Ella Lamminpää asuu parin kilometrin päässä koululta, mutta joutuu turvautumaan koulukyytiin – samoin kuin muut maantien 313 varrella asuvat Vesivehmaan kyläkoulun oppilaat.

Vapaa-ajalla alakoulua käyvä Ella pelaa jalkapalloa. Hän on myös innokas pyöräilijä. Jalkapallokenttä on lähellä maantien varressa.

– Kun rekkoja ja muita menee ohi, pelottaa, ettei jää alle. Yhdessä mutkassa on kaide: siinä on vaikea mennä sivuun, eikä ojassa viitsi ajaa pyörällä ja kävellä.

Ella Lamminpään kanssa samaa koulua käyvä Eino Partanen asuu toisessa suunnassa ja pyöräilee kouluun.

Maantien puolelle hän ei saa mennä.

– Haluaisin mennä sitä kautta joskus Vääksyyn pelaamaan kännykkäpeliä ja etsimään Pokemoneja, mutta siihen pitää pyytää kyyti vanhemmilta, eikä se kovin usein onnistu.

Kyytien varassa

Tie 313 Heinolan Vierumäeltä Asikkalan Vääksyyn on mutkainen ja kapea. Maantie kulkee Vesivehmaan ja Urajärven kylien kautta. Reitin varrella sijaitsevat Vesivehmaan lentokeskus ja Urajärven kartano. Yhteyksiä on myös Vierumäen urheiluopistolle.

Tiellä liikkuu paljon raskasta liikennettä muun muassa Vierumäen teollisuusalueelle.

Seitsemäntoista kilometrin matkalla on kevyen liikenteen väylää vain kolmisen kilometriä. Jalankulkijat ja pyöräilijät käyttävät tien reunaa, jos reitille uskaltautuvat.

Kun rekkoja ja muita menee ohi, pelottaa. Ella Lamminpää

Vesivehmaan koulun viereen rakennettiin väylä kevyelle liikenteelle, mutta isojen teiden turvattomuus huolettaa vanhempia.

– Vesivehmaalla ollaan kuin pussin perällä. Paitsi tiellä 31, myös toisella puolella tien 24 risteyksestä Vääksyyn päin on turvatonta pyöräillä, toteaa vanhempainyhdistyksen sihteeri Päivi Mäkiranta.

Mäkiranta näkee, että lapsia pitäisi kannustaa itsenäiseen liikkumiseen luomalla turvalliset olosuhteet.

– Lapset liikkuvat mielellään itsenäisesti, kun siihen annetaan mahdollisuus. Nyt se mahdollisuus on monelta lapselta viety.

Talkootyön voimannäyttö

Kun julkinen raha on tiukassa, vaaralliseksi luokitellun tien varteen päätettiin toteuttaa kevytväylä talkoilla. Aloite tuli yrityksiltä.

– Raskaan kaluston kuljettajat ottivat yhteyttä ja sanoivat on pakko tehdä jotakin, ennen kuin sattuu jotain vakavaa. Toistaiseksi pahoilta onnettomuuksilta on vältytty, mutta talvisin ojaanajoja on paljon, kertoo Tiina Wangel Kevytväylä 313 -yhdistyksestä.

Hankkeelle on perustettu oma nimikkoyhdistys ja palkattu työntekijä. Yhdistyksessä on edustus kaikista tien varren kylistä ja varoja kerätään nyt monesta eri lähteestä, muun muassa joukkorahoituksella. Yhteistyökumppaneita on paljon.

– Päämääränä on parantaa kaikkien tielläliikkujien turvallisuutta ja innostaa liikkumaan muuten kuin autolla. Hyvänä päämääränä on keventää hiilijalanjälkeä siinä samalla.

Julkista rahaa saadaan osaan kustannuksista, mutta Wangelin mukaan se ei riitä.

– Rahaa kerätään monesta lähteestä. Alustava kustannusarvio on kaksi ja puoli miljoonaa euroa, jos työ tehdään pääosin talkootyönä. Sen osuus on merkittävä, Wangel kertoo.

Kylä- ja kuntarajat ylittävä urakka

Suomessa on hyviä esimerkkejä talkoilla toteutetuista hankkeista, mutta ne ovat olleet mittakaavaltaan ja kustannuksiltaan pienempiä.

Esimerkiksi Forssan Koijärvellä kunnostettiin koulun piha useamman tahon yhteistyönä. Päijät-Hämeessä Iitin Vuolenkoski on tullut kuuluisaksi talkoohengestään.

Vuolenkoskelle on rakennettu talkoilla pyörätie ja vireillä on uuden liikuntahallin toteutus talkootyöllä. Nyt kyläläiset talkoilevat ja keräävät rahaa uuden liikuntahallin rakentamiseksi.

Kyläasiamies Elina Leppäsen mukaan Asikkalan 313-hanke on aiempiin verrattuna mittakaavaltaan ja kustannuksiltaan poikkeuksellinen.

– Se on hyvä esimerkki kylä- ja kuntarajat ylittävästä hankkeesta.

Tiina Wangel uskoo, että pyörätien rakentamisessa päästään liikkeelle kahden vuoden päästä.

– Suunnittelu ja pohjatöiden valmistelu on jo pitkällä.

Sitä toivoo myös Ella Lamminpää.

– Silloin voisi tulla kavereiden kanssa kouluun ja leikkimään koulun jälkeen. Ja pääsisin helpommin pelaamaan jalkapalloa ja pyöräkisoihin, hän haaveilee.

Eino Partanen odottaa aikaa, jolloin kevyen liikenteen väylä on kokonaan valmis.

– Silloin ajelen Vääksyyn ihan vapaasti.

Hallitus esitti tänään ensi vuoden talousarvionsa. Ennakolta budjetin ehkä tärkein kysymys oli ehkä se, miten hallitus aikoo kohentaa työllisyyttä, joka on ollut yksi hallituksen kärkihankkeista.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) oli asettanut kolmen valtionvarainministeriön kansliapäällikön tehtäväksi valtiosihteeri Martti Hetemäen johdolla etsiä keinoja työllisyysrahojen tehokkaampaan käyttöön.

Hallitus on saavuttamassa itse asettamansa 72 prosentin työllisyysasteen, kun työllisyys on kohentunut kolmessa vuodessa 71,9 prosenttiin. Uusia työpaikkoja on hallituskauden aikana syntynyt noin 110 000.

Vaikka työllisyys onkin kohonnut, ongelma on se, että työttömien määrä ei ole laskenut samassa suhteessa. Samaan aikaan, kuin työllisten määrä on noussut lähes 120 000:lla, työttömien määrä on pienentynyt vain noin 60 000:lla.

Työttömiä oli heinäkuussa 183 000, mikä on 24 000 vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana.

Miksi työvoimapula voi olla samaan kuin työllisyys kohenee? Tilanne johtuu siitä, että uudet työpaikat ovat menneet pääosin uusille työmarkkinoille tulijoille, ei niinkään työttömille.

Suomen Pankin arvion mukaan työttömyysasteen lasku on ollut tähän asti suhdanneluonteista eikä rakenteellinen työttömyys ole pienentynyt. Elinkeinoelämän keskusliitto on viestittänyt, että yrityksillä on entistä suurempia vaikeuksia löytää tekijöitä avoimiin työpaikkoihin.

Petteri Orpo (kok.) myönsi keskiviikkona, että yritykset kertovat osaajapulasta. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi, että hallituksen seuraava tavoite on nostaa työllisyys 75 prosenttiin.

