Suomen Netflix-tarjonta on hinta-laatusuhteeltaan yksi maailman heikoimmista, kertoo Comparitech-verkkosivuston uusin selvitys.

Suomessa Standard- ja Premium-tileistä maksavat käyttäjät saavat rahalleen kolmanneksi ja neljänneksi vähiten vastinetta, kun tarkastellaan tutkimuksessa mukana olleita 77:ää maata. Basic-palveluista maksavat suomalaiset ovat myös heikoimpien joukossa, mutteivät aivan pohjalla.

Suomen kanssa on samassa jamassa useita Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maita, kuten Iran, Irak, Qatar, Egypti ja Algeria, sekä Euroopasta muun muassa Tanska, Norja ja Portugali.

Tutkimus on tehty niin, että Netflix-kirjaston sisällön määrää, johon kuuluvat muun muassa tv-sarjat, elokuvat ja dokumentit, verrataan kuukausittain maksettavaan käyttöoikeuteen. Kuinka paljon saat maksulla erilaista katsottavaa, siis.

Nostetaan esimerkiksi Premium-paketit. Kuinka tarjonta ja hinta eroavat maiden välillä?

Kymmenen maata, joissa Netflixin Premium-paketin hinta-laatusuhde on heikoimmillaan

Eniten rahalleen saavat vastinetta sen sijaan muun muassa Intia, Filippiinit, Kolumbia ja Kanada.

Kymmenen maata, joissa Netflixin Premium-paketin hinta-laatusuhde on parhaimmillaan

Comparitech on teknologiaan keskittyvä sivusto, joka pyrkii auttamaan kuluttajia tekemään järkeviä kulutuspäätöksiä tarjoamalla ajantasaista informaatiota, välineitä ja tutkimustietoa.

Miksi maiden välillä on suuria eroja?

Eri maissa on tarjolla eri määrä katsottavaa eri hintaan.

Suurin valikoima on Yhdysvalloissa, jonka asukkaiden Netflix-kirjastoista löytyy yhteensä 5 879 erilaista ohjelmaa. Vähiten katsottavaa on Iranissa, jonka Netflixissä on vain 2 301 ohjelmaa.

Digital Media Finland on digitaalisen maailman liiketoimintamalleihin erikoistunut konsultointiyhtiö. Sen konsultin Tommi Rissasen mukaan Netflix-kirjastojen sisältöerot johtuvat tv-sarjojen ja elokuvien, oikeuksista, jotka neuvotellaan ja myydään jokaiseen maahan erikseen.

– Rahastahan tässä on kysymys, Rissanen sanoo.

Rissanen näkee, että Suomen Netflix-sisällöt ovat kehittyneet positiiviseen suuntaan. Kun palvelu tuli Suomeen ensimmäistä kertaa, oli tilanne huomattavasti heikompi. Isona osana kehitystä hän näkee Netflixin panostamisen omiin alkuperäissisältöihin, jotka ovat kartuttaneet kaikkien Netflix-maiden kirjastoja.

Siitä ei ole kovin kauaa, kun Suomessa oli vasta kaksi tv-kanavaa. Nyt niitä on tietysti enemmän, mutta Yhdysvalloissa lukema on satoja. Kaikki on suhteellista. Netflixillä oli yhtiön oman ilmoituksen mukaan maaliskuussa noin 150 miljoonaa tilaajaa. Kauppalehti uutisoi 2018, että dataportaali Statistan arvion mukaan Suomessa olisi vuonna 2020 noin 850 000 Netflix-tilaajaa.

– Tarjonta Suomessa on poikkeuksellisen hyvää. Ja jos katsotaan Netflixin ulkopuolelle, niin Pohjoismaissa on jo pitkään ollut esimerkiksi HBO Nordic -palvelu, jota ei todella monessa muussa maassa ole, Rissanen sanoo.

– Totta kai se olisi ideaalia, että kaikki mahdollinen sisältö olisi saatavilla. Mutta meillä on pieni kotimarkkina, emmekä Suomessa juuri jää muista Pohjoismaista.

Suomen Netflix-kirjasto on hieman Norjaa suurempi, hieman Ruotsia ja Tanskaa pienempi, mutta kaikki jäävät selvästi Islannille, joka tarjoaa käyttäjilleen yli 1 000 katsottavaa sisältöä edellämainittuja enemmän.

Bisnes on bisnestä

Comparitechin selvityksen perusteella eurooppalaiset maksavat Netflix-oikeuksistaan huomattavasti, vaikka ohjelmakirjastot ovat melko suppeita verrattuna muuhun maailmaan. Maailman kalleimmat Netflix-kuukausimaksut ovat Euroopassa.

Helsingin Sanomat kertoi aiemmin kesäkuussa, että Netflix nostaa Standard- ja Premium-pakettien hintoja Suomessa. Standard-paketin hinta nousi eurolla 12 euroon ja Premium-paketin kahdella eurolla 16 euroon.

Lähes 4 300 ohjelmaa sisältävä Kolumbian Netflix-kirjasto maksaa Basic-pakettina alle viisi Yhdysvaltain dollaria, saavat tanskalaiset selvästi pienemmän valikoiman itselleen maksamalla Basic-paketista lähes 12 dollaria kuussa. Suomessa Basic maksaa kahdeksan euroa kuussa, eli vain hieman vähemmän, kuin Premium-paketti Kolumbiassa.

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan Netflix-paketit ovat edullisia, mutta tarjonta on huomattavasti heikompaa kuin muissa edullisten pakettien maissa, kuten Intiassa ja Kolumbiassa.

Etelä-Amerikan hinnoille on kuitenkin looginen selitys.

– Etelä-Amerikka on todella tärkeä ja iso markkina amerikkalaisille yhtiöille. Se on lähellä, ja koska siellä on paljon väestöä, myös laajentumismahdollisuudet ovat hyvät, Rissanen pohtii.

– Voisin myös kuvitella, että esitysoikeudet ovat Kolumbiassa huomattavasti Suomea tai muuta Eurooppaa halvempia.

Netflixin käytöstä kerätään jatkuvasti dataa, jonka avulla yritys pystyy optimoimaan omaa liiketoimintaansa. Markkinat ovat keskenään erilaisia ja Netflix yrityksenä pyrkii tekemään mahdollisimman hyvää tulosta.

Rissanen haluaa myös suhteuttaa maissa asuvien ihmisten tulotason Netflix-palveluiden hintaan. Jos tämä otetaan huomioon, on Suomen hinta hänen mielestään hyvin kilpailukykyinen.

– Netflix on varmasti laskenut, että Suomen hintoja oli varaa nostaa kesällä ilman, että palvelu menettäisi käyttäjiä, Rissanen sanoo.

Lue lisää:

Pohjoismaisen tv- ja elokuvarahaston johtajaksi nouseva Liselott Forsman: Suomalaisesta draamasta on tullut hyvä vientituote

Turkki tukkimassa netin viimeisiä henkireikiä: myös riippumattomat uutissivustot ja nettitelevisiot joutumassa ahtaalle

Netflixin osake sukelsi – osakkeenomistajat pettyivät suoratoistopalvelun käyttäjämäärän kasvuun

The Sandman -sarjakuvaa on pidetty mahdottamana filmata – nyt tekeillä on tv-sarja, josta odotetaan uutta Game of Thronesia

Eurooppalaiset verkkokaupat aiempaa paremmin suomalaisten ulottuvilla – nämä uudistukset puskettiin EU:ssa eteenpäin tällä kaudella

Tänä vuonna Suomessa on siirrytty ensimmäistä kertaa kohti reaaliaikaista verotusta. Sen seurauksena myös veronpalautuspäivät ja jäännösveron eli mätkyjen eräpäivät ovat muuttuneet.

Aiemmin veronpalautukset maksettiin kaikille suomalaisille samana päivänä, mutta nyt veronpalautuksia maksetaan heinäkuusta joulukuuhun aina kuun neljäntenä, viidentenä tai kuudentena päivänä, eri ihmisille eri aikaan.

Päivämäärä on merkitty jokaisen esitäytettyyn veroilmoitukseen, mutta se saattaa muuttua monesta syystä.

