Tiedätkö, mitä ovat Mustanparran mikstuura, Tanskan kuninkaan rintamikstuura, utarelinimentti tai poikimahalvauslääke?
Nimistä voi päätellä helposti sen, että ne ovat lääkkeitä. Merikarvian apteekissa tiedetään nimien lisäksi myös se, miten niitä valmistetaan. Pienen kunnan lähes 150-vuotiaassa apteekissa on valmistettu lääkkeitä aina sen alkuajoista lähtien.
– Nykyisin valmistetaan muun muassa yskänlääkkeitä ja kamferitippoja. Apteekkimme tekee nimenomaan nestemäisiä lääkkeitä, kertoo apteekkari Anne Kosma.
Apteekkari-lehden mukaan noin puolet suomalaisista apteekeista valmistaa lääkkeitä itse, mutta vain kolme apteekkia on niin sanottuja sopimusvalmistajia, jotka valmistavat lääkkeitä myös muille apteekeille myyntiin. Merikarvian apteekki on yksi näistä. Lisäksi sopimuslääkkeitä tehdään Töysän apteekissa sekä ketjuista Yliopiston Apteekissa.
Kemiaa ja käsityötä
Farmaseutti Marko Tampio nauttii lääkkeiden teosta. Käytännössä työ on kemiaa, joka vaatii paljon valmisteluja. Myös osa ainesosista, eli komponenteista, tehdään omassa laboratoriossa.
– Valmistuksessa saattaa tulla ongelmia, jos jotain ainesosaa ei ole tilattavissa, Tampio kertoo.
Farmaseutti Marko Tampio.Jenni Joensuu / Yle
Merikarvian apteekin oma ylpeys, Ouran yskäntipat, sisältävät itsetehtyä Tanskan kuninkaan rintamikstuuraa, anista, timjamisiirappia, tislattua vettä ja säilöntäaineita.
– Ainesosat lisätään valmistuksessa tietyssä järjestyksessä, jotta ne sekoittuvat oikein.
Ainekset mitataan suureen lasipulloon ja sekoitetaan. Sekoituksen jälkeen ne annostellaan pieniin pulloihin ja laitetaan myyntiin.
Ouran yskäntippoja.Jenni Joensuu / Yle
Ouran yskäntipat tunnetaan myös Merikarvian ulkopuolella. Mökkiläiset ostavat niitä kesäisin ja saavat usein myös tehtäväkseen viedä yskäntippoja kotijoukoille tuliaisiksi.
Merikarvian ylpeys
Apteekkari Anne Kosma on ylpeä siitä, että Merikarvialla tehdään lääkkeitä käsityönä. Vaikka toiminta on pienimuotoista, hän näkee lääkkeenvalmistuksen tärkeänä tapana ylläpitää farmaseuttien ammattitaitoa.
– Tietysti jos tulee jotain poikkeustilanteita, niin pystytään ehkä helpommin tarttumaan vanhaan lääkevalmistusperinteeseen.
Valmis yskänlääke sekoitetaan käsipelillä.Jenni Joensuu / Yle
Juttua päivitetty 30.8. klo 16:35: Korjattu Ouran tippojen ainesosaluetteloa.
Loppilaisen Tivoli Seiterän työntekijä Sami Vironen, 39, yrittää Guinnessin maailmanennätystä Vantaan Tikkurilassa torstaista lauantaihin. Tavoitteena on kieppua Super Waltzer -tivolilaitteessa yhtäjaksoisesti 51 tuntia, kello 16.30 alkaen aina lauantai-iltaan kello 19.30:een.
– Laitteesta tuli oikeastaan minulle juhannusheila ja nyt rakkaus on syventynyt tähän pisteeseen. Lappeenrannassa juhannuksena pääsin ensi kertaa laitetta ajamaan.
– Olen aina tykännyt moottorivehkeistä ja ajanut cartingia. Tämä on hyvin mekaaninen laite, yhdestä kahvasta liikkeelle ja seis. 39-vuotiaalle miehelle tulee äijä olo, kun sitä pääsee ajamaan ja näkemään ihmisten reaktiot laitteessa, Vironen kertoo.
Ennätys kysyy kieputuksensietokykyä
Sami Vironen ei kärsi vatsanväänteistä tivolilaitteissa. Hän on harjoitellut ennätystä varten parin tunnin kieputuksilla laitteessa.
– Kahden tunnin aikana ei tule huono olo, mutta kun laitteesta nousee ylös, on päässä kieppunut vielä puolitoista tuntia sen jälkeen.
Ennätystä yrittävä ei saa laitteessa ollessa esimerkiksi torkahtaa tai nukkua. Tätä Vironen pitää etukäteen ehkä vaikeimpana asiana. Jokaista kieputustuntia kohden saa pitää viiden minuutin jaloittelutauon.
– Syödä saa vaikka laitteen käynnissä ollessa. Vedenjuonti on ihan mahdotonta, kun ei saa vesipulloa osumaan suuhun vaan kaikki menee rinnuksille, hän naurahtaa.
Sääntöjen mukaan laite saa olla tivolin aukioloaikoina myös yleisön käytettävissä. Kierrosten pituudet ja pysähdykset kuitenkin on säännelty tarkasti.
Varmistuksen varmistuksia
Laite on sijoitettu sisäänkäynnin viereen, mihin on tuotu biomaja vessataukoja varten ja vieressä on myös Virosen asuntovaunu. Erilaisia varmistuksia on tehty ennätyksen onnistumiseksi.
– Varmistuksia on tehty sähkönsaannin suhteen aggregaatilla, eli kahdessa minuutissa pystytään vaihtamaan sähkönsaanti. Ajanottokelloissa on tuplavarmennusakut. Laite on tuplahuollettu. Jos tekniikka pettää, sille ei voi mitään, mutta työkaverit ovat tehneet paljon töitä tämän eteen, että kaikki menisi maaliin, Vironen kehuu.
On selvää, että näin pitkäkestoiseen kieputukseen sisältyy myös riskejä. Lääkärin ja turvallisuushenkilökunnan konsultaatio on tehty ja paikalla on ensiapuhenkilökuntaa. Mies luottaa kuitenkin onnistumiseensa.
– Olen muutaman kerran miettinyt, että haluanko 51 tunnin jälkeen nähdäkään koko laitetta vai onko tunne, että ei halua nousta siitä pois!
Konkurssiin ajautuneen videofirma Makuunin liiketoiminnalle ei ole tähän mennessä löytynyt jatkajaa, kertoo konkurssipesän edustaja, lakimies Aarni Oksanen asianajotoimisto Magnussonilta.
Konkurssipesä on viime viikolta lähtien käynyt jatkuvasti neuvotteluja Makuunin liiketoiminnasta kiinnostuneiden tahojen kanssa.
– Meillä on ollut useita yhteydenottoja, mutta ne eivät ole edenneet toivotulla tavalla, kertoi konkurssipesän edustaja, lakimies Aarni Oksanen.
Hänen mukaansa neuvottelujen tilanne on muuttunut viime päivinä tiuhaan.
– On osoitettu erilaista kiinnostusta, mutta mitään ei ole tullut kirjallisesti, Oksanen sanoi STT:lle.
Kilpailevan ketjun Filmtownin toimitusjohtaja Tero Nurminen kertoi viime viikolla, että Filmtown on kiinnostunut Makuunin liikkeistä niissä kaupungeissa, joissa Filmtownia ei ole.
Jos jatkajaa ei lähipäivinä löydy, Makuunin jäljellä olevat 18 videovuokraamoa sulkevat ovensa ensi viikon keskiviikkona, ja ketjun toiminta nykymuodossaan päättyy. Samalla päättyvät myös työt Makuunin noin sadalta työntekijältä.
Talousvaikeuksiin ajautunut Makuuni jätti viime viikon maanantaina konkurssihakemuksen Pohjois-Savon käräjäoikeudelle.
Osassa Makuunin liikkeistä alkoi jo toissapäivänä videoiden ja makeisten loppuunmyynti konkurssipesän omaisuuden realisoimiseksi. Lopuissa liikkeistä loppuunmyynti alkaa huomenna.
Turkulainen Rainer Huopalahti hankki aurinkopaneelit muutama viikko sitten. Vuonna 1991 rakennetun omakotitalon katolla Koivulassa on 13 paneelia. Niiden huipputeho on 3240 wattia.
Huopalahti perustelee hankintaansa sähkön säästöllä ja ekologisuudella. Talossa on sähkölämmitys, ilmalämpöpumppu ja puita poltellaan takassa.
Aurinkopaneeleita kauppaavat firmat mainostavat järjestelmän tuottavan 20 prosenttia vuotuisesta kulutuksesta.
Huopalahti ei vielä osaa sanoa, pitääkö tämä paikkansa. Isompia laitteita hänen ei kannata katolleen laittaa, sillä sähkön myynti omalle energiayhtiölle ei ole kovin järkevää.
Omalla tuotannolla välttää veron ja siirtohinnan, mutta ylijäämäsähköä myydessään saa ehkä 6–7 sentin maksun kilowattitunnilta vain energiasta.
Invertteri näyttää, paljonko aurinkopaneelit kulloin tuottavat sähköä.Tommi Parkkinen / Yle
Saattaa käydä myös niin, että samaan aikaan sekä myy että ostaa sähköä, jos talon laitteet käyttävät eri vaiheita. Talon sähkömittari ei tätä havaitse, mutta oma energiayhtiö voisi sen helposti huomioida. Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Samuli Honkapuro haluaisi korjausta asiaan.
– Silloin pitäisi joka tunnin kohdalla laskea yhteen, että paljonko on ostoa ja myyntiä. Siitä olisi sitten yksi lukema eli tällainen tuntinetottu lukema.
Tämä tieto löytyy energiayhtiön tilastoista, mutta tällä hetkellä sähkön pientuottaja jää usein häviölle. Siirtoyhtiö hyötyy lisämaksuista ja verottajalle kertyy tuloa.
Tarjontaa riittää ja kuluttaja on ymmällään
Helen-yhtiö on keväästä asti tarjonnut myös virtuaaliakkujärjestelmiä, mihin voi varastoida päivällä tuotettu aurinkosähköä vaikkapa illan saunaa varten. Huopalahti ei oikeille akuille vielä lämpiä, sillä ne maksaisivat nyt saman verran kuin noin 6000 euron järjestelmä.
– Jatkossa, kun akkujen hinta laskee, niin tulen hankkimaan akun tai ladattavan hybridiauton, miettii Huopalahti aurinkosähkön käyttöä.
Jos netistä alkaa etsiä aurinkopaneelien myyjiä ja asentajia, niin tulos on mittava. Tarjoajien joukossa on isoja ja pieniä yhtiöitä ja hinnat vaihtelevat.
Valituksia on tullut aggressiivisista ovelta ovelle kauppiaista, joiden työnjälki ei aina ole paras mahdollinen.
Rainer Huopalahti kehottaa luottamaan tutumpiin yhtiöihin, jotka ovat pystyssä vielä asennuksen jälkeenkin.
– Kehottaisin kaikkia tsekkaaman asentajafirman, että sillä on takuuta vielä 5-10 vuoden päästä. Se, että ostaa netin kautta ja asennuttaa jollain kaverilla, niin en lähtisi siihen kelkkaan mukaan.
Aurinkoenergian tuotanto tuplaantuu
Sähkön pientuottajia on tullut viime vuosina runsaasti, vaikka osa aurinkosähköjärjestelmiä hankkineista ei myykään ylijäämäsähköään. Esimerkiksi sähköverkkoyhtiö Carunasta kerrotaan, että sillä on tällä hetkellä noin 3100 pientuottajaa. Eleniassa vastaava luku on nyt 2100, viime vuodesta kasvua on viitisen sataa.
