– Kypärät päähän ja keltainen liivi päälle! Työmaan johtaja komentaa vierailijoita Söderkullan kirkon työmaalla. Kaikkien on noudatettava turvallisuusohjeita. Kirkkoherralle oranssi kypärä istuu päähän ihan yhtä hyvin kuin arkkitehdille.
Sipoon suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Juha Ilonen ja Söderkullan toukokuussa valmistuvan kirkon suunnitellut sipoolainen arkkitehti Juhani Aalto kulkevat tottuneesti työmaan ovesta sisään. Kirkkosalissa on käynnissä korkeiden seinien pintakäsittely. Muovien peittämistä ikkunoista siivilöityvä valo antaa jo viitteitä siitä, millaiselta kirkkosali näyttää valmiina.
– Piirsin kirkkoon nuo korkeat ikkunat ihan sitä varten, jos vaikka tänne joskus halutaan laittaa ikkunamaalaus, arkkitehti Juhani Aalto kertoo.
Korkea tila ja ikkunat ovatkin oikeastaan ainoa asia, mikä muistuttaa perinteisestä kirkosta.
– Penkit tullaan asettelemaan niin, että tähän ei jää keskikäytävää, vaan alttarille kävellään salin oikeaa laitaa. Penkkejä voidaan asetella myös viistoon ja tarvittaessa aulasta saadaan lisää tilaa kirkkosaliin mahtuvan n. 100 henkilön lisäksi, kertoo kirkkoherra Juha Ilonen.
Etelä-Sipoo on pitkään ollut ilman omaa kirkkoa ja Söderkullaan rakentuva kirkkosali monitoimitiloineen tulee vastaamaan Sipoon suomalaisen ja ruotsinkielisen seurakunnan tarpeisiin hetkenä, jolloin väestönkasvu on huipussaan.
Kerhotiloja, aikuisten tiloja, keittiö, bänditila...
Ilonen ja Aalto kierrättävät uteliasta uuden kirkon tiloissa ja esittelevät innoissaan rakennuksen monia käyttötarkoituksia.
– Lähistöllä on kouluja ja päiväkoteja, joiden kanssa odotamme yhteistyötä. Toivomme, että saamme kehitettyä kuntalaisten kanssa monenlaista uutta lähivuosina, Juha Ilonen sanoo.
Tuskin näitä uralle kovin montaa mahtuu. Juhani Aalto
Söderkullan kirkko on rakentunut keskelle sipoolaista peltomaisemaa nopealla tahdilla. Sen ulkoseinillä roikkuvat vielä pressut, mutta kyllä sen kirkoksi jo tunnistaa. Arkkitehti Juhani Aalto on ensimmäistä kertaa pappia kyydissä.
– Opiskeluaikoina tein jonkinlaisen harjoitustyön ja suunnittelin kirkon, mutta kyllä tämä on ihan ensimmäinen kerta kun saan tällaisen kunnian. Tuskin näitä uralle kovin montaa mahtuu, Aalto miettii.
Pitääkö kirkkoa suunnittelevan arkkitehdin olla hengellinen mies?
– Ei tarvitse, mutta kyllä siitä apua on, Juhani Aalto hymyilee. Hän on ammentanut Söderkullan kirkkoon ajatusta sipoolaisille rakkaan Vanhan kirkon muotokielestä.
Uusi rakennus on täynnä muuntautumiskykyä ja uusiutuvaa energiaa. Pihalle on kaivettu 15 maalämpökaivoa, joista nousevaa lämpöenergiaa pyörittää kaksi maalämpöpumppua. Maalämpöpumppujen kuluttama sähkö puolestaan saadaan aurinkopaneeleista. Sakastin alapuolella olevassa teknisessä tilassa hyrisee maalämpöpumppujen lisäksi kymmeniä metrejä pitkät ilmastointilaitteet.
Tämä enteilee sitä, että juhlavieraiden ei tarvitse tuskailla hikisten kainaloiden kanssa, mikäli aurinko heittää säteensä kirkkosaliin kesken toimituksen.
Kirkko vai monitoimitila
Jos aivan tarkkoja ollaan, Söderkullan uusi rakennus ei ole kirkko. Tilan muuntuminen kirkoksi vaatii vihkimisen sekä muutoksen vahvistamisen Kirkkohallitukselta. Söderkullaan kirkkostatusta ei haeta, vaikka tilaa kirkoksi kutsutaankin.
Kirkkohallituksen yliarkkitehti Antti Pihkala kertoo, että kirkkojen vihkimisiä tulee eteen harvakseltaan. Edellisen kerran rakennuksia on vihitty ja hyväksytty kirkoiksi vuonna 2010.
