneet keväällä sopeuttamistoimia kaasun osalta, joten komission ehdotusten vuoksi Suomessa ei tarvitse tehdä toimenpiteitä, työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Elina Hautakangas analysoi.
Hän huomauttaa, että komission asetuksessa halutaan suojata kuluttajia, kotitalousasiakkaita sekä kriittisiä toimintoja, esimerkiksi sairaaloita.
– Ne eivät kuulu vähentämistavoitteen piiriin ollenkaan. Myös siltä osin olemme Suomessa hyvin turvallisessa asemassa.
Hautakankaan mukaan kaasua käyttäviä kotitalouksia on Suomessa ainoastaan muutama tuhat. Kaasun kulutus on meillä huomattavasti pienempää kuin monissa muissa maissa.
– Suomessa on alle kymmenen toimijaa, jotka käyttävät yli 80 prosenttia kaikesta kaasusta, mitä Suomeen tuodaan, Hautakangas kiteyttää.
Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Elina Hautakangas sanoo Suomen varautuneen hyvin kaasun käytön vähentämiseen.Esa Fills / Yle
Keinot maiden omassa harkinnassa
Myös Energiateollisuuden EU-edunvalvontapäällikön Antti Kohopään mielestä Suomi pystyy toteuttamaan 15 prosentin vähennystavoitteen "suhteellisen hyvin".
– Suomessa yritykset ovat jo korvanneet kaasun käyttöä, koska se on kallista ja sille on ollut vaihtoehtoja. Siihen ollaan varauduttu, että kaasua voidaan joutua jossain vaiheessa korvaamaan.
Kohopää näkee vaikutusten olevan Suomessa lähinnä välillisiä. Koska energiasta on niukkuutta sekä kysynnän ja tarjonnan välinen tasapaino on järkkynyt, energia on entistä kalliimpaa.
Tilanne ei tule näillä näkymin helpottumaan tulevana talvena.
– Taloudellisesti siihen on hyvä varautua. Kannattaa myös varautua säästämään kaikkea energiaa, vaikka ei itse kaasua käyttäisikään, Kohopää sanoo.
Hän huomauttaa, että komissio jättää keinot 15 prosentin vähennykselle pitkälti jäsenmaiden omaan harkintaan.
Teollisuudessa ratkaisuna voisi Kohopään mukaan olla energianlähteiden vaihtaminen, mikäli se on mahdollista.
– Jos se ei ole mahdollista tai kaasua ei ole saatavilla, prosesseja tullaan varmaankin jonkin verran sulkemaan. Tämä on euroopanlaajuinen huoli: paljonko sitä tulee tapahtumaan, miten kalliiksi se tulee ja paljonko se tulee aiheuttamaan työttömyyttä.
Suuri valiokunta koolle
Eduskunnan suuri valiokunta kokoontuu tulevana perjantaina kesken eduskunnan kesätauon.
Kokouksen aiheena on ylimääräinen EU:n energiaministereiden kokous, joka pidetään ensi viikon tiistaina. Suuren valiokunnan kuultavana on elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.).
Ensi tiistaina energiaministereiden kokouksessa keskustellaan energian toimitusvarmuudesta EU:ssa ja ennen ensi talvena toteutettavista lisätoimista.
Hoitajia houkutellaan tällä hetkellä tekemään ylitöitä, vaihtamaan työvuoroja tai ylipäänsä pysymään töissä isoillakin rahasummilla.
Hoitajajärjestö Tehyn edunvalvonta-asiantuntija Juha Honkakoski arvioi, että hoitajille tarjottavien rahallisten porkkanoiden käyttö on lisääntynyt viimeisen vuoden ja etenkin tämän kesän aikana eri puolilla maata.
Honkakosken mukaan hoitajalle saatetaan maksaa jopa 250 euron kertakorvaus, mikäli hän suostuu tekemään ylitöitä tai ylimääräisen vuoron.
Käyttöön on otettu myös muunlaisia väliaikaiskeinoja.
Esimerkiksi Oulussa kaupunginsairaala korotti vuoden loppuun asti sairaanhoitajien palkkaa 200 eurolla kuussa. Korotuksen saavat sairaalassa työskentelevät, mahdolliset uudet työntekijät ja myös sairaanhoitajan sijaisuuksia tekevät opiskelijat.
Pirkanmaalla sairaanhoitopiiri maksaa puolestaan tällä hetkellä 500 euron vinkkipalkkioita löytääkseen uusia työntekijöitä. Tarvetta on esimerkiksi lääkäreille mutta myös laajasti hoitohenkilökunnalle.
– Tästä huomaa, että hoitajapula on oikeasti päällä tällä hetkellä, Juha Honkakoski sanoo.
Yle kysyi suurimmilta sairaanhoitopiireiltä, ovatko ne korottaneet kesän ajaksi hoitajille maksettavia hälytysrahoja ylitöiden tekemisestä tai vuorojen vaihtamisesta. Kysyimme myös, paljonko joustoja on tehty määrällisesti ja millaisia rahasummia niihin on kulunut.
Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla sairaanhoitopiiri maksaa tänä kesänä hoitajille suurempia hälytysrahoja kuin koskaan aiemmin.
Hälytysrahaa on korotettu viime kesään verrattuna arkipäivien osalta noin 100 eurosta 150 euroon ja viikonlopuilta noin 140 eurosta 250 euroon. Varallaolokorvaus on kolminkertaistettu 400 euroon.
PPSHP:n vs. hallintoylihoitajan Kirsi Ranniston mukaan korotukset tehtiin, jotta töissä oleva henkilökunta joustaisi, koska hoitajien sijaisia on ollut entistä hankalampi löytää. Rannisto arvioi, että korotukset ovat tepsineet.
– Henkilökunta on tarttunut porkkanaan, hän sanoo.
"Väitän, että tilanne tulee vain pahenemaan"
Tehyn Juha Honkakoski kuvailee nykytilannetta hyvin huolestuttavaksi. Hän ei pidä kestävänä ratkaisuna sitä, että hoitajien joustamista "joudutaan ostamaan isolla rahalla".
– Työnantajat käyttävät nyt poikkeustilanteita varten luotuja porkkanajärjestelyjä koko ajan turvatakseen perustoimintaa. Tämä on hölmöläisten peiton jatkamista, Juha Honkakoski moittii.
Honkakosken mielestä ratkaisua hoitajapulaan pitää lähteä hakemaan kestävämmin: tehdä palkkaohjelma hoitajille ja parantaa työoloja.
Hoitajapula on Tehyn arvion mukaan näkynyt tavalliselle kansalaiselle niin, että hoitoon on ollut aiempaa vaikeampi päästä.
Esimerkiksi Tampereella yliopistollisessa sairaalassa on huomattu, että tänä kesänä odotusajat ovat venyneet.
– Potilaat joutuvat odottamaan päivystyksestä osastolle tai osastolta jatkohoitoon entistä pidempiä aikoja. Myös tutkimuksiin joudutaan odottamaan pidempään, TAYSin ylihoitaja Kaija Roine-Mentula arvioi.
Myös osastoja on suljettuna enemmän kuin viime kesänä ja sulkuajat ovat pidempiä.
Roine-Mentula ei usko, että hoitajapula helpottaa kesälomien jälkeenkään.
Samaa mieltä on Juha Honkakoski.
– Väitän, että tilanne tulee vain pahenemaan.
Keräämme kokemuksia siitä, miten hoitajapula on vaikuttanut ihmisten elämään tänä vuonna. Voit kertoa kokemuksistasi tästä linkistä löytyvällä lomakkeella.
Hoitajapulan ratkaisukeinoja käsitellään myös illan A-studiossa. Vieraina perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén ja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola. A-studio Yle TV1 ja Yle Areena kello 21.05
Avustus- ja pelastustehtävien määrä merillä on selvästi jäljessä edelliskesistä. Suomen Meripelastusseuran mukaan kahtena aiempana kesänä tehtäviä on ollut tässä vaiheessa kautta yli 1100, mutta tänä kesänä niitä on ollut 830.
