Tampereen Kissanmaalla kateissa ollut poika on löytynyt.

Poika löytyi yli kilometrin päästä Väinämöisenkadulta. Poliisin tiedossa ei ole, miksi poika lähti koululta.

Poika oli poliisin mukaan viety Kissanmaan koululle aamulla kello kahdeksalta. Hän ei kuitenkaan mennyt jostain syystä kouluun.

Etsinnät käynnistyivät tästä syystä.

Poliisin tilannekeskuksen mukaan koulu ja poliisipartiot etsivät poikaa koulun alueelta. Myös silminnäkijöiden havaintoja pyydettiin. Poliisi tiedotti asiasta kymmenen jälkeen aamulla.

Sisä-Suomen poliisi kertoi asiasta Twitterissä.

Hakisitko sinä työpaikkaa, jossa teet töitä erimielisten ihmisten kanssa, tekemisiäsi ja olemustasi ruoditaan julkisuudessa ja nopeita tuloksia ei ole luvassa? Pian eduskuntaan valitaan 200 uutta työntekijää tällaiseen tehtävään. Voit tutustua työnhakijoihin Ylen vaalikoneessa.

Kansanedustajan työ on vaativaa. Kun konkarikansanedustajilta kysyy, millainen ihminen siinä pärjää, toistuu vastauksissa kaksi asiaa: pitkä pinna ja kyky kompromisseihin.

– Arvot ovat politiikan kompassi, mutta tuloksia ei synny ilman yhteistyötaitoja. Täytyy ymmärtää, miksi joku toinen ajattelee toisin kuin itse, sanoo luopuva kansanedustaja Seppo Kääriäinen (kesk.). Hänellä on yli 30 vuoden kokemus eduskuntatyöstä.

Samaa mieltä on kansanedustaja Riitta Myller (sd.). Myös hän jättää eduskunnan näissä vaaleissa.

– Kansanedustajaksi haluavalla on paljon ideoita, miten maailma pistetään järjestykseen. Täytyy kuitenkin olla avara mieli oppia uutta ja tarkistaa näkemyksiä. Suomessa ei voi tehdä politiikkaa ilman kompromisseja.

Yle halusi haastaa kansanedustajaehdokkaat asettumaan toisen ihmisen asemaan. Puolueet valitsivat kukin yhden ehdokkaan tekemään yllätystehtävän, joka selvisi ehdokkaalle vasta paikan päällä. Tämän jutun videoilta näet, kuinka demari pärjää yksityisen hoivakodin johtajan apurina, miten keskustan ehdokas solahtaa ilmastomielenosoitukseen tai mitä miettii kristillisdemokraattien ehdokas täyttäessään ruokakaupan lonkerohyllyä.

Mukaan kutsuttiin ne rekisteröityneet eduskuntapuolueet, joilla on vähintään kaksi kansanedustajaa päättyvällä vaalikaudella. Tehtävät jaettiin Savo-Karjalan vaalipiirin ehdokkaille. RKP:llä ei ole ehdokkaita Savo-Karjalan vaalipiirissä.

Näin ehdokkaat selvisivät yllätystehtävästä

Keskustan eduskuntavaaliehdokas Hanna Huttunen ei ole laskenut omaa hiilijalanjälkeään. Keskustan ilmastolupaukset ovat moniin muihin puolueisiin verrattuna vaatimattomat (Helsingin Sanomat), eikä Huttunenkaan olisi valmis tinkimään lihansyönnistä tai maksamaan lihaveroa.

Kun Huttunen tekee hiilijalanjälkitestin nuorten ilmastoaktiivien Vivi Kotilaisen ja Oskari Mehtätalon kanssa, tulos yllättää. Lopuksi Huttunen päätyy elämänsä ensimmäiseen mielenosoitukseen oman ilmastolupauksensa kanssa.

– Olimme eri mieltä monista asioista, mutta yhtä mieltä siitä, että jotain on tehtävä, Hanna Huttunen sanoo.

Kokoomukseen on tarttunut maine hyväosaisten puolueena, ja näissäkin vaaleissa sen ehdokkaiksi ovat valikoituneet kaikkein kovatuloisimmat. Puolueen joensuulaisen ehdokkaan Timo Elon mielestä paras tapa auttaa köyhiä olisi lisätä työtä esimerkiksi tuloverotusta keventämällä.

Kun häntä pyydettiin valitsemaan kaupasta 15 eurolla kolmen päivän ruokakassi pariskunnalle, yrittäjätaustaisen Elon laskupää joutui koville. Valmentajana hänellä oli Kuopion Ruoka-avun Harri Miettinen, jonka asiakkaat joutuvat tämänkaltaisiin tehtäviin päivittäin.

Kristillisdemokraattien ehdokas Satu Melkko ei tunne alkoholijuomia. Kaupan lonkerohyllyissä riittää kuitenkin täyttämistä, sillä yli kolmannes pienen K-kaupan myynnistä tulee juomista. Kauppias Harri Leinonen myisi mielellään ohikulkeville kesämökkiläisille oluen lisäksi myös viinejä, mutta kristilliset ovat toista mieltä. Puolue vastusti jyrkästi uutta alkoholilakia. (Kristillisdemokraattien sivut)

– Viina on vaikea asia meille suomalaisille, Melkko pohtii.

Osa perussuomalaisista ei haluaisi ollenkaan rahoittaa verovaroilla monikulttuurista toimintaa järjestävän Setlementti Puijolan Kompassin kaltaisia laitoksia. Puolueen kuopiolainen ehdokas Pia Punkki sai pikakurssin Puijolan toimintaan, kun hän toimi vapaaehtoisena suomen kielen opettajana maahanmuuttajille.

– Meillä ei hyysätä, meillä pikemminkin potkitaan, tiivisti Kompassin asiantuntija Tsega Kiflie Punkille työnkuvansa.

Siniset on ollut maalitauluna kiistellyn aktiivimallin puolustajana. Siksi oli sopivaa, että puolueen kuopiolainen ehdokas Teija Savolainen-Lipponen lähetettiin täyttämään aktiivimallin ehtoja katsomalla varsin puuduttavaa työnhakuwebinaaria.

Sosiaalitieteitä opiskelevan Julia Koskisen mielestä työttömyysturvan aktiivimalli on ollut työttömille lähinnä leikkuri. Millaisia eväitä Savolainen-Lipponen sai työttömien aktivoimiseen yhteisestä webinaarituokiosta opiskelijan kanssa?

SDP:n ehdokas Seppo Eskelinen ajaa hoitajamitoituksen nostamista vanhustenhuollossa, ja hänen puolueensa otti voimakkaasti kantaa hoivakotikeskusteluun alkuvuodesta. Hoivakoti Vilinan yrittäjä Eija Weeman kertoo, että nykyisillä kilpailutussopimuksilla pienen hoivakodin yrittäjällä ei olisi siihen varaa. Mutta miten Eskelinen selviää hoivakodin aamuvuorossa yrittäjän apuna, kun yhden asukkaan jalat kaipaavat rasvausta ja toinen täytyy auttaa vuoteesta pyörätuoliin?

– Yrittäjiä tarvitaan julkisen puolen kumppaneiksi, se on selvä, mutta kilpailutuksen kriteereitä on pakko miettiä uusiksi, sanoo Seppo Eskelinen, joka on ollut myös itse päättämässä kilpailutuksista Joensuun kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Anni Järvinen muistaa joskus kokeilleensa lypsämistä, vaikka kaupunkilainen onkin. Nykyaikaisessa robottinavetassa lypsyllä ei enää tarvitse kyykkiä itse, mutta lietettä syntyy samalla tavalla kuin ennenkin. Sen loppusijoituksesta Järvinen ja maatalousyrittäjä Jari Puhakka ovat eri mieltä. Ilmasto-ohjelmassaan Vasemmistoliitto muistuttaa, että maatalouden osuus on jopa viidennes Suomen päästöistä.

– Kotimaista ruoantuotantoa tarvitaan kyllä, mutta ympäristölakien noudattamisesta ei voi tinkiä, Järvinen sanoo.

Vihreillä ja metsäalalla on ristiriitainen suhde. Puolue haluaisi luonnon vuoksi vähentää metsien hakkuita, mikä veisi töitä metsäalan ammattilaisilta.

Vihreiden iisalmelainen ehdokas Anne Roponen pääsi puunkaato-oppiin Jussi Mensosen harvesterin penkille. Tehtävä oli sosiaalialalla työskentelevälle Roposelle suorastaan jännittävä.

