Laittomasta maahantulosta epäillyn suomalaismiehen oikeudenkäynti Viipurissa on lykkääntynyt jo toisen kerran. Oikeudenkäyntien lykkääntymisen syynä on Venäjän viranomaisten mukaan se, ettei Viipuriin ole saatu tulkkia Pietarista.
Perjantaiaamupäiväksi sovittu oikeudenkäynti on siirretty ensi maanantaiksi. Oikeudenkäyntiä on lykätty jo kertaalleen tällä viikolla, sillä alun perin viipurilaisen oikeusistuimen piti käsitellä suomalaismiehen asiaa tiistaina.
Jumissa Viipurissa yli kuukauden
Ilman viisumia valtakunnananrajan Saimaan kanavaa pitkin ylittänyt mies on maastapoistumiskiellossa. Hän on odottanut oikeudenkäynnin alkamista Viipurissa jo toista kuukautta.
Mies matkusti heinäkuun alussa Suomesta Venäjälle Saimaan kanavaa pitkin Mikkelin urheilusukeltajien omistamassa laivassa isomman seurueen kanssa.
Venäläisviranomaiset ottivat kiinni myös aluksen kapteenin, mutta hänet vapautettiin parin päivän kuluttua. Mikkelin urheilusukeltajien alusta pidettiin Viipurissa kolme viikkoa, ennen kuin se palautettiin Suomeen.
Suomalaismiehen asianajaja sai tiedon oikeudenkäynnin lykkääntymisestä torstai-iltana viipurilaiselta kollegaltaan.
Asiananajaja toivoo, että asia ratkeaisi kolmannella yrittämällä, ja mies pääsisi palaamaan kotiin.
Veturimiesten liiton puheenjohtajan Tero Palomäen mukaan maanantaina alkava liiton mielenilmaus toteutuu suunnitellusti.
Veturimiesten liitto aloittaa maanantaina yli vuorokauden pituisen junaliikenteen pysäyttävän mielenilmauksen. Se alkaa maanantaina kello 18 ja päättyy tiistaina klo 24. Mielenilmaus on vastalause hallituksen uudistukselle avata junaliikenne kilpailulle.
– Sellaisia merkkejä ei ole ilmassa, että mielenilmaus peruuntuisi, sanoo Palomäki.
Veturimiesten liiton puheenjohtaja kertoi torstaina STT:lle, että mielenilmaus puretaan, jos hallitus on valmis arvioimaan uudelleen julkistamaansa kilpailuttamisen mallia.
Palomäki sanoo, että liitto on keskustellut VR:n kanssa mielenilmauksen ulkopuolelle jäävistä rajauksista. Palomäen mukaan esimerkiksi Venäjälle menevä matkustajaliikenne liikennöidään mielenilmauksen aikana normaalisti. Hän sanoo, että junat ajetaan mielenilmauksen alettua määräasemille.
– Eli maanantaina, jos juna lähtee iltakuudelta, se ajaa päätepysäkille asti, sanoo Palomäki.
Metsä Group on aloittanut puunkorjuun Äänekosken uutta sellutehdasta varten. Uuden tehtaan käynnistys aloitetaan aivan näinä päivinä, Metsä Group kertoo starttiajaksi elokuun puolenvälin.
Puuta uudelle tehtaalle Metsä Group on ostanut jo viime vuodesta, mutta puunkorjuu alkoi tänään Uuraisilta.
– Käynnistyksen lähestyessä voimme nostaa puunkorjuun määrää, sanoo Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Mäntylä.
Puunkorjuun määrä nousee vähitellen tämän ja ensi vuoden aikana. Uusi tehdas saavuttaa 1,3 miljoonan vuotuisen sellutonnin nimellistuotantonsa noin viiden vuoden kuluttua.
Tehdas lisää havukuitupuun käyttöä Suomessa noin neljällä miljoonalla kuutiometrillä. Kaikkiaan hakkuut kasvavat noin 6-7 miljoonalla kuutiolla, sillä hakkuissa kertyy myös tukki- ja energiapuuta.
Uusi tehdas kasvattaa Metsä Groupin puunhankintaa Suomessa noin neljänneksellä. Uusi sellutehdas vaikuttaa puukauppaan koko maassa, sillä puuvirtojen suunnat ja tehtaiden hankinta-alueet muuttuvat.
Tehtaan puu hankitaan Metsä Groupin mukaan Suomesta, ja siitä pääosa tulee 150 km säteeltä tehtaasta.
Metsä Groupin arvion mukaan kasvava puunhankinta luo Suomeen noin tuhat uutta työpaikkaa ja kasvattaa puun myyntituottoja noin 70 miljoonalla eurolla.
Kaikille avoimeen keskusteluun Oulun kävelykatu Rotuaarilla saapuvat keskustelemaan Oulun yliopiston Suomen ja Skandinavian historian dosentti Marianne Junila, muun muassa Selvästi Juovuksissa -kirjasta (2006) tunnetuksi tullut kirjailija Juhani Seppänen sekä teoksissaan suomalaisuutta värikkäästi pohtinut kirjailija-toimittaja Roman Schatz.
Tilaisuuden juontavat Yle Oulun Hanna Seikola ja Kalevan Petri Laukka.
Vanhempia kiinnostaa, millaisessa koulussa lapsi viettää päivänsä, mutta millaista on "aappa" ja "iippa" eli aamu- ja iltapäivätoiminta, jossa lapsi saattaa viettää aikaa jopa enemmän kuin koulussa?
Joissakin kunnissa, kuten Kajaanissa, lapsella on mahdollisuus mennä iltapäivätoimintaan, joka painottuu taidekasvatukseen, liikuntaan, ympäristöön ja kierrätykseen tai kristilliseen kasvatukseen.
Kunta ei ole velvollinen järjestämään aamu- ja iltapäivätoimintaa, mutta silti 98 prosenttia Suomen kunnista Ahvenanmaan maakuntaa lukuunottamatta järjestää sitä. Kansallisen arviointikeskuksen mukaan viime lukuvuoden aikana 262 kuntaa järjesti iltapäivätoimintaa ja 169 kuntaa aamupäivätoimintaa. Valtakunnallisesti toiminnassa on mukana noin 53 000 lasta, joista 55 prosenttia on ensimmäisen vuosiluokan oppilaita.
Aamu- ja iltapäivätoiminnassa lapsella on mahdollisuus esimerkiksi piirrellä ja askarrella.Kimmo Hiltunen / Yle
Kunta voi järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa. Lisäksi toimintaa voivat järjestää julkiset ja yksityiset palvelun tuottajat eli esimerkiksi erilaiset järjestöt.
– Kunta päättää, millaisia palveluntuottajia he käyttävät, kertoo kuntaliiton Opetus- ja kulttuuriyksikön erityisasiantuntija Leena Pöntynen.
Toiminta on suosittua ja nytkin meillä on ryhmiä, joissa paikat ovat täynnä. Leila Lassila
Kunnan tulee hyväksyä toimintasuunnitelma laissa tarkoitettua aamu- ja iltapäivätoimintaa varten. Toimintaa voi järjestää moni taho, mutta mitä tahansa aapassa ja iipassa ei silti voi tehdä. Opetuslaki on määrännyt muun muassa toimintaan, tiloihin ja vetäjiin puitteet, joiden mukaan kunnan tulee toimia ja järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa.
– Toiminnan on oltava virkistävää ja monipuolista, ja lisäksi täytyy olla mahdollisuus lepoon. Jos hoidossa ollaan yli kolme tuntia, täytyy tarjota välipala, jotta lapsi pysyy virkeänä ja hyvin voivana, kertoo opetusneuvos Arja-Sisko Holappa.
Aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu perusopetuksen ensimmäisen ja toisen vuoden oppilaille sekä ylempien vuosiluokkien erityisen tuen oppilaille.
Lapsen päivä voi venyä pitkäksi
Moni lapsi voi olla väsynyt tullessaan iltapäivätoimintaan koulupäivän jälkeen, koska päivä on saattanut alkaa jo varhain aamupäivätoiminnassa. Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksenpalvelupäällikkö Leila Lassila muistuttaa, että lapsen päivä voi hyvinkin olla pidempi kuin hänen vanhempiensa.
– Pääasia on, että aamu- ja iltapäivätoiminta on lapselle mukavaa ja erilaista toimintaa kuin koulupäivä.
Kajaanin seurakunnan työntekijät Tarja Vesala-Karppinen, Marita Karvinen ja Leena Karjalainen.Kimmo Hiltunen / Yle
Myös Kajaanin seurakunnan vastaava lapsityönohjaaja Leena Karjalainen toteaa, että toiminnan on oltava rentoa.