Suomen koko aurinkovoiman tuotantoteho oli vuonna 2017 noin 70 megawattia. Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Jero Ahola arvelee sen nousevan tänä vuonna 150 megawattiin.
Eri sähköyhtiöistä kerrotaan kiinnostuksen aurinkosähköä kohtaan kasvaneen viime vuosina. Yrityksille kiinnostusta lisää 25 % tuki, mutta omakotitaloasujillekin aurinkosähkö on tullut entistä kannattavammaksi.
Fortumista viestitään, että tänä vuonna yksityistalouksille on myyty jo useita satoja aurinkopaneelijärjestelmiä. Hankintapäätöstä on helpotettu joustavalla maksuajalla, mikä tuntuu olevan muillakin yhtiöillä houkuttimena.
Korko saattaa kuitenkin huidella hieman euriboreja korkeammalla eli noin 6-8 prosentin välillä.
Jos alkaa miettiä aurinkopaneelien hankintaa, niin oman katon mahdollisuudet ja sinne sopivan järjestelmän voi arvioida aluksia esimerkiksi Helenin aurinkolaskurista, jossa ilmakuvan perusteella mitataan katon sopivuus. Linkki aurinkolaskuriin.
Yrityspuolella Fortum voitti keväällä S-ryhmän järjestämän kilpailutuksen aurinkosähköjärjestelmän toteuttamisesta noin 40 liikekiinteistön (Prisma, S-market ja ABC-asemia) katolle ympäri Suomea. Tämä tarkoittaa yhteensä noin 37 000 paneelia.
Kokonaisteholtaan noin 10 megawatin aurinkosähköhanke on kautta aikojen suurin katolle asennettavien aurinkoenergiajärjestelmien kokonaistoimitus Pohjoismaissa.
Naapurin aurinkopaneeli houkuttelee hankintaan
Aurinkopaneelien tehon vaihtelu on tullut yllätyksenä myös turkulaiselle Rainer Huopalahdelle. Hellesää ei olekaan paras mahdollinen keli.
– Jännä yllätys tuli, että nämä paneelit pudottavat tehoaan lämpötilan noustessa yli +20 asteen. Optimaalista olisikin sellainen miinus 10 astetta, aurinkoinen sää ja katolla pikkuisen lunta, jolloin tulee heijastevaikutus.
Silloin paneelien teho voi pompata jopa 120 prosenttiin.
Nyt varastohuoneen seinässä oleva invertteri kertoo tuotoksi erilaisia lukemia. Pilvet liikkuvat taivaalla auringon eteen ja välillä mittarilukema heilahtaa alle tuhannesta watista miltei 3200:een.
Tontilla ja sen reunoilla kasvaa isoja mäntyjä, joiden kaataminen vaatii kaupungin luvan. Naapuritalon katolla on muutama aurinkopaneeli enemmän, mutta muuten aurinkoenergia ei ole kiinnostanut omakotitaloasukkaita liiemmin.
Vuoden kuluttua Rainer Huopalahdella on näyttöä siitä, pitivätkö järjestelmän myyneiden kauppamiesten puheet paikkansa.
FinSolar-projektin johtaja Karoliina Auvinen sanoo tutkimusten perusteella suurimpana syynä aurinkopaneelien hankintaan olevan läheltä tuleva vertaistieto. Kun oma naapuri tai ystävä kertoo hankkineensa aurinkosähköjärjestelmän, niin kiinnostus herää.
Viranomaisten tai tutkijoiden tieto ei vakuuta yhtä paljon.
Lakimuutos auttaisi rivi- ja kerrostaloyhtiöitä
Tällä hetkellä aurinkovoimaloita hankitaan vielä vähän kerrostaloihin. Voimaloiden sähköä käytetään vain kiinteistösähköä varten eli hissien, ilmastoinnin ja sen tapaisiin kohteisiin. Jos kaikkiaan asuinosakkeisiin haluttaisiin tuoda aurinkosähköä, pitäisi talon kaikki mittarit vaihtaa.
Toista vaihtoa eli nykymittarien hyödyntämistä ja aurinkosähkön jakamista osakkaille paneelien omistamisen suhteessa, kokeillaan parhaillaan muutamassa kerrostalossa. Tietokoneohjelman avulla pystytään sähköä jakamaan osakkaille talon kiinteistöverkossa.
Laajentuakseen tämä virtuaalimittarointi- eli hyvityslaskentamalli vaatisi lakimuutoksen, koska nykyinen laki ei tunne taloyhtiön sisäistä energiayhtiötä ja pientuotannon jakamista talonkiinteistöverkossa.
Eri tuotanto- ja kulutusmäärät olisivat kuitenkin helppo kerätä yhteiseen Fingridin tietokantaan (datahubiin), jossa tarvittavat laskennat saataisiin helposti. Tämä mahdollisesti toteutuu lähivuosina.
korjattu klo 18.20 Huopalahden paneelien tehoksi 3200 wattia.
Kouvolan kaupunki valmistautuu historiansa suurimpaan koulu-uudistukseen.
Päättäjien pöydällä on hahmotelma, joka pyyhkäisee pois jopa puolet kaupungin nykyisistä kouluista. Kouvolassa on nyt 34 peruskoulua, ja virkamiesten ehdotuksen mukaan niitä olisi tulevaisuudessa 18.
Vanhoja ja huonokuntoisia kouluja suljettaisiin, mutta toisaalta tilalle rakennettaisiin uusia, isompia kouluja.
Pallo on nyt valtuustoryhmillä, jotka pohtivat omia kantojaan kouluratkaisuun.
Erilaisia malleja on ollut valmistelussa kolme: kouluja voisi olla joko 12, 18 tai 34.
Laadukasta opetusta
Kouvolan virkamiehet perustelevat jättimäistä uudistusta laadukkaalla perusopetuksella.
Virkamiesten pääajatus on, että laadukas opetus ei ole mahdollista, jos rahat valuvat huonokuntoisten koulujen jatkuviin korjauksiin ja ylläpitoon.
Kaupungin laskelmien mukaan nykyisten koulujen säilyttäminen tarkoittaisi jopa 160 miljoonan euron arvoisia remontteja seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Nykyisistä 34 koulusta peräti 29 on enemmän tai vähemmän huonossa kunnossa.
– On tunnustettava myös se, että meillä yksinkertaisesti on liian paljon kouluja nykyisille oppilasmäärille. Kouluverkkomme on mitoitettu palvelemaan 1970–80-lukujen oppilasmääriä, jolloin lapsia oli nykyisen Kouvolan alueella merkittävästi nykyistä enemmän, sanoo lasten ja nuorten palvelujen johtaja Ismo Korhonen.
Jyrki Lyytikkä / Yle
Ei ole ensimmäinen
Kouvola ei ole ison päätöksensä kanssa yksin: viime vuosina kovia vääntöjä kouluista on käyty monessa muussakin kaupungissa.
Kemissä päätettiin jopa erikseen korottaa veroprosenttia, jotta kaupungin tuleviin päiväkoti- ja kouluinvestointeihin riittäisi rahaa. Tampere puolestaan julkisti tällä viikolla linjauksensa kaupungin koulu- ja päiväkotiverkosta. Kaupungin ihanteena ovat yhä suuremmat yksiköt, joihin mahtuu vähintään 1 000 oppilasta.
Myös Mikkelissä kouluverkko uudistetaan perin pohjin seuraavan viiden vuoden aikana. Tarkoituksena on, että uudistuksen jälkeen 23 perusasteen koulusta jäljellä on 13.
Lappeenrannassa viime vuonna avattuun Pontuksen kouluun yhdistettiin neljä pienempää koulua.
– Kun opettajia on enemmän, niin opetusryhmät voidaan pitää pieninä. Näin ollen myös opetuksen laatu paranee, vakuuttaa Lappeenrannan hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg.
Pontuksen koulun nykyaikaiset opetustilat Lappeenrannassa.Kari Kosonen / Yle
Tutkija puolustaa
Isot kouluverkkouudistukset ovat olleet pääasiassa onnistuneita, sanoo Oulun yliopiston oppimaisematutkija Markku Lang. Uudistusten ansiosta kouluissa pystytään tekemään uuden oppimiskäsityksen mukaisia ratkaisuja.
– Kaikki vanhat rakennukset eivät taivu toimintaan, jossa oppilaan pitäisi oppia enemmän tekemällä kuin kuuntelemalla ja lukemalla.
Uudistetuissa kouluissa oppilaiden fyysistä aktiivisuutta on pystytty parantamaan.
– Tiloissa ei ole pelkästään yhdenlaisia istuimia, jotka antavat vain yhden työskentelyasennon. On seisomapöytää ja fyysisiä valmiuksia kehittäviä paikkoja, kuten leuanvetotankoja, Lang kuvailee.
Pontuksen koulun ulkoliikuntalaitteita.Kari Kosonen / Yle
Matkat pitenevät
Isot kouluverkkoratkaisut eivät Langinkaan mielestä ole pelkästään hyviä ratkaisuja, vaan niissä on myös ongelmia. Esimerkiksi se, että monien oppilaiden koulumatkat pitenevät. Siksi Langin mielestä lakkautettujen koulujen lähiliikuntapaikkoja olisi syytä pitää kunnossa, sillä harva koululainen jaksaa palata koulupäivän jälkeen takaisin kaukana sijaitsevan koulun liikuntapaikalle.
Myös todella isojen kouluyksiköiden rakennuttaminen mietityttää Langia. Kun oppilasmäärät kasvavat useisiin satoihin, opettajilla tulee raja vastaan oppilaiden nimien muistamisessa. Tuhannen oppilaan laitos on Langin mielestä jo liian iso yksikkö.
– Tässä herää kysymys, tuntevatko opettajat oppilaita niin hyvin kuin pitäisi. Ja ennen kaikkea, että miltä se lapsesta tuntuu, Lang toteaa.
Henrietta Hassinen / Yle
Herättää tunteita
Kouluverkkouudistus vaatii Langin mukaan kokonaisvaltaista suunnittelua, johon tarvitaan koko kaupungin panostus. Mikäli oppilasmäärien ennakointia ei oteta huomioon esimerkiksi kaavoitusta suunniteltaessa, oppilasmäärät saattavat kasvaa yllättäen jollakin tietyllä alueella.
– Uudet koulut ovat tutkitusti sellaisia, että ne nostattavat kiinnostusta ja vaikuttavat asuttamiseen. Jos suunnitelmat tehdään hyvin, lähiliikuntapaikoista huolehditaan ja sisäilmaongelmat väistyvät, niin se on positiivinen asia. Hankala kysymys on se, jos terveitä kouluja lakkautetaan väkisin, pohtii Oulun yliopiston oppimaisematutkija Markku Lang pohtii.
Korkein oikeus on myöntänyt valitusluvan kahdelle kuopiolaispoliisille, jotka tuomittiin hovioikeudessa sakkorangaistuksiin pahoinpitelystä, vapaudenriistosta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Hovioikeuden viime vuoden lopulla antama tuomio juontaa juurensa tapahtumiin keväällä 2014. Tuomion mukaan poliisimiehet olivat ottaneet kiinni ja vieneet putkaan päihtyneen miehen, joka ravintoloiden sulkemisaikaan oli kävellyt kohti poliisiautoa ja näyttänyt keskisormea.
