Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa kiistassa, joka koski lentoyhtiö Finnairin korvausvelvollisuutta matkustajille. Markkinaoikeus hylkäsi kuluttaja-asiamiehen vaatimukset tammikuussa.
Kuluttaja-asiamies katsoi, että lentoyhtiön matkustajilla on oikeus niin sanottuun vakiokorvaukseen silloin, kun myöhästymiseen johtanut tekninen vika johtuu lentokoneen tai sen osien suunnittelu- tai valmistusvirheestä. Finnair on tällaisissa tapauksissa evännyt korvaukset tai tarjonnut asiakkailleen alempaa korvausta tai lahjakorttia. Kuluttaja-asiamies vaati Finnairille uhkasakkoa.
Markkinaoikeuden mukaan kuluttaja-asiamiehen vaatimuksille ei löytynyt muodollisia perusteita EU-tuomioistuimen oikeuskäytännöstä.
Luumäen kuolonkolarin todistajien mukaan tien varteen pysähtyneessä henkilöautossa ei ollut valoja päällä, kertoo Ilta-Sanomat. Ohi ajaneiden autoilijoiden kertomukset tukevat venäläisen rekkakuskin näkemystä, jonka mukaan autoa oli vaikea havaita.
Henkilöt olivat nousseet osittain ajoradalle pysäköidystä henkilöautosta ulos Jurvalan kohdalla. Auton kuljettaja, joka oli jäänyt autoon sisälle, ei loukkaantunut onnettomuudessa.
Tutkinnanjohtaja Saku Tielisen mukaan matkustajien välille oli syntynyt eripuraa, jota he poistuivat selvittelemään auton ulkopuolelle.
– Keskeinen kysymys on edelleen, mitä mahdollisuuksia rekkakuskilla oli havaita auto ja henkilöt, Tielinen toteaa.
Hänen mukaansa kaikkien keskeisten todistajien ja asianosaisten kuulustelut on tehty. Kuulusteluissa ei selvinnyt mitään yllättävää tai tutkinnan suunta muuttavia asioita.
Tielisen mukaan tutkinnan rikosnimikkeet pysyvät samoina.
Rekkakuskia epäillään liikenneturvan vaarantamisesta, kahdesta kuolemantuottamuksesta ja yhdestä vammantuottamuksesta. Autossa olleita epäillään liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
Tutkinnanjohtaja Saku Tielinen arvioi, että tutkinta etenee syyteharkintaan syksyn aikana.
Postin mukaan valtaosa postista on saatu käsiteltyä poikkeusjärjestelyin lakoista huolimatta. Tilannetta arvioidaan jatkuvasti ja arviot vaikutuksista täsmentyvät, Postista kerrotaan.
– Poikkeusjärjestelymme ovat onnistuneet, ja tällä hetkellä lähes kaikki lähetykset ovat jo perillä tai matkalla postinsaajille. Hyvin pieni määrä paketteja, kirjeitä ja lehtiä saattaa viivästyä vuorokauden, kertoo Postin Ohjauskeskuksen johtaja Jarmo Ainasoja tiedotteessa.
Eilisestä jakelusta viivästyneitä mainoksia jaettiin tänään tiistaina. Myös pieniä määriä kirjeitä ja lehtiä siirtyi eilisestä tälle päivälle.
Sanomalehtien varhaisjakeluun lakot eivät vaikuta. Lakot eivät koske myöskään Postin palvelupisteitä eivätkä rahti- tai varastopalveluja. Lakon ulkopuolelle on rajattu myös kansalaisten terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät työtehtävät.
Lakkoja on käynnissä Postin lajittelua tekevissä työpaikoissa Vantaalla, Liedossa, Seinäjoella, Jyväskylässä, Lahdessa, Lappeenrannassa, Kuopiossa, Tampereella ja Oulussa.
Lakko jatkuu vielä huomenna
Posti ja logistiikka-alan unioni PAU aloitti työtaistelun jakelun ja käsittelyn tehtävissä sunnuntai-iltana vastalauseena Postin aikeille siirtää työntekijöitä Teollisuusliiton ja Medialiiton työehtosopimukseen. Liiton mukaan siirto aiheuttaa työntekijöille 30-50 prosentin ansionalennukset ja lukuisia muita heikennyksiä työehtoihin.
PAU on ilmoittanut lakkojen jatkuvan huomenna, ja niiden on määrä päättyä keskiviikkona puoliltaöin. Postin mukaan työtaistelutoimet ovat laittomia.
PAU ilmoitti sunnuntaina laajentavansa lakkoa koskemaan trukinkuljettajia useassa toimipisteessä. Laajennus on PAU:n mukaan vastalause sille, että Posti käyttää voimakkaasti vuokratyövoimaa lakon aikana ja painostaa vuokratyöntekijöitä.
Kunnille ja kuntayhtymille lankeaa yhteensä kahdeksan miljardin euron lisälasku, jos sosiaali- ja terveydenhuollon hoitohenkilöstö saa vaatimansa yleisen linjan ylittävät palkankorotukset, varoittaa KT Kuntatyönantajat.
Lisälaskua kertyisi kymmenen vuoden aikana, ja joka vuosi syntyisi lähes 800 miljoonan euron kustannus.
Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työvoimakustannukset ovat nykyisin 7,6 miljardia euroa vuodessa. Kymmenen vuoden päästä työvoimakustannukset olisivat KT:n laskemien mukaan lähes 1,5 miljardia suuremmat kuin nykyisin. Yhteissumma kohoaisi yli yhdeksän miljardin euron, jolloin nousua olisi lähes 20 prosenttia. Kuntatyönantajat huomauttaa, että kustannukset kasvavat vuodesta toiseen korkoa korolle -ilmiön vuoksi.
Kuntatyönantajat korostaa, että julkisen ja kuntatalouden tilanne jatkuu kireänä ja alijäämäisenä.
– On täysin välttämätöntä jatkaa kustannustasoltaan maltillisia työmarkkinasopimuksia, jotka parantavat työllisyyttä, kilpailukykyä ja julkisen talouden tilaa. Kuntatyönantajilla ei ole olemassa ylimääräistä jakovaraa, sanoo KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalonen tiedotteessa.
Kuntatyönantajat arvioi, että jos korotusvaatimukset toteutuisivat koko kunta-alalla, niin kymmenen vuoden aikana kokonaiskustannukset olisivat lähes 22 miljardia euroa.
– Tällöin koko kunta-alalle tulevat korotukset nostaisivat pahimmillaan kunnallisveroa 2,2 prosenttiyksikköä kymmeneksi vuodeksi, varoitteli tutkimuspäällikkö Mika Juutinen.
Super ja Tehy varoittavat hoivakriisistä
Hoitoalan liitot Super ja Tehy vaativat vuorostaan, että valtio varaa budjetissa rahaa naisvaltaisten hoito- ja hoiva-alojen palkkaohjelmaan.
Palkkaohjelman nettokustannus kunnille on vuosittain noin 80 miljoonaa euroa kymmenen vuoden ajan. Summa sisältyisi kuntien valtionosuuksiin, joista 80 miljoonaa on alle prosentti. Ohjelma edellyttää valtion mukana oloa. Valtion rahaa tarvitaan, koska kuntatyönantajilla vaadittavaa rahaa ei ole.
Palkkaohjelma vähentäisi alanvaihtoa ja helpottaisi uhkaavaa hoitajapulaa. Hoitajat eläköityvät tai vaihtavat alaa samaan aikaan, kun vanheneva väestö tarvitsee heitä entistä enemmän.
– Pääministeri Antti Rinne (sd.) on sanonut ymmärtävänsä naisvaltaisten alojen palkkavaatimuksia. Pitääkin kysyä, onko meillä varaa olla nostamatta hoitohenkilöstön palkkoja, eikä suinkaan, onko meillä varaa nostaa niitä, Superin puheenjohtaja Silja Paavola sanoi tiedotteessa.
Vuosikymmeniä vanha pääkirjastorakennus on tullut tiensä päähän Kouvolassa. Rakennus on vanhentunut sekä teknisesti että toiminnallisesti, eikä se enää sovellu kirjaston tarpeisiin.
– Kirjasto on suunniteltu 1960-luvun lähtökohdista. Karrikoiden voisi sanoa, että silloin suunniteltiin kirjojen kirjastoa, ja nyt pitäisi suunnitella ihmisten kirjastoa, toteaa Kouvolan kirjastotoimenjohtaja Selja Kunttu.
Aiemmin Kouvolassa on selvitetty pääkirjaston peruskorjausta, mahdollista laajennusta ja kirjaston rakentamista kokonaan uusiksi, mutta nyt pöydälle on nostettu mahdollisuus siirtää kirjasto kauppakeskus Manskiin, kävelykadun varrelle keskustaan.
Selvitystä ryhdytään tekemään jo syyskuussa.
– Mielestäni tämä on kiinnostava mahdollisuus kehittää kirjastoa, ja tiivistää koko kaupunkikeskustaa. Sitä kautta voidaan tuoda elinvoimaisuutta keskustaan, sanoo Kunttu.
Kouvolan keskustassa sijaitsevassa kauppakeskus Manskissa on runsaasti tyhjää liiketilaa.Juulia Tillaeus / Yle
Kirjat kiinnostavat
Pääkaupunkiseudulla kauppakeskuskirjastoja on ollut jo vuosia. Espoon Ison Omenan kirjasto on toiminut kauppakeskuksessa vuodesta 2001 lähtien. Espoossa kauppakeskus Entressessä puolestaan avattiin hiljattain kauppakeskusmuseo. Tavoitteena on palvella paremmin ja sijaita siellä, missä ihmiset liikkuvat.
Suomen Kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarno uskoo, että tulevaisuudessa yhä useampi kirjasto muuttaa kauppakeskusympäristöön. Hän uskoo, ettähelpommin saavutettavilla kirjastoilla on vaikutusta lukemiseen ja jopa lukutaitoon.