– Lasta ei pakoteta mihinkään, sillä toiminta on lapsen vapaa-aikaa. Koulussa on tietyt jutut, jotka pitää jaksaa, joten iltapäivällä on otettava lapsen vireystaso huomioon.
Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön erikoisasiantuntija Leena Pöntynen kehottaa pohtimaan, millaiseksi lapsen päivä kokonaisuudessaan muodostuu.
– Jos lapsi on ollut kahdeksasta lähtien koulussa ja koulumatkoihin on mennyt aikaa, lapsen päivästä tulee pitkä. Sen takia toimintaa pitäisi suunnitella niin, että siellä olisi myös omatoimista toimintaa: mahdollisuus ja paikka levätä ja rentoutua. Vanhempien kannattaa miettiä, millaiseksi lapsen päivä muodostuu.
Jos toimintaa ei järjestetä, vanhemmilta tulee vihaisia puheluita. Leila Lassila
Varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö Leila Lassilan mukaan kouluilla on omat ryhmät, joiden mukaan aamu- ja iltapäivätoimintapaikka määräytyy.
– Meillä on kriteerinä, että ensimmäisen vuosiluokan oppilaat pääsevät oman koulun ryhmään, ellei perhe toivo toisin.
Lähtökohtaisesti ajatellaan, että toisen vuosiluokan oppilaat ovat jo kulkeneet enemmän koulu- ja kaupunkiympäristössä ja osaavat kulkea jonkun matkan päähän iltapäivätoimintaan.
– Joissakin tilanteissa neuvotellaan rehtoreiden ja laaja-alaisten erityisopettajien kanssa siitä, minne lapsella olisi helpoin kulkea, sillä osalla lapsista on tiettyjä rajoitteita, Lassila kertoo.
Kunta valvoo
Kunta vastaa aina perusopetuslain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan lainmukaisuudesta. Kunta siis valvoo, kuinka aamu- ja iltapäivätoiminnan edellytykset täyttyvät.
Kuntalain perusteella aluehallintovirasto, eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri voivat mahdollisen kantelun perusteella tutkia, onko toimintaa järjestettäessä toimittu säännösten ja määräysten mukaisesti.
– Aluehallintovirastoon ei ole tullut yhtään aamu- ja iltapäivätoimintaan liittyvää kantelua viime vuosina, kertoo Veijo Kosola Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta.
Monet aamu- ja iltapäivätoimintapaikat ovat koulujen yhteydessä.Jyrki Lyytikkä / Yle
Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö Leila Lassila tekee itse tarkistuksia kainuulaisiin aamu- ja iltapäivätoimintapaikkoihin.
– Kunnalle kuuluu valvonta ja ohjaus. Kokoonnumme yhdessä aika ajoin palavereissa ja käymme ryhmissä tarkastamassa, että lapsiryhmillä on riittävän hyvät tilat ja ohjaajat. Seuraamme myös, kuinka ryhmä toimii ja miten sitä ohjataan, Lassila kertoo.
Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajilla tulee olla jokin kasvatusalan koulutus, mutta varsinaista pätevyysasetusta heille ei ole. Perusopetuslaissa kuitenkin sanotaan, että ilta- ja aamupäivätoiminnassa täytyy olla ammattitaitoinen ja tehtävään soveltuva henkilöstö. Toiminta työllistää Suomessa noin 7 500 ohjaajaa.
Pääasia on, että aamu- ja iltapäivätoiminta on lapselle mukavaa ja erilaista toimintaa kuin koulupäivä. Leila Lassila
Vetäjistä ja tiloista ei ole minimi- tai maksimivaatimuksia. Kunta voi kuitenkin aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelmassaan määrätä suositeltavan ryhmäkoon. Esimerkiksi Kajaanissa suositeltava koko on 14 lasta ja kaksi ohjaajaa, tai 25 lasta ja kolme ohjaajaa.
Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön erityisasiantuntija Leena Pöntynen muistuttaa, että tiloja voi olla yhtä monia kuin järjestäjiäkin.
– On myös niitä iltapäivätoimijoita, jotka toimivat täysin ulkona.
Helpotus perheen arkeen
Kajaanilaisen Rantalan perheen ensimäisellä luokalla oleva Aino-Iiris Rantala ja tokaluokkalainen Nooa-Jaakko käyvät iltapäivätoiminnassa Nakertajan seurakuntakodilla. Toimintapaikka valikoitui sen tuttuuden ja aikaisempien kokemusten perusteella.
– Iipan ohjaajat ja toimintatavat ovat osaksi samoja kuin kerhoissa, joissa perheemme on aikaisemmin käynyt. Lapsille oli mukavaa ja helppoa tulla tuttuun paikkaan ja tuttujen ohjaajien luo, kertoo perheen äiti Hanna Rantala.
Aamu- ja iltapäivätoiminnassa mennään lasten ehdoilla.Kimmo Hiltunen / Yle
Rantalan mukaan iltapäivätoiminta on helpottanut perheen arjen pyörittämistä. Hänestä on hyvä, ettei lasten tarvitse mennä koulupäivän jälkeen yksin kotiin, vaan he pääsevät ohjattuun ja turvalliseen ympäristöön. Äidin mukaan lapset myös odottavat iippaan pääsyä.
– Aino-Iiris odottaa, että pääsee iipassa leikkimään, askartelemaan ja seikkailemaan lähimetsässä. Nooa-Jaakko on pitänyt välipaloista ja tykännyt erityisesti jalkapallon pelaamisesta. Uusia tuttavuuksiakin on syntynyt iltapäivätoiminnan kautta.
Sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajat että muut asian parissa työskentelevät ovat yhtä mieltä siitä, että toiminnalla on iso merkitys perheille. Vanhemmat voivat olla rauhallisin mielin töissä tai opiskelemassa, kun tietävät lapsen olevan turvassa.
– Jos lapsi onkin mennyt kotiin, hän soittaa helposti äidille tai isälle töihin. Tunninkin välein saatetaan soittaa kotoa ja kysyä: "Äiti, mitä minä nyt teen?" Meillä iipoissa on hyvä olla, Kajaanin seurakunnan lastenohjaaja Tarja Vesala-Karppinen hymyilee.
Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö Leila Lassila on asiasta samaa mieltä.
– Toiminta koetaan perheissä erittäin tärkeäksi. Luulen, että monen työssä oleminen ei onnistuisi ilman aamu- ja iltapäivätoimintaa. Tuemme perheiden oman elämän järjestämistä.
Vastaavan lapsityönohjaaja Leena Karjalaisen mukaan kotona oleva lapsi saattaisi uppoutua peli- ja tietokonemaailmaan kokonaan. Iltapäivätoiminnassa voi tehdä kaikenlaista muuta, kuten askarrella, leikkiä ja ulkoilla.Jouni Immonen / Yle
Aamu- ja iltapäivätoiminta on selvästi tärkeää useille perheille, mutta kuinka paljon sen toiminta kiinnostaa perheitä? Juttuun haastateltujen mielestä kiinnostus vaihtelee.
– Koulun alkaminen on iso asia lapselle ja perheelle, ja silloin kiinnostuksen painopiste on siellä. Paljon kuitenkin soitetaan ja kysytään, missä iltapäivätoiminta on, kuka sitä järjestää ja milloin voidaan mennä, Lassila sanoo.
Lassila toivoisi lisää arvostusta aamu- ja iltapäivätoiminnalle.
– Jos sitä ei järjestetä, vanhemmilta tulee vihaisia puheluita.
Aamu- ja iltapäiväntoiminta, koulu ja perhe tekevät jatkuvasti tiivistä yhteistyötä lapsen kehityksen ja kasvun tueksi.
–Olemme tavallaan kolmikanta: vanhemmat, koulu ja toimija. Yhteistyössä pyritään antamaan tukea kasvamiseen monipuolisesti, kertoo Kajaanin seurakunnan lapsityönohjaaja Marita Karvinen.
Parantamisen varaa
Suurin osa kajaanilaisista lapsista osallistuu iltapäivätoimintaan. Vaikka toiminta on suosittua, varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö Leila Lassilan mukaan 99,99 prosenttia kajaanilaislapsista pääsee mukaan.
– Vuosittain toiminnassa on mukana yli 400 lasta. Toiminta on suosittua ja nytkin meillä on ryhmiä, joissa paikat ovat täynnä.
Koulujen lähellä on toisia ryhmiä, joita voidaan tarjota ainakin aluksi. Myöhemmin halutusta ryhmästä voi vapautua paikka, koska perheiden tilanteet elävät.
Mitään suurempia ongelmia ei aamu- ja iltapäivätoiminnassa ole ollut. Muutamat esille tulleet ongelmat ovat haastateltavien mukaan hyvin pienimuotoisia. Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa kertoo kuulleensa aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvilta lapsilta, että toiminnassa on välillä liikaa melua.
