Outokumpu ulkoistaa osan IT-toiminnoistaan intialaiselle Wiprolle. Maailmanlaajuisesti ulkoistaminen koskee 91 henkilöä. Torniossa heistä työskentelee 13.

Yhtiön mukaan ulkoistaminen on osa Outokummun säästöohjelmaa. Ulkoistaminen koskee Outokummun mukaan vanhentuviin teknologioihin perustuvien sovellusten kehittämistä, ylläpitoa ja tukea.

Outokummun Tornion yksikön henkilöstölle ulkoistamisen aikataulu tuli yllätyksenä, vaikka sitä oli osattu epäillä jo useamman vuoden ajan.

Ammattiliitto Pro:n toimihenkilöiden pääluottamusmies Pekka Korpela toteaa, että henkilöstö pelkää työpaikkojensa puolesta, vaikka Wipro on vakuuttanut työpaikkojen säilyvän.

– Historia on osoittanut, että näissä it-ulkoistamisissa monesti tapahtuu niin, että vuosi-kaksi saadaan olla rauhassa ja sen jälkeen joudutaan irtisanomisiin. Wiprokin on 95 000 hengen yritys, niin siellä ei välttämättä 13 hengelle ole tarvetta, Korpela toteaa.

Korpelan mukaan Outokummun it-väki ymmärtää ulkoistamisen yhtiön taloustilanteen näkökulmasta, mutta he epäilevät ison yrityksen tietotaitoa erikoisosaamista vaativissa it-järjestelmissä.

– Outokumpulaiset ovat tehneet töitä näiden kanssa vuosikymmeniä ja kehitystyö on ollut talon sisäistä. Rohkenemme epäillä, että onko tästä loppujen lopuksi kovin konkreettista hyötyä, Korpela sanoo.

Sähköliiton ammattiosasto numero 177 on ilmoittanut ylityökiellosta, joka alkaa perjantaina 13.6. kello 7.00. Osaston ilmoituksen mukaan työtaistelu laajenee 27.6. lakoksi, joka päättyy 1.7. Rautateiden sähkölaitteiden kunnossapitoa ja asennusta koskevaan työtaisteluun osallistuvat kaikki noin 280 osaston jäsentä.

Osasto 177 moittii VR Track Oy:tä siitä, että se on ilmoittanut irtisanovansa 14 työntekjiää ja lomauttavansa koko kunnossapitohenkilökuntansa 14 päiväksi. Erityisesti närää aiheuttaa se, että VR on hyvän tuloksensa ansiosta palkitsemassa johtajiaan yhteensä noin seitsemän miljoonan euron kannustinpalkkioilla.

Työntekijöiden mukaan jatkuvat työehtojen heikentämiset ovat ajaneet monet asentajat pois alalta, mikä on lisännyt jäljelle jääneiden työtaakkaa. Työvuorot saattavat olla myös jopa 24 tunnin mittaisia.Erityisen vaarallisena osastossa pidetään yksintyöskentelyn lisääntymistä, joka vaarantaa myös matkustajien turvallisuuden, kun toinen ammattilainen ei enää tarkista tehdyn työn jälkeä.

Sähkömiehet halutaan Sähköliiton työehtojen piiriin

Sähköliitto on neuvotellut VR:n, Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n kanssa jo yli kaksi vuotta saadakseen rautatiealalla työstentelevät Sähköliiton jäsenet sähköliiton työehtosopimuksen piiriin. VR Track on toistaiseksi torjunut liiton vaatimuksen.

Sähköliiton osasto 177:n mukaan ylityökielto ja muut työtaistelutoimenpiteet perutaan, kun VR Track suostuu siihen, että sen sähköasentajille sovitaan työehtosopimus Sähköliiton kanssa.

VR Track OY:stä vahvistetaan, että myös sinne on saapunut tieto työtaistelutoimenpiteistä. Yhtiöstä ei kuitenkaan haluta vielä kommentoida asiaa.

Pedro Hietanen palaa illalla juurilleen Verlan tehdasmuseoon, jossa soi kaksi The Beatles-konserttia Iitin musiikkijuhlien yhteydessä.

– Lapsuus tulee mieleen joka kerta, kun sinne ajaa. Ja onhan silläkin lisäarvoa, että isoisäni oli töissä tehtaassa 50-luvulla, Hietanen sanoo.

The Beatlesia kuullaan kamarimusiikin hengessä. Konserteissa soivat mm. viulu, sello, kontrabasso, klarinetti, ja käyrätorvi. Hietanen soittaa tietysti harmonikkaa.

– Sävellysten nerokkuus tulee esiin siinä, että niitä voi tehdä myös klassiseen muotoon. Harmonikka taipuu aika sujuvasti joissakin kappaleissa.

Pitkän linjan muusikolle The Beatlesin tuotannon versiointi on mieluisaa hommaa.

– Pojat tekivät hienoja sävellyksiä. Pidän kaikista biiseistä, kaikki ovat omalla tavallaan hyviä.

Kuuluisat viiksensäkin mies kasvatti The Beatlesin jalanjäljissä.

– Viikset ovat olleet 15-16-vuotiaasta saakka, kun ne alkoivat kasvaa nenän alle. Se oli Beatles-aikaa, jolloin ne olivat samanlaiset kuin Paul McCartneylla tai John Lennonilla. Ehkä vähän harvemmat kuitenkin.