– Sydän takoi kahtasataa. Mutta vieruskaveri oli rauhallinen, ja kun sitä puuta rupesi oikeasti kaatamaan, siinä tuli oikeasti ihan hyvä olo!

Kuplautumista vastaan täytyy taistella

Kansanedustajuus vaatii rautaista stressinsietokykyä. Kritiikkiä sataa eri suunnilta, ja silti pitäisi pystyä rakentavaan keskusteluun. Työpsykologi Ari-Pekka Skarp muistuttaa, että työminän ja siviiliminän erottaminen toisistaan auttaa käsittelemään paineita.

– Paineen alla kyky ymmärtää muita ihmisiä ja heidän ajatteluaan kapeutuu. Kansanedustajalta vaaditaan kykyä oman työn suunnitteluun, muuten vaarana on uupuminen ja poteroituminen omaan näkemykseen.

Kansanedustajat kuuluvat eittämättä eliittiin. Uhkaako yhteys tavallisten ihmisten elämään katketa eduskunnan käytävillä?

– Kun muistaa käydä toreilla ja huoltoasemilla, tuntuma säilyy. Ja kuunteleminen on julistamista tärkeämpää, Seppo Kääriäinen sanoo.

Hänen mielestään hyvä kansanedustaja esittää itselleen kysymyksen aina ennen napin painamista: mitä vaikutuksia tällä päätöksellä on ja kenelle?

Paineen alla kyky ymmärtää muita ihmisiä ja heidän ajatteluaan kapeutuu. Ari-Pekka Skarp, työpsykologi

Riitta Myllerin mielestä suomalaisilla kansanedustajilla on hyvä kosketus arkeen, sillä edustajaksi päädytään monenlaisista taustoista. Hän kuitenkin myöntää, että usein kansanedustaja elää siviilissä itsensä kaltaisten ihmisten keskuudessa. Kuplautumista vastaan pitää taistella tietoisesti.

– Esimerkiksi rahasta puhuttaessa oma hyväosaisuus saattaa unohtua. Parinkympin leikkaus ei merkitse hyvätuloiselle mitään, mutta voi keikauttaa pienituloisen koko talouden, Myller sanoo.

Lue ja katsele täältä Ylen tärkeimmät vaalijutut

Voit keskustella aiheesta alla kello 20 asti maanantaina. Tarvitset Yle Tunnuksen.

Lapin hiihtokeskusten huippusuosio on paikoitellen taantunut viime talvesta. Soitimme neljään keskusvaraamoon, joista useammasta arvioitiin, ettei majoitusmyynti ole kasvanut pian loppuvan talvisesongin aikana enää edellisen vuoden tahtiin.

Syyksi arvioidaan ainakin sitä, että lunta on riittänyt tänä talvena etelämpänäkin. Myös normaaliin kausivaihteluun vedotaan.

Visit Pyhä-Luostolta arvioidaan tämän talven kasvun olevan muutaman prosentin luokkaa, joka on edellisen kauden vauhtia selvästi alempi.

Useampaa majoituskohdetta välittävästä Lomarenkaasta arvioidaan Lapin laskettelukeskusten varausmäärien olevan jopa pienempiä kuin viime vuonna. Lomarengas Oy:n liiketoimintajohtaja Juha Purhonen kertoo, että heillä tammi–helmikuu, ja maaliskuukin ovat olleet miinusmerkkisiä. Huhtikuu näyttäisi kuitenkin piristävän kautta, kun pitkä loma osuu nyt kuun loppuun.

– Pääsiäinen on nyt huhtikuussa, vuosi sitten se oli maaliskuussa. Pääsiäinen tulee tasoittamaan talvea, mutta hieman jäämme aiemmista varausmääristä.

Muutama vuosi aiemmin esimerkiksi Levillä oli huhtikuussa hiljaista.

Myös Inarin Saariselällä tammikuu oli edellistä vuotta hiljaisempi, kertoo Saariselän keskusvaraamo Oy:n toimitusjohtaja Antti Kanerva. Mutta lunta riittää edelleen, ja sen uskotaan tasoittavan tilannetta.

– Rinteet ovat auki äitienpäivään saakka, Kanerva kertoo.

Levillä uskotaan pääsiäisen piristysvaikutukseen

Kittilän Levillä tämä talvi näyttää yhtä hyvältä kuin edellinenkin, vaikka alkutalvi olikin lumeton. Näin arvioi Levin matkailu Oy:n vt. toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaari.

Hänen mukaansa kasvua on ollut nyt kuutisen prosenttia edelliseen tilikauteen verrattuna.

– Näyttää edelleen hyvältä. Uskomme, että lumi pysyy pitkälle kevääseen maassa. Rinteet ovat vielä vapun jälkeen hetken auki, Kivisaari sanoo.

Hienoista laskua Levinkin luvuissa näyttää olevan viime vuosista, sillä vielä keväällä 2017 kerrottiin majoitus- ja palvelumyynnin kasvun olleen yli kymmenen prosenttia.

Tunturimökkejä rajoitetusti jäljellä

Levillä on jo täyttä pääsiäisenä.

– Useampi kuukausi sitten on ollut jo se tilanne, että vain haja-asuntoja on löytynyt tunturista. Vapaana on ollut vain sellaisia, joissa on ollut viikon rajoite.

Kivisaari kehuu myös pääsiäisen hyvää ajankohtaa Lapin matkailun kannalta.

Pyhä-Luostolla löytyy vielä yksittäisiä vapaita mökkejä.

– Ehkä pikkuisen joutuu joustamaan etäisyydessä palveluihin, Visit Pyhä-Luoston toiminnanjohtaja Anu Summanen kertoo.

Lomarenkaallaa löytyy yksittäisiä Lapin laskettelukeskusten lähellä olevia mökkejä. Kauempaa majoitusta löytyy runsaammin, noin 15 prosenttia tarjonnasta. Saariselältä taas kerrotaan, että tällä hetkellä on vielä monentasoista majoitusta saatavilla.

Vaikka lähes koko maan on vallannut kylmyys, räntä- ja lumisateet, ei takatalvesta voida kuitenkaan puhua koko maan osalta.

Etelä-Suomessa lämpötilat ovat sen verran lämpimiä, ettei takatalven kutsumiselle ole perusteita. Vesisade ja räntä muuttuu yöllä lumisateeksi, mutta se on jokseenkin vähäistä.

Sen sijaan maan keskiosassa lunta kertyy ensi yönä aamuun mennessä jopa 10 senttiä, kertoo Ylen meteorologi Anniina Valtonen.

Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä lunta tulee vielä viisi senttiä lisää maan keskiosassa.

Valtonen varoittaa erittäin huonosta ajokelistä idässä. Samaan aikaan läntisillä merialueilla myrskyää.

Viikonloppuna mitattiin vielä laajalti yli 10 astetta ja nyt lämpötilat jäävät vain muutamaan asteeseen. Vaikka lämpötilavaihtelut ovatkin olleet suuria, on se kuitenkin normaalia tähän vuoden aikaan, kertaa Valtonen.

– Tämä kuuluu kevään tuloon normaalisti.

Luumäen ja Lappeenrannan Joutsenon sivutoimiset palomiehet ovat voittaneet palkkakiistan Lappeenrannan kaupunkia vastaan Itä-Suomen hovioikeudessa. Hovioikeus kumosi Etelä-Karjalan käräjäoikeuden aikaisemmin antaman päätöksen.

26 sivutoimista palomiestä vaatii kaupungilta maksamattomia palkkoja varallaolosta. Vaadittu summa on korkoineen runsaat kaksi miljoonaa euroa.

Hovioikeus vahvistaa, että valittajien varallaoloaika on normaaliin palkkaan oikeuttavaa työaikaa. Se palauttaa asian käräjäoikeuden käsittelyyn, jonka on otettava asia käsittelyyn sen jälkeen, kun tuomio on saanut lainvoiman.

Kiista palautuu Etelä-Karjalan käräjäoikeuden käsittelyyn, koska käräjäoikeuden tuomio asiassa oli vasta välituomio. Välituomiolla haluttiin ratkaista ensin, onko palomiesten varalloloaika työaikaa. Käräjäoikeus siis jatkaa palomiesten palkkavaatimusten käsittelyä.

Tehtävän sitovuus keskiössä

Sivutoimisille palomiehille oli maksettu varallaolosta korvausta, jonka suuruus on 30 prosenttia tuntipalkasta. Palomiesten mielestä heille olisi kuulunut täysi palkka, sillä he katsoivat varallaolon olevan työaikaa.

Palomiehet saivat olla varallaoloaikana kotona. Palomiesten mukaan he olivat kuitenkin jatkuvasti työnantajan käytettävissä, sillä he olivat noudattaneet viiden minuutin valmiusaikaa eli käytännössä välitöntä lähtövalmiutta.

Käräjäoikeus perusteli kanteiden hylkäämistä sillä, että työnantaja ei viiden minuutin lähtövalmiutta edellyttänyt.

Käräjäoikeuden päätökseen vaikutti myös se, että kantajat olivat osallistuneet varallaolorinkiin vapaaehtoisesti. Varallaoloajankohdat oli määritelty palomiesten haluamalla tavalla.

Taustalla vuosien kiista

Palomiehet ja kaupunki ovat kiistelleet palkkasaatavista vuosia. Kaupunki linjasi vuonna 2015, että se ei maksa varallaolosta täyttä palkkaa sivutoimisille palomiehille. Tämän jälkeen palomiehet veivät asian käräjäoikeuteen.

Hovioikeuden tuomiosta voi vielä hakea valituslupaa Korkeimpaan oikeuteen.

Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) on saanut lisätietoa konevauriosta, jonka seurauksena Finnairin kone laskeutui lauantaina Helsinki-Vantaalle rikkoutuneella renkaalla.

Otkesin viestintäpäällikkö Sakari Lauriala vahvistaa STT:lle aiemman epäillyn, jonka mukaan yksi koneen kuudesta renkaasta rikkoontui nousun yhteydessä Vaasan lentoaseman kiitotiellä. Rengas lukittui sekä alkoi laahata ja kulua. Vaurioita on tullut renkaan ohella laskutelineeseen ja laskutelineluukkuun.

Koneen muut renkaat ovat kuitenkin toimineet normaalisti niin, että Laurialan mukaan matkustamossa ei ole välttämättä huomattu mitään poikkeuksellista.

– Ohjaamohenkilökunnalle on tullut nousun yhteydessä ilmoitus, että yhdestä renkaasta ovat paineet kadonneet, Lauriala kertoo.

Finnair avustaa tutkinnassa

Finnair ei kommentoi, miten ohjaamohenkilökunta on reagoinut saamaansa virheilmoitukseen. Yhtiö haluaa antaa työrauhan Otkesille eikä siksi kommentoi tapahtuneen yksityiskohtia tutkinnan ollessa kesken.

– Luonnollisesti avustamme heitä kaikilla mahdollisilla tavoin tutkinnassa. Selvitämme asiaa hyvässä yhteistyössä, kertoo mediasuhteiden johtaja Päivyt Tallqvist Finnairilta.

Tiedonkeruu ja kuulemiset tapauksen tiimoilta jatkuvat, Otkesin Lauriala kertoo. Otkes selvittää muun muassa mahdolliset haasteet, jotka vaurio on voinut aiheuttaa laskeutumisen aikana.

Lauriala vahvistaa aiemman tiedon, jonka mukaan alustava tutkinta oletettavasti riittää tapauksen selvittämiseen. Alustava tutkinta kestää viikoista muutamiin kuukausiin. Varsinaiset tutkimukset kestäisivät puolesta vuodesta vuoteen.

Finnairin lento Airbus A319 -koneella Vaasasta laskeutui Helsinki-Vantaalle lauantaiaamulla. Koneessa oli kaikkiaan 86 ihmistä, joista kukaan ei loukkaantunut.

Lue myös:

Otkes: Airbus-kone laskeutui Helsinki-Vantaalle rikkoutuneella renkaalla

Keskiseen Suomeen ennustetaan lumista yötä. Runsaat räntä- ja lumisateita alkanevat jo iltapäivällä.

Lähipäivien lumisateen määrää on hankala ennustaa, sillä sateen olomuoto vaihtelee ja maahan tullut lumi sulaa samalla kun uutta sataa.

Vedeksi muutettuna Keski-Suomen sadekertymä on parin lähivuorokauden aikana ylimillään 40 millimetriä.

– Talven nyrkkisääntö on, että millimetri vettä on sentti lunta, mutta se sääntö ei nyt päde, sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Petri Hoppula.

Ilmavirtaukset kulkevat nyt niin, että Jyväskylän länsipuolelle ennakoidaan sateen lumisempaa muotoa, ja itäpuolelle enemmän vettä. Sademäärä taas saattaa olla idässä suurempi.

Sähköyhtiöissä on joka tapauksessa jo varauduttu raskaaseen lumikuormaan, mutta laajoihin katkoihin ei uskota.

– Viimeksi tähän aikaan vuodesta on isompi lumimyräkkä sattunut yli kymmenen vuotta sitten, mutta nyt päästään vähemmällä kuin silloin. Verkot ovat tässä välissä kehittyneet paljon toimitusvarmemmiksi, sanoo Elenian käyttöpäällikkö Heikki Paananen.

Itä-Suomen poliisi etsii kuumeisesti miehiä, jotka pakottivat joensuulaisen miehen henkilöautoonsa ja ryöstivät tämän.

Kateissa on kolme aikuista miestä. Viimeiset havainnot heistä ovat lauantaiaamulta Leppävirran Teboil-huoltamolta. Poliisi on julkaissut etsintäkuulutettujen nimet ja kuvat.

Kaikkiaan törkeästä ryöstöstä ja vapaudenriistosta epäillään neljää miestä. Heistä yksi on tällä hetkellä pidätettynä. Myös seurueella aiemmin käytössä ollut Volvo-merkkinen henkilöauto on poliisin hallussa.

Tapahtumaketju sai alkunsa perjantaina iltapäivällä, kun neljä miestä pakotti joensuulaisen miehen puukolla uhaten autonsa kyytiin. Miehet veivät uhrinsa Kuopioon. Matkalla he nostivat miehen pankkitunnuksilla rahaa automaatilta sekä ottivat useita pikavippejä.

Kuopiossa miehet pakottivat uhrin mukaansa majoitusliikkeeseen. Uhri onnistui pakenemaan lauantaiaamuna.

Poliisi pyytää ilmoittamaan havainnot ja vihjeet hätäkeskukseen tai Itä-Suomen poliisilaitokselle.

Kotkassa koettiin sunnuntaina poikkeuksellinen tilanne, kun äänestäjä jouduttiin käännyttämään pois Karhuvuoren ennakkoäänestyspaikalta humalatilan vuoksi.

– Vartijan näkemys tilanteesta oli, että äänestäjä oli liian kovassa humalassa, kertoo Kotkan kaupungin keskusvaalilautakunnan sihteeri Birgit Lempinen.

Karhuvuoren ennakkoäänestys järjestetään nyt toista kertaa paikassa, jonka lähistöllä liikkuu paljon päihdeongelmaisia. Siksi paikalle haluttiin myös pysyvä vartiointi. Vartijat eivät ole kovin yleinen näky äänestyspaikoilla.

– En ole kuullutkaan, että olisi jo ennakkoon tiedossa joku rähinäpaikka ja valmistauduttu siihen. Apua saadaan aina paikalle, jos sitä tarvitaan, toteaa sihteeri Juha Ruuth Kaakkois-Suomen vaalipiirilautakunnasta.

Kokosimme alle ohjeita, joiden avulla varmistat että eduskuntavaaleissa antamasi ääni lasketaan – ja että se menee varmasti haluamallesi ehdokkaalle.

1. Äänestä selvinpäin, älä riehu

Neuvotteleva virkamies Heini Huotarinen oikeusministeriöstä sanoo, että humalatila ei kategorisesti estä äänestämistä. Vaalivirkailija voi kuitenkin kieltää äänestämisen humalatilan takia.

– Äänestäminen on oikeudellisesti ihan merkityksellinen toimi. Siksi vaalivirkailijan täytyy varmistua, että äänestäjä ymmärtää mistä on kyse, Huotarinen toteaa.

Harkinta on tapauskohtaista ja kuuluu Huotarisen mukaan virkailijalle, ei vartijalle.

– Vaalivirkailijan pitää tehdä päätös ja hänen tulee itse todeta tilanne. Vartijan asiantuntemukseen ei tässä voi luottaa. Vartijat eivät toimi tilanteessa virkavastuulla.

Suurimmat kysymykset ovat, kykeneekö henkilö äänestämään ja ymmärtääkö hän, mitä on tekemässä.

– Pidän mahdollisena, että joissakin tapauksissa humalatila on niin vahva ettei äänestäminen onnistu. Myös häiriköinti voi johtaa siihen, ettei äänestäjää päästetä koppiin, oli humalassa tai ei.

Äänestyspaikoilla on virkailija, joka auttaa äänestämisessä esimerkiksi vanhuksia, vammaisia ja niitä, jotka eivät pysty kirjoittamaan sairautensa vuoksi.

2. Muista äänestää oman vaalipiirisi ehdokasta

Yleinen virhe etenkin eduskuntavaalien ennakkoäänestyksessä on Huotarisen mukaan se, ettei äänestäjä hoksaa mihin vaalipiiriin kuuluu. Tätä tapahtuu varsinkin pääkaupunkiseudulla, koska Helsinki on eri vaalipiirissä kuin Espoo ja Vantaa.

– Aiemmissa vaaleissa on äänestetty aika paljon ennakkoon yli vaalipiirirajojen. Kopissa ovat esillä kyseisen vaalipiirin ehdokaslistat, joten pitää hoksata katsoa muualta se oman vaalipiirin ehdokkaan numero. Vaarana, että ääni menee väärälle ehdokkaalle.

Äänet lasketaan sen mukaan, mikä äänestäjän kotikunta on.

– Meille tulee jonkin verran kysymyksiä, että miten tämä nyt menikään. Lisäksi on ollut tilanteita, joissa joku on äänestänyt ehdokasta joka ei olekaan saanut yhtään ääntä. Sitten on käynyt ilmi, ettei äänestäjä olekaan äänestänyt henkilöä jota on luullut äänestäneensä.

Vaalipäivänä äänestäminen ei onnistu muualla kuin oman vaalipiirin äänestyspaikoissa. Jos siis olet vaalipäivänä reissussa, sinulla on jo kiire äänestämään. Ennakkoäänestys päättyy tiistaina 9.4.

3. Piirrä numerot oikein

Yleisin virhe äänestyskopissa on perinteisesti ollut niin suttuinen numero, ettei siitä saa selvää. Ääntenlaskijoille tuottavat vaikeuksia etenkin huolimattomasti piirretyt ykkönen ja seiska.

– Ykkönen pitäisi piirtää ilman väkästä, ja seiskaan taas pitäisi laittaa väliviiva. Myös muiden numeroiden kanssa kannattaa olla huolellinen. Kutonen, ysi, kolmonen ja nolla voivat huolimattomasti piirrettyinä olla vaikeita tulkita, Huotarinen muistuttaa.

Numeron kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä liian vaikeasti tulkittava numero hylätään. Tulkinnanvaraisen numeron tutkii ainakin kolme silmäparia.

4. Älä piirrä lipukkeeseen sydämiä tai muuta ylimääräistä

Aku Ankka on yleisin äänestyslipukkeeseen ilmestyvä hahmo, joka ei ole vaaleissa ehdolla. Lipukkeista löytyy myös muunlaisia taideteoksia kuten sydämiä, kukkia ja aurinkoja. Siihen ei kuitenkaan kannata piirtää mitään ylimääräistä.

Ei edes pientä sydäntä lipukkeen kulmaan.

– Riski äänen hylkäämisestä on silloin vahva. Vaalipiirilautakunta joutuu ratkaisemaan, että onko merkintä asiaton, Huotarinen sanoo.

5. Varaudu todistamaan henkilöllisyytesi

Postissa kotiin tullutta äänestyskorttia et välttämättä tarvitse, mutta henkilöllisyys on pystyttävä todistamaan. Siihen kelpaa esimerkiksi henkilökortti, ajokortti tai passi.

Poliisilta voi saada myös maksuttoman henkilökortin äänestämistä varten. Tapoja on muitakin.

– Se riittää, jos vaalivirkailija tuntee äänestäjän.

Myös kaverin siivellä saattaa päästä äänestämään. Silloin riittää, että kaveri pystyy todistamaan oman henkilöllisyytensä ja vahvistamaan, kuka olet.

– Tämä on vaalivirkailijan harkinnassa. Jos selvitys luotettava, niin näitä on voitu hyväksyä. Tavoite on, että mahdollisimman moni pääsee käyttämään äänioikeuttaan.

Yle Radio Suomen vaalitentti kokosi maanantaina yhdeksän kansanedustajaehdokasta pitkän pöydän ääreen.

Vaalitenttiin osallistuivat Hussein Al-Taee (sd.), Daniel Sazonov (kok.), Arja Ryynänen (kesk.), Maria Ohisalo (vihr.), Mai Kivelä (vas.), Tiina Tuomela (kd.), Arto Luukkanen (ps.), Matti Torvinen (sin.) sekä Veronica Rehn-Kivi (r.). Tentattavista kaksi, Rehn-Kivi ja Torvinen, ovat nykyisiä kansanedustajia.

Studiovieraat olivat yllättävänkin yksimielisiä keinoista, joilla Suomi saataisiin nousuun. Kaikki haluavat panostaa varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja vanhustenhoitoon. Lisäksi useat puolueet pöllyttäisivät yritystukijärjestelmää isommilta yrityksiltä ja tukisivat vastaavasti pieniä tai keskisuuria yrityksiä.

Valtiovarainministeriön viime viikolla julkaiseman arvion mukana Suomi tarvitsee välittömästi miljardien sopeuttamistoimia, jotta budjetti ei painu liian alijäämäiseksi.

– Nyt jos koskaan olisi aika tehdä isompia rakenteellisia uudistuksia. Lähteä siitä, että koulutuksen kunnianpalautus todella tehdään. Maksuton toisen asteen koulutus ja varhaiskasvatuksen vahvistaminen syrjäytymisen ehkäisemiseksi ovat ihan keskeisiä toimia, sanoo Vihreiden Maria Ohisalo Radio Suomen Päivä -ohjelman vaalitentissä.

Ohisalo mainitsee myös verouudistuksen, jossa työn verotusta lasketaan ja verotuksen painopistettä siirretään ympäristölle haitallisen toiminnan suuntaan.

Samoilla linjoilla oli kokoomuksen Daniel Sazonov.

– Meidän täytyy isosti siirtää painopistettä kuluttamisen, päästöjen ja haittojen verottamiseen ja käyttää liikkumavara ansiotuloveron keventämiseen, Sazonov sanoo.

Yritystuista eroon

Suomen valtio maksoi vuonna 2017 erilaisia suoria yritystukia vajaat miljardi euroa.

Perussuomalaisten ehdokas Arto Luukkanen kävisi läpi yritystuet ja ottaisi rahaa pois maahanmuutosta. Myöskään haittaverottamiseen eivät perussuomalaiset lähde.

Maria Ohisalo nosti peukalonsa Arto Luukkaselle, kun Luukkanen ilmaisi vastustavansa ihmisten kuoliaaksi haittaverottamista. Hetken kuluttua peukalo kuitenkin laskeutui.

– Se, että lähdetään autolla kulkevaa tavallista ihmistä vainoamaan haittaverolla tai kieltämään saunoja tai verottamaan maitolasillista on suomalaiselle elämänmuodolle vieras tapa ratkaista isoja asioita. Se on ideologista hömppää, sanoo Luukkanen.

Sen sijaan kristillisdemokraattien Tiina Tuomela kiristäisi alkoholi-, tupakka- ja lisätyn sokerin veroa, mutta tukisi kuitenkin pk-yrityksiä ja perkaisi yritystukia. Myös RKP puuttuisi yritystukiin.

– Olen samaa mieltä, että turhista energiaverotuista pitää luopua. Yritystuki muutenkin vähän vääristää kilpailua, sanoo Veronica Rehn-Kivi.

– Jos halutaan tukea yrityksiä, niin tuet pitää suunnata pienen tai keskisuuren yrityksen alkutaipaleelle.

Myös sinisten Matti Torvinen näkee pienyrittäjän aseman parantamisen olevan tärkeää.

Hussein al-Taee (SDP) nostaisi erityisesti esille myös Suomen mahdollisuudet myydä osaamistaan ilmastoteknologian saralla.