Yksi syy voi olla siinä, että veneilykausi alkoi tänä vuonna edellisvuosia myöhemmin, sanoo Suomen meripelastusseuran turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Marko Stenberg.
Myös polttoaineiden korkea hinta on voinut vähentää veneilyä.
– Nämä ovat tietenkin osin arvauksia, mutta uskon, että kyllä se vaikuttaa selvästi tilanteeseen. Esimerkiksi juhannuksena oli hiljaisempaa. Ihmiset viettivät enemmän aikaa saarissa ja mökillä, Stenberg sanoo.
Myös pohjoisella Perämerellä pelastus- ja auttamistehtäviä on ollut aiempaa vähemmän, vaikka kausi alkoi ajallaan ja kesäkuu oli erittäin lämmin.
– Luulen, että polttoaineen hinnat ovat rajoittaneet jollakin tasolla veneilymääriä, Meri-Lapin meripelastusseuran puheenjohtaja Esa Eronen arvioi.
Hän toivoo, että tehtävien määrä pysyisi aiempaa alhaisemmalla tasolla myös loppukesällä.
Veneilijät viihtyvät enemmän satamissa ja lentokentillä
Korona-aika käynnisti Suomessa veneilybuumin, mutta nyt tilanne on jonkin verran tasoittumassa, arvioi venealan keskusliiton Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusalo.
Koronarajoitusten purkamisen jälkeen ihmisten vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat lisääntyneet. Lentokentät ovat ruuhkautuneet, kun ihmiset matkustelevat jälleen sankoin joukoin ulkomaille.
– Satamissa on kuulunut myös sitä, että tänä kesänä veneillä on ajettu aiempaa hieman lyhyempiä matkoja, Pajusalo kertoo.
Suomen meripelastusseuran Marko Stenberg on huomannut, että moottoriveneillä liikkumisen tapa on ehkä hieman muuttunut ainakin Saaristomerellä ja Suomenlahdella.
– Satamissa pysähdytään nyt pidemmäksi aikaa. Kun ennen saatettiin käydä päivän vierailuilla, nyt ollaan 3–4 päivää. Toki siinä menee rahaa satamapalveluihin, joten vaikea sanoa, syntyykö säästöä, Stenberg pohtii.
Myös sisävesillä on ollut aiempaa hiljaisempaa. Järvipelastajilla tehtävää on ollut tavallista vähemmän Etelä-Savon vesillä.
Huolestuttava ilmiö yleistynyt
Suomen meripelastusseuran mukaan polttoaineen loppuminen kesken venematkan on yllättänyt entistä useamman veneilijän tänä kesänä. Polttoaineen loppumisesta johtuvia tehtäviä on ollut yli 10 prosenttia kaikista tehtävistä, kun normaalisti niitä on 4–6 prosenttia.
Marko Stenberg ei suosittele tinkimään polttoaineen määrästä, vaikka se onkin viime aikoina merkittävästi kallistunut.
– Polttoaineen loppuminen kesken matkan on täysin turha vaaran aiheuttaja. Tankissa on hyvä olla 30 prosenttia enemmän tavaraa kuin matkan kulutukseksi on arvioitu, koska matkaan voi tulla mutkia. Sääolot voivat muuttua tai joudutaan jostain syystä ajamaan nopeudella, jolla kulutus suurempi.
"Tankissa on hyvä olla 30 prosenttia enemmän tavaraa kuin matkan kulutukseksi on arvioitu." Marko Stenberg
Oman veneen kulutusominaisuudet on syytä tuntea.
– Esimerkiksi liukuvilla veneillä matkanopeuden laskeminen liukukynnyksen tuntumaan tai sen alapuolelle kuluttaa enemmän polttoainetta kuin liu’ussa ajaminen, Stenberg sanoo.
Vesillä avun saapuminen voi kestää tunteja, joten siihen on hyvä varautua.
– Sen lisäksi, että tankki on täynnä, pitää myös veneen moottorin ja varusteiden olla kunnossa. Puhelimessa tulee olla virtaa. Lisäksi kannattaa varata mukaan riittävästi juotavaa ja syötävää.
Ilmajoen Ahonkylään on elokuussa aukeamassa itsepalvelukauppa. Mini Smart -nimellä toimiva kauppa on Etelä-Pohjanmaan ensimmäinen elintarvikkeita myyvä itsepalvelukauppa.
Idea sen perustamiseen syntyi kauppias Petri Jaakkolalle, kun kylälle kaivattiin lähikauppaa.
– Lähdettiin miettimään, että millä tavalla tämä olisi kaikista kustannustehokkainta toteuttaa ja selvitysten perusteella päädyttiin automaattikauppaan.
Ahonkylän itsepalvelukauppa tulee olemaan auki vuorokauden ympäri. Jotta varkaudet saadaan ehkäistyä, kauppaan pääsee sisään tunnistautumalla pankkikortilla. Ostokset voi kerätä vaikka omaan reppuun tai ostoskassiin. Kun kaikki tarvittava on kerätty, asetetaan ostoskassi tai reppu maksualueelle.
– Maksualueen automatiikka lukee kaikki tuotteet muutamassa sekunnissa, jonka jälkeen suoritetaan normaali korttimaksu.
Maksamisen jälkeen kaupassa oleva automatiikka analysoi, ettei maksualueella ole maksamattomia tuotteita. Tämän jälkeen kaupan ovet avautuvat ja asiakas pääsee ulos.
Mini Smart -itsepalvelukauppa aukeaa Ahonkylän vanhan M-marketin toimitiloihin, jossa kunnostustyöt ovat parhaillaan käynnissä. Emilia Aho / Yle
Kyläläiset vaikuttavat tuotevalikoimaan
Vaikka Ahonkylän kauppa tulee toimimaan itsepalveluna, työllistää se Jaakkolan lisäksi yhden osa-aikaisen hyllyttäjän.
Tuotevalikoimasta tulee olemaan pienen lähikaupan yleisimmät elintarvikkeet. Kyläläisille on myös laitettu kysely siitä, mitä he toivoisivat tulevasta kaupasta löytyvän ja paljonko gluteenittomille tuotteille on tarvetta.
Alkoholi ja tupakkatuotteet eivät Mini Smartin tuotevalikoimaan kuulu.
– Niitä ei ole lupaa myydä, eivät ne välttämättä tällaiseen konseptiin sopisikaan.
Mini Smartin kuppias Petri Jaakkola sai idean itsepalvelukaupan perustamiseen kyläkaupan tarpeesta. Emilia Aho / Yle
Elintarvikkeita myyvät itsepalvelukaupat ovat Suomen mittakaavassa harvinaisia
Suomessa toimivista elintarvikkeita myyvistä itsepalvelukaupoista ei Ylen selvitysten mukaan löytynyt tilastoituja tietoja. Ilmajoelle perustettava itsepalvelukauppa on kuitenkin todennäköisesti Etelä-Pohjanmaan ensimmäinen.
Pääkaupunkiseudulla toimii muun muassa öljynjalostusyhtiö Nesteen Easy Deli -nimiset itsepalvelukaupat.
Vantaalla, Helsingissä ja Tuusulassa sijaitsevat kaupat ovat Nesteen Suomen asemaverkostosta vastaavan johtajan Katri Taskisen mukaan pilottivaiheessa, eikä toiminnan laajentamisesta ole tehty päätöksiä.
– Saamamme asiakaspalautteet ovat olleet positiivisia, ja olemme kehittäneet pilotteja asiakaspalautteiden perusteella.
Nesteen Easy Deli -kaupat eroavat Ahonkylään avattavasta Mini Smartista siten, että pankkikortin sijaan Easy Deliin pääsee sisään Nesteen omalla mobiilisovelluksella. Molemmissa kaupoissa käytössä on RFID-teknologia, joka mahdollistaa kaikkien tuotteiden hinnan lukemisen kerralla.
