Videolla henkilö naputtelee ja silittelee sormillaan kirjan kantta. Käsien liikkeet ja rauhoittava ääni saavat kylmät väreet käsivarsiin. Pää täyttyy mielihyvästä, ja kihelmöinti tuntuu jopa jalkapohjissa.

Kyseessä on ASMR-video, josta on tullut maailman laajuisesti tunnettu ilmiö. ASMR:ksi kutsutaan äänten tai liikkeiden tuottamaa mielihyvää. Ääniä voivat olla esimerkiksi mukavien asioiden kuiskailu, materiaalien hiplailu ja mikin silittely.

Suomessa ilmiö on näkynyt noin vuoden ajan. Muun muassa tubettaja Sita Salminen on tunnettu ASMR-videoistaan ja parhaimmillaan hänen videoillaan on yli 600 000 katselukertaa. Suomalaisia ASMR-artisteja on vain kymmenkunta, mutta maailmalla videoita on tehty 2010-luvun alusta lähtien. Yhdysvalloissa ASMR-artisteilla on lähes kaksi miljoonaa seuraajaa.

Itse maiskuttelun tai kuiskuttelun takia videoita ei kuitenkaan katsota, vaan äänten tuoman tunteen vuoksi. Ihminen rentoutuu videon äärellä ja voi lähes tuntea ihmisen kosketuksen.

Osa ASMR-videoista on täysin äänettömiä ja ne sisältävät vain erilaisia rauhallisia liikkeitä. Käsien liikehdinnän on koettu kiinnittävän huomion silmiin ja saamaan aikaan läheisyyden tunteen.

Läheisyyden kaipuuta ja pakoa hektisestä elämästä

Ilmiötä on tutkittu vähän. Havaintopsykologian tutkija ja psykologia tohtori Jukka Häkkinen on kirjoittanut aiheesta Ylelle.

Häkkisen mukaan ASMR:n ja kihelmöinnin välistä yhteyttä ei ole selvitetty. Kihelmöinti kuitenkin liittyy mielihyvän tunteeseen, jota jotkut videoista saavat. Häkkinen on kutsunut kihelmöintiä ja onnellisuuden tunnetta jopa aivo-orgasmiksi.

Kuiskailu ja läheisyys ovat ihmisyyden ja nautinnon syvintä aluetta ja myös ASMR:n ydintä. Risto Lappeteläinen

Häkkinen korostaa, että suoraa johtopäätöstä ASMR:n suosion ja yhteiskunnallisen tai kulttuuristen tekijöiden välille ei voi vetää.

– Ihmiset ovat aina hakeneet keinoja saada mielihyvän ja rentoutumisen kokemuksia. ASMR on osa tätä jatkumoa, selittää Häkkinen.

ASMR-videoiden kenttä on laajentunut vuosien aikana. Mukaan ovat tulleet roolileikit, kuten lääkäri- ja meikkausleikit. Katsojan kasvoja hierotaan, meikataan ja korvia puhdistetaan kuvitteellisesti. ASMR-artistit käyttävät roolileikin apuna erilaisia mikrofoneja, jotka muistuttavat ihmisen päätä tai joissa on vain korvat.

Videot on tehty hyvin aidon tuntuisiksi ja niillä päästään katsojan iholle. Hyvösen mielestä roolileikeissä vaikeinta on hahmottaa ihminen kasvonpiirteet, kuten poskipäät, mikä tekisi kokemuksesta mahdollisimman aidon.

Katsoja saattaa tulkita roolileikit, kuiskailun tai silittelyn todella henkilökohtaisina ja intiimeinä asioina. Psykologi Risto Lappeteläinen on sitä mieltä, että ASMR:n voi joissain mielessä liittää tunteisiin ja läheisyyteen.

– Tunnenäkökulmasta mielikuva toisesta ihmisestä lisää kokemusmaailman intensiteettiä ja kihelmöinti liittyy mielestäni mielihyvään, jota aistimus toisesta tuottaa. Kuiskailu ja läheisyys ovat ihmisyyden ja nautinnon syvintä aluetta ja myös ASMR:n ydintä, Lappeteläinen summaa.

Kun hoitaja esitti syövänsä kakkua, ääni oli mielestäni todella miellyttävä. Aloin tuputtaa hänelle jatkuvasti kakkuja. Laura Hyvönen

Yksi syy videoiden katsomiseen voi olla läheisyyden kaipuu. Katsoja voi kokea saavansa huomiota videon tekijältä ja siten helpottaa yksinäisyyttään. Parhaimmassa tapauksessa katsoja rentoutuu syvästi tai jopa nukahtaa.

Lappeteläisen mukaan reaktio eli aivo-orgasmi voi tuntua kylmiltä väreiltä, mutta oleellista on taustalla olevan tunteen ja kehollisen kokemisen yhteys.

– Kehollisesta kokemuksesta pitäisi aina yrittää mennä taustalla olevaan tunteeseen jota uskoakseni juuri ASMR-videoilla tavoitellaan.

Katsojilla on yksilöllisiä mieltymyksiä

Kajaanilainen tubettaja Laura Hyvönen on seurannut ASMR-videoita viisi vuotta. Hän on myös itse tehnyt niitä muutamia. Videoillaan Hyvönen meikkaa katsojan kasvoja ja syö leipää. Ensimmäisen ASMR-kokemuksen hän muistaa saaneensa jo päiväkodissa.

– Vein lastentarhanopettajalleni hiekkakakkuja syötäväksi. Kun hoitaja esitti syövänsä kakkua, ääni oli mielestäni todella miellyttävä. Aloin tuputtaa hänelle jatkuvasti kakkuja, Laura Hyvönen naureskelee muistolle.

Hyvönen löysi ASMR-videot sattumalta etsiessään ratkaisua uniongelmiinsa. Hän alkoi kuunnella videoita ennen nukkumaan menoa ja se auttoi ongelmaan.

Videoiden suosio perustuukin juuri siihen, että katsojat katsovat videoita esimerkiksi kiireisen tai stressaavan työpäivän jälkeen tai ennen nukkumaanmenoa Laura Hyvönen on myös huomannut, että esimerkiksi kameralle hymyileminen on rentouttanut katsojia.

Viisi vuotta sitten moni suomalainen ei tiennyt ASMR-videoista mitään. Hyvönen puhui videoistaan ystävilleen, mutta hekään eivät olleet kuulleet niistä.