Kuuntele koko vaalitentti täältä

Ylen tärkeimmät vaalijutut ja -ohjelmat yle.fi/vaalit

Etsi oma ehdokkaasi Ylen vaalikoneella https://vaalikone.yle.fi

Yle tarkasti poliitikkojen vaaliväitteitä: lue faktantarkistus

Veikkaa vaalitulos ja voita puoluepomo sänkyysi pehmenänä tyynynä

Työ- ja opiskelumahdollisuudet ovat suurin syy muuttaa Meri-Lappiin tai sieltä pois. Asia selviää Kemin- ja Kemi-Tornioseudun muuttoliiketutkimuksesta.

– Peruslähtökohta jäämiselle ja tulemiselle on, että työtä ja opiskelupaikkoja on tarjolla, kiteyttää Riikka Leinonen, joka työskentelee suunnittelijana Kemin kaupungilla.

Myös satunnaisotannalla haastattelemiemme kemiläisten kommenteissa työn ja opiskelun merkitys korostuu.

– Työnhaku on asioita, joita täytyy miettiä, sanoo perheen pikkuisen kanssa liikkeellä ollut Anna-Maria Tainio.

Opiskeluun ja työhön liittyvä liike on molemmin suuntaista.

– Palasin tänne tekemään töitä, nykyään opetan viitosluokkaa Kemissä, kertoo Jarkko Henttinen.

Kemin ja Kemi–Tornio -seudun muuttoliiketutkimuksen mukaan muualle Suomeen Kemistä muutettiin eniten opiskelu- tai työpaikkojen perässä. Muualta Suomesta Meri-Lappiin saivat muuttamaan työ, sukulaiset tai ystävät.

Kolmanneksi yleisin syy tulomuuttoon oli opiskelupaikka.

Muuttoliiketutkimus toteutettiin vuonna 2017. Aineisto kerättiin postikyselynä marras-joulukuussa 2017. Kysely lähetettiin kaikille vuoden sisällä Kemistä pois muuttaneille ja tulomuuttajista kaikille Kemi–Tornion seutukuntaan muuttaneille.

Iäkkäitä paluumuuttajia

Tutkimuksen tekijät yllätti paluumuuttajien huomattava määrä.

– Potentiaalisina seudulle muuttajina voidaan pitää henkilöitä, joilla on henkilökohtainen side alueelle, sanoo tutkimuksen toteuttamisen suunnitellut Riikka Leinonen.

Yleensä nuorin ikäluokka muuttaa eniten, mutta Kemin paluumuuttajat olivat tutkimuksen mukaan iäkkäämpää ikäluokkaa. Syynä korostuivat sukulaiset ja ystävät.

Paluumuuttajien joukosta löytyi runsaasti eläkeläisiä, mutta muuttovirta näkyi myös toiseen suuntaan; eläkkeelle jäätyään moni muutti Kemistä takaisin omalle kotiseudulleen.

– Minä nyt vaan asun täällä, vaikka työttömänä olenkin. Pitäisi lähteä taas etelään, mutta ei sitä niin vain lähdetä, kertoo kemiläinen Päivi Manninen.

Etelään paluu ei häntä innosta, vaikka kotikaupunki Kemin työllisyysmahdollisuudet ovat heikot.

– Tämän ikäisille täällä on tarjolla lähinnä työllisyyskursseja ja kuntouttavia työtoimintoja, sanoo Manninen.

Nuoret ikäluokat lähtevät pois

Muuttoliikkeen ohella Kemin väestökehitykseen vaikuttaa luonnollinen kehitys, joka on kääntynyt negatiiviseksi noin kymmenen vuotta sitten. Kemistä muuttavat pois etenkin nuoret ikäluokat, joten kuntalaisia kuolee enemmän kuin syntyy.

19–24 -vuotiaita naisia muuttaa enemmän pois kuin Kemiin. Samoin miehissä 24–30 -vuotiaissa lähtömuutto on suurempaa kuin tulomuutto. Muuttotappiota syntyy etenkin näissä ikäryhmissä.

Työikäisessä väestössä muuttoaallot vaihtelevat vuosittain. Yli 65-vuotiaissa Kemi saa nettomuuttovoittoa. Iäkkäiden paluumuutto ja nuorten poismuutto vääristää kaupungin huoltosuhdetta ja tuntuu kaupungin taloudessa.

Iäkkäiden paluumuuttajien lisäksi Kemi saa muuttovoittoa myös maahanmuuttajista. Osa maahanmuuttajista kuitenkin muuttaa edelleen suurempiin kasvukeskuksiin asuttuaan jonkin aikaa paikkakunnalla. Maahanmuuttajiin lasketaan myös paluumuuttajat, jotka lähtivät aikoinaan Ruotsiin.

Viimeisimmän 30 vuoden aikana Kemi on menettänyt yli 4 000 asukasta. Väestökadosta huolimatta julkisia palveluita ei ole suuresti vähennetty. Tämän seurauksena kaupungin velkataakka on kasvanut eikä verotuskaan ole keveimmästä päästä.

Meri ja luonto miellyttää

Muuttoliiketutkimuksessa selvitettiin myös, mitä asioita Meri-Lappiin muuttaneet uudessa kotipaikassaan arvostivat.

– Eniten arvostettiin merellisyyttä ja luonnon läheistyyttä. Meidän sisäsatama sai paljon kiitosta vastauksissa, kertoo Kemin kaupungin suunnittelija Riikka Leinonen.

Seuraavana hyvien puolten listalla oli palvelutarjonta ja lyhyet välimatkat joka paikkaan.

– Täällä on hyvät ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet, kaikki tarpeellinen, arvioi kadulla pysäytetty Anna-Maria Tainio.

Myös Jarkko Henttinen nostaa hyvien puolten listansa kärkeen ulkoilumahdollisuudet, erityisesti mahdollisuuden hiihtää talvisin meren jäällä.

– Hyvä asia ovat myös ne noin 20 000 ihmistä, lisää Henttinen.

Osa laajempaa trendiä

Tutkimuksessa nousi esille useita syitä, jotka johtivat Kemistä muuttoon: Toisesta kunnasta löytyi sopiva asunto tai Kemin työelämämahdollisuudet eivät vastanneet omia tarpeita. Muutamassa vastauksessa mainittiin Kemin tunnelma ja työilmapiiri. Osa muutti lähemmäs sukulaisia tai ystäviä, halusi suurempaan kaupunkiin, jossa oli paremmat ostosmahdollisuudet sekä enemmän kahviloita ja ravintoloita.

Opiskelu- ja työpaikkojen lisäksi esille nousi myös useita muita vetovoimatekijöitä.

– Kemin suuri vahvuus on myös asuinympäristö, jota pidettiin rauhallisena, turvallisena ja viihtyisänä. Monilla oli vaikuttanut se, että täältä löytyi sopiva ja edullinen asunto ja myös ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia pidettiin hyvinä.

Kaupungin kehitys on osa laajempaa trendiä.

– On merkkejä siitä, ettei koko Suomen asuttuna pitäminen ole mitenkään realistista, sanoo Riikka Leinonen.

Kommentointi sulkeutuu 8.4. kello 22.

Aivan Saariselän hiihtokeskuksen ytimessä on jokseenkin huomaamaton tummista pyöröhirsistä tehty majarykelmä mäntyjen siimeksessä. Se on kuulu Suomen Pankin Luppomaja, joka täytti viime vuonna 50 vuotta.

Maineikas maja ei pröystäile kultahanoilla. Sisustus on hillittyä, perinteistä hiihtomajakulttuuria. Vanhimmassa vuonna 1968 valmistuneessa majassa on kauniit luonnonkivitakat. Pääjohtajien osastossa on sentään Alvar Aallon huonekaluja.

Valtaosa Luppomajan käytöstä on Suomen Pankin henkilökunnan lomakäyttöä. Vieraita on ollut presidenteistä keskuspankkien pääjohtajiin.

– Esimerkiksi tänä vuonna täällä on ollut rahapolitiikkaseminaari. Paikalla oli vajaa kymmenen tutkijaa ja Suomen pankin asiantuntijoita. Tyypillisesti aamupäivällä pidetään esityksiä ja käydään keskusteluja. Iltapäivisin on hiihtoa tai muuta ulkoilua, sanoo Suomen Pankin viestintäjohtaja Elisa Newby.

Ensimmäistä kertaa suksilla oleville ulkomaalisille vieraille keskuspankki järjestää paikalle hiihdonopettajan.

– Matkailukohteena Lappi on ulkomaalaisille vieraille eksoottinen ja mielenkiintoinen. Se on tietysti meillekin sellainen pieni vetonaula, että saadaan kiireisiä arvovaltaisia vieraita Suomen pankkiin, sanoo Newby.