Putkalla poliisit olivat kaataneet miehen maahan, kun tämä oli kohottanut kätensä turvallisuustarkastusta tehdessä. Kiinniotetun lonkkanivel oli mennyt rytäkässä sijoiltaan, eikä mies enää kyennyt varaamaan painoa toisella jalallaan. Mies oli toimitettu lääkäriin seuraavana päivänä. Hovioikeus päätyi päinvastaiseen johtopäätökseen kuin Pohjois-Savon käräjäoikeus, joka omassa ratkaisussaan vapautti poliisit syytteistä.
Korkein oikeus ottaa tapauksen käsiteltäväkseen. Oikeus arvioi, oliko poliisimiehillä lailliset perusteet kiinniottamiseen sekä voimakeinojen käyttämiseen. KKO selvittää, olivatko poliisit menettelyllään syyllistyneet virkavelvollisuuden rikkomiseen, vapaudenriistoon ja pahoinpitelyyn.
Korkein oikeus käsittelee tapauksen myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Jutun etenemisestä KKO:n käsiteltäväksi kertoi ensimmäisenä Savon Sanomat verkkosivuillaan.
Itä-Suomen poliisi ratkaisee poliisimiehille tulevat mahdolliset hallinnolliset seuraamukset vasta sen jälkeen, kun oikeusprosessi on saatu päätökseen. Myös Suomen poliisijärjestöjen liitto on toivonut, että asia etenisi korkeimman oikeuden ratkaistavaksi.
Kolme Kuopion linja-auto-onnettomuudessa loukkaantunutta potilasta on lähtenyt tänään ambulanssikyydillä Kuopiosta kohti kotimaataan Ruotsia. Potilaiden hoito jatkuu sairaalassa Ruotsissa.
Kyseessä ovat ensimmäiset ambulanssilla Ruotsiin tehdyt siirtokuljetukset onnettomuuden jälkeen. Kuopion yliopistollisen sairaalan tiedotteen mukaan ambulanssiyksiköt ovat tarvittaessa yhteydessä lääkäriin ja hoito jatkuu ambulanssissa samankaltaisena kuin osastolla.
KYSissä on edelleen hoidossa neljä onnettomuudessa ollutta potilasta. Kaksi heistä on vuodeosastolla ja kaksi teho-osastolla.
Sairaalasta ei kommentoida sitä, mikä on teho-osastolla vielä hoidettavien potilaiden tilanne.
Kaikkiaan sairaalaan tuotiin 19 onnettomuudessa loukkaantunutta. Heistä 12 on kotiutettu aikaisemmin. Kolarissa menehtyi neljä ihmistä.
Lentokentän turvatarkastuksesta on hyvä suunnata käsipesulle, jos haluaa välttää flunssatartunnan. Tämän johtopäätöksen voi tehdä tutkimuksesta, jossa 50 prosentissa tutkituista turvatarkastuksen muovitarjottimista löytyi hengitystieviruksia.
Suomalais-englantilaisen tutkimuksen mukaan tarjottimet ovat suurin riski virusten tarttumiselle, sillä lähes kaikki matkustajat käsittelevät niitä.
– Tarjottimet ovat jatkuvasti kierrossa. Matkustaja voi puolestaan erittää esimerkiksi influenssavirusta jopa vuorokauden ennen kuin hänellä on varsinaisia oireita, valottaa erityisasiantuntija Niina Ikonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta THL:stä.
Ennestään on tiedossa, että mikrobeja esiintyy julkisten liikennevälineiden pinnoilla. Nyt niitä löytyi myös lentokenttien pinnoilta, joita kosketellaan paljon. Joka kymmenes Helsinki-Vantaan kentällä otettu näyte sisälsi hengitystieviruksia.
Yleisin oli nuhakuumetta aiheuttava rinovirus, mutta löydösten joukkoon kuuluivat myös influenssa A -virus, adenovirus ja koronavirus.
Tutkimus tehtiin talven 2016 influenssaepidemian aikana. Mukana oli useita tutkimuslaitoksia.
Lelusta löytyi viruksia, vessoista ei
Viruksia löytyi tarjottimien lisäksi esimerkiksi leikkitilan muovikoirasta, passintarkastuksen tiskiltä, apteekin maksupäätteeltä ja rappusten kaiteista.
Ikonen ei ihmettele löytöpaikkoja. Pienillä lapsilla on usein hengitystieinfektioita, mutta ne saattavat olla niin vähäoireisia, että eivät estä matkustelua. Voi myös olettaa, että apteekissa asioi keskimääräistä sairaampaa väkeä.
Yllättäen viruksia ei löytynyt vessojen pinnoilta ollenkaan. Näytteitä otettiin ovien lukoista ja pönttöjen painikkeista.
– Muita kohteita ei tutkittu. Voi olla, että niistä olisi löytynyt suolistoperäisiä mikrobeja.
Tutkimus oli osa EU-rahoitettuja tutkimuksia, joissa selvitetään vakavien infektioiden leviämistä isoissa liikennekeskuksissa. Tavoitteena on torjua esimerkiksi seuraavaa influenssa A -viruksen aiheuttamaa pandemiaa.
Nuhakuumeesta soitellaan jo
Influenssasta ei ole Suomen oloissa vielä suurta huolta, sillä tartuntatautirekisteristä ei löydy yhtään laboratoriossa varmistettua tapausta. Epidemiakausi koettelee parhaillaan eteläistä pallonpuoliskoa. Suomessa influenssa alkaa useimmiten ennen tai jälkeen vuodenvaihdetta. Tosin viime vuonna tartunnat lisääntyivät jo marraskuussa.
Sen sijaan tavallinen nuhakuumekausi on jo saamassa vauhtia, kertoo sairaanhoitaja Terhi Siili Tampereen terveyspalvelujen neuvonnasta.
– Niiskuttajia ja sairauslomatodistuksen pyytäjiä on alkanut olla enemmän. Flunssa lähtee tyypillisesti jylläämään elokuun puolivälistä koulujen alkaessa.
Vaasalainen Jorma Teppo on seurannut bensiinin hintakehitystä tarkasti. Hän tankkaa autonsa useimmiten Vaasassa ja lähiseudulla.
– Kyllä sitä katselee vähän hirvityksellä, miten se hinta nousee koko ajan, puuskahtaa Teppo.
Teppo on pannut merkille, että eri asemien välillä päivän hinta voi vaihdella muutamasta sentistä jopa kymmeneen senttiin. Hän pyrkii valitsemaan yleensä halvimman tankkauspaikan.
– Jos jostain saa bensiiniä 10 senttiä halvemmalla, niin se jo tuntuu tankillisessa.
Jorma Teppo sanoo valitsevansa tankkauspaikan bensiinin hinnan perusteella.Mari Latva-Karjanmaa / Yle
Mobiili avuksi
Samalla kun bensiinin hinta on kallistunut, on autoilijoista tullut kuluttajina entistä valppaampia. Päivän hinta ja edullisin tankkauspaikka tarkistetaan joko huoltoaseman tolpasta, netistä tai yhä useammin myös puhelinsovelluksesta.
– Kyllä se alkoi näkyä keväällä ja alkukesästä, että palvelulle tuli enemmän käyttäjiä, kertoo Tankille -mobiilisovelluksen kehittäjä ja ylläpitäjä Riku Pelander.
Tankille -palvelu hyödyntää puhelimen sijaintitietoa ja näyttää lähistön halvimmat polttoaineet.
Polttoaineiden hintavertailua varten perustetut verkko- ja mobiilipalvelut toimivat käyttäjien aktiivisuuden varassa. Esimerkiksi Tankille -palvelussa on reilun 2000 tankkauspisteen tiedot, joita käyttäjäyhteisö päivittää.
– Hintatiedon päivittäminen onnistuu sovelluksella. Hinnat ovat helposti nähtävissä huoltoaseman toteemissa ja jos käy vaikka itse tankilla, niin eihän siihen hinnan ilmoittamiseen mene kuin muutama sekunti, selvittää Pelander.
Pelander sanoo, että palvelun ylläpitäjänä on ollut mukava seurata, miten autoilijat ovat lähteneet mukaan ja alkaneet ilmoittaa hintatietoja.
– Kun autat muita, saat jelppiä muilta takaisin, kun tarvitset.
Mikä kannattaa, mikä ei?
Mustasaarelainen Bo-Johan Rönn istuu joka päivä auton ratissa, joten bensiiniä kuluu.
– Sehän on hirveä se hinta!
Rönn seuraa ja vertailee hintoja eri huoltoasemien välillä, mutta hän on tullut siihen tulokseen, että on turha lähteä ajelemaan halvempien hintojen perässä.
– Ei se kannata! Jos rupeaa ajamaan, niin kyllä se menee siihen se pikku voitto, minkä edullisempi hinta toisi.
Bo-Johan Rönn on laskenut, että bensaa ei kannata kuluttaa halvempien hintojen perässä ajamiseen.Mari Latva-Karjanmaa / Yle
Korkeampaa matematiikkaa onkin se, mikä oikeasti kannattaa. Kannattaako ajaa muutama kilometri halvemman bensiinin perässä vai kannattaako esimerkiksi keskittää ja kerätä bonuksia.
Moni tankilta tavoitettu autoilija sanoo keräävänsä bonuksia tai pisteitä ja valitsevansa tankkauspaikan sillä perusteella. Silloinkin tosin hintavertailua tehdään saman ketjun tankkauspaikkojen välillä.
Ei turhia kilometrejä
Riku Pelander tietää, että yhdellä tankkauksella voi säästää useitakin euroja. Joka paikassa se ei kuitenkaan onnistu vaan riippuu aina paikallisesta kilpailutilanteesta.
– Täällä Tampereen kyljessä huomaa isojakin vaihteluita hinnoissa. Tankillisella voi säästää neljä-viisikin euroa.
Myös Pelander on kuitenkin sitä mieltä, että kovin paljon ylimääräisiä kilometrejä ei kannata ajaa. Hän perustelee kantaansa myös ympäristönäkökulmilla.
Aina mukana kulkevan mobiilipalvelun idea onkin siinä, että esimerkiksi työmatkan varrelta voi tarkistaa edullisimman tankkauspaikan. Säästöjä tulee eikä turhia kilometrejä kuitenkaan tarvitse ajaa.
– Kun mittari alkaa vilkuttaa punaista, voi katsoa, onko halvinta bensaa sillä hetkellä työpaikan vai kodin lähellä vai jossain matkan varrella.
Henna Louko seuraa polttoaineen hintoja vaihtelevasti.Mari Latva-Karjanmaa / Yle
Pyörän selkään?
Mustasaarelainen Henna Louko kertoo seuraavansa bensiinin hintoja vaihtelevasti. Tankkauspaikka pyritään valitsemaan päivän hinnan mukaan.
– Mies seuraa tarkemmin ja itse tulen perässä.
Louko kertoo, että polttoaineen hinnan kallistuminen on noteerattu ja toimenpiteisiin on ryhdytty. Parhaiten bensalaskuun pystyy vaikuttamaan muuttamalla sekä ajo- että elämäntapoja.
– Pyritään vähentämään autolla ajamista ja liikkumaan pyörällä.
Louko myöntää, että aika usein "helppouden takia" hypätään kuitenkin pyörän satulan sijasta auton rattiin. Viime aikoina perheen kahdesta autosta on kuitenkin entistä useammin valittu ajoon vähäkulutuksisempi.