– En vielä silloin uskaltanut itse tehdä sellaisia videoita, kun en tiennyt miten suomalaiset reagoisivat. Tuntuuhan se hieman hassulta tehdä tai kuunnella sellaisia ääniä, Hyvönen pohtii.

Kaikki eivät tunne kihelmöintiä tai kylmiä väreitä katsoessaan ASMR-videoita. Psykologi Risto Lappeteläinen kertoo, että toisilla ihmisillä keho tulee mukaan tunteiden kokemiseen voimakkaammin, toisilla asia jää enemmän tunteen tasolle.

– Kehollinen herkkyys on rikkaus, jonka suhdetta tunteisiin olisi hyödyllistä tarkastella enemmänkin. Ehkä videoiden kautta se onnistuu, Lappeteläinen kehottaa.

Seinäjoen Tangomarkkinoilla on kruunattu uudeksi tangokuninkaaksi Jarno Kokko. Tuomaristo valitsi voittajan kuudesta loppukilpailuun edenneestä laulajasta torstai-illan finaalissa. Toiseksi sijoittui Petri Kiiski.

Espoolainen Kokko, 37, on nähty tangokuningasfinaalissa aikaisemminkin, vuonna 2014.

Kokko on opiskellut musiikkia Oulun konservatoriossa ja Sibelius-Akatemiassa.

Tuomaristo kuvaili Kokkoa muun muassa varmaksi, vapautuneeksi, vivahteikkaaksi ja mystiseksi.

Tangokuningatar-finaali kilpaillaan puolestaan lauantaina Seinäjoella.

Tänä vuonna tangokuninkaallisia valitaan 34. kerran. Neljänä vuonna naiset ja miehet kilpailivat toisiaan vastaan, ja tangokilpailuissa valittiin vain yksi kuninkaallinen.

Asuntolainaluotottaja Hypo kritisoi kovin sanoin maamme hallitusta perjantaina julkaistussa talouskatsauksessaan. Hypon mukaan rakenteellisia uudistuksia ei ole Suomessa tällä hallituskaudella juurikaan tehty, vaikka siihen olisi ollut taloussuhdanteen tarjoama selkänoja.

– Kestävyysvajetta ei ole nujerrettu ja velkaantuminen jatkuu. Kauppojen aukiolojen ja taksiliikenteen vapautukset jäivät harmillisen harvoiksi todellisiksi rakenneuudistuksiksi. Seuraava hallitus joutuu uudistushaasteiden eteen todennäköisesti selvästi vaikeammassa taloussuhdanteessa, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus huomauttaa.

Hypo ennustaa työllisyysasteen nousevan 72 prosenttiin kuluvan vaalikauden aikana. Työllisyydestä se sanoo hallituksen saavuttaneen tavoitteensa jo toukokuussa: nostaa työllisten määrää 120 000 suuremmaksi kuin kolme vuotta sitten.

Hypon mukaan työllisyyden myönteisestä kehityksestä ei pidä onnitella Suomen hallitusta, vaan se on seurausta enemmänkin markkinavoimien liikkeistä ja suhdanteiden piristymisestä. Maailmantalouden myötätuuli, EKP:n tuki ja kasvukaupunkien rakennusaalto osuivat onnekkaasti kaikki viime vuosille, asuntolainaluotottaja toteaa.

– Työllisyystavoitteiden täyttyminen on enemmän tuuria kuin taitoa, sillä kaupungistuvan Suomen talous kasvaa nyt vauhdikkaasti ennen kaikkea maailmantalouden vetämänä. Toki hallitus on välttänyt omat virheet, eikä ole onneksi tärvellyt työllisyyskehitystä. Myös kilpailukykysopimus osui otolliseen aikaan, mutta piti rakenteet ennallaan, Brotherus arvioi.

Kauppasota uhkaa erityisesti Uuttakaupunkia

Hypo ennustaa kuluvalle vuodella kolmen prosentin talouskasvua. Ensi vuodella se povaa raportissaan kahden prosentin kasvua. Suomen talouden kasvun esteet ovat kuitenkin jo näkyvissä. Hypon mukaan työvoimapula, jäykät rakenteet ja kapasiteettirajoitteet rajoittavat nousun 1-2 prosentin haarukkaan 2020-luvun aikana.

Vaikka kotimaan talouden tunnelma onkin verrattain pirteä, Hypo ilmaisee huolensa maailmanpolitiikan vaikutuksista Suomeen. Erityisesti huolena on Trumpin Eurooppaa kohtaan asettamat tuontitullit sekä kauppasodan kärjistymisen mahdollisuus.

Kauppasota saattaisi toteutuessaan leikata Hypon mukaan jopa kaksi prosenttia Suomen vientivetoisesta taloudesta, vaikkakaan se ei tarkoittaisi finanssikriisin tapaista tuskaa.

Hypon mukaan kauppasodan alueelliset vaikutukset voisivat olla valtavat, vaikkakaan EU:n sisäkauppaan esteet eivät iskisi. Erityisen uhan alla olisi Uudenkaupungin autotehtaan toiminta.

– Uudenkaupungin moottori voi yskiä pahasti, pahimmillaan jopa leikata kiinni, jos autokauppa törmää esteisiin. Vauhtiin päässyt asuntomarkkina on alueellisesti myös kauppasodan armoilla, Hypon Juhana Brotherus arvioi.

Korot saattavat nousta tulevaisuudessa

Hypon raportin mukaan Euroopan keskuspankki on linjannut, että korot pidetään ennallaan kesään 2019 asti. Mataliin lainanhoitokuluihin tottuneiden suomalaisten ja investoivien yritysten on syytä Hypon mukaan varautua tulevaisuudessa korkojen nousuun.

– Tällä hetkellä korkomenot ovat tyypillisessä asuntolainassa noin 100 euroa kuussa, mutta muutaman vuoden kuluttua summa voi olla kaksinkertainen, pääekonomisti Juhana Brotherus sanoo.

Uudellamaalla Tuusulassa yksi ihminen on kuollut henkilöauton suistuttua ojaan kovalla vauhdilla, kertoo pelastuslaitos.

Autossa oli kaikkiaan viisi ihmistä, joista loput neljä vietiin pelastuslaitoksen mukaan sairaalaan eriasteisten vammojen takia.

Surmansa saanut kuoli turmapaikalla. Poliisin mukaan kuollut oli auton kuljettaja.

Muut autossa olleet eivät saaneet vakavia vammoja, poliisista kerrotaan.