Tärkein budjetin anti työllisyyden suhteen oli se, että TE-toimistot saivat 10,3 miljoona euroa lisärahaa "työttömien aktiiviseen työnhaun edistämiseen ja työnhaun palvelujen parantamiseen". Vielä on kuitenkin auki, mitä kaikkea tällä summalla TE-toimistoissa käytännössä muutetaan.

Kokosimme kuusi tärkeintä kohtaa, joilla hallitus pyrkii hoitamaan työllisyyttä.

1. Palkkatuen käyttöä joustavoitetaan (5 miljoonaa euroa)

Palkkatuen maksatusten käsittelyaikoja lyhennetään ja prosessia yksinkertaistetaan. Yrityksille maksetaan palkkio, jos määräaikainen työsuhde muuttuu palkkatukijakson aikana toistaiseksi voimassa olevaksi tai yritys palkkaa työttömän palkkatuella toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen.

2. TE-toimistojen henkilöstölle tulospalkkioita (miljoona euroa)

TE-toimistoissa otetaan käyttöön henkilöstön määräaikainen tulospalkkio, jotta edistetään pitkään työttömänä olleiden työllistymistä.

3. Pitkäaikaistyöttömille työkykyohjelma

Työkykyohjelman tarkoitus on saada vaikeasti työllistettäviä töihin julkiselle sektorille ja kehittämällä ns. välityömarkkinoita. Hallitus selvittää, voiko kunnille ja tuleville maakunnille asettaa lakiin velvoitteen lisätä julkisten hankintojen työllistämisvelvoitteen käyttöä ja vaikeasti työllistettävien palkkaamista valtiolle, kuntiin ja maakuntiin.

4. Työttömyyskorvauksen käyttämistä palkkatukena tai starttirahana jatketaan

Palkkatuetun työn ja starttirahan rahoittamista työttömyysturvamenoista jatketaan vuodelle 2019 ja myös maakuntauudistuksen yhteydessä vuodesta 2021 eteenpäin.

5. Lex Lindström osa II, yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien eläkkeet

Paljon puhetta herättänyt Lex Lindström tarkoittaa sitä, että hallitus toteuttaa iäkkäille pitkäaikatyöttömille kertaluonteisen eläketuen. Eläkkeen saamiseksi oltava yli 60-vuotias ja vähintään viisi vuotta työttömänä.

6. Työttömyyskorvauksen maksatuksen käytäntöihin muutoksia

Uudistuksen myötä lyhytkestoisen työn vastaanottava työtön ei menetä työttömyystukea heti töihin päästyään. Kun aiemmin työttömyystuki päättyi henkilön mennessä töihin, nyt työttömyystuen maksu päättyy vasta, kun ensimmäinen palkka tulee tilille. Näin ollen palkkatulo vaikuttaa työttömyystukeen vasta, kun palkkaa on saatu.

Työntekijäjärjestöt: Työttömyyden kova ydin edelleen ratkaisematta

Työntekijäjärjestö STTK:n mukaan hallituksen toimet rakennetyöttömyyden laskemiseksi eivät ole riittäviä, vaikkakin suunta on oikea. STTK:n ekonomisti Seppo Nevalainen huomauttaa, ettäesitetyt panostukset eivät riitä purkamaan työttömyyden kovaa ydintä.

– Budjettiriihessä jäivät tekemättä kipeästi kaivatut lisäpanostukset aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Työvoimapalveluihin, koulutukseen ja työvoiman liikkuvuuden edistämiseen ei ole juurikaan tulossa lisää resursseja, jotta rakenteellisen työttömyyden ydintä saataisiin purettua, Nevalainen toteaa.

Sen sijaan STTK:lta hallitus saa kiitosta osatyökykyisten työllistämiseen tähtäävästä ohjelmasta.

SAK:n mukaan palkkatuen vahvistaminen on oikea suunta, mutta SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta kritisoi hallitusta aktiivimallista.

Akava puheenjohtaja Sture Fjäder sanoo, että työllisyystoimenpiteitä esiteltiin määrällisesti paljon, mutta ne eivät luultavasti riitä nostamaan työllisyysastetta tarpeeksi.

Sekä STTK, SAK että Akava kritisoivat hallitusta siitä, että seei perunut esitystään työsuhdeturvan heikentämisestä pienissä alle 20 hengen yrityksissä.

– Palkansaajien turvaa heikentämällä ei synny uusia työpaikkoja, vaan panostamalla osaamiseen, koulutukseen ja tutkimukseen, STTK:n ekonomisti Seppo Nevalainen huomauttaa.

– Toimenpiteellä on todennäköisesti erittäin vähäisiä vaikutuksia työllisyyteen, jonka takia se pitää vetää pois valmistelusta, Akavan Sture Fjäder sanoo.

Lue lisää:

Analyysi: Jaettavaa on vähän, mutta budjettiesitys on tekijöidensä näköinen

Nämä 9 muutosta hallitus tekee elämääsi: Tupakka-askin hinta nousee, Koskenkorva kallistuu ja pienimpiin eläkkeisiin 9 euron kuukausikorotus

Maatalous budjettiriihen voittaja – MTK: ”Kymmenien miljoonien tukea pitää peilata satojen miljoonien menetyksiin”

Sipilän hallituksen viimeinen budjetti: Palkansaajien verotus säilyy lähes ennallaan, alkoholi ja tupakka kallistuvat, maatalous saa kriisirahaa

Ranskan presidentin Emmanuel Macronin vierailu Suomeen jatkuu tänään virallisilla keskusteluilla. Aamupäivällä Macron neuvottelee presidentti Sauli Niinistön ja iltapäivällä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kanssa. Esillä ovat muun muassa turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, EU, suhteet Venäjään ja Yhdysvaltoihin sekä arktiset kysymykset ja ilmastonmuutos.

Presidentti Niinistön mukaan Suomi ja Ranska antavat tänään yhteisen julkilausuman Euroopan puolustuksesta.

Eilen presidentinlinnassa pitämässään puheessa Niinistö sanoi, että Suomi kuuluu Ranskan kanssa siihen ydinjoukkoon, joka haluaa vahvistaa laaja-alaisesti eurooppalaista turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa.

Niinistö myös sanoi pitävänsä Macronin eurooppalaista interventioaloitetta tärkeänä osana kehitystä.

– Tämän rinnalla on luontevaa myös tiivistää kahdenvälistä puolustuspoliittista yhteistyötä, Niinistö sanoi puheessaan.

Macronin vierailua sävyttää hänen hallituksensa suosituimpiin jäseniin kuuluneen ympäristöministeri Nicolas Hulot'n yllättävä eroilmoitus toissapäivänä.

Valion maidonhankintaosuuskunnat ja omistajat Osuuskunta ItäMaito ja Osuuskunta Maitosuomi suunnittelevat yhdistymistä vuoden kuluttua syyskuussa 2019.

Tarkoitus on muodostaa uusi Osuuskunta Maitosuomi.

Sulautumissopimus allekirjoitettiin eilen keskiviikkona ja lopullisesti yhdistymispäätöksen tekevät osuuskuntien edustajistot kokouksissaan marraskuussa.

Yhdistymissuunnitelmaa perustellaan erityisesti maitotilayrittäjien määrän vähenemisellä. Osuuskuntien mukaan maitotilayrittäjien määrä vähenee 5-7 prosenttia joka vuosi.

– Tuottajien määrän väheneminen on se ratkaiseva tekijä. Tämä vahvistaa meidän organisaatiotamme ja yhdistymällä turvataan tulevaisuudessa osuuskuntien palvelut yrittäjille, sanoo Osuuskunta Maitosuomen hallituksen puheenjohtaja Esa Kotala. Kotalan mukaan myös palveluiden erikoistuminen on suuremmassa yksikössä mahdollista.