Miten veronpalautusten maksupäivä sitten määräytyy? Verohallinnon ylitarkastaja Tarja Tapio valotti asiaa Radio Suomen päivän haastattelussa keskiviikkona.

Esitäytetyssä veroilmoituksessa määritelty veronpalautusten maksupäivä tai jäännösveron eräpäivä voivat muuttua ainakin neljästä syystä.

1. Puolisosi on tehnyt muutoksia veroilmoitukseensa

Vaikka omaan esitäytettyyn veroilmoitukseen ei tekisi muutoksia, voi siihen merkitty veronpalautusten maksupäivä muuttua puolison toiminnan seurauksena.

– Jos puoliso on tehnyt muutoksia omaan verotukseensa, myös sinun verotuksesi siirtyy. Puolisoiden verotus päättyy yhtä aikaa. Enää ei siis pysty lahjoittamaan veronpalautusta puolisolleen verohallinnon kautta, Tapio sanoo.

Aiemmin omia veronpalautuksia on voinut käyttää puolison jäännösveron maksamiseen suoraan verottajalle tehtävällä ilmoituksella.

2. Olet tehnyt itse muutoksia tai verottaja on saanut tietoja kolmannelta osapuolelta

Itse tehdyt muutokset ovat yleisin syy verotuksen siirtymiseen. Myös jos verottaja on saanut esitäytetyn veroilmoituksen lähettämisen jälkeen tietoja esimerkiksi työnantajalta, voi veronpalautusten maksupäivä vielä muuttua.

– Jos ilmoitat vaikkapa kotitalousvähennyksiä, verotuksesi valmistuminen siirtyy eteenpäin, ja samalla puolisosi verotuksen valmistuminen siirtyy eteenpäin. Kolmas syy on, että verottaja on saanut verotukseesi liittyviä tietoja esimerkiksi työnantajalta, mikä siirtää verotusta.

3. Olet valikoitunut Verohallinnon tarkasteluun

Verotuksen päättymispäivää voi myös muuttaa Verohallinnon tarkasteluun joutuminen. Tapio ei kuitenkaan kerro, mistä syistä tarkempaan syyniin joutuu.

– Valikoituneeseen tarkasteluun pääsee erilaisten sääntöjen kautta, mutta niistä en voi tarkemmin kertoa.

Vaikka mitään muutoksia ei siis tekisi, veronpalautuksen maksupäivä voi muuttua.

– Esitäytetyssä veroilmoituksessa on kerrottu se päivä, jolloin palautus maksetaan, ellei siihen tule suurempia muutoksia tai ellei se jää tarkempaan valikointiin.

4. Kokonaisuutena verotus valmistuu nykyään aiempaa aikaisemmin

Ennen verouudistusta kaikkien suomalaisten verotus valmistui lokakuun lopussa ja veronpalautukset maksettiin joulukuussa. Tapio kertoo Radio Suomen haastattelussa, että nyt valtaosa veronpalautuksista on maksettu jo syyskuun alkuun mennessä.

Tapion mukaan 3,2 miljoonaa asiakasta on saanut veronpalautuksensa syyskuun alkuun mennessä, ja arviolta 400 000 saa sen loppuvuoden aikana.

– Hyvin suurelta osalta henkilöasiakkaista verotus on saatu päättymään monta kuukautta aikaisemmin kuin viime vuonna. Kovin paljon ei ole enää jäljellä asiakkaita, jotka eivät ole saaneet veronpalautusta tai joilla ei ole ollut jäännösveron ensimmäistä maksupäivää.

Lue myös

Verottaja lähettänyt jopa 60 000 virheellistä verokirjettä – tiedoissa muun muassa väärän puolison nimi ja tuntemattomia osakkeita

Miten käytät syksyn veronpalautusrahat? Asiantuntijat neuvovat, kannattaako kuluttaa, maksaa laskut vai pistää rahat säästöön

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus antoi tiistaina päätöksensä laajalti tunnetun lääkäri Antti Heikkilän kunnianloukkaussyytteessä.

Käräjäoikeus katsoi, että Heikkilä syyllistyi kunnianloukkaukseen. Oikeus jätti kuitenkin Heikkilän tuomitsematta rangaistukseen.

Teko tapahtui viime vuoden lokakuussa sosiaalisessa mediassa. Heikkilä oli liittänyt Facebook-päivitykseensä linkin kirjoittamaansa blogitekstiin, johon hän oli liittänyt asianomistajan kuvan, nimen ja muita henkilökohtaisia tietoja.

Heikkilä kutsui asianomistajaa muun muassa trolliksi, kiusaajaksi, häiriköksi ja stalkkeriksi. Syyttäjän mukaan Heikkilällä oli Facebookissa yli 31 000 seuraajaa.

Kunnianloukkauksen kohteena ollut henkilö kritisoi Heikkilän Lääkkeetön elämä -kirjassa esitettyjä ajatuksia. Vuonna 2018 julkaistua kirjaa on arvosteltu siitä, että se levittää väärää tietoa. S-ryhmä ja Kesko poistivat Heikkilän kirjan myynnistä viime joulun alla.

Taustalla pitkä riita

Syyttäjä vaati Heikkilälle sakkorangaistusta. Asianomistaja puolestaan vaati 3 000 euron korvausta kärsimyksestä ja Heikkilän kirjoitusten poistamista. Heikkilä kiisti syytteen.

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus hylkäsi kaikki vaatimukset. Oikeus muun muassa katsoi, että Heikkilän väitteet olivat loukkauksina suhteellisen laimeita.

Oikeuden mukaan Heikkilän ja asianomistajan välillä on ollut lähes kymmenen vuotta kestänyt riita.

– Käsillä on tilanne, jossa asiaan osalliset ovat jo vuosien ajan vastanneet kokemiinsa loukkauksiin uusilla loukkauksilla eikä kumpaakaan voida tässä vaiheessa osoittaa yksin syylliseksi siihen, että halventavia lausumia on alettu esittää, käräjäoikeus toteaa tuomiossaan.

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomio ei ole lainvoimainen.

Lue lisää

Lääkäri Antti Heikkilälle syyte kunnianloukkauksesta – Syyttäjä: Liittyy somekirjoitteluun

Elokuussa Norjassa pidetyt erikoiset sukellushäät on hyväksytty Guinnessin ennätysten kirjaan. Ina ja Jani Santala lähettivät keskiviikkona lehdistötiedotteen, jossa he iloitsevat tavoitteensa täyttymisestä.

Santaloiden häät pidettiin elokuun 10. päivänä vedenalaisen luolaston ilmataskussa. Vieraita ilmataskuun sukelsi 69.

Pariskuntaa varten luotiin uusi ennätyskategoria: eniten osallistujia hääjuhlassa, jossa kaikkien on sukellettava ilmataskuun.

Alun perin sukeltajavieraita oli 70, mutta yksi joutui palaamaan kuivapuvun vuodon takia. Se havaittiin heti eikä vaaraa aiheutunut.

Pariskunnan häävideo on julkaistu Youtubessa.

Hausjärveltä kotoisin oleva Jani Santala tapasi tulevan norjalaisen vaimonsa tämän kotilalla, jossa sukellusluolasto on. Rakkaus syttyi kolme vuotta sitten.

Luolastolla synkkä menneisyys

Ennätyshäiden näyttämö, Ranan kunnassa sijaitseva Jordbrugrottan, on Norjan suurin veden täyttämä luolasto ja Pohjois-Euroopan syvin luola.

Samassa luolastossa kaksi suomalaista sukeltajaa kuoli helmikuussa 2014.

Jani Santala tunsi molemmat menehtyneet.

– Yksi osa tätä tapahtumaa on yritys pyyhkiä ihmisten mielistä ikävää muistoa. Haluaisimme saada palautettua luolaston maineen hyvänä ja turvallisena sukelluspaikkana. Täällä on sukellettu 1960-luvulta lähtien, Santala kertoi Ylelle häidensä aattona.

Korjattu käännösvirhe kello 13.09. Kuivapuku, ei märkäpuku.