Pelastuslaitos sai tiedon Maantiekylässä Kulomäentiellä tapahtuneesta onnettomuudesta puoli yhden aikoihin yöllä.

Korkeakoulujen lisähaku on taas käynnissä. Haussa pyritään täyttämään aloituspaikat, joita ei saatu täytettyä varsinaisessa yhteishaussa.

Korkeakoulut voivat hakea lisähaussa opiskelijoita heinä- ja elokuun aikana. Tarjolla on yli 150 ammattikorkeakoulujen hakukohdetta, mutta niitä voi tulla vielä lisää heinäkuun aikana.

Lisähaun aloituspaikkojen määrä vaihtelee vuosittain, mutta viime vuosina määrät ovat liikkuneet 1 000-1 500 aloituspaikassa. Sen sijaan hakijoiden määrä on kasvanut vuosittain. Esimerkiksi kolme vuotta sitten lisähakuun osallistui alle 2 000 hakijaa, kun viime vuonna hakijoita oli jo miltei 3 500.

Opetushallituksen erityisasiantuntija Merja Väistö kertoo, että lisähaussa on vielä kaikki mahdollisuudet saada opiskelupaikka syksylle, vaikka varsinaisessa haussa ei tärpännytkään. Vain joka kolmas hakija saa vuosittain opiskelupaikan varsinaisessa yhteishaussa.

– Lisähaussa voi löytyä jokin ala, jota hakija ei ole ennen edes ajatellut, Väistö sanoo.

Lisähaku tehdään Opintopolku-sivustolla, jossa korkeakoulut voivat ilmoittaa hakevansa lisää opiskelijoita.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu on yksi lisähakuun osallistuvista. Hakijapalveluiden suunnittelija Eija Taipalus kertoo, että lisähaun aloituspaikat saadaan yleensä melko hyvin täytettyä.

– Kyllä lisähaku on paikkansa ansainnut, Taipalus sanoo.

Tarjolla monipuolisesti vaihtoehtoja

Taipalus kertoo, että Seinäjoen ammattikorkeakoulussa lisähaun tarve vaihtelee vuosittain, mutta yleensä lisähaussa on ainakin joku insinöörikoulutuksista.

Opintopolku-sivustolta näkee, että eniten lisähakukohteita on juuri tekniikan alalla, vaikka myös taide-, matkailu- sekä terveysaloilta löytyy kohteita.

Lisähaussa on tarjolla esimerkiksi merenkulun insinöörin ja musiikkipedagogin tutkinnot.

– Usein lisähaussa alat ovat jotain todella spesifejä, joihin ei ole alun perinkään paljon hakijoita. Alat voivat olla myös niin suuria, että niissä on paljon aloituspaikkoja jo valmiiksi, kuten tekniikan aloilla, Merja Väistö kertoo.

Väistön mukaan miesvaltaisilla aloilla aloituspaikkoja voi myös jäädä yli, jos useat jo valitut opiskelijat lähtevät armeijaan ja oppilaitos päättää ottaa poissaolevien tilalle uusia opiskelijoita.

Sijainti vaikuttaa

Lisähaussa ei ole tarjolla kovin montaa paikkaa pääkaupunkiseudulta, vaan lisää opiskelijoita hakevat etenkin pienempien paikkakuntien ammattikorkeakoulut, Väistö kertoo.

Hän uskoo tämän johtuvan siitä, että varsinaisessa yhteishaussa voi hakea enintään kuuteen hakukohteeseen, ja hakijat hakevat joskus ensisijaisesti pääkaupunkiseudulle ja perinteisiin yliopistokaupunkeihin.

– Sitten lisähaussa harkitaan myös pienempiä paikkakuntia.

Joensuun keskustassa sijaitsevassa ravintolassa on puukotettu yöllä kolmea ihmistä.

Itä-Suomen poliisin tilannekeskuksen mukaan puukotetut on viety sairaalahoitoon. Poliisi kuvailee uhrien vammoja vakaviksi. Puukotusten motiivista ei ole tietoa.

Ylen tietojen mukaan Joensuun Ilona-yökerhossa oli aamuyöllä poliisioperaatio.

Useat poliisiyksiköt etsivät parhaillaan Joensuussa puukotuksiin liittyen kahta miestä, jotka pakenivat paikalta.

Molemmat ovat noin 175-180 senttiä pitkiä. Toinen miehistä on hoikka ja siilitukkainen, yllään hänellä on valkoinen t-paita, farkkushortsit ja tennarit.

Toinen miehistä on poliisin mukaan tukevampi. Yllään hänellä on vihreä kauluspaita, lippalakki, tummat polvipituiset housut ja tennarit.

Havainnot miehistä pyydetään ilmoittamaan hätänumeroon 112.

Uutista päivitetään.

Toimeentulotukihakemukset saadaan taas käsiteltyä koko maassa lain määräämän seitsemän arkipäivän aikana. Kela on saanut tänä kesänä ennätysmäärän toimeentulotukihakemuksia ja sen vuoksi hakemusten käsittely viivästyi. Nyt tilanne on rauhoittunut ja hakemukset käsitellään noin 5–6 arkipäivässä.

– Myös Eteläiseen vakuutuspiiriin on tullut viime ja tällä viikolla alkukesää vähemmän hakemuksia ja pystymme ratkaisemaan hakemukset alle seitsemässä arkipäivässä, kertoo Kelan Eteläisen vakuutuspiirin johtaja Antti Jussila.

Kelan Itäisen vakuutuspiirin alueella on tehty kesäkuussa lähes 24 000 toimeentulotukea koskevaa ratkaisua, kun viime vuonna vastaavaan aikaan luku oli hieman alle 23 000. Itäisen vakuutuspiirin alueeseen kuuluvat Pohjois- ja Etelä-Savo, Pohjois-Karjala sekä Keski-Suomi.

Tiina Ahponen Kelan Itäisestä vakuutuspiiristä kertoo, että kesän hakemusruuhkaa voidaan hillitä esimerkiksi jakamalla töitä eri piirien kesken. Tilannetta auttaa sekin, että osa Kelan työntekijöistä osaa käsitellä useampia etuuksia koskevia hakemuksia.

Ilman kesätyöntekijöitä olisi tullut vielä enemmän ruuhkia. Tiina Ahponen

– Pystymme valtakunnallisesti tasaamaan töitä, koska meillä on sähköiset työjonot. Siten me täällä Itäisessä vakuutuspiirissä pystymme auttamaan jotain toista vakuutuspiiriä ja päinvastoin. Näin saamme läpi Suomen pidettyä tilanteen mahdollisimman hyvänä ja asiakkaat ympäri Suomen mahdollisimman yhdenvertaisessa asemassa.