Osa iltapäivätoiminnasta järjestetään kokonaan ulkona.Jyrki Lyytikkä / Yle
– Joissain paikoissa lapsia on liikaa kerralla, jolloin ryhmät ovat aika isoja. Silloin toiminta saattaa olla hallitsematonta tai siellä on liikaa melua, jolloin lapselta puuttuu rauhoittumisen mahdollisuus, sanoo Holappa.
– Jos lapsia on liikaa, miten heille kaikille saadaan organisoitua kivaa ja mielenkiintoista toimintaa? Se vaatii todella paljon pedagogista osaamista. Toiminnan laatu on tärkeä asia, johon täytyy kiinnittää huomiota, Holappa jatkaa.
Holappa on saanut samanlaista palautetta myös iltapäivätoiminnan ohjaajilta.
– Hekin kokevat, että joutuvat vetämään liian suuria ryhmiä. Toki alueellista vaihtelua on aika paljon.
Juttuun haastateltujen lastenohjaajien mukaan ryhmäkoot ovat sopivia heidän iltapäivätoiminnassaan.
– Meidän tiloihimme ryhmäkokomme on sopiva. Ohjaajia on joka päivä kaksi, välillä kolmekin. Lisäksi meillä on oma keittiöntyöntekijä, joka on todella iso apu, sillä me saamme keskittyä pelkästään lasten kanssa olemiseen, kertoo Tarja Vesala-Karppinen.
Valtava sumupilvi hiipi perjantaina keskellä päivää mereltä Helsinkiin. Ylen Pasilan tornikameran kuvissa näkyi, kuinka mereltä saapuva sumu liikkui hitaasti Meilahden ja Seurasaarenselän suunnalla sekä keskustan liepeillä.
Kello 14:n aikoihin sumu alkoi jo hälvetä.
Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi kertoo sumun johtuvan lämpimästä ilmamassasta.
– Siihen on muodostunut sumua meren päältä. Tällä hetkellä kun lämpimämpää ilmamassaa on tulossa, niin siitä se kertoo. Se on pilvi maan pinnalla.
Kotakorpi sanoo, ettei vastaavaa ole osunut tänä kesänä hänen kohdalleen.
– Useimmiten aamuisin saattaa olla merellä sumuja ja sitten ne hälvenevät, kun aurinko alkaa paistamaan. En ole tällaista iltapäivällä nähnyt.
Sumu näkyi Pasilan tornikameran kuvissa Meilahden ja Seurasaarenselän yllä.Yle
Kotakorven mukaan vastaavia sääilmiöitä nähdään kuitenkin joka kesä lämpimässä säässä.
– Viime kesältä muistan myös, kun oli aurinkoinen päivä ja tuli tuollainen sumu.
Huomenna sää lämpenee Kotakorven mukaan entisestään ja tuo mukanaan hyvin lämmintä ilmaa ja ukkosta.
Jutun pääkäsittelypäivä on elokuun viimeisenä päivänä Kuopiossa. Lisäksi syyskuulle on varattu yhdeksän käsittelypäivää.
Osa istunnoista pidetään Kuopiossa ja osa Joensuussa. Pohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi Pekka Seppäsen tammikuussa 14,5 vuodeksi vankeuteen kahdesta taposta ja kolmesta tapon yrityksestä, alkoholirikoksesta, parituksesta, törkeästä kuolemantuottamuksesta ja pahoinpitelystä.
Kontiolahtelainen Seppänen on toistuvasti kiistänyt syyllisyytensä ja vaatinut oikeudelta vapauttamista. Toukokuussa Itä-Suomen hovioikeus kuitenkin tyrmäsi toistamiseen kontiolahtelaisen vaatimuksen vapauttamisesta.
Veturinkuljettajien mielenilmaus pysäyttää VR:n matkustajaliikenteen kaukojunissa sekä Helsingin seudun lähijunissa maanantaina. Mielenilmaus alkaa kuudelta maanantai-iltana. VR:n mukaan ennen kuutta lähteneet junat ajetaan määräasemilleen. Myös välipysähdykset suoritetaan normaalisti, eli junat pysähtyvät aikataulun mukaisilla asemilla ottaen matkustajia kyytiin.
Tiistaina junaliikenne on pysähdyksissä. VR kommentoi, ettei heillä ole näillä näkymin mahdollisuutta järjestää junille korvaavaa bussiliikennettä.
Bussireitit lisäävät kapasiteettiaan
Sekä Pohjolan liikenne että Onnibus kertovat, että aikovat reagoida junaliikenteen seisahdukseen.
Pohjolan liikenne ei luo ylimääräisiä vuoroja, mutta tuo olemassa oleville vuoroille lisää busseja. Ruuhkaan varaudutaan ja lisäkalustoa pyritään saamaan ainakin Helsinki-Turku- ja Helsinki-Kuopio-linjoille.
Pohjolan liikenteen toimitusjohtaja Heikki Alanko kertoo, että liput varataan yleensä lähellä bussin lähtöä, mikä vaikeuttaa varautumista. Kaikkia bussin paikkoja ei käteismaksajien takia myöskään myydä etukäteen verkossa loppuun.
Alangon mukaan Pohjolan liikenteen operoimat Helsingin lentokentältä kulkevat City Bus -vuorot ajetaan normaalisti, ja tarpeen mukaan reitille pyritään lisäämään kalustoa.
Onnibus varautuu tuomaan lisäkalustoa käyttöön eri puolilla maata. Toimitusjohtaja Lauri Helke kertoo, että tieto junien seisahduksesta näkyi heillä heti lipunmyynnin lisääntymisenä.
Kapasiteettiä lisätään erityisesti kaikilla Helsinki-keskeisillä linjoilla, kuten matkoilla Helsingistä Jyväskylään, Tampereelle ja Turkuun. Helkeen mukaan mielenilmaus kuitenkin näkyy kysynnässä koko maassa. Onnibus pyrkii lisäämään busseja linjoille siten, etteivät bussit tule väliaikaisesti loppuunmyydyiksi. Hän kehottaa kuitenkin asiakkaita varaamaan matkansa ajoissa.
Helsingin seudulla 2 500 taksia liikenteessä
Helsingissä on tiistaina ajossa käytännössä koko taksikalusto. Helsingissä operoivalla Lähitaksilla on käytössään noin 1 250 autoa ja toisella toimijalla Taksi Helsingillä noin 1 300. Molemmat pyrkivät saamaan koko kalustonsa liikenteeseen, yhteensä arviolta noin 2 500 taksia.
Taksi Helsingin toimitusjohtaja Jari Kantonen kertoo, että normaalina tiistaina heillä olisi ajossa korkeintaan 900 taksia, joten kapasiteettiä lisätään huomattavasti. Hän arvioi, että maanantai-iltana heille riittää normaalilla kalustolla ajaminen, mutta kysyntään vastataan joustavasti. Maksimikalusto on käytössä tiistaina aamuviidestä iltakahdeksaan.
Kantonen toteaa, että vaikka veturinkuljettajien mielenilmaus varmasti lisää tarvetta takseille, on Helsingin seudulla ennenkin selvitty joukkoliikenteen seisahduksista ilman suurempia ongelmia. Hänen mukaansa ihmiset osaavat kompensoida tilannetta kimppakyydein tai tekemällä etätöitä.
Liikenne normalisoituu todennäköisesti keskiviikon aikana
Jos mielenilmaus päättyy suunnitellusti, aloittaa VR liikennöintinsä jälleen keskiviikkona. Seisahduksen aikana junia ei ajeta, joten ne jäävät pääteasemilleen.
Kysyttäessä, onko kalusto oikealla paikallaan, jotta keskiviikon liikenne voi alkaa normaalisti, VR vastaa, että tilanne tarkentuu myöhemmin.
Mielenilmauksen ajalle ostetut liput voi peruuttaa maksutta tai vaihtaa käytettäväksi viimeistään 31. lokakuuta. Kausilipun käyttäjät voivat saada seisahduksesta hyvityksenä kahden päivän kausilipun arvoa vastaavan summan joko rahana tai matkaseteleinä.
Helsinkiläisnaisen epäillään tuoneen laittomasti satoja sekarotuisia koiranpentuja Suomeen ja myyneen niitä netti-ilmoitusten kautta, kertoo Helsingin poliisi. Koirat on tuotu lähinnä Virosta ja muualta Baltiasta.
Koiria oli myyty muutaman sadan euron hintaan ja taloudellisen hyödyn arvioidaan olevan satojatuhansia euroja. Syyteharkinnassa on noin 400 rikoksen vyyhti.