Lue lisää:

Norjassa vietetään illalla häät, joihin päästäkseen vieraat sukeltavat 450 metriä – Ina Trælnes ja Jani Santala vihitään turmaluolastossa

Työhuoneen erämaataulu ja verhoihin painettu metsämaisema muistuttavat Muonion uutta kunnanjohtajaa siitä, mikä Länsi-Lapissa on tärkeää. Kunnan slogan on “Onnellisia luonnostaan” eikä keskustaajama totisesti kauneudellaan häikäise. Kunnantalona toimiva iso puutalo on kaukana wau-arkkitehtuurista.

Tunturit tuovat turistien lisäksi kausityöläisiä, joiden asuntopulaa viidettä päivää kunnanjohtajana toimiva Laura Enbuska-Mäki on jo päässyt ratkomaan.

– Olen tehnyt myös kunnanhallituksen listaa ja hyväksynyt ostolaskuja. Sitten on sovittu tapaamisia kansanedustajien kanssa ja olen kerennyt vähän aloitella myös hallintosääntöuudistusta.

Kunnanvaltuusto valitsi Enbuska-Mäen 18 hakijan joukosta monivaiheisen valintaprosessin päätteeksi.

– Moni on kysynyt, miltä tuntuu kun on nuorena naisena päässyt tähän tehtävään. En ole itse sitä niin ajatellut. Enemmän olin miettinyt, miten soveltuisin tehtävään ja mitä annettavaa minulla olisi.

"Hienoa että pätevyys ratkaisee"

Vuosituhannen vaihteessa kuntajohtaminen oli miesten ammatti, naisia oli Kuntaliiton tilastojen mukaan vain 8 prosenttia. Nyt naisten osuus on noussut neljännekseen.

– Naisia on kiinnostanut kunnanjohtajan työ ja heitä on valittu. Hienoa että pätevyys ja sopivuus ovat ratkaisseet eikä sukupuoli, toteaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Yhä on sellaisiakin kunnanjohtajan paikkoja, joihin ei hae yksikään nainen. Enemmän on kuitenkin hakuja, joissa on varaa valita useasta pätevästä naisesta ja miehestä.

Pekola-Sjöblom on varma, että naisten osuus kuntajohtajista kasvaa vielä paljon.

– Olen heittänyt aiemmin arvion, että viiden vuoden päästä joka kolmas olisi nainen ja kymmenen vuoden päästä ollaan 40 prosentin kieppeillä.

Esimerkiksi Lapissa tänä vuonna aloittaneista viidestä uudesta vakituisesta kunnanjohtajasta neljä on naisia. Kolaria johtaa Kristiina Tikkala, Sodankylää Kirsi Virtanen ja Pelkosenniemeä Päivi Vauhkonen.

Hallintotiede on naisten ala

Naisten osuuden pitääkin lisääntyä, sanoo hallintotieteiden professori Timo Aarrevaara Lapin yliopistosta. Neljännes on pieni osuus.

– Meidän opiskelijoista suurin osa on naisia ja se on oikeastaan ihan hyvä. Pörssiyhtiöissä naisten osuus on kasvanut ja ehkä se koulutuksen myötä kasvaa myös kuntajohtamisen tehtävissä.

Lapin yliopiston hallintotieteiden opiskelijoista naisia on kolme neljäsosaa. Luennoilla on ollut naisenemmistö koko 2000-luvun. Todistusta pääsykokeen sijaan painottava valintamenettely todennäköisesti pitää nuorten naisten osuuden korkeana jatkossakin.

Yhä useammalla kuntajohtajalla on vähintään maisterin tutkinto, mutta se voi olla monelta muultakin alalta kuin hallintotieteistä.

– Ratkaisevaa on osaaminen, yhteistyökyky ja kokemus. Pidemmän päälle vaikuttaa kunnanjohtajan kehittyminen. Pieniä kuntia nyt johtavat naiset johtavat jatkossa varmaankin isompia kuntia, Aarrevaara sanoo.

Työhaastattelussa ei enää kysytä lapsista

Reilun 2 000 asukkaan kuntaa Ruotsin rajalla johtavaa Laura Enbuska-Mäkeä veti puoleensa kunnanjohtajan työn vaihtelevuus ja monipuolisuus. Muonion kunnanjohtajan tehtävä oli ensimmäinen kunnanjohtajan paikka jota hän haki, mutta kunta-ala on tuttu työstä Lapin Liitossa ja naapurikunta Pellon elinvoimajohtajan tehtävistä.

– Kuntakenttä tuntui omalta, siinä saadaan paljon aikaiseksi kun tehdään yhteistyötä hyvässä hengessä. Olen kehittäjäluonne ja tykkään miettiä strategiakuvioita, Enbuska-Mäki sanoo.

Montaa ulkopuolista on kiinnostanut, miten 32-vuotias pienen lapsen äiti aikoo sovittaa yhteen työn ja perheen. Työhaastattelussa asiasta ei kysytty.

Sekä valtuuston että kunnanhallituksen puheenjohtajat ovat Muoniossa naisia. Se on “mukava faktatieto kerrottavaksi”, mutta ei se kunnan asioiden hoitoon vaikuta.

– En tiedä kuinka monessa kunnassa on tällainen kombo, että kaikki ovat naisia. En usko, että se muuten näkyy tekemisessä. Henkilövetoisestihan sitä mennään eikä sukupuolella ole selittävää tekijää siinä, Enbuska-Mäki sanoo.

Kuntaliitossa uskotaan esimerkin voimaan

Professori Timo Aarrevaara on samaa mieltä, että kunnan kannalta sukupuolella ei ole väliä, vaan sillä että valitaan sopivin ja pätevin.

– Persoona, yhteistyötaidot, kyky nähdä kokonaisuuksia, kokemus, Aarrevaara luettelee ratkaisevia tekijöitä.

Isoista kaupungeista esimerkiksi Turun, Oulun ja Vantaan johtajat ovat naisia. Kuntaliitossa uskotaan, että esimerkin voima nostaa naishakijoiden määrää tulevissa rekrytoinneissa.

– Uskon että naiskuntajohtajat toimivat hyvinä esimerkkeinä ja sparrareina, jotta muutkin uskaltavat hakea, sanoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Keväällä naiskunnanjohtajat kokoontuivat ensi kerran keskenään verkostoitumismielessä. Tällä viikolla Kuntamarkkinoilla järjestettävään naiskunnanjohtajien lounastapaamiseen aikoo Enbuska-Mäkikin osallistua, kun kutsu kerran tuli.

Hän toivoo myös itse olevansa esimerkkinä nuorille naisille.

– Ajattelin aktivoitua Twitterissä ja muissa somekanavissa ja valottaa, mitä kunnanjohtajan työ ja arki on. Kyllä näistä hommista selviää sukupuolesta ja iästä riippumatta, kun on kapasiteettia ja asenne kohdallaan.

Voit keskustella aiheesta klo 22 asti.

Lue myös:

"Poliitikon muotti on muuttunut", "Tasa-arvossa riittää vielä tekemistä"– Onko Suomi nyt tasa-arvoinen kun useimpia puolueita johtaa nainen?

"Olet paremmannäköinen", sanottiin Terhi Lindholmille työhaastattelussa – nyt hän on johtaja, jolle tasa-arvo on yhä aivan liian kaukana

Tehtaalla duunarin ja pomon erottaa jo kypärän väristä – pääluottamusmies Tytti Pernu ajaa Tornion tehtaalla 1400 teräksentekijän etua

Vastasyntynyt vauva nukkuu johtoihin kytkettynä keskussairaalan lastenosastolla Kotkassa. Pienet keuhkot eivät jaksa vielä hengittää täysin omin voimin. Vauva lepää vastasyntyneen muovisessa sairaalasängyssä, joita on hankittu lastenosastolle lahjoitusten avulla.

Kymenlaakson keskussairaalan lastenosastojen Tuki ry on kerännyt olemassaolonsa aikana lastenosastoille noin 1,2 miljoonaa euroa. Yli 25 toimintavuotensa aikana rahaa on kerätty etupäässä laitehankintoihin kuten sydänultraäänilaitteisiin, jotka ovat arvoltaan noin 200 000 euroa.

Lisäksi vuosien saatossa sairaalaan on hankittu useampi vastasyntyneen tehohoidossa tarvittava hengityskone.

– Tuki ry:n rahoituksen avulla pystymme päivittämään laitekantaamme hoitosuositusten mukaan. Lastentaudithan on erikoisala, joka kehittyy jatkuvasti, Kymenlaakson keskussairaalan lastenosaston ylilääkäri Ville Westerlund sanoo.

Westerlund kertoo itse olleensa lastenerikoishoidon alalla yli kymmenen vuotta, joiden aikana muun muassa raskasta hengityskonehoitoa on alettu korvata kevyellä hengitystuella.

Oman pojan jalka murtui

Kymenlaakson Keskussairaalan lastenosastojen Tuki ry:n puheenjohtaja Mika Arola on ollut toiminnassa mukana alusta asti.

Arolan innostus Kymenlaakson keskussairaalan lastenosaston kehittämisen puolesta kumpuaa omakohtaisesta kokemuksesta.

– Parikymmentä vuotta sitten pojaltani murtui jalka. Vietin yön hänen kanssaan sairaalassa. Huomasin, että lapsille ei ollut erillistä odotustilaa tai leikkihuonetta. Ryhdyin miettimään, että voiko asialle tehdä jotakin.

Nopeasti Arolalle selvisi, että odotustilan viihtyvyys vaatisi ylimääräistä rahaa.

– Siitä muutaman puhelinsoiton jälkeen sai alkunsa Kymenlaakson keskussairaalan lastenosastojen Tuki ry, Arola kertaa.

Kelpo summia

Nyt Tuki ry on kerännyt lahjoituksia jo 1,2 miljoonan euron edestä. Sitä voi pitää kelpo summana. Esimerkiksi väestöpohjaltaan huomattavasti suuremmassa Keski-Suomessa Lastenosastojen Tuki ry on kerännyt yli 20 vuoden toimintansa aikana lahjoituksia runsaat miljoona euroa.

Summat kuitenkin vaihtelevat eri puolilla maata esimerkiksi sen mukaan, miten lahjoituskampanjat ovat onnistuneet. Tampereen Lastenklinikan Tuki ry on kolmivuotisella kampanjallaan kerännyt Tampereen uutta sairaalaa varten miljoona euroa.

Viime vuosien tunnetuin lahjoituksin tuettu kohde on Helsingin Meilahteen valmistunut Uusi lastensairaalan. Rakentamiseen kerättiin rahaa lahjoituksin lähes 39 miljoonaa euroa. Arviolta noin miljoona suomalaista osallistui keräykseen. Sairaalan rakentaminen maksoi kaikkiaan noin 170 miljoonaa.

Valtiotieteiden ja filosofian tohtorin Heikki Hiilamon mukaan suomalaisten lahjoitusinto on kunnioitettavaa, mutta suoraan erikossairaanhoitoa koskevien lahjoitusten keräämistä tulee hänen mielestään tarkastella kriittisesti.

– Se on hyvinvointivaltion ydintoimintaa ja tuntuu vähän oudolta, jos siihen tarvitsee kerätä lahjoitusvaroja. Herää kysymys siitä, mihin lahjoitus todella kohdistuu ja onko julkisia varoja kohdennettu oikein, jos täytyy kerätä lisärahaa hyväntekeväisyydestä, Hiilamo pohtii.

Hiilamo näkee, että korkeatasoisen erikoissairaanhoidon tulisi olla itsestäänselvyys nykyaikana Suomessa. Siksi sairaanhoitoon liittyvät laitteet pitäisi hänen mielestään kustantaa verorahoilla.

– Lähtökohta on, että maksetaan veroja ja eurot käytetään juuri tämän kaltaiseen tarkoitukseen. On aika huolestuttavaa, jos esimerkiksi keskoskaappeja rahoitetaan lahjoitusvaroilla. Tulee sellainen viesti, että ikäänkuin kaikille keskosille ei olisi kaappeja ilman näitä lahjoituksia, Hiilamo sanoo.

Yhteiskunta kustantaa kaiken tarvittavan

Kotkassa isojen lasten hoitojaksot lastenosastolla kestävät keskimäärin kolme päivää. Tehohoitoa vaativien vastasyntyneiden hoitojakso kestää keskimäärin neljästä viiteen päivää.

Keskussairaalan lastenosaston ylilääkäri Ville Westerlund kertoo, että sairaalassa on tehty paljon työtä juuri lasten viihtymisen eteen.

– Olemme hankkineet videopelejä, televisioita, kirjoja ja leluja.

Viihtyvyyttä lastenosastolla on parannettu pääasiassa Tuki ry:n lahjoituseuroilla.

Lisäksi Tuki ry:n kustantamana lastenosastolla on ollut useampana kesänä leikittäjä, joka on ollut lasten kaverina osastoilla. Lapsia käy kerran kuukaudessa viihdyttämässä myös sairaalaklovni.

Ylilääkäri Ville Westerlundin mukaan kaikki välittömästi tarvittavat laitteet kustannetaan yhteiskunnan veroeuroilla. Tuki ry:n lahjoituksia ei kirjata ennakolta investointibudjettiin.

– Useasti Tuki ry:stä lähestytään meitä ja kysytään, mihin voisi alkaa kerätä rahaa. Suurin osa lahjoituksista menee laitteistoihin ja pienempi osa viihtyvyyteen, Westerlund kertoo.

Julkkikset tuovat tilaisuuksiin lahjoituseuroja

Tuki ry:lle rahaa lahjoittava joukko koostuu pääasiassa yrityksistä. Viime aikoina yleisimpiä rahankeräystapahtumia ovat olleet huutokaupat. Viimeisin elokuun puolivälissä Haminassa järjestetty hyväntekeväisyyshuutokauppa tuotti noin 2 000 euroa.

– Mieleenpainuvin tapahtuma oli, kun teimme Teemu Selänteen kanssa kaksi kesää yhteistyötä. Järjestimme golfkisat ja jalkapallo- sekä pesäpallo-otteluita, kun Teemu toi Finnish Flash -joukkueensa maksutta Kotkaan. Otteluiden osallistumis- ja lipputuotot tulivat Tuki ry:lle, sanoo Tuki ry:n puheenjohtaja Mika Arola.

Tuki ry keräsi rahaa Selänteen avulla yhteensä yli 20 000 euroa Kymenlaakson keskussairaalan lastenosaston hyväksi.

Arola pitää julkisuuden henkilöiden roolia todella merkittävänä rahankeruutilaisuuksissa. Arolan mukaan tapahtumien vetovoima nousee julkisuuden henkilöiden ollessa mukana. Näin otteluihin saapuu enemmän ottelulipun maksavia ihmisiä.

– Kyllä se tuntuu, että mitä enemmän julkisuuden henkilöitä on mukana, sitä paremmin tapahtuma onnistuu. Kyllä sen huomaa, että kiinnostus nousee.

Lahjalelut osa lastenlääkärin työtä

Valtiotieteiden ja filosofian tohtorin Heikki Hiilamon mukaan rahankerääminen lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon hyväksi on helppoa, koska lapsen terveysongelmat ja lapsen terveyden menettämisen uhka voivat koskettaa hyvin monia.

– Ehkä ihmiset voivat helposti erehtyä siinä, että sitä rahaa sinne tarvittaisiin, vaikka tosiasiassa kaikki veronmaksajat rahoittavat toiminnan. Sen vuoksi meillä on aika korkea verotus, Hiilamo sanoo.

Hiilamo pitää hienona asiana, että lahjoituseuroja on ohjattu sairaalassa olevien lasten viihtyvyyden parantamiseen.

Ylilääkäri Ville Westerlundin mukaan lahjoitettu lelu voi toimia myös neurologian hoitovälineenä.

– Leluilla voidaan katsoa lapsen käsien käyttöä ja minkälainen on silmän ja käden yhteistyö, ylilääkäri Ville Westerlund sanoo.

Hän lisää, että leluja käytetään hoidon apuvälineinä myös lastentautien puolella.

– Leluilla saadaan lapsen huomio kiinnitettyä pois varsinaisesta hoitotoimenpiteestä tai tutkimuksesta. Lelut ovat osa lastenlääkärintyötä, Westerlund toteaa.

Juttua muokattu 11.9. klo 15.00: Kolmen alimman kuvan kuvatekstit lisätty.

Juttua muokattu 11.9. klo 20.15: Kolmatta väliotsikkoa tarkennettu. Väliotsikon valtio-sana korvattu sanalla yhteiskunta.

