Finlandia-talon alakertaan on tänään aamupäivällä valunut noin 100 000 litraa kuumaa vettä. Syynä oli Finlandia-talon ulkopuolella vaurioitunut kaukolämpöputki.
Pelastuslaitoksen mukaan putkivaurio tapahtui kaivuu- ja poraustyön yhteydessä. Kaukolämpövesi pääsi putkikanavia pitkin Finlandia-talon teknisiin tiloihin ja valui sieltä talon sisäisiin putki- ja tekniikkakanaviin alimman kerroksen lattian alle.
Paikalla oli kaikkiaan seitsemän pelastuslaitoksen yksikköä.
– Kaikki vesi on nyt poistettu, sanoo päivystävä palomestari Ville Estlander Helsingin pelastuslaitokselta.
"Tässä oli onni onnettomuudessa"
Pelastuslaitoksen mukaan vesi ei vahingoittanut talon yleistiloja.
Talon sähköt jouduttiin katkaisemaan suurelta osin tilanteen alkuvaiheessa, koska ainakin yksi sähkökeskus sijaitsee lämmönjakeluhuoneessa.
Finlandia-talon toimitusjohtajan Johanna Tolosen mukaan sähköt toimivat nyt kuten pitää.
– Meillä ovat tilaisuudet jatkuneet normaalisti. Sähköt ovat päällä ja vesijohdot toimivat. Siinä mielessä tässä oli onni onnettomuudessa.
Tolonen sanoo, että putkirikko ei vaikuta Finlandia-talon toimintaan muinakaan päivinä.
– Tämän hetkisen tiedon mukaan tilaisuutemme jatkuvat normaalisti.
Vuoto ei vaikuta muiden rakennusten lämmönjakeluun
Energiayhtiö Helen kertoo Twitterissä, että kaukolämpövuoto on saatu eristettyä muusta verkosta. Vuoto ei vaikuta ympäristön muiden rakennusten lämmönjakeluun.
Pelastuslaitoksen mukaan kuuman veden poistaminen oli erityisen haastavaa, sillä kaikilla pumpuilla ei voi poistaa kuumaa vettä. Pelastusmiehistön täytyy noudattaa erityistä varovaisuutta, ettei kukaan loukkaannu.
Finlandia-talon teknisissä tiloissa on vielä edessä on pitkäaikainen tilojen kuivatus.
Energiayhtiö Helenin työmiehet kaivavat Finlandia-talon pihassa.Esa Koivuranta / Yle
Poliisi on edistynyt Mänttä-Vilppulassa sattuneen pahoinpitelyn tutkinnassa.
Mies pahoinpideltiin kolmelta aamuyöstä 2. joulukuuta mänttäläisen Pub Kolon pihalla.
53-vuotiaan pahoinpidellyn miehen vammat ovat niin vakavia, että hänen selviämisensä on yhä epävarmaa. Poliisin mukaan mies on edelleen teholla hengenvaarassa.
Poliisi sai perjantaina illalla valvontakamerakuvaa. Sen mukaan mieheen kohdistui vain yksi lyönti, jonka seurauksena hän kaatui selälleen ja jäi makaamaan paikalleen.
– Yksi lyönti voi olla kohtalokas, rikoskomisario Kari Aaltio Sisä-Suomen poliisista sanoo.
Poliisi otti kiinni kaksi epäiltyä tapahtumaa seuranneina päivinä. Valvontakamerakuvat tarkensivat tapahtumien kulkua. Rikoskomisario Kari Aaltio sanoo, että ilman valvontakamerakuvaa käsitys tapahtumista olisi ollut todistajalausunnon mukaan erilainen.
Aaltion mukaan uhrin epäilleen ensin lyöneen sisällä ravintolassa miestä, jota puolestaan epäillään nyt törkeästä vammantuottamuksesta ja pahoinpitelystä. Uhria epäillään pahoinpitelystä.
Ravintolan ulkopuolella kolmannen miehen epäillään lyöneen uhria, jolloin uhri olisi taas poliisin mukaan lyönyt. Tämän jälkeen toinen epäillyistä löi uhria ja uhri kaatui miehen lyönnistä maahan.
Kaksi epäiltyä vangittiin perjantaina, mutta heidät vapautettiin lauantaina.
Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää Viestintävirastolta arviota Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin sähköisten palvelujen tietosuojasta ja tietoturvasta. Syynä on viikonloppuna noussut huoli Trafin verkossa olevasta kuljettajatietopalvelusta.
Trafin heinäkuussa avatun verkkopalvelun kautta on voitu hakea tieto siitä, onko henkilöllä voimassa oleva ajo-oikeus (ajokortti) tai muu vastaava lupa. Palvelusta saatavien tietojen perusteella on voitu selvittää myös muita henkilötietoja.
Ministeriö haluaa, että selvityksessä otetaan kantaa siihen, onko Trafin sähköisten palvelujen määrittely tapahtunut asianmukaisesti ja onko kuljettajien henkilötietoja ollut mahdollista saada palvelun käyttöönoton jälkeen massaluovutuksena.
Ministeriön mukaan arvio on syytä tehdä läheisessä yhteistyössä tietosuojavaltuutetun kanssa.
Viestintävirastolta pyydetään keskiviikkoon mennessä kantaa myös siihen, voidaanko Trafin verkkosivustojen muut palvelut kuin kujettajatietopalvelu avata laillisesti ja turvallisesti.
Espoon Tapiolan arvokas ja surullisen kuuluisa uimahalli aiotaan purkaa.
Espoon kaupungin tekninen ja ympäristötoimi on tutkimusten jälkeen päätynyt viemään Tapiolan uimahalliasiaa eteenpäin niin, että uimahalli toteutetaan uudisrakennuksena.
– Huolellisissa tutkimuksissa on osoittautunut, että nykyistä hallia ei voida korjata niin, että se kestäisi uimahallikäytössä, kertoo Espoon tila- ja asuntojaoston puheenjohtaja Tiina Elo (vihr).
Uimahallia remontoitiin viimeksi syksyllä 2015, jonka jälkeen se oli uimareiden käytössä kesäkuuhun 2016. Uimahalli on ollut suljettuna nyt useita vuosia.
Arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema uimahalli valmistui vuonna 1965. Rakennus on suojeltu rakennustaiteellisesti arvokkaana rakennuksena.
Hallia on korjattu vuosien useilla miljoonilla euroilla. Miksi purkamiseen päädyttiin vasta nyt?
– Uimahallihan on todella ikoninen osa arvokasta Tapiolan kulttuurihistoriallista miljöötä, Elo sanoo.
Elon mukaan arvorakennus on alunperin haluttu säilyttää ja siksi sitä on korjattu miljoonilla euroilla. Jos uimahalli vielä korjattaisiin, sille saataisiin korkeintaan 20 vuoden käyttöikä.
– Nyt on sitten tullut aika tunnustaa realiteetit, ja todeta, että korjaamalla se ei onnistu.
Isompi halli Tapiolaan
Yksi ratkaiseva tekijä päätöksessä oli myös Espoon hallipula. Elon mukaan uusi halli tulee palvelemaan kasvavaa Espoota paremmin. Tavoitteena on suunnitella Tapiolan ympäristöön soveltuva uusi halli. Uimahallista tehdään suurempi, sinne halutaan esimerkiksi 50 metrin pituiset uima-altaat.
Kohteesta on tarkoitus järjestää arkkitehtuurikilpailu. Alustavan aikataulun mukaan uimahalli tulisi käyttöön syksyllä 2023.
Tapiolan uimahalli avattiin hetkeksi yleisölle remontin jälkeen syksyllä 2015.Vesa Marttinen / Yle
Pirkanmaan käräjäoikeus on käsitellyt moottoripyöräkerho Bandidosin tilojen kotietsintää ja takavarikkoa.
Asiasta tehtiin tutkintapyyntö. Mies vaati käräjäoikeutta tutkimaan, oliko Sisä-Suomen poliisilla edellytyksiä tunkeutua kerhon tiloihin Tampereen Vehmaisissa. Lisäksi hakija vaatii käräjäoikeutta purkamaan ratsian yhteydessä tehdyn takavarikon käteisen rahan, puhelimien ja tablettitietokoneiden osalta.
Pirkanmaan käräjäoikeus päätti maanantaina, että vaatimus takavarikon kumoamisesta ja omaisuuden palauttamisesta jätetään tutkimatta. Käräjäoikeuden mukaan kotietsinnän toimittamiselle oli lailliset edellytykset.
Oikeuden mukaan tutkittavana olleen rikoksen perusteella pakkokeinon käyttöä voidaan pitää puolustettavana.
Hakijan mukaan poliisioperaation kohteena on ollut sivullinen, jolla ei ole mitään tekemistä kerhon kokoontumistilan kanssa eikä tila ole hänen hallinnassaan. Epäilty otettiin kiinni Helsingissä eikä kerhon kokoontumistiloissa Tampereen Vehmaisissa.
Käräjäoikeuden mukaan miehen vaatimusten tutkimiselle ei ollut edellytyksiä, koska hän ei nimennyt, kenelle omaisuus kuului. Käräjäoikeuden mukaan mies ei myöskään esittänyt väitettä siitä, mitkä takavarikoiduista esineistä ovat hänen omaisuuttaan.