Uusi kauppa herättää kiinnostusta
Pari viikkoa sitten julkaistu ennakkoinfo Ahonkylään avautuvasta itsepalvelukaupasta on Jaakkolan mukaan kerännyt erittäin hyvää palautetta.
– En olisi uskonut, että näin paljon aiheuttaa positiivista palautetta. Kauempaakin on moni laittanut viestiä, että tämä pitää tulla testaamaan.
Uuden kaupan avajaisia vietetään elokuussa, mutta Jaakkola ei vielä tiedä niiden tarkkaa ajankohtaa.
– Ohjelmaa ei ole vielä tarkkaan suunniteltu, mutta kyllä silloin pyritään järjestämään opastusta kaupan käyttöön ja muutakin toimintaa tuohon piha-alueelle.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta torstaihin 21.7. kello 23:een saakka.
Loimaan kaupungin palvelusihteeri Heli Koivisto asettelee puhelintaan polkupyörän ohjaustangossa olevaan telineeseen, ja on valmiina kantamaan kortensa kekoon kaupungin kevyen liikenteen väylien kuntokartoitukseen.
– Vaikuttaa mielenkiintoiselta ja hauskalta. Peli oli myös helppo asentaa. Katsotaan, montako hedelmää tulee saaliiksi, Koivisto sanoo ja polkaisee sähköpyöränsä matkaan.
Tällä kertaa Loimaan katujen kuntokartoitusta ei tehdä perinteisellä tavalla, vaan tiedot katujen kunnosta kerätään yhdessä paikallisten kanssa Crowdsorsa-mobiilipelillä.
Pelissä kuvataan katuja videolle ja kerätään virtuaalisia hedelmiä ja marjoja. Kerätyt hedelmät katoavat pelaajien ruuduilta reaaliajassa.
Kun tiet on kuvattu, videoista analysoidaan tekoälyn avulla teiden vauriot. Tämän jälkeen kaupungilla on käytössään ajankohtainen tieto katuverkostonsa kunnosta.
Loimaan kaupungin palvelusihteeri Heli Koivisto ja tekninen johtaja Antti Korte haastavat kaupunkilaiset mukaan talkoisiin.Arttu Kuivanen / Yle
Loimaan kaupungin tekninen johtaja Antti Korte kertoo, että pelin avulla tehdyistä kuntokartoituksista on saatu hyviä kokemuksia eri puolilla Suomea.
– Järjestelmän toimittaja oli yhteydessä ja katsottiin, että tämä voisi toimia oikein hyvin Loimaalla, Korte kertoo.
– Toisena vaihtoehtona olisi ollut, että lähdetään inventoimaan autolla ajaen koko katuverkko läpi. Sillä olisi ehkä saatu enemmän dataa, mutta aikataulu ja kustannukset olisivat olleet toiset, Korte lisää.
Nyt Loimaalla kartoitetaan kevyen liikenteen väylien kuntoa. Myöhemmin elokuussa ja ensi keväänä vuorossa on ajoratojen mittauksia.
Tällä kertaa kartoitettavana on yhteensä noin 50 kilometriä kevyen liikenteen väyliä, ja pelaajille jaettavia palkkioita siitä kertyy yhteensä reilut 180 euroa. Palkkiot maksetaan sovelluksesta suoraan pelaajien tilille sen mukaan, kuinka paljon hedelmiä pelaaja on kerännyt.
Antti Korte uskoo, että kevyen liikenteen väylien kunto on Loimaalla suhteellisen hyvällä mallilla.
– Sitä varten tätä tehdään, että löydetään ne huonoimmat pätkät ja pystytään kohdentamaan toimenpiteet sellaisiin paikkoihin, jotka ovat verkostollisesti merkittäviä ja huonoimmassa kunnossa. Niihin laitetaan panoksia seuraavina vuosina, Korte sanoo.
Pelaajat tienaavat rahaa poimimalla virtuaalimarjoja ja samalla kartoittavat kevyen liikenteen väylien kuntoa.Arttu Kuivanen / Yle
Idean takana tamperelainen startup-yritys
Loimaalla pelattavan mobiilipelin taustalla on tamperelainen startup-yritys Crowdsorsa, joka toimii Suomen lisäksi myös Ruotsissa ja Iso-Britanniassa.
Katujen kartoitusta pelin avulla on tehty eri puolilla Suomea, muun muassa Uudessakaupungissa, Lahdessa ja Vaasassa.
– Käyttäjät ovat olleet hyvin mielissään. Hedelmien keräämistä on pidetty koukuttavana ja pelaajat ovat päässeet tutustumaan kotikaupungissaan sellaisiin paikkoihin, joissa ei muuten tulisi kuljettua, kertoo Crowdsorsan toimitusjohtaja Toni Paju.
Alun perin idea joukkoistettuun kuva- ja videodatan keräämiseen syntyi Pajulle työmatkalla Mosambikissa.
– Olin vetämässä tieprojektia, jossa tehtiin teiden kartoituksia. Samaan aikaan tutustuin ohjelmistoon, jolla voi konenäön avulla analysoida katujen päällystevaurioita videoista. Mietin heti, että olisi säästänyt paljon aikaa ja vaivaa, jos joku olisi voinut ne videot ottaa meille, Paju kertoo pelin idean synnystä.
Crowdsorsa-mobiilipeliä on ehditty jo hyödyntää myös muihin kuin katuverkostojen kuntokartoituksiin. Tampereella sitä käytettiin heinäkuun alussa hulevesikaivojen inventointiin.
– Projektin odotettiin kestävän kuukausia, mutta se vei lopulta vain vuorokauden, jonka aikana kuvia kertyi noin 23 000 kappaletta, Toni Paju kertoo.
Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 21. heinäkuuta kello 23:een asti.
Tänä kesänä julkisuuteen on jälleen noussut tapauksia, joissa autoon jätetyille eläimille on käynyt huonosti. Heinäkuun alussa uutisoitiin kymmenestä rescue-koirasta, jotka kuolivat lämpöhalvaukseen Tallinnan ja Helsingin välisellä laivamatkalla.
Vuosittain Suomen maanteitä pitkin kulkee kymmeniä miljoonia tuotantoeläimiä säästä riippumatta.
Eläimiä koskeviin eettisiin kysymyksiin erikoistunut filosofi, Turun yliopiston eläin- ja ympäristöetiikan dosentti ja vanhempi tutkija Elisa Aaltola kertoo saavansa huolestuneilta ihmisiltä toisinaan yhteydenottoja teuraskuljetuksista. Vastikään hän sai kuvia ja videoita paimiolaiselle levähdyspaikalle jätetystä teuraskuljetusvaunusta, jonka kyydissä oli nautoja. Tuona päivänä lämmintä oli ollut vajaat 20 astetta.
Kuvaaja oli soittanut asiasta poliisille ja kysynyt myös Aaltolalta, onko tuotantoeläinten jättäminen levähdyspaikalle kuumalla ilmalla laitonta.
– Valitettavasti jouduin vastaamaan, ettei se ole.
Toisinaan teuraseläimiä täytyy kerätä laajalta alueelta. Tämän vuoksi eläinkuljetusrekan vaunuja voidaan jättää odottamaan esimerkiksi levähdyspaikoille.
Suurin osa tuotantoeläimistä joutuu vähintään kerran elämässään kuljetuksen kyytiin. Suomenkin teuraskuljetuksista säädetään EU:n lainsäädännössä, jossa määritellään muun muassa kuljetusvaunujen sallitut lämpötilat ja enimmäiskuljetusajat.
Lain mukaan lämpötilan tulee pysyä koko kuljetusmatkan 5–30 asteen välillä. Laki sallii kuitenkin viiden asteen vaihtelun suuntaan ja toiseen säätilasta riippuen. Kylmimmillään kuljetusauton lämpötila voi olla nollassa ja kuumimmillaan 35 asteessa.