Voit keskustella aiheesta kello 22 saakka.

Valokuvassa on yksitoista miestä rivissä, punamustiin huppareihin tai nahkaliiveihin puettuna. Hieman erillään muista seisoo keski-ikäinen mies. Ympärillä olevien nuorempien miesten uhmakkaisiin ilmeisiin verrattuna hänen katseensa on suorastaan levollinen.

Hän on poliisin ja syyttäjän tietojen mukaan mies, joka johtaa United Brotherhood -rikollisryhmää.

Kun poliisi viime viikolla teki poikkeuksellisen laajan kotietsintöjen ja kiinniottojen sarjan, sen yksi kohde oli ryhmän johtajaksi väitetty 47-vuotias porvoolaismies. Kaikkiaan kiinni otettiin 21 jäsentä tai järjestöön liittyvää henkilöä.

"Aika nopeasti tilanne varmaan selvisi hänellekin"

Yksi poliisin operaatioista kohdistui miehen kotiin Porvoon maaseudulla ja toinen United Brotherhoodin kokoontumistilaan Tuusulassa. Miestä ei tavoitettu kummastakaan kohteesta, vaan kolmannesta paikasta, jota poliisi ei halua kertoa.

Kiinniotto tapahtui torstaina, jolloin mies jo varmasti tiesi, mitä on tulossa. Muita jäseniä oli otettu kiinni eri puolilla maata pitkin viikkoa. Poliisi oli liikkeellä järeällä kalustolla, sillä monien United Brotherhoodin jäsenten tiedettiin olevan aseistautuneita.

– Aika nopeasti tilanne varmaan selvisi hänellekin. Hän ei yrittänyt pakoilla ja kiinniotto sujui rauhallisesti, sanoo rikoskomisario Kimmo Sainio Keskusrikospoliisista.

Mies on tällä hetkellä vangittuna epäiltynä neljästä törkeästä huumausainerikoksesta, törkeästä ampuma-aserikoksesta, törkeästä rahanpesusta ja järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisesta.

United Brotherhood perustettiin vuonna 2010, kun järjestäytyneiksi rikollisryhmiksi katsotut Rogues Gallery, Natural Born Killers ja M.O.R.E eli Me Olemme Rikollisten Eliittiä yhdistyivät.

Syyttäjän ja poliisin mukaan porvoolaismies on yksi United Brotherhoodin perustajajäsenistä. Ensimmäiset vuodet hän toimi järjestöä johtavassa neuvostossa consigliossa, kunnes siirtyi ylimmäksi johtajaksi viimeistään vuonna 2016. Häntä ennen järjestöä on johtanut ainakin Aarnio-vyyhdissä suuren yleisön tietoisuuteen tullut Keijo Vilhunen.

Näin rikollisjärjestön hierarkia toimii

Poliisihallitus ja syyttäjä hakevat harvinaisella kanteella nyt koko United Brotherhoodin lakkauttamista. Viranomaisten näkökulmasta sen toiminnan tarkoituksena on hankkia rahaa rikollisin keinoin, erityisesti huumausaine- ja kiristysrikoksilla.

Porvoolaismies on nimetty vastaajaksi sekä United Brotherhoodin että sen alajärjestön Bad Unionin lakkauttamista koskevassa kanteessa. Poliisin ja syyttäjän käsityksen mukaan järjestössä on tiukka hierarkia, joka rakentuu seuraavasti:

• Alimpana hierarkiassa ovat Bad Unionin jäsenet. Poliisi on kuvannut Bad Unionia United Brotherhoodin "farmijoukkueeksi", joka tekee likaiset työt aina kerhotilojen siivoamisesta kiristykseen ja huumeiden katukauppaan. Näin pyritään suojelemaan varsinaisia UB:n jäseniä. Bad Unionilla ei ole omaa johtoa. Sillä on kuitenkin oma tunnus, johon kuvattu asetta pitelevä hattupäinen mies. Lisäksi Bad Unionilla on numerotunnus 221, joka tulee aakkosten kirjaimista B ja U.
• Seuraavana arvoasteikossa tulevat puolikas- ja kokelasjäsenet. He ovat viranomaisten mukaan yhdistyksen työvoimaa ja voivat yletä seuraavalle tasolle hyvin suoritettujen tehtävien kautta. Tehtäviin saattaa kuulua esimerkiksi aseiden säilyttäminen ja varastoiminen kerhon lukuun.
• Seuraavana hierarkiassa ovat täysjäsenet. Täysjäsenet ovat kuin esimiehiä, joilla on oikeus antaa käskyjä alempana arvoasteikossa oleville jäsenille. Heidät tunnistaa liivin selkämyksessä olevasta kuvasta, jossa on United Brotherhoodiin liittyneiden rikollisjengien tunnukset: kotkanpää, pääkallo ja pirunpää. United Brotherhoodin numerotunnus on 212, joka tulee aakkosten 21. kirjaimesta U ja 2. kirjaimesta B.
• Ylintä käskyvaltaa käyttävät neuvosto ja United Brotherhoodin johtaja. Neuvostoon valittiin aluksi kaksi jäsentä kustakin United Brotherhoodin muodostaneesta ryhmästä, mutta sittemmin neuvostoon on viranomaisten tietojen mukaan valittu lisää jäseniä. Neuvoston nimitys consiglio voi viitata mafiaan, jossa consigliere on yksi organisaation kolmesta tärkeimmästä johtajasta. United Brotherhoodin nettisivujen mukaan neuvosto olisi kuitenkin nykyään lakkautettu.

Viranomaisten mukaan United Brotherhood käyttää itsestään usein nimitystä "firma". Sen sääntöjen mukaan "firman etu menee yksilöiden edun edelle, kaikkien pitää ajaa firman etua vilpittömästi".

– Lisäksi on määräyksiä muun muassa erorahasta, uusien kokelaiden hyväksyttämisestä jäsenillä, käytöksestä ja sanktioista, syyttäjän ja poliisin nostamassa kanteessa todetaan.

Sekä United Brotherhoodin että Bad Unionin jäsenet käyttävät kumpikin punamustia tunnusvärejä, joiden sanotaan kuvastavan veljeyttä ja uhrautumista.

Kanteen mukaan tunnuksia käytetään rikoksia tehdessä hyödyksi: esimerkiksi eräässä kiristystapauksessa tuomittu tehosti sanojaan osoittamalla hupparissaan ollutta UB-logoa.

Bad Union ei ole toiminut United Brotherhoodin nyrkkinä tiettävästi kuin kolme vuotta. Poliisin näkemyksen mukaan se tarvittiin suojelemaan emojärjestön jäseniä joutumasta vaikeuksiin lain kanssa.

"Pitää olla uskottava rikoshistoria ja -tausta"

Ylen tietojen mukaan United Brotherhoodin johtajana pidetyllä miehellä on pitkä historia huumausaine- ja väkivaltarikoksista. Vuonna 2001 hänet tuomittiin murhasta, kun hän ampui neljällä laukauksella ravintolan asiakkaan kostona vanhoista kaunoista.

Keskuksrikospoliisin rikosylikomisario Christer Ahlgren ei halua kommentoida porvoolaismiehen asemaa mitenkään, mutta sanoo yleisellä tasolla, että rikollisesta taustasta on etua United Brotherhoodin kaltaisen järjestön arvoasteikossa.

– Pitää olla pitkä ja uskottava rikoshistoria ja -tausta, että saa johtajaviran edellyttämää kunnioitusta, hän sanoo.

United Brotherhoodin johtajana ollessaan miestä ei ole ainakaan oman asuinalueensa käräjäoikeudessa tuomittu mistään vakavasta rikoksesta. Viimeisimmät tuomiot hän on Itä-Uudellamaalla saanut pahoinpitelystä ja rattijuopumuksesta vuonna 2016. Myös tämä sopii kuvaan.

– Järjestäytyneessä rikollisuudessa johtajan tehtävä on pysyä taustalla. Mutta ei se onnistu loputtomiin, rikoskomisario Kimmo Sainio KRP:stä sanoo.

Ylen tietojen mukaan miehellä on Uudellamaalla myös yritys, joka on perustettu vuonna 2017.