– Jos kirjasto sijaitsee arkireittien varrella, niin kyllähän se edesauttaa sitä, että ihmiset törmäävät kirjallisuuteen enemmän ja sitä kautta toivottavasti myös lukevat enemmän. Monien tutkimusten mukaan erilaisten tekstien lukeminen nimenomaan vapaa-ajalla kehittää lukutaitoa. Ei riitä, että koulussa oppii lukemisen alkeet, Maarno toteaa.
Maarnon mukaan kirjojen lainaaminen Suomen yleisistä kirjastoista kääntyi viime vuonna varovaiseen nousuun. Erityisen paljon on kasvanut lasten ja nuorten kirjojen osuus lainauksista.
– Se johtuu siitä, että kirjastot ovat panostaneet siihen paljon. Ne ovat hankkineet paljon uutta lastenkirjallisuutta ja edistäneet aktiivisesti lukemista, kuten käyneet koulussa vinkkaamassa kirjoista ja osallistuneet erilaisiin lukutaitokampanjoihin.
Kirjojen lainaaminen lisääntyi viime vuonna.Juulia Tillaeus / Yle
– Esimerkiksi Oodiin ostettiin kaikki lasten ja nuorten kirjat ihan uusina. Onhan uusi, freesi kirja houkuttelevampi. Siellä olivat sitten hyllyt hetken aikaa jopa tyhjillään, kun niitä oli lainattu niin paljon, toteaa Maarno.
Suomi on Maarnon mukaan kirjastonkäytön osalta kansainvälistä kärkeä. Suomessa kirjoja lainataan hänen mukaansa noin kaksi kertaa enemmän kuin Ruotsissa.
– Kyllä se viesti, mikä kirjastokentältä ja tilastoista tulee, on se, että kirjat kiinnostavat. Ne lähtevät tosi hyvin lainaan.
Pelastuuko lukutaito?
Erityisesti nuorten lukeminen ja lukutaito on viime vuosina herättänyt huolta julkisessa keskustelussa. Koululaisten lukutaito ja innostus lukemiseen jakautuu yhä voimakkaammin Suomessa.
– Kansainvälisesti suomalaiset pärjäävät tosi hyvin lukutaitoa mittaavissa testeissä, joita tehdään lähinnä koululaisille. Sanoisin, että yleisesti ottaen Suomi on edelleen lukutaidon kärkimaa. Viime aikainen huolestunut keskustelu lukemisesta on mielestäni myös hyvä merkki siitä, että täällä aidosti halutaan panostaa lukemiseen ja lukutaitoon, sanoo Maarno.
Kouvolan pääkirjasto on suunniteltu 1960-luvun lähtökohdista.Juulia Tillaeus / Yle
Helsingin keskustassa viime vuoden joulukuussa avattu Oodi-kirjasto valittiin hiljattain maailman hienoimmaksi uudeksi kirjastoksi. Kaupunkilaiset ovat ottaneet kirjaston nopeasti omakseen, ja kävijälaskurin mukaan Oodissa on tämän vuoden aikana ollut yli kaksi miljoonaa käyntiä.
Maarnon mukaan Oodissa huomattavaa on myös se, että sen myötä kirjasto on saanut paljon uusia asiakkaita.
– Siellä on tänä vuonna tehty tuhansia uusia kirjastokortteja. Näyttää siltä, että Oodin konsepti muistuttaa ihmisiä siitä, että kirjasto on olemassa, sieltä voi lainata kirjoja ja siellä on myös muutakin tekemistä. Kyllä ne toiminnot tukevat toisiaan.
Paikka perheille
Kauppakeskuskirjaston myötä Kouvolaan voitaisiin saada lisää yhteisöllisiä kokoontumistiloja esimerkiksi lapsiperheille. Selja Kuntun mukaan tiloihin voitaisiin kulttuuriaineiston lisäksi tuoda esimerkiksi liikunta- ja luontoelementtejä.
Säännöllisesti kirjastossa käyvä Elina Kirkinen pitää ajatusta yhteisöllisistä tiloista hyvänä.
– Tykkään kyllä käydä vauvan kanssa kirjastossa. Varsinkin äitiyslomalla ollessa on kiva päästä ulos. On hyvä, jos lapsille ja perheille on paikkoja, mihin mennä. Kirjasto on mielestäni ehdottomasti sellainen paikka, johon olisi kiva olla tervetullut pienenkin kanssa.
Elina Kirkinen aikoo lainata Malla-vauvan kasvaessa iltasadut kirjastosta.Juulia Tillaeus / Yle
Myös kirjaston sijainti Manskilla saa Kirkiseltä kannatusta.
– Periaatteessa tykkään kyllä tästä nykyisestäkin kirjastosta, mutta kun Manski on vähän tyhjentymäisillään tällä hetkellä, niin kirjasto voisi kyllä olla ihan hyvä palvelu, joka toisi ihmisiä sinne enemmän, toteaa Kirkinen.
Kirjastotoimenjohtaja Selja Kunttu haluaisi tuoda kirjastoon myös modernia tekniikkaa.
– Meillä voisi olla esimerkiksi robotiikkaan tutustumista ja älyseinä. Pitäisin mukana myös asiakkaiden digineuvonnan. Yhä enemmän on asiakkaita, jotka tarvitsevat apua omien laitteidensa kanssa.
Helsingin Oodi-kirjaston suosion syynä Kunttu pitää osallistavaa suunnittelua.
– Suunnitteluun otettiin kansalaiset laajamittaisesti mukaan suunnittelemaan, mitä he haluavat kirjastolta. Ei tehty niin, että virkamiehet olisivat yrittäneet arvailla, mitä kansalaiset haluavat, toteaa Kunttu.
Kunttu toivookin, että myös Kouvolan pääkirjaston suunnitteluun otettaisiin kaupunkilaiset mukaan.
– ltse ehdottomasti näkisin, että osallistava suunnittelu pitäisi ottaa mukaan jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kirjaston toiminta, kirjastolaki ja yhteiskunta ovat muuttuneet todella vahvasti. Sen myötä meillä on isot toiminnalliset uudistuspaineet myös kirjastossa.
Remontti tarvitaan joka tapauksessa
Kirjastojen kehittäminen on yksi osa Kouvolan säästötoimenpiteitä. Kaupungin toimialojen on laadittava elokuun loppuun mennessä palveluverkkoselvitykset, joiden säästötavoite on kuusi miljoonaa euroa. Säästöjä on etsittävä sekä kiinteistö- että henkilöstökustannuksista.
Selja Kuntun mukaansäästötavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää miettiä, mihin käyttöön vanha pääkirjastorakennus voisi tulevaisuudessa soveltua.
– Tässä hankkeessa pitäisi ehdottomasti katsoa talon tuleva käyttö. Sitä kautta on mahdollista päästä kustannustehokkaaseen ratkaisuun, mikäli nykyiseen kirjastotaloon saadaan sellaisia toimijoita, joiden tiloista kaupunki maksaa tällä hetkellä vuokraa ulos päin.
Kuntun mukaan rakennus tarvitsee joka tapauksessa ison remontin, tulipa se kenen käyttöön tahansa.
– Koko talotekniikka ja sisätilat pitäisi uudistaa. Ihan viemäröinti, ilmastointi, hissit ja kaikki pinnat. Mikäli rakennus pysyisi kirjastotilana, tarvittaisiin lisäksi todella iso toiminnallinen remontti, jotta saataisiin kirjastolain mukainen nykyaikainen kirjasto.
Kritiikkiä melusta
Manskin kauppakeskuksen edustajan mukaan kaupunki olisi hyvä pitkäaikainen vuokralainen ja tilat voisivat järjestyä nopeallakin aikataululla. Vuokratasosta ja remontti- sekä muokkaustarpeesta voidaan neuvotella tarpeen mukaan kaupungin kanssa.
Kauppakeskuksessa toimi viime vuonna Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin kirjasto, joka oli väistötiloissa vajaan vuoden. Kokemukset olivat sekä hyviä että huonoja. Sijaintia kiiteltiin, mutta osa asiakkaista ja työntekijöistä toivoi hiljaisempaa tilaa muun muassa taustamusiikin vuoksi.
Helsingin hovioikeus ei muuta laulaja Tomi Metsäkedon kunnian loukkaamisesta annettua tuomiota. Hovioikeus katsoo Helsingin käräjäoikeuden tavoin neljän naisen syyllistyneen Metsäkedon kunnian loukkaamiseen.
Naiset tuomittiin syksyllä 2018 sakkoihin Metsäketoa koskevista kirjoituksista sosiaalisessa mediassa. Kaikki neljä saivat 25 päiväsakkoa.
Yksi naisista valitti hovioikeuteen. Hän katsoi, että hänen sosiaalisessa mediassa kirjoittamansa viestit eivät olleet loukanneet Metsäkedon kunniaa vaan olivat osa yhteiskunnallista keskustelua.
Viestit koskivat Metsäkedon käytöstä ja hänen väitettyä seksuaalista ahdisteluaan.
Nainen perusteli viestien kirjoittamista sillä, että Metsäkedon käytöksestä oli viestien kirjoittamisen aikaan tehty lukuisia lehtijuttuja ja sadat naiset olivat kertoneet siitä. Metsäketo oli myös irtisanottu useasta produktiosta ja hän oli itse pyytänyt anteeksi käytöstään.
Nainen katsoi, että hänellä ei siten ollut syytä epäillä asian uutisoinnin paikkansa pitävyyttä. Hänen tarkoituksenaan ei ollut loukata Metsäkedon kunniaa tai esittää valheellista tietoa.
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden päätöstä vain alentamalla naisen korvausvelvollisuutta oikeudenkäyntikuluista. Käräjäoikeus tuomitsi naiset korvaamaan Metsäkedon oikeudenkäyntikulut.
Poliisi on saanut valmiiksi esitutkinnan tamperelaisen kansanedustajan Veikko Vallinin (ps.) Facebookista tekemästä rikosilmoituksesta.
Vallin pyysi poliisia selvittämään, onko Facebook syyllistynyt rikokseen estämällä päivitysten tekemisen.
Vallin kertoi kesäkuussa saaneensa vaalien alla Facebookiin 30 vuorokauden julkaisueston. Hänen mukaansa esto alkoi eduskuntavaalien ennakkoäänestyksen ensimmäisenä päivänä eli 1.4.2019.
