Samaan aikaan kun mielentilatutkimusten määrä on jatkanut laskuaan, psykoottisten ja skitsofreenisten vankien määrä on moninkertaistunut.
Vielä vajaat kolmekymmentä vuotta sitten mielentilatutkimuksia tehtiin vuosittain 200–300.
Viime vuonna rikoksesta epäiltyjen syyntakeisuustutkimuksissa tehtiin lähivuosikymmenten pohjanoteeraus – vain 73. Heistä valtaosa oli epäiltynä henkirikoksesta tai muusta väkivaltarikoksesta.
Vantaan psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäri Alo Jüriloo on kehityksestä huolissaan.
– Se johtaa helposti siihen, että sormien läpi voi mennä sellaisia rikoksentekijöitä, jotka tarvitsisivat hoitoa eivätkä vankeustuomiota, Jüriloo sanoo.
Mielentilatutkimuksen aikana selvitetään rikoksesta epäillyn terveydentila monipuolisesti. Siinä käydään läpi tutkittavan elämänkulkua mahdollisimman tarkasti ja tehdään lukuisia fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista tilaa mittaavia tutkimuksia.
Tutkimus kestää keskimäärin kaksi kuukautta ja se kustantaa yhteiskunnalle noin 20 000 euroa. Jüriloon mukaan suomalainen mielentilatutkimus on kattavin ja kallein koko maailmassa.
Kaikista mielentilatutkimukseen määrätyistä vuosittain reilut 30 todetaan syyntakeettomaksi eli kyvyttömäksi ymmärtämään tekonsa seurauksia. Heidän määränsä on lisääntynyt hieman viime vuosina.
Vakavat psykiatriset sairaudet lisääntyneet
Jüriloo on tehnyt yhdessä ryhmänsä kanssa vastikään tutkimuksen, jonka perusteella psykoottisten ja skitsofreenisten vankien määrä on moninkertaistunut Suomessa kymmenen viime vuoden aikana. Tutkimus julkaistiin Nordic Journal of Psychiatry -lehdessä.
Vuonna 2017 psykoottisia vankeja oli Suomessa 160 ja skitsofreniasta kärsiviä 84, mikä on lähes kymmenen kertaa enemmän kuin vielä vuonna 2006.
Lisäksi Turun psykiatrisen vankilan ylilääkäri Hannu Lauerma on laskenut, että vankeudenkeskeytykset psykiatrisista syistä ovat kaksinkertaistuneet. Viime vuosina keskeytyksiä on ollut vuosittain 4–5.
Samaan aikaan vankien kokonaismäärä on laskenut vain hiukan. Suomessa oli vuonna 2017 runsaat 3 000 vankia.
Psykoottisten vankien keskimääräiset tuomiot ovat osoittautuneet tutkimuksen jälkeisessä, alustavassa selvittelyssä huomattavan pitkiksi.
– Mikä herättää kysymyksen, että ovatko he lainkaan oikeassa paikassa vai olisiko siinä kuitenkin kannattanut tehdä mielentilatutkimus, Jüriloo kysyy.
Psykiatrisista sairauksista kärsivien suomalaisvankien määrän lisääntymisestä on valmistumassa jatkotutkimus vielä tänä vuonna.
Ovatko pakkohoitoon määräämisen mekanismit puutteelliset?
Vantaan psykiatrisen vankisairaalan ylilääkärin Alo Jüriloon mukaan selittävänä tekijänä psykoottisten ja skitsofreenisten vankien määrän lisääntymiseen lienee muun muassa kasvava päihteiden käyttö, mutta myös psykiatristen hoitopalvelujen toimimattomuus ainakin osalle potilasryhmistä.
– Oikeuspsykiatriset potilaat laajemminkin eivät ole pelkästään rikoksentekijöitä, vaan he ovat myös riittämättömän hoitojärjestelmän uhreja.
Suomesta on vähennetty viime vuosikymmeninä tuhansia psykiatrisia vuodepaikkoja. Avohoitoon määräämisen mekanismit ovat Jüriloon mukaan Suomessa puutteelliset.
– Ei voi olla niin, että 'vasta vankilassa sain hoitoa'. Sitäkin joskus kuulee, Jüriloo sanoo.
Viimeksi tällä viikolla Helsingin Sanomien mielipidepalstalla nimimerkki Toivonsa menettänyt omainen kysyi, onko Suomessa enää jäljellä muuta hoitopaikkaa hoitokielteiselle psykiatriselle potilaalle kuin vankimielisairaala.
Mielentilatutkimusten laskuun voi olla useita syitä
Mielentilatutkimusten järjestämisestä vastaavan Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) oikeuspsykiatrian ylilääkäri Aulikki Ahlgrén-Rimpiläinen ei halunnut tässä vaiheessa lähteä arvailemaan syitä mielentilatutkimusten vähenemiselle.
THL on käynnistämässä selvitystä laskun syistä.
Jüriloo näkee, että mielentilatutkimusten vähentyminen voi johtua vakavien rikosten määrän vähenemisestä tai rahasta, mutta myös juridisista muutoksista.
Tuomarit eivät enää määrää automaattisesti henkirikoksen tekijöitä mielentilatutkimukseen.
Ei voi olla niin, että vasta vankilassa sain hoitoa. Alo Jüriloo
Lisäksi vielä muutama vuosikymmen sitten rikoksesta epäilty saattoi haluta mielentilatutkimukseen alentuneen syyntakeisuuden toivossa. Nykyään luokituksen saa ani harva, ja tilanne on kääntynyt Jüriloon mukaan toisin päin.
Jüriloon mukaan epäillyt saattavat jättää kertomatta oikeudelle, että taustalla on vakava psyykkinen diagnoosi.
– Sillä tavalla pyritään välttämään oikeuspsykiatrinen sairaalahoito, joka voi olla paljon pidempi kuin mahdollinen vankeustuomio.
Tahdosta riippumaton oikeuspsykiatrinen hoitojakso kestää THL:n mukaan tyypillisesti 7–9 vuotta.
Lue myös: