Professori Ilari E. Sääksjärvi avaa yhden lukuisista työhuoneessaan olevista laatikoista ja esittelee sisältöä. Yksi hyönteisneula on lävistänyt ihmisen silmäripsen kokoisen loispistiäisen.

– Ehkä ylpein olen tästä. Naantalilaiset lapset ovat antaneet tälle nimen. Lienee ainoa lasten nimeämä loispistiäislaji, Sääksjärvi selittää.

Suurennoksessa hyönteinen näyttää toisenlaiselta. Amazonian peikkopistiäinen – Triclistus amazopeikkus näyttää käyneen jalkapäivinä punttisalilla. Varsinainen pattijalka.

– Kokoonsa nähden tämä on hurja kaveri.

Peikkopistiäisen päässä on leikkaavat pinnat. Niiden ja lihaksikkaiden jalkojensa avulla se porautuu kasvissa elävän perhosentoukan vierelle. Pistiäinen munii toukkaan ja kehittyvä pistiäinen syö pikkuhiljaa uhrinsa.

Muista laatikoista löytyy lisää erilaisia loispistiäisiä. Osa on muutaman millin kokoisia, osa muutaman sentin.

Yhdessä laatikossa on liuta hyönteisiä, jotka hyökkäävät hämähäkkien kimppuun.

Työhuoneen hyllyillä on vielä Sääksjärvelle paljon tutkittavaa.

Sääksjärvi kuuluu maailmassa harvalukuiseen loispistiäistutkijoiden joukkoon. Hän on omien laskujensa mukaan viettänyt yhteensä melkein pari vuotta tutkimusretkillä Amazonin sademetsässä.

Mainettaan vaarattomampi viidakko

Ilari E. Sääksjärvi matkusti ensimmäisen kerran Perun sademetsiin kaksikymmentä vuotta sitten. Äänet ja maisemat jäivät lähtemättömästi mieleen jo vuonna 1998.

– Yön laskeutuessa sammakkoeläinten äänikonsertti on korvia huumaava. Ensimmäinen yö sademetsässä voi olla jopa pelottava, Sääksjärvi sanoo.

Elokuvissa sademetsät ovat vaarallisia paikkoja. Myrkylliset eläimet vaanivat joka pensaassa.

Tarinoissa on semmoinen 30 prosenttia tutkimusretkeilijälisää. Sorrun siihen joskus itsekin. Ilari E. Sääksjärvi

Sääksjärvi kertoo, että hän on selvinnyt kymmenistä matkoistaan pienin haverein. Hänen mukaansa enemmän riskejä on isoissa kaupungeissa, joiden läpi tutkijoiden pitää kulkea tutkimusalueille.

– Olen nuorille tutkijoille sanonut, että älkää liioitelko myrkkykäärme- tai anakondahyökkäyksiä. Tarinoissa on semmoinen 30 prosenttia tutkimusretkeilijälisää. Sorrun siihen joskus itsekin, Sääksjärvi naurahtaa.

Eniten viidakossa pelkää eksymistä. Tutkimusryhmällä on sääntönä, että yksin ei metsään lähdetä, vaikka matkaa hyönteisansalle olisi vain pari kilometriä. Valtavassa viidakossa ajan- ja paikantaju häviää nopeasti.

– Itsellenikin on käynyt pari eksymistä. Ensimmäinen on jäänyt parhaiten mieleen. Muutaman tunnin haimme uutta suuntaa.

Tutkimusretkeilijä eikä -matkailija

Ilari E. Sääksjärvi on tehnyt tutkimuksiaan Perussa Iquitosin kaupungin suunnalla. Hän puhuu omista matkoistaan tutkimusretkinä. Tutkimusmatka-sanan hän säästää entisaikojen kovia kokeille ja vaaroja uhanneille tutkijoille.

– Helsinki-Vantaalta lähdettyäsi olet vuorokauden kuluttua sademetsässä. Parisataa vuotta sitten pelkkiin matkoihin meni pari kuukautta.

Sen sijaan leirielämä muistuttaa Sääksjärven mukaan paljon sadan vuoden takaista. Siirtymiset tehdään kävellen tai kanooteilla.

Leiriin kannetaan ruoka mukana tai ruokavarastoa täydennetään paikallisella kalalla. Askeettisimmillaan tutkijat majailevat pressujen ja moskiittoverkkojen alla.

– Raskain asia on jatkuva kuumuus ja kosteus. Välineitä ei saa välttämättä kuivaksi missään välissä. Kovilla ovat varusteet ja mies.

Retkiltä on jäänyt paljon muistoja ja ystävyyssuhteita. Sääksjärvi tapasi Iquitosin kaupungissa myös vaimonsa.

Naantalin metsistä Amazonin viidakkoon

Ilari E. Sääksjärven innosti loispistiäisten pariin hänen lukio-opettajansa. Loispistiäisiä tunnetaan edelleen huonosti ja tutkijoita on maailmassa vähän, vain muutamia kymmeniä.

Olen nimennyt hyönteisiä myös appiukkoni tai meitä auttaneiden paikallisten asukkaiden mukaan. Ilari E. Sääksjärvi

1976 syntynyt naantalilainen oli jo lapsena kiinnostunut luonnosta ja linnuista. Hän ihaili brittiläistä tutkimusmatkailijaa, eversti Percy Fawcettiä. Isä kuljetti nuorta Ilaria bongausmatkoilla.

Vuosia myöhemmin poika nimesi ensimmäisen Perun Amazoniasta löytämänsä uuden loispistiäisen isänsä Taunon kunniaksi. Jossain päin sademetsää lentelee siis tälläkin hetkellä Amazopimpla taunoi.

– Olen nimennyt hyönteisiä myös appiukkoni tai meitä auttaneiden paikallisten asukkaiden mukaan.

Perun Amazoniasta löytyy myös hänen nimeään kantava loispistiäinen, Orthocentrus saaksjarvii. Sen on nimennyt Sääksjärven entinen opiskelija.

Löydettyjen lajien tutkiminen, kuvaaminen ja nimeäminen voi viedä kuukausia. Tutkimus alistetaan tiedeyhteisön arvioitavaksi ja mikäli kaikki on kunnossa, uusi laji kirjataan tietokantoihin. Sääksjärvi kertoo kokemuksen jo auttavan tunnistamaan uusia lajeja.

– Ensimmäisen uuden lajin löytäminen tuntui hienolta. Valitettavasti jossain vaiheessa siitä ei enää osaa niin paljon iloita. Mutta jos löytö on tarpeeksi iso, niin toki siitä vähän aikaa leijuu.

Loispistiäisten myrkyistä apua lääketieteelle

Perussa Iquitosin ympärillä olevat sademetsäalueet ovat tutkijoiden aarreaittoja. Vuoristolajit yhdistyvät sademetsälajeihin. Maaperä on liikkeessä, joet luiskahtelevat pois paikoiltaan. Sanotaan, että alueella ovat maailman monimuotoisimmat sademetsät.

Ilari E. Sääksjärven haaveihin on vuosien varrella tarttunut satoja tieteelle tuntemattomia hyönteisiä. Nimen hän on antanut noin 150:lle. Tutkimattomia näytteitä on vielä siltä ihan ensimmäiseltäkin eli 20 vuotta sitten tehdyltä matkalta.

Sääksjärven mukaan tutkimuksen tärkein tehtävä on luonnon monimuotoisuuden ymmärtäminen. Maailman luonnonsäätiö julkaisi marraskuussa raportin eläinten määrän vähenemisestä maapallolla. Sääksjärvi toteaa, että jos emme tiedä, paljonko lajeja on, emme tiedä miten paljon menetämme ihmisen toiminnan vuoksi.

–Toisaalta voimme tutkimuksen kautta kertoa, minne lajirikkaille alueille rajalliset suojeluresurssit ehkä kannattaa kohdistaa.

Loispistiäissä on professorin mukaan vielä hyödyntämätöntä potentiaalia. Niiden myrkyillä on antibioottisia vaikutuksia, jotka estävät bakteerien tai sienien kasvun. Ihmiskunta saattaisi pystyä hyödyntämään aineita lääketieteessä. Tutkimuksen kautta voisi myös löytyä uusia biologisia torjuntakeinoja esimerkiksi tuholaisten hallintaan.

Sademetsätutkijaa luonnollisesti huolettaa ihmisen toiminta. Sääksjärvi toteaa, että parikymmentä vuotta sitten hänen tutkimusalueillaan Perussa kaupunkiraja oli 35 kilometrin päässä. Nyt samalla alueella on kaupungin kaatopaikka enää 3 kilometrin päässä.