Toimeentulotukiasiat siirtyivät Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alussa. Ahposen mukaan Kelassa otettiin oppia viime kesän kokemuksista ja palkattiin enemmän kesätyöntekijöitä tälle kesälle.

– Ilman kesätyöntekijöitä olisi tullut vielä enemmän ruuhkia. Toinen asia, mihin on kiinnitetty huomiota on se, että teemme toimeentulotukipäätökset yli kesän ajaksi aina kun se suinkin on mahdollista.

Valtioneuvosto on myöntänyt asevalmistaja Patrialle luvan viedä AMV-panssariajoneuvon varaosia Arabiemiraatteihin.

Käytännössä lupa mahdollistaa sen, että jo aiemmin Yhdistyneisiin Arabiemiirikuntiin toimitetut ajoneuvot saadaan huollettua ja pidettyä toimintakuntoisena. Patria myi vuonna 2016 Yhdistyneisiin Arabiemiraatteihin 40 AMV-ajoneuvoa.

Valtioneuvoston käsiteltäväksi tulevat vain luvat, joiden arvo on yli miljoona euroa. Pienemmät kaupat päättää puolustusministeri.

Patrian asevienti Arabiemiraatteihin on joutunut kritiikin kohteeksi, sillä alkuvuodesta selvisi, että suomalaisyhtiön valmistamia panssaroituja miehistönkuljetusvaunuja oli käytetty Jemenissä.

Arabiemiraatit on mukana Jemenin sodassa.Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan siellä on pommitettu myös siviilikohteita. Sodassa on kuollut ainakin 10 000 ihmistä ja miljoonia ihmisiä on paennut kodeistaan.

Esimerkiksi Norja keskeytti alkuvuodesta aseiden ja ammusten myynnin Arabiemiraatteihin Jemenin tilanteen takia.

Asevienti Arabiemiraatteihin on herättänyt keskustelua myös Suomessa.

Oikeuskansleri antoi kesäkuussa ratkaisunsa, jonka mukaan valtioneuvosto ei toiminut lainvastaisesti myöntäessään Patrialle vientiluvan vuonna 2015 Arabiemiraatteihin. Oikeuskansleri piti kuitenkin tammikuussa 2018 myönnettyä jatkolupaa kritiikille alttiina.

Lue myös:

Miten suomalaisten asekaupat liittyvät Etelä-Afrikan presidentin eroon? Näin pyörii asevalmistaja Patrian bisnes

Suomen asevienti Arabiemiraatteihin entistä tarkempaan harkintaan

Miten suomalaisvaunu päätyi Jemenin veriseen sisällissotaan? Tuomioja: Päätökset eivät kestä tarkempaa tarkastelua

Oikeuskansleri aloittaa tutkinnan, joka liittyy Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen yksityisiltä lääkeyhtiöiltä saamaan tutkimusrahoitukseen. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti tutkii omana aloitteenaan, onko THL:n tutkimus puolueetonta ja riippumatonta. Tapauksen nosti esiin Ilta-Sanomat.

THL tutkii lääkejätti GlaxoSmithKlinen rokotetta. Ilta-Sanomien mukaan lääkeyhtiö on antanut THL:lle tutkimusrahoitusta noin 13,2 miljoonaa euroa. Oikeuskansleri on pyytänyt selvityksen sosiaali- ja terveysministeriöltä.

Ilta-Sanomissa useat lääkärit arvostelivat kovin sanoin lääkejätti GlaxoSmithKlinen rokotetutkimusta. Lehden mukaan joukko lääkäreitä pitää THL:n rokotetutkimusta haitallisena ja mahdollisesti epäeettisenä. Ilta-Sanomien haastattelemat lääkärit sanoivat muun muassa, että tuhannet ikäihmiset ja lapset ovat sairastuneet turhaan, kun heille ei ole annettu tarpeeksi kattavaa rokotetta.

Lehden mukaan THL pitää lääkärien väitteitä perusteettomina.

Ilta-Sanomien mukaan lääkärien mielestä on todennäköistä, että THL suojelee noin kymmenen vuotta sitten aloitettua tutkimusta, ja sen vuoksi Suomessa ei ole käytössä laajempaa rokotusta pneumokokkiin.

Pneumokokkibakteeri on yleisin rajuoireisen keuhkokuumeen aiheuttaja (Terveyskirjasto). Bakteeri voi aiheuttaa myös aivokalvontulehduksen tai vakavan yleisinfektion.

THL:n rokotetutkimus kestää vuoden 2018 loppuun asti.

Pieni kunta pohjoisessa selviää tulevien talvien kylmyydestä kauran voimin, mutta kyse ei ole ihmedieetistä tai lifestyle-ohjeesta.

Lämmön takaa nimittäin maailman pohjoisin vehnämylly, Kinnusen Mylly. Pohjois-Pohjanmaan Utajärvellä sijaitseva yritys rakentaa uutta kauramyllyä, jonka yhteyteen rakennetaan lämpölaitos. Sillä on määrä tuottaa kaukolämpö koko kuntaan.

Mylly ja lämpölaitos toimivat symbioosissa: laitos saa energiansa kauran kuoresta, jota kertyy vuosittain noin 4,5 miljoonaa kiloa. Mylly ja sen yhteydessä oleva rehutehdas käyttävät laitoksesta saatavan höyryenergian toimintansa ylläpitämiseen.

Kauran kuorta käytetään jo monella paikkakunnalla lämmityksessä yhtenä polttoaineena, mutta Utajärvi on Suomen ensimmäinen kunta, jossa kaukolämpö tuotetaan kokonaan kauran kuorella.

Lämpöä kauran kuorista

Tulevan lämmöntuotantolaitoksen polttoaineena toimii kauran kuori. Laitos on Vapo Oy:n, Utajärven kunnan ja Kinnusen Myllyn yhteinen projekti.

Toimialapäällikkö Tage Fredriksson vastaa Bioenergia ry:ssä puuenergaista ja biopolttoaineista. Hän sanoo, että viljojen kuorien käyttö myllyissä ja rehutehtaissa ei ole täysin uusi asia, mutta hyötykäyttöä voitaisiin lisätä siihen pisteeseen asti kun kuorta vain riittää.

– Viljojen kuori on uudistuvaa bioenergiaa. Tässä tapauksessa paljon ekologisempaa polttoainetta on vaikea kuvitella.

Pienen kokoluokan bioenergiasta Bioenergia ry:ssä vastaava Hannes Tuohiniitty kertoo puolestaan, että kauran kuoren huonoja puolia polttoaineena on se, että siitä tulee enemmän hiukkaspäästöjä kuin puusta. Siitä tulee myös paljon tuhkaa joka paakkuuntuu arinassa.

Kuorta ei ole myöskään järkevää kuljettaa pitkiä matkoja poltettavaksi, joten myllyn paikka määrittää polttolaitoksen rakentamista.

Viljan kuoren poltosta ei ole Tuohiniityn mukaan tulossa kasvavaa trendiä lämpölaitoksissa, sillä muut polttoaineet ovat sitä tehokkaampia suuressa mittakaavassa.

– Polttoainetta on välillä liiaksi asti sahojen pihoissa ja metsien reunoilla lojumassa.

Tuohiniitty lisää, että elintarviketeollisuudessa kuoren poltto on kuitenkin järkevää, jos polttoaineen saa polttolaitokseen samasta pihapiiristä.

Viljan kuoren poltolla syntyvän höyryenergian avulla myllyt ja rehutehtaat pystyvät pienentämään omien fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja toimimaan entistä ekologisemmin. Viljan poltossa voidaan myös hyödyntää heikkolaatuista viljaa, joka ei elintarviketeollisuudelle kelpaa.

Utajärven lämmöntuotantolaitos aiotaan saada toimintaan hieman ennen myllyä, joka aloittaa toimintansa maaliskuun lopussa vuonna 2019.

Lue lisää:

Kaura on nyt niin halpaa, että sitä kannattaa polttaa uunissa – voimalaitokset ovat vielä varovaisia

Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien tapaaminen aiheuttaa ensi maanantaina merkittäviä poikkeusjärjestelyjä Helsingin keskustassa.

Tapaamisen takia liikkumista Kauppatorin alueella rajoitetaan maanantaina 16.7. Kauppatorilla ei voida järjestää toritoimintaa maanantaina. Rajoitetun liikkumisen takia Kauppatorin vesibussit ja risteilyalukset eivät voi liikennöidä Kauppatorilta maanantaina.

HSL:n päällikköpäivystäjä Petri Saari kertoo, että liikenne Suomenlinnasta ohjataan huoltolautalla Katajannokan päähän.

– Suomenlinna on meidän ykkösprioriteettinamme. Ehrensvärd-huoltolautta kulkee samoihin vuorokaudenaikoihin kuin HSL:n tavallinen lautta.

Ehrensvärd-lautta kuljettaa normaalisti myös rahtia, mutta Saaren mukaan lautta keskittyy maanantaina vain matkustajaliikenteeseen. Rahdin kuljetukseen HSL järjestää toisen lautan.

Katajannokalta HSL aikoo järjestää bussiyhteyden Rautatientorille, mutta Saaren mukaan siitä tiedotetaan erikseen myöhemmin.

Saako kuka tahansa matkustaa huoltolautalla Suomenlinnaan maanantaina?

– Me ei voida mitenkään rajata sitä, kuka lautalle pääsee. Lautalle mahtuu noin 200–250 matkustajaa kerrallaan ja merimatka kestää noin 12 minuuttia, eli matka on aika ripeä, Saari sanoo.

Aikaisemmin tällä viikolla Saari kertoi Yle Uutisille, että tavoitteena olisi järjestää kuljetukset niin, että liikkumaan pääsisivät ensisijaisesti suomenlinnalaiset.

Helsingin kaupunki pahoittelee yrittäjille torikaupan ja alusten lähtölaitureiden sulkemisesta aiheutuvaa haittaa.

Helsingin poliisi, kaupunki ja Helsingin seudun liikenne (HSL) tiedottavat erikseen liikenne- ja muista poikkeusjärjestelyistä myöhemmin.

Juttua on täydennetty kello 14:20 HSL:n päällikköpäivystäjä Petri Saaren kommenteilla.

Lisää aiheesta:

Trumpin ja Putinin huipputapaaminen uhkaa myllätä Helsingin seudun liikenteen läpikotaisin – HSL varautuu suljettuihin teihin, järjestämään lisäkuljetuksia sekä siirtämään bussimatkustajia junaan kesken matkan

Lentoliikenne sujuu normaalisti Trumpin ja Putinin huippukokouksen aikana – Helsinki-Vantaalla valmistellaan kulissien takana: "Punainen matto on pesty ja valmis käyttöön"

Poliisi jatkaa moottoripyöräonnettomuuden tutkintaa. Noin 30-vuotias moottoripyöräilijä kuoli sunnuntaina aamupäivällä Orivedellä 9-tiellä.

Ensi viikonloppuna jatketaan bemarilla liikkuneiden kahden miehen kuulusteluja. Miesten etsintä sai suurta huomiota tällä viikolla Suomessa. Miehet ilmoittautuivat itse maanantaina iltapäivällä poliisille.

Onnettomuus on herättänyt keskustelua siitä, mitä onnettomuuspaikalla tulee tehdä ja kuinka kauaksi aikaa sinne tulee jäädä.

Onnettomuustilanteessa kaksi moottoripyöräilijää lähti sunnnuntaina ohittamaan BMW-merkkistä henkilöautoa. Edellä mennyt moottoripyöräilijä onnistui ohituksessa. Takana ajanut moottoripyöräilijä törmäsi autoa ohittaessaan ajosuuntia erottavaan keskikaiteeseen sekä mahdollisesti myös ohitettavaan autoon. Moottoripyöräilijä menehtyi välittömästi tapahtumapaikalla.

Poliisi tutkii bemarilla liikkuneiden miesten osallisuutta onnettomuuteen. Sisä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario Antti Uusipaikka sanoo, että tutkintanimikkeitä ovat tällä hetkellä törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikenneturvallisuuden vaarantaminen ja liikennepako.

Uusipaikan mukaan autosta tai moottoripyörästä ei ole löytynyt kiilaamisen merkkejä. Nyt tutkitaan ylinopeutta ja ohittajan ja ohitettavan velvollisuuksien noudattamista.

Uusipaikka korostaa, että rikostutkinnan lisäksi asiassa tehdään jatkuvasti onnettomuustutkintaa.

Eriävä näkemys tilanteesta

Poliisin mukaan ohitettava auto pysähtyi aluksi tapahtumapaikalle. Kaksi noin 30-vuotiasta miestä nousi autosta ja havaitsi poliisin mukaan uhrin. Poliisin mukaan kaksikko ei auttanut tilanteessa, vaan poistui tämän jälkeen välittömästi onnettomuuspaikalta kohti Jämsää.

Bemarilla liikkuneet miehet ovat antaneet asiasta oman lausuntonsa. Heillä on rikoskomisario Uusipaikan mukaan eriävä käsitys siitä, miten nopeasti he ovat paikalta lähteneet ja olisiko onnettomuuspaikalle ollut tarvetta jäädä.

– Liikenneonnettomuuspaikalle tulee lain mukaan jäädä auttamaan ja tehdä parhaansa auttamiseksi, Uusipaikka muistutti aiemmin.

Tarkka onnettomuuspaikka on Talviaisten jälkeen olevilla ohituskaistoilla 9-tiellä.

Lue lisää:

Rikostutkinta moottoripyöräturmasta: Bemarilla liikkuneet miehet ilmoittautuivat itse poliisille

Uutta tietoa moottoripyöräilijän kuolemaan johtaneesta turmasta. Poliisi kaipaa tietoa paikalta paenneesta bemarista

Tammelassa kolmen lapsensa tapon yrityksistä aiemmin tuomittu äiti on nyt saanut vuoden vankeustuomion kolmesta törkeästä kavalluksesta.

Nainen on kavaltanut kolmelle alaikäiselle lapselleen testamentattuja perintövaroja ja henkivakuutuskorvauksia yli 330 000 euroa neljän vuoden aikana. Varat olivat peräisin lasten isovanhemmilta.

Nainen oli jättänyt haltuunsa saamiaan varoja kokonaan tilittämättä lapsilleen sekä siirtänyt varoja omalle tililleen ja maksanut lasten tileiltä laskuja vuosina 2012-2016. Hän tunnusti rikokset ja sai tuomion tunnustamisoikeudenkäynnissä Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa tänään perjantaina.

Viime joulukuussa nainen tuomittiin seitsemäksi vuodeksi vankeuteen tuhotyöstä ja kolmesta tapon yrityksestä. Hän sytytti kotitalonsa palamaan, kun perheen kolme lasta oli nukkumassa talossa sisällä.

Omakotitalo paloi Tammelassa Sukulantiellä helmikuun 20. päivänä 2017. Lapset pääsivät ajoissa pois pelastautumalla parvekkeen kautta. Palossa kuoli perheen kaksi koiraa.

Hallitus esittää eduskunnalle lääkelain ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta (Fimea) annetun lain muuttamista. Lakimuutoksella hallitus haluaa lisätä apteekkien määrää ja lääkkeiden saatavuutta.

Fimean mahdollisuuksia perustaa uusia apteekkeja helpotettaisiin. Jatkossa apteekin perustamiseen vaikuttaisi nykyistä laajemmin apteekkipalveluiden tarve lääkkeiden saatavuuden turvaamisen lisäksi.

Fimea voisi myös päättää apteekin perustamisesta sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksikön yhteyteen. Näillä toimintayksiköillä tarkoitetaan muun muassa kunnallisia terveyskeskuksia, yksityisiä lääkäriasemia sekä julkisia ja yksityisiä sairaaloita.

Hallitus esittää lakiin myös apteekkien haku- ja myöntämiskäytäntöjen yksinkertaistamista ja apteekkien omistajanvaihdosten nopeuttamista.

Fimealle esitetään lisäksi oikeutta määrätä uhkasakkoja lääkelain toimintoihin liittyen. Fimealle esitetään myös oikeutta sulkea apteekki väliaikaisesti, jos apteekkitoiminnan jatkaminen saattaisi aiheuttaa vakavan uhan potilasturvallisuudelle.

Lakien on määrä tulla voimaan 1. lokakuuta.

Varusmieskoulutusta aiotaan muuttaa merkittävästi. Uudistusta koskeva kokeilu on alkanut kolmessa joukko-osastossa: Porin Prikaatissa, Rannikkoprikaatissa ja Ilmasotakoulussa.

Kokeilun aikana opetuksessa käytetään aiempaa enemmän ammuntasimulaattoreita ja tiiviitä opetuselokuvia. Tavoitteena on tehokas ja motivoiva sotilaskoulutus, sanoo Porin prikaatin uusi komentaja, eversti Mika Kalliomaa.

– Sisäampumasimulaattori tuo ampumisen oppimiseen aivan uuden mahdollisuuden, koska toistojen määrä kasvaa ja jokaisesta laukauksesta saa henkilökohtaisen palautteen, Kalliomaa sanoo.

Simulaattorilla pystyy myös harjoittelemaan tehtäviä, jotka käytännön harjoituksessa olisivat liian vaarallisia tai muuten mahdottomia.

Muutaman minuutin opetusvideot alkusykäyksenä

Uudet alokkaat ovat aloittaneet Porin Prikaatissa vasta tällä viikolla, joten heillä ei ole vielä käsitystä uudistuksista. Sen sijaan heidän kouluttajansa osaavat jo vähän verrata uusia metodeita aiempaan käytäntöön.

Alikersantti Valtteri Koivisto katsoo muiden alikersanttien kanssa opetusvideota kamiinan sytytyksestä ja polttopuiden teosta. Video on vain muutaman minuutin pituinen, sillä perusasiat halutaan kertoa ytimekkäästi.

Videon näkeminen valmistaa paremmin koulutuksiin. Valtteri Koivisto

– Alokkaille näytetään aamulla video, sillä sanallista opetusta pyritään vähentämään. Koulutuksia pidetään aiempaa enemmän sähköisessä muodossa. Meidän aikanamme kerrottiin ensin speksit ja diipadaapa-tietoja, ja sitten vasta mentiin koulutukseen, Koivisto vertaa.

– Kuulostaa puiselta, jos joku selittää. Videon näkeminen valmistaa paremmin koulutuksiin.

Korkeakouluopiskelijoille tuttu sähköinen Moodle-oppimisympäristö on tuotu myös varusmieskoulutukseen. Tarkoituksena on, että alokkaat hankkivat sieltä iltaisin tietoa seuraavia koulutuksia varten.

– Se helpottaa tosi paljon, mutta edellytyksenä on, että videot myös katsotaan. Eiköhän se täällä onnistu, alikersantti Valtteri Koivisto luottaa.