Vallin kertoi aiemmin, että hän sai kiellon vuoden vanhasta päivityksestä lainattuaan suoran sitaatin Suomen Uutisten jutusta. Siinä kerrottiin, että "tietyillä ulkomaalaisilla ryhmillä on yliedustus eri rikostyypeissä".
Sisä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario Jussi Pilviö kertoo, että esitutkinta on päätetty Ei rikosta -perusteella.
– Itse päätöstä en lähde avaamaan sanallisesti, Pilviö kertoo.
Tutkintapyyntö oli hyvin harvinainen.
Vallin kertoi aiemmin tekevänsä kantelun Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, ellei asia etene poliisin kautta.
Suomi nousi vertailun kärkisijalle yli sadan maan joukosta. Arvion mukaan Suomi on paras luontokohde ympäristön kestävyyden, ainutlaatuisen ja monimuotoisen eläinlajiston, kauniiden luonnonmaisemien sekä hyvien luonnonsuojelutoimien ansiosta.
Suomen pisteitä nosti muun muassa se, että yli 73 prosenttia maan pinta-alasta on metsän peittämää.
Alla vertailun kymmenen parasta maata:
1. Suomi
2. Ruotsi
3. Brasilia
4. Kanada
5. Yhdysvallat
6. Norja
7. Espanja
8. Saksa
9. Puola
10. Slovenia
True Luxury Travel valitsi tänä vuonna parhaan luontomatkakohteen toista kertaa. Lonely Planetin mukaan viime vuonna ykkössijalle arvioitiin Yhdysvallat. Suomi oli vasta sijalla 31.
Kajaanin Otanmäessä toimiva kiskokalustovalmistaja Škoda Transtech on saanut tilauksen valmistaa paikallisjunia Latviaan. Sopimuksen arvo on noin 250 miljoonaa euroa.
Yritys kertoo tiedotteessaan, että se on viime aikoina voittanut useita Euroopan merkittäviä tarjouskilpailuja moderneilla raitiovaunuilla sekä paikallisjunilla.
– Škoda Transtechin Otanmäen tehtaalla on merkittävä rooli Saksan Mannheimin raitiovaunujen sekä Latvian paikallisjunien toimituksissa, sanoo Škoda Transportationin myyntijohtaja sekä Škoda Transtechin hallituksen puheenjohtaja Zdenek Majer.
Škoda Transtechin toimitusjohtajan Lasse Orren mukaan tilaukset Otanmäen tehtaalta Latviaan alkavat vuonna 2021 ja kestävät vuoteen 2024 asti.
– Uudet tilaukset merkitsevät myös tarvetta uusiin rekrytointeihin. Ammattitaitoisen työvoiman saanti ei ole helppoa, joten tarvitsemme merkittävän määrän muuntokoulutusta Kainuuseen, sanoo toimitusjohtaja Orre.
Vielä kesän alussa Otanmäen tehtaalla käytiin yt-neuvotteluja lomautuksista, koska tuotantotilanne oli heikentymässä.
Kasevan alkuperäisjäsen Tapio Rauma on tiistaina menehtynyt pitkäaikaiseen sairauteen. Tamperelaisyhtye kertoi asiasta omilla Facebook-sivuillaan.
Tapio Rauma oli bändin kitaristi ja laulaja, mutta oli jäänyt eläkkeelle soittamisesta.
71-vuotias Rauma oli kotoisin Kaustiselta. Hän ehti soittaa useissa bändeissä.
Kasevan ensimmäinen albumi Silloin kun julkaistiin vuonna 1974. Yhtye oli aktiivinen 80-luvun alkupuolella asti. Kaseva on keikkaillut myös 2000-luvulla.
Rajavartiolaitosta viime vuoden syyskuusta johtanut kenraaliluutnantti Ilkka Laitinen, 57, on jättänyt tehtävänsä vakavan sairauden vuoksi. Hänen työkyvyttömyyseläkkeensä on alkanut syyskuun alusta lukien, rajavartiolaitos tiedottaa.
Laitinen on ollut Rajavartiolaitoksen palveluksessa eri tehtävissä vuodesta 1985 lähtien. Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin ensimmäisenä pääjohtajana hän toimi vuodesta 2005 yhdeksän vuoden ajan.
Laitinen palasi 2015 Frontexin tehtävästä Rajavartiolaitoksen esikuntaan ensin kansainvälisten asioiden johtoon ja sen jälkeen Rajavartiolaitoksen apulaispäälliköksi vuosiksi 2015–2018.
Tasavallan presidentti nimittää valtioneuvoston esityksestä Rajavartiolaitokselle uuden päällikön.
Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö, kenraalimajuri Pasi Kostamovaara toimii Rajavartiolaitoksen päällikön sijaisena nimitykseen saakka.
Rantasalmen ja Joroisten rajaseudulla vietettiin harvinaista hartaushetkeä tiistaina. Paikalla ollut muistopaasi sai kylkeensä muistolaatan 25.6.1941 käydyssä ilmataistelussa menehtyneen kolmen neuvostosotilaan muistoksi.
Sotilaiden jäänteet löytyivät Tiemassaaresta vapaaehtoisista koostuvan suomalais-venäläisen partion etsinnöissä kesällä 2018. Savonlinnalaisen Ismo Mikkosen vetämä ryhmä löysi paikalta sekä maahan syöksyneen koneen hylyn osia että sotilaiden jäänteitä.
Sotilaiden henkilöllisyys selvisi helposti koneen numeron ja sotilaiden tunnistuslevyjen avulla.
Tiistaisessa muistohetkessä oli mukana kahden sotilaan jälkipolvea. Koneen lentäjän Vladimir Fominin lapsenlapsenlapsi, pietarilainen Oksana Lopatkina laski paikalle kauniin kukkakimpun. Sen myötä suvun kaipaama lopullinen tietoa sai varmuuden.
– Isoäitini oli vain yhdeksän kuukautta, kun isä kuoli taistelussa. Asia on vaivannut tähän päivään asti, mutta 78 vuoden odotus on päättynyt, Oksana Lopatkina totesi muistosanoissaan.
Hänen mukaan isoäiti ilmoitti lähtevänsä muistohetkeen, kun tieto isän löytymisestä tuli.
– Hän ei ehtinyt saada passi- ja viisumiasioita kuntoon, mutta tulemme varmaan myöhemmin yhdessä.
Yelena Matze lensi muistotilaisuuteen nykyisestä kotikaupungistaan Rotterdamista hollantilaismiehensä kanssa. Hänen isoisänsä Dimitri Luzanov menehtyi Rantasalmella, reilun kahden kilometrin korkeudessa käydyssä ilmataistelussa.
– Emme tienneet isoisän kohtalosta käytännössä mitään ennen toukokuuta. Silloin serkkuni perhe etsi tietoa voiton päivää varten koulutehtävään. He törmäsivät hiljattain avautuneessa sotilasarkistossa tietoon, että isoisä oli mukana tällä lennolla. Ja nyt olemme täällä, Yelena Matze hämmästeli.
Sodissa menehtyneiden etsintä käynnistyi valtioiden välisellä sopimuksella 1990-luvun alussa. Vapaaehtoiset etsijät voivat etsiä rintamalle jääneitä sotilaita.
Yelena Matze ja Oksana Lopatkina (vas) laskivat kukat esi-isiensä muistopaikalle Rantasalmella.Petri Vironen / Yle
Savonlinnalainen Ismo Mikkonen on ollut etsinnöissä lähes alusta lähtien. Mies laskee olleensa mukana 150 sotilaan kohtalon selvittämisessä.
– Omaisille on äärimmäisen tärkeää saada varmuus siitä, mihin omainen on menehtynyt. Siksi jaksan tehdä tätä edelleen yhteistyössä venäläisten kollegojen kanssa.
Kesäkuun lopun ilmataistelussa suomalaisten Fiat-hävittäjät ampuivat alas tiettävästi yhdeksän pommikonetta. Niissä menehtyi 27 sotilasta.
– Se oli tärkeä taistelu jatkoakin ajatellen. Vihollinen yritti tuhota Joensuun ja Joroisten lentokenttiä, mutta suomalaiset pystyivät sen estämään vieläpä ilman omia tappioita, Suomen Sotahistoriallisen Seuran ja Ilmailumuseoyhdistyksen hallitusten jäsen Carl-Erik Geust arvioi.
Rantasalmen ja Joroisten alueen ilmataistelu käytiin käytännössä jatkosodan ensimmäisenä päivänä 25. kesäkuuta 1941. Puna-armeijan pommikoneiden tehtävänä oli pommittaa tiettävästi ainakin Joensuun ja Joroisten lentokenttiä.
Suomen merimuseon pihaan hurauttaa auto perässään iso traileri. Vedettävänä on 7,5 metriä pitkä erikoinen soutuvene, joka ei itse asiassa lainkaan näytä perinteiseltä soutuveneeltä. Eikä se sitä olekaan.
Tällä veneellä helsinkiläinen Jari Saario souti viime kesänä Tanskan Kööpenhaminasta Helsinkiin.
Vene pääsi vesille ensimmäisen kerran viime keväänä, ja nyt se on jo tulossa museoitavaksi Suomen merimuseoon Kotkaan.
– Vene päätyy nyt ihan oikeaan paikkaan. Sen tarina jää elämään, ja vene on nyt täällä hyvässä hoidossa, sanoo hyväntuulinen Jari Saario.
1250 kilometriä
Koko matka Kööpenhaminasta Helsinkiin taittui yksin, ja pelkästään soutamalla.
Matka alkoi kesäkuussa. Sen piti kestää kolmisen viikkoa. Toisin kuitenkin kävi. Tuulet olivat vastaiset, keli epämukava ja reitti muuttui alkuperäistä pitemmäksi.
Alun perin Saario laski, että soutumatkaa Kööpenhaminasta Helsinkiin tulee vähintään 1 000 kilometriä.