– Olen kiinnittänyt huomiota ääri-ilmiöiden lisääntymiseen. Sademetsässä on ollut hyvin pitkiä kuivia jaksoja, toisaalta tulvat ovat lisääntyneet.

”Isi en tahoo et lähee”

Turun yliopisto juhlii tänä vuonna yli 30-vuotista Amazonian tutkimushistoriaansa. Ilari E. Sääksjärvion vaihtanut tutkimusretket siistiin sisätyöhön Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön johdossa.

Hänen mukaansa yksiköllä on tärkeä rooli luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen ymmärtämisessä. Sääksjärvi kertoo nauttivansa työstään, mutta silti kenttäbiologi kaipaa takaisin sademetsään.

Luonnon monimuotoisuuden kartta on vielä hyvin valkoinen. Me yritämme tuoda siihen tutkimuksella väriläiskiä. Kun menee tarpeeksi kauas, löytää uutta. Ilari E. Sääksjärvi

– Tiukempina aikoina miettii, että olisipa kiva olla siellä Nanayjoen varrella, käydä vähän katsomassa hyönteispyydyksiä ja lajitella niitä illalla öljylampun valossa katoksen alla.

Sääksjärvi myöntää, että lähteminen ei silti olisi nykyään helppoa. Perhekeskeinen mies muistelee erästä tapausta muutaman vuoden takaa. Hänen vanhin tyttärensä oli oppinut juuri kirjoittamaan. Sääksjärvi oli lähdössä lyhyelle parin viikon matkalle. Aamulla hän löysi tyttärensä haparoivalla käsialalla kirjoittaman lapun: Isi en taho et lähee. Kahden viikon matka oli sen jälkeen tuskainen.

– Kyllä nykyään kärsin, jos joudun parin viikon työmatkan tekemään. Olen onnellinen, että olen saanut viettää pitkiä aikoja sademetsässä ja ulkomaisissa tutkimuslaitoksissa.

Sääksjärvi on palkittu useasti vuoden opettajana. Hän käy puhumassa Amazoniasta ja tutkimuksistaan. Muutama nykyinen yliopisto-opiskelija on ollut hänen luennoillaan jo pikkulapsena. Sääksjärvi hymyilee, puhuu innostuneesti ja nauraa paljon.

– Kun käyn puhumassa, puhun tuntemattomasta Amazoniasta ja tuntemattomasta planeetasta.

Sääksjärvi arvelee, että koko maailmasta kuvatut kaksi miljoonaa eliölajia vastaavat viidennestä kaikista olemassa olevista lajeista. Hyönteisten lisäksi viime vuosina on löytynyt uusia isojakin eläimiä, kuten esimerkiksi jokidelfiini-, anakonda-, jättiläisrotta- ja orankilajit.

– Luonnon monimuotoisuuden kartta on vielä hyvin valkoinen. Me yritämme tuoda siihen tutkimuksella väriläiskiä. Kun menee tarpeeksi kauas, löytää uutta.

Tampereen kaupungin perusopetuksen kaikissa kouluissa aamut alkavat ensi syksystä lähtien hieman myöhemmin. Kaupungin kasvatus- ja opetuspalvelujen johtoryhmä on päättänyt, että koulupäivät alkavat jatkossa kello 8.15–8.45.

Tampereen kouluissa on jo usean lukuvuoden ajan ollut toimintaohje, jonka mukaan koulujen ensimmäisen tunnin aloitusaika olisi myöhemmin kuin kello 8. Muutamissa kaupungin kouluissa koulut alkavat jo nykyisin kello 8.15 tai 8.30 ja osassa kouluja joillakin ryhmillä kello 9.

Kaupungin mukaan erityisesti yläkoululaisten koulupäivän olisi hyvä alkaa kello 8.30–8.45.

– Viimeaikaiset tutkimustulokset tukevat sitä käsitystä, että murrosikäisten koulupäivän olisi hyvä alkaa myöhemmin kuin kahdeksalta, kaupungin tiedotteessa todetaan.

Myös Helsingissä on pohdittu aikaisista kouluaamuista luopumista. Emma Karin (vihr.) aloite kahdeksan kouluaamuista luopumisesta jäi tiistaina kasvatus- ja koulutuslautakunnan kokouksessa pöydälle.

Sotkamolaisen harrastusvalokuvaajan Valtteri Mulkahaisen lempiaiheisiin kuuluvat karhut ja etenkin pienet karhut.

– Olen 57-vuotias. Olen itsestäni huomannut, että on tällainen ikään liittyvä kaipuu lapsenlapsiin. Pienet karhut ovat kuin pieniä lapsia. Samalla tavalla ne leikkivät keskenään, riitelevät, sitten taas leikkivät. Myös maailmalla ihmiset tykkäävät pienistä karhuista tosi paljon, Mulkahainen selittää innostustaan karhuihin.

Suloiset karhukuvat ovat poikineet Mulkahaiselle jo pari kansainvälisen valokuvauskilpailun voittoa. Viimeisimpänä Mulkahainen voitti kahdessa sarjassa muutama päivä sitten Comedy Wildlife Photography Awards -kilpailussa, joka nimensä mukaisesti palkitsee humoristisia villieläinkuvia.

Voittokuvia on julkaissut muun muassa Ison-Britannian yleisradioyhtiö BBC. Mulkahaisen karhukuvista uutisoitiin Ylellä myös vuonna 2014. Tuolloin kameraan oli tarttunut kuva tanssivista karhunpennuista.

– Vuosia ovat ystävät ja tuttavat sanoneet, että pitäisi osallistua kilpailuihin. Olen kuitenkin vähätellyt, että eivät ne ole niin hyviä. Nyt olen huomannut, että hyvänen aika, minähän pärjään, Mulkahainen kertoo.

Mulkahainen opettaa Sotkamon lukiossa liikuntaa ja terveystietoa. Lähes joka ilta hän nappaa kameran mukaansa ja lähtee luontoon.

– Sotkamo ja Vuokatti ovat kaunista aluetta. Tuntuu, että melkein joka kivi rannalla on kuvattu ja kaikki vaarat kävelty läpi, Mulkahainen sanoo.

Comedy Wildlife Photography -kisassa Mulkahainen voitti sarjat parhaasta kuvan nimestä ja parhaasta portfoliosta.

Karhukuvia Mulkahainen on käynyt ottamassa erityisesti Martinselkosessa Suomussalmen lähellä. BBC:n julkaisema kilpailukuva on otettu juuri siellä vuonna 2015.

Mulkahainen kertoo, että iso uroskarhu oli tullut lähelle emoa ja pentuja, minkä takia emo patisti pentunsa puuhun turvaan ja jäi itse viereen vartioimaan.

– Pennut olivat puussa puoli tuntia tai tunnin. Ne olivat kuin pienet lapset, eivät yhtään osanneet olla rauhassa. Sahasivat ylös ja alas puussa. Emo murahteli välillä ja ne palasivat taas ylös, Mulkahainen kuvailee tilannetta.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) on tänään perustuslakivaliokunnan kuultavana sote-uudistuksesta.

Kiurun lisäksi perustuslakivaliokuntaan saapuu myös sote-valiokunnan valiokuntaneuvoksia.

Jättimäisen sote-uudistuksen eduskuntakäsittely on edelleen kesken. Tällä hetkellä perustuslakivaliokunta tarkastelee sote-valiokunnan tekemiä mietintöluonnoksia. Valmistumisaikataulusta ei ole vielä tarkkaa tietoa.

Hallituksen tavoitteena on ollut, että suuri sote- ja maakuntauudistus saataisiin hyväksyttyä vielä tällä vaalikaudella eli ennen huhtikuun eduskuntavaaleja.

Matkaa on vielä jäljellä. Perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen sote-paketista vastaavan sote-valiokunnan pitäisi vielä tehdä lopulliset mietinnöt ennen kuin asiasta voidaan äänestää suuressa salissa.

Suuri kysymys on ollut, millaisia muutoksia perustuslakivaliokunta mahdollisesti vielä haluaa sote-mietintöpapereihin. Jos muutokset olisivat merkittäviä, kysymys on siitä, ehdittäisiinkö ne toteuttaa vielä tällä vaalikaudella.

Eduskunnalle on varattu täysistuntoja maaliskuun puoliväliin saakka.

Eduskuntavaalit pidetään 14. huhtikuuta.