Lämpöä säädellään eri keinoin
Määrättyjen lämpötilojen lisäksi laki vaatii kuljetusvälineisiin viilennys- ja lämmitysjärjestelmät. Ilmanvaihdon pitää toimia vähintään neljän tunnin ajan. Kuljetusvälineissä on oltava myös hälytysjärjestelmä, jonka on herätettävä kuljettajan huomio, kun eläinten kuljetusosastojen lämpötila saavuttaa enimmäis- tai vähimmäisrajan.
Eläinten oloon kuumassa vaikuttaa myös se, kuinka tiiviisti eläimet ovat.
– Kuumuus stressaa eläimiä. Jos autossa on useita 700-kiloisia nautoja yli 30 asteen lämmössä, on eläimillä todella kuuma, sanoo Luken Eläinten hyvinvointikeskuksen (EHK) johtava asiantuntija Satu Raussi.
Kysyimme eläinkuljetuksista myös Suomen suurimmilta lihataloilta.
HKScanilta kerrotaan sähköpostitse, että kuumalla säällä eläinten oloa pyritään helpottamaan muun muassa siten, että niitä lastataan yhteen autoon vähemmän. Kuljetusautojen lämpötilaa seurataan jatkuvasti. Kesällä autoja myös viilennetään tuulettimilla ja luukkuja avaamalla, talvella autoja lämmitetään.
Myös Atrian nautoihin erikoistunut eläinlääkäri Tuomas Herva pitää tärkeänä sitä, että kuljetuskontit saadaan helteillä viileämmiksi, sillä kuumuus tuottaa eläimille stressiä.
– Normaalisti yhteen kuljetukseen menee keskimäärin 50 nautaa, tarpeen tullen kyydistä voidaan jättää esimerkiksi kymmenen eläintä pois, jolloin ilma vaihtuu paremmin, Herva sanoo.
Yksi stressaava tekijä voikin olla myös tila, joka kullekin eläimelle on varattu. Laki antaa reunaehdot tilasta, joka eläimellä tulee olla kuljetuksen aikana.
Nautojen ja sikojen on mahduttava seisomaan ja makaamaan kuljetuksen aikana. Broilereiden osalta laki ei ota kantaa siihen, onko niiden pystyttävä seisomaan.
– Ihmettelen kovasti, miten vajaan neliömetrin tilassa 300-kiloinen aikuinen nauta pystyy makaamaan. Ahtaat tilat voivat aiheuttaa eläimille ruhjeita ja etenkin broilereille murtumia, eläinfilosofi Elisa Aaltola pohtii.
Eläinlääkäri Tuomas Hervan mukaan lypsykarja ei mielellään makaa kuljetusautossa.
– Ne mahtuisivat makaamaan, vaikka eihän se yhdelle eläimelle varattu tila suuri ole. Puolestaan liharotuiset sonnit makailevat niitä useammin.
Hervan mukaan makuutilan lisääminen nykyisestä ei automaattisesti parantaisi eläinten hyvinvointia ja makuuhaluja. Pikemminkin se voisi johtaa eläinten horjumiseen matkan aika.
Tilastokeskuksen tilaston mukaan vuosien 2011–2020 välisenä aikana kuormatiheys, eli se, kuinka täyteen auto lastataan, on vaihdellut 50 prosentista 78 prosenttiin.
– Kuitenkin myös Suomessa tuotantoeläinten kohtelu on taloudellisesti tiedostavaa ja asioissa pyritään säästämään. Mitä ahtaammin eläimet on pakattu, sitä edullisemmaksi kuljetus tulee, Aaltola sanoo.
Stressitön matka on myös lihantuottajan etu
Eläinten stressin lieventäminen on paitsi eettinen kysymys, myös lihantuottajille hyödyllistä.
Jos tuotantoeläin stressaantuu voimakkaasti kuljetuksen aikana ja ennen teurastusta, voi se vaikuttaa lihan makuun.
Eläimille niiden lastaaminen autoon, kuljetus teurastamolle, pysähdykset ja poistuminen autosta voivat olla hyvin stressaavia, toteavat sekä Elisa Aaltola että Satu Raussi.
– Moni eläin on viettänyt elämänsä yhdellä tai kahdella tilalla, osa omassa häkissä tai karsinassa näkemättä koskaan aurinkoa. Se voi tuottaa eläimelle suurta pelkoa, kun ne yhtäkkiä joutuvat vieraaseen vempaimeen, joka liikkuu ja tärisee. Eläimillä ei ole kykyä ymmärtää, mitä tapahtuu, Aaltola sanoo.
Stressiä voivat tuottaa myös vieraiden laumojen eläimet ja ihmiset, jotka ovat mukana lastauksessa ja autojen purkamisessa. Atrialta kerrotaan sähköpostitse, että eläinten stressiä pyritään vähentämään esimerkiksi rauhallisella käsittelyllä.
Atria, Snellman, ja HKScan kertovat kaikki noudattavansa toiminnassaan eläinkuljetuslakia. Eläimiä kuljetetaan lain hyväksymillä kalustoilla, joita voi kuljettaa vain henkilö, jolla on kuljettajan ja hoitajan pätevyystodistus.
Atrialta kerrotaan, että matkan aikana eläimet ovat levollisia. Esimerkiksi teurassiat asettuvat autoon yleensä rauhallisesti makuulle lepäämään, kun ovat tottuneet uuteen tilanteeseen. Yhtiöstä sanotaan, että asiantunteva rauhallinen käsittely ja hyvä kalusto minimoivat eläinten kokemaa stressiä.
Kuljetusmatkat voivat kestää tunteja
Tuotantoeläinten kuljetusajat ovat herättäneet kritiikkiä ympäri Eurooppaa.
Eri eläimille on säädetty eri aikarajoja, joiden jälkeen niiden tulee saada levätä tai ne tulee ruokkia ja juottaa. Esimerkiksi sikoja voi kuljettaa tauotta pisimmillään 24 tunnin ajan.
Puolestaan nautoja saa kuljettaa korkeintaan 14 tunnin ajan, jonka jälkeen niille on tarjottava vähintään tunnin lepotauko, jonka jälkeen niitä voidaan kuljettaa vielä toiset 14 tuntia.
Kuljetusmatkaan lasketaan myös pysähdykset esimerkiksi tapauksissa, joissa vaunu jätetään pysähdyspaikalle odottamaan.
Luken Eläinten hyvinvointikeskuksen johtava asiantuntija Satu Raussin mukaan se, miksi nautojen yli kahdeksan tunnin kuljetusmatkat ovat yleisempiä kuin sikojen kohdalla, selittyy sillä, että nautatilat ovat enemmän hajallaan kuin sikatilat. Vaikutusta on myös sillä, että pitkien etäisyyksien maassa teurastamot ovat harvassa.
Grafiikassa mainitut välityseläinkuljetukset tarkoittavat sitä, että tilalla syntyneet eläimet, kuten vasikat, kuljetetaan kasvamaan toiselle tilalle.
HKScanilta sanotaan, että pääsääntöisesti eläinten kuljetusmatkat ovat melko lyhyitä, mutta tilojen sijainnista johtuen osa kuormista on pidempiä. Eläinkuljetukset suunnitellaan siten, että maksimikuljetusajat eivät ylity.
Atrialta kommentoidaan, että yhtiön eläinkuljetuksissa eläimet viettävät autossa keskimäärin kolmesta neljään tuntia. Broilerien kuljetusmatkat Atrialla ovat lyhimmät, keskimäärin noin 38 kilometriä.
Broilereiden kuljetusajoista ja matkoista ei ole avointa tilastotietoa saatavilla. Myöskään tauoista ei ole tietoa. Suomessa suurin osa broilereiden tuotantotiloista sijaitsee melko lähellä siipikarjateurastamoja.