Aluksi kehitetään yksittäisen sotilaan taitoja

Prikaatikenraali Jukka Sonninen toimii Puolustusvoimien koulutuspäällikkönä. Hän odottaa paljon ensi viikolla alkavalta neljän viikon koulutusrupeamalta. Sonnisen mukaan uusi malli on hyvä nimenomaan yksittäisen sotilaan taitojen kannalta.

– Joukkona toimiminen tulee palveluksen loppuvaiheessa, mutta sitä ennen saadaan vahva pohja yksittäisen sotilaan temppuihin ja suoritusvarmuutta toistoilla, Sonninen kuvaa.

Koulutusjärjestelmä ei ole rikki, mutta haluamme pysyä ajan virrassa mukana. Jukka Sonninen

Perinteisiä metsäleirejä ei olla kokonaan korvaamassa simulaattoreilla. Sen sijaan tarkoituksena on mennä maastoon valmiiksi harjaantuneina.

– Koulutusjärjestelmä ei ole rikki, mutta haluamme pysyä ajan virrassa mukana. Tavoitteena on olla ajan tasalla vielä 20-luvulla, Sonninen sanoo.

Prikaatikenraali Sonnisen ääneen tulee innostusta, kun hän maalailee koulutuskokeilun avaamia mahdollisuuksia. Kenttäruokailu voidaan korvata lounaspussilla. Patruunoita säästyy miljoonittain.

– Tämä on eksperimentti eli kokeilu, jolla testaamme, toimivatko meidän ajatuksemme. Pelikenttä on täysin vapaa. Kaikki on mahdollista.

Juttua korjattu klo 15.18. Prikaatikenraali Sonninen on Puolustusvoimien, ei Porin Prikaatin koulutuspäällikkö.

Taksiyrittäjät suututtanut ja poliisitutkintaan päätynyt museoautotaksi palaa Parikkalan katukuvaan tulevana syksynä ja tällä kertaa luvan kanssa. Kuljetusyrittäjä Jukka Heinosen sai yritykselleen taksiliikenneluvan viime viikolla.

Heinonen aloitti maksulliset kyyditykset kahdella museoautolla viime syksynä ilman taksilupaa. Ajoja on ollut läpi talven ja kevään. Museoautokyydit jäivät tauolle toukokuussa.

Heinonen päätti hakea yritykselleen taksiliikennelupaa Trafilta, kun taksiliikennelain uudistus tuli voimaan heinäkuun alussa.

– Joutoaikaa on, niin pystyn ajelemaan, Heinonen kertoo luvan hakemisen taustoista.

Poliisi tutkii edelleen

Tähän asti Heinonen on perustellut ilman taksilupaa ajamista sillä, että toiminta on ollut pienimuotoista tilausajoa. Lain mukaan museoajoneuvoja voi käyttää pienimuotoisiin tilausajoihin ilman, että siihen tarvitsee lupaa.

Heinosen toiminta päätyi kuitenkin poliisitutkintaan. Poliisin näkemyksen mukaan Heinosen toiminta ei ole ollut vähäista. Poliisi epäilee Heinosta luvattomasta taksiliikenteestä. Poliisitutkinta on edelleen kesken.

– Hullulta tuntuu, Heinonen kuvailee viime kuukausien tapahtumia.

Yksi museoauto ajoon

Heinonen ja hänen käyttämänsä kuljettajat tarvitsevat vielä taksinkuljettajan ajoluvan. Omansa Heinonen kertoo suorittavansa ensi viikolla.

– Ajot alkavat sitten elo-syyskuun paikkeilla, Heinonen kertoo.

Heinonen uskoo, että kysyntää museoautokyydeille edelleen on. Syksyllä ajoon on tulossa ainakin alkuun yksi museoauto sekä uusi sähköauto.

Sitä Heinonen ei osaa vielä sanoa, jatkuuko toiminta Retropirssi-nimellä.

Suomessa on vielä seutuja, joissa ei ole saatu saaliiksi villisikoja. Peräseinäjoella historian ensimmäinen villisika kaatui heinäkuun alussa.

Juha Koliini, Peräseinäjoen metsästysseuran villisikahavaintojen yhteyshenkilö, kaatoi sian lopulta lavalta vaanimalla.

– Villisika on suhteellisen pieni maali, ja lisäksi se on nopea ja vikkelä eläin. Se on myös hyvin hankala erottaa maastosta varsinkin näin kesällä, joten sen tullessa ruokintapaikalle se pystytään valikoimaan ja suorittamaan tarkka harkittu laukaus, Koliini kertoo.

Havainnoista tulee ilmoittaa

Villisikoja on Suomessa Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan noin 3155 yksilöä. Etelä-Pohjanmaalla niitä arvioidaan olevan muutamia kymmeniä, mutta määrä on kasvussa. Tarkkaa lukua on vaikea määrittää, ja laskukaavat perustuvat pääasiassa havaintoihin - joita niitäkin tulee harvakseltaan.

– Ilmasto on muuttunut, ja mitä vähemmän on routaa, sitä paremmin villisika pärjää Suomen talvessa. Lumi ei ole sille este, mutta routa rajoittaa sen levinneisyyttä, sanoo Peräseinäjoen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Henri Honkala.

Villisikojen lukumäärä on voinut kasvaa myös viime syksystä, koska tuolloin peltoihin jäi paljon korjaamatonta viljaa.

– Pelloille oli katettu ruokapöytä, eli ruokaa on ollut joka paikassa saatavilla, Honkala kuvaa.

Jokaisesta villisikahavainnosta tulisi ilmoittaa metsästysseuran havaintojen yhteyshenkilölle. Vain siten kantaa pystytään seuraamaan reaaliajassa.

Kanta halutaan pitää pienenä

Pohjanmaan riistaneuvosto on linjannut, että villisikakanta halutaan paljon pienemmäksi kuin mitä se on nyt. Laji haluttaisiin jopa kokonaan pois alueelta.

Suurin pelko on afrikkalainen sikarutto, joka voi levitä villisikojen myötä myös Suomeen.

– Jos sikatilalta löytyy rutto, se voi lopettaa sianlihan viennin kokonaan. Villisika on vaaraksi elinkeinoille, kuten maataloudelle, sikataloudelle, perunantuotannolle, ja villisika voi aiheuttaa metsätuhoja taimikoille. On nähty siis, että haitat ovat hyötyjä suuremmat, Henri Honkala kuvaa, ja lisää myös, että hänen mielestään villisikaa ei enää Suomesta pois saa, mutta se voidaan pitää kurissa.