Tänään vietetään valtakunnallista Lapsi mukaan töihin -päivää, jonka tarkoituksena on tutustuttaa lapset vanhempiensa tai muun läheisen aikuisen arkeen.

Mukaan on ilmoittautunut liki 800 työpaikkaa, kuten useita virastoja, ministeriöitä ja kuntia.

Lapsi mukaan töihin -päivään voi osallistua, vaikka lapsen vanhemmilla ei olisikaan työtä. Myös isovanhempi, kummi tai muu lapselle läheinen aikuinen voi ottaa lapsen mukaansa omalle työpaikalleen.

Lapsi mukaan töihin -päivänä lapsen ei ole tarkoitus tehdä varsinaista työtä, eikä päivän tarvitse kestää koko työpäivää. Se voi sisältää yhteisen esittelytilaisuuden, tutustumiskierroksia tai toimialaan liittyvää toiminnallista ohjelmaa.

Lapset pääsevät mukaan töihin esimerkiksi Pöyryllä, Tiedekeskus Heurekassa ja Turku Energialla. Mukaan ilmoittautuneita työpaikkoja on koottu listaan tapahtuman nettisivuille.

– Lapsi mukaan töihin -päivä näyttää vakiinnuttaneen asemansa osana lapsen oikeuksien viikon ohjelmaa. Lisäksi Lapsi mukaan töihin -päivä lähentää perheenjäseniä ja tarjoaa heille yhteisiä kokemuksia. Kiitämme jokaista mukaan lähtenyttä työpaikkaa, sanoo lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila tiedotteessa.

Lapsiasiavaltuutetun toimiston, Lastensuojelun Keskusliiton sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyössä järjestämää päivää vietetään nyt kolmatta kertaa.

Päivää vietetään YK:n lapsen oikeuksien viikon perjantaina. Päivään on otettu mallia vastaavista kansallisista päivistä, joita vietetään esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Britanniassa.

Vielä pari vuotta sitten entinen ralliautoilija Marcus Grönholm lähetti Black Friday -nimeä alennuskamppanjansa markkinoinnissa käyttäville yrityksille kieltokirjeitä.

Kirjeiden viesti oli, etteivät muut saa käyttää hänen vuonna 2012 MG Properties -perheyhtiölleen rekisteröimäänsä Black Friday -nimeä.

Kaksinkertainen ralliautoilun maailmanmestari uskoo, että hän toi Black Fridayn ensimmäisenä Suomeen syksyllä 2011. Silloin hänen omistamassaan kauppakeskus Strandissa Inkoossa vietettiin alennusmyyntejä Amerikan malliin, kiitospäivän jälkeisenä perjantaina.

– Keksittiin, että rekisteröidään tuotemerkki. Se meni ihan heittämällä läpi silloin, Grönholm muistelee.

Se voi johtua siitä, ettei Patentti- ja rekisterihallituksessa tuolloin vielä tunnistettu, että kyseessä voisi olla yleisesti käytetty sana.

Rallikuski ihmettelee viikoksi paisunutta kulutusjuhlaa

Black Friday ei kuitenkaan jäänyt pelkästään kauppakeskus Strandin ja Grönholmin konseptoiman kampanjan omaksi jutuksi.

Mukaan lähtivät myös suuret ketjuliikkeet, jotka viisveisasivat siitä, että tuotemerkki oli rekisteröity Grönholmin yritykselle.

Grönholm otti yhteen elektroniikkajätin kanssa, mutta ei enää jaksa olla näreissään. Hän ymmärtää, että Black Friday on liian yleisesti käytetty ilmaisu ollakseen tavaramerkki.

– Nykyään suhtaudun leppoisammin, sillä Black Friday tulee kuitenkin maailmalta ja netin kautta. Aiemmin ajattelin, että voin vielä tehdä jotain tälle asialle, hän sanoo ja lisää:

– Tilanne on mikä on. Patentti- ja rekisterihallitus teki virheen siinä, että antoi sen mulle silloin aikanaan.

Black Friday on kasvanut vuosi vuodelta massiivisemmaksi ja nyt alennusvillitys on venynyt jo koko viikoksi. Sitä Grönholm ei ymmärrä.

– Ennen se oli vain päivä ja se oli hyvä. Nyt suomalaiset haluavat viikkotolkulla kulutusjuhlaa. Se ei ole enää sama pointti kuin minulla.

Black Fridayn suomalaisilla juurilla Inkoossa on myös tänään alennusmyyntihulabaloota, mutta tavaramerkin omistaja ei ole itse paikalla.

– Lähden ulkomaille. En ole mukana tässä hässäkässä.

Ruka Nordicin maailmancupin tapahtumaan ei takavuosien tapaan jonoteta talkoisiin. Tapahtuman kannalta elintärkeä talkootyön järjestely on muuttunut rekrytoinniksi ja tarkkaan suunnitelluksi yhteistyöksi useiden osapuolten kesken.

Viikonlopun suurtapahtumassa on mukana muun muassa 300 opiskelijaa, joiden merkitys kisojen läpiviemiseksi on kasvamassa lähes korvaamattomaksi. Suurin osa opiskelijoista, yli 200, työskentelee ravintolapalveluiden parissa. Kisoja on rakentamassa tänä syksynä yhteensä noin 750 talkoolaista.

Ruka Nordicin pääsihteeri Seppo Linjakumpu kertoo, että he ovat pohjustaneet yhteistyötä oppilaitosten kanssa jo vuosia. Hänen mukaansa myös oppilaitokset ovat oivaltaneet yhteistyön merkityksen koulutuksen kannalta.

– Onhan sillä hintansa, kun majoitamme, ruokkimme ja kuljetamme opiskelijat, mutta tämä on iso porukka, joka on motivoitunut tekemään kovasti töitä tapahtumassa, Linjakumpu toteaa.

Talkoolaisia ympäri Suomen

Kolmensadan opiskelijan talkooryhmästä vain viitisenkymmentä tulee Kuusamosta keskiasteen oppilaitoksista. Työharjoitteluun Rukalle talkootyön ohessa on saapunut nuoria lähialueilta, muun muassa Rovaniemeltä, Vuokatista ja eri puolilta Pohjois-Pohjanmaata.

Kaukaisin opiskelijaryhmä, reilut 30 nuorta, on saapunut Rukalle jo kaksi viikkoa sitten Porvoosta Haaga-Helian ammattikorkeakoulusta. Kyseinen opiskelijaryhmä opiskelee talkoiden ohessa matkailua.

Rukalle Haaga-Helian opintojaan täydentämään saapuneen porvoolaisen Anni Määttäsen mukaan talkootöihin osallistuminen oli erinomainen mahdollisuus hakea kokemusta alalle hieman toisesta näkövinkkelistä.

– Meillä on opiskeluissa mahdollisuus suuntautua esimerkiksi tapahtumajärjestämisen alueelle ja sen vuoksi tämä kokemus on esimerkiksi sitä silmällä pitäen kullan arvoista, Määttänen kertoo.

Harjoittelu Rukalla kartuttaa opiskelijoiden opintopisteitä. Talkootyö opiskelijoille on vapaaehtoista. Ajatus osallistumisesta kumpusi vuosi sitten Ruka Nordic -tapahtumassa kisajärjestäjien ja kisoissa ravintolatoiminnoista vastaavan Marika Paanasen neuvotteluissa.

– Opettajien ja koulun näkökulmasta tämä on äärimmäisen hyvää työssäoppimista matkailualan opiskelijoille, Paananen toteaa.

Vuolaasti kokemustaan kehuva Määttänen on talkootöissä ensimmäistä kertaa elämässään.

– Täällä on tosi hyvä fiilis. On kiva nähdä, että sekä kokeneet talkoolaiset että uudet työntekijät tekevät saumattomasti yhteistyötä. Ehdottomasti olen valmis lähtemään tämän kokemuksen perusteella talkoisiin jatkossakin, Määttänen sanoo.

Anni Määttäsen ja opiskelijakavereidensa talkootyön sisältö on monipuolista liikkuen ravintolatyöstä hiihtostadionin mainosaitojen rakentamiseen.

Yhteisöllisyys koukuttaa

Kuusamolainen Keijo Lehtinen kuuluu talkoolaisten kokeneeseen kaartiin. Hän on talkoillut Ruka Nordicissa tapahtuman alusta saakka, pian 20 vuoden ajan.

– Yhteisöllisyys. Se vetää minut vuosi toisensa jälkeen. Täällä on mukavat talkookaverit, joilla kaikilla on tavoitteena järjestää mahdollisimman hyvät kisat, Lehtinen sanoo.