Mies ei ole luopunut viiksistään, vaikka jugurtti voi tehdä elämän joskus hankalaksi.

– Siihenkin kehittyy näin monien vuosien aikana aika hyvä tekniikka. Näin pitkäksi viikset voivat kasvaa, koska on hyvät lannoitteet.

Saarron kohteeksi Suomessa joutunut venäläisvarustamo on julkaissut vastineen AKT:n ja Merimies-Unionin toimista.

North-Western Shipping Company kertoo nettisivuillaan pitävänsä sitä vastaan tällä viikolla sekä aiemmin tänä vuonna suunnattuja boikotteja yllättävinä. Tiedotteen alla ei ole nimeä, mutta sen allekirjoittajaksi ilmoitetaan yhtiön omistaja ja toimitusjohtaja, joka on nettisivujen mukaan Albert Vygovsky.

Yhtiön mukaan sen aluksilla toimivat merimiehet ovat allekirjoittaneet dokumentteja, joissa todetaan, että heillä ei ole vaatimuksia työnantajaansa kohtaan.

– Näin ollen he kieltävät Merimies-Unionia edustamasta heitä. Miehistön ja työnantajan välillä ei ole konfliktia, jota suomalaiset unionit voisivat tukea, yhtiö sanoo tiedotteessaan.

Merimies-Unionin ITF-koordinaattorin Simo Nurmen mukaan tällaisilla kirjelmillä ei ole merkitystä, koska unionilla on oikeus valvoa merimiesten työoloja riippumatta siitä haluavatko he sitä vai eivät.

North-Western Shipping Company sanoo lisäksi, että sen aluksilla noudatetaan YK:n alaisen Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimusta, joka määrittää vähimmäisstandardit merillä työskenteleville. Merimies-Unionin mukaan sopimuksella ei kuitenkaan ole mitään tekemistä palkkojen tai työehtojen kanssa.

Venäläisvarustamo mainitsee myös lähettäneensä Röyttän satamatyöläisten puheenjohtajalle kirjeen, jossa se sanoi hänen olevan mahdollisesti henkilökohtaisesti vastuussa boikotin aiheuttamista tappioista.

Merimies-Unionin Simo Nurmi ei voi arvioida kyseisen kirjeen sisältöä, mutta pitää selvänä, että yksittäisiä henkilöitä ei voida laittaa vastuuseen.

Kyykäärmeitä esiintyy erityisen paljon Lounais-Suomessa ja saaristoissa. Asutuksen leviäminen on kuitenkin pienentänyt kyyn elinaluetta ja riski tulla käärmeen puremaksi on pienentynyt, kertoo Myrkytystietokeskuksen ylilääkäri Kalle Hoppu.

Mikäli kyy kuitenkin puraisee, kannattaa oireiden ilmestymistä seurata tarkkaan.

– Olemme ohjeistaneet, että aina kannattaa hakeutua hoitoon, jos oireita ilmenee. Oireet voivat vaihdella puremakohdan turvotuksesta hengitysvaikeuksiin ja shokkitilaan, Hoppu kertoo.

Lapset aina lääkäriin

Hopun mukaan ainakin lapset on syytä viedä lääkäriin, vaikka oireita ei ilmenisikään. Pelkkä epäily kyyn puremasta riittää. Pureman tunnistaminen voi ajoittain olla vaikeaa.

– Tyypillisimmin puremakohdan ympärille ilmestyy lähekkäin kaksi pientä, lähes neulanpistomaista reikää. Tämä ei kuitenkaan ole luotettava tunnusmerkki, koska välillä reikiä on vain yksi. Ja jos tapahtumaa ei ole huomattu, niin se voi olla vaikeasti varmistettavissa, Hoppu toteaa.

Puremakohtaa ei saa liikuttaa

Hoppu muistuttaa, että purematilanteessa kannattaa käyttää yksinkertaista ensiapukeinoa.

– Puremakohta olisi pidettävä liikkumattomana. Sen voi esimerkiksi lastoittaa niin, että lihakset pysyvät paikoillaan puremakohdan ympärillä. Kyypakkausta ei enää nykyään suositella. Sen hyötyjä pidetään hyvin epätodennäköisinä, Hoppu kertoo.

Päivystävän palomestarin mukaan miehen vaatteet olivat pelastuslaitoksen paikalle saapuessa olivat palaneet kokonaan ja tuhoutuneet täysin. Pelastuslaitoksen paikalla antaman ensiavun jälkeen vakavia palovammoja saanut mies toimitettiin hoitoon Turun keskussairaalaan.

 – Hänellä oli toisen asteen palovammoja eri puolilla kehoa, pahimmat niistä olivat alaraajoissa, kertoo päivystävä palomestari Reijo Salminen.

Palosta ei ollut vaaraa sivullisille eikä se ollut vaarassa levitä. Poliisi tutkii palon syttymissyytä mm. haastattelemalla paikalla olleita sivullisia. Palomestarin mukaan palopaikalta löytyi pakkaus käsidesiä, joka syttyy helposti.

Kokoomuksen kansanedustaja Sampsa Kataja haluaisi kiristyksiä lakko-oikeuteen.