Yhdistymisen eduksi Esa Kotala mainitsee myös maidon tuottajahinnan nostamisen.

– Se olisi tilojen kannalta nyt välttämätöntä. Tällä ei ole siihen välitöntä merkitystä, mutta tulevaisuudessa ehkä on.

Edustajistot päättävät

Uuden Osuuskunta Maitosuomen kotipaikka tulee olemaan Lapinlahti. ItäMaidon hallintopaikka on tällä hetkellä Lapinlahdella, Osuuskunta Maitosuomen Seinäjoella.

– Lapinlahdella on ajanmukaiset tilat osuuskunnan henkilöstölle Valion suuren juustolan ja jauhetehtaiden yhteydessä. Pääosa osuuskunnan toimihenkilöistä työskentelee koko uuden osuuskunnan alueella, sanoo Osuuskunta ItäMaidon hallituksen puheenjohtaja Mikko Heikkinen.

Osuuskunta Maitosuomen hallituksen puheenjohtaja Esa Kotala uskoo sulautumisen toteutumiseen ja osuuskuntien edustajistojen ottavan asiaan myönteisen kannan.

– Uskoisin, että he ymmärtävät täysin, missä mennään ja että tässä ollaan rakentamassa tulevaisuutta tuottajille, Kotala sanoo.

Valion suurin omistaja

Osuuskunta ItäMaitoon kuuluu tällä hetkellä vajaat 1600 ja Maitosuomeen reilut 1100 maitotilayrittäjäjäsentä. Osuuskunnat toimittavat yhdessä noin 900 miljoonaa litraa maitoa eli yli 40 prosenttia Valion vastaanottamasta maitomäärästä.

Uusi Osuuskunta Maitosuomi tulee aloittaessaan olemaan Valion suurin omistaja 42,7 prosentin osuudella Valion osakkeista.

Uusi osuuskunta aloittaisi toimintansa 1. syyskuuta 2019. Tuolloin järjestettäisiin myös ensimmäiset uuden osuuskunnan edustajiston vaalit. Tämän vuoden lopulla on tarkoitus valita uudelle osuuskunnalle ylimenokauden hallitus.

Inarin kunnassa asuvat kolttasaamelaiset kerääntyvät tänä viikonloppuna äänestämään uudesta kolttien luottamusmiehestä. Sunnuntaina pidettävissä vaaleissa ehdokkaita on kolme: Veikko Feodoroff, Sergei Kp Fofonoff ja Tanja Sanila.

Kolttien luottamusmies on kolttasaamelaisten edustaja ja edunvalvoja. Koltat valitsevat keskuudestaan luottamusmiehen tavallisesti kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Luottamusmies johtaa myös kolttasaamelaisten ikivanhaa kyläkokousta, joka on kolttasaamelaisten tärkein päätöksentekoelin, jolle kolttaneuvostot ja luottamusmies valmistelevat asioita.

Vaalit siirtyivät vuodella – luottamusmies toimii tällä kaudella vain kaksi vuotta

Syksyn vaaleissa äänestetään luottamusmies kaudelle 2018-2020. Näitä vaaleja kolttasaamelaiset ovat odottaneet jo vuoden ajan.

Vuosi sitten luottamusmiesvaalien ehdokasasettelu päättyi siihen, kun vaalilautakunta näki, että Veikko Feodoroff on ainoa vaalikelpoinen ehdokas ja vahvisti Feodoroffin suoraan kolttien luottamusmieheksi.

Vaaleja ei tullut ja alkoi vuoden kestänyt valituskierre. Lopulta Pohjois-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi vaalilautakunnan tekemän päätöksen valitusten perusteella.

Hallinto-oikeuden hylkäyspäätöksen jälkeen vaalilautakunta päätti 31. heinäkuuta järjestää vuoden 2017 luottamusmiesvaalin uusintavaalin.

Yle Sápmi on koostanut kolttien luottamusmiesvaaleja varten ehdokasesittelyt, joissa paneudutaan luottamusmiehen tärkeisiin tehtäviin ja tämän vuoden vaaliteemoihin.

Veikko Feodoroff: Maakuntakaavan uudistus vaikuttaa ensimmäisenä kolttasaamelaisten elämään

Sevettijärveläinen poromies Veikko Feodoroff on ehdokkaana vaaleissa numerolla 2. Hän on toiminut kolttien luottamusmiehen tehtävässä neljä kautta, yhteensä 12 vuotta.

Tämän syksyn vaaleissa hän nosti yhdeksi tärkeimmäksi asiaksi vireillä olevan maakuntakaavauudistuksen, joka koskettaa paljon myös koltta-alueita, eli Sevettijärvi-Näätämön ja Nellim-Keväjärven alueita.

– Uutta maakuntakaavaa ollaan tekemässä nyt ja se onkin ensimmäinen asia, joka vaikuttaa paljon meihin kolttasaamelaisiin. Maakuntakaavaan sisältyy myös Jäämeren rautatie, jota ollaan suunnittelemassa maidemme läpi. Se tulee vaikuttamaan paljon meidän tulevaisuuteemme, kertoo Feodoroff vaalivideollaan.

Sergei Kp Fofonoff: Koltansaamen kielipesiin pitäisi saada lisää lapsia

Luottamusmiesvaalien konkari Sergei Kp Fofonoff on myös toiminut kolttien luottamusmiehenä, viimeksi 90-luvulla.

Näissä vaaleissa Fofonoff nosti esille huolensa koltansaamen kielen puolesta. Viime vuosina esimerkiksi Sevettijärvellä toimivan koltansaamen kielipesän toiminta on ajautunut siihen pisteeseen, ettei kielipesä toimi tällä hetkellä lainkaan koko kylässä.

– Kieliasiat ovat tärkeitä. Ivaloon ja Sevettijärvelle perustetut koltansaamen kielipesät toimivat yhä, mutta Sevetissä kielipesätoiminta on loppunut. Sinne täytyy saada lisää lapsia ja kielen opettajia, pohtii Fofonoff.

Tanja Sanila: Kuuluuko kolttien pieniä resursseja tuhlata Jäämeren rataan?

Vaalien ainoa naisehdokas Tanja Sanila työskenteli viime kauden ajan kolttien luottamusmiehenä.

Mikäli hänet valittaisiin kolttien seuraavaksi luottamusmieheksi, hän lähtisi tarkastelemaan jo valmisteilla olevia lakialoitteita. Sanila pohtii vaalivideollaan, riittävätkö pienillä resursseilla toimivan kolttien kyläkokouksen voimat käsitellä esimerkiksi suunniteltua Jäämeren rataa.

– Tällaiset mediaseksikkäät aiheet, kuten esimerkiksi Jäämeren rautatie, ovat kyllä tärkeitä, mutta pitäisi ottaa huomioon, että se on ehkä tulossa vasta 30 vuoden päästä. Onko se sellainen asia, mihin meidän pienen kyläkokouksemme kannattaa laittaa vähäisiä resursseja ja tuhlata aikaa? En näe sitä tärkeänä, toteaa Sanila.

Luottamusmiehestä äänestetään vain koltta-alueella Inarin kunnassa

Kolttien luottamusmiesvaaleissa äänioikeutettuja on noin 470 kolttasaamelaista ja heidän puolisoaan.