Huoltoasemilla on kanta-asiakkaitakin
Suomen Bensiinikauppiaitten ja Liikennepalvelualojen Liiton puheenjohtajan Juha Yli-Kesäniemen mukaan polttoaineiden kallistuminen ei ole merkittävästi vaikuttanut niiden kulutukseen.
Lisääntyneen hintavertailun Lehtimäellä huoltamoyrittäjänä toimiva Yli-Kesäniemi on pannut merkille.
– Se on nykyään helppoa, kun hintoja löytyy netistä ja hinnat ovat huoltoasemien tolpissa näkyvästi esillä.
Yli-Kesäniemen mukaan selvästi osa autoilijoista valitsee tankkauspaikan polttoaineen hinnan perusteella, mutta myös kanta-asiakkuuskorteilla on suuri merkitys. Ja edelleen on myös autoilijoita, jotka luottavat yhteen ja samaan huoltoasemaan bensiinin hintaan katsomatta.
Helsingin Töölössä asuvassa Ahosen perheessä eletään yhä uutta ja jännittävää aikaa. Perheeseen syntyi vajaat kaksi vuotta sitten esikoinen, Hilla.
Anni Ahosen, 34, ja Lauri Ahosen, 38, talous ei ole kuitenkaan suuresti muuttunut meneillään olevan vaalikauden aikana.
– Tietenkin olimme varautuneet siihen, että lapsen myötä kulurakenne muuttuu ja sitä arkea nyt elämme ensimmäistä kertaa, sanoo Lauri Ahonen.
Sipilän hallituksen politiikkaa lapsiperheiden näkökulmasta he ovat seuranneet varpaillaan.
– Kyllä se aika huolestuttavalta on näyttänyt. Pienituloisilta ja keskituloisilta perheiltä on leikattu tukia ja etuuksia – juuri niiltä, jotka tukia eniten tarvitsisivat. Myös työttömiltä, eläkeläisiltä ja opiskelijoilta on leikattu, Anni Ahonen huokaa.
– Erityisen tärkeää olisi pitää tasa-arvoisuutta yllä Suomessa. Että tehdään yhdessä tätä yhteiskuntaa, yritetään estää polarisoituminen, puoliso Lauri Ahonen jatkaa.
Tällä viikolla hallitus päätti budjettineuvotteluissaan, että pienimpiä päivärahoja kuten sairauspäivärahaa ja vanhempainpäivärahaa korotetaan.
Lisäksi kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkkeen korottamiseen varataan 10 miljoonaa euroa eli 9 euroa kuukaudessa.
Lauri ja Anni Ahonen toivovat voivansa antaa mahdollisimman paljon aikaa lapselleen.Jouni Immonen / Yle
Ahoset ovat itse valmistautuneet tulevaisuuteen korkealla koulutuksella.
Anni Ahonen on jo yhden korkeakoulututkinnon hankkinut tuoteasiantuntija, mutta on nyt hoitovapaalla ja viimeistelee toista tutkintoa tietojenkäsittelytieteistä.
Lauri Ahonen on erikoistumisvaiheen loppupuolella oleva lastenlääkäri. Hän työskentelee myös johtavana konsulttina.
Kuluja heilläkin riittää. Omistusasunnosta Töölössä on vielä noin puolet asuntovelasta maksamatta. Niinpä esimerkiksi alati kutistuva asuntolainan korkovähennys näkyy Ahosten arjessa, vaikka puhutaankin suhteellisen pienistä summista.
– En usko, että kukaan jättää ensiasuntoa hankkimatta sen takia, että onko tällainen oikeus olemassa vai ei, Lauri Ahonen arvelee.
Lapsen saannin myötä esimerkiksi ulkona syöminen on vähentynyt. Anni Ahonen, Helsinki
Asuntolainan lisäksi kuluja heille aiheutuu auton omistamisesta, hoitovapaalla olemisesta ja lomarahoihin vaikuttavasta kilpailukykysopimuksesta.
Yksittäisiä veroja suurempi vaikutus on kokonaisuudella.
– Kun meillä on ensiasunto ja meitä koskee solidaarisuusvero, niin vähitellen monesta suunnasta kertyy vaikutusta, Lauri Ahonen sanoo.
Toisaalta säästöjä kertyy yllättävistäkin paikoista.
– Minusta tuntuu, että meillä menee tällä hetkellä vähemmän ruokamenoihin. Lapsen saannin myötä esimerkiksi ulkona syöminen on vähentynyt, naurahtaa Anni Ahonen.
– Työelämään palaaminen, työ- ja opiskeluelämän yhdistäminen sekä lapsen päivähoitoasiat ovat sellaisia, joita joudutaan miettimään, Lauri Ahonen sanoo.
Ahoset seuraavat tarkasti lapsiperheisiin vaikuttavia päätöksiä.
– Mietityttää esimerkiksi se, että jos tulee lisää perheenjäseniä, niin onko heillä samat oikeudet olla äidin ja isän kanssa kotona kuin nyt, Anni Ahonen sanoo.
– Me koemme tärkeäksi, että meillä olisi jokaiselle lapselle riittävästi aikaa, Lauri Ahonen jatkaa.
He toivovat, että Suomessa tehtäisiin talouspolitiikkaa, jossa olisi ennustettavuutta. Perheen budjetin suunnitteleminen vuosi kerrallaan on hankalaa.
– Pitäisi olla pitkäjänteisyyttä. Näin ihmisille ei tulisi sellaista ajatusta, että he eivät uskalla tehdä päätöksiä. Ettei tarvitse kahden kuukauden päästä miettiä, että nyt ostinkin auton, joka on vääränlainen ja siitä tulee veroseuraamuksia, Lauri Ahonen sanoo.
Ahoset seuraavat tarkasti lapsiperheisiin vaikuttavia päätöksiä.Jouni Immonen / Yle
Hallituskauden tavoitteena on ollut, että työn tekeminen olisi kannattavaa. Työn verotusta on kevennetty pieni- ja keskituloisia painottaen. Toisaalta maksukorotukset ovat vieneet käteen jäävää tuloa.
Tällä hetkellä Ahoset ovat niitä, jotka maksavat muiden kuluja. Heitä koskee hyvätuloisille asetettu solidaarisuusvero, joka pysyy ensi vuonna ennallaan. Anni Ahonen huomauttaa, että tilanne voi kuitenkin muuttua milloin tahansa.
– Nyt maksamme suurempaa veroa ja sitä kautta tuemme muita. Se on meille todellakin ok, ja mielellään sen teemme. Oletamme kuitenkin myös, että jos tilanne on tulevaisuudessa toinen ja me olemme rahaa tarvitsevan asemassa, niin silloin myös meitä autetaan.
Anni Ahosella on myös terveisiä seuraavalle hallitukselle.
– Esimerkiksi naisten syrjintää vähentäisi se, että raskauksista ja vanhempainvapaista työnantajille koituvat kustannukset voitaisiin jakaa vaikkapa yhteisellä rahastolla. Se olisi hyvä pienyrittäjille, hän miettii.
Tarja Rönkkö sai työn: "Ei siinä hallituksella ollut osaa eikä arpaa"
Kajaanilaisella Tarja Rönköllä on takanaan käytännössä tämän hallituskauden mittainen työttömyys, jonka on keskeyttänyt aina välillä lyhyt työjakso tai opiskelu.
Puoliso Osmo Heikkinen on samaan aikaan ollut eläkeputkessa.
Nyt omakotitalon keittiössä on kaikki toisin. Osmo pääsi eläkkeelle ja Tarja on ollut vakinaisessa työssä jo viime syksystä lähtien. Keväällä perhekin kasvoi, kun kahdeksanvuotias Emma-beagle tuli taloon.
– Kyllä minä aina uskoin, että työllistyisin, mutta en osannut ajatella, että minulla niin hyvä tuuri olisi, että vakinainen työpaikka aukeaa.
Rönkkö on toimistosihteerinä Kajaanin Romun konttorilla. Hän korostaa, että työpaikka on itse hankittu.
– Ei siinä hallituksella tai työvoimaviranomaisilla ollut osaa eikä arpaa. Minulla on hyvät verkostot, ja yksi tuttavistani kertoi, että tällainen paikka olisi mahdollisesti aukeamassa. Soitin ja sovittiin haastattelu, se oli sitä myöten selvä.
Osmo Heikkinen on päässyt eläkkeelle ja Tarja Rönkkö tekee viisipäiväistä työviikkoa.Jarmo Nuotio / Yle
Meneillään olevaa vaalikautta ovat leimanneet työllisyystoimet. Tällä hallituskaudella työllisyyslukuja on saatu hilattua ylöspäin, mutta työllisyystoimet ovat aiheuttaneet suurta eripuraa, etenkin paljon parjattu aktiivimalli.
Rönkkö on pitänyt koko työttömyyden ajan omia verkostoja yllä ja sitä kautta myös työpaikka löytyi.
– Tässäkin oli yrittäjä päättänyt kokeilla ensin muita reittejä täyttääkseen paikan. Tällaisia piilotyöpaikkoja on varmasti jatkossakin, joissa tuttu tai tutun tuttu voi heittää vinkin mahdollisuuksista.
Työttömyysaika koetteli Tarja Rönkköä ja eläkeputkessa ollutta Osmo Heikkistä, mutta ei liian pahasti.
– Toki on jouduttu välillä miettimään, onko rahaa ostaa sitä tai tätä, mutta nälkää ei ole jouduttu näkemään. Meille kuitenkin tuli kummallekin vähän rahaa. Yksin eläjälle tilanne on paljon rankempi, kun kaikesta joutuu vastaamaan itse.
"Onko niissä työryhmissä oikeita asiantuntijoita mukana?"
Tarja Rönkkö ei osaa sanoa yksittäistä hallituksen päätöstä tai toimenpidettä, joka olisi erityisesti jäänyt mieleen vaalikauden aikana.
– Kyllä ne kaikki päätökset lopulta yksilöön vaikuttavat, mutta voihan se olla se kokonaisvaikutuskin. Sitä vaan olen miettinyt, että muuttaako se aktivointimalli oikeasti ihmistä vai tekeekö sen takia vain ne määrätyt hakemukset ja muut, ja puolen vuoden päästä on taas samoissa lähtökuopissa.
Me olemme hyvin luottavaisia tulevaan, mutta jos hallitusta tai tätä nykyistä politiikkaa miettii, niin enpä paljon hurraata kyllä huutele. Tarja Rönkkö ja Osmo Heikkinen, Kajaani
Rönkkö on sitä mieltä, että aktiivimalli ei ole ainakaan kokonaan pahasta.
– Kyllä työtön tarvitsee välillä vähän potkimista, ettei jää omien seiniensä sisälle. Tarvittaisiin kuitenkin tutkimusta ja tilastoa siitä, auttaako nykyinen oikeasti muuttamaan elämäntilannetta.
Tämän viikon budjettiriihessä päätettiin, että TE-toimistot saavat työttömien aktiiviseen työnhakuun 10,3 miljoonaa euroa lisärahaa.
Ikääntyneet työttömät pääsevät helpommin eläkkeelle.
Työttömyysaika koetteli Tarjaa Rönkköä ja eläkeputkessa ollutta Osmo Heikkistä, mutta ei liian pahasti. Välillä joutui välillä miettimään, mihin on rahaa.Jarmo Nuotio / Yle
Terveisiäkin seuraavalle hallitukselle olisi, pohtii Tarja rapsuttaessaan Emmaa.