– Tuolloin kirkoiksi tulivat Hollolan ja Jyväskylän Kuokkalan kirkot. Sen jälkeen sarake näyttää pelkkää nollaa, Pihkala kertoo.
Yksi tulevista virallisista kirkoista on maaliskuussa 2016 palaneen Ylivieskan kirkon tilalle nouseva rakennus. Paikalle todennäköisesti rakennetaan kivikirkko.
Kirkot ovat usein näkyviä rakennuksia ja sijaitsevat keskeisillä paikoilla. Tällöin niiden ulkonäköön liittyy paljon intohimoja. Näin myös Ylivieskassa, jossa on keskusteltu laajasti arkkitehtuurikilpailun töistä. Myös käyttötarkoitukseen kiinnitetään huomiota: Ylivieskassa kirkon paikalle halutaan uusi kirkko, ei monitoimitilaa.
– Ylivieskan kirkon tulisi olla yksinkertaisen kaunis, ei turhia tiloja eikä monumenttia. Kirkkoon mennään rauhoittumaan ja hiljentymään, siksi siitä ei tarvitse tehdä jotain suurta toimintakeskusta, toteaa yksi kirkkovaltuutetuista.
Söderkullassa päämäärä on täysin päinvastainen.
– Kirkkoa on suunniteltu monikäyttöisyyttä ajatellen. Kirkon toiminta voi muuttua vuosikymmenten saatossa ja haluamme palvella myös tulevia sukupolvia, summaa kirkkoherra Juha Ilonen.
Remonteissa palaa rahaa
Jos kokonaan uusia kirkkoja ei rakennetakaan käytännössä lainkaan, kirkkojen korjauksia tehdään valtavan paljon, toista sataa vuosittain.
Silloin kun kirkoksi vihittyyn rakennukseen tehdään remontissa olennainen muutos, vaatii työ Kirkkohallituksen hyväksynnän. Tällainen voi olla jo esimerkiksi alttaripöydän remontoiminen siten, että sen ulkonäkö muuttuu.
– Täytyy muistaa, että kaksi kolmasosaa kirkoista on lisäksi suojeltuja. Tällöin remontointi tarvitsee myös Museoviraston lausunnon, sanoo Pihkala. Hänen mukaansa kirkkohallitus yleensä hyväksyy seurakunnan ehdottamat ja Museoviraston hyväksymät muutokset.
Erilaisia seurakuntasaleja rakennetaan muutama vuosittain. Myös niiden remontteja tehdään kymmenittäin joka vuosi. Seurakuntien tuhansien rakennusten ylläpito vaatii paljon rahaa, ja vuodessa seiniin laitetaan euroja neljännesmiljardi. Vaikka seiniä on paljon, ei yhtään kirkkoa ei ole myyty tai purettu vuosikausiin.
Mikäli rakennusta ei ole vihitty kirkoksi, voi seurakunta päättää remonteista vapaasti, toki mahdolliset suojelumääräykset muistaen.
Se, että rakennusta ei vihitä kirkoksi, ei juuri vaikuta normaaliin seurakuntatoimintaan rakennuksessa. Rahan saantiin se voi tosin jossakin vaiheessa vaikuttaa.
– Silloin kun rakennusavustuksia myönnetään, tarkastellaan myös sitä, kuinka monta kirkkoa seurakunnassa on. Ei kirkkojakaan silti määräänsä enempää tarvitse rakentaa, Sipoon Nikkilässäkin on jo kaksi komeaa kivikirkkoa, sanoo Pihkala.
Kirkon penkkien koeistunta ja seinillä uivat kalat
Östersudomin osakuntaliitos jätti Etelä-Sipoon ilman omaa kirkkoa vuonna 2009. Uusia tiloja on kaivattu sekä Sipoon suomalaisessa seurakunnassa, että Sibbo Svenska församlingissa. Seurakuntien yhteiskäyttöön tulevissa uusissa tiloissa huomioidaan erityisesti käyttäjien toiveet sisustuksen suhteen. Tiloihin on toivottu runsaasti iloa.
-Ammennamme sisustukseen ideoita kristillisesta symboliikasta, sanoo sisustusarkkitehti Irina Björk-Vartiainen vaaleankeltaisessa kerhotilassa. Hän liu'uttaa tietokoneen näytölle kuvia kaloista, jotka tulevat koristamaan lasten kerhotilan seiniä. Viimeaikoina sistustarkkitehtiä on työllistänyt myös kirkkosalin tuolien koeistuminen.
Kirkkoherra Juha Ilonen vaikuttaa hyvin tyytyväiseltä muutamia viikkoja etuajassa olevaan rakennusprojektiin. Kirkko valmistunee toukokuussa, mutta vihitään käyttöön vasta 26. elokuuta.
-Tämä täytyy koeajaa, arkkitehti Aalto muistuttaa.