Sunnuntain vaaleissa voi äänestää vain paikanpäällä seuraavissa paikoissa:

Näätämö: Näätämö Gateway, Sevettijärventie 12245, kello 11.00 – 14.00
Sevettijärvi: Kolttatalo, kello 16.00 – 19.00

Keväjärvi: Tero ja Terhi Harjun koti, Siskelintie 34, kello 11.00 – 14.00
Nellim: Nellimin kerhotalo, Siikajärventie 40, kello 16.00 – 19.00

Korjattu 30.8. klo 13:26: Hallinto-oikeuden hylkäyspäätöksen jälkeen vaalilautakunta päätti 31. heinäkuuta järjestää vuoden 2017 luottamusmiesvaalin uusintavaalin, ei uusia vaaleja. Ehdokasasettelu on näin ollen sama kuin syksyllä 2017.

Perunakauppa käy Lahden torilla hissukseen. Asiakkaat edustavat vanhempaa ikäpolvea, eikä ihme. Suomalaiset syövät vuosi vuodelta vähemmän perunaa, ja erityisesti nuorten keittiöissä perunoita keitetään harvoin, jos koskaan.

Tarkkoja perunan kulutusmääriä on mahdoton tietää, mutta Luonnonvarakeskuksen julkaiseman ravintotaseen luvut antavat suuntaa. Tilasto ulottuu vuoteen 1950, jolloin perunaa kulutettiin henkeä kohden 140 kiloa vuodessa. Vuoden 2016 vastaava luku oli miltei sata kiloa vähemmän.

– Nämä kulutuslukujen muutokset osuvat todella kiinnostavasti siihen, mitä suomalaisessa yhteiskunnassa on tapahtunut, pohtii ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä Helsingin yliopistosta.

Muutoksilla hän tarkoittaa ensinnäkin teollistumista ja kaupungistumista, mutta myös vaurastumista, kansainvälistymistä, terveystietoisuuden lisääntymistä ja ruumillisen työn vähentymistä.

– 50-luvun arkiruoka: peruna ja suurustettu kastike muistetaan, mutta sitä pidetään ehkä liian raskaana tähän päivään, Mäkelä sanoo.

Valtaosa suurtalouskeittiöille

Perunaa ja kastikettakin kuluu - ainakin perunanviljelijän keittiössä. Lammilainen maatalousyrittäjä Jyrki Hasila nostaa omista ja vuokrapelloistaan reilut 2 miljoonaa kiloa perunaa vuodessa.

– Kyllä sitä sen verran tulee, ettei ihan kaikkea pysty itse syömään, vaikka melkein joka päivä meillä perunaa onkin, Hasila sanoo.

Valtaosa Hasilan viljelemästä perunasta päätyy oman kuorimon kautta lähikuntien suurtalouskeittiöihin.

– Koululaiset saisivat minun puolestani olla koulussa ympäri vuoden, jotta saataisiin kesälläkin perunaa liikkumaan.

Perunan kulutuksen kutistuessa myös viljelijöiden määrä vähenee.

– Vuosittain noin 10 prosenttia viljelijöistä lopettaa, mutta ne jotka jatkavat, lisäävät tuotantoaan, sanoo MTK:n kasvinviljelyasiamies Antti Lavonen.

Jyrki Hasilakin suunnittelee tuotannon lisäämistä, vaikkei peruna-alaa minään kultakaivoksena pidäkään.

– Me pärjätään, koska pystymme hyödyntämään koko sadon. Tuoremarkkinoille menee ykköslaatu ja loput kuorimokäyttöön, Hasila kertoo.

Hasila siis luottaa kotimaisen perunan kysyntään tulevaisuudessakin. Perunan jalostusastetta pitäisi viljelijän mukaan nostaa, jotta se pystyisi kilpailemaan muiden, helpommiksi koettujen lisukkeiden kanssa.

– Oli se sitten valmisruoka tai mikropussi, niin että perunan saisi nopeammin käyttövalmiiksi elintarvikkeesi. Peruna on liian hankala, jos se täytyy pestä ja mälvätä sen kanssa ja sitten keittää puoli tuntia. Nykyihminen ei jaksa sitä tehdä. Makaronin saa helpommin.

Perunastako luksustuote?

Myös ruokakulttuurin tutkija uskoo, ettei peruna ole katoamassa suomalaispöydistä mihinkään, vaikkakin sen perinteinen käyttötapa arkiruokana onkin vähenemään päin.

– Jos mietitään niin päin, että mitä me ulkomaalaisille vieraillemme esittelemme suomalaisesta ruokakulttuurista, niin kyllä se hyvin usein on lohikeitto, enkä usko, että perunaton lohikeitto olisi yleistymässä, Johanna Mäkelä sanoo.

Hän mainitsee myös paistetut muikut tai silakkapihvit perunasoseen kanssa, jotka ovat suosittuja ravintola-annoksia nekin.

Perunalla olisi Mäkelän mukaan kaikki mahdollisuudet tehdä uudenlaista paluuta myös eräänlaisena luksustuotteena.

– Suomalaiset ovat yhä enenevissä määrin kiinnostuneita ruoan alkuperästä, ja peruna on sellainen tuote, jota on mahdollista saada läheltä, hän sanoo.

Myös satokausiajattelu sopii perunan uudelleen brändäämiseen.

– Yhä edelleen, vaikka mitä tahansa ruokaa saa kaupasta milloin tahansa ympäri vuoden, suomalaisia yhdistää ajatus, että Suomessa kasvaneen uuden perunan sesonki on tärkeä. Kausiruoka-ajattelu sopii tähän aikaan myös kestävän kehityksen näkökulmasta.

Terveyssyistä perunaa ei tarvitse unohtaa

Peruna ei siis ole kriisissä, vaikka kulutustilaston trendiviiva osoittaa alaspäin. Johanna Mäkelä pitää vain hyvänä, että ihmisillä on vaihtoehtoja. Sehän kertoo elintason noususta.

– Me emme aina muista, kuinka ylellistä se on, että voidaan valita. Jos mietitään aikaa vaikka sata vuotta sitten, niin silloin olennainen kysymys oli, että onko mitään mitä syödä. Nykyään voidaan kysyä, mitä tänään syötäisiin.

Lautasella perunan pahimpia kilpailijoita ovat muun muassa pasta ja riisi. Myös bataatti on löytänyt tiensä suomalaisiin ruokapöytiin, ja monet korvaavat sillä perunan terveyssyistä.

Laillistettu ravitsemusterapeutti Anette Palssa pitää perunaa mainettaan parempana eikä keksi syytä, miksi perunaa pitäisi erityisesti vältellä.

– Pastassa ja riisissä hiilihydraatit ovat vähän tiiviimmässä muodossa kuin perunassa. Toisaalta perunan hiilihydraatit ovat nopeampia, ja sen vuoksi perunan vieressä pitäisi aina olla jotakin muutakin kasvista, hän vertailee.

Bataatilla ja perunalla ei hänen mukaansa ole mainittavia eroja ainakaan painonhallinan kannalta.

– Ne ovat molemmat hiilihydraattipitoisia kasviksia, joissa on energiaa suunnilleen saman verran, hän sanoo.

Jutun alussa mainitun ravintotaseen luvut on laskettu perunan tuotantomäärien, varastosaldojen, viennin ja tuonnin perusteella. Tilastossa ei huomioida hävikkiä eikä tehdä eroa esimerkiksi ravintola- ja kotikäytön välillä.

Kuluttajatutkimuskeskuksen raportista sen sijaan selviää, että tuoreen perunan käyttö kotitalouksissa on laskenut enemmän kuin perunan kokonaiskulutus.

Vielä vuonna 1966 keskivertosuomalainen söi kotioloissa 84 kiloa perunaa. Tämän päivän vastaava luku on 22.

Helsingin seudun liikenne eli HSL kertoo hyväksyneensä seitsemän tarjoajaa mukaan pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteen kilpailutukseen. HSL kertoo asiasta tiedotteessaan.