Hiihtomajoja käytetään vientimarkkinointiin

Kymmenkunta vuotta sitten Suomen pankki sai paikalle tuntuvasti lisää rakennusoikeutta hyvityksenä lähelle rakennetun kerrostalon peittämästä tunturimaisemasta. Enempää keskuspankki ei aio rakentaa.

– Ollaan hyvin tyytyväisiä näihin majoihin, että ei meillä ole laajennussuunnitelmia, sanoo osastopäällikkö Veli-Matti Lumiala Suomen Pankista.

Lumialan mukaan Luppomajan ylläpito maksaa noin 300 000 euroa vuodessa. Siitä suurin osa menee hoitokuluihin, kiinteistöjen ylläpitoon, energiaan ja kiinteistöveroihin.

Osa yrityksistä on luopunut Lapin majoista, mutta eivät läheskään kaikki. Pelkästään Saariselällä niitä arvioidaan olevan yhä useita kymmeniä. Esimerkiksi Pohjoismaiden suurin alkoholiyhtiö Altia käyttää runsaasti Saariselän majaansa ulkomaanmarkkinointiin tuomalla sinne asiakkaita Aasiaa myöten.

Yritysmajat vauhdittaneet Saariselän kehitystä

Vuosikymmenet paikallisena yrittäjänä Saariselällä toiminut Teuvo Katajamaa sanoo yritysmajojen tukeneen Saariselän kehitystä merkittävästi.

– Ovat varmasti vaikuttaneet, varsinkin nämä vanhemmat, Suomen pankki ehkä merkittävimmin. Se on virkistyttänyt varmasti yrityselämää muutenkin, sanoo Lapin Luontolomat Oy:n yrittäjä Teuvo Katajamaa.

Voi olla, että Saariselällä nähdään kohta myös uuden edustusmajan synty. Nokian Renkaat nimittäin pohtii oman talon rakentamista. Se tuo alueella olevaan White Hell -testikeskukseensa joka vuosi tuhatkunta asiakasta Pohjoismaista, Keski-Euroopasta, Venäjältä ja Pohjois-Amerikasta.

Kommentointi sulkeutuu 8.4. kello 22.

Kuparituotteita valmistava Luvata irtisanoo Porissa 17 henkilöä. Tähän päädyttiin maanantaina päättyneissä yt-neuvotteluissa, jotka yhtiö aloitti taloudellisten ja tuotannollisten syiden takia.

Irtisanottujen joukossa on kuusi työntekijää ja yksitoista toimihenkilöä. Irtisanomiset astuvat voimaan välittömästi.

Irtisanottavien määrä on pienempi kuin alun perin arvioitiin. Yt-neuvotteluiden alkaessa säästötavoitteeksi ilmoitettiin kolme miljoonaa euroa ja henkilöstön vähennystarpeeksi enintään 45 henkilöä.

– Haetut säästöt saavutettiin. Irtisanomisten määrää pienensivat eläköitymiset ja määräaikaisten työsuhteiden päättymiset, kertoo liiketoimintajohtaja Jyrki Rantanen.

Luvatan henkilöstön määrä on Porissa 371.

Ruotsin Sundsvallissa lennonjohtaja Ingrid Wolff seuraa tarkasti, kun noin 200 kilometrin päässä sijaitsevalla pienellä Örnsköldsvikin lentokentällä matkustajakone tekee lähtövalmisteluja. Puolikaaren muotoisen työpisteen suurista monitoreista hän voi seurata kaikkien Örnsköldsvikin lentoaseman ja sitä ympäröivän alueen tapahtumia. Kaiuttimista kuuluvat kentän äänet.

Suunnitelmiin tulee viime hetken muutos.

– Meiltä puuttuu perämies, joten lähtö viivästyy, ilmoittaa koneen päällikkö.

Tukholmasta saapuneen koneen toisen ohjaajan lentotunnit ovat tulossa täyteen, ja paikalle hälytetään hotellissa iltapäivän lentoa odottavan vaihtomiehistön ohjaaja. Lennonjohto alkaa seurata kameroista, milloin ohjaajaa tuova taksi saapuu kentälle.

– Perämies juoksee juuri turvatarkastukseen, ilmoittaa lennonjohtaja aluksen päällikölle radiopuhelimella.

Lopulta kone pääsee ilmaan vain puoli tuntia aikataulusta myöhässä. Lennonjohtaja siirtyy jatkamaan työpäiväänsä Sundsvallin kentän työpisteeseen.

– Yksi lennonjohtaja voi johtaa hiljaisen liikenteen aikaan jopa neljän tai viiden kentän liikennettä, sanoo Sundsvallissa sijaitsevan etälennonjohdon päällikkö Erik Bäckman.

Suomen etälennonjohtokeskus Helsinki-Vantaalle

Lennonjohtopalveluita Suomessa tarjoava Air Navigation Services Finland suunnittelee Helsinki-Vantaan lentoaseman yhteyteen suurta etälennonjohtokeskusta, josta tarjottaisiin lennonjohdon palveluita suurelle osalle Suomen lentoasemista.

– Ruotsissa järjestelmä toimii luotettavasti ja se osoittaa, että lennonjohto voidaan hoitaa turvallisesti etänä, sanoo ANS Finlandin toimitusjohtaja Raine Luojus.

ANS Finland vastaa lähilennonjohdon toiminnasta kaikilla 21 Finavian lentoasemilla sekä Lappeenrannassa.

– Etälennonjohto soveltuu kaikille kentille Suomessa, mukaan lukien myös Helsinki-Vantaa, sanoo Luojus.

Keskuksen avautumisen myötä monen lennonjohtajan työpaikka siirtyisi maakunnasta Vantaalle.

Lentoasemat auki vaikka yöllä

Osalla Suomen lentokentistä säilyisi jatkossakin omia lennonjohtajia, jotka tarjoaisivat palvelua vilkkaan liikenteen aikaan. Muulloin lennonvarmistus hoidettaisiin Vantaalla sijaitsevasta etälennonjohdosta.

– Lennonjohdon puolesta kenttä voitaisiin avata koska tahansa, jos tulossa on esimerkiksi ambulanssilento tai liikelento, jatkaa Luojus.

Tällä hetkellä monet maakuntien lentoasemista ovat avoinna lähinnä reittilentojen aikataulun mukaan.

Lennonvarmistuspalvelujen puutetta ovat arvostelleet erityisesti liikelentoyhtiöt, joilta kenttiä ylläpitävä Finavia perii aukioloaikojen ulkopuolella tapahtuvasta lentämisestä korkeampia maksuja.

Ambulanssilentoja käytetään puolestaan esimerkiksi elinsiirroissa sekä nopeaa kriittistä hoitoa vaativissa tilanteissa.

Etälennonjohto mahdollistaisi uusien palvelujen tarjoamisen maakuntakentillä. Esimerkiksi Lappeenranta aikoo kilpailla tiukemmin venäläisten liikelennoista.

– Se tarkoittaa lisääntyvää määrää liikelentoja, tankkausvälilaskuja sekä koulutustoimintaa, luettelee Lappeenrannan Lentoasema Oy:n toimitusjohtaja Eija Joro.

Etälennonjohto yleistyy

Sundsvallin etälennonjohtoa operoi Ruotsin lennonvarmistuksesta vastaavan LFV:n ja Saabin perustama yhteisyritys Saab Digital Air Traffic Solutions AB. Ensi vuonna keskus hoitaa jo kahdeksan kentän liikennettä, joista yksi on sotilaslentokenttä.

Britannian ensimmäinen etälennonjohto on puolestaan aloittanut toimintansa Hampshiressä. Sen johdettavaksi tulee loppuvuodesta 2019 London City Airportin liikenne.

– Kaikki lentoasemat kamppailevat samojen ongelmien kanssa. Kyse on kustannusten vähentämisestä ja resurssien hyödyntämisestä tehokkaammin, sanoo järjestelmiä toimittavan Saab Digital Air Traffic Solutionsin markkinointijohtaja Johan Landin.

Yhtiö käy neuvotteluja palvelun laajentamisesta Pohjois-Euroopan lisäksi Yhdysvaltoihin, Persianlahdelle ja Aasiaan.

Suurin etälennonjohtoa harkitsevista kentistä on Dubain kansainvälinen lentoasema, jossa kirjattiin viime vuonna yli 400 000 nousua tai laskua. Kentän kautta kulki 89 miljoonaa matkustajaa. Lentoliikenteen lisääntyessä ilman uuden sukupolven digitaalisia lennonvarmistusjärjestelmiä lähilennonjohdon työstä tulisi haastavaa.