– Myyjä on väittänyt pentujen olevan suomalaisia tai laillisesti maahantuotuja, rokotettuja ja sirutettuja. Hän on esittänyt muun muassa koirien EU-passin ja muita virallisen näköisiä virolaisia asiakirjoja. Todellisuudessa koirat on tuotu maahan laittomasti, ja useilla koirilla on ollut parvovirus, johon koira on kuollut pian ostamisen jälkeen, kertoo tutkinnanjohtaja Hannu Kortelainen.
Pentujen on sanottu olevan jackrusselinterrierien ja kääpiömäyräkoirien jälkeläisiä, mutta tämä ei pitänyt paikkaansa, Kortelainen lisää.
– Myyjä ei itsekään välttämättä ole tiennyt kaikkien koirien vanhempia eikä sitä, millaisista olosuhteista koirat ovat lähtöisin.
Naista epäillään petoksista, salakuljetuksista ja eläinsuojelurikoksista. Epäillyt rikokset ovat tapahtuneet vuosina 2014-2016. Tämän jälkeen tapauksia on poliisin mukaan tullut lisää.
Helsingin poliisi tutkii tapausta törkeän pahoinpitelyn yrityksenä, kahtena pahoinpitelynä ja törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena.
Asian johdosta otettiin kiinni kolme henkilöä, joista yksi on auton kuljettaja. Häntä epäillään törkeän pahoinpitelyn yrityksestä ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
– Tapahtumapaikalla saatujen tietojen ja myöhempien tutkimusten perusteella on selvinnyt, että paikalla olevan pizzerian edustalla on tapellut useampi henkilö. Tappelussa on käytetty muun muassa lautaa ja rautaputkea, kertoo tapauksen tutkinnanjohtaja rikoskomisario Teemu Kruskopf Helsingin poliisilaitokselta.
Tappelun aikana paikalta poistui henkilöauto, joka kuitenkin palasi hetken kuluttua tapahtumapaikalle, törmäsi kahteen pysäköityyn autoon ja ajoi tämän jälkeen jalkakäytävälle.
– Auto oli osunut avoinna olevaan liikkeen oveen, joka oli edelleen osunut autoa väistäneeseen ihmiseen. Loukkaantuneen vammat ovat lievät. Tapahtumaan johtaneita syitä selvitetään edelleen esitutkinnan edetessä, Kruskopf jatkaa.
Kansainvälinen moottoripyöräkerho Outlaws MC kokoontuu viikonloppuna Asikkalan Vääksyssä. Asiasta kertoi ensimmäisenä MTV3.
– Tiedetään se, että hotelli Tallukassa kokoontuu noin satakunta henkilöä. Suurin osa heistä on ulkomaalaisia, ja se on ikään kuin yksityistilaisuus. Poliisi valvoo näkyvästi alueella, mutta ei tietenkään mene sinne yksityistilaisuuteen, kertoo ylikomisario Reijo Tuovinen Hämeen poliisista.
Outlaws MC on luokiteltu kansainvälisesti rikolliseksi moottoripyöräjengiksi, sanoo Rabbe von Hertzen rikosylikomisario keskusrikospoliisista. Yle uutisoi Outlaws MC:n mahdollisesta rantautumisesta Suomeen venäläisjengin tuella vuosi sitten.
– Outlaws MC on yksi suurimmista maailmanlaajuisista ryhmistä, jolla on ollut toimintaa muissa Pohjoismaissa lukuun ottamatta Tanskaa. Nyt se on mahdollisesti rantautumassa myös Suomeen.
Poliisi on paikalla Vääksyssä valvomassa kokoontumista.
– Suurin intressi on valvoa, etteivät ulkopuoliset tahot tai yksityishenkilöt jostain syystä tuota häiriötä. Ja tietenkin myös päinvastoin, sanoo Tuovinen.
Suureen kokoontumiseen liittyy aina riskejä
KRP:n von Hertzen ei ota kantaa, onko jengin suomalaisilla jäsenillä mahdollisesti rikostaustaa.
– Näillä ryhmillä ja ryhmien jäsenillä on usein rikollista menneisyyttä ja he ovat syyllistyneet rikoksiin. Tämänkin ryhmän osalta uskoisin, että tilanne on suunnilleen tämän kaltainen.
Von Hertzen sanoo, että suureen kokoontumiseen liittyy aina riskejä. Yksi syy poliisin varautumiseen on se, että rikollisryhmillä ei yleensä ole erityisen hyvät välit keskenään, hän kertoo.
– Se osaltaan voi aiheuttaa vaaraa yleiselle järjestyksellä ja turvallisuudelle, jos eri jengiläiset sattuvat törmäämään. Sitä kautta voi syntyä kipinöintiä.
– Usein näissä kokoontumisissa on myös päihteitä ja tämän tyyppistä mukana. Sitä kautta liikenneturvallisuus ja ylipäätään tapahtuman sujuminen, niin etteivät ulkopuoliset joudu millään tavoin vaaraan, on yksi asia myöskin.
Poliisi on paikalla valvomassa tilannetta, mutta Tuovinen ei kerro, kuinka suurin resurssein.
– Poliisi valvoo, että yksityistilaisuus sujuu rauhallisesti. Siitä johtuu poliisin varautuminen.
Tätä on Haminassa odotettu: Haminan Palloilijat palaa vuosien tauon jälkeen miesten Superpesikseen.
– Ei välttämättä usko vielä, mitä on tapahtunut. Olemme saavuttaneet jotain suurta, mitä on tavoiteltu monta vuotta ja nyt se on onnistunut. Todella hieno fiilis. Tämä on ainakin oman urani hienoin pesäpallomuisto, hekumoi joukkueen kapteeni Henri Heikkilä.
Haminalainen pesisyleisö on odottanut nousua sarjaporrasta ylemmäs kuumeisesti. Tällä kaudella kotijoukkuetta on kannustanut Haminan Vallikentällä keskimäärin lähemmäs 1300 silmäparia per ottelu.
– Perinteet ja historia velvoittavat. Tämä on todellinen pesäpallokaupunki, ja Haminan nousu Superpesikseen on iso asia. Jokainen tässä kaupungissa on halunnut sitä, kuvaa Joni Lappeteläinen Haminasta.
Olemme saavuttaneet jotain suurta, mitä on tavoiteltu monta vuotta ja nyt se on onnistunut. Henri Heikkilä
– Erittäin fanaattinen kaupunki palaa Superpesikseen, toteaa puolestaan Kai Tykkä kotikaupungistaan, missä pesäpallo on valtalaji.
Haminan Palloilijoiden nousu Superpesikseen otetaan avosylin vastaan myös naapuriseuroissa Imatralla ja Kouvolassa. Haminan sarjanousun uskotaan vahvistavan Kaakkois-Suomen asemaa Suomen pesäpallokartalla. Edellisen kerran Hamina, Imatra ja Kouvola pelasivat pesäpallon ylimmällä sarjatasolla samaan aikaan 1980-luvun puolivälissä.
Tulevista paikallisvastustajista Kouvola on se, joka Haminassa sykähdyttää enemmän.
– Kouvolalaisia vastaan on pitkät perinteet ja takana on monia kovia vääntöjä. Toivottavasti tulevina vuosina saadaan hyvät kapinat pystyyn, toivoo Haminasta Joni Lappeteläinen.
Juhlat alkoivat nousun varmistuttua
Haminan nousu pesäpallon korkeimmalle sarjatasolle varmistui torstaina Ykköspesiksen runkosarjan viimeisellä kierroksella.
Toisena runkosarjassa ollut Siilinjärvi olisi tarvinnut kolmen pisteen voiton kiriäkseen Haminan Palloilijoiden etumatkan. Siilinjärvi kuitenkin hävisi ensimmäisen jakson Tampereella ja menetti näin ollen mahdollisuutensa nousta Haminan kanssa tasoihin.
Haminan Palloilijoiden suora nousu Superpesikseen sai sinettinsä.
Juulia Tillaeus / Yle
– Meillä oli viimeinen sisävuoro ensimmäisessä jaksossa menossa. Taisin olla koko vuoron ajan penkillä katsomassa puhelimesta tilannetta. Jännitti, koska olimme itse häviöllä. Kun nousu varmistui, alkoivat juhlat, Heikkilä kertaa.
Ottelun merkitys ja jännitys näkyi haminalaisten otteissa, ja myös he hävisivät oman ensimmäisen jaksonsa vieraskentällä Vähänkyrön Viestiä vastaan. Toiselle jaksolle joukkue tuli tarmokkaammin ja vei lopulta voiton supervuoroparin jälkeen 2–1.
Tämä on todellinen pesäpallokaupunki ja Haminan nousu Superpesikseen on iso asia. Joni Lappeteläinen
– Pystyimme pelaamaan rennommin. Faneja oli tullut paljon paikalle katsomaan ottelua. Sovimme joukkueen kanssa, että mielellään voitetaan. Oli kiva ottaa 12. voitto putkeen, Henri Heikkilä iloitsee.
Tuleva Superpesiskausi on Haminan Palloilijoille 50. miesten pääsarjatasolla. Seuran pitkä ja kirjava historia pitää sisällään niin suomenmestaruusjuhlia kuin myös laskuja ja nousuja sarjaportaalta toiselle. Edellisen kerran Haminassa on pelattu korkeimmalla sarjatasolla vuonna 2001.
Ensi kautta rakennetaan jo
Täksi kaudeksi Haminan Palloilijoiden pelinjohtajaksi tullut Petri Pulliainen on myös saanut huomata, että Hamina on pesäpallokaupunki viimeisen päälle.
– Jos käy vaikka torilla kahvilla, siellä tullaan juttelemaan pesäpallosta, mikä on tosi hieno homma. Ei monessa paikassa ole samaa.
Haminan Palloilijoilla oli nousujohteinen kausi. Tappioputkia ei ollut, ja viime peleissä joukkue kulki voitosta voittoon. Joukkue kiri myös Siilinjärven pitkähkön etumatkan kiinni runkosarjassa ja pääsi lähtemään viimeiseen otteluun piikkipaikalta. Menestys on vaatinut pelinjohtaja Petri Pulliaisen mukaan paljon.
Juha Korhonen / Yle
– Olemme harjoitelleet ja tehneet töitä kovasti sekä katsoneet omia pelejä ja kehittäneet tekemistä. Joukkue on hitsautunut hyvin yhteen. Ulkopeli oli myös paljon rauhallisempaa sen jälkeen, kun saimme kaikki terveiksi. Sisäpelissä taas löimme ylivoimaisesti eniten juoksuja.
Superpesiksessä pelimäärät kasvavat verrattuna Ykköspesikseen, mutta itse peli ei, Pulliainen huomauttaa.
– Harjoittelumäärät talvella pitää olla varmaan kovemmat. Olemme treenanneet kovasti nytkin, mutta pikkuisen menemme ammattimaisempaan suuntaan.
Toiminnanjohtaja Marko Hovi kertoo, että ensi kauden joukkuetta on rakennettu parisen viikkoa ja uutisia on luvassa elokuun loppupuolella.
– Ensimmäinen askel on perusrungon säilyttäminen. Haemme 3–4 pelaajan vahvistusta joukkueeseen. Ketkä Haminaan tulevat, ovat selkeitä vahvistuksia.
Sodankyläläisen koulun pihalta on löytynyt sodanaikainen räjähde.
Lapin poliisilaitos tiedottaa, että Sodankylän Sompion koulun ala-asteikäiset lapset tekivät perjantaiaamuna koulun pihalta kaivuuleikeissään melkoisen löydön.
– Lapset kaivoivat esille sodanaikaisen lentopommin. Löytäjät nostivat löydöksensä maasta ja lähtivät esittelemään sitä välituntivalvojalle. Välituntivalvoja huomasi, että nyt lapsilla on käsissään sen laatuinen esine, että se jätetään niille sijoilleen ja kaikki pihalla olevat lapset siirretään pihalta sisätiloihin, poliisista kerrotaan.
Poliisi sai ilmoituksen löytyneestä räjähteestä perjantaina kello 09.30.
Sodanaikaisten räjähteiden raivaaminen kuuluu puolustusvoimille, joten poliisi pyysi puolustusvoimilta virka-apua räjähteen raivaamiseksi. Poliisi ja puolustuvoimat eristivät koulun piha-alueen.
Kyse oli sodanaikaisesta, 2,5 kilogramman räjähtämättömästä lentopommista. Raivaajat tekivät pommin vaarattomaksi ja kuljettivat sen hävitettäväksi.
Tasavallan presidentin Sauli Niinistön palkkio laski vuoden 2013 alussa 160 000 eurosta 126 000 euroon vuodessa, kuten Niinistö itse esitti.
Ilta-Sanomien mukaan Niinistö toivoi omaa palkanalennusta tehdessään, että myös muut hyväosaiset osallistuisivat esimerkillään yhteisiin talkoisiin. Harvempi kovatuloinen kuitenkaan toimi näin.
– Eivät todellakaan, päinvastoin, mutta jotkut kyllä. Vuonna 2013 elettiin vielä jokseenkin surkealta näyttävää taloustilannetta, niin valtion taloudessa kuin yksityissektorilla. Se on ollut vähän yllättävää nähdä, että tuo suhteellisen vaatimaton kehitys ei ole välttämättä heijastunut palkitsemispuolella, Niinistö sanoi torstaina IS:lle.
– Jos haluamme säilyttää jonkinlaista kohtuullisuutta – tulee vastustaa ahneutta, jota ilmenee kovin monella eri tavalla. Ei se siitä parane, jos siitä julkisuudessa melskataan ja moititaan, Niinistö sanoi lehdelle.
Pääministeri Juha Sipilän mukaan Vauramolle myönnetyn lisäeläkkeen suhteen olisi pitänyt noudattaa valtion ohjeistusta, että lisäeläkkeitä ei käytetä valtionyhtiöissä palkitsemiseen.
Kirjailija Väinö Linnan perikunta ei hyväksy uuden Tuntematon sotilas -elokuvan tiimoilta julkaistuja tuotteita. Linnan poika, Petteri Linna, kirjoitti perjantaina aiheesta Helsingin sanomien mielipidesivulla.
Lyhyessä tekstissä Petteri Linna sanoo, että "tuotteilla – toistaiseksi Saludo-kahvi, Vichy-pullot ja Sinituote-siivousvälineet – ei ole perikunnan puolelta minkäänlaista tukea, eikä tätä olisi hyväksynyt myöskään Väinö Linna itse".
Yle tavoitti Petteri Linnan puhelimitse, mutta hän ei halunnut kommentoida asiaa enempää. Helsingin Sanomille Linna kertoo, että aiheen kannanottoon antoivat SINI-tuotteet.
– Oli todella ikävää huomata, että esimerkiksi netissä jo viime perjantaina oli Tuntematon sotilas -kirjan kansi, jossa kiväärin piippu oli korvattu tiskiharjalla, Petteri Linna sanoo Helsingin Sanomissa.
Linna korostaa, että itse elokuvaprojekti on sujunut hyvässä hengessä, eikä tuotteidenkaan osalta perikunnalta ole odotettavissa jatkotoimenpiteitä.
Tuottaja: "Sopimukset ovat asianmukaisia"
Miia Haavisto, yksi Tuntematon sotilas -elokuvan tuottajista, puolustaa elokuvaprojektin kumppanuusyritysten julkaisemia tuotteita.
– Meillä on asianmukaiset sopimukset Linnan perikunnan kanssa ja ne kattavat myös tämän kumppanuusyhteistyön. Kumppanuusyritykset ovat toimineet ihan näiden sopimusten mukaisesti, Haavisto sanoo.
– Meidän näkökulmasta on hienoa, että nämä kumppaniyritykset ovat halunneet olla tukemassa tätä kulttuuritekoa – tällaisen elokuvan tekeminen ei olisi ollut mahdollista ilman näin laajaa kumppanuusyhteistyötä ja niiden avulla me olemme voineet olla tekemässä 2010-luvun tulkintaa tästä hienosta alkuperäisteoksesta. Olemme tosi kiitollisia tuesta, jota kumppaneilta olemme saaneet.
Oliko perikunnalla sopimusta tehtäessä tietoa, millaisia kumppanuuksia ja millaisia sopimuksia elokuvaan tullaan yhdistämään?
– Kuten sanoin, meillä on asianmukaiset sopimukset oikeudenomistajien kanssa.
Jussi Mansikka / Yle
Mitä niissä sovitaan?
– Kauhean yksityiskohtaisesti en voi kummankaan osapuolen vuoksi sopimuksen sisällöstä kertoa. Kaikki ovat kuitenkin toimineet sopimuksen mukaisesti.
Koska sopimus on tehty?
– Tämä on myös sopimuksellinen yksityiskohta, jota en tässä lähtisi sanomaan ilman molempien osapuolien lupaa. Perikunnan kanssa on tehty sopimuksellinen kokonaisuus, joka on mahdollistanut elokuvan teon ja tämän kaupallisen hyödyntämisen.
Miia Haavisto, meneekö tuotteistaminen omasta mielestäsi liian pitkälle?
– Lähtökohta on se, että me koemme kunnioittavamme Väinö Linnan perintöä ylipäätään tuomalla tämän tarinan upean elokuvan välityksellä uusille sukupolville. Kumppanuudet ovat kiinteä osa sitä, ja ne ovat mahdollistaneet tämän elokuvan tekemisen.
Tuleeko kumppanuuksia lisää? Onko tuotteita tulossa lisää?
– Meillä on laaja kumppanuusverkosto ja elokuvan verkkosivulta on nähtävissä, miten hieno määrä kumppaneita meillä on mukana. Kumppanuus on laajaa.
– Yksittäisten tuotteiden julkistaminen on kumppaneiden asia, he osaavat ottaa siihen kantaa ja julkistaa aikanaan.
Onko lanseerausten ympärillä käyty kriittinen keskustelu vähentänyt yritysten intoa ryhtyä kumppaniksi tai hyödyntää kumppanisopimuksia?
– Käyty keskustelu ilmentää osaltaan sitä, että Tuntematon sotilas on todella tärkeä teos suomalaisille. Me olemme saaneet myös todella paljon hyvää palautetta siitä, miten me näymme ja olemme mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Voiko käydä niin, että tästä tulee huonoa mainosta yrityksille?
– Ei minun nähdäkseni. Odotetaan nyt tätä valmistuvaa elokuvaa ja näitä hienoja kampanjatoimenpiteitä mitä meillä on tulossa, niin itse elokuvan markkinoinnin kuin kumppanienkin toimenpiteitten osalta. Kumppanuusyhteistyö on meille valtavan tärkeää ja me olemme ylpeitä siitä, että kumppanit haluavat kiinnittyä tähän elokuvaan niillä tavoilla, joilla ovat mukana suomalaisten arjessa liikeyrityksinä.
Hyönteismyrkky fiproniilin saastuttamia kananmunia ei ole löytynyt Suomesta. Evira seuraa tilannetta tiivisti Euroopan viranomaisten RASFF-hälytysjärjestelmän kautta.
– Meidän osalta tilanne on vielä tämän hetkisten tietojen mukaan hyvä. Ei ole mitään viitteitä, että saastuneita kananmunia tai tuotteita olisi tullut Suomeen, sanoo Eviran elitarviketurvallisuusjohtaja Leena Räsänen.
Hollannin elintarviketurvallisuudesta vastaava viranomainen varoitti heinäkuun lopussa, että kananmunissa voi olla hyönteismyrkkyä. Sen jälkeen kananmunia on vedetty markkinoilta useissa maissa.
Eviran mukaan myrkkymunaskandaali koskee pääasiassa Keski-Euroopan maita kuten Saksaa, Belgiaa, Hollantia ja Ranskaa. Havaintoja on tehty myös Tanskassa, Britanniassa ja Ruotsissa. Alkuviikosta selvisi, että Suomeen on tuotu Hollannista kananmunajalosteita.
– Mutta ei niiltä tiloilta, jotka on kytketty tähän kohuun. Eli saastuneita tuotteita ei ole tullut, Räsänen sanoo Suomen osuudesta.
Havaintoja myrkkymunista tai saastuneista munavalmisteista ei Räsänen mukaan ole siis Suomen kohdalla tullut.
– Alkulähde on tukittu, ja saastuneita kananmunia ei enää tule markkinoille, Eviran elintarviketurvallisuusjohtaja sanoo tapauksen tilanteesta.
Uudet havainnot saastuneista munista ja munavalmisteista maailmalla koskevat siis eriä, jotka lähtivät markkinoille ennen saastumisen selviämistä.
Havaintoja Hongkongissa saakka
EU:n ruokaturvallisuudesta vastaava komissaari aikoo kutsua koolle hätäkokouksen. Myrkkymunia on löytynyt tämän hetkisten tietojen mukaan jo 15:tä EU-maasta, ja lisäksi Sveitsistä sekä Hongkongista. Kananmunia on vedetty markkinoilta miljoonittain.
Ulkomaiset mediat ovat kertoneet, että fiproniili päätyi muniin koska Belgian Flanderissa toiminut yritys oli lisännyt sitä valmistamaansa hyönteismyrkkyyn, jota käytetään kanahäkkien puhdistamiseen kanapunkeista. Tapauksesta on käynnissä rikostutkinta.
Suomen päästä päähän kaupunkipyörällä polkeneen Xavier Hildénin mielestä roskaisimpia paikkoja pääkaupunkiseudun jälkeen olivat valtateiden pysäköintipaikat ja Oulun Kuusisaari heinäkuun viimeisen viikonlopun Qstockin jäljiltä.
– Kuusisaari oli tosi törkeässä kunnossa. Otin sieltä kuvia ja autoin siivouksessa, mies kertoo.
Pohjoista kohti noustaessa pysäköintipaikat ja teiden pientareet alkoivat Hildénin mukaan olla jo siistimmässä kunnossa.
Nuorukainen paheksuu voimakkaasti roskaamista esimerkiksi pysäköintipaikoille. Pelkästään Ouluun mennessä hän oli poiminut roskia teiden varsilta toistasataa pussillista. Hän muistuttaa, että muovi ja metalli maatuvat todella hitaasti.
Haluan kertoa nuorille roskaamisen haitoista. Xavier Hildén
Hän myös kertoo ikävästä tapauksesta maatilalla, jolla hän yöpyi aitassa. Siellä lehmä oli kuollut roskaamisen takia.
– Tuoreheinäsilppuriin oli päätynyt tölkkejä ja metallipalat repivät lehmän ruuansulatuksen, kauhistelee Hilden.
Lainapyörä herätti huomiota
Hildén lähti noin kuukauden mittaiselle reissulleen heinäkuun puolivälissä. Miehen pyörämatkan tarkoituksena oli nimenomaan kiinnittää huomiota roskaamiseen.
Hildéniä ehdittiin matkan varrella epäillä pyörävarkaudestakin, sillä hän teki reissun vuokrattavalla kaupunkipyörällä, jonka omistaa Helsingin seudun liikenne HSL.
Pyörät on tarkoitettu vain lyhytaikaiseen käyttöön, ja niitä on tarjolla Helsingissä katujen varsilla. Reissu kuitenkin toteutui HSL:n luvalla, ja liikelaitos myös vaimensi lainapyörän varashälyttimen Hildéniä varten.
Kaupunkipyörä on raskas polkea
Hildén ei polkenut pohjoiseen aivan joka päivä. Matkapäivinä kertyy silti 70–100 kilometriä. Esimerkiksi Hyvinkään ja Tampereen välillä päivämatka oli 140 kilometriä. Orivedellä nuorukainen piti taukoa kuumeen vuoksi.
Repussa oli vain kaikkein välttämättömin: makuupussi ja -alusta, vähän vaatteita ja sadetakki. Kolmevaihteinen kaupunkipyörä oli Hildénin mukaan aika raskas polkea.
Reppu selässä liikkuva kaupunkipyöräilijä ohitettiin helposti oikeilla retkipyörillä.
Oulussa Xavier Hilden pääsi rentoutumaan kunnolla paikallisen hotellin lahjoitettua hänelle yöpymisen.Arto Veräjänkorva / Yle
Suomalainen auttaa aina
Makuupussiyöpymisten ja auttavaisten ihmisten ansiosta matka ei tullut järin kalliiksi.
– Yövyin yökahviloissa ja huoltoasemilla ja myös bussipysäkeillä. Muutamana yönä pääsin sisätiloihin.
Esimerkiksi Pyhäjärvellä hän vahingossa polki parikymmentä kilometriä ohi sovitusta yöpaikasta, mutta pääsi sateen alta eräälle camping-alueelle mökkiin yöksi.
– Ihmiset ovat olleet tosi mukavia ja ystävällisiä. Kyllä ovat ennakkoluulot karisseet, Hildén vakuuttaa.
Tällä viikolla kotiin palannut Hildén purkaa lähipäivinä matkakokemuksiaan kirjalliseen muotoon. Muistin tukena hänellä on valtava määrä valokuvia.
– Reissu todellakin kannatti tehdä. Nyt alkaa olla jo ikävä takaisin tien päälle.
Kun lomalainen on ilmoittanut älypuhelimensa varastetuksi tiistaina, mutta lataa sillä vielä torstaina selfien Instagramiin, voi alkaa odotella vakuutusyhtiön yhteydenottoa.
Samoin käy, jos matkailija lisää Fuengirolassa lääkärin antamaan 80 euron laskuun ykkösen eteen.
Luulisi, että kukaan ei ole näin hölmö. Ahneus tekee kuitenkin joillekin ihmisille tepposet.
17 prosenttia Finanssialan Keskusliiton vakuutustutkimukseen osallistuneista sanoo tuntevansa jonkun, joka on tehnyt vakuutuspetoksen.
Suomalaiset ovat vakuutusyhtiön harhauttamisen suhteen kuitenkin vielä rehellistä sakkia. Monissa eteläisen Euroopan maissa tai Isossa-Britanniassa vakuutusvilppi on valtava ongelma, jonka vuoksi vakuutusmaksutkin pyörivät aivan eri summissa kuin täällä.
Finanssialan Keskusliiton laskelmien mukaan jokainen vakuutuksenottaja maksaa meillä vuosittain keskimäärin hiukan alle 50 euroa ylimääräistä vakuutuspetosten vuoksi. Vakuutuspetosten tarkat luvut ovat kuitenkin liikesalaisuuksia.
Sen verran tiedetään kuitenkin, että vakuutuspetosten ”mustalla listalla” on satoja suomalaisia. Listan henkilöillä on poliisin tietoon saakka päätynyt vakuutuspetos viimeisen viiden vuoden ajalta.
Kolme tyyppiä: hölmöt, huijarit ja ammattirikolliset
Vakuutusvilpin taustalla on yleensä ahneus, halu saada pienellä vaivalla rahallista hyötyä.
Vakuutuspetoksia tekevät kaikki yhteiskuntaluokat, mutta ne, joilla rahaa on kaikkein vähiten, tehtailevat vakuutuspetoksiakin muita vähemmän. Syykin on selvä, vähävaraisilla ei yleensä ole vakuutuksia.
Vakuutuspetoksiin syyllistyvät voidaan jakaa kolmeen ryhmään; yksittäiset liioittelijat, suunnitelmalliset toteuttajat ja järjestäytyneet rikolliset.
Yksittäinen liioittelija on yleensä kadottanut arvokkaamman tai uudemman tuotteen kuin oikeasti onkaan. Hän liioittelee tapahtumia ja vaadittavia summia. Kiinni jäätyään hän tunnustaa yleensä heti ja häpeää.
Kolme neljästä vahinkoilmoituksesta tehdään nykyään sähköisesti. Ilmoituksen laadinnan yksinkertaisuus jopa ilman kuittien lähettämistä saattaa aiheuttaa harhaluulon, että kukaan ei huomaa, jos vähän huijaa.
Muut vakuutuksenottajat laativat huijarille ansan
Suurimmilla vakuutusyhtiöillä ollut jo parisen vuotta ollut käytössään data-analytiikkasovelluksia, joita tullaan Suomeen ihailemaan myös muualta Euroopasta.
Dataa vertailevat koneet jaksavat rouskuttaa läpi vahinko- ja muita ilmoituksia vuorokaudet ympäri. Analytiikkaan perustuvalla mallintamisella kone tunnistaa vähäisimmätkin poikkeamat vertailemalla niitä tuhansiin muihin vastaavista tapauksista jätettyihin ilmoituksiin.
Jos asiakas on siis käynyt "tohtori Fuentesilla" Fuengirolassa ja sanoo laskun tehneen 180 euroa, on varmasti moni muukin suomalainen käynyt viime vuosina samoilla seuduilla lääkärillä.
Mikäli "tohtori Fuentes" tai Espanjan aurinkorannikon lääkärit eivät kuitenkaan yleensä laskuta 180 euroa flunssakäynniltä, tulee tästä automaattisesti tieto vakuutusyhtiön virkailijalle. Sen jälkeen vakuutusyhtiö pyytää asiakkaalta lisäselvitystä.
Koska vakuutusyhtiöillä on yhteinen vahinkorekisteri, selviää koneellisesti dataa vertailemalla myös helposti, jos tietyn kansalaisen älypuhelimilla on taipumus joutua varkaiden käsiin tai muuten vain kadota toistuvasti lomamatkoilla.
Työkyvytön pärjäsi voimamieskisoissa
Vaikeampien petosepäilyjen selvittäminen vaatii vielä käsityötä. Jos vakuutuskäsittelijän arvio ei riitä, otetaan seuraavaksi apuun erityiskäsittelijä. Tämä voi siirtää tapauksen tutkijalle. Suomessa on 34 vakuutusetsivää. Heillä on lähes poikkeuksetta poliisitausta.
Henkilövahinkopetoksia tehtaillaan melko vähän, mutta vakuutusyhtiöt joutuvat maksamaan huijareille valtavia summia ansionmenetyksistä.
Suomessakin jää vuosittain kiinni esimerkiksi tekijöitä, joille on maksettu tapaturmaeläkettä vaikka nämä käyvät töissä.
Sosiaalisesta mediasta on tullut näiden tapauksien selvittämiseen merkittävä tietolähde. Kun itsensä telonut laittaa nettiin kuvia menestymisestään voimamieskisoissa, saattaa puhelin pian piristä muistakin kuin onnittelusoitoista.
Juttua varten on pyydety tietoa OP Vakuutuksen liiketoiminta-alueen johtaja Antti Huhtalalta sekä Finanssialan Keskusliiton vahingontorjunnasta ja turvallisuudesta vastaavalta johtajalta Risto Karhuselta.
Jyväskyläläinen Yrjö Qvarnberg, 73, tietää, miltä tuntuu juosta maraton. Hän on yksi neljästätoista kunniamaratoonarista, joka on juossut jokaisella Helsinki City Marathonilla vuodesta 1981. Qvarnberg on lähtöviivalla myös tulevana lauantaina.
– Ensimmäinen maratonini oli Finlandia Marathon. Joskus olen juossut farkut jalassa, Qvarnverg sanoo.
Eläkkeellä oleva lääkäri kertoo, että kuntojuoksu on hänelle elämäntapa. Maratontapahtumat kannustivat harjoittelemaan juoksua läpi vuoden. Sairaana hän on ollut harvoin, sillä hän uskoo juoksun pitäneen terveenä.
– Siihen tuli päämäärä, että hölkätään, ei kilpailla. Juoksu on minulle kuntourheilua.
Qvarnerg juoksee kotimaassa ja ulkomailla. Kun hän työskenteli lääkärinä, lenkkarit kulkivat mukana myös työmatkoilla.
– Tokiossa ja New Yorkissa oli helppo kuntoilla.
Qvarnberg juoksee tyypillisesti viisi maratonia kesässä. Joskus hän on juossut jopa viikoittain. Kaiken kaikkiaan maratoneja on noin 60. Tarkkaa lukua juoksija ei muista.
– Tänä vuonna olen juossut myös kolme puolimaratonia. Lisäksi harrastan triathloneja.
Yrjö Qvarnberg on innokas juoksija. Maratonille lähdetään tänäkin vuonna. Mårten Lampén / Yle
– Voimistelutunnilla sanottiin, että varusmiespalveluksessa teistä pidetään huolta, mutta sen jälkeen kuntonne on teidän omissa käsissänne. Se on jäänyt mieleeni.
Takaperin ensimmäisen maratonin jälkeen
Qvarnbergilla riittää tarinoita juoksuharrastuksestaan. Ensimmäisen maratonin aikaan hän työskenteli ylilääkärinä Jyväskylän keskussairaalassa ja muistaa, kuinka hän kulki kuudennesta kerroksesta alas ruokalaan takaperin ensimmäisen maratonin jälkeen.
– Se johtui siitä, että jalat olivat niin kankeat ensimmäisen maratonin jälkeen.
Qvarnberg vitsailee juoksevasta kaveristaan, joka oli kerran sanonut, että vain hautajaiset estävät osallistumasta maratonille.
– Niin meinasi käydä, kun hautajaiset olivat yhtenä lauantaina. Just ja just kahta minuuttia ennen lähtöä hän selvisi lähtöviivalle.
Yrjöllä on päällään 20 vuotta vanha paita, jota hän kuvailee maratonin helleasuksi. Mårten Lampén / Yle
Parhaat neuvot helteellä juoksemiseen
Tulevan lauantain Helsinki City Marathonista on odotettavissa helteistä.
– Viime vuonna oli kaikista kylmin lähtö. Nyt minulla on yli 20 vuotta vanha helleasu. Käytän sitä vain Helsinki City Marathonilla.
– Jos on helle, täytyy juoda vähintään kaksi juomamukia joka juomapisteellä.
Jos ei ole tottunut urheilujuomiin, ei Qvarnberg suosittele juomaan urheilujuomia.
– Ne voivat olla liian väkeviä ja tulla ylös. Ne ovat yleensä niitä juoksijoita, jotka oksentelevat maratonilla. Muistan kerran Finlandia Marathonilla, että juomat oli loppu ja se oli katastrofi.
Qvarnbergilla ei ole enää aikatavoitetta. Joskus se oli alle neljä tuntia, mutta nyt hän juoksee maaliin noin kuudessa tunnissa. Vaikka vauhti hidastuu, se ei olle lopettanut kuntoilijan juoksuintoa.
Juoksimme ensin kymmenen minuuttia ja kävelimme minuutin. Sillä tavalla voi pidentää rasituskynnystä ja syke pysyy tasaisena. Yrjö Qvarnberg
– Ei ole onneksi vielä mitään lonkkarikkoja. Ainut on se, että nyt hapettaa enemmän. Menen vuosi kerrallaan. Joskus se raja tulee vastaan.
Kuinka pysyä maratonkunnossa?
Pieksämäen Osmon superin maratonilla 90-luvulla hän keksi juoksijakavereidensa kanssa kuinka voimat pystyisi paremmin juoksumatkalla jakamaan.
– Teimme siellä niin, että juoksimme ensin kymmenen minuuttia ja kävelimme minuutin. Maratoniin meni aikaa neljä ja puoli tuntia. Sillä tavalla voi pidentää rasituskynnystä ja syke pysyy tasaisena.
Qvarnberg kertoo myös kuulleensa, että juoksemalla kerran viikossa kaksi ja puoli tuntia pysyy maratonkunnossa koko vuoden.
Helsinki City Marathon jää tämän kesän ainoaksi maratoniksi.
– Juokseminen on yhteisöllistä. Ei tarvitse yksin hölkätä. Pidän myös Tukholman maratonista. Sen olen juossut 11 kertaa.
Yrjö Qvarnberg on myös Ylen Päivän kasvo TV1:ssä perjantaina 11. elokuuta klo 18.20.
Kevättalvella 2015 Julia Pokela pänttäsi ylioppilaskirjoitusten ohessa lääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeisiin. Kun pisteet eivät riittäneet opiskelupaikkaan, Julia päätti pitää välivuoden maailmalla. Au pair -paikka vei kokkolalaistytön Uuteen-Seelantiin.
–Totta kai oli tarkoitus, että pyrin lääkikseen niin kauan, että pääsen sisälle. Maailmalla syttyi kuitenkin sellainen kipinä, että mitä jos lähtisin ulkomaille opiskelemaan. Uskalsinhan lähteä töihinkin, Julia kertoo.
Täällä arvostetaan suomalaisten koulutusta. Esimerkiksi luonnontieteissä ja fysiikassa meillä suomalaisilla tuntuu olevan parempi pohja. Julia Pokela
Julia Pokela (vas.) sukulaisensa Felicia Lejdinin kanssa.Julia Pokela
Julia alkoi googlailla lääketieteen opiskelupaikkoja. Kriteereinä oli, että pitää voida opiskella englanniksi ja yliopistosta pitäisi löytyä edes muutama muu suomalainen.
– Löysin RiSLOn eli Riiassa lääketiedettä opiskelevien suomalaisten yhdistyksen. Sen kautta sain tietoa, innostuin paikasta ja skannasin todistukset sähköiseen hakemukseen Latvian yliopistoon. Sillä tiellä tässä ollaan.
Professoreita teititellään kohteliaasti
Latvian pääkaupungissa lääketiedettä voi lukea Riga Stradins -yli-opistossa ja Latvian yliopistoissa. Molempiin mennään todistusten arvosanojen perusteella. Stradins vaatii opiskelijaksi haluavalta myös suositukset.
– Latvian yliopisto halusi lukion päästötodistuksen ja ylioppilastodistuksen. Varsinkin matematiikan, kemian, biologian, fysiikan ja englannin arvosanoilla on suuri merkitys sisäänpääsyssä.
Julialla on kurssikavereinaan opiskelijoita Sveitsistä, Saksasta ja Italiasta. Maamiehiäkin löytyy viisi. Opiskelukieli on englanti, ja opettajia puhutellaan opettajiksi tai professoreiksi. Etunimen käyttö ja sinuttelu eivät voisi tulla kuuloonkaan.
Anatomian tentit ovat kaikki olleet suullisia. Vuoron perään on menty luokan eteen vastailemaan opettajan kysymyksiin tai selostamaan jotakin, mitä professori pyytää.
– Täällä arvostetaan suomalaisten koulutusta. Heti huomasi, että lähtötasossamme on eroja. Esimerkiksi luonnontieteissä ja fysiikassa meillä suomalaisilla tuntuu olevan parempi pohja.
Julia Pokelan arkisto
Ensimmäisenä lukuvuonna on opiskeltu lähinnä perusaineita: anatomiaa, kemiaa ja fysiikkaa. Luentoja on viitenä päivänä viikossa, ja pisimmät päivät venyvät iltakuuteen. Läsnäolopakko on vain tärkeimmillä kursseilla.
– Opiskelumateriaalina käytämme lähinnä e-kirjoja. Anatomian kirja on ollut ainoa paperiversio.
Ensimmäisenä lukuvuotena puolet tenteistä on ollut kirjallisia, puolet suullisia.
– Suulliset tentit tuntuivat oudoilta, kun ei sellaisiin ollut tottunut. Anatomian tentit ovat kaikki olleet suullisia. Vuoron perään on menty luokan eteen vastailemaan opettajan kysymyksiin tai selostamaan jotakin, mitä professori pyytää, Julia Pokela kertoo.
Lukukausimaksu 7000 euroa
Latvia sijaitsee Euroopan koillisosassa, Itämeren rannalla. Pääkaupunki Riika on Riianlahden etelärannikolla, maan isoimman joen, Daugavan, suulla. Runsaan 700 000 asukkaan kaupunki on myös vilkas opiskelijakaupunki.
Maksamme Riian keskustan kolmiostamme vuokraa yhteensä 550 euroa eli 225 euroa per asuja. Opiskelijakaveri pulittaa 27 neliön asunnostaan Espoossa 570.
– En ollut koskaan käynyt Latviassa, joten jännitti ja oli vähän ennakkoluulojakin, että kuinkahan täällä pärjää. Hyvin pärjää, Riika on ollut tosi positiivinen yllätys.
Vuokra-asunto, kolme huonetta ja keittiö, löytyi Riian keskustasta, ja norjalainen kämppäkaveri uusien opiskelijoiden Facebook-ryhmästä.
– Asuminen ja eläminen on täällä paljon edullisempaa kuin Suomessa. Maksamme Riian keskustan kolmiostamme vuokraa yhteensä 550 euroa eli 225 euroa per asuja. Opiskelijakaveri pulittaa 27 neliön asunnostaan Espoossa 570, Julia vertaa.
Vaikka asuminen ja eläminen ovat Riiassa edullisia, opiskeleminen maksaa. Latvian yliopiston vuosittainen lukukausimaksu on 7000 euroa, Riga Stradins -yliopiston 10 000. Julian mukaan ainakin ensimmäisen lukuvuoden kirjat ovat sisältyneet lukukausimaksuun.
– Onneksi sain kesätöitä Suomesta. Ja onneksi kotimaa tukee myös ulkomailla opiskelevaa suomalaista. Saamme opintotuen ja -lainan kuten muutkin, Julia kertoo.
Elokuussa voimaan tuleva muutos siirtää opiskelijat yleisen asumistuen piiriin. Muutos koskee kuitenkin vain Suomessa opiskelevia. Ulkomailla tutkintoa suorittavien asumislisä säilyy entisellään.
Ulkomailla vuokralla asuvan opiskelijan asumislisä on Kelan mukaan yleensä reilut 200 euroa kuukaudessa. Alhaisen vuokratason maissa, esimerkiksi Latviassa, lisä on 75,68 euroa. Jos vuokra on korkeampi, asumislisää saa enimillään 210 euroa kuukaudessa.
Tulevana lukukautena biokemiaa ja fysiologiaa
Tänä kesänä Julia tekee puutarhahommia Suomessa. Haaveissa ovat kesätyöt sairaalamaailmassa.
– Parin vuoden opintojen jälkeen jotkut ovat jo päässeet seuraamaan lääkäreiden työtä. Virallisia harjoitteluja voi tehdä vasta kolmannen vuoden jälkeen.
On tosi tärkeää, että opiskelupaikka irtosi heti arvosanojen perusteella. Pahimmillaan edessä olisi voinut olla vuosien pääsykoerumba.
Julia Pokela
Uusi lukuvuosi starttaa syyskuun alussa, ja luvassa on edelleen teoriaa. Julia ja opiskelutoverit puurtavat esimerkiksi biokemian ja fysiologian kimpussa. Kuuden opiskeluvuoden jälkeen Latviasta valmistuva Julia on yleislääkäri, joka on pätevä työskentelemään myös kotimaassa.
– En vielä tiedä, mikä lääkäri minusta tulee. Erikoistuminen tehdään sitten kuuden vuoden opintojen jälkeen, Julia kertoo.
Julia ei pidä englanniksi opiskelemista haastavana. Englannin kielinen tenttikirja on hänen mielestään helpompi tenttiä lukukielellä eli englanniksi.
– Opintoni ovat sujuneet hyvin. Pidän yliopistosta, Latviasta ja opiskelukavereistani. Lukukausimaksuja rahoitan lainalla, opintotuella ja kesätöillä. On tosi tärkeää, että opiskelupaikka irtosi heti arvosanojen perusteella. Pahimmillaan edessä olisi voinut olla vuosien pääsykoerumba.
