Nousiaisten kaltainen vesijohtojen tai jätevesiputkien puhkeaminen voi sattua melkein missä tahansa, koska 1960-, 70- ja 80-luvuilla tehdyt putket alkavat viimeistään nyt lähestyä saneerausikää.
– Se suuri massa alkaa nyt tulla saneeraus- tai uusimisikään. Eli tulevat paineet ovat valtavat, Suomen vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Osmo Seppälä kertoo.
Samalla hän huomauttaa, että jo kertynyt saneerausvelka on pientä, kun sitä vertaa tulevaan.
– Saneerausvelkaa on jo monessa paikassa kertynyt, mutta se ei ole niin suuri kuin lähivuosien kertymä, joka uhkaa kymmenen, lähimmän 20 vuoden aikana.
Seppälän mukaan kuluneen vuosikymmenen aikana olisi pitänyt saneerata vähintään tuplasti se määrä, mitä on nyt keskimäärin tehty.
Toisaalta hän muistuttaa, että suoraa korjausvelkaa ei hirvittävästi vielä ole. Korjausvelka tarkoittaa sitä, että olisi kertynyt paljon velkaa järkevän pitoaikansa ylittäneen verkoston kunnostamisesta.
Ongelmat alkoivat Nousiaisissa, kun lähekkäin oleva vesijohtoputki ja jätevesiputki rikkoutuivat yhtä aikaa. Rikko johtui osin siitä, että pitkään jatkuneet sateet saivat maan sortumaan vahinkopaikalla.
Rikon takia jätevettä sekoittui juomaveteen ja jopa satoja ihmisiä sairastui.
Nousiaisten putkirikko ei yllättänyt
Nousiaisten putkirikosta aiheutuneet ongelmat eivät yllättäneet Vesilaitosyhdistyksen ammattilaista.
– Kyllä ja ei, Seppälä jatkaa ja muistuttaa, että Nousiaisissa oli poikkeuksellinen tilanne, kun kaksi putkea rikkoutui yhtä aikaa samasta kohdasta.
Samalla hän kuitenkin sanoo, että Nousiaisten kaltaiset tilanteet ovat yleistyneet.
– Se on merkki siitä, että asiaan ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota.
Seppälän mukaan tilanne voi muuttua vielä vaikeammiksi, jos mitään ei tehdä.
– Kun takavuosina tehty saneeraus on selvästi jäänyt tarpeesta jälkeen, niin asia kumuloituu ja haaste kasvaa sekä taloudellisesti että työmäärällisesti kohtuuttomaksi. Ei pystytä lyhyessä ajassa niin mittavaa saneeraustarvetta täyttämään, Seppälä maalaa.