– Väkisinkin miettii, että onko niissä työryhmissä ja muissa oikeita asiantuntijoita mukana. Kyllä siellä voisi olla myös työttömien edustus kertomassa, miten asiat vaikuttavat. Samoin säästöissä toivoisi, että kuunneltaisiin, mistä ja miten paljon niitä säästöjä kannattaa oikein ottaa.
Pariskunta lähti tähän vaalikauteen työttömyyden varjon alla, nyt Osmo on päässyt eläkkeelle ja Tarja tekee viisipäiväistä työviikkoa.
– Me ollaan hyvin luottavaisia tulevaan, mutta jos hallitusta tai tätä nykyistä politiikkaa miettii, niin enpä paljon hurraata kyllä huutele. Mutta eduskuntavaalit on kohta, toivossa on hyvä elää.
Helsingin yliopistossa yhteiskuntapolitiikkaa opiskelevan Jaakko Muilun, 24, on helppo vastata kysymykseen, millainen merkitys vaalikauden päätöksillä on ollut hänen talouteensa.
– Se on heikentynyt siinä mielessä, että opintorahaa on pienennetty, mikä tietenkin vaikuttaa siihen, että on vähemmän rahaa käytettävissä.
Yhteiskuntapolitiikkaa neljättä vuotta Helsingin yliopistossa opiskelevaa Jaakko Muilua harmittavat koulutusleikkaukset.Jouni Immonen / Yle
Neljännen vuoden opiskelija Muilu on käytännössä opiskellut yhtä kauan kuin nykyisen hallituksen taival on kestänyt.
Sinä aikana opiskelijat ovat kohdanneet useita muutoksia. Viime vuonna korkeakouluopiskelijoita kuritettiin opintorahan laskemisella, kun opintoraha pieneni noin 337 eurosta 250 euroon. Samalla opintolainojen valtiontakauksiin tuli kuitenkin korotus.
Kolmas opiskelijoiden talouteen merkittävästi vaikuttava muutos on opintotuen asumislisän lakkautus ja siirtyminen yleisen asumistuen piiriin. Muutos vaikutti eri tilanteessa oleviin opiskelijoihin eri tavalla: moni voitti, mutta osa myös hävisi.
Piti miettiä sitä, miten tehdään vuokrasopimus, jotta Kela ei katso meitä avopuolisoiksi kaverini kanssa ja näin tuki vähenny. Jaakko Muilu, Helsinki
Muilun mukaan epävarmuus siitä, minkä verran saa tukea ja milloin päätös asumistuesta tulee, on lisääntynyt.
– Muutin itse juuri uuteen asuntoon, kimppakämppään. Piti miettiä sitä, miten tehdään vuokrasopimus, jotta Kela ei katso meitä avopuolisoiksi kaverini kanssa ja näin tuki vähenny, hän kertoo.
Muilulla on käynyt mielessä myös se, pitäisikö asua yksin, jolloin asumistukea voisi saada enemmän. Hän kuitenkin viihtyy hyvin kimppakämpässä.
– Kaverin kanssa voi jakaa elämää ja ruokakulujakin.
Häntä harmittaa eniten se, että opintotukikuukausia on tiukennettu ja alan vaihtaminen tehty vaikeaksi.
– Se aiheuttaa selvästi ahdistusta opiskelijoissa. Yliopistoon tullaan nykyisin aika nuorena eikä oma ala ole välttämättä vielä selvä, hän huomauttaa.
Hyvänä Muilu pitää sitä, että yleinen taloustilanne on parantunut, mutta kuinka paljon siitä on hallituksen ansiota, on toinen kysymys, hän huomauttaa.
Opiskelijan kauppaostokset ovat täsmäiskuja
Jaakko Muilu on rahoittanut opintojaan lukuvuoden aikana ajamalla taksia ja ottamalla jonkin verran lainaa. Ylimääräistä tilille ei kuitenkaan jää, sillä pääkaupunkiseudun muutenkin korkeat vuokrat ovat nousseet koko ajan.
– Aika harvoin tulee ostettua kokonaista ruokakassillista kaupasta. Kyllä ne aika täsmäiskuja on. Tulee ostettua leipää, voita ja makaronia, että saa ruuan illalla tehtyä ja pysyy hengissä, Muilu naurahtaa.
– Ei mitään herkkujuustoja siihen kylkeen.
Häntä harmittaa, että työnteko häiritsee opiskelua, halusi tai ei.
– Yleisesti ottaen olen käynyt noin 1–3 kertaa viikossa töissä täyden työpäivän verran. Välillä kun on tehnyt paljon töitä, on niin kiire, että joutunut suorittamaan kursseja minimivaatimuksilla. Eli ei ole pystynyt oppimaan niin paljon kuin mitä itse olisi halunnut ja mitä myös yliopisto edellyttäisi.
Jaakko Muilu on käynyt töissä ja myös ottanut lainaa rahoittaakseen opintojaan.Jouni Immonen / Yle
Muilun mielestä leikkaukset kohdistuvat käytännössä niihin, jotka ovat nyt jo heikoilla.
– Hallituksen ajattelussa toimet sopivat niille, joilla on optimaaliset lähtökohdat: jotka tulevat hyvästä lukiosta, joilla on hyvä perhetausta ja joilla vanhemmat pystyvät tukemaan opiskelua.
– Luvattiin, ettei leikata opiskelijoilta, mutta leikattiin aika radikaalistikin. Itse en opiskelijana hirveästi näe, mitkä perusteet minulla olisi uskoa nykyisen hallituksen lupauksia nyt, kun vaalit ovat tulossa.
Aika harvoin tulee ostettua kokonaista ruokakassillista kaupasta. Kyllä ne aika täsmäiskuja on. Jaakko Muilu, Helsinki
Muilulla on käynyt yhtenä vaihtoehtona mielessä tutkijan ura, mutta nyt koulutusleikkaukset ovat tehneet tiestä hankalamman kulkea.
Hänellä on joukko toiveita seuraaville hallituksille. Ainakin se, että nämä pitäisivät lupauksensa.
– Ja älkää harrastako lyhytnäköistä ajattelua, jossa pyritään vain nopeasti leikkauskurilla tasoittamaan valtion budjettia. Ja älkää nähkö opiskelijaa robottina: opiskelija on myös ihminen, joka ei välttämättä pysty suorittamaan opintoputkeaan hirveällä tahdilla ja menemään suoraan työelämään.
Päihdeongelmaa lentoyhtiö Finnairissa on liioiteltu mediassa, sanoo yhtiön mediasuhteista vastaava johtaja Päivyt Tallqvist. Työterveyshuollon tiedossa on hänen mukaansa kymmenen päihdeongelmaista.
– En sanoisi, että Finnairissa on paheneva alkoholiongelma, Tallqvist sanoo.
– Kun puhutaan päihdeongelmien kasvavasta määrästä, puhutaan myös henkilöstön kasvavasta määrästä.
Viime vuosina voimakkaasti rekrytoineella Finnairilla on noin 3 600 lentävän henkilökunnan jäsentä. Heistä noin tuhat on lentäjiä ja 2 600 matkustamohenkilökunnan jäsentä, joista osa on yhteistyökumppaneiden palkkalistoilla.
– Siihen nähden sanoisin, että jos meillä on puhuttu kymmenestä tapauksesta, paheneva alkoholiongelma kuulostaa oudolta.
Tallqvist ei kuitenkaan vahvista, että alkoholin käytön ongelmat liittyisivät uusiin työntekijöihin.
– Kun uusia työntekijöitä on paljon, on tärkeää, että viestimme tarjolla olevasta avusta, jotta ihmiset osaisivat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hakea apua.
"Jäävuoren huippu"
Finnairin työsuojelutoimikunnassa on käsitelty kuluvan vuoden tammikuussa ja toukokuussa lentohenkilöstön alkoholiongelmien lisääntymistä, uutisoi Helsingin Sanomat.
Tammikuun kokouksen pöytäkirjan mukaan alkoholismi on lisääntynyt ja terveyspalveluiden tiedossa olevia tapauksia on noin 10. Pöytäkirjan mukaan tämä on kuitenkin vain "jäävuoren huippu" todellisesta määrästä.
– Työsuojeluasiakirjassa on käytetty virheellisesti sanaa alkoholismi, kun keskustelu on ollut yleisesti päihdeongelmista. Alkoholismilla on varmasti omat määritelmänsä, Tallqvist sanoi STT:lle.
Toukokuun työsuojelutoimikunnan kokouksessa on Helsingin Sanomien mukaan jatkettu keskustelua ”alkoholiongelmien kasvavasta määrästä lentävän henkilökunnan piirissä”.
Lentokapteeni puhalsi 1,5 promillea
Yhtiön Rooman-lennolle lähdössä ollut lentokapteeni saapui työvuoroon Helsinki-Vantaan lentoasemalle päihtyneenä tässä kuussa. Kapteeni puhalsi 1,5 promillen lukeman sen jälkeen, kun hänestä tehtiin ilmoitus poliisille.
Finnair kertoi tuolloin irtisanovansa lentäjän.
Vastaavanlainen tapaus havaittiin Finnairilla edellisen kerran vuonna 2005. Tuolloinkin lentäjän juopumusepäily tuli esiin ennen lennon lähtöä, ja hänen työsuhteensa purettiin.
Tilastokeskuksen mukaan käräjäoikeudessa tuomittuja ilmaliikennejuopumuksia on vuositasolla korkeintaan muutamia. Kaupallisten lentojen lisäksi lukuun sisältyy kaikki muu lentoliikenne.
Ilmaliikennejuopumukseen voi syyllistyä lentäjä, miehistön jäsen tai muussa lentoturvallisuustehtävässä toimiva ihminen.
Kotkassa on noussut iso kohu Iltalehden tiistaisesta uutisesta, jonka mukaan yhdeksäsluokkalainen poika olisi pakotettu syömään myrkyllisiä hevoskastanjoita ja pitämään suussaan vuotavia paristoja.
Poliisi tutkii, onko törkeä pahoinpitely tapahtunut, ja myös koulussa selvitetään, miten asiat ovat edenneet.
Vaikka tarkkoja tietoja ei vielä ole, monet aikuiset ovat raivostuneet – ja myös näyttäneet sen. Sosiaalisen median ryhmissä kielenkäyttö on ollut kovaa.
Mylläkkä ahdistaa nuoria
Kyseistä koulua käyvä nuori otti yhteyttä Ylen toimitukseen.
Nuori kertoo, että oppilaat ovat ahdistuneita, kun he seuraavat koulunsa ympärillä vellovaa mylläkkää. Erityisesti sosiaalisessa mediassa kirjoittelu on mennyt koululaisen mukaan törkeyksiin, vaikka tapahtumiin liittyvät faktat eivät ole kommentoijien tiedossa.
Tuntuu välillä, että yritetään saada vain kinaa aikaan Mindi Havumäki
Kotkalainen nuorisovaltuutettu Mindi Havumäki on samaa mieltä, ja hän ymmärtää koululaisten ahdistuksen. Hän sanoo olevansa huolissaan aikuisten käytöksestä kiusaamisepäilyn selvittelyssä ja toivoo uutisia seuraavilta aikuisilta kriittistä medianlukutaitoa sekä maltillisuutta kommentointiin.
– Mediassa on välillä jopa ylidramatisointia tapahtumista. Tuntuu välillä, että yritetään saada vain kinaa aikaan, Mindi Havumäki pohtii.
Hän neuvoo aikuisia rauhallisuuteen kiusaamisepäilyn selvittelyssä.
Apua asiantuntijoilta
Mindi Havumäki ei tiedä itsekään tarkkaan, mitä kotkalaisessa yläkoulussa on tapahtunut. Siksi hän ei ota siihen kantaa.