Tarjouksen jättäneistä kaksi on valtion rautatieyhtiöitä: VR-yhtymä Suomesta sekä SJ AB Ruotsista.

Loput viisi ovat HSL:n mukaan Euroopan markkinoilla toimivia joukkoliikenneyhtiöitä: Arriva Sverige AB, MTR Nordic AB, Transdev Sverige AB, First Rail Holdings ja The Go-Ahead Group plc.

Yhtiöt toimivat MTR:ää lukuun ottamatta myös bussiliikenteessä, HSL kertoo. Hongkongilainen MTR hallitsee tällä hetkellä Tukholman raideliikennettä.

– Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että tarjouskilpailuun osallistuu näin monta pätevää hakijaa. Meillä on hyvät mahdollisuudet saavuttaa kilpailutuksen tavoitteet, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo tiedotteessa.

HSL avasi lähijunaliikenteen kilpailulle maaliskuussa. Kilpailutuksen periaatteista päätettiin jo vuonna 2014.

HSL:n mukaan tarjouskilpailun voittaja on tarkoitus julkistaa noin puolentoista vuoden kuluttua eli huhtikuussa 2020.

Voittaja aloittaa operoimisen HSL-alueella näillä näkymin kesäkuussa 2021.

Nykyisin pääkaupunkiseudun lähijunaliikennettä ajaa VR.

Lue myös:

Lähijunaliikenteen kilpailutus alkaa – Miten käy lippujen hinnoille?

Tukholman raideliikennettä hallitseva aasialaisjätti hamuaa jo osaansa Suomen rautateistä: "Pidämme siitä, mitä näemme"

Junaliikenteen kilpailun avaaminen ei muuta HSL:n suunnitelmia – yhtymän tarjouskilpailu edessä alkuvuodesta

Suomi avaa suurlähetystön Irakin pääkaupunkiin Bagdadiin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin, kertoi ulkoministeriö torstaina.

Bagdadissa ei ole ollut suomalaista diplomaattista henkilökuntaa sitten vuoden 1991. Suomella on ollut Helsingistä käsin Irakia hoitava kiertävä suurlähettiläs vuodesta 2016.

Ulkoministeri Timo Soinin (sin.) mukaan Suomessa on suuri irakilainen diaspora, jonka myötä Irakin ja Suomen välinen yhteistyö on lisääntymässä.

– Kielteisen turvapaikkapäätösten saaneiden paluukysymykset ovat myös Suomen ja Irakin kahdenvälisten suhteiden agendalla, hän sanoi tiedotteessa.

Edustuston avaamisella halutaan myös edistää kahdenvälisten suhteiden ja kaupallisen yhteistyön kehittämistä.

Hallituksen budjettiriihessä päätettiin lisäpanostuksista ulkoministeriön edustustoverkkoon ja vienninedistämiseen. Ministeriön toimintamenot ovat 224,8 miljoonaa euroa.

Itä-Suomen poliisi tutkii Kuopion perjantaista bussiturmaa törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena, neljänä törkeänä kuolemantuottamuksena ja 22 törkeänä vammantuottamuksena.

Poliisi epäilee kyseisistä rikoksista bussin kuljettajaa. Linja-autoa kuljetti vuonna 1951 syntynyt ylitorniolainen mies. Hän ei ollut vakituisessa työsuhteessa Kemin liikenteessä.

Tähän asti poliisi on tutkinut tapausta törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja neljänä kuolemantuottamuksena.

Rikosnimikkeiden muuttuminen johtuu poliisin tutkinnan etenemisestä.

Laki sanoo, jos rikos kokonaisuutena arvostellen on törkeä ja se aiheutetaan törkeällä huolimattomuudella, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kuolemantuottamuksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.

Neljä ihmistä menehtyi ja noin 20 loukkaantui, kun linja-auto syöksyi sillalta rautatielle viime perjantaina Kuopiossa.

Turman jälkeen kuljettaja kertoi bussin jarrujen pettäneen. Myöhemmin hän ei enää puhunut tutkijoille jarrujen pettämisestä. Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan turmabussin jarruissa ei ollut vikaa.

Lisätty 30.8.2018 klo 13.45 tieto törkeän kuolemantuottamuksen rangaistavuudesta.

Lue lisää:

Näin Kuopion bussiturman ratkaisevat alkuminuutit menivät – "Tuota nopeammin ei vain onnistu"

Kuopion bussiturma: Nämä 5 kysymystä ovat vielä vastausta vaille

Tutkinta: Kuopion turmabussin nopeus oli "lähempänä sataa kilometriä tunnissa"

Seinäjoen Omenahotellissa keskiviikkona illalla syttyneen tulipalon syttymissyy ei ole vielä selvillä.

– Se on selvityksen alla, sanoo pelastuspäällikkö Keijo Kangastie Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta.

Tuli tuhosi yhden huoneen hotellin kolmannessa kerroksessa ja aiheutti noki- ja savuvahinkoja.

Kangastien mukaan tilanne hotellissa saatiin hallintaan nopeasti. Hotellin automaattinen palohälytysjärjestelmä antoi ennakkovaroituksen palosta ja sen perusteella vartija oli paikalla jo ennen palokuntaa.

Myös palokunta tuli paikalle nopeasti. Se pelasti palaneen hotellihuoneen oven ulkopuolelle tuupertuneen asiakkaan. Palo pystyttiin rajaamaan yhteen huoneeseen.

– Sikäli voidaan sanoa, että selvittiin säikähdyksellä, koska ainekset paljon isompaankin olivat olemassa, sanoo Kangastie.

Kangastien mukaan hotellipaloissa on aina omat riskinsä, koska rakennukset ovat suuria, monikerroksisia ja pitkien käytävien takia kulkuetäisyydet voivat olla pitkiä.

Kangastie huomauttaa, että hotelleissa on yleensä tulipalotilanteen varalta hyvin koulutettu henkilökunta. Hän ei ota kantaa siihen, minkä verran Omenahotellissa riskiä lisää se, että hotellissa ei ole paikalla henkilökuntaa.

– Ei siellä ole henkilökuntaa, joka kävisi kolkuttelemassa oville, mutta kyllä siellä järjestelmät ovat kunnossa. Hälytystilanteessa tulee televisioihin saman tien infoviesti, jossa kehotetaan poistumaan välittömästi huoneesta ja kiinteistöstä.

Kangastien mukaan eilisessä tulipalossa poistumiskehotusta noudatettiin hyvin ja palokunta vielä varmisti, että asukkaita ei jäänyt hotelliin.

Tuuletus käynnissä

Omenahotellin toimitusjohtaja Thomas Kingelin toteaa, että keskiviikkoiltaisessa tulipalossa automaattinen hälytysjärjestelmä toimi hyvin.

– Tiedot liikkuvat hyvin nopeasti sekä asiakaspalveluun että hälytyskeskukseen. Hälytys lähti kello 19.57 ja viiden minuutin päästä kello 20.02 meillä oli siellä jo vartija paikalla. Myös palolaitos oli erittäin ripeästi paikalla, kertaa Kingelin tapahtunutta.

Seinäjoen rautatieasemaa vastapäätä sijaitsevasta Omenahotellista asiakkaat siirrettiin tulipalon jälkeen muihin hotelleihin. Tulipalosta kärsinyt hotelli on kokonaan kiinni ainakin vielä ensi yön.

– Hotellissa on tuuletus käynnissä. Pyrimme mahdollisimman nopeasti luomaan tilannekuvan siitä, mikä on savun ja noen aiheuttaman vahingon suuruus ja kuinka pian voimme avata hotellin uudestaan, kertoo Kingelin.