Julkisuudessa mies on pitänyt matalaa profiilia. Usein hänestä puhuttaessa käytetään lempinimeä. Sosiaalisessa mediassa hän on näyttäytynyt joissakin United Brotherhoodin jäsenten julkaisemissa ryhmäkuvissa Facebookissa ja järjestön Instagram-kuvissa, yleensä keskellä.

– Jengikuvissa se on ihan perinteinen tapa, Sainio sanoo.

"Siitä kun laskee 1 + 1, tulee äkkiä ajatuksia"

United Brotherhoodilla on netissä sivu, jolla on lyhyt historia vastalauseena KRP:n julkisuudessa olleille lausunnoille yhdistyksestä. Tuntemattoman kirjoittajan mukaan kyseessä ei olisi rikollinen järjestö, "vaikka UB:ssa on paljon jäseniä, jotka ovat olleet vankilassa". Sivujen aitoudesta ei ole tietoa, mutta niihin on viitattu myös viranomaisten kanteessa.

– Jäseniä autetaan jaloilleen heidän päästyä vankilasta, koska yhteiskuntaa ei tämä juuri kiinnosta, sivulla sanotaan.

Facebookissa ja Instagramissa United Brotherhoodilla on avoimet tilit, joilla julkaistaan lähinnä kuvia jäsenten tapaamisista. Toisinaan kuvissa on myös muiden järjestöjen, kuten Helvetin enkelien jäsenien kuvia.

Yhteiskuvat muiden ryhmien kanssa ovat mielenkiintoinen seikka, huomauttaa KRP:n Ahlgren. Hän heittää ilmaan kysymyksen siitä, mikä on Helvetin enkelien ja United Brotherhoodin keskinäinen suhde.

– Me tiedämme, että ryhmät ovat tehneet tosi tiivistä yhteistyötä. Vankilassa istuu aika vähän Helvetin enkeleitä verrattuna United Brotherhoodiin. Siitä kun laskee yksi plus yksi, tulee äkkiä sellaisia ajatuksia, että voiko United Brotherhood olla Helvetin enkelien likaisen työn tekijä.

Poliisi: Vahingollisin Suomen rikollisryhmistä

Poliisi aloitti harvinaisen laajan operaationsa rikollisryhmää vastaan keväällä 2018 yhdessä useiden muiden viranomaisten kanssa. Kun eri rikollisryhmiä oli tuolloin vertailtu, United Brotherhoodin katsottiin olevan yhteiskunnalle kaikkein vahingollisin yhteiskunnalle.

– Se on aseistautunein tiedossa olevista ryhmittymistä: aseisiin törmättiin viranomaistyössä jatkuvasti. Se on väkivaltainen ja tekee huumausainerikoksia, KRP:n rikostarkastaja Ari Lahtela sanoi tiedotustilaisuudessa maanantaina.

Aseistautuminen on United Brotherhoodin hierarkkisuuden ohella toinen tärkeä peruste, jonka vuoksi yhdistystä haetaan lakkautettavaksi kokonaan. Syyttäjän ja Poliisihallituksen mukaan United Brotherhood on aseistautumisen puolesta sotilaallinen yhdistys.

Poliisin tietojen mukaan United Brotherhoodin jäsenmäärä on kasvanut Bad Unionin perustamisen jälkeen noin sataan. Ennen loppukesän massiivista poliisioperaatiota heistä oli vankilassa noin 40.

Nyt joko tutkintavankeudessa tai vankeusrangaistusta kärsimässä on yhteensä arviolta 60 ryhmän jäsentä, todennäköisesti siis yli puolet kokonaisvahvuudesta.

Jyväskylässä Kortepohjan koululla vakava vaaratilanne sai alkunsa keskiviikkona aamupäivällä kaukolämpöputken vuodosta.

Vuodosta pääsi runsaasti kuumaa vesihöyryä ja vettä Kortepohjan koulun alakerran luokkatilaan.

Kuudennen luokan oppilaat olivat tapahtumahetkellä leirikoulussa, joten henkilövahingoilta vältyttiin.

Onnettomuudesta aiheutui mittavat vesivahingot.

Kaukolämpöputki rikkoutui, kun paikalla otettiin maaperänäytteitä ja pora puhkaisi putken.

Päivystävä palomestari Reijo Oikari Keski-Suomen pelastuslaitokselta kertoo, että kuumaa vettä ja vesihöyryä ehti päästä koulun sisätiloihin 200 kuutiota.

Kuuma vesihöyry voi Oikarin mukaan aiheuttaa vakavia palovammoja.

Kuuman höyryn vuoksi pelastuslaitos joutui odottamaan kaukolämmön katkaisua ennen sisätiloihin menoa. Tähän kului noin puoli tuntia aikaa.

Oikarin mukaan leirikoulussa olleilla oppilailla oli onnettomuuden sattuessa onnea matkassa, koska kuuman höyryn ja veden valtaamasta luokasta olisi päässyt pois vain ikkunan kautta.

Opettajat ohjasivat koulun yläkerrassa olleet muut oppilaat ulos, kun höyryä alkoi tulla sisätiloihin.

Kellarikerroksessa sijaitsevan luokan lattialle kertyi 30 senttimetriä vettä. Pelastuslaitos on pumpannut vettä pois.

Koulutyö yläkerran tiloissa jatkuu jo.

Rehtori Päivi Liimatainen arvioi, että vesivahinkoluokka jää todennäköisesti pois käytöstä ja luokka saa tilat viereisestä tyhjästä Kartanonkujan päiväkodista.

Posti- ja logistiikka-alan unionin PAU:n Pirkanmaan pääluottamusmies Leo Harra ihmettelee pääministeri Antti Rinteen (sd.) väläyttämää rahallista kertakorvausta Postin työntekijöille. Harran mielestä kertakorvaus ei tule kuuloonkaan.

– Mikä se rahallinen kertakorvaus on? Jos se on joku 10 000 euroa, se lämmittää niin kuin se vanha tavara siellä housussa vähän aikaa, Harra sanoo.

– Meillä on paljon työntekijöitä, joiden pitäisi tulla palkallaan toimeen vielä kymmeniä vuosia, Harra jatkaa.

Rinne sanoi Helsingin Sanomissa, että Postin työntekijöitä koskeva tilanne on hallituksella tiedossa ja sopu pitää löytää neuvottelemalla.

Rinne sanoi, että yksi vaihtoehto tilanteen ratkaisemiseksi voisi olla rahallinen kertakorvaus. Rinne ei ottanut kantaa korvauksen suuruuteen.

Palkka voi laskea tuhansilta työntekijöiltä

Helsingin Sanomien mukaan Posti suunnittelee tuntuvia palkanalennuksia jopa 8 000 työntekijälle.

Posti- ja logistiikka-alan unioni on laskenut, että kyse voi olla jopa 9 000 työntekijästä. Palkanalennukset koskisivat postin jakelua ja lajittelua sekä pakettien lajittelua.

– Tämä ei tullut meille yllätyksenä. Jo kesällä Posti ilmoitti, että se hakee kustannussäästöjä työntekijöiden palkoista, Harra sanoo.

Postipalveluissa työntekijöiden keskiansio on 2 100 euroa kuukaudessa. Harran mukaan niistä ei ole varaa tinkiä.

– Liittona tulemme tekemään kaikkemme jäsenistön eteen, että työehtoja ei poljeta, Harra sanoo.

Viime viikolla osa Postin työntekijöistä oli lakossa, koska Posti suunnitteli siirtävänsä 700 työntekijää toisen työehtosopimuksen piiriin. Työntekijät vastustavat siirtoa, koska pelkäävät palkkojen laskevan selvästi.

Lakko keskeytyi, kun omistajaohjauksesta vastaava ministeri Sirpa Paatero (sd.) sanoi, että asiassa otetaan aikalisä.

Rinteen toinen ratkaisuehdotus saa paremmin vastakaikua pääluottamusmieheltä. Pääministeri pohti, että valtio voisi joidenkin vuosien ajaksi luopua osasta Postilta vaatimistaan tuottotavoitteista.

– Tämä olisi selvä tuki meille. Varmasti jos näin tehtäisiin, asiat menisivät eteenpäin, Harra sanoo.