Talkoolaisia ei tapahtumaan löydy jonoksi saakka. Vuosittain tapahtuman järjestäjät houkuttelevat talkooväkeä Ruka Nordiciin myös perinteisin keinoin, ilmoituksilla paikallisissa tiedotusvälineissä.

Kisojen pääsihteeri Seppo Linjakumpu kertoo, että kuusamolaisten perusluonne on sellainen, etteivät he lehti-ilmoituksen perusteella tule ovelle kolkuttelemaan, vaan he odottavat erillistä pyyntöä talkoisiin.

– Ja usein he lähtevätkin, jos heitä erikseen pyytää, Linjakumpu sanoo.

Talkooväen määrä kasvaa

Ensimmäisessä Ruka Nordic -tapahtumassa talkoolaisia oli mukana tarkalleen 623. Nyt talkooväen määrä on kasvanut reiluun 750:een.

Talkootunteja tehdään Ruka Nordicissa tapahtuman pääsihteeri Seppo Linjakummun laskelmien mukaan noin 14 000.

– Jos esimerkiksi yhden talkootyötunnin arvo on noin kymmenen euroa, voi siitä laskea kuinka arvokasta työtä talkoolaiset tekevät, Linjakumpu toteaa.

Linjakumpu muistuttaa, etteivät talkoolaiset tee töitä suoraan tapahtumaa järjestävän seuran Kuusamon Erä-Veikkojen kassaan. Seura tilittää korvauksia talkoisiin osallistuville erillisten sopimusten mukaan. Korvauksen talkootyöstä saa muun muassa Erä-Veikkojen sisarseurat Kuusamon Pallo-Karhut ja Kuusamon Naisvoimistelijat, jotka osallistuvat kisatapahtumien järjestelyihin palkkiota vastaan.

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) sanoo, että yksittäistä vastausta ministeriön ongelmiin ei pysty antamaan. Helsingin Sanomat kertoi torstaina, että ministeriön lainvalmistelu on sekaisin, ja lisäksi virkamiehet kärsivät uupumuksesta ja huonosta johtamisesta eikä ylitöistä makseta.

– Työtyytyväisyysbarometri tehdään vuosittain. Sieltä täytyy lähteä etsimään selitystä, mikä on tilanne. Uskoakseni löytyy kritiikkiä, että asiat eivät ole parhaimmalla mahdollisella tavalla, Pirkko Mattila kommentoi Yle Radio 1:n Ykkösaamussa perjantaina.

– Kaikki viestit eivät välttämättä kantaudu 6. kerrokseen, Mattila jatkoi.

Mattila myös totesi, että ministeriöön on patoutunut töitä hallituskausi toisensa jälkeen.

Työtyytyväisyysbarometri tehdään vuosittain. Sieltä täytyy lähteä etsimään selitystä, mikä on tilanne. sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.)

Pitkän juristiuran ministeriössä tehnyt Pia-Liisa Heliö kertoi Yle Radio 1:n Ykkösaamussa suorasanaisesti oman näkemyksensä ministeriön tilanteesta. Heliö korostaa, ettei hän halua lyödä ketään, vaan ilmaista syvän huolensa tilanteesta: sosiaali- ja terveysministeriö kun on ministeriö, jossa tehdään monen kansalaisen arkeen vaikuttavaa lainsäädäntöä.

– Kaikkein kauheinta on kiire. Lainsäädännön valmistelujonossa on ollut jopa vuosikymmeniä tärkeitä lakihankkeita.

Kokeneita valmistelijoita sitoo sote-uudistus

Yksi tällaisista on esimerkiksi ihmisten liikkumavapauden rajoittaminen tai muiden pakkotoimien kohteeksi joutuminen sosiaali- ja terveydenhuollossa.

– Vuonna 1993 tulin ministeriöön, ja muistaakseni 1995 tehtiin ensimmäinen selvitys tilanteesta. Vieläkään lakia ei ole. Yksi yritys oli, mutta se kaatui eduskunnassa nimenomaan perustuslaillisiin kysymyksiin eli lainvalmistelijoilla ei ole riittävästi aikaa ja osaamista, Heliö kuvailee.

Heliö myös sanoo, että sosiaali- ja terveysministeriöstä on jäänyt tai jäämässä pois paljon kokeineita lainvalmistelijoita ja sote-uudistukseen on sidottu paljon valmistelijoita. Se taas on Heliön mukaan johtanut siihen, että nuoria, kokemattomia juristeja laitetaan valmistelemaan isoja lakihankkeita, välttämättä ilman suurempaa kokemusta lainvalmistelusta.

Yksi kesällä ministeriön jättänyt juristi sanoi, että ihan oksetti kun taas aloitti korjaamaan samaa asiaa uudestaan. pitkän juristiuran ministeriössä tehnyt Pia-Liisa Heliö

Tavatonta ei ole ollut sekään, että juristit ovat joutuneet palaamaan tekemään jotain sellaista asiaa, joista he ovat aiemmin yrittäneet sanoa, ettei asia toimi näin.

– Meitä juristeja ei uskota johtoportaassa, kun jotain asiaa ei voida toteuttaa. Yksi kesällä ministeriön jättänyt juristi sanoi, että ihan oksetti kun taas aloitti korjaamaan samaa asiaa uudestaan, Heliö kommentoi.

Heliö oli sosiaali- ja terveysministeriössä parikymmentä vuotta töissä. Toukokuussa hän jäi eläkkeelle tietosuojajuristin tehtävästä.

Lue lisää:

Miksi lakiesitys viipyi ja miksi siitä tuli kehno? Virkamies vastaa

Analyysi: “Kauas pilvet karkaavat, turhaan niitä tavoitat” – siinäkö sotenkin kohtalo?

Pirkanmaan käräjäoikeudessa käsitellään kokaiinivyyhtiä.

Jutussa vaaditaan pääepäillylle neljän vuoden vankeusrangaistusta törkeästä huumausainerikoksesta.

Haastehakemuksen mukaan hän on hankkinut vajaat 500 grammaa kokaiinia, josta valtaosan hän on myynyt. Rikokset ovat tapahtuneet vuoden 2016 syksystä vuoden 2018 kevääseen.

Päätekijäksi epäilty on myynyt kokaiinia keskimäärin 110 euron grammahinnalla eli hyötynyt rikoksesta yli 50 000 euroa.

Kokaiinin lisäksi juttuvyyhdissä on myyty ja ostettu muun muassa kannabista ja subutexia.

Kahdelle muulle syytetylle vaaditaan kolmen vuoden sekä kolmen vuoden ja kahden kuukauden vankeutta.

Toisiinsa yhteydessä olevissa eri huumeisiin liittyvissä rikoksissa on yhteensä 17 syytettyä. Heistä osalle vaaditaan ehdollista vankeutta, osalle sakkoja.

Sisä-Suomen poliisi pääsi liigan jäljille keväällä.

Lue lisää:

Iso kokaiiniliiga jäi kiinni Tampereella, peräti 17 epäiltyä – "Taistelu on hävitty, mutta sotaa ei"

Yle julkaisi torstaina yhdeksän eduskuntapuolueen näkemyksiä tulevaisuuden sosiaaliturvasta. Yle pyysi Helsingin yliopiston professorin Heikki Hiilamon ja köyhyyttä tutkivan professori Juho Saaren näkemyksiä kysymysten valmistelussa.

Hiilamo kävi läpi myös puolueiden vastaukset. Niissä näkyy selkeitä jakolinjoja, mutta myös paljon yhdenmielisyyttä. Professori povaakin suomalaisille pienituloisille hyviä uutisia.

– Uudistuksen idut on nähtävissä.

Yle listasi professorin havainnot kuuteen kohtaan.

1. Puolueita taitaa oikeasti kiinnostaa

Vuosikymmenten saatossa rampautunutta sosiaaliturvaa on yritetty remontoida aiemminkin. Uudistusta yritti esimerkiksi Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen Sata-komitea, jonka työ tyssäsi lopulta työmarkkinajärjestöjen vastustukseen.

Hiilamo syyttää tapahtuneesta puolueita, jotka valmistautuivat työhön huonosti. Nyt puolueilla on toinen ääni kellossa.

– Vastauksista käy ilmi, että on tehty kotiläksyjä. Puolueet ovat tehneet omia mallejaan ja pystyvät vastaamaan niiden pohjalta. Toki toisissa puolueissa enemmän kuin toisissa, hän sanoo.