Jari Saarion soutuvene on pituudeltaan 7,5 metriä. Jari Saario
Tarkoitus oli suunnata Ruotsin länsirannikkoa kohti ja sieltä heti Öölannin ja Gotlannin jälkeen suoraan Suomeen. Vuosikymmenen pahin pohjoistuuli oli kuitenkin niin valtava, että suunnitelmaa oli pakko muuttaa.
– Jos minä olisin siitä suoraan Suomeen lähtenyt, olisin varmaan vieläkin merellä tuulten vietävänä.
Niinpä hän souti Ruotsin rannikkoa pitkin aina Tukholmaan saakka.
– Tuulta puhalteli Tukholmaan asti varmaan kuusi viikkoa. Ihan satunnaisia päiviä oli, kun oli myötätuuli tai tuuli sivusta.
Lopulta matkaa kertyi 1 250 kilometriä, ja aikaa kului yhdeksän viikkoa.
– Sanoin perheelle kotoa lähtiessäni, että kyllä minä tämän kolmessa viikossa vedän, mutta ei se ihan toteutunut, naurahtaa Saario.
Mahtava tsemppi
Vaikka reissu oli reilusti ennakoitua pitempi ja raskaampi, Saario on kaiken kaikkiaan erittäin tyytyväinen mies.
Erityisesti hän nauttii, miten pääsi aivan uudella tavalla tutustumaan naapurimaihimme.
– Tanskalaiset olivat ihan älyttömän mukavia ja ruotsalaiset oikein superkansaa.
Ruotsalaisilta Jari Saario olisi saanut apua mihin tahansa ongelmaan. Matkan aikana ruotsalaiset myös tsemppasivat häntä jaksamaan loppuun saakka.
Esimerkiksi kun Saarion veneen peräsin vioittui, laittoi erään ruotsalaisen saaren asukas sen korvauksetta kuntoon. Satamamaksujakaan häneltä ei huolittu.
– Ei minulla alun perin ollut suurta käsitystä ruotsalaisista, mutta kyllä minä nyt sanon, että se on ihan superkansa.
Jari Saarion souturupeamat vaativat taistelua mielen kanssa.Jari Saario
Taistelua mielen kanssa
Jari Saarion souturupeamaa auttoi huomattavasti, että hänen kuntonsa on erinomainen. Vuosi sitten hänet valittiin vuoden palomiesurheilijaksi.
Soutu vaati toki kuntoa, mutta ennen kaikkea päättäväisyyttä. Sitä tarvittiin varsinkin siinä kohdassa kun hiilihydraattivarastot alkoivat kehossa olla vähissä.
– Aina 15 tunnin kohdalla huomasin, että meinaan nukahtaa paikoilleen. Se hetki pitää tunnistaa ja siitä pitää päästä yli. Sen jälkeen kroppa antoi vapautuksen, ja pystyin jatkamaan ihan miten kauan vain halusin.
Palomiehenä työskentelevä Saario tunnustaa, ettei hän ole ikinä laskenut päivittäistä kaloritarvettaan. Tutut ovat tehneet sen hänen puolestaan.
– Minä ajattelin, että jos saisin edes puolet siitä kalorimäärästä, jota he suosittelevat, niin olisi hyvä. Se taisi lopulta jäädä neljäsosaan siitä.
Vaikka jatkuva soutaminen on kuluttavaa, ei ruoka oikein tahtonut edes maistua.
– Päivät olivat pitkiä, ja aina kun ajattelinkin ruokaa, rupesi yököttämään. Sitten olin syömättä. Suolaa, vettä ja vähän väkisin jotain. Sellaiset 2500 kilokaloria päivässä, kertoo Jari Saario.
Vene mahonkivanerista
Erikoisen soutuveneen valmisti sulkavalainen veneentekijä Pauli Parkkinen. Runko on yhdeksän millimetriä paksua mahonkivaneria. Samasta materiaalista on tehty myös veneen kansi, tosin vanerin paksuus on siinä kuusi millimetriä.
Leveyttä 7,5 metrisellä veneellä on puolitoista metriä. Pelkkä vene painaa noin 230 kiloa, varusteiden kanssa noin 450 kiloa.
– Puu on kaunista materiaalia, ja minä olen aina tykännyt puuveneistä.
Yksi vaihtoehto keventää matkantekoa olisi ollut hankkia kevyet komposiittiairot. Saario halusi puiset.
– En vaihtaisi vieläkään komposiittiairoihin, vaikka tein kyllä matkan varmasti itselleni raskaammaksi puuairoilla, naurahtaa Saario.
Turvalaitteet hätätilanteisiin
Varusteena veneessä olivat nykyaikaiset navigointi- ja turvalaitteet sekä hätäraketit. Pimeässä yössä piti pitää huolta, että soutaja näkee muut vesillä liikkujat ja he näkevät hänet.
Yllään Saariolla oli kuivapuku, joka helpottaa pelastautumista.
– Jos sattuu huuhtoumaan mereen, niin sillä pärjää monta tuntia, kertoo Jari Saario.
Erityisen turvalaitteen avulla hän olisi voinut nappia painamalla saada yhteyden pelastajiin.
– Siellä Etelä-Ruotsin tienoilla ei näkynyt ketään missään. Ajattelin, että jos täällä hätäraketin ampuu, niin ihan hukkaan menee, tuumaa Jari Saario.
Matka kuitenkin sujui siinä mielessä onnekkaasti, että yhtään suurempaa vaaratilannetta ei reissun aikana sattunut.
Aina ei ollut näin tyyntä.Jari Saarnio
Veneessä on edessä ja takana kannen peittämät suojat. Toisessa niissä on tilaa tavaroille ja toisessa pienen pieni hytti, jossa Saario nukkui.
Tavaraa piti jo alun perin varata niukasti mukaan. Lusikoita oli yksi ja mukejakin vain yksi.
– Niitä olisi kyllä pitänyt enemmän olla. Pienessä kopissa olivat kaikki tavarat sekaisin, ja lusikkaa ja mukia sai välillä etsiä oikein kunnolla. Jos ei löytynyt, olin syömättä.
Säilytystilat veneessä olivat pienet. Siksi Saario hankki ruokatarvikkeensa pääasiassa matkan varrelta.
Yli Atlantin valtameren
Viime kesän matka oli niin suuri elämys, että nälkä kasvaa. Suunnitteilla on soutumatka Atlantin valtameren yli.
Parhaillaan Saario etsii yhteistyökumppaneita, jotta matkan voisi toteuttaa. Lomaakin pitäisi palolaitokselta saada.
Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, voisi startti olla jo puolentoista vuoden kuluttua.
– Se ei voi enää olla puuvene. Soudettava vene kuitenkin. Näyttää enemmän avaruusalukselta.
Suomen merimuseon intendentti Timo Kunttu otti vastaan Jari Saarion veneen merikeskus Vellamon pihalla Kotkassa. Olli Törönen/Yle
Jari Saarion puuvene Arctic blue on kohta kaikkien nähtävillä Suomen merimuseossa Kotkassa. Näytillä ovat kaikki varusteet, joita Saariolla oli kesällä mukanaan.
– Aika hauskaa, että tänä kesänä on laitettu vene veteen, tehty sillä yksi reissu ja nyt se on jo museossa. Aikamoinen saavutus sekin, tuumaa Jari Saario.
Suomalaisen rakennusmiehen Jukka N:n romanttinen ilta 1980-luvun puolivälissä Moskovassa alkoi mukavasti viehättävän Lenan kanssa ja oli juuri päätymässä yhteiseen sänkyyn, kun paikalle saapui yllättäen Lenan aviomies, joka ryhtyi puukkohippasille. Sairaalassa Jukasta löydettiin 11 puukonhaavaa.
"Menin ulos aivan alasti. Ainostaan kello minulla oli kädessä. Puukottaja ei tullut perässä. Kävelin läheiseen puistoon. En muista, näinkö ihmisiä. Sen muistan, että vatsastani valui suolia, joita pidin käsissäni."
Tämä Jukan tarina löytyy ulkoministeriön tutkijan Jussi Pekkarisen tuoreesta teoksesta Reppanoita, rikollisia ja ruumiita, joka luotaa Ulkoministeriön konsulipalveluiden historiaa vuosina 1982-2000.
Kirjasta selviää ainakin se, että vaikka suurimmalle osalle suomalaisista ei ulkomailla satu koskaan mitään, niin osalle sattuu ja paljon. Häviää passi tai rahat, tulee töpeksittyä viinan tai huumeiden kanssa tai jopa kadottua kokonaan vuosikymmeniksi. Hotelli vaihtuu poliisiasemaan tai vankilaan, pahimmillaan arkkuun.
– Tällaisia tarinoita ei voisi keksiä, eli siinä mielessä fakta kyllä päihittää fiktion, Pekkarinen summaa.
"Miltä raipat tuntuivat?"
Suomalaiset Arto R ja Mikko I saivat vuonna 1985 vankeus- sekä raipparangaistukset osallisuudestaan laajaan alkoholin salakuljetukseen Saudi-Arabiaan. Suomen ulkoministeriö yritti lieventää rangaistuksia, mutta tämä ei onnistunut.
"Sekä Arto R että Mikko I ovat saaneet raippansa. Tosin niitä ei ilmeisesti annettu täydellä voimalla. UM:n konsuliyksikön päällikkö Arto Kurittu on merkinnyt asiakirjan alareunaan: Kysytäänkö, miltä tuntui?"
Konsulipalvelujen tunnetuin väärinkäsitys, josta Pekkarinen kirjoitti taannoisessa teoksessaan Konsulikyydillä kotiin, on edelleen voimissaan. Yleisen uskomuksen mukaan kansalainen kuljetetaan kaukomailta valtion varoin kotiin, jos omat oravannahat loppuvat. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan varat kotimatkaan pitää ensisijaisesti löytyä omaisilta tai ystäviltä.
– Tämä uskomus lienee peräisin merimiehiltä, joilla aikoinaan oli oikeus kuljetukseen kotisatamaan. Ajateltiin, että jos kerran merimiehet, niin totta kai sitten muutkin.