Katajan mielestä EK:n ja SAK:n sopima neljän vuorokauden varoitusaika lakoille tulisi säätää laiksi. Kataja kaipaa myös muita tarkennuksia lakiin.

– Joku suhteellisuudentaju pitäisi olla ja menettely siihen, että minkälaisen sanaharkan perusteella voidaan Suomen vienti pysäyttää, Kataja sanoi Ylen A-Studiossa keskiviikkona.

Katajan mukaan lakko-oikeuden rajoituksia pohditaan parhaillaan. Hänen mielestään AKT:n tämänpäiväinen lakko osoittaa rajoitusten tarpeellisuuden.

– Kun viime syksynä saatiin aikaan kasvu- ja työllisyyssopimus, jonka olennaisimpana osana oli työrauhavelvoite, johon AKT sitoutui, niin nyt täysin varoittamatta Suomen vienti pannaan jäihin, Kataja sanoi.

Vasemmistoliiton kansaedustaja Kari Uotila puolestaan on toista mieltä.

– Kun ei päästä tarkastamaan sitä, että merimiesten työolot ovat säällisiä, niin tähän jouduttiin turvautumaan. Ikävä tapaus, mutta ei tätä voi käyttää lakko-oikeuden kiristämisen perusteena, Uotila sanoi.

Mies on kuollut keskiviikkoiltana omakotitalon tulipalossa Siilinjärvellä.

Naapuri teki hälytyksen palosta iltakymmenen jälkeen.

Päivystävän palomestarin mukaan mies oli tulipalossa tuhoutuneen talon asukas. Tiilirakenteisen talon sisätilat tuhoutuivat palossa täysin.

Palossa kuolivat myös kissa ja koira.

Palon syttymissyytä ei vielä tiedetä. Poliisi tutkii tapausta.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton työnseisauksen on määrä päättyä torstaiaamuna.

Liki 2 000 ahtaajaa aloitti eilen aamukuudelta vuorokauden mittaisen lakon vastalauseena työnantajan uhkailuille Torniossa.

Venäläinen varustamo North-Western Shipping Company kertoo lähettäneensä Röyttän satamatyöläisten puheenjohtajalle kirjeen, jossa se sanoi hänen olevan mahdollisesti henkilökohtaisesti vastuussa sen alukseen kohdistuneen boikotin aiheuttamista tappioista.

- Valitettavaa, että näin joudutaan reagoimaan, mutta suomalaisessa työelämässä on tietyt pelisäännöt, AKT:n satamasopimussihteeri Juha Anttila sanoi eilen.

Koko maan ahtaajat ovat tukeneet Tornion työtaistelua.

Merimies-Unionin mukaan venäläisvarustamo polkee työntekijöidensä palkkoja ja mahdollisesti rahtisopimusten hintoja kaupallisessa liikenteessä.

EK:n mielestä ulkomaankaupan pysäyttänyt lakko osoitti piittaamattomuutta suomalaisista työpaikoista.

- Vastuuton lakkoilu vaikean taloudellisen tilanteen keskellä ja välittämättä muista on erittäin tuomittavaa. AKT vaarantaa toimillaan työpaikkoja muissa yrityksissä ja aiheuttaa laajasti vahinkoa koko suomalaiselle yhteiskunnalle, sanoi EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

Teräsyhtiö Outokumpu ilmoitti, että se ei aio jatkossa hyväksyä venäläisvarustamo North Western Shipping Companyn laivojen käyttämistä raaka-ainetoimituksissaan. Pari viikkoa saarrettuna Tornion Röyttän satamassa ollut venäläisalus kuljetti kierrätysterästä Outokummun raaka-ainetoimittajan ELG:n laskuun.

Torstain Savon Sanomat kertoo, että poliisihallitus on aloittanut hankkeen, jossa rakennetaan Suomeen kansallinen matkustajatietojärjestelmä. Samalla luodaan toimintamalli, siitä kuinka poliisi käyttää matkustajatietomassoja rikostutkinnassa.

Hanke perustuu valmisteilla olevaan EU-direktiiviin. Direktiiviä ei ole vielä annettu, mutta siitä on ehdotus.

- Direktiiviesityksen päätarkoitus on hyödyntää lentoliikennematkustajien tietoja terrorismin ja vakavan rikollisuuden torjunnassa, hankepäällikkö Kari Aaltio Poliisihallituksesta kertoo Savon Sanomille.

Poliisilla ei aiemmin järjestelmällistä pääsyä matkustajaluetteloihin

Poliisi ei ole aiemmin päässyt järjestelmällisesti käsiksi lentoyhtiöiden matkustajaluetteloihin. Tällä hetkellä Tulli ja Rajavartiolaitos saavat rajaliikenteen matkustajatietoja.

Poliisille on annettu matkustajatietoja muiden viranomaisten kautta tai poliisilain mukaisilla yleisillä valtuuksilla tiettyjen rikosten tai onnettomuuksien tutkintaan.

Myös rikoksiin syyllistymättömien tiedot näkyvät järjestelmässä

Matkustajatietohankkeen hankepäällikkö Kari Aaltio kertoo Savon Sanomissa, että vaikka rikoksiin syyllistymättömien henkilöiden tiedot käyvät myös järjestelmässä, ne eivät nouse erityisesti esille.