Poliisi on määrännyt marraskuussa osan takavarikoiduista esineistä ja rahat palautettavaksi omistajilleen. Käräjäoikeuden päätöksen mukaan omaisuutta ei ole voitu palauttaa, koska omistajien yhteys- ja tilitiedot eivät ole selvillä.
Käräjäoikeuden ratkaisuista voi valittaa hovioikeuteen.
Rockmuusikko Ismo Alanko vihitään kesäkuussa Itä-Suomen yliopiston kunniatohtoriksi. Perustelujen mukaan Alangon musiikki "ammentaa koko maailman kulttuuriperinnöstä". Nimityksen perusteluissa Alangon tapa esiintyä kytketään shamanistiseen traditioon, "jossa magia ja tiede ovat olleet yhtä".
Alanko kertoo nimityksen olleen suuri yllätys. Hän arvioi, se on ennen kaikkea huomionosoitus pitkälle uralle muusikkona ja tekstien tekijänä.
– Ehkä pyrkimys kokonaisvaltaiseen heittäytymiseen on myös huomattu. Live-tilanteessa pyrkimys on päästä hurmokseen ja saada kuulijat mukaan riittiin, Alanko sanoo.
Hän on luvannut olla paikalla tohtoripromootiossa. Muita velvoitteita nimitykseen ei liity.
Kaikkiaan 12 kunniatohtoria
Kunniatohtori on arvonimi, johon ei vaadita akateemista tohtorintutkintoa. Kunniatohtoriksi vihkiminen on korkein huomionosoitus, jonka yliopisto voi antaa. Itä-Suomen yliopisto järjestää tohtoripromootion 6.–8. kesäkuuta Joensuun kampuksella. Promootiossa vihitään kaikkiaan 12 kunniatohtoria, jotka Joensuun kampuksella toimivat kolme tiedekuntaa ovat valinneet.
Kunniatohtoriksi vihitään muiden muassa myös kauppaneuvos Harri Broman, joka toimii autojen varaosa- ja tarvikekauppaa tekevän Broman Groupin toimitusjohtajana. Arvonimen saavat myös Suomen pankin pääjohtaja Erkki Liikanen, eduskunnan oikeusasiamies Maija Sakslin ja emerituspiispa Wille Riekkinen.
Poliisi ei ole edistynyt perjantaina Salossa tapahtuneen teinitytön puukotustapauksen selvittelyssä. Tyttö ei ole pystynyt kertomaan epäillyn tuntomerkkejä eikä tarkkaa Lasikujan lähistöllä sijaitsevaa tapahtumapaikkaa.
15-vuotiaan tytön kimpuun käytiin perjantai-iltapäivällä kello puoli viiden tienoilla. Tyttö joutui sairaalahoitoon. Hän ei loukkaantunut hengenvaarallisesti.
Tammikuussa 2018 tamperelainen Minna Tolonen oli kotona nukkumassa, kun hän yhtäkkiä kuuli huutoa kerrostalon alakerrasta.
– Havahduin siihen, kun kuului huuto: Auttakaa, mää palan. Nousin sängystä ja kuulin palohälytyksen, Minna Tolonen kertoo.
Ensimmäisen kerroksen asunnossa oli syttynyt tulipalo Tampereen Tesomalla. Minna Tolonen asuu kakkoskerroksessa ja juoksi portaat alas. Näky alakerrassa oli järkyttävä.
– Pyörätuolissa paloi mies. Se oli, mitä savun seasta näin. Juoksin vessaan ja otin vesiämpärin ja heitin miehen päälle. Juoksin täyttämään ämpäriä ja sitten soitin hätäkeskukseen.
– Puhelimessa oli akkua vain kolme prosenttia, luojan kiitos pystyin soittamaan, hän kertaa.
Miehen vaatteet syttyivät palamaan tuntemattomasta syystä.
Tolonen sammutti miehen vaatteet vedellä ja toi hänet sisääntulotasanteelle. Mies oli tajuissaan, mutta ei enää puhunut mitään. Kun Minna Tolonen sai hänet tasanteelle, palokunta tuli nopeasti.
Hän ei kertaakaan ajatellut lähteä savun seasta ennen kuin apua olisi tullut.
– Asun kakkoskerroksessa, eikä ole kamala pudotus. Ajattelin, että hyppään parvekkeelta, pakotie oli tiedossa.
Järkytys iski jälkeenpäin
Pirkanmaan pelastuslaitos huomioi maanantaina kansalaisia, jotka ovat toimineet hyvin onnettomuustilanteissa. Muistolaatan sai Minna Tolosen lisäksi 13 henkilöä, jotka asuvat Tampereella, Lempäälässä, Urjalassa, Hyvinkäällä, Sastamalassa, Ikaalisissa, Nokialla, Mäntässä, ja Valkeakoskella.
Pirkanmaan pelastuslaitoksen tiedotuspäällikkö Veijo Kaján sanoo, että Pirkanmaalla huomioidaan muistolaatalla kerran vuodessa. Muissa pelastuslaitoksissa huomioidaan ansioituneet kansalaiset hänen mukaansa yleensä onnettomuustapahtuman jälkeen.
Minna Tolonen on ammatiltaan lähihoitaja ja osaa elvyttää. Silti pelastustilanne oli ihan uusi. Vasta kun palomiehet tulivat, hän tiedosti, että on itsekin hengittänyt savua.
– Juoksin ulos ottamaan happea, kun palomiehet tulivat. Olin hengittänyt savua. Olin ulkona odottelemassa, kunnes uhri vietiin ambulanssilla sairaalaan.
Vasta tapahtuman jälkeen iski järkytys, eikä Minna Tolonen muista enää, mitä tapahtui.
– Menin kotiin ja aloin imuroida. En tiedä miksi. Vanhemmat asuvat kaukana pohjoisessa. Soitin äidille ja siskoille uudestaan ja uudestaan, enkä muista siitä mitään.
Trauma-apua olisi kaivattu
Minna Toloselle tuli itselleen paha olo ja oksetti. Lopulta hänen piti soittaa itselleen ambulanssi. Hän oli saanut jonkinasteisen häkämyrkytyksen.
Marko Melto / Yle
Minna Tolosen läheinen soitti Kriisikeskukseen, jos tämä saisi apua traumaattisen tilanteen käsittelyyn. Pelastettu mies vielä kuoli sairaalassa.
– Aika yksin jäin, olisi toivonut jonkinlaista tukea. Kaksi päivää kesti, että kriisikeskuksesta soitettiin. Siinä voisi olla parannusta jatkossa. Sain onneksi purettua tilanteen äidille, siskoille ja naapurille.
Pelastuslaitoksen antamasta palkinnosta Minna Tolonen on ylpeä. Hänen mukaansa pienikin teko voi hätätilanteessa olla merkittävä.
– Jos ei tiedä mitä tekee, tekee ainakin jotain, se riittää.
"Perusmaalaisjärki riittää"
Pirkanmaan pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen sanoo, että pelastuslaitos kaipaa kansalaisaktiivisuutta.
– Pelastuslaitos on aina myöhässä, koska lähdemme liikkeelle keskimäärin 60 sekunnissa.. Lähdemme sen tiedon varassa liikkeelle, mitä kansalaiset antavat.
Kansalaisten apua korostuu etenkin maaseudulla ja kaukana kaupunkien keskustoista.
– Perusmaalaisjärki riittää, kun vain pysähdytään ja katsotaan.
Jo se riittää usein, että hälyttää apua tai jää paikalle auttamaan.
– Emme kaipaa yltiöpäistä sankaruutta, koska siitä voi olla itselle vaaraa. Maltti pitää säilyttää.
Opiskelija voi lain mukaan tilapäisesti toimia sairaanhoitajana tietyin ehdoin. Opiskeluoikeuden pitää olla voimassa. Opinnoista pitää olla suoritettuna kaksi kolmasosaa. Opiskelun aloituksesta ei saa olla yli 10 vuotta.
Jere ja Julia Fonsen ovat erityistukea tarvitsevia nuoria aikuisia. He tutustuivat toisiinsa jalkapalloharrastuksessa. Nyt he ovat olleet naimisissa kuukauden verran.
– Hän on vaan niin mukava. Ja hän on lojaali. Voimme luottaa molemmin puolin, Julia Fonsen sanoo miehestään.
He ovat onnekkaita, sillä yksinäisyys koetaan tässä väestöryhmässä erityiseksi ongelmaksi. Siksi nuori aviopari kannustaa menemään mukaan toimintaan ja harrastuksiin.
– Me harrastamme myös salibandya ja biljardia, Jere Fonsen kertoo.
– Ihastuin Julian luonteeseen ja elämänasenteeseen. Häneen pystyy luottamaan ja hänelle pystyy kertomaan kaikkia asioita. Hänen kanssaan on hauskaa. Saa itkeä ja nauraa – viettää hauskaa elämää.
Nuoripari Jere ja Julia Fonsen tulivat laulamaan karaokea Villiklubille. Aviopari aikoo hankkia lemmikiksi koiran. Jerellä on menossa myös autokoulu.Jussi Mansikka / Yle
Jotta kukaan ei jäisi yksin -hankkeen järjestämä Villiklubi on Fonseneille paikka tavata tuttuja. He laulavat karaokea myös duettona. Iltaa vietetään nopeasti täyttyvässä Ravintola Kivenheitossa.