MOT:n selvityksen mukaan kuljetuksissa teurastamoille kuoli vuonna 2018 yli 110 000 broileria. Keskimäärin noin kolmesta viiteen prosenttia erästä voi saada murtumia siipiinsä koko teuraskuljetuksen yhteydessä.
Laki määrittelee myös, miten usein eläimiä on juotettava matkan aikana. Aikuisia nautoja voidaan kuljettaa ilman juottamista 14 tunnin ajan ja vasikoita yhdeksän tunnin ajan. Siipikarjalle vettä ei tarvitse tarjota, jos matka-aika on alle 12 tuntia. Sioille tulee olla vettä jatkuvasti tarjolla, mikäli matka on yli kahdeksan tuntia.
HKScanilta kerrotaan, että heidän sika- ja nautakuljetuksissa eläimille on aina tarjolla juomalaitteet. Puolestaan siipikarjan kuljetusmatkat ovat lyhyitä, joten niissä vettä ei ole tarjolla. Atrian kaikissa kuljetusautoissa on juomavesilaitteet.
Lievästi sairasta eläintä saa kuljettaa
Lain mukaan eläintä ei saa kuljettaa, mikäli se on loukkaantunut. Puolestaan lievästi sairasta tai loukkaantunutta eläintä saa kuljettaa.
Nautojen kohdalla tyypillisiä tuotantoeläinten vammoja ovat muun muassa ontuminen ja erilaiset paiseet, broilereilla puolestaan jalkaviat sekä murtumat ja sioilla vatsahaavat. Sikojen kohdalla puhutaan toisinaan myös kuljetustaudista.
Eläinten kuljettajat voivat tarvittaessa soittaa ja pyytää konsultaatiota eläinlääkäreiltä. Atrian nautoihin erikoistunut eläinlääkäri Tuomas Hervan mukaan rajanveto siitä, onko eläin liian sairas kuljetukseen, on toisinaan vaikeaa. Vaivojen tulisi olla niin lieviä, etteivät ne voi pahentua matkalla.
– Päävastuu eläimistä on kuljettajalla, se on vaativa tehtävä.
Jokainen teurastettava eläin tarkastetaan ennen teurastusta elävänä. Sillä varmistetaan, että eläin on terve ja elintarvikkeeksi kelpaava.
Eläimiin ei saa kohdistaa väkivaltaa kuljetuksen yhteydessä, mutta sähköpiiskan käyttö on sallittua täysikasvuisten nautojen ja sikojen kohdalla silloin, kun ne kieltäytyvät liikkumasta.
Vuonna 2015 Yle julkaisi materiaalia, jossa teuraslastaukseen ajettavia sikoja tökitään sähköpiiskalla ja lyödään ajolevyllä.
– Pelokas eläin ei mielellään liiku eteenpäin, jolloin helposti käytetään sähköpiiskaa, Aaltola sanoo.
Eläinkuljetuksissa ongelmia ympäri EU:ta
Teuraskuljetusmatkoja kertyy vuosittain suuria määriä, sillä Suomessa teurastetaan vuosittain kymmeniä miljoonia tuotantoeläimiä. Vuonna 2019 teurastettiin 82,5 miljoonaa eläintä. Näistä yli 80 miljoonaa oli broilereita.
Eläinten kuljetuksia maanteillä valvoo enimmäkseen poliisi liikenteen valvonnan yhteydessä. Apunaan poliisi voi käyttää tarvittaessa virkaeläinlääkäriä.
Vuosina 2015–2018 aluehallintoviraston viranomaiseläinlääkärit tarkastivat yhteensä 1531 eläinkuljetusta. Vuosien 2019 ja 2020 tarkastusmäärä oli 856. Tarkastusten mukaan Suomen eläinkuljetuksissa noudatetaan varsin hyvin säädöksiä.
Eläimiä koskeviin eettisiin kysymyksiin erikoistunut filosofi Elisa Aaltola ajattelee, ettei eläinsuojelutarkastuksen määrä ole kovin suuri verrattuna kuljetusten määrään.
– Ongelma on siinäkin, ettei valvonta ei paljasta mitään kovin hätkähdyttävää, koska laki on suoraan sanoen kelvoton.
Eläinten suojelua kuljetuksen aikana käsittelevän tutkintavaliokunnian selvitystyön pohjalta eläinten kuljetuksesta tulisi tehdä meppien mukaan eettisempää. Yksi keino olisi kuljettaa kuolleita eläimiä elävien sijaan. Arkistokuva.Toni Pasanen / Yle
Euroopan parlamentin perustama tutkimusvaliokunta on todennut, että eläinkuljetuksissa on järjestelmällisesti ongelmia kaikkialla EU:ssa. Selkeimmät rikkomukset liittyivät liian matalaan tai ahtaaseen kuljetustilaan, ruoan tai veden puutteeseen ja liian huonokuntoisten eläinten kuljettamiseen.
Valiokunta vaatii muun muassa kuljetusmatkojen lyhentämistä siten, että matka teurastettavaksi saisi kestää enintään kahdeksan tuntia. Myös tiineiden ja nuorten eläinten kuljetuksiin haluttaisiin parannusta.
EU:n ulkopuolelle suuntautuvien kuljetusten osalta valiokunta haluaa, että elävien eläinten kuljetukset sallittaisiin vain maihin, jotka noudattavat vastaavia eläinten hyvinvointia koskevia normeja. Suomesta on viety turkiseläimiä Kiinaan ja jalostuseläimiä muualle Eurooppaan.
Vielä lainsäädäntöä ei siis ole uusittu, mutta EU komissio on arvioinut uuden eläinten hyvinvointilainsäädäntöehdotuksen valmistuvan ensi vuoden loppuun mennessä.
Oletko sinä nähnyt teurasautoja tiellä liikkuessasi? Keskustele aiheesta perjantaihin kello 23:een saakka.
Teuraseläimiä saa kuljettaa jopa 35 asteen lämpötilassa useita tunteja
Vuosittain Suomen maanteitä pitkin kulkee kymmeniä miljoonia tuotantoeläimiä. Teuraskuljetusmatkoja kertyy suuria määriä, sillä Suomessa teurastetaan vuosittain yli 80 miljoonaa tuotantoeläintä. Eläinten oikeuksiin erikoistuneen tutkijan mukaan Suomen kuljetuksissa ei havaita paljoa rikkomuksia, koska kuljetuksia säätelevä laki on kelvoton.
Maaseututöissä ulkomaalaiset työntekijät jäävät usein vaille sopimuksen mukaista palkkaa, lisiä ja lomaa
Maatiloilla työelämän pelisääntöihin on luotu joustoja, jotta vaikkapa poikivat eläimet voidaan hoitaa myös yöaikaan. Rami Moilanen / Yle
Teollisuusliiton mukaan suomalaisen työelämän pelisääntöjä rikotaan usein maaseutuyrityksissä, kun työntekijä on ulkomaalainen kausityöntekijä tai työluvan varassa työskentelevä. Ilmoituksia työehtojen polkemisesta tulee mm. alipalkkauksesta, ylipitkistä työpäivistä, puuttuvista lomista ja tauoista. Sopimuskumppani Maaseudun Työnantajaliitto MTA myöntää, että sopimusta rikotaan toisinaan tietämättömyyden vuoksi.
Britannia saa pian uuden pääministerin
Britannian ulkoministeri Liz Truss (keskellä) iloitsi keskiviikkona pääsystä konservatiivien puheenjohtajakisassa kahden viimeisen ehdokkaan joukkoon.NEIL HALL / EPA-EFE/All Over Press
Torstaista on tulossa aurinkoinen ja helteinen päivä suurimpaan osaan maata. Lännessä lämpötila voi kohota paikoin jopa 30 asteeseen. Käsivarren Lappi jää selvästi muuta maata viileämmäksi sinne päivän mittaan ajautuvien sateiden myötä.