Kadoksissa, ja omasta halustaan
Monesti suomalaiset katoavat jäljettömiin ulkomailla. Kaikki eivät aina myöskään haluaisi tulla löydetyksi. Tällainen oli muun muassa Pertti P:n tapaus Kreikassa. Pertti oli vaimonsa kanssa purjehtimassa Kreikan saaristossa, mistä vaimo palasi kotiin viikon jälkeen.
Kun Perttiä ei kuulunut sovittuun paluusatamaan ja sieltä lennolle kotimaahan, vaimo huolestui ja otti yhteyttä: ettei vain olisi jotain tapahtunut? Ja kohta Pertti jo löytyikin.
"Hänet veneineen löydetty Poroksen satamasta täysissä voimissaan maanantai-iltapäivällä. Pertti P oli nähty samassa paikassa jo perjantai-iltana. Syynä myöhästymiseen oli alkoholi ja miellyttävä naisseura."
– Konsulipalvelut poikkeavat muista palveluista siinä, että niiden toivotaan jäävän mahdollisimman vähälle käytölle. Toisaalta tavallisen kansalaisen puolesta ulkopolitiikka voi olla rempallaankin, kunhan vaikeuksiin joutuneista pidetään huolta, Pekkarinen kiteyttää.
Huomaamaton palvelu, paras palvelu
"Leningradin poliisi pidätti jouluaattona 1985 kolme suomalaista. Opiskelijoille oli jouluaattona tullut kova ikävä suomalaista joulua. Niinpä he olivat päättäneet hankkia joulukuusen. Miliisi oli pidättänyt tytöt heidän kaataessaan kuusta paikallisessa puistossa."
Aikojen kuluessa konsulikyydin ja matkarahojen ruinaajien määrä on laskenut, mutta tilalle ovat tulleet muun muassa kaksoiskansalaiset, joiden auttaminen voi olla varsinkin kriisimaissa vaikeaa, joskus jopa mahdotonta.
– Jos konsulipalvelut hoidetaan hyvin, kukaan ei huomaa. Mutta jos me tyrimme, sen huomaavat kaikki, lehdistö etunenässä, muistutti teoksen julkistamistilaisuudessa puhunut konsulipäällikkö Pasi Tuominen.
Kouluvuoden alettua on salaatti alkanut maistua yhä useammalle koululaiselle Meri-Lapissa. Syynä on se, että aiemmasta käytännöstä poiketen saavat oppilaat nyt itse valita salaattibuffetista mitä lautaselleen ottavat.
– Huomattavasti paljon paremmin tulee salaattia syötyä kuin ennen, kun tarjolla ei ollut kuin ehkä yhtä vaihtoehtoa, kertoo keminmaalaisen Lassilan koulun kuudesluokkalainen Vilma Sarajärvi.
– Kyllä salaatin syönti on lisääntynyt, olen alkanut tykkäämään tästä ruuasta, sanoo Aada Alajärvi.
Suomesta ei löydy tutkimustietoa siitä, miten osasina tarjoiltu salaatti vaikuttaa kasvisten menekkiin, mutta aikuisten käyttäytymistä on ulkomailla tutkittu, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Susanna Raulio.
– Salaatin syönti lisääntyy, kun sen saa itse koota komponenteista ja jättää inhokit pois, sanoo Raulio.
Uudet tavat päätettiin Keminmaan, Kemin ja Simon kouluissa päätettiin ottaa käyttöön aiemman asiakaspalautteen seurauksena. Nyt Meri-Lapin koululaiset pääsevät valitsemaan haluamansa salaattiannoksen tarjolla olevista raaka-aineista. Kasvisten lisäksi tarjolla on jotain proteiinipitoista, kuten feta- tai raejuustoa, tonnikalaa tai papuja.
– Nyt alkuvaiheessa on esimerkiksi fetaa ja tonnikalaa mennyt paljon, mutta sitä osattiin odottaakin, sanoo Meri-Lapin kuntapalveluiden ruokapalvelupäällikkö Tarja Rousu.
Näiden proteiinilisien hankintahinta ja suosio tarkoittavat sitä, että raaka-ainemenot ovat alkuvaiheessa korkeammat. Asiakkaiden maksama hinta ei ole kuitenkaan muuttunut.
Meri-Lapin kuntapalveluissa luotetaan siihen, että tilanne muuttuu ajan myötä. Odotukset ovat perusteltuja esimerkiksi Sodankylän kokemusten pohjalta. Sodankylässä salaattibuffet on ollut käytössä jo lähes viiden vuoden ajan. Sielläkin nuorison suosikit katosivat tarjoilupöydästä lähes alta aikayksikön.
– Lihapullia, vesimelonia tai ananasta ei alussa ollut koskaan tarjolla niin paljon kuin sitä olisi mennyt, kertoo ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola Sodankylästä.
Aholan mukaan nuorison suosikkien menekki kuitenkin tasaantui. Oppilaat huomasivat, ettei kyse ollut ainoakertaisesta tarjoilusta, vaan ne ovat pysyvä osa kouluruokaa.
Keminmaalaisten Kirkonmäen, Lassilan ja Pölhön koulujen rehtori Ari Aho kertoo, että salaattipöydän uudistuksesta ovat pitäneet niin oppilaat kuin opettajatkin.Minna Aula / Yle
Valinnan vapaus jopa puolella Lapin koululaisista
Koululaisten ruokailutavoista ollaan huolissaan. Vuoden takaisen tutkimuksen mukaan neljäsluokkalaiset ruokailutottumukset ovat vielä kunnossa, mutta yläkoulussa tilanne muuttuu huonompaan suuntaan.
– Eniten parannettavaa on pojilla ja miehillä, kertoo erikoistutkija Susanna Raulio THL:stä.
Tuoreimmassa, kolmisen vuotta sitten julkaistussa kouluruokasuosituksessa kannustetaan kuntia lisäämään valinnanvapautta. Lapissa suunta on toiveen mukainen, sillä Meri-Lappi tai Sodankylä eivät ole poikkeuksia lappilaiskuntien joukossa.
Komponentteina tarjolle laitettu salaatti otettiin käyttöön Kolarissa jo ennen Sodankylää. Rovaniemellä tuoreet kasvikset ja juurekset on viime syksystä alkaen tarjottu erillisiä osioina.
Salaattien suhteen Lapin koululaisilla on valinnan vapaus myös Enontekiöllä, Muoniossa, parin vuoden ajan Kemijärvellä ja viime tammikuusta alkaen Sallassa. Nyt alkaneen lukuvuoden alettua ovat myös Inarissa koululaiset päässeet itse koostamaan salaattinsa.
"Positiivisen palautteen ryöppy"
Meri-Lapissa salaattipöytä oli jo aiemmin kokeilussa Melissa-ravintolassa, jonka asiakkaista pääosa on Kemin lyseon lukiosta. Sieltä saadut kokemukset näkyvät nyt tarjonnassa.
– Etikkasäilykkeitä meni niin vähän, ettei niitä ole tarjolla. Papujen menekkikään ei ollut suurta, mutta proteiinilisänä niitä on tarjolla, tosin ei niin paljon kuin aiemmin, kertoo ruokapalvelupäällikkö Tarja Rousu.
Lassilan kuudesluokkalaisen Lauri Jäntti ja Ali Teikari ovat huomanneet uudistuksen hyväksi. Enää ei tarvitse jättää salaattia kokonaisuudessaan syömättä, jos mukana on jotain ei niin mieleistä.
– On hyvä, että voi ottaa kaikkea muuta paitsi niitä, joista ei pidä – kuten papuja, Lauri Jäntti sanoo.
Myönteinen palaute ei ole jäänyt pelkästään Lassilan koulun sisälle.
– Sekä oppilaat että henkilökunta ovat olleet tyytyväisiä muutokseen, sanoo Ari Aho, joka on rehtorina Lassilan koulun lisäksi myös Kirkonmäen ja Pölhön kouluissa.
Keminmaan sekä Kemin ja Simon kouluruoista vastaava Meri-Lapin kuntapalvelut on myös saanut paljon positiivista palautetta.
– Voi sanoa, että nyt on tullut oikea positiivisen palautteen ryöppy, kuvailee ruokapalvelupäällikkö Tarja Rousu Meri-Lapin kuntapalveluista.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta klo 22 asti.
Huudahdukset kuuluvat kesken turkulaisen Puolalanmäen lukion maantiedon tunnin. Opettaja Hilkka Åhlman jatkaa opetusta häiriintymättä. Kukaan oppilaistakaan ei käänny kohti takariviä, jossa kirosanojen huutaja Katariina Räikkönen istuu vierellään avustajansa Snariya Dashar.
Maantiedon tunnilla käsitellään pituus- ja leveyspiirejä. On perjantai ja tämä on Räikkösen koulupäivän ainoa oppitunti tänään.
Räikkösellä diagnosoitiin keväällä Touretten oireyhtymä. Nyt hän käy lukiota hitaampaan tahtiin kuin muut eli kursseja on vähemmän kuin muilla oppilailla.
– Oppitunneilla oleminen on sosiaalisesti uuvuttavaa. Kun haluaa olla hiljaa, mutta ei vaan pysty. Se väsyttää, sanoo Katariina Räikkönen.
Maantiedon oppitunti jatkuu, aiheena maanjäristykset. Katariina Räikkönen seuraa tuntia hyvin keskittyneesti, vaikka Touretteen liittyvät nykimisoireet eli niin sanotut tic-oireet keskeyttävät hänet aina välillä.
Hän myös osallistuu aktiivisesti tunnilla opetukseen ja vastaa opettajan kysymyksiin normaalisti.
Katariina Räikkösen avustaja Snariya Dashar on mukana kaikilla oppitunneilla. Petra Ristola / Yle
– Fuck, huutaa Räikkönen yhtäkkiä ja keskittyminen herpaantuu.
Räikkönen alkaa läpsiä itseään päähän. Snariya Dashar ottaa häntä vasemmasta kädestä kiinni, mutta Räikkönen jatkaa läpsimistä oikealla kädellään. Avustaja ottaa oikeastakin kädestä kiinni ja rauhoittaa tilanteen.