Hiilamon mukaan se kertoo aidosta halusta uudistustyöhön, mikä on välttämätöntä uudistuksen kannalta. Oli tulevan hallituksen kokoonpano mikä tahansa.

– Tuntuu siltä, että puolueilla on vahva tahto mennä eteenpäin. On edellytyksiä tehdä uudistuksia, jotka parantaisivat köyhän tilannetta.

2. Tukia yhteen, byrokratia vähenee – eroon "Bermudan kolmiosta"

Olennaisin yhdistävä tekijä puolueiden vastauksissa on halu vähentää byrokratiaa yhdistämällä etuuksia toisiinsa.

– Että voitaisiin yhdistää köyhän ihmisen etuuksien Bermudan kolmio. Eli työmarkkinatuki, toimeentulotuki ja asumistuki, Hiilamo sanoo.

Tämä olisi helpotus köyhille. Nykyinen useista tuista koostuva järjestelmä synnyttää katkoksia tukien saantiin ja tekee työnteosta kannattamatonta.

Esimerkiksi väliaikaiseksi tarkoitettua toimeentulotukea haetaan käytännössä pitkäaikaiseen tarpeeseen, koska asumistuki ja työmarkkinatuki eivät riitä elämiseen. Toimeentulotuen varassa elävän ei välttämättä kannata ottaa työkeikkaa vastaan, koska kaikki lisätulot vähentävät toimeentulotukea.

– Se lisää byrokratiaa ja tarkoittaa huonoja kannustimia.

3. Perustuloa ei horisontissa – rahan eteen on jatkossakin tehtävä jotain

Toinen vastauksissa vahvasti näkyvä tahtotila on se, että tuen on jatkossakin oltava vastikkeellista. Eli se, että rahaa saadakseen on tehtävä jotain, oltava aktiivinen.

– Näyttäisi siltä, että edelleen on haettava työtä, haettava opiskelupaikkaa, osoitettava aktiivisuutensa. Jotta saa ainakin korkeamman tuen kuin pelkän perustason.

Se tarkoittaa, että esimerkiksi vasemmistoliiton ja vihreiden kannattamaa universaalia perustuloa tuskin otetaan käyttöön lähitulevaisuudessa.

Hiilamo ei kuitenkaan usko, että puolueiden näkemyserot johtaisivat pattitilanteeseen tulevissa hallitusneuvotteluissa.

– Perustulolla on selkeästi suurta kannatusta. Luulen, että paras tapa olisi jatkaa kokeiluja ja edetä asiassa pienillä askeleilla.

4. Kukaan ei vaadi leikkauksia tukiin, toistaiseksi

Tukien yhdistäminen saa kannatusta läpi puoluekentän. On kuitenkin liian aikaista sanoa, mikä tällaisen "yleistuen" taso olisi rahallisesti.

– Vastauksista käy ilmi, että siitä on hyvin erilaisia käsityksiä. Siitä tullaan vääntämään kättä, Hiilamo sanoo.

Hiilamon mielestä myönteistä kuitenkin on, että yksikään puolueista ei ole ottanut tavoitteekseen tuen tason alentamista.

– Tuntuu siltä, että nykyisiltä tasoilta lähdetään tekemään uudistusta. Voi olla, että voidaan tehdä uudistus, joka ei tarkoita säästämistä.

Leikkauksia ei kuitenkaan ole tapana vaatia ennen vaaleja. Voisiko puolueiden mieli yllättäen muuttua vaalien jälkeen?

– Onhan se aina mahdollista. Mutta uskon, että tilanne on positiivisempi kuin neljä vuotta sitten.

5. Kokoomus ei antaisi toimeentulotukea asumismenoihin – "vaikutukset olisivat katastrofaaliset"

Yhdeksän puolueen linjoissa on luonnollisesti jyrkkiä erimielisyyksiä. Joukosta erottuvia kantoja edustaa esimerkiksi kokoomus, jonka mielestä työttömyysetuuksien tulisi olla kokonaan vastikkeellisia.

Kokoomuksen mielestä toimeentulotuella ei myöskään pitäisi korvata pitkäaikaisia asumismenoja. Se tarkoittaisi merkittävää heikennystä köyhimpien ihmisten tilanteeseen, Hiilamo sanoo.

– Vaikutukset olisivat katastrofaaliset. Kaikkein köyhimmät joutuisivat muuttamaan nykyisistä asunnoistaan, ja voisivat joutua jopa asunnottomiksi.

6. Perussuomalaisille sosiaalipolitiikkakin on maahanmuuttopolitiikkaa

Puolueiden joukosta erottuu myös perussuomalaiset, joka linkittää lähes kaikki vastauksensa maahanmuuttoon.

– Siellä sosiaalipoliittiset uudistukset nähdään pelkästään maahanmuuttonäkökulman kautta. Muilla puolueilla ei ole tällaista lähestymistapaa.

Perussuomalaisten näkökulma on siis se, että sosiaalipolitiikalla tulisi torjua haitalliseksi nähtyä maahanmuuttoa, Hiilamo tarkentaa.

– Ajatellaan että suomalainen perusturva olisi maahanmuuttajille houkuttelevaa.

Lue myös:

Ylen tukikysely paljastaa kaksi jyrkkää jakolinjaa puolueissa: Sosiaaliturvan vastikkeellisuus ja perustulo

Analyysi: Seuraava hallitus kasataan SDP:n ja kokoomuksen ympärille, jos se on sosiaaliturvan mallista kiinni

Selviätkö vuoden tukiviidakossa? Ylen perusturvapeli luo silmäyksen pienituloisen stressaavaan arkeen

"Kysyin työkkäristä neuvoa, virkailija neuvoi googlaamaan" – 7 asiaa, jotka ottavat työtöntä päähän

Kanta-Hämeen käräjäoikeus on tänään perjantaina tuominnut jätehuoltoyhtiö Ekoport Turku Oy:n entisen toimitusjohtajan ympäristön turmelemisesta. Mies tuomittiin 70 päiväsakon rangaistukseen eli maksettavaksi koitui 1 890 euroa sakkoa ja lisäksi Hämeen ELY-keskuksen oikeudenkäyntikuluja vajaat 3 500 euroa.

Määrässä huomioitiin, että hän oli kuitenkin kieltänyt uuden jätteen tuomisen alueelle kesällä 2014. Lisäksi varsinaista öljyvuotoa ei ole tapahtunut eikä ympäristö pilaantunut. Ympäristön turmeleminen on kuitenkin vaarantamisrikos eli tuomitsemiseen riittää, että turmeltumiseen on ollut ilmeinen vaara.

Kokeellisen jätteenkäsittelylaitoksen piti muuttaa kotitalousjätteet dieseliksi, mutta prosessia ei koskaan saatu toimimaan kunnolla. Tuotantolaitoksella ei ollut tekoaikaan voimassa olevaa ympäristölupaa ja tuotantolaitoksen koetoimintalupakin päättyi 31. joulukuuta 2014. Yhtiö asetettiin konkurssiin helmikuussa 2015.

Ongelmajätekontit jäivät Forssaan vuosikausiksi, eikä varaton konkurssipesä pystynyt maksamaan jätteiden hävittämistä.

Jätteet taivasalla

Tuomion mukaan toimitusjohtaja oli toimiessaan vastuuasemassaan jättänyt tai hylännyt ainakin 116 kuutiota vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa tahnamaista öljyjätettä Ekoport Turku Oy:n ja sittemmin Ekoport Turku Oy:n konkurssipesän hallinnassa olleelle kiinteistölle. Kontit lojuivat Forssan Kiimassuontiellä kesäkuun 2014 ja helmikuun 2015 välisenä aikana.

Rakennuksen ympärille ulos oli jätetty vähintään 100 kuutiota jätettä taivasalle ja ilman asianmukaisia suojauksia. Jätteitä säilytettiin myös sisätiloissa, joissa oli ollut kaksi avointa viemärikaivoa. Niiden kautta onnettomuustilanteissa haitta-aineet olivat vaarassa päästä yleiseen viemäriverkostoon.

Käräjäoikeus totesi toimitusjohtajan olleen varmuudella tietoinen vaarallisten jätteiden varastointiin liittyneistä ongelmista ja valvontaviranomaisen vaatimuksesta ongelman poistamiseksi ja korjaamiseksi.

Käräjäoikeuden antama tuomio ei ole lainvoimainen.