- Poliisi ei ole kiinnostunut tavallisista matkustajista, vaan poikkeavalla käytöksellä toimivista henkilöistä tai poliisin entuudestaan tuntemista rikollisista.

Sisäministeriön lakihanke koskee kaikkia matkustusmuotoja

Yhtä aikaa poliisin hankkeen kanssa on käynnissä sisäministeriön lakihanke poliisin oikeudesta saada matkustajatietoja.

Savon Sanomien mukaan ministeriön lakihankkeessa ei oteta kantaa matkustusmuotoon, vaan valmistellaan lainsäädäntö koskemaan kaikkia matkustusmuotoja.

Kun EU-direktiivi ja kansallinen lainsäädäntö valmistuvat, ne rajaavat poliisin järjestelmää ja käytäntöjä.

Puolustusvoimat on sallinut poikkeuksellisen lentoedun ainakin osalle henkilöstöstään vuosien ajan, kirjoittaa Aamulehti.

AL:n mukaan muun muassa kenraalien perheenjäseniä ja lähiomaisia olisi matkustanut vapaa-ajalla Puolustusvoimien yhteyslentokoneilla ilmaiseksi. Tällaisia lentoja olisi kertynyt viime vuonna kuusi kappaletta.

Puolustusvoimien ohjeen mukaan korkea-arvoisten upseerien puolisoiden matkoista maksetaan kuljetus- ja matkakustannukset sellaisten matkojen osalta, jotka perustuvat viralliseen kutsuun. Puolustusvoivat ei maksa muita matkoja tai majoituksia.

AL:n tietojen mukaan Puolustusvoimien henkilöstön perheenjäseniä matkusti viime vuonna koneilla yhteensä 536 kertaa. Lehden mukaan dokumentissa ei eritellä, miten moni matkoista liittyi vapaa-ajan matkoihin tai virkamatkoihin.

Aamulehden mukaan tilannetta mutkistaa se, että Ilmavoimissa on noudatettu ohjetta, jonka mukaan perheenjäseniä ja henkilökuntaa voi kuljettaa vapaa-ajalla ilmaiseksi, mikäli koneessa on tilaa. Puolustusvoimat aloitti asian selvittämisen viime syksynä, kun Valtiontalouden tarkastusvirasto kiinnostui lentoeduista.

Metsähallituksen arkeologit kaivautuvat tänä kesänä Ilomantsin ja Lieksan historiaan.

Tutkimusryhmät etsivät valtion metsistä esimerkiksi kivikautisia asuinpainanteita tai pyyntikuoppia, sotahistoriallisia kohteita ja tervahautoja. Arkeologit etsivät merkkejä eletystä elämästä kivikaudelta aina 1960-luvulle saakka.  

Ilomantsin Hattujärveltä arkeologit ovat löytäneet kesäkuussa kivikautisen asumuksen pohjan. Rakennuksen pinta-ala on ollut yli 20 neliömetriä. Hiekkaharjanteella sijainneessa talossa on asuttu vähintään yli 4000 vuotta sitten. Ajankohta tarkentuu lisätutkimuksissa talvella.

Hattujärven löytö on lajissaan melko harvinainen, koska Ilomantsissa kivikautisia asumuksia on vähän. Eniten asumuksia on löydetty Pohjanmaan rannikolta ja Saimaan rannoilta Sisä-Suomesta.

Vankileiri ja hautausmaa    

Metsähallituksen iso talousmetsien kulttuuriperinnön inventointiurakka jatkuu jo viidettä kesää. Tähän mennessä valtion metsistä on kartoitettu noin 9000 kohdetta.

Tänä kesänä tutkijat liikkuvat Ilomantsin ja Lieksan kruunun metsien lisäksi muun muassa Kittilässä, Sodankylässä, Kuusamossa, Hyrynsalmella, Padasjoella ja Pielavedellä. Kenttätöissä on 10 ryhmää.

Projektipäällikkö Jouni Taivainen kertoo, että työt jatkuvat myöhälle syksyyn. Taivainen itse on tällä hetkellä Kuusamossa. Ryhmä on löytänyt saksalaisten jatkosodan aikana pakkotyönä rakennuttaman huoltoradan varresta vankileirin ja hautausmaan.

Talousmetsien lisäksi kulttuuriperinnön kartoitusta jatketaan myös kansallispuistoissa ja muilla luonnonsuojelualueilla. 

Lappeenrannan lähellä sijaitsevan Simolan vesitornin seinän sirpalekuopat muistuttavat 70 vuotta sitten tapahtuneesta hyökkäyksestä. Silloin täällä oli kuumat paikat.

– Rupes' kuulumaan kova jyrinä ja minä sanoin äidille, että nyt kiireesti, että koneet tulloo, heinälatoon, suurpommituksen pikkupoikana kokenut Veikko Melkko kertoo.

Simolan asema oli Kannaksen junaliikenteen solmu

19. päivä kesäkuuta vuonna 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäys Karjalan kannaksella oli täydessä käynnissä. Simolan asema Lappeenrannan lähellä oli Kannaksen junaliikenteen solmukohta.

Asema oli täynnä sotilaita, lottia, kalustoa, evakkoja, linnoitustyömiehiä ja jopa sotavankeja.

Neuvostoliitto pyrki estämään ilmapommituksilla Suomen puolustukselle elintärkeän liikenteen.

Sekasortoa ja tuhoa

– Maanantai-iltana noin kahdeksan aikaan oli ensimmäinen pommitus, mikä oli kaikkein tuhoisin. Tiistaiaamuna 20. päivä tuli noin seitsemän jälkeen toinen pommitus ja tiistai-iltana noin kahdeksan jälkeen kolmas, paikallishistorioitsija Anja Hytti-Oikkonen kertoo.  

Pommitusten tuhot olivat hirvittävät. Ainakin 130 ihmistä kuoli. Pelkästään paikallisen kauppiaan kellarissa sai pommin täysosumasta surmansa yli neljäkymmentä ihmistä. Monia ei tunnistettu koskaan.

– Ihmiset ja hevoset huusivat ja se oli täyttä sekasortoa. Räjähdysaineen haju tuntui kovana, Veikko Melkko kuvailee näkymää pommituksen jälkeen.

– Äidillä oli ollut lapsi, se ei ollut vielä vuottakaan vanha, ja se oli ollut hänen sylissään ja siihen oli sattunut päähän sirpale, myöskin pommitukset pikkupoikana kokenut Kaarlo Ilves kertoo.

Simola kesti, vaikka tuhot olivat suuret

Pommitusten jälkeen haavoittuneita pyrittiin evakuoimaan Lappeenrantaan kaikin mahdollisin kulkuneuvoin. Jonkin ajan päästä ajoneuvot alkoivat ajaa haavoittuneita Lappeenrannan ja lähiseutujen sairaaloihin.

– Kaiken näköisiä haavoittuneita. Kenellä pää roikkui taksiauton ovesta ulkona ja kuka mitenkin. Kyllä oli surkian näköstä kattoa sitä, Veikko Melkko kertoo.

Vihollisen tavoite junaliikenteen pysähtymisestä Simolan kautta ei kuitenkaan toteutunut.

Monet suomalaiset viettävät jälleen kesänsä tiiviisti siirtolapuutarhoilla kasvi- ja vihannesviljelmien parissa. Perinteinen viljely ei kuitenkaan enää kiinnosta ihmisiä entiseen malliin, ja siirtolapuutarhoissa olo halutaan tehdä entistä mukavammaksi.

Mukavuus ennen kaikkea

Suomen Siirtolapuutarhaliiton puheenjohtajan Pertti Laitilan mukaan osalla ihmisistä viljeleminen ei ole tärkeintä omalla pienellä palstalla. Yhä useampi tavoittelee pieneltä siirtolamökiltä huvilamaista tunnelmaa.

– Joillakin kaikki lähtee nykyään mökin varustelutasosta. Monet eivät enää niin panosta viljelyyn, sanoo Laitila.

Viljelemisen lisäksi siirtolapuutarhoissa korostuu yhteisöllisyys. Kun omaa tilaa on hyvin vähän, on naapurin kanssa pakko olla tekemisissä ja säilyttää vähintään asialliset välit. Siirtolapuutarhoja pyörittävät pääasiassa yhdistykset talkoovoimin.

Laitila on pannut merkille, että yhteisöllisyys on katoamassa ja ihmiset arvostavat yksityisyyttä yhä enemmän.

– Suomalainen on kai luonteeltaan vähän erakko, arvioi Laitila.

Liiton toiminnassa pitkään mukana ollut sihteeri Maija Roinila kertoo huomanneensa, että siirtolapuutarhojen hoitaminen kiinnostaa yhä enemmän nuoria aikuisia. He ovat myös paremmin perillä siirtolapuutarhojen alkuperäisestä ideasta.

Mukavuudenhaluisempia ovat 60-70-vuotiaat, jotka ovat myyneet kesämökkinsä ja hankkineet tilalle pienemmän siirtolamökin. Tästä huolimatta mukavuuksista halutaan pitää kiinni. Vanhojen mökkien tilalle halutaan rakentaa uusia ja entistä suurempia rakennelmia. Omalle palstalle haluttaisiin rakentaa myös esimerkiksi terasseja, kivetyksiä ja huvimajoja.

–  Ihmiset rakentaisivat palstalleen mitä vaan, jos vain saisivat. Esimerkiksi grillikatoksia, muumitorneja ja paljuja, sanoo Maija Roinila.

Suosion noususta huolimatta siirtolapuutarhoja on Suomessa vähän verratuna esimerkiksi Saksaan. Oma vaikutuksensa on lyhyellä kasvukaudella.

Kotka selkeyttää sääntöjä

Kulttuurin muuttuminen on huomattu myös Kotkan kaupungilla, joka julkaisi vastikään uudet siirtolapuutarhoja koskevat ohjeet. Aloite ohjeiden laatimiseen tuli paikalliselta siirtolapuutarhayhdistykseltä.

Ohjeissa todetaan muun muassa, että vettä kuluttavat kodinkoneet eivät kuulu siirtolapuutarhaan. Lisäksi majaa rakennettaessa tulee noudattaa alueella jo ennestään olevaan majatyyppiin soveltuvaa tyyliä. Ensisijaisesti tulisi kunnostaa vanhoja mökkejä ja julkisivuissa tulisi käyttää perinteisiä materiaaleja.