Lennonjohtotorneista tarpeettomia

ANS Finland arvioi, että etälennonjohtoon siirtyminen voisi alentaa lentoyhtiöiltä lennonvarmistuspalveluista perittäviä maksuja Suomessa. Henkilöstökulujen lisäksi suuria säästöjä syntyy, kun useita miljoonia euroja maksavia lennonjohtotorneja ei tarvitsisi uusia.

Ruotsin Sälessä joulukuussa 2019 avautuvalle uudelle Scandinavian Mountains -lentoasemalle ei rakenneta lennonjohtotornia lainkaan, vaan etälennonjohdon tarvitsemat laitteet tulevat kentälle sijoitettavaan mastoon.

– Kriittisiä asioita ovat ilmatilannekuvan ja radiopuhelinliikenteen siirtäminen kentän ja etälennonjohdon välillä sekä kentän valojärjestelmien etäohjaus, pohtii Raine Luojus.

ANS Finland ja lentoasemia ylläpitävä Finavia sekä Lappeenrannan lentoasema käyvät parhaillaan neuvotteluja, millä lentoasemilla uusi palvelu otetaan käyttöön ensimmäisenä. Päätös keskuksen perustamisesta tehdään syksyllä, ja se voisi aloittaa toimintansa aikaisintaan vuonna 2021.

Espoolainen taksiyritys Kajon aloittaa yt-neuvottelut.

Kajonin toimitusjohtaja Tapani Eronen kertoo Ylelle, että neuvottelut koskevat noin sataa henkilöä ja vähennystarve on maksimissaan 40 henkilöä.

Eronen korostaa, että neuvottelut koskevat vain hallinnon työntekijöitä, eivät kuljettajia.

Kaiken kaikkiaan Kajonilla on noin 400 työntekijää, joista kuljettajia on noin 300 ja hallintoa noin 100.

Yhtiö aikoo keskittää toimintojaan pääkaupunkiseudulla uusiin tiloihin Helsingin Töölössä.

Nykyisellään Kajonilla on toimitilat Espoon Suomenojalla, Espoon Leppävaarassa, Vantaalla ja Helsingin Herttoniemessä.

– Nämä kaikki keskitetään Töölöön, Eronen kertoo.

Kajon-konsernin liikevaihto oli vuonna 2018 noin 16 miljoonaa euroa ja yhtiö tuotti noin 1,3 miljoonaa kuljetustapahtumaa.

Lue lisää:

Lapsen reppuun piti laittaa GPS-paikannin: "Olen soittanut ja kysynyt, missä lapseni on" – Erityislasten kyydeissä vakavia ongelmia Helsingissä

Suuri taksifirma aikoo palkata 70 taksinkuljettajaa Lappeenrannassa - Kaupungissa jo ennestään kuskeista huutava pula Tilasitko sovelluksilla taksin useasta eri yhtiöstä? Nopein saa kyydin, muut tekevät hukkareissun

Taksilaki muuttuu ja samalla mullistuu pirssin tilaaminen – Yle vertaili yhdeksän taksin tilaussovellusta, katso mitkä kertovat hinnan ennen matkaa

Helsinki-Vantaan taksijärjestelyt muuttuvat radikaalisti – Kolme taksiyritystä saa oman taksikaistan

Laulaja, näyttelijä ja ohjaaja Mari Rantasila tunnetaan laulajana ehkä parhaiten Raid-tv-sarjan tunnuskappaleesta Vain rakkaus. Kuitenkin jo vuosikymmen aikaisemmin Rantasila tuli laulajana tunnetuksei Se-yhtyeen Yarin eroottissävyisellä kappaleella Auringossa. Kappaleen vastaanotto oli 90-luvulla järkytys nuorelle laulajalle.

– Minä en itse kokenut tekeväni mitän kauhean rohkeaa. Se oli vain ihana kappale, joka kertoi seksuaalisuuden positiivisesta voimasta. Oli todella hämmästyttävää, miten paljon ikäviä asioita siitä tuli, ja miten minuun suhtauduttiin. Yht'äkkiä minuun suhtauduttiin, kuin olisin kauppatavaraa, tai täydellinen objekti, joka oli vain muita varten. Se oli tosi loukkaavaa.

Seksuaalisuuden positiivinen voima

Nyt 30 vuotta myöhemmin Rantasila tekee kymmenettä albumiaan, joka julkaistaan ensi vuonna. Sen vahvana teemana tulee myös olemaan seksuaalisuus, jonka laulaja näkee vahvana positiivisena voimana.

– On mahtavaa, että nyt kun teen uutta musiikkia, pystyy laulamaan kaikista asioista, naisena, ilman häpeää. Sen takia on ihana elää vanhemmaksi, näkee että ajat muuttuvat. Se on tärkeää, koska seksuaalisuus on valtava positiivinen voima. Ei siinä ole mitään rumaa eikä ikävää.

#MeToo ja seksuaalisuus

Viime vuosina elokuva- ja teatterimaailmaa on hallinnut #metoo -keskustelu. Puoli seitsemän -ohjelmassa vierailleen Rantasilan mukaan se keskustelu on ollut tärkeää, mutta myöskään seksuaalisuuden lakaiseminen kokonaan maton alle ei ole hyvää kehitystä.

– #Metoo-liike on hieno liike, ja se on poistanut paljon epäkohtia ja tehnyt elämää tasa-arvoiemmaksi. Haluan itse korostaa myös sitä, että seksuaalisuus on positiivinen voimavara. Se tuo sekä naisille että miehille paljon iloa ja energiaa elämään. Siitä huolimatta, että niitä ikäviä väärinkäytöksiäkin tapahtuu.

Surun ruuhkavuodet

Keski-ikäisen naisen elämän eri puolia pohtinut laulaja on pohdiskellut myös viisikymppisten ihmisten pakostikin kohtaamia "surun ruuhkavuosia". Yllättäen elämässä voi tulla lyhyessä ajassa vastaan monia luopumisen paikkoja.

– Samaan aikaan voi tulla pahimmillaan lasten lähtö kotoa, avio- tai avoero, vanhempien kuolema tai sairastuminen, työttömyys ja saat potkut. Jos nämä kaikki tulevat samaan aikaan, se on sellainen jack-pot, ettei paljon naurata. Siihen ei voi valmistautua, ja se on tosi raskasta. Tästä tilanteesta olen tehnyt myös laulun Surun ruuhkavuodet. Se kertoo luopumisesta, eikä se ole helppoa. Mutta jos osaat oikeasti luopua jostakin, saat ehkä tilalle jotain uutta.

Katso Mari Rantasilan koko haastattelu Yle Areenasta.

S-Pankin moviilisovelluksessa oli viikonloppuna ja maanantaina häiriö, jonka vuoksi pankin asiakkaat näkivät toistensa pankkitietoja. S-mobiili on toistaiseksi otettu pois käytöstä.

S-Pankin digitaalisesta kehityksestä vastaava johtaja Carl-Edvard Holmberg kertoi maanantai-iltana Ylelle, että häiriö koskee noin pariasataa asiakasta. Pankki on saanut häiriöstä muutamia kymmeniä ilmoituksia asiakkailta.

– Selvitämme asiaa koko ajan ja olemme saman tien yhteydessä niihin asiakkaisiin, joita häiriö on koskenut, Holmberg kertoo.

Näille asiakkaille lähetetään viesti verkkopankissa, ja heitä tavoitellaan puhelimitse.

Pankki ilmoittaa heti, kun sovellus on jälleen käytettävissä. Muut S-Pankin pankkipalvelut, kuten kortit ja verkkopankki, toimivat normaaliin tapaan. Verkkopankkia voi käyttää tunnuslukutaulukolla normaalisti.

Jos asiakkaalla ei ole enää tunnuslukutaulukkoa tallessa, sen saa maksutta S-Pankin asiakaspalvelupisteestä häiriön aikana. Suurin osa asiakaspalvelupisteistä on auki arkisin kello 20:een asti. Lähimmän asiakaspalvelupisteen sijainnin ja aukioloajan voi tarkistaa S-Pankin verkkosivuilta.

– Suhtaudumme pankkisalaisuuteen erittäin vakavasti ja olemme hyvin pahoillamme tapahtuneesta. Olemme myös aloittaneet keskustelut tapahtuneesta viranomaisten kanssa, Holmberg sanoo.