Havumäki pitää kuitenkin hyvänä asiana, että kiusaamisesta puhutaan yleisellä tasolla.
– Kiusaamisen ei pitäisi olla tabu, eikä sen olemassaoloa pitäisi yrittää kieltää, vaan siihen pitäisi aina puuttua hyvissä ajoin, Havumäki toteaa.
Mindi Havumäki pyytää kuumana käyviä aikuisia rauhoittumaan somessa.Kiira Ikävalko-Lindvist / YLE
Joissain tapauksissa vanhemmat saattavat kokea, ettei heidän lapsensa kiusaamisepäilyihin suhtauduta tarpeeksi vakavasti koulun taholta, vaikka asiasta oltaisiinkin tietoisia. Aina aikuisetkaan eivät tiedä, kuinka kiusaaminen saataisiin loppumaan.
Tällöin Mindi Havumäki neuvoisi koulun henkilökuntaa pyytämään apua asiantuntijoilta.
– Kiusaamista ei saa jättää huomioimatta. Vakavan kiusaamisen ja pahoinpitelyepäilyjen kohdalla tulisi aina ottaa yhteyttä poliisiin ja antaa heidän selvittää tapahtumien kulku, Havumäki neuvoo.
Aikuisilta puuttuu suodatin
Erityisen huolissaan Kotkan nuorisovaltuuston sihteeri on seurannut aikuisten sosiaalisessa mediassa käymää keskustelua ja kommentointia kiusaamisepäilyjen kohdalla.
– Olen huomannut hyvin usein varsinkin aikuisten kohdalla, että sellainen suodatin puuttuu paljon enemmän kuin meillä nuorilla. Vanhempi väki on tullut mukaan sosiaaliseen mediaan vasta aikuisella iällä, eivätkä he ole ihan sisäistäneet, ettei sinne kaikkea kannata kirjoittaa, 21-vuotias Mindi Havumäki arvioi.
Ensimmäiseksi ei kannata mennä sinne someen Mindi Havumäki
Raivoamisen sijaan Havumäki näkee paremmaksi vaihtoehdoksi rauhallisen lähestymisen tunteita kuumentavaankin aiheeseen.
– Ensimmäiseksi ei kannata mennä sinne someen. Lapsen tai nuoren kanssa tulisi keskustella ja mennä hänen ehdoillaan, koska kiusaaminen ja sen puinti koskettaa eniten häntä. Se voi olla rankka paikka, Mindi Havumäki miettii.
Havumäki kehottaa aikuisia muutenkin käyttäytymään hyvin.
– Esimerkki tulee aina kotoa tai muusta elinympäristöstä. Lapsi tai nuori ei ole syntyessään oppinut vetämään turpaan, vaan se on aina jostain esimerkkinä opittu, Mindi Havumäki summaa.
Hämeen poliisi tutkii tappoa, jossa uhri löytyi talonsa pihapiiristä kuolleena. Poliisin tutkimuksissa selvisi, että henkilö oli kuollut väkivallan seurauksena. Teosta tällä hetkellä epäilty henkilö löytyi niin ikään kuolleena.
Hämeen poliisin rikoskomisario Marko Mäkinen ei tarkenna henkilöiden ikää, sukupuolta eikä heidän välistään mahdollista yhteyttä toisiinsa. Mäkinen suostuu täsmentämään vain sen, että tapaus ei ole sattunut Hämeenlinnan pitäjissä, vaan kanta-Hämeenlinnan alueella.
Poliisi ei kerro myöskään tekotapaa. Teon motiivista ei ole tässä vaiheessa tietoa. Tapahtumien kulkua selvitetään.
Tamperelainen Seppo Lahtinen tarkasteli heinäkuussa Nella Nettilataus -ohjelmasta matkakorttinsa tapahtumia ja törmäsi huolestuttavaan ilmiöön.
– Maksulaite oli veloittanut matkakortiltani maksuttoman vaihdon sijaan kokonaan uuden, normaalihintaisen matkan. Käytännössä maksoin matkastani kolminkertaisen hinnan suhteessa seniorilipun hintaan, Lahtinen kertoo.
Kaikki 65 vuotta täyttäneet henkilöt ovat oikeutettuja 50 prosentin alennukseen busseissa kello 9–14. Alennuksen saa henkilökohtaiselle matkakortille ladatulla arvolipulla automaattisesti, kerrotaan Tampereen joukkoliikenteen verkkosivuilla.
Korttiveloituksen pitäisi olla yli 65-vuotiailta päivällä 0,94 euroa, mutta väärin toimiva lukulaite ei ole aina tunnistanut voimassa olevaa vaihtoa. Kun matkakortti on leimattu ennen kahta ja vaihto tapahtunut kahden jälkeen, niin laite on veloittanut täyden maksun eli 1,88 euroa.
Virheellistä veloitusta toista kuukautta
Seppo Lahtisen ensimmäinen virheellinen veloitus tapahtui 7. heinäkuuta. Hän otti yhteyttä Tampereen joukkoliikenteeseen, josta tapahtunutta pahoiteltiin. Hän sai väärästä veloituksesta lahjakorttikoodin käytettäväksi seuraavan latauksen yhteydessä.
Virheellisiä veloituksia on tähän mennessä osunut Lahtisen kohdalle kaikkiaan seitsemän. Kaksi kertaa hän on käyttänyt lahjakorttikoodinsa ladatessaan arvokorttiaan, mutta nyt asia on alkanut kismittää suuremmassa määrin.
– Joudun joka kerta ostamaan lisää arvoa kortilleni, jotta saan takaisin väärin perityt summat. Mielestäni se ei ole oikea menettelytapa. Miksi vääriä veloituksia ei voida suoraan palauttaa arvokortilleni, Lahtinen kysyy.
Lahtisen närkästystä on lisännyt se, että Tampereen joukkoliikenne ei ole tiedottanut asiasta.
– Minun mielestäni matkustajia pitäisi varoittaa väärin toimivista laitteista, koska muutoin virheellinen veloitus voi jäädä huomaamatta. Matkustajat eivät osaa varautua, eivätkä kuljettajatkaan ole tietoisia siitä, että heidän lukulaitteensa toimivat väärin.
Seppo Lahtinen on tehnyt jatkuvista virheveloituksista rikosilmoituksen.
Ohjelmointivirheen löytäminen haasteellista
Tampereen joukkoliikenteen asiakaspalvelupäällikkö Tanja Lehtonen myöntää, että lukulaitteissa on ollut ongelmia.
– Ongelmista on oltu tietoisia jo heinäkuusta lähtien, mutta varsinaisen ohjelmointivirheen jäljille on ollut haastavaa päästä.
Joukkoliikenteen asiakaspalveluun on Lehtosen mukaan tullut palautetta vain vähän. Tarkkaa väärien veloitusten määrää Lehtonen ei pysty arvioimaan.
– Se on kuitenkin promillen luokkaa suhteessa kaikkiin maksuihin, hän arvelee.
Väärin toimivien laitteiden sijoittumista eri bussilinjoille Lehtonen ei myöskään pysty sanomaan, koska liikennöitsijät sijoittavat autot linjoille oman ajojärjestelynsä perusteella.
– Viallisia laitteita tiedetään olleen palvelulinjojen autoissa, mutta myös muita linjoja ajavissa autoissa.
Ohjelmointivirhe on paikallistettu noin pariinkymmeneen uuteen kortinlukulaitteeseen. Suurin osa näistä laitteista on autoissa, jotka aloittivat liikennöinnin syyskauden alkaessa 9. elokuuta.
– Ohjelmatoimittaja on nyt paikallistanut vian ja se on korjattu. Lähes kaikille laitteille on toimitettu korjattu ohjelmapäivitys, Lehtonen kertoo.
Asiakaspalvelupäällikkö Tanja Lehtonen pahoittelee tapahtunutta. Väärin veloitettuja maksuja ei kuitenkaan voida palauttaa automaattisesti matkustajien matkakorteille.
– Jokaisen on itse haettava hyvitystä Tampereen joukkoliikenteeltä, hän vahvistaa.
Monelle ikäihmiselle matkahistorian tutkiminen Nella Nettilataus -ohjelman kautta on haastavaa, mutta osan historiasta saa myös kuljettajalta pyydettäessä.
– Autosta voi saada yhdeksän viimeisen matkan tapahtumat, joten ainakin niiden osalta on helppo tarkastaa oman korttinsa veloitukset.
Tanja Lehtonen sanoo, että kaikki tehtävissä oleva on nyt tehty. Hän myös toivoo, etteivät asiakkaat huolestuisi turhaan, sillä lähes kaikkien laitteiden ohjelmistot on nyt päivitetty. Tapahtumista ovat kiinnostuneita poliisin lisäksi myös kuluttajaviranomaiset.
Käräjäoikeuden mukaan Pohjan viime syyskuisesta tulipalosta epäilty 51-vuotias perheenisä on sytyttänyt tulipalon. Mies aiheutti puolisonsa kuoleman ja hengenvaaran kahdelle lapselleen. Toinen lapsista, 6-vuotias tytär, vammautui pysyvästi.
Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden välituomiossa todetaan, että mies sytytti pienmoottoribensiinin avulla perheensä omakotitalon tuleen. Palo levisi räjähdysmäisesti.
Oikeus ottaa vasta mielentilatutkimuksen jälkeen kantaa siihen, mihin rikoksiin mies syyllistyi.
Syyttäjä vaatii hänelle rangaistusta murhasta, kahdesta murhan yrityksestä ja tuhotyöstä.
Puolison päävamman synnystä eri näkemys
Kuolleen puolison päästä löytyi vamma, jonka mies syyttäjän mukaan aiheutti ennen kuolemaa. Oikeus näki asian toisin. Oikeuden mukaan on mahdollista, että perheen äiti törmäili savun aiheuttaman pimeyden vuoksi.
Välituomion mukaan vamma päässä ei myöskään täsmännyt vasaraan, eikä vamman aiheuttanutta esinettä ole löydetty.
Asian käsittelyä jatketaan miehen mielentilatutkimuksen valmistumisen jälkeen. Myös rikosnimikkeeseen, rangaistuksen pituuteen ja korvausvelvollisuuteen käräjäoikeus ottaa kantaa jatkokäsittelyssä.
Turun viimevuotisesta terrori-iskusta tuomittu mies on valittanut hovioikeuteen, kertoi Varsinais-Suomen käräjäoikeus perjantaina. Valitus saapui käräjäoikeuteen viimeisenä mahdollisena valituspäivänä.
Abderrahman Bouanane tuomittiin kesäkuussa kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta yrityksestä.
Oikeus totesi, että terroristinen tarkoitus täyttyi muun muassa siksi, että puukottaja halusi liittää rikoksensa osaksi Isis-järjestön terroritekojen jatkumoa.
Noin kolme minuuttia kestäneessä puukkoiskussa kuoli kaksi naista ja haavoittui kahdeksan henkilöä.
Joukkopuukottajan puolustusasianajaja kertoi tuoreeltaan tuomion jälkeen, että Bouanane valittaa ainakin terroristisesta tarkoituksesta hovioikeuteen. Syyttäjän on jätettävä vastavalituksensa kahden viikon kuluessa.
Sofia Holmberg, 34, ei ole koskaan onnistunut säästämään rahaa yrityksistä huolimatta.