– Onhan tämä hyvä tilaisuus. Aina ei tietenkään ravintoloista voi elämänrakkautta löytää, mutta siihenkin on mahdollisuus, jos vain luottaa itseensä, Julia Fonsen rohkaisee.
– Täällä on sellaista porukkaa, jonka kanssa voi puhua rehellisesti ja luottamuksellisesti. Ehkä jopa seksistä, Jere Fonsen sanoo.
"Tärkeintä on saada läheisyyden kokemus"
– Yksinäisyys on jo monessa kansanryhmässä kansantauti, ei yksinomaan erityistä tukea tarvitsevien ihmisten elämässä, Markku Vellas sanoo. Hän työskentelee projektipäällikkönä Kehitysvammaisten Palvelusäätiössä.
Vellas korostaa, että sosiaalinen elämä on tärkeä hyvinvoinnin lähde.
– Perushoitohan meillä on ollut hyvällä tasolla, mutta sosiaalisen kohtaamisen taitoja ei siihen sisälly.
Markku Vellas ja Helvi Hellsten setvivät erityistä tukea tarvitsevien ongelmia. Setlementin Voimavirta on yksi erityistä tukea tarvitsevien ihmisten kohtaamispaikka, jossa voi pelata biljardiakin.Mauri Tikkamäki / Yle
Kynnys lähteä tapaamaan ihmisiä julkisille paikoille on suuri. Kyse ei ole aina vain asenteista, vaan ihan käytännön asioista, kuten esimerkiksi pyörätuolilla liikkumisen haasteista.
– Kohtaamispaikoista on pula. Tämä meidän Voimavirta on hyvä paikka ja on niitä myös esimerkiksi seurakunnilla. Monilla on kuitenkin vaikea päästä kohtaamispaikkoihin, erityisohjaaja Helvi Hellsten sanoo. Hänen toimipisteensä sijaitsee Setlementin Tampereen osastolla.
– Monelle on tärkeintä saada läheisyyden kokemus, hän muistuttaa.
"Avoimuus olisi paras lähtökohta"
Erityistason seksuaaliterapeutti Tanja Roth on tullut Tampereen Villiklubille Oulusta saakka. Hän tietää, että kysymykset seksistä askarruttavat. Niitä ei voi lakaista maton alle, koska seksuaalisuus toteutuu kaikilla ihmisillä joka tapauksessa jollain tavalla.
– Ehkä tavallisin kysymys on yksinäisyys ja se, että kenen kanssa voisi harrastaa seksiä. Joissain maissa on laillista ostaa seksipalveluja. Itse en näkisi sitä pois suljettuna asiana, vaan joskus vaihtoehtona.
– Oli ihmisellä vammaa tai ei, niin kyse on siitä, että mistä löytäisi kumppanin, jota voisi rakastaa ja joka rakastaisi.
Terapeutti Tanja Roth tietää erityisnuorten tavallisimmat kysymykset. Ne liittyvät kumppanin löytämiseen.Jussi Mansikka / Yle
Villiklubilla pyritään syventämään sosiaalisia taitoja, jotka osaltaan ovat tie parempaan seksuaaliterveyteen. Sosiaaliset taidot on opittava ja ne kehittyvät muiden kanssa toimiessa.
Osalle puhe seksistä on vaikeaa.
– Dramaattisiakin tilanteita voi tulla eteen, sillä aihe on melko lailla tabu. Avoimuutta tarvittaisiin.
– Pitäisi kertoa, kuinka ne asiat pitäisi hoitaa. Jos ei lähipiirissä asiasta puhuta, niin löytyy kyllä tahoja, jotka voivat antaa neuvoja, Roth sanoo.
Myös Markku Vellas kehottaa avoimuuteen.
– Jokaisellehan on jo pelkkä oman seksuaalisuutensa kohtaaminen haaste. Avoimuus olisi tässä paras lähtökohta, kun tiedetään, että jollain tavalla seksi kuitenkin toteutuu. Villiklubilla seksiin pyritään saamaan turvallinen lähestymistapa, Vellas kertoo.
Jon Mattsson laulaa karaokea Villiklubilla.Jussi Mansikka / Yle
Omaisille oman kehitysvammaisen lapsen murrosikä ja lisääntyvä kiinnostus sukupuoliasioista voi olla hankalaa. Seksuaaliterapeutti korostaa, että asioista pitää puhua selkeästi.
– Tieto pitää antaa ymmärrettävällä kielellä, esimerkiksi selkokielellä. Voi puhua lyhyillä lauseilla ja välttää monimutkaisia käsitteitä, Roth neuvoo.
"Huolenahan on hyväksikäytön vaara"
Tieto seksistä on tärkeää myös erityistä tukea tarvitseville, sillä se ehkäisee vaaratilanteita ja hyväksikäyttöä.
– Voisi ottaa esille kysymyksen siitä, tuntuuko hyvältä, jos ventovieras tulee koskettelemaan. Että ihmisen saisi ohjauksen siihen jo ennakolta, Hellsten sanoo.
– Huolenahan on hyväksikäytön vaara, Vellas jatkaa.
Entä mitä voi sanoa heille, jotka eivät tule ajatelleeksi, että erityistä tukea tarvitsevilla on aivan samat seksuaaliset tarpeet kuin kaikilla muillakin?
– Kyllä siinä tervettä valistusta tarvitaan, kun seksi kuitenkin tapahtuu ja toteutuu. Uskon että nuorempi sukupolvi on jo suvaitsevaisempaa tässä suhteessa, Vellas sanoo.
Kun tavallinen ihminen katsoo puuta, hän näkee yleensä rungon, oksat ja lehdet. Oksan hauska muoto voi kiinnittää huomion hetkellisesti, mutta pian mielenkiinto loppuu.
Reetta Tourunen näkee paljon enemmän, paljon tarkemmin. Kaarnan muodot, niihin tarttuneet kimmeltävät lumikiteet. Mietteliäs katse viipyy niissä hyvän tovin.
– Puhutaan mindfullnessista ja siitä, miten pitäisi poikkeuksellisesti pysähtyä tarkastelemaan ympäristöä. Minä en oikeastaan voi sille mitään, että yksityiskohdat vyöryvät päälleni, naurahtaa Tourunen sitten.
Luonnossa on paljon aistiärsykkeitä, joita Tourusen aivot eivät osaa suodattaa kunnolla. Hänelle metsä on täynnä pieniä yksityiskohtia, joita ei voi vain ohittaa.
Hänellä on Aspergerin oireyhtymä, tai kuten Tourunen itse mieluummin sanoo: autismikirjon häiriö. Tämän vuoksi monia muita rauhoittava retki metsään saattaa tuntua jopa kaoottiselta, ellei ole aikaa pysähtyä tarkastelemaan ympäristöä tarkemmin.
Rakastan luontoa, mutta minun täytyy aina miettiä, kestänkö aistiärsykkeitä tänään niin paljon, että voin lähteä kävelylle. Reetta Tourunen
Informaatiotulvaa voi seurata pyörryttävän huono olo.
– Vähän kuin katselisi hurjaa vauhtia liikkuvan junan ikkunasta maisemia, hän kuvailee.
“Tuntui, etteivät muut ymmärrä”
Monilla autismikirjon henkilöillä on erityisiä kiinnostuksen kohteita varhaisesta iästä lähtien.
Sosiaalinen maailma on henkilölle vaikeasti ymmärrettävä, jolloin mielenkiinto keskittyy erityiseen kohteeseen. Se on eräänlainen kiintopiste, jonka kautta hän tuntee hallitsevansa tilanteen.
Autismikirjon häiriöt ovat neurobiologisen keskushermoston kehityshäiriöitä. Ne ovat synnynnäisiä ja monille osa identiteettiä – ei sairaus, joka pitäisi piilottaa.
Synnynnäinen ei kuitenkaan tarkoita, että häiriö tunnistettaisiin aina jo lapsuusiässä tai edes nuoruusvuosina. Ilman diagnoosia henkilö ei välttämättä käsitä, miksi tuntee olevansa erilainen kuin muut.
Monesti autismikirjon tytöt ja naiset saattavat omaksua jonkun roolin, jonka mukaan he toimivat sosiaalisissa tilanteissa. Elina Havukainen, Autismi- ja Aspergerliitto
Reetta Tourunen huomasi, että joidenkin tuttujen kanssa ajatusmaailmat kohtasivat hyvin. Vastaan tuli kuitenkin myös tilanteita, joissa hän koki asiat hyvinkin eri tavoin kuin muut.
– Esimerkiksi työkaverit saattoivat sanoa, että olipa rentouttava viikonloppu luonnossa tai ihana käynti kampaajalla. Ei siinä jaksanut ruveta kertomaan, miten minä koen ne tilanteet. Tuntui, etteivät muut ymmärrä, hän kertoo.
Monet naiset kokevat käynnin kampaajalla hemmotteluhetkeksi. Touruselle tuolissa istuminen on kaikkea muuta kuin rentoutumista.
– Minulle siinä yhdistyy niin monta stressaavaa tekijää: kirkkaat valot, peili, hurisevat äänet, läheisyys ja small talk.
Koettelevasta tilanteesta selviää, mutta jälkeenpäin Tourunen tuntee itsensä uupuneeksi. Silloin hän saattaa käydä päiväunille.
Reetta Tourunen kokee autismikirjon häiriönsä hyvin kehollisesti. Hän haluaa vaatteidensa olevan pehmeitä.Tiina Karppi / Yle
Naisten ja miesten oireissa eroja
Reetta Tourunen oli hieman alle nelikymppinen saadessaan diagnoosin muutama vuosi sitten.
– Kuulemani mukaan aika moni muukin nainen on saanut tämän synnynnäisen diagnoosin vasta tässä iässä, vertaistukitoimintaa pyörittävä Tourunen toteaa.
Tämä johtuu osittain siitä, että käytössä olevat seulontamenetelmät ja autismikirjon häiriöiden diagnostiset kriteerit pohjautuvat historiallisista syistä miesten kokemuksiin. Miehet saavatkin huomattavasti enemmän diagnooseja kuin naiset.
– Autismikirjon diagnoosi tehdään ihmisen käyttäytymisen perusteella. Vaikka peruspiirteet ovat samat, nämä asiat ilmenevät naisilla osittain eri tavoin kuin miehillä, kertoo suunnittelija Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitolta.
Mitä useampi aikuinen saa diagnoosin, sitä enemmän avartuu myös näkemys autismikirjon ilmenemisestä eri muodoissaan. Elina Havukainen, Autismi- ja Aspergerliitto
Neuropsykiatrian apulaisylilääkäri Pekka Tani Helsingin yliopistollisesta sairaalasta kertoo, että erot näkyvät varsinkin sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja mielenkiinnonkohteissa.
Liiallisuuksiin menevä fanitus voi olla autismia
Naiset pystyvät usein piilottamaan tai kompensoimaan autismikirjon piirteitään. Siksi he ovat myös alttiimpia jäämään ilman diagnoosia.
– Yleensä naiset, joilla ei ole merkittävää oppimishäiriötä tai kehitysvammaisuutta, pystyvät oppimaan ulkoa sosiaalisia tilanteita paremmin kuin samantasoiset autistiset miehet, apulaisylilääkäri Pekka Tani sanoo.
– Monesti autismikirjon tytöt ja naiset saattavat omaksua jonkin roolin, jonka mukaan he toimivat sosiaalisissa tilanteissa. Se voi perustua vaikkapa luokan suosituimman tytön tai tv-sarjan hahmon käyttäytymiseen, Elina Havukainen kertoo.
Miehillä myös erityiset mielenkiinnonkohteet ovat usein erikoisia, kuten keskiaikaisen Lontoon kartta. Naisilla kohde ei aina ole niin epätavallinen.
Jos mielenkiinto kohdistuu julkisuuden henkilöön, lähipiiri voi tulkita sen ikään kuuluvaksi “fanitukseksi”.
– Se voi olla esimerkiksi Britney Spears. Vaikka tämä kiinnostus olisi laadultaan autistista, se ei välttämättä vaikuta lähipiirin silmään niin erikoiselta, että he tarttuisivat siihen, Pekka Tani kertoo.
Kauan kaivattuja vastauksia
Reetta Tourunen kuuli autismikirjon häiriöistä parikymppisenä.
Hän alkoi tutkia asiaa, sillä oireet kuulostivat tutuilta. Hän kävi tutkimuksissa reilu kymmenen vuotta sitten, mutta diagnoosia hän ei saanut.
– Nyt jälkeenpäin olen kuullut, ettei sitä tutkittu oikeilla testeillä, hän kertoo.
Erityisesti naispotilaista ajatellaan helposti, että hänellä on esimerkiksi masennus ja persoonallisuushäiriö. Silloin asiaa ei lähdetä tutkimaan tai purkamaan sen enempää. Pekka Tani, apulaisylilääkäri, neuropsykiatrian poliklinikka
Muutama vuosi sitten Tourunen hakeutui tutkimuksiin uudestaan.
– Tahdoin tietää, että jos tämä ei ole autismikirjon häiriö, niin mikä sitten.
Sillä kertaa Asperger-diagnoosi tuli. Reetta Tourunen tunsi helpotusta.
Puiden havujen muodot ja niillä lepäävät lumikiteet kiinnittävät Reetta Tourusen huomion.Matti Myller / Yle
Riskinä ylikuormitus
Paitsi että naisten autismikirjon häiriön diagnoosi viivästyy, he myös saavat helposti virheellisen diagnoosin.
– Vuosikausia oireiden kanssa eläminen ja niiden kompensoiminen kuormittaa väistämättä. Naisten ja tyttöjen autismikirjon häiriö havaitaan usein vasta sen jälkeen, kun on saatu jonkinlainen liitännäinen diagnoosi, Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitosta toteaa.
Tyypillisiä liitännäisiä diagnooseja ovat masennus, ahdistus ja syömishäiriöt, joita on saatettu hoitaa jo kauan lääkityksellä ennen kuin taustalla oleva autismikirjon häiriö on havaittu.
Apulaisylilääkäri Pekka Tanin mukaan liitännäinen diagnoosi on valtaosalla.
– Nämä naiset kulkevat usein muilla diagnoosinimikkeillä, jotka voivat sinänsä olla oikeita. Mutta jos päädiagnoosia ei tunnisteta, niin toisenkaan häiriön hoito ei onnistu, Tani sanoo.
Haasteista selviää huumorilla
Itse autismikirjon häiriötä ei lääkityksellä voi parantaa.
Jotkut asiat ovat pysyviä, kuten Reetta Tourusen tapauksessa aisteihin liittyvät kokemukset ja kuormittuminen. Näiden käsittelyssä keskustelu on auttanut paljon.
– Vertaistukiryhmä on ollut itselleni todella tärkeä. Siinä pääsee pois ajatuksesta, että on yksin. Välillä kuulee sanottavan, ettei autismikirjon henkilöillä ole huumorintajua. Me kyllä nauramme paljon, arjen haasteillekin.
Entä kokeeko Tourunen olonsa väärinymmärretyksi? Ei enää, sillä hän ymmärtää nykyään itseään paremmin. Negatiivisetkaan kommentit eivät enää aiheuta ajatuksia siitä, että hänen pitäisi muuttaa itseään.
– En ota niitä enää henkilökohtaisesti. Ne johtuvat joidenkin ihmisten suhtautumisesta tähän ilmiöön, ei minuun.
Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitolta toivoo, että stereotypiat murtuisivat tietoisuuden lisääntymisen myötä.
– Yhä ajatellaan, etteivät autismikirjon henkilöt katso silmiin, tai ettei heillä voi olla ystäviä, parisuhdetta tai lapsia. Mitä useampi aikuinen saa diagnoosin, sitä enemmän avartuu myös näkemys autismikirjon ilmenemisestä eri muodoissaan, Havukainen sanoo.
Reetta Tourunen toivoo voivansa avata ihmisten silmiä siihen, miltä autismikirjo todella näyttää. Hän toivoo, että muutkin löytäisivät rohkeutta jakaa oman tarinansa.Juha Korhonen / Yle
Ammattilaisilta puuttuu tietoa
Elina Havukaisen mielestä tärkeintä olisi, että ihmiset, jotka saattavat kohdata autismikirjon henkilöitä työnsä kautta, perehtyisivät naisten ja tyttöjen oirekuvaan ja siihen, kuinka paljon miehiä hienovaraisempi se on.
Kuulemani mukaan aika moni muukin nainen on saanut tämän synnynnäisen diagnoosin vasta tässä iässä. Reetta Tourunen
Tietoisuutta pitäisi lisätä muun muassa työ- ja opiskeluterveydenhoidon ammattilaisten keskuudessa.
Apulaisylilääkäri Pekka Tanin mukaan ongelma on yksinkertaisesti siinä, ettei autismikirjon häiriötä ajatella edes yhtenä vaihtoehtona diagnoosia tehdessä.
– Erityisesti naispotilaista ajatellaan helposti, että hänellä on esimerkiksi masennus ja persoonallisuushäiriö. Silloin asiaa ei lähdetä tutkimaan tai purkamaan sen enempää. Jos kyseessä on lievempi autismikirjon häiriö, vastaanotollakaan ei välttämättä lyhyessä ajassa näe mitään erityistä.
Tanin mukaan tätä tapahtuu myös nuorisopsykiatrian poliklinikoilla, joille monet autismikirjolaiset päätyvät liitännäisdiagnoosien vuoksi. Yksiköissä, joissa henkilökunta on näistä asioista kiinnostunut, potilaita lähetetään eteenpäin.
Tätä ei kuitenkaan tapahdu kaikkialla.
– Alueellinen vaihtelu on valtavan suurta ja valitettavaa, Tani toteaa.
Reetta Tourunen kertoo saaneensa apua ja tukea, kun on sitä hakenut. Hän on kuitenkin kuullut vertaistukiryhmässä, etteivät kaikki ole niin onnekkaita.Juha Korhonen / Yle
Häiriökään ei aina “häiritse”
Reetta Tourunen kertoo, että vaikka autismikirjon häiriö haittaa hänen elämäänsä, hän on oppinut elämään sen kanssa ja luomaan toimivia rutiineja.
Eikä kaikki häiriössä “häiritse”.
– Olen hyvä ongelmanratkaisija. Stressaavassakaan tilanteessa en mene tunteen valtaan, Tourunen kertoo.
– Yhtä aikaa minulla voi olla totaalinen ylikuormitustila, mutta samaan aikaan pystyn ajattelemaan täysin analyyttisesti. Se ei ymmärtääkseni ole kovin tavallista, usein se on joko tai. Joku muu voi ajatella, että tarvitsen apua, mutta samanaikaisesti olen jo itse ratkaisemassa tilannetta.
Ajan myötä Reetta Tourunen on myös oppinut hyväksymään, ettei kaikkiin asioihin voi vaikuttaa, vaikka haluaisikin.
Lähipiirinsä hän on kuitenkin valinnut tarkasti.
– He, jotka hyväksyvät minut tällaisena kuin olen, ovat ystäviäni. He, joille ei tarvitse selitellä mitään.
Iloa pienistä asioista
Kävelylenkki metsässä lähenee loppuaan. Aikaa on käytetty enemmän yksityiskohtien tutkiskeluun kuin liikkumiseen, mutta juuri siitä Reetta Tourunen pitää.
– Rakastan luontoa, mutta minun täytyy aina miettiä, kestänkö aistiärsykkeitä tänään niin paljon, että voin lähteä kävelylle.
Toisaalta luonnon yksityiskohdat tuovat hänelle poikkeuksellisen paljon iloa.
– Sellaisia ovat esimerkiksi ihana kaarnan palanen, tai linnun jalanjälki lumella, hän hymyilee.
Kun hän keskittyy niiden tutkimiseen, visuaalinen maailma vie mennessään.
Liikenteen turvallisuusviraston Trafin sähköiset palvelut ovat poissa käytöstä ainakin keskiviikkoon asti. Viraston tiedotteen mukaan Trafi toimittaa liikenne- ja viestintäministeriön pyytämän selvityksen keskiviikkona, minkä jälkeen tehdään päätöksiä jatkosta.
Trafin mukaan katkon aikana muissa palveluissa vahvistetaan resursseja.
Trafin sähköinen asiointipalvelu suljettiin kokonaan sunnuntaina kuljettajatietoja tarjonneen palvelun herättämän kritiikin takia. Trafin palvelusta on voinut hakea heinäkuun alusta lähtien ihmisten ajokorttitietoja ilmaiseksi ja esimerkiksi selvittää, onko jollakulla ihmisellä voimassa oleva ajo-oikeus.
Jopa yli puolet asioinnista sähköisesti
Käyttökatko koskettaa varsin suurta ihmisjoukkoa, sillä käyttökertoja sähköisessa asioinnissa on Trafin arvion mukaan yleensä tuhansia päivässä. Suosituimmissa palveluissa, kuten ajoneuvopalveluissa, jopa 60 prosenttia asioinnista tulee sähköisen itsepalvelun kautta.
– Sähköisyysaste vaihtelee palvelun mukaan 30–60 prosenttia eli kyllä tässä on iso osa alhaalla. Jos sähköinen asiointi ei toimi eikä voi odottaa, silloin voi käyttää muita kanavia: puhelinpalvelua, rekisteröintipisteitä, katsastuskonttoreita ja vakuutusyhtiöitä. Vaikka kotisohvalta ei pääse tekemään, niin ei mitään jää tekemättä katkon takia, kertoo tietojohtaja Juha Kenraali Trafista.
Ei vielä ruuhkia palveluissa
Kenraalin mukaan sunnuntaina alkanut käyttökatko ei ole tiettävästi aiheuttanut vielä merkittäviä ruuhkia Trafin palveluissa. Niitä lienee kuitenkin luvassa, mikäli katko kestää pitkään.
– Tällä hetkellä moni varmaan pohtii ja odottaa, jos ei ole aivan pakko tehdä mitään. Seuraavina päivinä voi olla sitten enemmän tarvetta asioida muualla, jos sähköisesti ei pysty, Kenraali arvelee.
Kenraalin mukaan kaikki Trafin palvelut ovat saatavilla myös muutoin kuin sähköisesti, ja palveluverkko on melko tiheä. Pienemmillä paikkakunnilla saattaa kuitenkin joutua lähtemään muutaman kymmenen kilometrin päähän asioille.
Viime viikolla Kajaanin poliisivankilan uusi sammutusjärjestelmä osoitti tarpeellisuutensa, kun talteen otettu henkilö sytytti sellin roskakorin tuleen.
– Se tapaus oli minuutissa ohi, kun järjestelmä lähti käyntiin ja sadan baarin voimalla putkaan tuli vesisumu, jonka jälkeen siellä ei palanut enää mikään, kertoo ylikomisario Arto Lumikari Kajaanin poliisista.
Poliisivankiloissa sellien vaatimustaso on kasvanut viime vuosina. Lumikari kertoo, että aikaisempaa enemmän kiinnitetään huomiota muun muassa sellien paloturvallisuuteen, kiinniotettujen ruokahuoltoon ja yksityisyyteen.
Kajaanin poliisivankilan remontin yhteydessä tehtiin uusi sisäänkäynti ja asetarkastuspiste.Elisa Kinnunen / Yle
Kajaanin poliisivankilan putkat uusittiin kaksi vuotta sitten vastaamaan uutta vaatimustasoa. Remontissa asennettiin uudenlainen sammutusjärjestelmä ja seinillä olleet kannanotot, piirrokset ja töherrykset piilotettiin maalin alle.
Jatkossa uudet mahdolliset töherrykset poistetaan välittömästi.
– Töherryksen tekijälle tulee perään myös rikosilmoitus. Uskon, että kaikille on parempi, kun pinnat ovat siistit ja puhtaat, sanoo Lumikari.
Poliisivankilaan saatiin myös toimintaan sopiva keittiötila sekä suurempi valvomo, jossa pystytään seuraamaan poliisivankilan lisäksi Kajaanin keskustan toimintaa.
Uutta on myös kiinniotettujen tapaamistila, jossa vierailijan ja tavattavan välillä ei ole enää kiinteää lasiseinää. Nyt tilanteen niin vaatiessa tapaamispöytien väliin saadaan sähköisesti nostettava lasiseinä tai kalterit.
Siisti ja paremman hajuinen
Ylikomisario Arto Lumikarin mukaan uudistukset eivät ole vaikuttanut putkissa majailevien käytökseen, mutta henkilökunta on ollut tiloihin tyytyväinen.
Vartijat ovat kiitelleet keittiötä, sillä aikaisemmin kiinniotettujen ruoka lämmitettiin käytävällä olleessa mikroaaltouunissa.
Poliisivankiloiden yksityisyyteen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Sellejä, joissa on poliisilain perusteella kiinniotettuja, voidaan kuitenkin valvoa kameroilla.Elisa Kinnunen / Yle
Merkittävin muutos on kuitenkin huomattavissa hajuaistilla.
– Nyt poissa ovat epämiellyttävät hajut ja epäsiisteys. Tilat ovat kliiniset ja puhtaat, joten siellä on mukavampi työskennellä, sanoo Lumikari.
Suomessa on 44 poliisivankilaa, joista noin puolet on kohennettu vastaamaan nykypäivän vaatimustasoa. Seuraavan viiden vuoden aikana on tarkoituksena saada myös muut poliisivankilat ajanmukaisiksi.
Tuhannen henkilön säilytyspaikka
Kainuussa kiinniotettujen säilytys on keskitetty Kajaanin poliisivankilaan, jossa yöpyy noin tuhat henkilöä vuodessa.
– Näistä kiinniotetuista noin 600 on poliisilakiperusteisia ja 400 rikoksesta epäiltyä, laskee Lumikari.
Tällä hetkellä Kajaanin poliisivankilassa on kolme poliisilakiin ja yhdeksän rikoslakiin perustuvaa putkaa. Poliisilakiin perustuvien sellien varustus on vaatimaton. Kaksi nahkapäällysteistä patjaa lattialla, wc-pönttö ja pieni käsienpesuallas, johon tulee kylmä vesi.
Näihin selleihin tuodaan yleensä juopuneita tai muuten häiriötä aiheuttaneita asiakkaita, ja putkassa olemista valvotaan kameroiden avulla.
Ylikomisario Arto Lumikari on tyytyväinen Kajaanin poliisivankilan remonttiin.Elisa Kinnunen / Yle
Rikoslakiin perustuvissa selleissä taso on hieman parempi. Sieltä löytyy wc-pöntön ja käsienpesualtaan lisäksi betonisänky, jossa on patja, lakanat sekä peitto. Näistä yhdeksästä sellistä yhdessä on muita parempi varustelu, ja se on saanut lempinimen sviitti.
– Sviitti tarkoittaa sitä, että kylmän veden lisäksi sinne tulee lämmin vesi ja siellä on myös televisio, sanoo Lumikari.
Maskuliinisuudesta, varsinkin vahingollisesta sellaisesta, on puhuttu kuluneena vuonna paljon. Määritelmän mukaan toksiseen maskuliinisuuteen kuuluu muun muassa kovuus, aggressiivisuus ja väkivallan ihannointi. Teattererinjohtaja ja näyttelijä Juho Milonoff on joutunut pohtimaan termin merkitystä tehdessään Okko Leon uutuusnäytelmää Ateria.
– Siinä on sellainen alaotsikko, että eriarvoisuuden kokemus on räjähdyspanos. Näytelmän henkilöt ovat ihmisiä, jotka ovat ajautuneet pisteeseen, jossa he eivät koe kuuluvansa yhteiskuntaan. Se aiheuttaa heissä toksista käytöstä. Voisi sanoa, että näiden henkilöiden kohdalla se synnyttää toksista maskuliinisuutta, joka viime aikoina on ollut muotisana.
Toksinen maskuliinisuus ja vallan väärinkäyttö
Milonoffin mukaan samalla käsitellään asioita, jotka viime aikoina ovat puhuttaneet taiteen alalla, esimerkiksi vallan väärinkäyttöä.
– Tottakai pitää puhua yksittäistapauksista, jotta saadaan tietää, missä väärinkäytöksiä on tapahtunut, mutta sen jälkeen pitäisi alkaa puhua siitä, minkälaista kulttuuria me toteutamme.
Samalla Milonoff haluaa pohtia sitä, millaiseen patriarkaaliseen maailmaan on itse syntynyt.
– Minkälaiseen maailmaan minä synnyin 70-luvun alussa syntyneenä miehenä? Minkälaista miehen mallia minulle on tuputettu ulkopuolelta? Mitä arvoja olen alitajuntaisesti vetänyt itseeni? Ei Katajanokalta lähdetty siihen aikaan keskustaan ilman että oli valmistautunut tappeluun.
Ei Katajanokalta lähdetty siihen aikaan keskustaan ilman että oli valmistautunut tappeluun Juho Milonoff
Opittu kaanon näkyy yhä yhteiskunnassa
Milonoffin mukaan hänen sukupuolensa eli vielä maailmassa, jossa joutui puolustautumaan ja rakentamaan itselleen panssarin.
– Siinä asenneilmapiirissä kasvaneet ihmiset rupeavat toteuttamaan niitä arvoja esimerkiksi työpaikoilla, tai missä tahansa. Siitä syntyvät vallan väärinkäytön mekanismit.
Puoli seitsemän -ohjelmassa vierailleen Milonoffin mukaan nyt pitäisi puhua, miten siitä käytöksestä päästään yli. Sitä käsitellään myös pikaruokaravintolaan sijoittuvassa Ateria-näytelmässä.
– Näytelmä on ollut minulle itselleni matka siihen. Juuri se toksinen maskuliinisuus itsessänikin herättää kysymyksen, että mitä minussa on jäljellä siitä. Millaista kaanonia minä olen jatkamassa ja toteuttamassa.
Katso täältä Juho Milonoffin koko haastattelu Puoli seitsemän -ohjelmassa.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron puhui maanantai-iltana ensimmäistä kertaa julkisesti ranskalaisille yli kolme viikkoa kestäneiden mielenosoitusten alkamisen jälkeen.
Presidentti Macron lupasi sadan euron korotuksen minipalkkaan tammikuusta lähtien. Lisäksi presidentti lupasi, etteivät kaavaillut veronkorotukset koske eläkeläisiä ja pienituloisia.
Valtio-opin professori Niilo Kauppi Jyväskylän ja Strasbourgin yliopistoista arvioi, että tilanne Ranskassa ei yhdellä presidentin puheella rauhoitu, mutta se on askel oikeaan suuntaan.
Ranskan poliittisen tilanteen ja historian äärimmäisen hyvin tunteva Kauppi kuvailee puheen olleen siinä mielessä tyypillistä Macronia, että vaikutelma presidentistä jäi jälleen etäiseksi, eikä empatiaa ollut aistittavissa.
– Empatiaa en nähnyt. Konkretiaa Ranskassa odotettiin ja sitä tuli. Mutta ei hän mitään kauhean uutta tai vallankumouksellista esittänyt, Kauppi sanoo.
Professorin mukaan on paradoksaalista, että Macronin piti olla uudistaja, kun hänet valittiin 17 kuukautta sitten presidentiksi, mutta nyt samat voimat protestoivat kaduilla häntä vastaan.
Merkittävää on Kaupin mielestä se, että ay-liike ei ole mukana mellakoinnissa, vaan protestiliikehdintä koostuu erilaisia tahoista sekä vasemmalta että oikealta.
Mikäli protestit jatkuvat vielä pitkään ja Macronin tilanne pahenee, presidentti voi Kaupin arvion mukaan yrittää hajottaa alahuoneen ja määrätä uudet vaalit.
– Sitä kautta vastuu välitystehtävästä kansan ja estabhlistmentin (vallanpitäjien, toim. huom.) välillä siirtyisi puolueille ja medialle. Siten Macron voisi rakentaa uuden hallituksen, jolla olisi kansan luottamus, ja tätä kautta hän saisi myös marginalisoitua ääriliikkeet.
Kaupin mukaan eri liikkeiden väliset suhteet tulevat jatkossa näyttelemään ratkaisevaa roolia siinä, jatkuuko mellakointi Ranskassa.
– Miten erityisesti ammattiyhdistysliike ja toisaalta puolueet, kuten esimerkiksi Marine Le Pen äärioikealla ja Jean-Luc Melenchon äärivasemmella tekevät, Kauppi sanoo.
Yli 3,6 miljoonaa suomalaista saa tiistaina tililleen veronpalautusta. Valtio maksaa veronpalautuksina yhteensä 2,9 miljardia euroa, mikä on summana ennätyssuuri.
Nordean viime viikolla julkaistun kyselyn mukaan lähes joka kolmas veronpalautuksia saava suunnittelee käyttävänsä ainakin osan rahoista joulumenoihin. Toisilta taas veronpalautus voi huveta joko Kelan velkojen hoitoon tai erääntyneiden verojen maksuun.
Tänä vuonna Kela voi periä velkoja veronpalautuksista ulosoton kautta. Kela voi pyytää ulosottoviranomaista ulosmittaamaan etuuksien takaisinperinnästä syntyneitä velkoja, opintolainoja tai elatusapuvelkaa.
Veronpalautuksia voidaan ulosmitata, jos asiakas ei ole sopinut Kelan kanssa velan maksamisesta tai noudattanut Kelan kanssa tehtyä osamaksusuunnitelmaa. Palautuksia ei ulosmitata niiltä, jotka ovat jo ryhtyneet maksamaan perintää tai opintolainaa osamaksusuunnitelman mukaisesti. Elatusapuvelkaa osamaksulla maksavilta asiakkailta veronpalautus ulosmitataan.
Kela ei lähetä asiasta erillistä ilmoitusta tai maksukehotusta, mutta ulosottoviranomainen lähettää ilmoitukset ennen ulosmittausta. Lisäksi Verohallinto muistuttaa, että veronpalautuksesta vähennetään mahdolliset erääntyneet verot.
Muutama vuosi sitten kajaanilainen Hanna Rytkönen katseli ahkerasti netistä asuntojen myynti-ilmoituksia. Perhe oli kasvanut, joten asunnon vaihtaminen tuli ajankohtaiseksi.
Asunnon etsimisestä tuli Rytkösen mukaan melkein harrastus.
– Se oli kivaa ajankulua. Olin silloin äitiyslomalla, ja kun lapset olivat päiväunilla, äiti kävi "shoppaamassa" asuntoja netissä, Rytkönen naurahtaa.
Perhe kävi katsomassa useita vaihtoehtoja, koska aina asuntojen pohjaratkaisu ei hahmottunut pelkkien kuvien ja piirustusten perusteella.
– Netissä asunnot on kuvattu usein edustavista kulmista, mutta se kuuluu asiaan. Parhaat puolet pitää olla esillä. Kiersimme paljon yleisissä näytöissä, ja kun sopiva sattui kohdalle, teimme kaupat, Rytkönen kertoo.
On myös kävijöitä, jotka suunnittelevat remonttia, hakevat sisustusideoita tai jopa hintaa omalle asunnolleen. Juho Kasa
Kajaanilainen Paavo Haverinen hankki vasta omistusasunnon. Hän selasi nettikuvia ja tilasi kiinnostavasta kohteesta yksityisnäytön.
– Sain katsella rauhassa ja nähdä asunnon kunnolla. En ole koskaan käynyt yleisissä näytöissä, mutta ei se olisi haitannut, jos siellä olisi ollut samaan aikaan joku muukin katsomassa asuntoa, Haverinen kertoo.
Uteliaita yhä vähemmän
Asuntoja myytiin ennen pääasiassa lehti-ilmoituksella, jossa saattoi olla yksi kuva julkisivusta. Kiinnostuneet tai muuten vain uteliaat pääsivät katsomaan asuntoa yleensä sunnuntaisin järjestettävissä yleisissä näytöissä. Puolen tunnin esittelyn aikana tupa saattoi olla täynnä väkeä.
Nykyään myynnissä olevia asuntoja voi ihastella vaikka kotisohvalla, mikä on vähentänyt yleisten näyttöjen tarvetta.
– Yleisesittelyt eivät ole nykypäivänä tapa, millä asunto myydään. Trendi on ennemminkin, että ihmiset sopivat näytön etukäteen, kertoo Suomen Kiinteistönvälittäjät ry:n toimitusjohtaja Jussi Mannerberg.
Yleisten asuntonäyttöjen määrä on hieman laskenut aiemmasta. Arkistokuva.Markku Rantala / Yle
Mannerbergin mukaan yksityisnäyttöjä sovitaan myös sen takia, että ihmiset ovat kiireisiä. Etenkin kasvukeskusten ulkopuolella välimatkat voivat olla niin pitkiä, että asuntoa ei lähdetä katsomaan vain mielenkiinnosta.
– Autojonon saaminen pihaan asuntoesittelyssä sunnuntaina kello 12 on aika harvinaista, jos kohde ei ole aivan erityisen kiinnostava, Mannerberg sanoo.
Lähes 15 vuotta kiinteistönvälittäjänä toiminut kajaanilainen yrittäjä Juho Kasa on pitänyt uransa aikana tuhansia asuntojen yleisiä näyttöjä. Hän sanoo, että silkasta uteliaisuudesta asuntonäytöissä käyvien määrä on vuosien varrella vähentynyt.
– Toki yleisnäytöille tulee silloin tällöin myös ohikulkijoita, mutta yleensä sinne tullaan katsomaan asuntoa. On myös kävijöitä, jotka suunnittelevat remonttia, hakevat sisustusideoita tai jopa hintaa omalle asunnolleen, Kasa kertoo.
Lähes kolme vuosikymmentä asuntokauppaa tehnyt kajaanilainen OP-Kiinteistökeskuksen toimitusjohtaja Olli-Pekka Hyyryläinen on huomannut saman ilmiön.
– Yleisesittelyssä kävijöillä tai yksityisesittelyn tilaavilla on yleensä jo hyvä pohjatieto olemassa netin kautta. He ovat tosissaan liikkeellä. Sellaisia, jotka tulisivat ihan vain uteliaisuuttaan, on hirvittävän vähän, Hyyryläinen sanoo.
Suomalainen on ujo asunnonostaja
Kun yksityisnäyttöjen suosio kasvaa, tarvitaanko yleisiä asuntonäyttöjä enää lainkaan? Suomen Kiinteistönvälittäjät ry:n toimitusjohtajan Jussi Mannerbergin mielestä kyllä.
– Olemme edelleen hieman ujoja asunnon ostajia. Voimme käydä katsomassa netissä, mutta emme silti kehtaa kysyä lisää. Suomalaisuuden piirteet korostuvat, tarvitsemme yleisen näytön, jotta uskallamme tulla paikalle.
Se on tietyllä tavalla myös henkistä valmistautumista siihen, että asunnon vaihto on jossain vaiheessa edessä. Jussi Mannerberg
Yleinen asuntoesittely on Mannerbergin mukaan mahdollisuus myös välittäjälle. Asuntonäyttöön voidaan mennä katsomaan esimerkiksi sitä, miten välittäjä toimii; kuka on aktiivinen alueella ja osaa myydä.
– Yleisnäytössä kävijällä on aina joku agenda takana. Ihmisillä on kuitenkin unelmia ja haaveita. Se on tietyllä tavalla myös henkistä valmistautumista siihen, että asunnon vaihto on jossain vaiheessa edessä.
Kajaanilainen kiinteistönvälittäjä, yrittäjä Juho Kasa pitää nykyisin pääasiassa vain yksityisnäyttöjä asunnoista. Hänen mielestään toimintamalli on hyvä, koska harva asuntoa oikeasti etsivä jää odottamaan, että välittäjä pitää mielenkiintoisesta kohteesta yleisen näytön.
– Yleisnäyttöjä tarvitaan, ne eivät tule koskaan täysin poistumaan. Uskon kuitenkin, että suomalaiset ovat muuttumassa avoimempaan suuntaan. Tosiostaja osaa ottaa välittäjään suoraan yhteyttä. Netissä se on tehty myös helpoksi, yhteydenotto vaatii vain muutaman klikkauksen, Kasa sanoo.
Haaveilijat näkyvät piikkinä nettisivuilla
Kiinteistönvälittäjä Kasan mukaan asuntoesittelyssä huomaa helposti, onko kävijä oikeasti katsomassa asuntoa vai hakemassa vaikka sisustusideoita omaan kotiinsa.
– Tosiostaja on kiinnostunut talosta tai taloyhtiöstä ja kyselee tarkasti esimerkiksi tilinpäätöstietoja ja kunnossapidosta. Ohikulkijat kävelevät ympäri taloa, mutta eivät kysele mitään. He eivät vaivaa välittäjää lainkaan, Juho Kasa sanoo.
OP-Kiinteistökeskuksen toimitusjohtajan Olli-Pekka Hyyryläisen mukaan tänä päivänä ihmiset myös sanovat suoraan, jos he ovat tulleet yleiseen näyttöön vain katselemaan.
– Yleensä asia selviää nopeasti, kun asiakasta hieman jututtaa ja kartoittaa tarpeita. Joskus se voi myös käynnistää asuntokaupan. Se ei ole välttämättä kohde, jota hän kävi katsomassa, mutta antaa kipinän asunnon vaihtamiseen.
Asuntoesittelyt ovat myös mahdollinen asiakkaidenhankintakanava kiinteistönvälittäjille. Arkistokuva.Markku Rantala / Yle
Osa käy selaamassa netin asuntoilmoituksia, vaikka ei olisi muuttamassa mihinkään. Se on koukuttavaa ajanvietettä (Helsingin Sanomat). Hyyryläisen mukaan asuntoja käydään selailemassa etenkin viikonloppuisin.
– Saamme netissä olevista kohteista tarkkaa dataa, klikkauksia tulee ylivoimaisesti eniten viikonloppuisin. Moni käy siellä varmasti vain fiilistelemässä. Ilman muuta pitää aina myös haaveilla, se kuuluu suomalaiseen perikuvaan, Hyyryläinen sanoo.
Hanna Rytkönen on jättänyt asuntoilmoitusten seuraamisen nyt vähemmälle, koska hän on tyytyväinen tämän hetkiseen kotiinsa. Paavo Haverinen puolestaan sanoo katselevansa asuntoilmoituksia edelleen silloin tällöin etenkin, jos asunto tulee vastaan sosiaalisessa mediassa.
– Silloin tulee katsottua, minkälainen asunto on myynnissä. Ehkä se on jotenkin alitajuisesti myös haaveilua, mutta en myönnä sitä suoraan, Haverinen naurahtaa.
Ennätyssuuret veronpalautukset maksetaan tileille tänään. Verohallinto palauttaa viime vuonna liikaa veroja maksaneille lähes kolme miljardia euroa. Palautuksia on tulossa 3,6 miljoonalle henkilölle.
Palautukset ovat viimevuotista suurempia. Jokainen palautuksen saaja saa keskimäärin sata euroa enemmän kuin viime vuonna, jolloin keskimääräinen palautus oli noin 700 euroa. Palautusten saajia on kuitenkin yhtä paljon.
Palautusten määrä selviää postin tuomasta ilmoituksesta tai verohallinnon OmaVero-internetpalvelusta. Pienin maksettava palautus on viisi euroa.
Syksyn aikana oli liikkeellä veropalautuksiin liittyviä huijausviestejä, joilla kalasteltiin luottokortti- ja tilinumerotietoja.
Tämä päivä on viimeinen yhteinen palautuspäivä. Ensi vuonna palautuksia maksetaan pääsääntöisesti elokuun ja joulukuun välisenä aikana. Valtaosa saa palautukset jo elokuussa.
Verottaja saa tiedot palkansaajille maksetuista palkoista ja veroista reaaliajassa kansallisen tulorekisterin kautta.
Palautuspäiviin vaikuttavat oma verotuksen päättymispäivä tai puolison veroilmoitukseen tehdyt muutokset. Vuoden 2020 alusta lähtien myös etuus- ja eläketiedot ilmoitetaan rekisteriin reaaliajassa.
Verottaja lähettää edelleen esitäytetyn veroilmoituksen keväällä huhtikuun loppuun mennessä.
Jäännösverot eli mätkyt maksetaan ensi vuoden elokuun ja helmikuun 2020 välisenä aikana.
Viime vuodelta jäännösveroja jäi maksettavaksi runsaalle 600 000 henkilöasiakkaalle, yhteensä 1,2 miljardia euroa.
Alle 170 euron jäännösvero oli maksettava kerralla joulukuun 3. päivä. Mahdollisen toisen erän maksupäivä on helmikuun 1. päivä.
Yksinelävien avuntarve korostuu seurakunnissa erityisesti joulun alla. Yksityisten ja järjestöjen hyväntekeväisyyden kohderyhmänä ovat useimmin lapsiperheet.
Pienemmillä paikkakunnilla yksinelävien saama huomio on vielä isommin seurakuntien varassa. Toki löytyy myös yksittäisiä ihmisiä, jotka haluavat joulun alla muistaa juuri yksinäisiä.
Vielä muutama vuosi sitten esimerkiksi Kokkolassa seurakunnalta apua hakevista puolet oli perheellisiä ja puolet yksineläviä. Nyt yksinelävät ovat suurin avustettavien ryhmä. Joukossa on sekä eläkeläisiä että työikäisiä.
– Tämähän ei tietenkään tarkoita, että yhden ihmisen taloudessa asuvilla yksinäisyys olisi aina haaste, vaan se voi olla oma valinta. Mutta yksinäisyys haastaa meitä koko ajan enemmän ja enemmän, sanoo Kokkolan seurakuntayhtymän johtava diakoniatyöntekijä Camilla Honkala.
Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Merja Korpela arvioi, että yksinelävät eivät ole kovin houkutteleva kohderyhmä keräyksille. Lapsiperheet ja yksinhuoltajat ovat hyväntekeväisyyden keskiössä, sillä halu auttaa lapsia on monella luontainen.