Hetken kuluttua Räikkösen oireet loppuvat ja hän kiittää avustajaansa kuiskaamalla.
Tourette puhkesi teini-iässä
Touretteen liittyvät nykimisoireet voimistuivat yllättäen rajusti Katariina Räikkösellä vuoden 2018 keväällä. Räikkönen oli tuolloin 16-vuotias.
– Kevään viimeisellä kouluviikolla olin ruokalassa ja huomasin, että olkapääni nykivät. Kun menin kotiin, koko kroppa nyki tosi pahasti.
Oireet yllättivät Räikkösen ja ensin hän ajatteli, että ei kerro niistä kenellekään. Kesäloma oli edessä ja se tarkoittaisi au pair -aikaa Espanjassa. Syksyllä alkaisi kouluvuosi Costa Ricassa, johon hän oli saanut stipendin.
– Ajattelin, että oireet johtuvat stressistä ja alitajuisesti jännitän tulevaa kesää ja syksyä ulkomailla, Räikkönen sanoo.
Erilaiset motoriset tic-oireet lisääntyivät ja muutamassa päivässä ilmaantuivat myös yksinkertaiset äänelliset tic-oireet. Tämän jälkeen oireet vaihtelivat eikä niille näyttänyt tulevan loppua. Oireet olivat niin pahat, että lääkäriin oli mentävä.
– Lääkäri epäili heti alussa Touretten syndroomaa. Ajattelimme, että oireet ovat tiedostamatonta stressiä tulevasta. Toivoimme, että oireet menevät ohitse, mutta eivät ne menneet, sanoo Katariina Räikkösen äiti Kaarina Räikkönen.
Oireet pahenivat kesän aikana sen verran, että Katariina Räikkönen jäi sairaslomalle lukiosta ja äiti Kaarina Räikkönen jäi kotiin omaishoitajaksi.
– Tämä on haasteellinen oireyhtymä, kun oireet voivat voimistua niin yllättäen ja selittämättömällä tavalla, sanoo Suomen Tourette- ja OCD-yhdistyksen toiminnanjohtaja Tuula Savikuja.
Jälkeenpäin perhe on tajunnut, että Katariina Räikkösellä oli ollut lieviä tic-oireita jo kauan ennen oireiden voimistumista. Varhaiset tic-oireet tulivat tunnereaktioiden yhteydessä; kun Räikkönen oli iloinen, häpeissään tai surullinen, nosti hän kädet ilmaan. Yksin kotona ollessaan hän piti kaikenlaisia ääniä.
Youtubeen videoita omasta ja muiden sairauksista
Fuck off! Moi, mä oon Katariina Räikkönen ja mulla on Touretten syndrooma.
Näin alkaa Katariina Räikkösen ensimmäinen video Youtubessa. Videolla hän kertoo ja näyttää minkälainen Tourette hänellä on.
– Tämä on oma keinoni selviytyä tästä sairaudesta. Haluan olla avoin ja auttaa myös muita, kenellä on samanlaisia haasteita.
Katariina Räikkösellä roikkuu kaulassaan purukoru, jota hän tarvittaessa puree.Petra Ristola / Yle
Youtuben kautta Räikkönen tuo julkisesti oman sairautensa esille. Lisäksi hän haastattelee muita ihmisiä, joilla on erilaisia sairauksia, vammoja tai diagnooseja. Videoilla on käsitelty muun muassa OCD, ADHD, ADD, ykköstyypin diabetes ja näkövamma.
– Sairaudet, vammat tai diagnoosit eivät ole sellaisia, mitä pitää hävetä tai piilotella. Sairauksista huolimatta olemme kaikki yhtä arvokkaita, sanoo Katariina Räikkönen.
Perhe tukee Katariinaa siinä, että hän haluaa puhua avoimesti sairaudestaan. Muutenkin perheen, ystävien ja hoitohenkilökunnan tuki on ollut suuri osa selviytymistä.
– Ja se, että perheen jaksamisesta on pidetty huolta. Kukaan ei selviäisi tästä ilman tukiverkkoa ja apua, sanoo Katariina Räikkönen.
Kaikkien arki muuttui
Katariina Räikkösen ja hänen perheensä arki on muuttunut paljon reilussa vuodessa. Äiti Kaarina Räikkönen on jo palannut työelämään, mutta Katariina Räikkönen ei kulje yksin oikeastaan mihinkään. Avustaja on mukana myös kotona siihen saakka kunnes toinen vanhemmista tulee töistä.
– En tykkää olla yksin Touretten kanssa, koska silloin ei ole yhtään kontrollissa oman kehonsa kanssa, sanoo Katariina Räikkönen.
Tourettessa oireet vaihtelevat. Yksi oire saattaa kadota ja toisenlainen tulla tilalle. On kausia, jolloin oireita on enemmän.
– Alussa tic-oireita oli kotonakin hyvin paljon. Nyt oireet kotona ovat rauhoittuneet, kun siellä ei ole ulkoisia ärsykkeitä, sanoo äiti Kaarina Räikkönen.
Katariina Räikkönen käy avustajansa Snariya Dasharin kanssa kaupungilla.Petra Ristola / Yle
Sairauteen kuuluu se, että joku ärsyke laukaisee oireen. Kun Katariina Räikkönen käy avustajansa Snariya Dasharin kanssa kaupungilla pitää avustajan olla tarkkana. Vauvoja tai koiria nähdessään Katariina Räikköselle tulee pakottava tarve päästä halaamaan tai silittämään niitä. Tämän Dashar estää.
Räikkönen kantaa kaulassaan niin sanottua purukorua, jota hän tarvittaessa puree. Aikaisemmin Räikkösellä oli kädet mustelmilla, koska hän puri itseään.
– Ja tämä tic-oire ei mennyt ohi ennen kuin puremakohdasta meni tunto, sanoo Katariina Räikkönen.
– Tourette on harvinainen ja vakava sairaus, joka ilmenee eri ihmisillä eri tavoin, sanoo toiminnanjohtaja Tuula Savikuja Suomen Tourette- ja OCD-yhdistyksestä.
Kiusallisilta tilanteilta ei voi välttyä
Katariina Räikkösen sairaudenkuvaan kuuluu, että hän huutelee ja tekee epäsopivia asioita varsinkin sellaisissa tilanteissa, joissa ei pitäisi. Kiusallisia tilanteita tulee eteen melkein päivittäin.
– Kun näen vartijoita tai poliiseja, voin huutaa, että minulla on pommi tai veitsi, ja että olen terroristi, sanoo Katariina Räikkönen.
Suuriin vaikeuksiin Räikkönen ei ole joutunut huuteluidensa takia, sillä hän kertoo heti, että sairastaa Tourettea. Avustajan yritys estää huutaminen ei auta, sillä Räikkösen on saatava sanottua sanottavansa.
Kiroileminen kuuluu Katariina Räikkösen sairauteen, mutta kaikki Tourettea sairastavat eivät kiroile.
– Liian moni ajattelee, että kun ihminen kiroilee holtittomasti, hänellä on Tourette. Vain alle viidesosa sitä sairastavista kiroilee. Oireet ovat jokaisella erilaiset, sanoo Suomen Tourette- ja OCD-yhdistyksen toiminnanjohtaja Tuula Savikuja.
Tiettyä täsmälääkettä sairauteen ei ole. Tic-oireita voi vähentää joillakin lääkkeillä. Uusimman hoitosuosituksen mukaan suositellaan käytettäväksi lääkkeettömänä hoitona käyttäytymisterapioita. Jos oireet ovat kriittiset, niitä voidaan hillitä lääkkeillä.
Katariina Räikkösen avustaja Snariya Dashar estää Räikköstä joutumasta outoihin tilanteisiin kaupungilla.Petra Ristola / Yle
Touretteen yhdistetään yleisesti myös ADHD tai OCD. Katariina Räikköselläkin diagnosoitiin Touretten yhteydessä ADHD.
Räikkönen tiedostaa, kun tic-oire tulee. Silti hän on aina yhtä yllättynyt siitä, mitä suusta tulee tai mitä hän tekee.
– Se on kuin aivastus, joka vaan tulee, eikä sitä saa millään pidäteltyä, Räikkönen kuvailee.
Jotkut Tourettea sairastavat pystyvät pidättelemään oireitaan.
– Kaikkein paras olisi, että ihmiset ymmärtäisivät sairautta, eikä minun tarvitsisi pidätellä oireita. Oireiden pidätteleminen on raskasta niin henkisesti kuin fyysisesti.
Tulevaisuudensuunnitelmat selvillä
Katariina Räikkönen puhui aktiivisesti tyttöjen oikeuksien puolesta ennen sairastumistaan. Moni muistaa, miten hän vietti päivän pääministeri Juha Sipilän työparina vuonna 2017. Tyttöjen oikeuksien puolesta hän puhuu edelleen ja on osallistunut aktiivisesti nuorten ilmastolakkoihin sairaudesta huolimatta.
– Tyttöjen oikeudet ja ilmastonmuutos liittyvät toisiinsa hyvin vahvasti. Kehitysmaissa asuvat köyhät tytöt joutuvat kuivuuden takia hakemaan vettä entistä kauempaa. Haku on yleensä tyttöjen tehtävä ja silloin heillä ei jää niin paljon aikaa koulunkäyntiin, sanoo Katariina Räikkönen.
Räikkösen tavoitteena on opiskella valtiotieteitä tai maantieteitä lukion jälkeen. Hän haluaisi tulevaisuudessa olla sellaisessa työssä, jossa voisi parantaa lasten tai vammaisten oikeuksia
– Haluan koko elämäni tehdä töitä sen puolesta, että kaikilla olisi mahdollisuus hyvään elämään nyt ja tulevaisuudessa.
Katariina Räikkönen haluaa tulevaisuudessa parantaa lasten ja vammaisten oikeuksia.Petra Ristola / Yle
Keskustele aiheesta. Katariina Räikkönen on mukana keskustelussa kello 18–19. Kommentointiin tarvitset Yle-tunnuksen. Voit luoda sellaisen täällä. Keskustelu sulkeutuu kello 21.00.