Lue lisää:

Ammattiliitto: Posti haluaa laskea jopa 9 000 työntekijän palkkoja – Työnantaja: "Kilpailukykyongelma on ratkaistava"

Pääluottamusmies tyrmistyi: Posti maksaa lakon aikana bonuksia esimiehille – Posti: "Postilla on käytössään Kiitos-palkkiot"

Syyttäjä ei enää vaadi puolustusvoimien ajoneuvon kuljettajalle rangaistusta Raaseporin tasoristeysonnettomuudesta. Syyttäjä katsoo, että vaikka mies todettaisiin syylliseksi rikoksiin, hänet voitaisiin jättää tuomitsematta rangaistukseen.

– Lähinnä se kun mietin tämän henkilön ikää, olosuhteita, julkisuutta, kaikki tämä olisi aikamoinen taakka kenelle tahansa. Kokonaisuutena siinä on rangaistusta jo tarpeeksi. Hän on ensin saanut syyttämättäjättämispäätöksen ja sitten todetaan, että nostetaankin syyte, näillä asioilla oli suurin vaikutus tähän päätökseen, sanoo syyttäjä Marianna Semi.

Raaseporissa kaksi vuotta sitten sattuneen tasoristeysonnettomuuden käsittely alkoi Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa maanantaina 9. syyskuuta.

Syyttäjä vaati aikaisemmin tuntuvaa sakkorangaistusta tai ehdollista vankeutta miehelle, joka kuljetti Puolustusvoimien kuorma-autoa Raaseporissa sattuneessa tasoristeysonnettomuudessa.

Kolme varusmiestä kuoli ja viisi loukkaantui syksyllä 2017, kun henkilöjuna törmäsi Puolustusvoimien miehistönkuljetusautoon Skogbyn tasoristeyksessä Raaseporissa.

Kuorma-autoa kuljettaneen varusmiehen epäiltiin syyllistyneen liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja kolmeen kuolemantuottamukseen.

Kihlakunnansyyttäjä oli aiemmin päättänyt, että tapauksesta ei nosteta syytteitä. Apulaisvaltakunnansyyttäjä kuitenkin kumosi päätöksen keväällä.

Lue lisää:

Syyttäjä vaatii sakkoa tai ehdollista Raaseporin tasoristeysonnettomuudessa kuskina olleelle varusmiehelle – kuljettaja kiistää syytteet

Raaseporin traaginen tasoristeysturma tänään käräjillä – kolme varusmiestä kuoli, kun henkilöjuna törmäsi Puolustusvoimien ajoneuvoon

Kolmen varusmiehen kuolemaan johtaneesta onnettomuudesta nostetaan sittenkin syytteet kuorma-auton kuljettajalle

Vuosi Raaseporin tasoristeysonnettomuuden jälkeen – uusi "hätänumero" ja neljä muuta asiaa, joihin Raaseporin tasoristeysonnettomuus vaikuttaa

Onnettomuustutkintakeskus Raaseporin turmasta: Vaarallisin tutkimamme tasoristeys, maastokuorma-auton kuljettajan oli lähes mahdotonta nähdä takaviistosta lähestyvää junaa

Ensimmäiset metsäpeurat on vapautettu totutustarhasta Lauhanvuoren kansallispuistoon tiistaina. Tavoitteena on palauttaa metsäpeura entisille asuinsijoilleen läntiseen Suomeen.

Nyt vapautetuista eläimistä kolme on peräisin suomalaisista eläintarhoista, joista ne on siirretty Lauhanvuorelle opettelemaan omatoimisempaa elämää. Yksi vapautetuista metsäpeuroista syntyi viime kesänä totutustarhassa.

Suurin syy ajankohtaan on se, että rykimäaika alkaa olla käsillä, ja 2,5-vuotiaat hirvaat piti siirtää tarhasta valtahirvaan tieltä pois.

Suuri onnistuminen

7-vuotinen metsäpeuran suojelu- ja kannanhoitohanke on käynnissä Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistoissa. Totutustarhat rakennettiin syksyllä 2017. Niihin on tuotu aikuisia yksilöitä sekä eläintarhoista että luonnosta. Metsäpeurat ovat vasoneet aitauksissa jo kahtena kesänä.

Nyt ensimmäiset metsäpeurat vapautettiin Lauhanvuorelle, josta ne ovat olleet pois tiettävästi ainakin 150 vuotta. Metsäpeura metsästettiin Suomesta Metsähallituksen mukaan sukupuuttoon noin sata vuotta sitten.

Metsähallituksen projektipäällikkö Sakari Mykrä-Pohja iloitsee siitä, että vapauttaminen onnistui hienosti. Muutenkin on vältytty tappioilta tarhoissa. Kaiken kaikkiaan monimutkaista projektia voi luonnehtia onnistuneeksi.

– Monellakin tapaa hieno tunne, Mykrä-Pohja summaa.

Susitilannetta seurataan

Oman hankaluutensa projektiin on tuonut se, että kansallispuisto kuuluu susilauman reviiriin.

– Seuraamme vapautettujen yksilöiden selviämistä luonnossa tarkasti ja päätämme jatkosta nyt saatavien kokemusten perusteella. Nämä hirvaat toimivat "koe-eränä".

Vapautetuilla hirvailla on värikkäät korvamerkit, jotka mahdollistavat eläinten yksilöllisen tunnistamisen. Kahdelle hirvaalle kiinnitettiin lisäksi pieni GPS-lähetin vapautuksen yhteydessä.

Metsäpeuroja on tarkoitus vapauttaa Lauhanvuoren lisäksi myös Seitsemisen kansallispuistoon siellä sijaitsevasta toisesta totutustarhasta. Seuraavat vapautukset ovat ajankohtaisia myöhemmin syksyllä rykimäajan päätyttyä.

Lue lisää:

Lauhanvuoren totutustarhassa on syntynyt metsäpeuran vasoja

Metsäpeurat totuttelevat uuteen kotiinsa Isojoella aitojen sisällä – vastaava projekti oli menestys 35 vuotta sitten

Pasilan rakennustyömaan tulipalosta aiheutuneet häiriöt DNA:n verkossa pitäisi olla ohi arviolta aamukuuteen mennessä, tiedottaa teleoperaattori päivitetyssä tiedotteessaan.

Tulipalo aiheutti häiriöitä operaattorin mobiiliverkon, kiinteän datayhteyden ja kaapeli-tv:n toimintaan osassa Pasilan ja Munkkivuoren alueita Helsingissä.

DNA:n mukaan suurin osa yhteyksistä on saatu kuntoon, mutta korjaustyöt jatkuvat vielä. Aiemmin operaattori tiedotti häiriön olevan ohi jo tänään noin kello 20 mennessä.

Tulipalo syttyi Pasilan asemalle rakentuvan kauppakeskus Triplan työman alla sijaitsevassa huoltotunnelissa, tarkemmin ottaen tunnelissa olevassa kaapelihyllyssä.

Poliisi tutkii tulipalon syttymissyytä, mutta palomestari Timo Ustinovin mukaan viitteitä tahallisesta sytyttämisestä ei ole.

Pelastuslaitoksen mukaan palo ei aiheuttanut ihmisille tai ympäristölle haittaa.

Uutista päivitetty kello 21:10.

Itsepalvelua on jatkuvasti enemmän esimerkiksi ravintoloissa, myymälöissä sekä tietenkin netissä. Itsepalvelukassat yleistyvät tiuhaan tahtiin, kahviloissa astiat palautetaan itse ja netissä voi hoitaa jos jonkinlaisia asioita.

Itsepalvelun yleistymistä perustellaan usein asiakkaan edulla: on halvempaa ja nopeampaa hoitaa asiat itse. Kilpailu- ja kuluttajaviraston johtavan asiantuntijan Helena Tuorilan mukaan asiakas ei aina ole se, joka itsepalvelusta hyötyy.

– Aika monien tutkimustenkin perusteella pystytään osoittamaan, että yksi keskeinen syy itsepalvelun lisääntymisessä on se, että halutaan säästää palvelujen tuotannossa, Tuorila sanoo.

Itsepalvelu asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Jotta kuluttaja voi hyödyntää itsepalvelua, häneltä täytyy löytyä monenlaista tietotaitoa.