Myös vähävaraiset eläkeläiset voivat kirvoittaa auttamishalua, mutta esimerkiksi vähävarainen työtön on jo toinen juttu. Korpela näkee taustalla vähintään alitajuista ajattelua, jonka mukaan työikäisen on selvittävä itse. Hän ihmettelee, ettei jo 1990-luvun lama lisännyt ymmärrystä siitä, ettei velkaantumisen tai työttömäksi jäämisen takana aina ole henkilökohtainen syy
– Aina koskettaa, kun kuuntelee ihmisen tarinaa ja historiaa. Jokainen on nähtävä yksilönä. On erittäin loukkaavaa kuulla niitä puheita, että "kyllä töitä saa, jos vain haluaa" tai "ota vain itseäsi niskasta kiinni", sanoo Korpela.
Hän ei silti halua vastakkainasettelua perheiden ja yksinelävien välille, sillä vähävaraisten perheiden tilanne on usein vaikea. Kahtiajako onkin syventynyt lähinnä kaikkien vähävaraisten ja toisaalta hyvin toimeentulevien välillä.
Juha Kemppainen / Yle
Myös diakonian saamista lahjoituksista iso osa on korvamerkitty lapsiperheille. Helsingissä osa seurakunnista on ottanut yksinelävät mukaan esimerkiksi Rakenna joulupuu -keräykseen ja suuntaa osan varoistaan juuri yksinäisten auttamiseen.
– Monella sukulaiset asuvat kaukana, eikä heidän luokseen ole varaa lähteä. On tärkeää, että voi laittaa joskus pöydän vähän koreammaksi, eikä aina tarvitse laskea euroja, sanoo Merja Korpela Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnasta.
Korpela muistuttaa, että yksineläviä on Suomessa jo iso joukko, ja he myös maksavat elämisestään suhteessa enemmän kuin perheelliset.
Diakoniassa on huomattu, että yksinelävät kärsivät myös perheellisiä enemmän yhteiskunnan kovuudesta.
– Moni yksinäinen vähävarainen joutuu jopa ostamaan sosiaalisia kontakteja. Pitäisi ostaa lahjoja läheisille ja sukulaisille, mutta ei ole välttämättä rahaa. Silloin luovutaan jopa ruuasta, että voidaan muistaa muita. Koetaan, että jos niin ei tee, niin viimeiset ihmissuhteet katkeavat, sanoo Camilla Honkala Kokkolasta.
Myös Kokkolassa seurakunnalle annetuista lahjakorteista valtaosa on suunnattu lapsiperheille. Tänä vuonna osa lahjoittajista haluaa kuitenkin huomioida myös vanhuksia.
Seurakunnat myöntävät joulun alla lahjakortteja ruokaan sekä vaatteiden ja hygieniatarvikkeiden ostoon.
– Ihmiset ovat kiitollisia hyvin pienistä asioista, vaikka uusista sukista tai alusvaatteista. Vaatimattomin ajatuksin on moni vähävarainen liikkeellä, sanoo Camilla Honkala.
Henrietta Hassinen / Yle
Joulunalusaika on kiireisintä auttamisen aikaa seurakunnille. Monet tarvitsevatkin järjestöjä ja yhdistyksiä selvitäkseen urakasta. Kaikkiaan diakonian vastaanotolle tulee Kokkolassa joulukuussa jopa satoja avuntarvitsijoita enemmän kuin muina kuukausina.
– Rumba on aika massiivinen, ja ilman muiden tahojen apua tästä ei selvittäisi näin hyvin. Myös yksityiset onneksi haluavat antaa apua meidän kauttamme, kertoo Kokkolan seurakuntayhtymän johtava diakoniatyöntekijä Camilla Honkala.
Seksuaalivähemmistöjen etujärjestön Setan mahdollisuus vierailla rippileireillä on aiheuttanut Porissa kipakkaa keskustelua puolesta ja vastaan.
Setalaiset ovat vierailleet Porissa rippileireillä jo aikaisempinakin vuosina. Setan leirivierailujen tarkoituksena on ollut laajentaa nuorten näkemyksiä ihmisyydestä.
Keskustelu äityi valtakunnalliseksi, kun Keski-Porin seurakuntaneuvosto käsitteli kuukausi sitten rippikoulujen paikallissuunnitelmaa. Osa neuvoston jäsenistä suivaantui, kun suunnitelmassa oli maininta Setan vierailuista.
– Setan olemus ja tavoitteet, sen koko agenda, ovat vieraita minulle. Ei ole myönteistä, että kehittyvälle nuorelle annetaan tällaista valistusta, purki tuntojaan kirkkoneuvoston jäsen Antti Pekola.
Paikallissuunnitelma on työkalu rippikoulujen vetäjille
Seurakunnat laativat paikallissuunnitelman valtakunnallisen uuden Suuri ihme -rippikoulusuunnitelman pohjalta. Suunnitelma on työkalu rippikoulujen vetäjille. Siinä muun muassa nostetaan esille nuoren oikeutta olla oma itsensä rippikoulua käydessään.
Keski-Porin vt. kirkkoherra Hannu Tomperi veti vastustuksen vuoksi rippikoulun paikallissuunnitelman pois listalta uuteen valmisteluun ja neuvosto käsittelee asiaa uudelleen tiistaina 11. joulukuuta.
Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala sanoo, että seurakuntaneuvosto hyväksyy paikallissuunnitelman, mutta sen on perusteltua luottaa osaavien ja ammattitaitoisten työntekijöiden valmisteluun. Piispa pitää rippikoululeirin oven avoinna myös Setalle.
Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo KallialaSari Toivonen / Yle
Yle Pori kysyi sähköpostilla piispa Kallialalta hänen mielipidettään Porissa rippikoulun paikallissuunnitelmasta syntyneen kipakan keskustelun vuoksi.
Minkälaisia ajatuksia Porissa käytävä keskustelu herättää?
Sukupuolisuus ja seksuaalisuus muodostavat yhden herkimmistä ihmiselämän osa-alueista. Keskustelu osoittaa, kuinka se herättää tunteita. Jokainenhan meistä kaipaa ja ansaitsee tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on.
Uusi rippikoulusuunnitelma Suuri Ihme sanoo paikallissuunnitelmasta näin: ”Seurakunnan työntekijät ovat itse parhaita asiantuntijoita arvioimaan paikallisia tarpeita ja resurssien riittävyyttä. Seurakunnissa laaditaan paikallinen rippikoulusuunnitelma, johon yksittäisten rippikoulujen toteutussuunnitelmat perustuvat. Paikallissuunnitelma on tarkoitettu ensisijaisesti työntekijöille ja se varmentaa rippikoulun laatua, nuorten tasapuolista kohtelua sekä tiedonkulkua esimerkiksi uusien työntekijöiden kohdalla.”
Paikallissuunnitelma siis ohjaa seurakunnan rippikoulutyötä ja luo raamit rippikoulun toteuttamiselle. Seurakuntaneuvosto hyväksyy paikallissuunnitelman, mutta sen on perusteltua luottaa osaavien ja ammattitaitoisten työntekijöiden valmisteluun. Nuorten kanssa työskentelevät tuntevat nuorten maailmaa parhaiten ja osaavat laatia suunnitelman siten, että se palvelee nuoren oppimista ja kasvua kristittynä.
Nuorten kanssa työskentelevät tuntevat nuorten maailmaa parhaiten ja osaavat laatia suunnitelman siten, että se palvelee nuoren oppimista ja kasvua kristittynä. Kaarlo Kalliala
Voiko seurakuntaneuvosto määritellä, kuka saa vierailla rippileireillä?
Rippikoulun ohjaajat ovat parhaita arvioimaan, keitä kutsutaan rippikouluun vierailijoiksi.
Kenen päätettävissä se on?
Rippikouluun liittyvät vierailut sovitaan usein joko ryhmäkohtaisesti tai sitten niitä sopii seurakunnan rippikoulutyöstä vastaava tiimi. Paikallissuunnitelmassa yksityiskohtainen määrittely ei ole tarkoituksenmukaista. Suunnitelma luo puitteet, ja sen pohjalta rippikoulun ohjaajat toimivat. Vierailijoiden suhteen luottaisin rippikouluohjaajien osaamiseen. Lopulta vastuu on kirkkoherralla.
Minkälaiset vierailut sopivat rippileireille?
Rippikouluun voivat kyllä sopia monenlaiset vierailut ja vierailijat, mutta rippikoulun ohjaajien on oltava selvillä siitä, miten ne palvelevat rippikoulun tavoitteita. Kun leirijakso ei ole kovin pitkä, vieraat saattavat hajottaa sen kokonaisuutta.
Rippikoulun vahvuus on se, että se on vahvasti kiinni nuorten elämänkysymyksissä. Kaarlo Kalliala
Mikä on piispan kanta Setan vierailuille rippileireillä?
Seta voi olla yksi mahdollinen vierailija.
Mitä terveisiä piispalta asiaa pohtivalle Keski-Porin seurakunnan seurakuntaneuvostolle?
Rippikoululla on vahva asema nuorten keskuudessa. Yksi syy rippikoulun suosioon on ollut sen kyky muuttua aikojen saatossa nuoria ja työntekijöitä kuunnellen. Rippikoulun vahvuus on se, että se on vahvasti kiinni nuorten elämänkysymyksissä.