Kuopiossa asuva Holmberg on kahden lapsen yksinhuoltaja ja kotiäitinä hän on ollut reilun kolmen vuoden ajan. Syksyllä hän aloittaa opiskelut. Elatustuen, perustoimeentulotuen, yleisen asumistuen, lastenhoidon tuen ja lapsilisän kanssa hän saa kuukaudessa rahaa hieman yli 2000 euroa.
Vaikka Holmberg on pienituloinen, hän kuitenkin kokee rahaa tulevan sen verran, että säästämisen pitäisi onnistua.
– Ihan hyvin voisin edes muutaman kympin kuukaudessa säästää.
Holmberg kertoo rahojen aina polttelevan tilillä ja kuvailee, ettei hänellä ole säästämiseen pitkäjänteisyyttä.
– Varmaan on jonkunlainen shoppailuhimokin. En osaa ajatella, että vuoden päästä on tonni tilillä. Fiilistelen rahan nyt.
Holmberg ei ole ainoa suomalainen, joka ei osaa säästää, vaikka sen pitäisi edes pienissä määrin olla mahdollista.
– Todellisuus on, että iso osa pienituloisista suomalaisista ei pysty säästämään, talous- ja velkaongelmissa olevia ihmisiä auttavan Takuusäätiön kehittämispäällikkö Minna Markkanen sanoo.
– Kun kerrottaisiin enemmän tarinoita pienituloisten säästämisestä, se kannustaisi kaikkia säästämään riippumatta tuloluokasta.
Markkanen ei ota kantaa yksittäistapaukseen, mutta Takuusäätiön asiakkailla tyypillinen tarina on, että teoriassa pitäisi pystyä säästämään. Aikomus ei syystä tai toisesta toteudu.
– Äkilliset hankinnat sotkevat säästämistä. Toinen syy on motivaatio. Jos laittaa 20 euroa kuussa säästöön, se ei motivoi.
Kyse on myös psykologiasta. Markkasen mukaan moni ajattelee, että haluaa elää tässä ja nyt.
– Arvostetaan välitöntä hyötyä. Monilla on myös epärealistinen käsitys siitä, mihin he kuluttavat ja mihin omat tulot riittävät.
– Vaikka kyselytutkimuksilla saadaan jatkuvasti tuloksia, että ihmiset säästävät ja sijoittavat enemmän, parin viime vuoden aikana suomalaiset ovat kuluttaneet enemmän kuin säästäneet. Suomalaiset kyllä maksavat ahkerasti pois asuntolainojaan, mikä myös on säästämistä.
Erkkilä puhuu kuluttamisen kulttuurista ja arvomuutoksesta. Esimerkiksi isovanhemmat tulivat toimeen vähemmällä ja osasivat säästää pienistä varoistaankin.
– Ei ole ollut hyvinvointiyhteiskuntaa, joka tulee ja pelastaa. Nyt halutaan heti saada hyödyke. Siinä on enemmän kyse asenteesta, itsekurista ja valinnoista. Toki on myös elämäntilanteita, jolloin säästäminen on vaikeaa.
Satoja euroja lastenvaatteisiin
Sofia Holmbergin heikkoutena ovat lastenvaatteet. Hän ostaa niitä kauppojen alennusmyynneistä ja nettikirppareilta. Joululahjoja hän hankkii lapsilleen jo ennakkoon.
– Olen kauhea tuhlari. Nettikirppikset ovat täynnä ihania lastenvaatteita.
Itseensä Holmberg ei kuitenkaan käytä juuri rahaa.
– Minulla ei ole rahaa matkustella, ostaa meikkejä tai käydä kampaajalla, mutta ruoka ja vaipat eivät ole koskaan loppuneet.
Hän kertoo tuntevansa äitejä, jotka laittavat rahaa mieluummin itsensä hemmotteluun kuin lapsen vaatteiden hankintaan. Holmberg ei niin tee.
– En ole sellainen, että hirveästi kaipaisin ripsienpidennyksiä tai kampaajareissuja.
Kun Holmberg saa rahaa, hän maksaa heti laskut ja ostaa kaiken pakollisen eli ruoan ja muut elintarvikkeet sekä muun tarvitsemansa, kuten lääkkeet.
Kun Holmbergille tulee yllättäen jokin isompi hankinta, hän yrittää saada sen edullisesti, myydä vaatteita tai elektroniikkaa. Jos Holmberg ei saa rahaa muuten kasaan, hän hakee täydentävää toimeentulotukea. Joskus Holmberg on lainannut kavereilta, jos esimerkiksi kissoille on tullut yllättävä eläinlääkärireissu. Hän maksaa aina takaisin.
– Parhaalla ystävälläni on aina sen verran rahaa jemmassa, että hän pystyy lainaamaan.
Holmbergilla on tosin myös ulosotossa velkaa ajoilta, kun hän oli noin 18-vuotias. Nyt velkaa on alle kaksituhatta euroa.
Olen oppinut, miten elän ilman luottotietoja. Sofia Holmberg
– Kun olin töissä, minun palkastani ulosmitattiin suojaosuuden yli menevästä summasta kaksi kolmasosaa. Nyt minun tulotasoni on niin pieni, etten lyhennä velkaa.
Hän ei ole saanut luottotietoja sen jälkeen takaisin.
– Toivon, etten saa niitä takaisin, koska sitten saattaisin luisua takaisin velkaantumiseen. Olen oppinut, miten elän ilman luottotietoja.
Velkaantuminen ja kuluttaminen yleistyneet
Takuusäätiön kehittämispäällikön Minna Markkasen mukaan kotitaloudet velkaantuvat koko ajan lisää, koska he yliarvioivat tulevaisuuden maksukyvyn. Lisäksi lainaa saa helposti ja nopeasti maksukyvystä riippumatta.
Pienituloinen saattaa sanoa, ettei pysty säästämään etukäteen, mutta rahoittaa hankintojaan kulutusluotoilla.
– Hän siis säästää käänteisesti. Ihmisten pitäisi ymmärtää, että jos ei pysty säästämään, ei pysty maksamaan lainaakaan. Elämme liian luottomyönteisessä yhteiskunnassa.
Finanssialan johtava asiantuntija Elina Erkkilä pitää ongelmallisena vakuudettomien kulutusluottojen sekä maksuhäiriöiden kasvua.
– Olen pannut merkille, että eläkeläiset ovat alkaneet velkaantua kulutusluotoilla. Pahan päivän varalle säästetään eniten, mutta jos tulot tippuvat, myös kulutusta voi olla vaikea muuttaa.
Säästöjä ei tullut silloinkaan, kun tulot olivat paremmat
Myös Sofia Holmbergin tulot ovat vaihdelleet. Ennen äidiksi tulemista hänellä oli aina työpaikka. Holmberg työskenteli muun muassa siivoojana ja esimiestehtävissä. Kun tulotaso nousi, myös kulutus kasvoi. Hän ei pystynyt silloinkaan säästämään.
– Tuli osteltua itselle vaatteita ja käytyä reissuilla. Ihan yhtä lailla tili meni nollille.
Holmberg on yrittänyt säästää myös avaamalla kahdesti säästötilin ja siirtämällä käyttötililtä rahaa sinne. Hän saattaa ajatella ensin laittavansa sinne ylimääräiset kolmesataa euroa, mutta huomaa pian, etteivät rahat riitä.
– Aina tulee joku syy, mihin muutama päivä sitten laitetut säästökympit pitää käyttää.
Vuonna 2013 Holmbergin isoäiti avasi omiin nimiinsä tilin, jotta hän säästäisi Holmbergille rahaa. Holmberg toivoi, ettei isoäiti siirtäisi hänelle itselleen rahaa, koska pelkäsi heti käyttävänsä sen.
Sofia Holmberg haaveilee reissusta, joka ei ole vielä onnistunut puuttuvien säästöjen vuoksi. Hän on kuitenkin oppinut katsomaan paremmin, mihin rahat menevät.Kotialbumi
On oppinut käyttämään rahaa paremmin
Holmberg kuvailee, että hänellä on ollut nuoresta asti törsäilyyn taipuvainen luonne ja siksi hän nuorempana myös velkaantui. Silti Holmberg kertoo kulkeneensa pitkän matkan vuosien takaisesta.
– Olen oppinut hahmottamaan, mihin rahaa menee. Saan ruokakauppaan menemään satasen kahteen ruokakassiin. Ja toisesta samaan menee kolmekymppiä. Ei tule ostettua mielitekoja, vaan järkeviä asioita.
Vaikka monella rahankäyttötavat ja tulotaso periytyvät, ei Holmberg tule pienituloisesta perheestä. Hänelle opetettiin, että pitää silti pärjätä omillaan.
Tiedostan, että kun lapset kasvavat, minun pitää yhä enemmän tutkia rahankäyttöäni. Sofia Holmberg
Holmberg kertoo, että säästämättömyys kuitenkin harmittaa, koska tietyt haaveet jäävät toteutumatta. Risteily kaverin kanssa on ollut pitkään suunnitelmissa. Nyt hän on jopa puhunut ystävänsä kanssa, että mitäpä jos hän laittaisi ystävän tilille rahat risteilyyn. Näin Holmberg ei itse pääsisi käyttämään rahoja.
– Siten haave voisi toteutua. Tiedostan, että kun lapset kasvavat, minun pitää yhä enemmän tutkia rahankäyttöäni. En halua heidän kärsivän tästä.
Espoolainen Eevi Pulli aloitti kasvatustieteiden ja hallintotieteiden opiskelun Lapin yliopistossa vuosi sitten. Hän ei ollut koskaan aiemmin käynyt Rovaniemellä. Ensimmäinen talvi opetti satsaamaan ulkovaatteisiin.
– Olihan etelässäkin kylmä, mutta siellä en olisi ikinä laittanut toppahousuja kun menen yliopistolle, mutta täällä se kuuluu normiin. Enää en ajattele, että asun pitää olla tyylikäs vaan sen pitää olla lämmin ja toimiva.
"Rovaniemen muodikkain asu on Fjällrävenin retkihousut."
Katumuoti on toista kuin Espoossa.
– Rovaniemen muodikkain asuhan on Fjällrävenin retkihousut, Pulli naurahtaa.
Marjojen poiminta ei ole vain mummojen harrastus
Pääkaupunkiseudulta Rovaniemelle aikoinaan muutti myös Aksana Kurola, joka suostui miehensä kotiseudulle sellaisella sopimuksella, että pois lähdetään heti kun sääsket tulevat. Kahteen vuoteen niitä ei tullut ja kun ne viimein tulivat, eivät ne osoittaneet sanottavaa kiinnostusta Kurolaan.
Lapissa onkin kulunut jo 17 vuotta.
– Muistan alkuajoilta tilanteen, kun joukko nuoria miehiä tuli kahvittelemaan ja he alkoivat jutella, että oletko käynyt hillassa. Ajattelin, että ei voi olla totta, täällä tosiaan nuoret miehetkin käyvät hillassa, Kurola hämmästelee nauraen.
Lapin vuodet ovat opettaneet, että hilla-aikaa seuraa mustikanpoiminta ja sen jälkeen tulee metsästyskausi. Sydäntalvi tuo Aasian turistit, ja kun he maaliskuussa lähtevät, on lappilaisten aika hiihtää keväthangilla.
– Kyllä täällä on selvää, että vuoden kierto määrää ihmisten tekemistä. Että mun on joogaopettajana ihan turha lähteä huhtikuun parhailla auringonpaisteilla järjestämään joogakurssia.
Matka on Lapissa lyhyt aina, kun se on alle 300 kilometriä ja henkilö joka sanoo tulevansa kohta, voi tulla kahden minuutin tai kahden päivän kuluttua, neuvoo Kurola.