Vuokranantajat maksumiehiksi

Sotkun maksajiksi päätyivät Hämeen ELY-keskuksen päätöksellä lopulta vuokranantajat: turkulainen kiinteistösijoittaja, jonka Ekoportille vuokraamissa varastotiloissa kontit olivat, sekä Forssan kaupunki. Kaupunki oli vuokrannut Ekoportille koelaitoksen tontin.

Kaupunki hävitytti Kiimassuolle jääneitä kontteja alkukesästä.

Suomen ympäristökeskus antoi heinäkuussa päätöksen jätteiden siirrosta. Suomen Öljykierrätys on vienyt varastohallissa säilytettyjä jäteöljykontteja hyödynnettäväksi Viroon kahdessa eri laitoksessa. Lupa jätesiirroille on voimassa ensi vuoden huhtikuuhun saakka.

Yhdysvalloista Suomeen levinneet Black Friday -alennusmyynnit tuovat selvän piikin mainosmyyntiin.

Alma Median mediaratkaisujen johtaja Tiina Järvilehto kertoi Radio Suomen Päivän haastattelussa perjantaina, että Black Friday on näkynyt mainosmyynnissä parin viime vuoden ajan.

– Alma Median maakuntalehdissä ja Iltalehden printtilehdessä mainosmyynti on kaksinkertainen normaaliin perjantaihin verrattuna. Digin puolella, mikä kattaa myös mobiilin, yksittäinen päivä on 20–30 prosenttia normaalia perjantaita voimakkaampi myynnillisesti.

Järvilehto lisää, että Black Friday on laventunut koskemaan koko viikkoa ja jopa seuraavaa maanantaita, mikä tuo mainoksia useammalle päivälle.

Digin puolella yksittäinen päivä on 20–30 prosenttia normaalia perjantaita voimakkaampi myynnillisesti. Alma Median mediaratkaisujen johtaja Tiina Järvilehto

Lehdissä mainoksille riittää tilaa, koska sivuja saa lisättyä, mutta digin puolella on tungosta.

– Digin puolella olemme myyneet täyteen parhaat paikat. Muun muassa Iltalehden etusivu on sellainen, jossa on ollut kapasiteettihaastetta. Se on aiheuttanut sen, että osa mainostajista varaa jo ensi vuodeksi parhaita paikkoja, Järvilehto kuvaili Radio Suomen Päivässä.

Järvilehto sanoo, että heille Black Friday näyttäytyy yhtenä isoimmista myyntipäivistä.

– Black Friday on kauppiaille tärkeä. Esimerkiksi Gigantti on kertonut julkisesti, että he ovat tuplanneet myyntinsä viime vuosina kyseisenä päivänä ja odottavat myynnin ylitystä tällekin päivälle.

Lue lisää:

Black Friday venyy jo koko viikoksi – professori: "Kiistatta tulee mieleen, onko tässä mitään järkeä"

Marcus Grönholm ei enää taistele Black Friday- tuotemerkkinsä puolesta: Tekivät virheen kun antoivat sen minulle"

Lapin lumettomuuteen on luvassa helpotusta, kun pohjoisessa sataa vihdoin lunta tänään perjantaina.

Ylen meteorologin Kerttu Kotakorven mukaan aamupäivän aikana lunta sataa noin sentin verran Pohjois- ja Itä-Lappiin. Käsivarressa lunta voi tulla enemmänkin.

Illalla Lappiin leviää toinen sadealue, joka tuo mukanaan selvästi enemmän lunta. Illan ja yön aikana lunta voi kertyä enimmillään noin 10 senttiä, Kotakorpi ennustaa. Lumisadealue on kuitenkin hajanainen ja joillain alueilla lunta ei välttämättä tule lainkaan.

Tällä hetkellä Lapissa on lunta vain muutamalla paikkakunnalla. Lumen puute on aiheuttanut harmaita hiuksia alueen matkailuyrittäjille. Lumettomuus on noteerattu ulkomaita myöten, ja brittimedia on kutsunut vähälumista Lappia vitsikkäästi "Craplandiksi".

Viikonloppuna aurinko pääsee ainakin pilkahtelemaan

Tänään perjantaina on vielä pilvistä, vaikka pohjoisessa ja lännessä aurinko voi pilkahdella. Lämpötilat ovat koko maassa -5:n ja +2 asteen välillä koko maassa. Kylmä tuuli saa tosin sään tuntumaan koleammalta.

Kotakorven mukaan lunta voi tulla Lapissa vielä lauantaina ja sunnuntaina muutama sentti siellä täällä ja etelässäkin maa voi olla sunnuntaiaamuna paikoin valkoinen.

Muutoin viikonlopun sää on melko aurinkoinen. Etenkin sunnuntai on aurinkoinen päivä, Kotakorpi sanoo.

Viikonloppuna sää kylmenee ja kylmä tuuli saa ilman tuntumaan entistä kylmemmältä.

Sää jatkuu kylmänä myös ensi viikon alussa. Pakkasta on koko maassa päivisin nollasta kymmeneen astetta.

Askarteluliikkeissä eletään vuoden kiivainta sesonkia.

– Heti kesälomien jälkeen elokuussa liikkeellä ovat jälleenmyyjät, syksyn myötä heräävät harrastajat ja joulua kohti myynti vain kiihtyy, kertoo yrittäjä Sirpa Saviluoto askarteluliike Charlotasta.

Saviluodon mukaan askartelutrendit vaihtuvat tiuhaan. Uuden tulemisen on kokenut vanhoista tutuista koristeista muun muassa himmeli. Sen suosio lähti nousuun muutama vuosi sitten uusien materiaalien myötä.

– Siitä on tullut kestosuosikki. Oljen tilalla ovat uudet materiaalit, erilaiset pillit ja putket. Lasihimmeli ei mene ole kovin herkästi rikki, toisin kuin ehkä luulisi. Lasi kestää käsittelyä hyvin, toisin kuin olki.

Eikä himmeli kuulu enää vain jouluun, nosteessa ovat muun muassa erilaiset sisustushimmelit.

– Ihmiset hakevat ideoita netistä ja sosiaalisesta mediasta. Sieltä löytyy vaikka mitä, Saviluoto sanoo.

Uudet materiaalit innoittajina

Himmelin suosion nousun vahvistaa myös Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:n viestinnästä vastaava Johanna Aydemir.

– Se on todella suosittu.

Yksi syy uusien materiaalien käyttöön oljen tilalla löytyy Aydemirin mukaan siitä, että olkea ei ole saatavilla.

– Viime kesä oli erityisen huono, eikä pussitetun oljen tuottaminen ja toimittaminen vähittäiskauppaan taida muutenkaan lyödä leiville.

Tämän syksyn hitiksi Aydemir nostaa sisustustaulut, joissa valmis tai itsemaalattu maisemakangas viritetään kehikkoon ja sen taakse kiinnitetään led-valolaput. Myös tonttuovet tulevat taas.

– Niitä on askarreltu pari vuotta. Pieni, noin kymmenen sentin korkuinen ovi rakennetaan lattiarakoon ja kuvitellaan, että siitä ne tontut kulkevat.

Joka kolmas harrastaa käsillään

Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:n tuoreen tutkimuksen mukaan kolmasosa suomalaisista tekee käsitöitä jossakin muodossa ainakin satunnaisesti.

Mieluiten suomalaiset neulovat, virkkaavat, nikkaroivat ja tekevät pienoismalleja. Myös sisustukseen ja tuunaukseen liittyvä tekeminen kiinnostaa.

Tärkein motiivi käsillä tekemiseen, erityisesti naisilla, on virkistys ja rentoutuminen.

Rahaa suomalaisilta kuluu käsityöharrastukseen satasen verran vuodessa. Aktiiviharrastajilla materiaali- ja muut kulut nousevat reiluun neljään sataa euroon vuodessa.

– Summat eivät ole juurikaan muuttuneet, jos vertaa vastaavaan, kaksi vuotta sitten tehtyyn selvitykseen, sanoo Johanna Aydemir.

Harrastajien materiaaleihin käyttämät summat saattavat kuitenkin vaihdella suuresti.

– Materiaaleja hamstrataan ja varastoja kasvatetaan pitkällä aikavälillä. Niitä kierrätetään ja kerätään myös luonnosta, Johanna Aydemir tietää.

Verkko on tärkeä työvälinen yrittäjälle ja jälleenmyyjätkin tekevät useimmiten tilauksensa sitä kautta. Askartelukaupan ovi käy kuitenkin tiuhaan joulun alla Hollolassa.

– Meillä käy asiakkaita ympäri Suomea, kertoo Sirpa Saviluoto.