Koululaisten laajoihin terveystarkastuksiin käytettävä aika vaihtelee tuntuvasti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) kyselytutkimuksen perusteella aikaa käytetään yhteen tarkastukseen vähimmillään 20 minuuttia ja enimmillään reilusti yli kaksi tuntia.
Se tarkoittaa väistämättä laatueroja.
– Vaihteluväli on luvattoman suuri, jos ajatellaan palvelujen tasavertaisuutta. Jos tarkastus on kovin kiireinen eikä asioiden kertomiseen jää aikaa, huolia voi jäädä havaitsematta. Toisaalta pelkkä pitkä aika ei tarkoita laatua. Yli kahden tunnin aika jokaiselle oppilaalle vaikuttaa ylimitoitetulta, ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola THL:stä sanoo.
Laajat terveystarkastukset tehdään peruskoululaisille ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Tarkastukset ovat lakisääteisiä, mutta niihin käytettävästä ajasta ei ole valtakunnallista ohjeistusta. Laajaan terveystarkastukseen osallistuvat myös oppilaan huoltajat.
Mittausten ja muun tavanomaisen terveysseurannan lisäksi laajassa terveystarkastuksessa on tarkoitus käsitellä asioita yksilöllisesti, oppilaan oman tarpeen mukaan. Esiin voi kiireettömässä terveystarkastuksessa nousta esimerkiksi huolia, jotka liittyvät koulunkäynnin sujumiseen, kaverisuhteisiin, mielialaan, murrosikään, seksuaalisuuteen tai vaikkapa perhettä kuormittaviin asioihin.
Selvityksen tekemiseen osallistunut THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola toimii itsekin osa-aikaisena koululääkärinä Forssan seudulla.
– Kahdenkeskisessä keskustelussa nuori voi lopulta saada esimerkiksi kerrottua, että vanhemmat riitelevät koko ajan eikä nuori saa nukuttua, kun vanhemmat ovat yöllä humalassa ja melskaavat. Kun on tilaa ja mahdollisuus, nousee esiin tosi isoja asioita, hän kertoo.
Hietanen-Peltolan mielestä 20 minuutin aika on todella lyhyt eikä luottamuksen ilmapiiriä välttämättä näin lyhyessa ajassa ehdi syntyä.
Käytännössä kohtaaminen lääkärin ja terveydenhoitajan kanssa voi jäädä jopa 20 minuuttia lyhyemmäksi. Kyselyssä selvitettyyn aikaan sisältyy se, että lääkäri tai terveydenhoitaja tekee tapaamiseen liittyvät kirjaukset.
Lääkärin tapaamiseen varattu aika vaihtelee
Suuria eroja on myös siinä, kuinka terveystarkastukseen käytetty aika jakautuu koululääkärin ja kouluterveydenhoitajan kesken. Kaikkein tavallisimmin laajaan terveystarkastukseen sisältyy tunnin mittainen tapaaminen terveydenhoitajan kanssa ja puolen tunnin tapaaminen lääkärin kanssa.
Hietanen-Peltolan mielestä yhtenäiseen ajankäyttöön liittyvä suositus olisi tarpeen oppilaiden tasa-arvoisuuden takaamiseksi.
– Olisi varmasti hyvä pohtia kansallisella tasolla tarkastuksille jonkinlaisia suosituksia, joissa ajankäyttöäkin voitaisiin ohjeistaa tarkemmin, Hietanen-Peltola sanoo.
THL:n selvityksen mukaan kouluterveydenhuollon tarjoama erityinen tuki vaihtelee. Erityistä tukea ovat esimerkiksi lisäkäynnit silloin, kun oppilaan hyvinvointi vaatii jatkoselvittelyä.Ismo Pekkarinen / AOP
THL:n kyselyn mukaan myös kouluterveydenhuollon tarjoaman erityisen tuen määrässä on koulujen välillä suuret erot. Kyselyn perusteella moni kouluterveydenhuollon ammattilainen kokee, ettei siihen ole riittävästi mahdollisuuksia.
Erityinen tuki tarkoittaa esimerkiksi lisäkäyntejä lääkärillä tai terveydenhoitajalla, jos jokin oppilaan terveyteen tai hyvinvointiin liittyvä asia vaatii seurantaa tai jatkoselvittelyä. Se voi olla myös ohjaamista koulun ulkopuolisiin palveluihin. Laki velvoittaa erityisen tuen tarjoamiseen kouluterveydenhuollossa.
Marke Hietanen-Peltolan mielestä näyttää huolestuttavalta, ettei erityisen tuen saatavuus ole yhdenvertaista kaikissa kouluissa.
– Ei ole tarkoitus vain tarkastaa ja unohtaa siinä esiin tulleet asiat. Jos jotain nousee esiin, sen käsittelyä pitäisi jatkaa, hän sanoo.
Koululääkäreiden vastuulla suositusta suurempia oppilasmääriä
Kouluterveydenhuollon epätasa-arvoisten palvelujen taustalla vaikuttavat henkilöstöresurssit.
– Suurella osalla koululääkäreistä oppilasmäärät ovat liian suuret siihen, että he ehtisivät tehdä työtään niin kuin sitä pitäisi tehdä, Hietanen-Peltola sanoo.
Vain kahdeksassa prosentissa Suomen terveyskeskuksista koululääkäreitä oli keväällä 2017 suosituksen mukainen määrä.
Valtakunnallinen suositus on, että yhdellä kokopäivätoimisella koululääkärillä olisi vastuullaan 2 100 oppilasta. Vuonna 2017 oppilaita oli kuitenkin yhden lääkärin vastuulla tavallisimmin (mediaani) 3 900.
Kouluterveydenhoitajien osalta oppilaiden määrä vastaa suosituksia paremmin.
Yhdellä terveydenhoitajalla pitäisi olla vastuullaan enintään 600 oppilasta. Keväällä 2017 kouluterveydenhoitajalla oli hoidettavanaan tavallisimmin (mediaani) noin 470 oppilasta, ja suositus toteutui 88 prosentissa terveyskeskuksista.
THL:n aiemman selvityksen perusteella eri alueiden välillä on kouluterveydenhuollon henkilöstömitoituksessa selviä eroja. Vuonna 2015 kouluterveydenhoitajalla oli vastuullaan eniten oppilaita Uudellamaalla ja vähiten Pohjois-Karjalassa. Koululääkärillä puolestaan oli eniten oppilaita Keski-Pohjanmaalla ja vähiten Kanta-Hämeessä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos keräsi kouluterveydenhoitajilta ja koululääkäreiltä tietoa kouluterveydenhuollon toteuttamisesta lukuvuonna 2016-2017. Kyselytutkimukseen osallistui runsaat 500 kouluterveydenhoitajaa ja koululääkäriä eri puolilta Suomea.
Villiyrttien kerääminen on monen mielestä pelkkää puuhastelua. Keruutuoteneuvoja Toini Kumpulainen on eri mieltä, sillä ahkera kerääjä voi tehdä kasveilla hyvän tilin.
– Eräs kerääjä keräsi viime kesänä voikukan nuppuja vähän yli sata kiloa kolmessa päivässä. Rahaa tuli toista tonnia.
Kumpulaisen mukaan voikukan nuppuja voidaan käyttää pihvin tai kalaruoan lisäkkeenä, tai niitä voi laittaa esimerkiksi munakkaaseen. Jotkut ravintolat ja yritykset ostavat nuppuja myös kapriksiksi.
Kumpulainen on jo vuosien ajan kouluttanut ihmisiä keräämään villiyrttejä. Nyt hän on mukana Wild Food Savo -hankkeessa, jonka tavoitteena on koota yhteen luonnontuotteiden keräämisestä ja käytöstä kiinnostuneita tahoja.
Toini Kumpulainen on kouluttanut satoja ihmisiä keräämään yrttejä.Antti Karhunen / Yle
Lähes 150 000 euron hanketta rahoittavat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Ylä-Savon ammattiopisto.
"Ruokana samaa mitä on kitkenyt rikkaruohona kasvimaalta"
Wild Food Savo -hanke on näkynyt konkreettisesti Ylä-Savon ammattiopiston ravintolan lounasravintolassa. Buffetpöydästä on löytynyt muun muassa nokkosta, orvokkia, vesiheinää, maitohorsmaa ja vuohenputkea.
Sari Niemi ihmettelee, miksi Suomeen tuodaan yrttejä ulkomailta, kun niitä kasvaa kotipihalla.Antti Karhunen / Yle
Vieremäläinen Sari Niemi ja lapinlahtelainen Hannele Kelavuori ovat käyneet yrttien vuoksi lounaalla ammattiopistolla jo useampana päivänä.
– Yllätti, miten hienoja makuvivahteita yrteistä löytyy, Niemi kiittelee.
Hän ihmettelee, miksi Suomeen tuodaan yrttejä ulkomailta, kun niitä kasvaa ihan ilmaiseksi myös kotipihalla.
Myös Kelavuori tunnistaa lautaseltaan useita tuttuja kasveja.
– Täällä on niitä samoja yrttejä, joita minä olen kitkenyt rikkaruohona omasta kasvimaasta, hän nauraa.
Hannele Kelavuori tunnistaa omasta annoksestaan "rikkaruohoja".Antti Karhunen / Yle
Kuusenkerkällä olisi kysyntää
Yrtit ovat peräisin iisalmelaiselta pellolta, jossa niitä on keräämässä joukko innokkaita villiyrtinkerääjiä.
Yksi kerääjistä on vieremäläinen Kerttu Tiikkainen, joka opiskelee yrttitietoutta osana Ylä-Savon ammattiopiston luontoalan ammattitutkintoa.
– Suomessa on paljon sellaisia yrttejä, joita voitaisiin käyttää ruoanlaittoon samalla lailla kun ulkomailta tuotuja, hän pohtii.
Wild Food Savo -hankkeen yhtenä tavoitteena on perustaa erityisiä vastaanottopisteitä, joihin voi viedä kerätyt villiyrtit. Vastaanottopisteitä on suunnitelmissa saada ainakin Kiuruvedelle, Suonenjoelle ja Rautalammille.