Opiskelija istuu luokassa päätteensä ääressä ja tuskailee koulutehtäviensä kanssa. Työ ei tunnu etenevän. Ruudun oikeaan alalaitaan ilmestyy laatikko, jossa on iloiset kasvot ja tervehdys: hei, voinko auttaa?

Verkkopankeista, terveyspalveluista ja useista verkkoasioinneista tutut chattibotit ovat tulleet myös kouluihin ja opiskelumaailmaan. Chattibotti on ohjelmoitu vastaamaan yksinkertaisiin kysymyksiin ja antamaan informaatiota käyttäjälle. Osalla boteista on myös tekoälyä ja ne oppivat esimerkiksi opiskelijan tavasta vastata kysymyksiin.

Oppimisanalytiikka voi yksilöllistää opetusta

Tekoäly, koneoppiminen ja robotisaatio muuttavat maailmaa ja sen myötä myös koulutusta sekä oppimisprosesseja. Chattibotit neuvovat opiskelijoita, tekoäly korjaa kokeita tai kannustaa verkossa opiskelevaa oppilasta.

E-oppimisen suomalainen uranuurtaja ja Tampereen yliopiston TRIM-tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Jarmo Viteli sanoo, että tällä hetkellä yksi tekoälyn muoto on oppimisanalytiikka. Viteli johtaa maan suurinta koulutusalan teknologiatapahtumaa, Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssia Hämeenlinnan Aulangolla.

Kun oppilaat työskentelevät tietokoneella, oppimisanalytiikka rekisteröi kaiken toiminnan.

– Oppimisanalytiikka näyttää opettajalle, miten esimerkiksi Ville tai Kalle ovat suoriutuneet eri tehtävistä. Sieltä näkee myös sen, missä Ville ja Kalle tarvitsevat apua ja minkälaisia tehtäviä juuri heille olisi annettava seuraavaksi, sanoo Viteli.

Kyseessä on adaptiivinen eli mukautuva oppimisjärjestelmä, joka pyrkii suoraan tukemaan oppijan juuri senhetkistä osaamisen tasoa ja antamaan tukea oikea-aikaisesti.

Oppimisanalytiikka näyttää opettajalle, miten esimerkiksi Ville tai Kalle ovat suoriutuneet eri tehtävistä. Jarmo Viteli

– Taitava opettaja tekee tätä joka päivä jokaisella oppitunnillaan. Nyt puhutaan siitä, että kone ja oppimisanalytiikka voivat olla avuksi siinä.

Oppimisanalytiikka on niin ikään opettajan tukena, jos oppilasryhmät ovat kovin isoja. Vitelin mukaan esimerkiksi yliopistossa ryhmät voivat olla sadan tai kahdensadan hengen ryhmiä. Tällöin opettajan on mahdotonta tukea yksittäistä opiskelijaa. Sen sijaan, jos opiskelijat työskentelevät verkossa, opettaja pystyy näkemään ketkä ryhmässä tarvitsevat tukea.

– Parhaimmillaan järjestelmä itse toteuttaa sen tuen, kun järjestelmälle on opetettu, mitä on syytä tehdä ja missä vaiheessa, jatkaa Viteli.

Eettiset kysymykset ratkaistava

Tekoäly ja oppimisanalytiikka parhaimmillaan auttavat ja tukevat opettajan työtä yksilöllistämiseen, mutta eivät Vitelin mukaan vie opettajien töitä.

– Opettajien työtä tullaan aina tarvitsemaan. Inhimillistä kosketusta ja ymmärrystä, sanoo Viteli.

Viteli muistuttaa, että oppimisanalytiikkaan liittyy monia eettisiä kysymyksiä.

– Se mahdollistaa seurannan ja sen avulla voidaan leimata henkilö. Nämä seikat on kyllä hyvin tiedostettu, mutta aina on olemassa vaara, että innostuksen vallassa edetään väärin. Sitten täytyy vain tulla nöyrästi takaisin, pohtii Viteli.

– Tekoälyn on sanottu olevan on suurin mullistus sitten teollisen vallankumouksen. Monet yhteiskunnan perusrakenteet ovat meillä tekoälyn seurauksena muuttumassa, sanoo johtava tutkija Ilkka Tuomi Meaning Processing Ltd:stä.

Tuomi on toiminut pitkään kansainvälisissä tehtävissä tietojenkäsittelyn ja innovaatioverkostojen tutkijana. Hän työskentelee nykyään perustamassaan riippumattomassa tutkimusorganisaatiossa johtavana tutkijana.

Tällä hetkellä tekoälyä käytetään paljon oppimisen arviointiin sekä etäoppimisen ja hajautetun oppimisen tukemiseen. Tuomi sanoo, että tutkimustieto aiheen piiristä on edelleen hajanaista. Nyt onkin oikea aika pohtia, millaiseen järjestelmään me teknologiaa yleensä tulevaisuudessa tarvitsemme.

– Riskinä on se, että yritämme tuoda teknologiaa vain siksi, että teknologia on olemassa. Ilman, että mietimme, mitä haluamme sillä saada aikaan.

Miten oppimista pitäisi jatkossa muokata?

Työelämä ja koulutusjärjestelmämme on syntynyt teollisen maailman tarpeisiin. Tutkija Ilkka Tuomi painottaa sitä, että tekoäly vaikuttaa tulevaisuudessa voimakkaasti moniin työelämän asioihin.

– Kenties suurin juttu tekoälyssä on, että se pistää meidät miettimään, miten osaaminen syntyy tulevassa maailmassa ja millä tavalla koulutusjärjestelmiä ja oppimista pitäisi muokata.

Jatkossa osaamisen sekä inhimillisten taitojen ja kykyjen merkitys ei ole sidottu palkkatyöhön samalla tavalla kuin aikaisemmin. Monet nykyisen työelämän ammatit ovat katoamassa.

– Usein on ajateltu, että koulun tehtävänä on tuottaa sellaista osaamista, että ihmiset pääsevät hyviin töihin ja saavat hyvää palkkaa isona. Tämä koko malli on murroksessa tällä hetkellä ja me emme oikeasti ymmärrä vielä kunnolla sitä, sanoo Tuomi.

Yksi henkilö on kuollut henkilöauton ja jakeluauton yhteentörmäyksessä Jyväskylässä.

Yhteentörmäys tapahtui aamulla seitsemän jälkeen Leppälahdessa noin 1,8 kilometriä Kanavuoresta Kuopion suuntaan.

Liikenne valtatiellä 9 on tällä hetkellä onnettomuuden vuoksi kokonaan poikki.

Poliisi on eilisillan ja viime yön aikana ottanut kaikki kolme etsintäkuulutettua miestä kiinni Tampereella. Kiinniotot suoritettiin osittain yleisövihjeiden ja osin poliisin tutkinnan ansiosta.

– Saaduilla yleisövihjeillä oli suuri merkitys miesten tavoittamisessa ja poliisi kiittää saamistaan havainnoista ja vihjeistä asian selvittämiseksi, poliisi kertoo.

Tapahtumaketju sai alkunsa perjantaina iltapäivällä, kun neljä miestä pakotti joensuulaisen miehen puukolla uhaten autonsa kyytiin. Miehet veivät uhrinsa Kuopioon. Matkalla he nostivat miehen pankkitunnuksilla rahaa automaatilta sekä ottivat useita pikavippejä.

Kuopiossa miehet pakottivat uhrin mukaansa majoitusliikkeeseen. Uhri onnistui pakenemaan vasta lauantaiaamuna.

Asianomistajalle aiheutettiin poliisin mukaan törkeässä ryöstössä huomattavaa taloudellista vahinkoa.

Kaikkiaan törkeästä ryöstöstä ja vapaudenriistosta epäillään neljää miestä. Heistä yksi pidätettiin jo aiemmin. Myös seurueella aiemmin käytössä ollut Volvo-merkkinen henkilöauto on poliisin hallussa, poliisi kertoi aiemmin.

Poliisi tekee tällä viikolla päätöksen epäiltyjen esittämisestä vangittavaksi.

Lue lisää:

Kolme ryöstäjää yhä karkuteillä – Joensuussa auton kyytiin pakotettu uhri pääsi pakenemaan seuraavana päivänä Kuopiossa

Ryöstäjät pakottivat uhrinsa auton kyytiin Joensuussa, kuljettivat Kuopioon ja veivät matkalla rahat