Saunan saa puolestaan rakentaa ainoastaan majan yhteyteen. Palstan rakennusoikeuden ylärajaksi on määritelty 45 neliömetriä.

Muissa kaupungeissa tarkkoja ohjeita siirtolapuutarhoille on annettu ainakin Helsingissä.

Kirjojen lainaaminen on entistä pienemmässä roolissa, kun kirjastot kehittävät uusia palveluita. Nyt kirjastoissa opastetaan koululaisia kotiläksyissä ja eläkeläisiä tietokoneen käytössä. Samalla lainattavien tavaroiden valikoima on laajentunut kirjoista ja CD-levyistä jopa ompelukoneisiin ja poravasaroihin.

Jotkut kaipaavat kirjastoonsa asuinalueen yhteistä olohuonetta, toiset työvälineitä. Helsingin kaupunginkirjaston Kaupunkiverstaassa voi käyttää 3D-tulostinta ja vinyylileikkuria, mutta kirjoja ei tilasta löydy.

Mitä tavaroita haluaisit lainata tai käyttää kirjastossa? Mitä kursseja ja tapahtumia kirjastojen kuuluisi järjestää?

Millaisia palveluita haluaisit tulevaisuuden kirjastoon?

Serlachius-museoiden johtajalla Pauli Sivosella on jäänyt yöunet viime aikoina vähiin, kun uuden museorakennuksen loppuviimeistelyitä on tehty pikkutunneille saakka. Silti museojohtaja on onnellinen, sillä toimittajan vertaus Kiasmaan ei ole Sivosen mielestä kaukaa haettu.

– Ilman muuta voi puhua samassa lauseessa. Tämäkin tila, jossa olemme nyt, on Suomen hienoimpia tiloja ripustaa taidetta. Olemme tästä talosta hyvin ylpeitä.

17 metriä korkeaan näyttelytilaan on ripustettu täksi kesäksi pop-taiteen klassikoita. Startti on varmasti vauhdikas, mutta kuinka Göstan paviljonki aiotaan pitää ajassa kiinni?

– Näyttelyt vaihtuvat meillä vauhdikkaasti. Tämä on vain kesän ajan ja syksyllä on jo uusi näyttely. Koetamme tehdä erinäköisiä ja omanlaisia näyttelyitä. 

– Nyt kun olemme tulleet nykytaiteen kentälle mukaan, haluamme löytää oman äänemme. Haluamme identiteetin, joka erottaa meidät myös muista Suomen erinomaisista museoista, Sivonen kuvailee.

Mäntästä entistä vetovoimaisempi kulttuurikaupunki

Uuden Göstan paviljongin kokonaisala on noin 5 700 neliömetriä. Rakennus on 135 metriä pitkä ja korkeimmillaan katto on 17 metrissä.

Seinien ja kattojen suojaan aiotaan saattaa niin mielenkiintoisia näyttelyitä, että matka Pohjois-Pirkanmaalle on välttämätön pari kertaa vuodessa, jos mielii ymmärtää nykytaiteesta jotain.

– Yritämme tehdä kaikille välttämättömäksi käydä Mäntässä 2-3 kertaa vuodessa, jos haluaa seurata sitä, mikä on Suomen taidekentässä tällä hetkellä kiinnostavaa, sanoo Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen.

Valtava nykytaiteen paviljonki nostaa Mäntän profiilia taidekaupunkina entisestään. Toki pienellä paikkakunnalla on jo valmiiksi hämmentävän paljon annettavaa kulttuurillisesti. Siinä mielessä Sivosen aikomus ei välttämättä ole tuulesta temmattu. 

– Nostamme Mänttää näin ihan tarkoituksellisesti. Yritämme tehdä tästä entistä kiinnostavamman kaupungin. Täällä on mahtava taidetarjonta, meillä on Serlachius-museot, kuvataideviikot, musiikkijuhlat ja kaikkea mahdollista muuta toimintaa.

Suomi ja Ruotsi ovat jatkuvasti kilpasilla keskenään. Ruotsi voittaa Suomen Euroviisuissa ja jalkapallossa. Tänään julkaistun Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan ruotsalaiset ovat osanneet rakentaa myös pääkaupunkinsa paremmin.

Molemmat maat haluaisivat rakentaa tiiviin kaupungin, koska se on kaikkein edullisinta. Metro tai paikallisjunien kiskot tulevat halvemmaksi, jos etäisyydet ovat lyhyitä ja käyttäjiä paljon. Tiivis ydinkaupunki tarkoittaa vähemmän autoja eli vähemmän ruuhkia. Maalla asuvatkin hyötyvät. Tiivis kaupunki on myös ympäristöystävällinen. Tiiviissä kaupungissa työmatkat ovat lyhyempiä kuin hajanaisessa.

Tutkimuksen mukaan Tukholma on kuitenkin ollut tässä selvästi Helsinkiä etevämpi.

Tukholmassa kasvaa ydinalue, Helsingissä reuna-alueet

2000-luvulla vain pieni osa Helsingin uusista asukkaista asettui asumaan ydinkaupungin alueelle. Suurin osa muutti esimerkiksi Espooseen, Vantaalle tai Keravan suuntaan.

Sama kehitys on nähtävissä myös työpaikoissa. 2000-luvulla Helsingin keskustan työpaikkojen määrä on vähentynyt 13 prosenttia samaan aikaan kun reunavyöhykkeen työpaikkojen määrä on lisääntynyt 16 prosentilla.