Parveke- ja terassilaseja valmistava Lumon rakentaa uuden lasinjalostuslaitoksen Kouvolaan. Sen rakentaminen aloitetaan syksyn aikana.

Valmistuttuaan uusi tehdas työllistää noin 50 ihmistä. 5000 neliön tehdas valmistuu ensi kesänä.

Uusiin tuotantotiloihin ja koneisiin investoidaan 10 miljoonaa euroa.

Kouvolalaisyrityksen edelliset tehdasinvestoinnit ovat olleet suuruusluoltaltaan 9 miljoonaa euroa. Ne ajoittuivat vuosille 2016 ja 2017, jolloin Lumon rakensi tuotanto- ja toimitiloja sekä koneita Kouvolassa ja Kempeleessä.

Uudessa tehtaassa lasia leikataan, hiotaan ja karkaistaan.

Investointi kansainväliseen kauppaan

Lumon tähtää kannattavaan kasvuun ja liikevaihdon tuplaamiseen etenkin kansainvälisillä markkinoilla.

– Investoimme tulevaisuuden kasvuun ja siihen, että kansainvälinen liiketoiminta kehittyy. Uusi yksikkö nostaa merkittävästi lasinjalostuksen ja laminoinnin kapasiteettia, Lumonin toimitusjohtaja Jussi Kinnunen kertoo yhtiön tiedotteessa.

Viime vuonna Lumon-konsernin liikevaihto oli 120 miljoonaa euroa. Yrityksessä työskenteli 950 ihmistä Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa, Espanjassa ja Kanadassa.

Espooseen perustettava innovaatiokeskus Until Lab on ensimmäinen laatuaan. Tulevaisuudessa keskuksia tullaan näkemään myös muualla maailmassa, kuten Malesian Kuala Lumpurissa ja Egyptin Kairossa. Jokaisella keskuksella tulee olemaan neljä pääteemaa, joiden mukaan ratkaisuja kehitetään.

Suomen keskuksen teemat liittyvät rauhanvälitykseen, sähköiseen koulutukseen, sähköiseen terveydenhuoltoon ja kiertotalouteen.

YK:n teknologia- ja innovaatiokeskusten globaali johtaja Maurizio Gazzola julkisti hankkeen Espoossa järjestettävän World Challenge Final -tilaisuuden aluksi torstaina 30. elokuuta. Tilaisuuden järjestäjä, Digital Forum Finlandin toimitusjohtaja Juhani Kivikangas arvioi Radio Suomen päivän lähetyksessä Suomen olevan luontainen paikka aloittaa Until lab-verkosto.

–Suomella on vahvat näytöt soveltuvuudesta tämän tyyppiseen toimintaan, sekä huippuosaamista valitussa neljässä fokusalueessa, Kivikangas kertoo.

Kivikankaan mukaan keskuksen tarkoituksena on kehittää digitaalisia palveluja, joiden avulla löytyisi globaaleja ratkaisuja kestävän kehityksen saralla. Maailman eri kolkkiin perustettavat keskukset tekevät yhteistyötä ratkaisujen löytämiseksi, omia teemojaan ja vastuualueitaan seuraten.

Suomalaiset asiantuntijat keskiössä

Globaalin innovaatiokeskuksen myötä myös suomalainen asiantuntijuus ja suomalaiset yritykset saavat huomiota. Kivikankaan mukaan Otaniemen Aalto start up-keskukseen nouseva Until Lab on myös sijainniltaan tulevaisuuden osaajien käden ulottuvilla.

–Paikka tunnetaan maailmanlaajuisesti huippuosaamisesta, Kivikangas täydentää.

Lue lisää: YK perustaa Euroopan innovaatiokeskuksen Suomeen, tavoitteena ratkaista kestävän kehityksen ongelmia

Pirkanmaan käräjäoikeus on vanginnut 1967 syntyneen miehen epäiltynä lähisukulaisensa murhasta. Miestä epäillään myös tuhotyöstä ja hänet määrättiin mielentilatutkimukseen.

Sastamalan Heinijärvellä paloi keskiviikkoiltana noin 80-neliöinen lautarakenteinen talo. Talosta löytyi surmansa saanut vuonna 1937 syntynyt nainen. Poliisi tavoitti epäillyn paikan päältä jo tapahtumailtana.

Pelastuslaitos sai hälytyksen palopaikalle hieman iltaseitsemän jälkeen. Savusukeltajat löysivät nopeasti talosta vainajan. Kyseessä oli talossa asunut nainen.

Poliisin paikalla tekemissä tutkimuksissa kävi ilmeiseksi, että henkilö oli kuollut ennen paloa saamiinsa vammoihin. Myöhemmin yön aikana oikeuslääkäri tuli samaan päätelmään.

Alustavassa puhuttelussa tänään vangittu mies kertoi osallisuudestaan epäiltyyn henkirikokseen. Asian tutkinta jatkuu epäillyn ja muiden henkilöiden kuulemisella sekä teknisellä tutkinnalla.

Talo tuhoutui tulipalossa varsin perusteellisesti.

Lue myös:

Sastamalassa paloi lautarakenteinen talo – poliisi epäilee henkirikosta

Poliisi on ottanut yhden henkilön kiinni keskiviikkoiltaiseen Seinäjoen Omenahotellin tulipaloon liittyen. Kiinni otettua naista epäillään törkeästä tuhotyöstä.

Tutkinnanjohtaja Harri Teivaanmäki Pohjanmaan poliisilaitokselta kertoo, että rikoksesta epäilty on sama henkilö, joka löydettiin tajuttomana hotellin kolmannen kerroksen käytävältä. Epäiltyä ei vielä ole pystytty kuulemaan.

Omenahotellin tulipalossa tuhoutui pahoin yksi hotellihuone. Kun palokunta tuli paikalle, löytyi palaneen huoneen oven ulkopuolelta käytävältä tajuton henkilö. Hänet toimitettiin sairaalahoitoon.

Pelastuslaitoksen mukaan palossa oli ainekset suurempaankin onnettomuuteen. Palo kuitenkin onnistuttiin rajoittamaan yhteen huoneeseen ja muu hotelli kärsi noki- ja savuvahinkoja.

Ylöjärvellä julkistettiin keskiviikkona suuressa kansanjuhlassa Eppu Normaali -yhtyeen kunniaksi tehty veistos.

Kuvanveistäjä Kimmo Schroderuksen tekemä teräksinen Alamökki herätti tuoreeltaan yleisössä ihastusta, mutta myös hämmennystä.

– Kyllä tuo oikeastaan aika hyvin kuvaa Eppuja: se on rosoinen ja reikäinen, eli sellainen kuin Eputkin on ollut. Bändi on aina ollut sellainen kuin se on, ei ole siloiteltu, Taija Ilomäki kommentoi veistosta.

Taija Ilomäen seuralaiset tunnustivat joutuvansa hiukan totuttelemaan uuteen julkiseen veistokseen.

– Tätä täytyy vähän sulatella, kun ei ennalta mitään osannut odotella. Mutta tosi hienoa, että saatiin tämmöinen patsas tänne Ylöjärvelle, Jaana Nurminen pohtii.

– Ehkä olisin kaivannut sitä, ettei olisi ollut ihan niin moderni, Pirjo Johansson sanoo.

– Aika erikoinen tämä on. Mää olisin toivonut, että se olisi ollut siitä elokuvasta se Martintappokone, Pirjo Kiuru nauraa.

Kiuru viittaa Eput-elokuvaan, jossa Martti ja Mikko "Pantse" Syrjä kertovat lapsuudestaan. Pikkupoikana Pantse rakensi Martintappokoneen. Se oli puusta tehty panssarivaunu, joka ampui kiviä.