Suomen suurimpiin kuuluvaa askartelualan yritystä Hollolan ohella Helsingissä pyörittävän Saviluodon ohjelmaan kuuluvat myös lukuisat messut.

– Olemme olleet mukana noin kymmenessä askartelualan tapahtumassa ympäri Suomea tänä vuonna.

Lue myös: Joulu saattaa livahtaa tosifanin mieleen jo kesällä –"Joulu on karvanauhoilla ja led-valoilla koristeltu majakka, joka luotsaaläpi syksyn"

Savonlinnassa kesällä kadonneen naisen taposta syytetty miesystävä piilotti naisen ruumiin metsään kaivamaansa kuoppaan, ilmenee syyttäjän perjantaina julki tulleesta haastehakemuksesta. Syyttäjä vaatii 32-vuotiaalle miehelle vankeusrangaistusta taposta ja hautarauhan rikkomisesta.

Kolmikymppinen nainen katosi heinäkuussa syntymäpäiväjuhlien jälkeen, ja poliisi alkoi nopeasti epäillä henkirikosta. Pian poliisi pidätti naisen kanssa seurustelleen syytetyn, joka kertoi tuoreeltaan myötävaikuttaneensa naisen kuolemaan Syyttäjän mukaan mies tappoi naisen asuntonsa kylpyhuoneessa juhlista lähtemisen jälkeen pahoinpitelemällä tätä.

– (Syytetty) on kohdistanut (uhriin) voimakasta ja määrällisesti runsasta väkivaltaa, joka on kohdistunut pääasiassa uhrin päähän, syyttäjä sanoo syytekirjelmässä.

Ilta-Sanomien ja MTV:n uutisten mukaan nainen oli raskaana syytetylle kuollessaan ja epäiltyä rikosta edelsi riita edellisistä kumppaneista.

Kuljetti ruumiin autolla Savonlinnasta Juukaan

Naisen ruumista ehdittiin etsiä viikon verran, kunnes poliisi löysi ruumiin miehen kertoman avulla. Ruumis löydettiin vajaa viikko tapahtuneen jälkeen Juuasta.

Mies oli syyttäjän mukaan raahannut kuolleen naisystävänsä ulos asunnosta ja kuljettanut tämän henkilöauton takakontissa Savonlinnasta Juukaan käyden välillä muun muassa Joensuussa. Sen jälkeen hän oli paketoinut naisen ruumiin teollisuusmuoviin ja raahannut tämän metsään, jonne hän hautasi sen kaivamaansa kuoppaan.

Syyttäjän mukaan mies syyllistyi hautarauhan rikkomiseen, koska käsitteli ruumista pahennusta herättävällä tavalla.

Syytetty mies on tunnustanut muun muassa lyöneensä naisystäväänsä kolmesti nyrkillä kasvoihin ja piilottaneensa ruumiin syyttäjän kuvaamalla tavalla. Hän on kuitenkin kiistänyt syyllistyneensä tappoon tai hautarauhan rikkomiseen.

Jos miestä ei tuomita taposta, syyttäjä vaatii hänelle toissijaisesti rangaistusta törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta. Tapauksen käsittely alkoi perjantaina Etelä-Savon käräjäoikeudessa.

Jyväskylään kaavaillaan laajaa luovien terapioiden koulutuskeskittymää. Yliopistotasoista koulutusta saisivat musiikkiterapeuttien lisäksi myös kuvataiteen, tanssiliikunnan ja kirjoittamisen terapeutit. Kaikille yhteiseksi ammattinimikkeeksi tulisi taideterapeutti.

Jyväskylän yliopistossa on pitkään koulutettu musiikkiterapeutteja, mutta nyt luovien terapioiden koulutusta pohditaan uudelta pohjalta.

– Mitäpä jos se olisi vähän laajempi kuin pelkästään musiikkiterapia, että siihen tulisi näitä muita luovia terapioita mukaan, sanoo hankkeen valmistelija, musiikkiterapian professori Jaakko Erkkilä.

Tukeva pohja kaavailulle tulee siitä, että yliopistossa luovat alat on yhdistetty musiikin, taiteen ja kulttuurin laitokseksi.

– Vielä pari kolme vuotta sitten oli vain musiikin laitos eli tässä on nyt mukana laajempaa asiantuntijapohjaa, sanoo Erkkilä.

Jyväskylässä toimivat tanssiliiketerapeutit pitävät luovien terapioiden yhteistä koulutushanketta erittäin hyvänä. Se nostaisi kaikkien mukana olevien terapioiden arvostusta ja asemaa, arvioi tanssiliiketerapeutti ja psykoterapeutti Auli Kurvinen.

– Ainakin tulisi paljon voimavaroja kun saataisiin osaamista yhteen.

Jyväskylästä on jo tullut Suomessa luovien terapioiden keskus. Jyväskylän yliopistossa on Suomen ainoa musiikkiterapian professuuri (Jyväskylän yliopisto), paljon tutkimustoimintaa ja Eino Roiha -säätiö, jonka puitteissa luovia terapeutteja koulutetaan jo nyt, tosin ilman valtionapuja. Tämän vuoksi koulutus tulee opiskelijoille kalliiksi, esimerkiksi musiikkiterapian koulutus maksaa opiskelijalle noin 15 000 euroa. Säätiö on myös ainut paikka Suomessa, missä voi opiskella tanssi-liiketerapiaa (Suomen Tanssiterapiayhdistys).

Luovan terapian koulutusta on tarkoitus järjestää yhteistyössä muun muassa yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Eino Roiha -säätiön kesken.

– Täällä on varmasti valtakunnan parhaat edellytykset, uskoo Erkkilä.

Ammattinimikkeeksi taideterapeutti

Samassa yhteydessä on tarkoitus ratkaista myös luovan terapian pitkään vireillä ollut ammattinimikeasia.

– Siitä on käyty keskusteluja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, sanoo professori Jaakko Erkkilä.

Ministeriö on Erkkilän mukaan samoilla linjoilla Jyväskylän suunnitelmien kanssa siitä, että ammattinimike ratkaistaan todennäköisesti ryhmäkysymyksenä.

– Varmasti tulevaisuudessa puhutaan taideterapian ammattinimikkeestä, jossa sitten se erikoistuminen voi liittyä musiikkiterapiaan, kuvataideterapiaan, tanssiliiketerapiaan tai kirjoittamiseen.

Tanssiliiketerapeutti ja psykoterapeutti Maarit Ylönen kertoo, että taideterapeutti-ammattinimikkeestä puhuttiin jo 15 vuotta sitten, mutta asia hautautui jonnekin ja unohtui.

– Meilläkin on suuri halu ja toive saada tämä nimike kun kaikki terapeutit yhdessä teemme tätä työtä, sanoo Ylönen,

Terapeuttien koulutusta uudistetaan

Ratkaistavaksi tulee myös se, miten luovien terapeuttien koulutus nivoutuu muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden joukkoon riittävän uskottavasti.

– Tämä on iso kysymys. Nytkin meidän koulutuksissa on terveydenhoitoalan opintoja aika paljon, ja tässä juuri haetaan uudenlaista ratkaisua, sanoo Erkkilä.

Erkkilä ei pidä järkevänä sitä, että luovan terapian koulutuksen saaneet joutuisivat hankkimaan vielä erikseen terveydenhoitoalan tutkinnon.

– Oma näkemykseni on, että sikäli kuin terveydenhuollon osaamista tarvitaan osana luovien terapioiden koulutusta, se pitäisi rakentaa sinne koulutuksen sisään, sanoo Erkkilä.

Erkkilä uskoo, että koulutushanke etenee hyvässä vauhdissa. Maisteriohjelmasta päätöksiä on odotettavissa vuoden kahden sisällä. Muissa asioissa kuten ammattinimekeasiassa menee ehkä muutama vuosi.

– Voisi sanoa, että tässä on semmoista positiivista pöhinää.

Korjattu 23.11.2018 klo 15.22: Muutettu Maarit Ylösen etunimi oikeaksi, aiemmin jutussa luki Marit.

Torstaina iltapäivällä Kainuun prikaatissa varusmiehen varustekaapista kuului kummallinen pamaus, jota seurasi välähdys.

– Myös yksi kouluttajista oli kuullut pamauksen rakennuksen alakertaan. Varustekaapille saavuttuaan he olivat huomanneet savua katon rajassa, mutta liekkejä ei siinä vaiheessa havaittu, kuvailee Kainuun prikaatin tiedottaja Satu Hujanen.