Sole mikhän, eläkä hättäile
Pohjanmaalta muuttanut Esa-Pekka Tuppi opiskelee Lapin yliopistossa kolmatta vuotta graafista suunnittelua, ja jos hän jotain on oppinut, niin sen ettei sää ole lappilaisten mielestä koskaan liian kylmä. Takki sen sijaan voi olla liian ohut.
– Huppu päähän, vetoketjut kiinni ja kaikki napit kiinni. Tumput käteen ja karvalakki päähän. Ja sitten semmoinen, mikä se on nyt, kasvosuojus. Sellaisen menin ostamaan ja sillä kyllä pärjää kovilla pakkasilla, Tuppi neuvoo ja esittelee muhkeaa toppatakkiaan.
Jurvasta Etelä-Pohjanmaalta kotoisin oleva Esa-Pekka Tuppi opiskelee kolmatta vuotta Lapin yliopistossa Rovaniemellä. Lapissa ovat yllättäneet muiden muassa talviset turistimassat. Rovaniemen ruokakaupoissa kuulee kymmeniä maailman kieliä.Annu Passoja / Yle
Toppatakki on Lappiin muuttajan tärkein tavara ja hyödyllisimpiä taitoja uuslappilaiselle ovat Tupin mukaan auttavat erätaidot. Lappilaiset puhuvat usein tulistelusta, sitä suunnitellaan tai muistellaan.
– Kavereiden kanssa on käyty paistamassa makkaraa, pyydystämässä revontulia, otettu pari kuvaa ja juotu minttukaakaot päälle. Minulla kun on partiotaustaa, niin olen saanut tulet syttymään sinne laavulle.
"Sää on kylmä, eikä siitä saa valittaa."
Säästä ei saa Tupin mukaan valittaa, eikä mistään muustakaan ettei leimaudu etelän veteläksi. "Solekko tehä" kuuluu lappilaisten motto ja Lapissa kummastellaankin ihmistä, joka kiirehtii, stressaa tai varmistelee.
Pääkaupunkiseudulta tulevia pidetään lähtökohtaisesti ylimielisinä.
– Ei sitä kukaan ole päin naamaa sanonut, mutta jotenkin sen aistii että suhtaudutaan eri lailla kun sanoo mistä on kotoisin, sanoo Eevi Pulli, joka on siis kotoisin Espoosta, vaikka ei sitä enää mielellään ääneen sanokaan.
Paras vuodenaika on melkein aina
Lappiin muuttajaa Pulli neuvoo olemaan luottamasta julkiseen liikenteeseen ja Kurola taas neuvoo ostamaan untuvatakin.
– Mun mielestä mihinkään ei kannata lähteä heinäkuussakaan ilman untuvatakkia. Lunta saattaa tulla, Kurola tietää.
Luonto on kuitenkin parasta ja neljä toisistaan poikkeavaa vuodenaikaa.
– Aina kun vuodenaika vaihtuu, niin sitä ajattelee että oi ei, tämä on se paras vuodenaika, tästä mä todella tykkään. Ja sitten kun tulee muutos, niin tulee taas se ihan sama tuntemus, Kurola kertoo. Tästä kuukausi toisensa jälkeen seuraavasta onnentunteesta on vain kaksi poikkeusta, usein kolea toukokuun loppu ja pimeä lokakuun jälkipuolisko.
"Huhtikuun auringonpaisteilla on ihan turha lähteä järjestämään joogakurssia."
Paljon kehuja kolmelta kokemusasiantuntijalta saavat myös avoimet ihmiset, jotka eivät esitä mitään. Kurola kokee sopeutuneensa Lappiin täysin eikä haikaile muualle.
– Oikeastaan se on ihan kauhukuva, että pitäisi lähteä. Tai ehkä pohjoisemmaksi voisin lähteä.
Autioita katuja, tyhjänä kulkevia busseja ja harmaata asfalttia. Tämän Max Hirsh näki edessään, kun hän astui toukokuisena päivänä ulos vantaalaisen lentokenttähotellin aulasta.
Lentokenttäkaupunkeja työkseen kehittävä professori aikoi viettää viikon alueella ja luoda keinot, joilla Aviapoliksesta tehdään menestys.
Helsinki-Vantaan lentoaseman kylkeen sijoittuva Aviapolis on yksi Vantaaan keskeisimmistä kehitysalueista. Kysymys kuitenkin kuuluu, miten kolkosta työpaikkakeskittymästä tehdään trendikäs kaupunginosa?
Hirsh otti haasteen vastaan ja asteli kadulle haastattelemaan asukkaita, yrittäjiä, Finnairin työntekijöitä ja jopa alueen ammattikoulun rehtoria. Saamansa aineiston hän kiteytti neljään eri kehitysideaan, jotka hän esitteli perjantaina Vantaalla.
1. "Kaupallinen keskus, mutta ei missään nimessä ostoskeskus"
Hirshin mukaan Aviapolis on uniikki alue maailman laajuisesti, sillä harvassa paikassa asutusta pystytään rakentamaan näin lähelle lentoasemaa.
Helsinki-Vantaalla kiitoteiden suunnat kuitenkin ohjaavat lentomelun toisaalle. Lisäksi Aviapoliksen alue kehittyy nyt käsikädessä lentoaseman huiman kasvun kanssa, mikä tarjoaa mahdollisuuden luoda toimiva lentokenttäkaupunki, jos siinä onnistutaan.
Hirsh lähti liikkeelle siitä, mitä Aviapoliksessa tällä hetkellä oleilevat ihmiset olivat vailla. He toivoivat kaupallisia palveluita, vaikka jättimäinen kauppakeskus Jumbo sijaitee vain kävelymatkan päässä.
– Se on yksinkertaisesti liian iso. Yksi haastateltava kiteytti asian niin, että valtavassa keskuksessa pelkkien banaanien ostamiseen menee jo tunteja, sanoo Hirsh.
Uutta ostoskeskusta alue ei siis kaipaa, vaan hän neuvoo Vantaata panostamaan pieniin kivijalkamyymälöihin ja kauppahalleihin.
– Nämä toimisivat hyvin esimerkiksi asemien yhteydessä, jolloin työmatkalaiset saisivat napattua helposti jotain mukaan tai voisivat jäädä töiden jälkeen kahville työkavereiden kanssa.
Tällä hetkellä aikaa Aviapoliksessa voi viettää lähinnä vain hotellien aulatiloissa. Myös Hirsh kyllästyi viikon aikana oman hotellin ruokalistaan, mutta vaihtoehdot olivat iltaisin vähissä.
Aasiasta tulevat turistit saattavat viettää Vantaalla vain 2-5 tuntia. Tällä hetkellä lentoaseman ympäristö tarjoaa heille aika vähän tekemistä.Kalevi Rytkölä / Yle
2. Mustikoita turisteille!
Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulkee miljoonia matkustajia vuodessa. Hirsh esittikin seuraavaksi kysymyksen, mitä turistit haluavat alueelta. Vastaus yllätti kansainvälisen tutkijan.
– Tapasin hotellin aulassa honkongilaisen oppilaani, joka kertoi oman seurueensa päiväohjelmasta. He aikoivat kävellä ostoksille Jumboon ja kerätä matkalla mustikoita.
Paikallisten korvaan ajatus mustikoiden keräämisestä kehätien varrelta kuulostaa vähintäänkin hassulta. Aasialaiselle se on kuitenkin suomalainen luontoelämys.
Aasian liikenteen kasvu onkin tuonut alueelle paljon turisteja, joilla on käytettävissä vain muutama tunti Suomessa. Hirshin mukaan tätä asiakaskuntaa ei Vantaalla selkeästi ole vielä huomattu tai osattu hyödyntää.
– Turisteille tulisi tarjota jo kävelymatkan päässä terminaalista suomalaista kulttuuria. Esimerkiksi turistikeskus, jossa voi kokeilla saunomista, tutustua Suomen puulajeihin tai vaikka opetella valmistamaan paikallisia ruokia.
Turistikeskus olisi minikoossa kosketus suomalaisuuteen ja toimisi mainoksena kaikelle sille, mitä turisti voi Suomessa laajemminkin tehdä.
3. Ilmailun koulutuskeskus tuomaan kansainvälistä ilmapiiriä
Hirshin mukaan lentoliikenne on kovassa kasvussa ja maailmalla on jo pulaa osaavasta lentohenkilökunnasta. Samaan aikaan Vantaan Aviapoliksessa toimii jo nyt useita lentoliikenteeseen liittyviä koulutuskeskuksia.
– Jos täältä jo löytyvä alan koulutus brändättäisiin yhteen, voisi Aviapolikseen syntyä kansainvälisesti merkittävä koulutuskeskus. Samalla se vastaisi etukenossa maailmalla hiljalleen kasvavaan työvoimapulaan.
Vilkas opiskelijaelämä toisi Hirshin mukaan kaduille myös eloa ja kansainvälistä tunnelmaa. Tällaista on hänen mukaan nähtävissä esimerkiksi Singaporessa.
Helsinki-Vantaan lentoaseman lähettyvillä tarjotaan jo nykyään paljon lentoalaan liittyvää koulutusta.Yle
Ollessaan Vantaalla Hirsh huomasi, että kellon lyödessä viisi iltapäivällä Aviapolis kuolee. Kadut hiljenevät, kun ihmiset lähtevät töistä ja paikka muuttuu lähes aavekaupungiksi. Paikassa on potentiaalia, mutta sieltä puuttuu ilo.
– Lentokenttäkaupunki kuulostaa hienolta, mutta aika harva haluaa asua sellaisessa. Tällä hetkellä se houkuttelee enemmän yrityksiä, ei niinkään ihmisiä. Jos alueelle pystyttäisiin luomaan elävää kaupunkikulttuuria, voisi tilanne muuttua.
Katuelämää ja säpinää alueelle voisi hänen mukaansa tuoda taiteilijaresidenssin perustaminen. Erilaiset kaupunkitapahtumat toisivat ihmisiä kaduille myös iltaisin ja viikonloppuisin, joka taas toisi ostovoimaa alueen yrittäjille.
Hän panostaisi markkinointiin ja lanseeraisi alueen uudelleen työpaikkakeskittymän sijaan kotoisana kaupunginosana. Hän myös heittää ilmaan kysymyksen, onko Aviapolis nimenä liian luotaantyöntävä.
Vantaan kaupunki vastaa: "Selvästikin meillä on asiakaskunta, jota emme ole osanneet havaita"
Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen suhtautuu Hirshin näkemyksiin mielenkiinnolla. Muutama ehdotus nousi ylitse muiden ja tuntui saavan vastakaikua kaupungilta.
– Lentoalan akatemia sopisi erinomaisesti Vantaalle ja otan tämän ehdottomasti puheeksi pääkaupunkiseudun yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Myös taiteilijaresidenssi olisi hieno lisä Vantaan kaupunkikulttuuriin, sanoo Viljanen.
Hän oli myös silminnähden yllättynyt kuullessaan turistien etsivän mustikoita lentokentän lähimaastosta.
– Selvästikin meillä on asiakaskunta, jota emme ole osanneet havaita. Nämä ihmiset, jotka etsivät tekemistä muutamaksi tunniksi lentoaseman lähettyviltä ovat meille jo olemassa olevaa asiakaskuntaa, sanoo Viljanen.
Aviapoliksen nimeä Viljanen ei kuitenkaan ole lähdössä muuttamaan.