Nokkonen on yksi monikäyttöisistä yrteistä, joita löytyy helposti luonnosta.Antti Karhunen / Yle
Vastaanottopisteille on tarvetta, sillä villiyrteille on jatkuvasti kysyntää teollisuudessa ja ravintoloissa eri puolilla maata.
– Esimerkiksi kuusenkerkkää saadaan kerättyä vuodessa tuhansia kiloja, mutta tarve on kymmeniätuhansia kiloja, selittää keruutuoteneuvoja Toini Kumpulainen.
Hänen mukaansa kysyntää olisi myös koivunlehdille, pihlajansilmuille ja männynkerkille.
Hankkeessa yritetään kehittää myös keruuteknologiaa, sillä esimerkiksi kuusenkerkän kerääminen puun latvuksista on vaikeaa.
– Olisiko se drooni, tai jonkinlainen nosturi, joka nostaisi kerääjän ylös, Kumpulainen pohdiskelee.
Wild Food Savo -hankkeessa pyritään synnyttämään villiyrttien kerääjien verkostoja.Antti Karhunen / Yle
Monella mielessä ammatti
Aiemmin pelkkänä rikkaruohona pidettyjä villiyrttejä on pyritty tuotteistamaan ja niistä on tullut monelle myös yritystoimintaa.
Tästä on esimerkkinä Pyhäsalmen kaupungin työpajassa yksilöohjaajana työskentelevä Virve Toivanen, joka toimii vapaa-ajallaan oman yrityksensä Wikin Pajan luonnontuoteneuvojana. Yrityksen valikoimassa on jo kymmenkunta tuotetta.
– Markkinat ovat suhteellisen pienet. Verkkokaupan kautta tuotteita on kuitenkin mahdollista saada laajempaan levitykseen.
Virve Toivasen yrityksen valikoimassa on jo kymmenkunta yrteistä tehtyä tuotetta.Antti Karhunen / Yle
Yrteistä ammattina haaveilee myös opiskelija Kerttu Tiikkainen. Hän haluaisi löytää itselleen jonkin sellaisen erikoistuotteen, jota muut eivät ole vielä keksineet.
– Kun puhutaan ilmastonmuutoksesta, niin tässä ei tule ainakaan päästöjä, hän virnistää.
Kiinnostaako sinua villiyrttien kerääminen? Aiheesta voi keskustella klo 22:een saakka.
Oululainen Roni Oikarinen muutti tänä syksynä elektronisen urheilun opintojen perässä Alajärvelle, jossa käynnistyi Pohjanmaan ensimmäinen e-urheilun ammattilaisia kouluttava opintolinja.
Järviseudun ammatti-instituutti Jamissa e-urheilun opinnot suoritetaan osana datanomi- tai merkonomikoulutusta.
Elektronista urheilua tai alan liiketoimintaa voi Suomessa opiskella toisella asteella jo viidessä koulussa ja Kajaanissa ammattikorkeakoulutasolla.
Alajärvellä e-urheiluopinnoissa on mahdollisuus hakea joko liiketoiminta- tai kilpapelilinjalle. Kilpapelilinjalla opiskelijat keskittyvät itse pelaamiseen ja sen tavoitteelliseen harjoitteluun.
Elektronisen urheilun liiketoimintaa on Alajärvellä opetettu vuodesta 2014. Näissä opinnoissa opiskelijat työskentelevät muun muassa myynnin ja markkinoinnin sekä turnausjärjärjestelyjen ja mediatuotannon parissa.
Alajärvellä e-urheiluopintoihin valitaan kymmenen opiskelijaa. Hakemuksia koululle tuli noin kolmekymmentä. Iina Thomsson/Yle
Opiskelijoita ympäri maata
Oikarinen ei ole ainut ulkopaikkakuntalainen, jota opinnot e-urheilun parissa houkuttelivat. E-urheilun vastaava tuntiopettaja Mikko Kalijärvi kertoo että hakemuksia pelilinjalle tuli ympäri Suomea aina Turusta ja Tampereelta saakka.
Kolmestakymmenestä hakijasta opiskelemaan valittiin kymmenen. E-urheiluopintoihin pyrittäessa koulun päättötodistuksen lisäksi otetaan huomioon esimerkiksi opiskelijan aikaisempi pelimenestys.
Mäntsälästä kotoisin oleva Bastian Straker opiskelee liiketoimintalinjalla. Hän kuuli koulusta ystävältään, joka oli myös hakenut Alajärvelle e-urheiluopintoihin.
Straker kertoo seuraavansa toisinaan vapaa-ajalla peliturnauksia ja pelaavansa itsekin välillä kotona. Varsinaiseksi ammattipelaajaksi hän ei tähtää. Alana e-urheilu kuitenkin kiinnosti niin, että muutto sen perässä tuntui luontevalta.
Oikarinen sen sijaa tähtää kilpapeliuralla niin pitkälle kuin mahdollista Hän on iloinen, että e-urheilun opinnot ovat viime vuosina nostaneet asemaansa.
– Tykkään tästä alasta ja mielestäni on hienoa, että siihen panostetaan tällä tavalla, Oikarinen sanoo.
Oikarisen haaveissa olivat muutoinkin datanomin opinnot, mutta koulutodistus ei olisi Oulussa riittänyt avaamaan ovia kyseiselle alalle.
– Täällä saan nyt kuin kaksi kärpästä yhdellä iskulla: e-urheilun- ja datanomikoulutuksen, Oikarinen sanoo.
E-urheiluopintoja tarjotaan jo useissa toisen asteen kouluissa ympäri maata. Iina Thomsson/Yle
Tavoitteellista harjoittelua
Kilpapelaaminen eroaa tavallisesta pelaamisesta tavoitteellisuudellaan.
Opinnot sisältävät itse pelaamisen lisäksi ravitsemustietoa ja tiimivalmennusta.
Jokainen opiskelija valitsee opintojen alussa itselleen liikuntalajin, jolla ylläpidetään fyysistä kuntoa. Opintojen keskiössä on myös säännöllisen unirytmin hallinta osana arkea sekä kokonaisvaltaisen urheilullisen elämäntavan opettelu.
Lukuvuoden aikana opiskelijat saavat valmennusta joukkue- ja yksilöharjoittelussa. Opintoihin kuuluu myös erilaisiin e-urheilu-turnauksiin osallistuminen.
Alajärvellä opiskelijat saavat yksilöllistä valmennusta puoliammattilaiselta kilpapelaajalta Christian Joutsenvuorelta.
– Elektronisen urheilun valmentaminen on melko samanlaista kuin muiden lajien. Etsimme pelaamisesta hyviä puolia ja sitten keskitymme parantamaan heikkoja alueita, Joutsenvuori avaa.
Alajärvellä valmennus keskittyy vain yhden pelin CS:GO:n eli Counter Strike Global Offensive -pelin valmennukseen.
– Olen itse aikoinani pelannut tätä. Se on Suomen ylivoimaisesti suosituin kilpapeli. Voisi sanoa, että se on vähän kuin jääkiekko. Pelaajat tähtäävät usein ammattilaisiksi. Muiden pelien pelaaminen on Suomessa vielä melko rentoa, Kalijärvi sanoo.
Bastian Staker muutti e-urheiluopintojen perässä Mäntsälästä Alajärvelle.Pasi Takkunen/Yle
Pelaajapolku valmiina
Kalijärven mukaan e-urheilu on kasvattanut asemaansa hurjasti viimeisen kahden vuoden aikana.
– Ensimmäinen merkki oli kun perinteiset urheiluseurat, kuten Sotkamon Jymy ja Helsingin IFK hyppäsivät e-urheiluun mukaan.
Kalijärvi uskoo elektronisen urheilun tarjoavan myös tulevaisuudessa töitä alan opiskelijoille eikä vähiten perinteisten urheiluseurojen kautta. Alajärvellä opiskelijoille tarjolla on selkeä urapolku.
– Kumppaninamme olevalla Vimpelin Vedolla on oma edustusjoukkueensa. Tarkoituksena on rakentaa sinne pelaajapolkua. Sitten on oikeastaan enää oppilaasta itsestään kiinni kuinka hän menestyy.
Kilpapelivalmentaja Cristian Joutsenvuori ja tuntiopettaja Mikko Kalijärvi kertovat, että e-urheilun valmentaminen on pitkälti samanlaista kuin minkä tahansa lajin. Iina Thomsson/Yle
Menestys e-urheilun parissa ei kuitenkaan ole helposti saavutettavissa. Alan huipulle nousevat vain harvat.
– Täällä opitaan perusteet ja opiskelu luo pohjan ammattiuralle, mutta ura vaatii myös paljon harjoittelua, Christian Joutsenvuori sanoo.
Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU on saanut lisäselvityksen omistajaohjausministerin työehtosopimuskiistaan liittyvään aikalisäviestiin ja sen perusteella työtaistelutoimet voidaan toistaiseksi keskeyttää, PAU kertoo tiedotteessaan.
– Saimme omistajaohjauksen osalta sellaista lisätietoa tämänpäiväisestä omistajaohjausministerin tiedotustilaisuudesta, että hallituksen päätöksellä todettiin, että työtaistelutoimet voidaan toistaiseksi keskeyttää, PAUN puheenjohtaja Heidi Nieminen perustelee päätöstä.
– Meille oli hieman epäselvää aluksi, mitä sillä aikalisällä tarkoitettiin. Mutta kun siihen asiaan saatiin selvyys, niin sen perusteella tehtiin päätös.
Nieminen uskoo, että myös tukitoimet keskeytetään, kunhan sana PAU:n ratkaisusta kantautuu.
PAU edellyttää, että Posti siirtää Paketti- ja verkkokauppaliiketoimintaryhmän lajittelutoimintojen henkilöstön takaisin Posti Oy:öön, jotta työehtosopimusneuvotteluihin voidaan lähteä puhtaalta pöydältä.
Työntekijät palaavat töihin seuraavaksi alkaviin työvuoroihin, jos se vaan on mahdollista.