Ylöjärveläinen Marita Pitkänen kertoo kuullensa Eppuja ensimmäisen kerran silloin, kun Poliisi pamputtaa taas -single julkaistiin vuonna 1978.

– Martti ja Aku sitä soittivat. Akun siskon kanssa kuunneltiin ja se kuulosti meistä aika hassulta.

Pitkäsen silmään työ näyttää kauniilta ja ideakin miellyttää.

– Pidän alamökin ideasta. Mökki on mökin näköinen, niin kuin kuuluukin. Ehkä se on pienempi kuin ajattelin, Marita Pitkänen sanoo.

Veistoksen muotti harjoituskämpän seinästä

Teoksen esikuva on Eppu Normaalin varhainen harjoituskämppä Syrjän veljesten lapsuuskodin pihapiiristä. Veistosta varten alamökin seinästä otettiin silikonimuotti, josta syntyi useiden työvaiheiden jälkeen ohut ja kaartuileva, haponkestävästä teräksestä valettu veistos.

Yhtye kiittelee Schroderuksen ideaa ja myös lopputulosta.

– Olimme välittömästi aika vaikuttuneita tuosta ideasta. Lopputulos on kaunis ja kiiltävä esine, Martti Syrjä sanoi keskiviikon tiedotustilaisuudessa.

Veistosta on kommentoitu myös julkistamisesta kertovassa Ylen verkkojutussa.

– Hienosti yhdistellään abstraktia taidetta ja kuvaavaa taidetta. Musiikin kuvaaminen veistoksella on aina haastavaa, tässä mielestäni onnistuttu oikein hyvin, kirjoittaa nimimerkki anonyymi102433.

– Tekijänoikeuskäräjillä nähdään. Tämä on suora kopio uudenvuodentinastani. Se ennusti kuin ennustikin minulle vaurautta, kuittaa nimimerkki Hippulan vinkuttaja.

Lue myös:

Eppu Normaali -veistos paljastettiin Ylöjärvellä – "Onhan se seinästä revityn näköinen"

Saadaanko sote syksyn mittaan maaliin, ja mitä tapahtuu jos uudistus vesittyy poliittisiin kärhämiin?

Presidentti Macron kävi Helsingissä ja sai lupauksen Suomen osallistumisesta yhteiseen puolustushankkeeseen. Mihin Suomi sitoutuu?

Saksan Chemnitzissä järjestetyt mielenosoitukset nostivat otsikoihin maahanmuuttokriittisyyden ja äärioikeiston. Minkälaisia haasteita on Euroopassa edessä, jos maahanmuuttokriittisyys voimistuu ja äärioikeisto vahvistaa asemiaan?

TV1:n Ykkösaamun vieraana lauantaina 1.9. klo 10.05 on pääministeri Juha Sipilä. Seija Vaaherkumpu haastattelee.

Sipilälle voi lähettää kysymyksiä osoitteeseen tv1.ykkosaamu@yle.fi tai alla olevalla lomakkeella.

Työtoveriaan vahingossa ampumalla haavoittanut poliisimies on tuomittu Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa 15 päiväsakon rangaistukseen varomattomasta käsittelystä ja tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Hänen maksettavakseen tulee 525 euroa.

Oikeus hylkäsi syytteen törkeästä vammantuottamuksesta. Asianomistajalla eli laukauksen kohteeksi joutuneella poliisilla ei ollut rangaistusvaatimusta, joten ampujapoliisille ei voida tuomita rangaistusta perusmuotoisesta vammantuottamuksesta.

Esitutkinnassa poliisimies tunnusti syyllistyneensä vammantuottamukseen, mutta kiisti törkeän tekomuodon. Syyttäjän mielestä teko oli torkeä, ottaen huomioon menettelyn vaarallisuus ja vakavan seurauksen huomattava todennäköisyys. Oikeuden mukaan kyse oli kuitenkin ennemminkin inhimillisestä erehdyksestä eikä esimerkiksi pelleilemisestä tai hauskuuttamisesta.

Syyttäjä vaati poliisille vähintään 70 päiväsakon rangaistusta törkeästä vammantuottamuksesta, varomattomasta käsittelystä ja tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Oikeudenkäynti käytiin 16. elokuuta osittain yleisöltä suljettuna. Osa todistusaineistostakin on julistettu salaiseksi, esimerkiksi videotallenne tilanteesta määrättiin salassapidettäväksi.

Voimankäyttökoulutus poliisiasemalla keskellä yötä

Hämeenlinnan poliisiasemalla Miekkalinnassa oli sunnuntaina 12. maaliskuuta 2017 aamuyöllä noin kello 00.50 harjoiteltu voimankäyttöä. Hämeen poliisin vanhempi konstaapeli oli voimankäyttökouluttajana pitänyt työvuoron aikana voimankäyttökoulutusta kolmelle poliisimiehelle.

Harjoituksessa oli käytetty poliisien virka-aseita, Glock 9 millimetrin pistooleja. Ne oli varustettu latauksenestopuikoilla. Harjoituksen päätyttyä aseiden niin sanottu puikotus oli purettu ja aseet oli laitettu takaisin virkakuntoon.

Harjoituksen päätyttyä syytetty oli ryhtynyt vielä näyttämään tilannetta, jossa hän itse toimi aseistautuneena henkilönä ja uhri toimi poliisina. Havainnollistamisen tarve syntyi koulutettavien poliisien kysymyksen seurauksena. Syytetty oli tullut oven takaa wc-tiloista ja laukaissut aseen kohti työtoveriaan.

Laukaus osui lähietäisyydeltä miestä vasempaan kyynärvarteen läpäisten sen. Lisäksi luoti osui miehen vasempaan kylkeen, johon tuli pinnallinen ruhje. Suojaliivit suojasivat poliisimiestä vakavammilta vammoilta.

Käräjäoikeuden tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

Tankavaaran luontokeskuksen ympäristö irrotetaan Urho Kekkosen kansallispuistosta, esittää valtioneuvosto. Kyse on vajaan kymmenen hehtaarin alueesta.

Rajaus tehdään, koska Metsähallitus on myymässä luontokeskuksen Sodankylän kunnalle. Aluejohtaja Jyrki Tolonen Metsähallituksesta sanoo, että suunnitelmissa on, että kunta vuokraisi luontokeskuksen edelleen matkailutoimijalle. Asiasta ei kuitenkaan ole vielä sovittu.

Tankavaaran luontokeskus sijaitsee noin 30 kilometrin päässä Saariselältä. Luontokeskuksessa käy vain murto-osa kaikista kansallispuiston kävijöistä ja sen näyttely on osittain vanhentunut.

Luontokeskus alueineen jää kuitenkin osaksi Natura 2000 -verkostoa.

Samalla kansallispuistoon liitetään lähes kaksisataa hehtaaria suojeluun hankittuja arvokkaita luontoalueita. Urho Kekkosen kansallispuistoon liitettävä ns. Suomun Villen alue rajautuu kansallispuistoon ja kuuluu sen kanssa samaan Natura-alueeseen. Maat on hankittu valtiolle jo kauan sitten luonnonsuojelutarkoituksiin.

Valtioneuvosto esittää muutoksia kansallispuiston rajoihin. Asiasta päättää eduskunta.

Urho Kekkosen kansallispuisto oli viime vuonna käyntimäärältään Suomen toiseksi suosituin kansallispuisto.

Valtakunnallinen leväyhteenveto kertoo sen, mistä kesällä oli jo aavistus: Helteinen kesä toi merialueille poikkeuksellisen runsaita sinileväkukintoja ja järvissä sinileväkausi aikaistui.