Vastaavasti autojen suhteellinen määrä kasvaa Helsingissä, kun se on Tukholmassa kääntynyt laskuun. Tukholman läänissä oli vuonna 2010 alle 400 autoa tuhatta asukasta kohti. Helsingin seudulla vastaava luku oli lähes 500.

Tukholmassa on seutuhallinto, Suomessa riidellään kuntaliitoksista

Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan tiiviille Tukholmalle on kolme syytä. Tärkein niistä on kunnallispolitiikka.

1. Tukholman seudulla on pieniä kuntia mutta yksi iso seutuhallinto, joka säätelee maankäyttöä. Suomessa sen sijaan on pitkään taisteltu siitä, onko kuntien pakko yhdistyä.
2. Tukholmassa on otettu käyttöön ruuhkamaksut. Pyöräilymahdollisuuksia on parannettu.
3. Ruotsalaisilla on ollut selkeä visio pääkaupunkiseutunsa kehittämisestä ja visiota on toteutettu Helsinkiä nopeammin.

Norjan saamelaiskäräjien jäsen ja kalastaja Niillas Beaska tervaa jokivenettä Hillagurran kylässä, joka on suurin piirtein Suomen pohjoisimman kylän Nuorgamin vastapäätä Tenon norjanpuoleisella rannalla.  

Ajoverkkokalastuksen eli kulkutuksen viimeiset päivät ovat tältä kesältä käsillä. Lohta on Beaskan mukaan tullut kehnosti korkean veden vuoksi.

Illalla Beaska on menossa Tanan keskustassa pidettävään saamelaisyhdistyksen kokoukseen. Siellä pohditaan kuinka vastustetaan timantinetsintää ja kaivannaistoimintaa Suomen puolella naapurikunnassa Utsjoella.

Irlantilainen malminetsintäyhtiö sai varattua toukokuussa lähes kymmenen neliökilometrin alueen Utsjokilaaksosta mahdollista timantinetsintää varten. Suomen kaivosviranomaisen Tukesin hyväksymä varaus on Norjassa tuomittu laajasti.

Asiasta uutisoitiin heti myös Tenojoen toisella rannalla Norjassa. Timantinetsintä herätti voimakasta kritiikkiä. Pelkona on vesistöjen pilaantuminen ja vaara lohelle, joka on koko Tenojoen laajan alueen kulttuurin henki ja elämä niin Suomessa kuin Norjassakin.

Katastrofi joelle  

Niillas Beaska sanoo suoraan, että hanke voi merkitä katastrofia vesistölle.

– Jos timanttikaivos tulee se voi aiheuttaa suuria ympäristövahinkoja ja tuhota vesistömme.  

Norja ja Suomi säätelevät Tenon kalastusta yhteisellä sopimuksella.  Sen mukaan ”vesistön likaaminen ja jätteiden laskeminen mikä voi vahingoittaa kalakantoja ja kalastusta, on kielletty”. Norjan hallitus on pyytänyt Suomen viranomaisilta selvitystä Tukesin myöntämästä timantinetsintävarauksesta.

Niillas Beaskan muistuttaa, että aikanaan Suomi vaati lohen kassikasvattamoiden poistamista Tenovuonosta, jonne Teno Jäämereen laskee. Beaskan mukaan Tenonvarren saamelaiset ja muut asukkaat Norjassa tukivat Suomen vaatimusta. Sen seurauksena lohien kassikasvatus lopulta lopetettiin Tenovuonosta.

Beaskan mielestä Suomen pitää muistaa tämä ja torjua kaikenlaiset malminetsintä- ja kaivoshankkeet Tenon vesistöalueella alkuunsa.

Pohjois-Karjalan Osuuskaupan (PKO) oma lääkärikeskus avaa aivan uusia ovia maamme osuuskauppaväelle.

Osuuskaupalla on ollut Pohjois-Karjalassa kauppojen ja ravintoloiden lisäksi jo muun muassa hautaustoimisto, parturi-kampaamoita ja rockfestari. Yksityinen lääkäriasema on kuitenkin osuuskaupalle ennen näkemätön aluevaltaus, jonka onnistumista moni seuraa silmä kovana. 

– Nähtäväksi sitten jää tosiaan, kuinka tämä kaikin puolin menee läpi. Kannustusta on tullut sekä ryhmän sisältä että myöskin pohjoiskarjalaisilta asiakasomistajilta ja yrityksiltä, jotka on meitä tähän kannustaneet, PKO:n toimitusjohtaja Juha Kivelä sanoo.

Miten hyvin lääkärikeskus liittyy osuuskaupan toimintaperiaatteisiin ja filosofiaan? 

– No sehän sopii mitä parhaimmalla tavalla. Meidän missiomme on tuottaa palveluja ja etuja asiakasomistajille ja edistää maakunnan elinvoimaisuutta. Ja nimenomaan tästä on kysymys tässäkin tapauksessa, Kivelä toteaa.

"Kaikki saman katon alla"

PKO luottaa siihen, että ympäri maakuntaa suureen markettiin matkaavien asiakkaiden on mutkatonta yhdistää kauppareissuunsa myös lääkärissä käynti. Ensimmäisten joukossa osuuskauppalääkärin pakeilla kävi Joel Palviainen Rääkkylästä.     