Varusmiehet ja kouluttaja olivat rikkoneet kaapin munalukon kenttälapiolla. Kaapissa oli tuolloin ollut jo liekkejä.

Kouluttaja ja varusmiehet ottivat käsisammutuslaitteet ja sammuttivat aluillaan olleen palon.

Tulipalo oli saanut alkunsa varavirtalähteestä.

– Palomestarin mukaan varavirtalähde oli palon ilmeisen syy. Se ei ollut palon alkamisen aikana lataamassa mitään laitetta, Hujanen kertoo.

Varusmiesten ripeä toiminta esti isompien tuhojen syntymisen. Varusmiehen kaapissa oli vaatteita, puolustusvoimien materiaalia ja varusmiehen omia henkilökohtaisia tavaroita.

Laitteita ei saisi jättää yksin

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston mukaan varavirtalähteiden aiheuttamia paloja raportoidaan aika ajoin. Esimerkiksi viime viikolla Oulussa varavirtalähde syttyi palamaan kerrostalossa (Kaleva).

– Nämä tilanteet liittyvät litiumioniakkujen kuumenemiseen, joissa tekniikka on epävakaata ja niiden kanssa saa olla tarkkana, kertoo Tukesin ryhmäpäällikkö Hannu Mattila.

– Ihmiset käyttävät laitteita paljon. Käyttömäärän verrattuna paloja ei satu kovin usein, sanoo Mattila.

Hannu Mattilan mukaan varavirtalähteitä ei kannata jättää lataamaan tai latautumaan ilman valvontaa. Jos laite pullistuu tai kuumentuu poikkeuksellisesti, on syytä huolestua.

– Varsinkin, jos niihin tulee kolhuja, niin sisäisen oikosulun riski kasvaa. Jos laite pullistuu tai kuumenee, sen käyttö kannattaa lopettaa.

Etelä-Karjalan käräjäoikeus on määrännyt nuoren miehen murhasta syytetyt miehen ja naisen mielentilatutkimuksiin.

Molemmat olivat vaatineet mielentilansa tutkimista. Myös syyttäjä piti tutkimista perusteltuna. Käräjäoikeus pitää mielentilatutkimusta aiheellisena asiassa esitetyn perusteella.

Syyllistyivät murhaan

Käräjäoikeus toteaa perjantaina antamassaan välituomiossa, että vuonna 1998 syntyneet nainen ja mies syyllistyivät vuonna 1997 syntyneen savitaipalelaismiehen murhaan. Käräjäoikeus tuli johtopäätöksen henkilötodistelun ja kirjallisen todistelun perusteella.

Käräjäoikeuden mukaan teko oli suunnitelmallinen. Tähän viittaa naisen ja miehen välinen tekoa edeltävä viestittely.

Käräjäoikeus katsoi myös naisen ja miehen syyllistyneen murhaan yhdessä ja yksissä tuumin. Käräjäoikeuden istunnossa nainen ja mies syyttivät teosta toisiaan.

Käräjäoikeuden mukaan nainen ja mies syyllistyivät myös muihin asiaan liittyviin rikoksiin, joista syyttäjä vaatii heille tuomiota. Niitä ovat törkeä vapaudenriisto, törkeä ryöstö, lievä maksuvälinepetos, hautarauhan rikkominen ja vahingonteko.

Käräjäoikeus antaa varsinaisen tuomionsa mielentilatutkimusten tulosten valmistuttua.

Teko paljastui venesatamassa

Uhri löytyi poltetun henkilöauton takakontista Lappeenrannan Lauritsalan venesatamasta toukokuussa.

Surmatyötä edelsi tapahtumasarja, jota käytiin käräjäoikeudessa läpi loka-marraskuun vaihteessa kolmen päivän ajan.

Itärajan tuntumaan Vaalimaalle rakennetun Zsar Outlet Village -ostoskylän avajaisia vietetään ensi viikolla huomattavasti pienemmässä mittakaavassa kuin mitä alun perin suunniteltiin.

Alkusyksyllä vielä arvioitiin, että tehtaanmyymälöiden ostoskylässä avattaisiin ennen joulua noin 40 liikettä.

Ensi viikolla Zsar-ostoskylän avajaisissa aloittaa 23 liikettä. Loppuvuoden aikana ostoskylässä aloittaa vielä pari muuta liikettä. Silti määrä on pienempi kuin mitä aiemmin suunniteltiin.

Kauppakeskusjohtaja Michael Cockroftin mukaan brändit eivät aina kerro syitä viivästyksille. Hän arvioi, että viivästykset saattavat johtua siitä, että joillakin brändeillä ei ole toimintaa Suomessa entuudestaan. Esimerkiksi Suomen verotuskäytännöt voivat olla vieraita, minkä takia liikkeiden perustaminen vie aikaa odotettua enemmän.

– Pienillä brändeillä ei ole välttämättä tietoa siitä, miten Suomessa toimitaan, Cockroft sanoo.

Kauppakeskusjohtajan mukaan yksi syy viivästykseen saattaa olla myös pula työntekijöistä.

Yhteensä ostoskylään olisi tarkoitus tulla noin 60 myymälää.

Kokeneita myymäläpäälliköitä etsitään

Ostoskylän muotiliikkeisiin ja ravintoloihin on palkattu tähän mennessä yli sata työntekijää. Seuraavan puolen vuoden sisällä tarvetta olisi vielä samalle määrälle.

– Meillä on edelleen yrityksiä, jotka hakevat myyjiä. Varsinkin kokeneista myymäläpäälliköistä on pulaa, sanoo ostoskylän rekrytoinnista vastaavan Protem-yrityksen Manne Tiensuu.

Ostoskylä tavoittelee kansainvälisiä, esimerkiksi venäläisiä ja kiinalaisia, asiakkaita. Myymälöiden työntekijöiltä on toivottu asiakaspalveluosaamista ja monipuolista kielitaitoa.

Voiko työntekijäpula johtua siitä, että palkattaville on asetettu liian korkeat vaatimukset?

– Kyllä tässä ollaan ihan realistisella pohjalla liikenteessä. Olemme varautuneet kouluttamaan työntekijöitä. Ehkä se, mistä rekryssä ei ole tingitty, on ihmisten motivaatio ja kiinnostus asiakaspalveluun ja muotiin. Kaikki muu, kielitaito ja varsinainen tuoteosaaminen, ovat koulutettavissa, Tiensuu sanoo.

Ovatko outlet-kylän työntekijöiden palkat kilpailukykyisiä?

– Kaikki nämä brändit maksavat ihan kaupan alan työehtosopimuksen mukaiset palkat. Poiketen monesta perinteisestä suomalaisesta toimijasta nämä brändit maksavat monesti myös bonusta myyntimenestyksen mukaan. En usko, että palkoista jää kiinni työvoiman saanti.

Rekrytointia ja työntekijöiden tukemista ostoskylä suunnittelee yhteistyössä Etelä-Kymenlaakson kehittämisyhtiö Cursorin, Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston ja TE-toimiston kanssa. Cursor järjestää ostoskylän työntekijöille säännöllistä julkista liikennettä työpaikalle ja kotiin.

Tiensuu kertoo työntekijöiden haastatteluissa selvinneen, että julkinen liikenne on monille ehtona outlet-kylässä työskentelemiselle.

Virolahden kunta sijaitsee itärajalla, ja Vaalimaan kylässä toimii samanniminen raja-asema. Ajomatkaa sinne kertyy Kotkasta noin 70 kilometriä, Kouvolasta noin 90 kilometriä ja Helsingistä noin 190 kilometriä.

Vanhoja vaatemalleja halvemmalla

Ostoskylän rekrytointi jatkuu koko ensi vuoden ajan.

– Jokainen brändi tulee tänne sillä ajatuksella, että toimivat ostoskylässä pidemmän aikaa. Ne olettavat, että kolmessa vuodessa näkyy, miten homma lähtee toimimaan, Tiensuu kertoo.

Outlet-myymälöiden kylä on ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Outlet-myymälät myyvät merkkituotteita tavallista halvemmalla. Ideana on, että esimerkiksi brändin varsinaiset myymälät voivat siirtää vanhentuneita vaatemallejaan outlet-myymälöihin myytäviksi aina, kun saavat uusia malleja hyllyilleen. Zsarissa aloittavista brändeistä esimerkiksi Hugo Bossilla on myymälä Helsingissä.

Lue myös:

Itärajalle avautuvien merkkiliikkeiden myymäläpäälliköistä huutava pula: "Viime hetken paniikkia on"