Suomi sai tänä vuonna uuden ammattikunnan, kompostitarkastajat. Jos talossasi tai kesämökilläsi on komposti, joudut ilmoittamaan viranomaiselle kompostin vastuuhenkilön, pöntön tilavuuden ja käyttöajan. Tarkastaja tarkastaa, oletko ilmoittanut oikein. Mökkisi kompostin tiedot talletetaan valtakunnalliseen kompostirekisteriin.
En vähättele yhtään kompostitarkastajan työtä. Varmasti takapihoilta löytyy kompostoreja, jotka voisivat olla paremmin hoidettuja. Joissakin voi olla kansi vinossa tai kuhmu kyljessä. Ja itse asiassa, tarkastajahan tarkastaa sitä ilmoitusta, joka tarkastusta varten on tehty. En väitä vastaan.
Silti herää kysymys, onkohan kompostien nuuskiminen nyt varmasti kunnan virkamiehen tärkeää työtä.
Me tarvitsemme hyvää hallintoa, jotta asiat sujuisivat. Hallinto voi kuitenkin myös irtautua arjesta ja alkaa elää omaa elämäänsä, välittämättä muusta maailmasta.
Vertailukohtia tosin löytyy menneisyydestä. Yksi aikoinaan otsikoihin päätynyt virkakunta oli pyöriäisentarkkailijat.
Jos ette muista, mikä on pyöriäinen, niin minäpä kerron. Se on pieni, leikkisä valas. Pyöriäinen on hyvin hauska eläin, sitähän sen nimikin kuvastaa. Se hyppii meressä pitkiä hyppyjä ja läiskähtää taas aaltoihin. Pyöriäiset ovat suosikkieläimiä delfinaarioissa, joissa niitä pidetään sirkuseläiminä, siis vankeina.
Suomeenkin piti 1970-luvulla saada pyöriäisentarkkailijoita. Heitä ei kuitenkaan sijoitettu delfinaarioihin vaan kalastusaluksiin. EU käski niin ja kuten tiedämme, EU:ta pitää totella.
Pyöriäisiä tarkkailtiin aikansa, mutta turhaan, yhtäkään ei löytynyt. Niinpä Suomi joutuikin raportoimaan EU:lle, että tarkkailussa saatiin tulokseksi puhdas nolla, joten todennäköisesti pyöriäisiä on vesillämme varsin vähän.
Hallinto on, tai sen pitäisi olla, aina kansalaisia varten. Me tarvitsemme hyvää hallintoa, jotta asiat sujuisivat. Hallinto voi kuitenkin myös irtautua arjesta ja alkaa elää omaa elämäänsä, välittämättä muusta maailmasta.
Tämä omassa kuplassa eläminen ei silti ole pelkästään hallinnon etuoikeus, kyllä sitä löytyy myös tiedeyhteisöistä ja tiedotusvälineistä.
Todellisuus on joskus tarua ihmeellisempää.
Äskettäin uutisoitiin, että eräs ely-keskus oli tehnyt poliisille tutkintapyynnön joistakin viljelijöistä, jotka ampuivat valkoposkihanhia suojellakseen viljelmiään täystuholta. Mitään laitonta ei tapahtunut, lintujen karkottamiseen oli lupa, sen oli samainen ely-keskus itse myöntänyt. Ongelma oli raportointi, viljelijäparat kun eivät olleet osanneet täyttää digitaalista raportointikaavaketta oikein, muutama rasti oli mennyt väärään ruutuun. No, kyllähän sellaisesta täytyy jo tehdä rikosilmoitus poliisille.
Ely-keskuksen linja tuntuu kohtuuttomalta. Verottajakin on armollisempi: jos laitat tiedot väärälle riville, saat korkeintaan kehotuksen korjata ilmoituksen, mutta verottaja ei sentään soita poliisia paikalle.
Todellisuus on joskus tarua ihmeellisempää. Sosiologi Max Weber nimitti aikoinaan tätä kasvottoman virkavallan kaikkea valvovaa asennetta byrokratian rautahäkiksi.
Osa Helsingin kaupungin työntekijöistä on jäänyt ilman palkkaa. Kassassa on rahaa, mutta uusi tietokonejärjestelmä on juntturassa.
Samanlainen tapaus koskee viljelijöitä. Heille ilmoitettiin, että tämän vuoden EU-tuet maksetaankin vasta ensi vuonna, koska Brysselissä on päätetty yllättäen niin, vastoin kaikkia sopimuksia.
Byrokratia on välttämätön paha, me tarvitsemme sitä, jotta yhteiskunta toimisi. Häntä alkaa kuitenkin heiluttaa koiraa, jos byrokraattisista menettelyistä tulee itsetarkoitus. Vanha pohjoismainen tuomarinohjekin sanoo, että mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei saata olla lakikaan.
Suomalaiset ovat tottuneet luottamaan viranomaisiin. Tämä luottamus on pääomaa, jota ei kannattaisi menettää. Jos ihmisille syntyy tunne, että viranomaisten ei tarvitsekaan välittää ihmisten ongelmista, tai että byrokratian päätehtävä on pelkkä pilkunviilaus, luottamus horjuu.
Vanha viisaus on, että kun ohjesääntö loppuu, voidaan ottaa järki käyttöön. Tämä neuvo pitäisi painaa jokaisen ohjesäännön viimeiseksi lauseeksi.
Lauri Kontro
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
Kolumnista voi keskustella 22.7. klo 23.00 saakka.
Meripelastajat joutuvat aiempaa useammin auttamaan veneilijöitä, jotka ovat tankanneet liian vähän polttoainetta.
Suomen meripelastusseuran toimitusjohtaja Jori Nordstöm harmittelee veneilijöiden halua säästää polttoainekustannuksissa.
– Aivan varmasti säästetään väärästä paikasta, jos jätetään se viimeinen litra tankkaamatta.
Polttoainekustannuksissa säästämisellä voi lopulta olla päinvastainen seuraus lompakolle. Meripelastusseuran lasku veneen hinaamisesta voi nousta satoihin euroihin.
Nordström neuvoo tankkaamaan venereissulle noin 30 prosenttia enemmän polttoainetta kuin uskoo tarvitsevansa. Jos vahinko kuitenkin sattuu, meripelastusseuran jäsenyyden ostaneet saavat hinausapua maksutta.
Polttoaineen loppumisesta johtuvien tehtävien lisääntymisestä huolimatta kuluva kesä on ollut meripelastajille rauhallinen. Veneilijöitä on ollut liikkeellä tavallista vähemmän.
– Osaltaan sitä voi selittää polttoaineen hinta, osaltaan viileät kelit, Nordström arvelee.
Nordström uskoo kuitenkin, että tulevasta viikonlopusta tulee yksi kesän kiireisimmistä, jos sää on helteinen.
Yle järvipelastajien matkassa
Yle seuraa torstaina Kuopion järvipelastajien valmistautumista kiireiseen viikonloppuun suorassa lähetyksessä kello 8.30 alkaen.
Kuopion järvipelastajat on saanut tänä kesänä uuden meripelastusaluksen. Nordström kertoo, että paikalliset meripelastusseurat tekevät vastaavia hankintoja vain noin kerran 25 vuodessa.
Kuopion järvipelastajien puheenjohtaja Hanna Venäläisen mukaan uusi alus on hieman edellistä pienempi.
Aluksella pystyy kuitenkin kulkemaan noin 40 solmua eli reilua 70 kilometriä tunnissa. Lisäksi alus selviää vaativistakin tehtävistä.
– Suorituskykyä on sen verran, että pystymme myös isoja aluksia avustamaan, Venäläinen kertoo.
Myös Kuopiossa kesä on toistaiseksi ollut tavallista rauhallisempi. Venäläisen mukaan meripelastustehtäviä on ollut noin 40. Yleensä luku on tässä vaiheessa kesää noin 60.
Kuopion lähistöllä on kuitenkin paljon veneilijöitä ja isoja järvenselkiä, joten loppukesästä uusi alus saattaa olla ahkerassa käytössä.