Sinilevälle suotuisat olot näkyivät etenkin Suomenlahdella, joka oli pahimmillaan liki kauttaaltaan pintalevälauttojen peitossa.

– Suomenlahden osalta sinileväkesä oli kyllä poikkeuksellisen paha. Levää oli Suomen rannikolla ja avomerellä, Viron edustalla ei ollut lähellekään yhtä paljon sinilevää, kertoo tutkija Sirpa Lehtinen Suomen ympäristökeskuksesta.

– Tuulet ja merivirtaukset painoivat levämassat Suomen rannikolle.

Myös Saaristomeren ja Ahvenanmeren eteläosissa esiintyi runsaasti sinilevää pintalauttoina.

Järvillä sinilevä runsastui lämpimän sään takia jo kesäkuun lopulla, ja sinilevää esiintyi keskimääräistä enemmän aina elokuun alkuun saakka. Lämpimän kesän takia järviltä raportoitiin myös simpukka- ja kalakuolemista.

Heinäkuun lopulla Vihdin Enäjärvellä havaittiin simpukoiden massakuolema ja myös satoja kiloja kalaa kuoli. Simpukka- ja kalakuolemien syy jäi lopulta epäselväksi, mutta järvi kärsi tuolloin vakavasta happikadosta. Järvellä oli myös erittäin runsas sinileväkukinta, jonka muodostajina oli potentiaalisesti myrkyllisiä sinileviä.

Hyvä, paha sinilevä

Isoja lauttoja Itämerellä muodostavat sinilevät tarvitsevat fosforiravinnetta menestyäkseen ja voidakseen hyvin. Toisaalta, ne pystyvät sitomaan ilmakehästä veteenliuennutta typpeä. Lämmin sää, joka nostaa meriveden lämpötiloja, nostaa myös sinilevien kasvunopeutta.

– Jos vielä käy kuten tänä vuonna kävi heinäkuun toisella viikolla, että tulee pidempi tyyni jakso, niin se mahdollistaa suurten sinilevämassojen nousun pintakerrokseen isoiksi leväkukinnoiksi, kertoo tutkija Sirpa Lehtinen sinilevän menestysreseptistä.

Sinilevissä ongelmallista on se, että jotkut niistä voivat tuottaa myrkkyjä, allergisoivia, ihoa tai silmiä ärsyttäviä yhdisteitä.

Toisaalta – Itämerestä on tunnistettu pitkälti yli 100 sinilevälajia, joista kaikki eivät kuitenkaan tuota myrkkyä. Saman lajin sisälläkin on kantoja, jotka eivät välttämättä tuota myrkkyjä.

Sinileväkukintoihin eli sinilevien massaesiintymiin on kuitenkin aina suhtauduttava varoen, koska juuri sinileväkukintoja muodostavissa lajeissa on myrkkyä tuottavia lajeja. Kuluneena kesänä kaikissa Itämereltä saaduissa näytteissä esiintyi sinilevälajeja, jotka voivat tuottaa myrkyllisiä yhdisteitä. Kasviplanktonlevien tutkija Sirpa Lehtinen kertoo, että kaiken kaikkiaan Itämerestä tunnetaan yli 2 000 sinileviin kuulumatonta kasviplanktonlajia:

– Kasviplanktonlevät ovat merien perustuottajia. Niiden tehtävä on sama kuin maan pinnalla olevien vihreiden kasvien: Kasviplankton tuottaa meressä ravintoa eläinplanktonille, jota puolestaan syövät kalat.

Siis kuten heinä maan pinnalla kasvaa hevosten ja lehmien ja muiden laiduntavien eläinten ravinnoksi, kasviplanktonistakin on siis hyötyä.

– Nimenomaan niistä on hyötyä. Ilman kasviplanktonia merestä ei saisi mitään kalaa. Kasviplankton ja etenkin juuri sinilevät, ovat alunperin tuottaneet maapallolle happea ja mahdollistaneet korkeamman elämän täällä, muistuttaa Lehtinen.

Valo väistyy, sinileväkin vähenee

Menestyäkseen sinilevä tarvitsee ravinteita, valoa, lämpöä ja tyyntä keliä Tyyni sää mahdollistaa sinilevämassojen nousemisen meren pintaan levälautoiksi. Näin elokuun lopussa, syksyä kohti mentäessä, lämmön ja valon vähentyessä, on sinilevätilannekin rauhoittumassa entisestään.

Viime kesän kaltaisia sinileväkesiä on kuitenkin odotettavissa myös tulevina kesinä. Ennusteiden mukaan siihen joudutaan varautumaan, jos ilmastonmuutos muuttaa olosuhteita vielä entisestäänkin suotuisemmiksi sinileville, tutkija Lehtinen arvioi.

Onko siis mitään, mitä tavallinen ihminen voisi tehdä parantaakseen vesien tilaa?

– Yleisesti ottaen kaikki luontoa säästävä toiminta omassa elämässä, siihen voi tavallinen ihminen vaikuttaa. Esimerkiksi kulutustottumuksiin, ruokailutottumuksiin ja millä matkustaa, pohtii Suomen ympäristökeskuksen tutkija Sirpa Lehtinen.

Artikkelia täydennetty kello 16.00

Lentoyhtiö Finnairin henkilöstön keskuudessa alkoholi näyttää olevan paheneva ongelma, Helsingin Sanomat kertoo.

Lehti on saanut käsiinsä yhtiön työsuojeluasiakirjoja, jotka kertovat tammi- ja toukokuun välillä alkoholiongelmien lisääntyneen.

Pöytäkirjojen mukaan alkoholiongelmat ovat yhtiön sisällä lisääntyneet ja terveyspalvelujen tiedossa olevia tapauksia on noin kymmenen. Niistä suurin osa on hoitoonohjauksia. Pöytäkirjojen mukaan tämä on kuitenkin "vain jäävuorenhuippu todellisesta määrästä".

Finnairin johtokuntaan kuuluva matkustamopalveluosaston johtaja Eveliina Huurre vahvistaa HS:lle, että alkoholiongelmien kasvusta on keskusteltu yhtiön työsuojelutoimikunnassa.

Lehden tietojen mukaan Finnairilla pohdittin toukokuussa keinoja päästä alkoholitapauksiin kiinni "ennen kuin miehistö ilmoittautuu työvuoroon".

Alkoholinkäyttö lentoliikenteessä nousi julkiseen keskusteluun elokuun puolivälissä, kun Rooman-lennolle lähdössä ollut lentokapteeni saapui työvuoroon Helsinki-Vantaalle päihtyneenä.

Poliisipartio varmisti kapteenin humalatilan ja hän puhalsi 1,5 promillin lukemat ja Finnair purki lentäjän työsuhteen välittömästi.

Lehden mukaan Finnairilla on nollatoleranssi alkoholin vaikutuksen alaisena työskentelyyn ja nollatoleranssi perustuu viranomaismääräyksiin.

Finnairin päihdeohjelmassa sanotaan, ettei päihdehoitoon ohjaus estä työsuhteen päättämistä, ja että päihteiden käyttöön on yhtiössä tiukka linja, lehti kertoo.

– Meillä on nollatoleranssi päihteisiin, Finnairin operatiivinen johtaja Jaakko Schildt lausui tiedotteessa elokuun puolivälissä.

– Päihdeohjelma ei ole liian tiukka, mutta meillä on nyt tarkastelun alla, voidaanko toimia paremmin. Aina voi petrata näissä ja siihen keskitytään, Finnairin matkustamopalveluosaston johtaja Eveliina Huurre sanoo HS:lle.