Eviran tulosten mukaan Peräseinäjoella ammuttu yksilö ei kantanut afrikkalaista sikaruttoa.

Lähes vapaata riistaa

Kun metsästysluvat ovat kunnossa, villisian saa ampua sen kohdatessaan.

– Ainoa lakisääteinen rajoitus on se, että maaliskuun alusta heinäkuun loppuun emakko, jolla on possuja, on rauhoitettu. Muuten villisika on vapaata riistaa, Peräseinäjoen metsästysseuran villisikahavaintojen yhteyshenkilö Juha Koliini sanoo.

Haavoittuneen tai ampuessa haavoitetun villisian perään ei saa lähteä. Villisika on haavoittuneena ihmiselle erittäin vaarallinen, muistuttavat Koliini ja Henri Honkala.

– Ennemmin tai myöhemmin Etelä-Pohjanmaallakin ajetaan ensimmäinen villisikakolari, ja silloin pitää muistaa, ettei autosta saa missään tapauksessa poistua. Tilanteessa pitää soittaa hätänumeroon, ja haavoittuneen eläimen voivat lopettaa suurriistan virka-apuhenkilöt poliisin apuna, Honkala sanoo.

Miehet esittelevät Peräseinäjoella ammutun yksilön torahampaita. Ne ovat lähes 10-senttiset ja kärjistään terävät kuin puukot.

– Hampailla sika pyrkii viiltämään jalkoja tai mahanalusta eläimestä riippumatta. Kun tilanne on sialle uhkaava, nämä ovat sen aseet, Koliini kuvailee.

Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit Donald Trump ja Vladimir Putin tapaavat maanantaina aurinkoisessa Helsingissä, kertoo Ylen meteorologi Joonas Koskela.

Maanantaina pääkaupungin lämpötila voi nousta jopa 27 asteeseen.

– Epätyypillinen suomalainen kesäpäivä osuu juuri sopivalle päivälle, Koskela toteaa.

Ilmatieteen laitos varoittaa tukalasta helteestä useissa maakunnissa. Ajantasaiset varoitukset voi katsoa Ilmatieteen laitoksen sivuilta. Vaarassa ovat riskiryhmät, kuten vanhukset, lapset ja sydän- ja verisuonitauteja sairastavat sekä ulkona työskentelevät.

Myös yöt ovat lämpimiä: alimmillaan 15–20 lämpöastetta. Ilmatieteen laitoksen mukaan tukalan helteen todennäköisyys säilyy koko ensi viikon ajan.

Ilosaaressa rokataan kuivina

Sää on lämmin myös viikonloppuna. Perjantaina iltapäivällä paikalliset sadekuurot virkistävät luontoa. Vettä tulee paikoin ronskistikin. Koskelan mukaan perjantai-iltapäivän edetessä myös ukkoskuuroja kehittyy.

Perjantaina Länsi-Suomessa on ollut sade- ja ukkoskuuroja.

Lauantai näyttää epävakaiselta. Suomen yllä liikkuu hidasliikkeisiä sade- ja ukkoskuuroja. Kaareva sadealue ylettää Länsi-Lapista Oulun, Kajaanin, Jyväskylän ja Helsingin kautta Turkuun.

Lauantaina läntisin ja itäisin Suomi on poutainen. Koskela arvelee, että esimerkiksi Joensuun Ilosaarirockin juhlijat pysyvät lauantaina kuivina.

Sunnuntaina pohjoisessa ja idässä on yksittäisiä sadekuuroja. Sen jälkeen korkeapaine alkaa pikkuhiljaa vahvistua. Sunnuntai-ilta on poutainen ja lämmin.

Valtioneuvosto päätti perjantaiaamuna, että Suomi palauttaa matkustajien tarkastukset Schengen-alueen sisärajoille neljäksi vuorokaudeksi. Sisärajatarkastuksilla Suomi haluaa estää pääsyn maahan ihmisiltä, jotka saattavat uhata turvallisuutta tai yleistä järjestystä Venäjän ja USA:n presidenttien maanantaisen tapaamisen yhteydessä.

Tarkastuksia kohdennetaan keskeisten lentoasemien ja satamien lisäksi pohjoisen vilkkaimmille rajanylityspaikoille. Tarkastukset vaikuttavat huomattavasti länsirajalla ja erityisesti Torniossa.

Rajan ylittäjiä tarkastetaan pistokokein

Länsirajalla tarkastukset painottuvat Tornion ja Haaparannan väliselle alueelle, mutta rajavartiolaitos tai tulli voi vaatia henkilöllisyyden todistamista myös muilla pohjoisen rajanylityspaikoilla. Kaikkien rajan ylittäjien, siis myös pyörällä tai jalkaisin kulkevien, tulee varautua todistamaan henkilöllisyytensä.

Rajavartiolaitoksen mukaan Pohjoismaiden kansalaisilla todistukseksi riittää ajokortti tai henkilökortti, muilta ylittäjiltä vaaditaan vähintään passi. Jos henkilöllisyystodistus ei ole mukana, rajan ylitys voi estyä tai viivästyä.

Rajanylittäjiä tutkitaan pistokokein. Tarkastuksia tehdään sekä Suomeen saapuville että Suomesta lähteville

Sisärajatarkastukset otettiin käyttöön perjantaina keskipäivällä ja ne jatkuvat tiistain keskipäivään asti.

Helsingin käräjäoikeus katsoo, ettei todennäköisiä syitä Keijo Vilhusen vangitsemiselle vuoden 2003 palkkamurhasta ole. Tämän vuoksi käräjäoikeus hylkäsi vangitsemisvaatimuksen.

Tutkinnanjohtaja Markus Laine keskusrikospoliisista sanoo, että Vilhusta epäillään silti yhä murhasta. Hän ei halunnut kommentoida sitä, vaikuttaako ratkaisu jotenkin tutkintaan.

Murhasta tuomittiin aikanaan kolme suomalaista ja murhan ruotsalainen tilaaja. Murhattu ruotsinturkkilainen Volkan Ünsal oli vienyt kaveriltaan rahaa Tukholman Arlandan lentokentän vuoden 2002 rahakuljetusryöstön saaliista, päässyt todistajansuojeluohjelmaan ja irrottautunut siitä.

Lue lisää:

Ex-jengipomo Keijo Vilhusta esitetään vangittavaksi Vuosaaren murhasta