Ruokaviraston Helsingin toimipaikassa suoritetaan tänään poikkeuksellinen operaatio, kun patologin pöydälle päätyy suomalaisten huomion ja sympatiat puoleensa vetänyt mursu.
– Mursu lajina on poikkeuksellinen. Se on ensimmäinen, joka on päätynyt meidän ruumiinavauksemme koskaan, mutta periaatteessa operaatio ei paljon poikkea mistään muusta eläimestä, kuvailee tutkimusprofessori Antti Oksanen.
Mursut muistuttavat Oksasen mukaan hylkeitä, jotka myös ovat eväjalkaisia.
– Kyllä siinä varmasti silti tulee mietittäväksi, mistä kohtaa leikata, ja mitä nämä osat ovatkaan täällä. Täytyy anatomiaan hiukkasen perehtyä ennen kuin tähän ryhdytään.
Tavallisesti luonnonvaraiset eläimet avataan Oulussa, mutta kuljetus sinne asti olisi tullut kalliiksi. Oksanen kuitenkin vakuuttaa, että tilat Helsingissä soveltuvat operaatioon hyvin, sillä pöydällä on usein hyvin suuria kotieläimiä kuten hevosia.
Nyt tehtävä operaatio saattaa viedä jopa tunteja, jos avauksessa tulee vastaan esimerkiksi tulehdusmuutoksia, joihin perehtyminen vie aikaa. Oman haasteensa työhön tuo se, että Luonnontieteellinen keskusmuseo osallistuu avaukseen ja pohtii, saataisiinko sen kokoelmiin mursusta nahka ja mahdollisesti luita.
– Intressejä täytyy sovittaa yhteen, eli emme tee ihan kuin tekisimme, jos eläintä ei käytettäisi museossa, Oksanen selittää.
Kuolinsyy selviää, mitä suurimmalla todennäköisyydellä
Tutkimusprofessori uskoo mursun kuolinsyyn kyllä paljastuvan tutkimuksissa. Näytteiden avulla on todennäköisesti mahdollista selvittää myös, mihin mursupopulaatioon Suomessa kovan kohtalon kokenut eläin on kuulunut.
– Kiinnostavaa on, onko sillä joku sairaus, mikä on aiheuttanut sen, että se on tullut tänne. Jos siinä on esimerkiksi jotain, joka on aiheuttanut, että se ei ole saanut ravintoa siellä tai sillä ei ole toiminut suuntavaisto.
Näytteistä tutkintaan mahdollisia taudinaiheuttajia, kuten bakteereja, loisia ja viruksia.
– Ruokaviraston perimmäinen tarkoitus on varmistua siitä, ettei siinä ollut mitään meikäläisille eläimille tai ihmisille tartunnanvaarallista. Tätä ei kylläkään ole mitään syytä epäillä, että olisi.
Tulosten valmistuminen saattaa kestää useita viikkoja.
– Varmaan me tänään jo saamme jonkin käsityksen sen ravitsemustilasta, joka mahdollisesti voi liittyä kuolemaan, Oksanen kuitenkin toteaa.
Voit keskustella aiheesta 22. heinäkuuta kello 23:een saakka.
Turun kauppatorin arkelogisissa kaivauksissa on tehty tänä keväänä poikkeuksellisia löytöjä.
Alkukeväällä Turun kauppatorilla tehtiin kaivauksia Ortodoksikirkon puoleisessa päässä. Tutkittavana oli kaksi kaupunkitonttia torikadun päässä Puolalanmäen reunalla tammikuusta huhtikuuhun ulottuvalla aikavälillä. Parhaillaan alueelle rakennetaan jo Turun uutta kauppatoria.
Alueelta löytyi esimerkiksi vanhan teurastamon jäänteet, paljastaa kaivauksia tehnyt Muuritutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja arkeologi Kari Uotila.
– Alue ei ollut enää ihan Turun ydinasutusta, vaan hiukan jo Puolalanmäen reunalla ollutta asutusaluetta. Löysimme alueelta laajan eläinten teurastustoiminnan jälkiä. Saimme esiin yli 50 naudan luita ja toiminnan voidaan katsoa olleen ammattimaista. Luut olivat vielä kasattu naapurin taloa vasten.
Uotilan mukaan löytö on poikkeuksellinen, koska yleensä teurastamot toimivat kauempana kaupunkien asutusalueelta.
– Siinä on ollut ympärillä Torikadun toisella puolella iso kauppahuonetalo ja muuta vastaavaa, eikä muualta näitä luukertymiä ole tullut vastaan. Alueella on ollut vaurasta väkeä ihan naapurustossa. Tämä antaa kyllä mielenkiintoisen ripauksen kaupungin toimintaan menneinä aikoina. Siinä on ollut alueella kirvesmiehiä ja muita, joten oletimme tontilla olevan ihan normaali pihapiiri.
Teurastamo sijainnut tontilla 1700-luvulla
Samalta tontilta löytyi myös paljon käsityötuotteita ja esineistöä talteen.
– Kaivauksilla on ollut mukana osteologiaan erikoistunut tutkija ja hänenkin mielestä teurastamo oli erikoinen kaupunkialueella. Yleensä suurimittaista teurastustoimintaa ei harjoitettu kaupunkialueella, vaan on ajateltu, että se on tapahtunut jossain muualla ja lihat on sitten tuotu kaupunkiin, eikä niin, että lihat ovat kävelleet kaupunkiin itse. Tämä on se erikoispiirre, koska teurastamo on ollut ympäristöä kuormittava tekijä, kun lehmiä on teurastettu ja luutkin jätetty tontin reunoille.
Arkeologit ovat arvioineet teurastamon olleen alueella 1700-luvulla.
– Näyttää siltä, että teurastamotoiminta menee 1700-luvun toiselle puoliskolle. Tämä tontti kuuluu siihen osaan kaupunkia, joka tuhoutui 1770-luvulla tulipalossa. Sen jälkeen alue rakennettiin uudestaan erikokoisine ja näköisine rakennuksineen. On mahdollista, että teurastoiminta on ollut tontilla juuri ennen paloa tai heti sen jälkeen.
Muuritutkimus ei ole toistaiseksi pystynyt selvittämään kuka teurastustoimintaa pyöritti. Arkeologit ovat selvittäneet muutamia tontin omistajia 1600–1700-luvuilta, mutta teurastajaa ei ole vielä tullut vastaan omistajien joukosta.
Kauppatori valmistuu pitkästä remontista syyskuussa, eikä alueelle enää suunnitella uusia arkeologisia kaivauksia.
Lappeenrannassa Nuijamaan rajanylityspaikalla on jäänyt kiinni rajanylittäjä Sri Lankasta.
Srilankalaismies otettiin kiinni väärennyksestä epäiltynä, kun hänen passissaan oleva Schengen-viisumi ei vastannut aitoa viisumia.
Rikosepäily paljastui torstaina 14. heinäkuuta, kun mies saapui Venäjältä Suomeen linja-auton kyydissä. Hän esitti maahantulotarkastuksessa Schengen-alueelle oikeuttavina matkustusasiakirjoina Sri Lankan passin ja Alankomaiden myöntämän Schengen-monikertaviisumin.
Viisumi salakuljettajalta
Kaakkois-Suomen rajavartioston rikostorjuntayksikön esitutkinnassa kävi ilmi, että mies oli matkustanut Sri Lankasta Venäjälle Moskovaan kesäkuun lopulla. Hän kertoi oleskelleensa Venäjällä yli kaksi viikkoa.
Paria päivää ennen Suomeen matkustamista salakuljettaja oli hoitanut hänelle Alankomaiden viisumin passiin.
Mies kertoo matkustaneensa salakuljettajan ohjeiden mukaisesti ensin Pietariin, josta vuorobussilla Suomeen. Hän kertoo laittoman matkan kotimaastaan Sri Lankasta Eurooppaan maksaneen noin 11 000 euroa.