– Kyllä ihan mainio homma. Täällä on parkkipaikka hyvä ja nämä on kaikki tässä saman katon alla. Erittäin hyvä juttu.

Röntgen ja laboratorio

PK Terveys Oy työllistää vajaat 20 hoitoalan ammattilaista. Voimatielle on hankittu muun muassa oma röntgen ja laboratorio. Terveysasema toimii 700 neliömetrin tiloissa.

PK Terveyden toimitusjohtaja Kristiina Hätisen mukaan röntgen on iso ja kallis investointi, mutta sen ansiosta asiakkaiden ei tarvitse lähteä kuvauksiin kaupungin keskustaan. 

Vaikka lääkärikeskus toimii Prisman yhteydessä, ei terveyttä myydä tarjoushinnoilla.

– Hintataso se ei saa olla kaupungin kallein, niin kuin osuuskauppahengessä täytyy ollakin. Mutta ei voi puhua alennusmyynneistäkään, toimitusjohtaja Kristiina Hätinen sanoo.

Seitsemänvuotiaan Samuel Mäen harras toive on käynyt toteen. Hän on saanut oman mieskaverin, jonka kanssa voi tehdä juuri niitä poikien juttuja, joista poika on aina haaveillut.

- Ollaan kaikenlaisissa kivoissa paikoissa, sitten mennään välillä vaikka uimaan, kalliokiipeilemään tai parkouraamaan, Mäki kertoo.

Pojan kaveriksi on ryhtynyt Turusta työn perässä Helsinkiin muuttanut Eero Arvonen. Kun työmatkat lyhenivät, aikaa vapautui vapaaehtoistyölle. Samalla oma, vielä kouluikäinen pikkuveli jäi Turkuun, joten Arvoselle oli luontevaa ryhtyä mieskaveriksi Samuelille.

Arvonen uskoo, että miehen malli on tärkeä pojalle.

- Oma isäni oli niin tärkeä omassa elämässäni, että jos häntä ei olisi ollut, olisin kasvanut kovin erilaiseksi.

Miehen malli laajentaa maailmankuvaa

Pienperheyhdistyksen mieskaveritoiminta välittää vapaaehtoisia miehiä kavereiksi lapsille, joilla ei ole läheistä mieshahmoa läsnä arkielämässään. Naiskontakteja syntyy helposti päiväkodista ja koulusta, mutta luotettavista miehistä saattaa olla huutava pula lasten elämässä.

- Naisellisen turvan ja hoivan lisäksi tarvitaan mieskontaktia, että lapsi saa monipuolisen käsityksen maailmasta, sanoo Pienperheyhdistyksen projektipäällikkö Petri Kaverma.

Mieskaveritoiminta on saanut alkunsa äitien aloitteesta. Myös Samuelin äiti, Mari Mäki, toivoi pojalleen mieskaveria.

- Yksinhuoltajaäitinä en pysty antamaan pojalle kaikkea, mitä toivoisin hänen saavan, kuten terveitä hetkiä miespuolisen ihmisen kanssa. Minusta ei löydy sitä poikamaista puolta lähteä toimimaan.

Monet lapset odottavat mieskaveria

Pääkaupunkiseudulla on noin sata mieskaveria, mutta enemmänkin tarvittaisiin. Jonossa on kolmisenkymmentä lasta odottamassa mieskaveria. Mari ja Samuel Mäki odottivat kaveria pojalle vuoden päivät.

- Pojalla oli välillä jo epäuskon tunteita, että tuleeko kaveria, mutta onneksi hän sitten tuli. Odottamisen aika oli vaikeaa. Poika kaipasi miestä, jonka kanssa voi tehdä miesmäisiä asioita ja lähteä hyppimään ja pomppimaan, Mari muistelee.

Ennakkoluulot eivät estä kaveruutta

Vaikka mieskaverien taustat tarkistetaan, he kohtaavat myös ennakkoluuloja.

- Helposti nostetaan pedofiilikorttia esiin. Silloin olemme kysyneet, että onko ainoastaan naisilla oikeus olla hakeutua lasten pariin? Maailmassa pitää olla joku asia tosi pahasti pielessä, jos miesten motiiveja epäillään, Kaverma sanoo.

Toiminta laajenee uusille alueille

Pääkaupunkiseudulla on ollut mieskaveritoimintaa yhdeksänkymmentäluvun alusta lähtien. Nyt toimintaa laajennetaan myös Turkuun, Tampereelle ja Joroisten sedulle. Yhteinen puuhailu on antoisaa sekä lapselle että aikuiselle.

Samuel Mäki ja Eero Arvonen tapaavat pari kertaa kuukaudessa.

- Kyllä minä koen, että se on antanut minulle paljon. Olen valmis käyttämään tämän ajan tähän ja saan tästä paljon iloa irti, joten en ole uhrannut tai menettänyt mitään, Arvonen sanoo.

Mari Mäen mielestä tapaamiset mieskaverin kanssa ovat tehneet Samuelista aiempaa tasapainoisemman.

- Hän lähtee mielellään juttuihin mukaan ja suunnittelee niitä innokkaasti. Samalla Samuelin luottamus ihmisiä kohtaan on kasvanut.