Mies on haastettu väärennyksestä Etelä-Karjalan käräjäoikeuteen.
Kaakkois-Suomen rajavartioston rikostorjuntayksikön esitutkinnan aikana mies haki Suomesta turvapaikkaa.
Itä-Suomen poliisi kaipaa havaintoja Pohjois-Karjalassa tapahtuneesta mahdollisesta henkirikoksesta.
Poliisille ilmoitettiin eilen alkuyöstä, että Lieksan Jokikadun päässä sijaitsevalla uimarannalla on kuollut mies. Partio löysi tapahtumapaikalta noin 35-vuotiaan miehen kuolleena.
Poliisin suorittamien tutkimusten perusteella vainajan kuolinsyy on epäselvä. Henkirikoksen mahdollisuutta ei voi sulkea tässä vaiheessa pois, tiedottaa poliisi.
Poliisi pyytää Jokikadun uimarannan läheisyydessä eilen illalla ja yöllä liikkuneilta havaintoja, etenkin kello 22–24 väliseltä ajalta. Myös muut tapaukseen liittyvät tiedot ovat tarpeen.
Poliisi muistuttaa, että pienikin havainto voi olla merkittävä tutkinnan kannalta.
Havaintoja ja tietoja voi ilmoittaa poliisin vihjesähköpostiin tai vihjenumeroon.
Lyhythihainen paita tarttuu hikiseen selkään ja märkä hiekka upottaa saappaan alla. Heinäkuisten jäävuorten rinteet lumen vastaanottoalueella ovat raskaita kulkea.
– Maaliskuussa tällä samalla paikalla olisimme seisoneet ainakin 6 metriä ylempänä tiiviin lumikerroksen päällä, arvioi aluevastaava Erno Rekonen Jyväskylän kaupungilta.
Mustankorkealle tuotiin viime talvena lunta 210 000 kuutiota. Kuva on otettu maaliskuussa.Antti Seppälä / Yle
Mustankorkea on suurin Jyväskylän neljästä lumenvastaanottoalueesta. Viime talvena koko kaupungista ajettiin vastaanottopaikkoihin 370 000 kuutiota lunta. Mustankorkealle päätyi yli puolet.
Talven aikana kuorma-autot kippasivat alueelle lunta noin 7500 kertaa, siis muutaman lumisen kuukauden aikana keskimäärin 60 autoa vuorokaudessa.
Mustankorkealle tuodaan Jyväskylän keskustasta auratut lumet.
– Sinne ei montaa lumisadetta mahdu. Lunta ajetaan pois jatkuvasti, mutta silti paikat ovat ihan tukossa, sanoo Rekonen.
Kun lunta varastoidaan kaikkialle, missä tilaa vain on, sattuu myös vahinkoja.
Ei ole lainkaan tavatonta, että kauhakuormaaja kolhii kadunvarteen pidemmäksi aikaa jätettyä autoa, joka muistuttaa pois kerättävää lumikasaa.
Lumet puhdistetaan käsityönä
Kaupungin kunnossapito työskentelee lumen keskellä myös kesäkuumalla.
– Seuraavaksi pyydetään kaivinkone levittelemään kasoja, jotta ne sulaisivat nopeammin, sanoo Rekonen.
Kun lumi on sulanut, on siivouksen vuoro. Kymmenkunta työntekijää käy läpi koko parin hehtaarin alueen ja kerää roskat pois hiekan seasta.
"Siivoaminen täällä on rehellistä käsityötä, sillä alueella kulkeminen muuten kuin jalkaisin on hankalaa" kertoo aluevastaava Erno Rekonen.Simo Pitkänen / Yle
Pääasiassa lumen seasta löytyy sekalaista jätettä, paperia ja yllättävän paljon puuta. Kertakäyttömaskit näyttäisivät olevan yleisin yksittäinen roska.
Lumen sekaan päätyy kaikenmoista roinaa, kuvaaja löytää hiekasta muun muassa navigaattorin.
Lumen sekaan pudonneet tavarat ja roskat kerätään ja lajitellaan. Elektroniset laitteet päätyvät ser-keräykseen.Riikka Pennanen / Yle
Rekonen kertoo, että yksi erikoisimpia lumen seasta löytyneitä esineitä on ollut massiivinen rosteriakseli.
– Se oli niin iso, ettei sitä miesvoimin jaksettu nostaa. Se lienee jäänyt lumen alle jonnekin pihaan ja lähtenyt aurauslumien mukaan. Ei ole kukaan kysellyt sen perään, hän nauraa.
Joskus on talteen kerätty 50 euron seteli, mutta isompia summia rahaa ei lumen seasta ole löytynyt.
Lumien kippaaminen järveen ei tule kuuloonkaan
Siivoamisen jälkeen jäljellä on enää käytettyä hiekoitushiekkaa. Sen uudelleen käyttöä kokeiltiin Jyväskylässä pari vuotta sitten. Lopputulos oli, että se ei kannata.
Seulotun hiekan mukana oli niin paljon hienoainesta, että se lisäsi kevään pölyongelmaa. Käytetty hiekka on myös pyöristynyttä, eikä se torju liukkautta enää kovin hyvin.
Lisäksi hiekan kerääminen ja puhdistaminen maksaa saman kuin uuden soran ostaminen.
Jäljelle jäävälle hiekalle on kuitenkin käyttöä tulevana talvena Mustankorkean seuraavien lumipenkkojen tukemisessa.
Ilmastonmuutos tuo mukanaan sateiset talvet. Osassa Suomea sateet tulevat lumena eli auraajille riittää töitä.
Jyväskylä otti käyttöön neljännen lumen vastaanottoalueen viime talvena. Nenäinniemeen avattu uusi alue auttoi paljon, sanoo Rekonen.
– Vaikka lunta tuli 60 000 kuutiota enemmän kuin edellisenä talvena, niin Mustankorkean taakkaa saatiin kevennettyä 9000 kuutiolla edelliseen vuoteen verrattuna.
Aurauslumien sekaan päätyy monen kokoista roskaa.Simo Pitkänen / Yle
Helsingissä on herättänyt keskustelua aurauslumien kippaaminen mereen tilan puutteen takia.
Jyväskylässä järven ranta olisi käytännössä keskustassa, mutta lumen kuskaaminen Jyväsjärveen ei ole tullut edes mieleen.
– Siinä äkkiä alkaisi roskan määrä pistää silmään ja tulisi kovaa palautetta, toteaa Rekonen.
Suomen vanhin ihminen Astrid Qvist kuoli maanantaiyönä 18. heinäkuuta. Qvist oli muutamaa päivää aikaisemmin antanut positiivisen koronanäytteen. Qvistillä oli myös perussairauksia.
Qvistin siskontytär Ulla Mangs tapasi Astrid Qvistin vielä muutama viikko sitten.
– Hän oli silloin suhteellisen hyväkuntoinen ja ajatus kulki. Palvelukodissa todetut koronatapaukset kuitenkin estivät tapaamiset sen jälkeen, Mangs toteaa.
Närpiöläinen Qvist oli kuollessaan 110 vuoden ikäinen. Sisarentytär sanoo että Qvist oli jo pitkään ihmetellyt, miksi hänen piti elää niin vanhaksi.
– Hän oli ollut jo pitkään sukupolvensa viimeinen, eikä tuttavia enää ollut elossa. Loppujen lopuksi oli hyvä että loppu tuli suhteellisen nopeasti, tosin ikävää, että korona lopulta hänet vei, Mangs toteaa.
Astrid Qvist oli naimisissa ja hänellä oli kaksi lasta, joista tytär on edelleen elossa.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on elossa kaksi tänä vuonna 110 vuotta täyttävää henkilöä. Suomen kaikkien aikojen vanhimmaksi elänyt oli vuonna 2000 kuollut Lempi Rothovius, joka eli 112-vuotiaaksi.