– Ei riitä, että tietää, miten asioita hoidetaan, vaan pitää osata myös lähteä selvittämään ongelmatilanteita, jos jotain menee pieleen itsepalvelussa, Tuorila sanoo.

Itsepalvelun vaivalloisuus hiertää

Posti on yksi esimerkki itsepalvelun lisäämisestä. Tätä perustellaan tietenkin asiakkaan edulla.

– Tänä päivänä esimerkiksi paketin lähettäminen on kuluttajalle halvempaa, jos hän hoitaa maksamisen itse verkossa, Postin palvelupisteverkoston johtaja Lasse Huttunen sanoo.

Ylen keräämien kommenttien mukaan ihmisiä hiertää Postin toiminnassa muun muassa itsepalvelun vaivalloisuus sekä erilaisten lähetysten heikko toimitusvarmuus.

Lähetyksiä palautetaan usein takaisin, koska saapumisilmoitus ei tavoita vastaanottajaa ajoissa. Posti pyrkii toimittamaan lähetysten saapumisilmoitukset sähköisesti, sillä paperiset ilmoitukset eivät aina löydä perille – vaikka Posti niitä itse kuljettaa.

– Pyrimme siihen, että saapumisilmoitukset lähetetään vastaanottajalle heti, kun lähetys on noudettavissa. Tämän vuoksi pyritään siihen, että olisi aina tiedossa vastaanottajan puhelinnumero tai sähköpostiosoite, Huttunen sanoo.

Jos Posti heikentää palvelujaan jatkuvasti, niin voiko taustalla olla jopa palvelun hidas alasajo?

– Enemmänkin näkisin, että kyse on huonosti toteutetusta itsepalvelusta, henkilökunnan riittämättömyydestä ja huonoista palkoista. Myöskään ne henkilöt, jotka suunnittelevat itsepalvelulaitteita, eivät välttämättä ole perillä lopullisesta käyttäjäkokemuksesta, Helena Tuorila toteaa.

Ongelmatilanteiden selvittäminen jää kuluttajan harteille

Tuorilan mukaan vastuu virhe- ja ongelmatilanteista on siirtynyt entistä enemmän kuluttajalle. Ja jos asiat tuntuvat liian hankalilta, ne jätetään herkästi tekemättä.

Tuorila nostaa esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemiä selvityksiä etuuksien hakemisesta. Mitä enemmän etuuksien hakeminen on siirtynyt sähköiseen muotoon ja itsepalveluun, sitä enemmän tulee esiin tapauksia, että ihmiset eivät enää hae heille kuuluvia etuuksia.

– Etuuksia jätetään hakematta, koska lomakkeiden täyttäminen koetaan liian vaikeaksi, Tuorila sanoo.

Italia ja Britannia ilmoittivat keskiviikkona virallisesti aloittavansa yhteistyön uuden sukupolven taisteluhävittäjän kehittämiseksi. Ruotsi liittyi joukkoon jo heinäkuussa.

Hankkeessa ovat mukana muun muassa brittiläinen BAE Systems ja Rolls Royce, italialainen Leonardo ja ohjuksia valmistava yhteiseurooppalainen MBDA. Ruotsalainen Saab ei ole virallisesti sopimuskumppani.

Britannialla ja Italialla on käytössään Eurofightereita ja amerikkalaisia viidennen sukupolven F-35-hävittäjiä. Ruotsilla on puolestaan Saabin valmistamia Gripeneitä.

Kaikki ovat ehdolla myös Suomen uudeksi hävittäjäksi.

Tempestin on tarkoitus korvata yhteiseurooppalainen Eurofighter viimeistään 2040-luvulla. Tempestistä aiotaan kehittää uuden sukupolven hävittäjä, joka pystyy lentämään myös miehittämättömänä.

Myös Saksa, Ranska ja Espanja ovat ilmoittaneet aloittavansa uuden taisteluhävittäjän kehittämisen. Suomessa on arveltu, että uudet eurooppalaiset hankkeet voisivat viivyttää päätöstä Suomen uudesta hävittäjästä. Päätös on tarkoitus tehdä vuonna 2021.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen pitää kuitenkin kiinni alkuperäisestä aikataulusta.

– Jatkuvasti maailmalla kehitetään uusia hävittäjiä. Jossain kohtaa se päätös on tehtävä ja teemme valinnan näistä viidestä, jotka nyt ovat putkessa.

Kaikkonen ei usko, että päätöstä lykätään vuodesta 2021.

Lue myös:

Ruotsi ja Britannia alkavat kehittää uutta taisteluhävittäjää.

Ruisviskeistään ja gineistään tunnettu viinanvalmistaja Kyrö Distillery luopuu yllättäen Napue-nimestä. Napue Ginin nimi vaihtuu Kyrö Giniksi.

Suomessa Napue-nimestä kehittyi nopeasti tunnettu brändinimi, mutta ulkomailla sen käyttö on yhtiön mukaan osoittautunut hankalaksi. Viennin takia Kyrö Distillery päätyi tunnetuimman tuotteensa nimenvaihtoon. Päätös ei ollut helppo.

– Kyllä se omaakin sydäntä kirpaisee, mutta olemme lähteneet siitä, että Kyrö Distillery Companya rakennetaan vuosisatoja ja seuraavia sukupolvia varten, eikä kyseessä ole tähdenlento. Yksinkertaistamme kaiken Kyrö-nimen alle, selvittää yhtiön brändivastaava Mikko Koskinen. Hän on yksi yrityksen viidestä perustajasta.

Napue Gin kuulostaa napkiniltä

Kyrö Distilleryn väki huomasi itse maailmalla, että Napue-nimi ei toimi. He seurasivat sivusta, kun meluisassa brittibaarissa paikalliset Napue Ginin tilaajat saivat ginin sijasta "napkinin" eli nenäliinan.

– Sehän ei ole hyvä kokemus lainkaan, jos giniä pyytää ja kylmiä pyyhkeitä vain tulee naamalle, Mikko Koskinen jatkaa.

Tarina kuulostaa hauskalta, mutta vientiyritys ei vaihtanut nimeä kevyin perustein.

– Brittien lisäksi seurasimme Napue-nimen käyttöä Saksassa ja Yhdysvalloissa Chicagossa.

Suomessa nimenvaihto on iso muutos, sillä Mikko Koskinen arvioi Napuen olevan yhtä tunnettu kuin itse yhtiö Kyrö Distillery. Kotimaassa nimi vaihdetaankin ensi alkuun Kyrö Napue Giniksi ja vuoden kuluessa Kyrö Giniksi.

Pullon sisältö ei muutu

Kansainvälisiä palkintoja saaneen Napue Gin -pullon sisältö pysyy samana, vaikka nimi muuttuu. Kyrö Distillery kertoo edelleen käyttävänsä juoman valmistukseen kuuttatoista yrttiä.

Mikko Koskisen mukaan Napue Gin eli tuleva Kyrö Gin on Alkon myydyin gini, kun mittarina ovat eurot, ei litrat. Kyrö Distillery vie ginejään tällä hetkellä 29 maahan. Napue Ginin ja Koskue Ginin myynti on kasvanut vientimaista etenkin Saksassa.

Kyrö Distillery kertoi Napue-nimen vaihdoksesta samalla, kun yritys palkittiin tiistaina Vuoden brändinrakentajana. Marketing Finland on aiemmin jakanut tunnustuksen Kyrö Distilleryä huomattavasti suuremmille yrityksille kuten Osuuspankille, Fazerille, Elisalle, Finlaysonille, Raision Elovenalle ja Fiskarsille.

Nimisekaannuksista ulkomailla kertoi ensimmäisenä Markkinointi ja mainonta.

Lue lisää:

Koskenkorvan rinnalle kohoaa kasvavia viinatehtaita – Suomen viinabisnes keskittyy litroissa mitattuna Etelä-Pohjanmaalle

Ulkopoliittisen instituutin (Upi) johtajaksi nousee ensi vuoden alussa ohjelmajohtaja Mika Aaltola. Upin hallituksen äänestyksessä keskiviikkona Aaltola voitti ohjelmajohtaja Juha Jokelan äänin 5–4.

Aaltola on toiminut instituutin Globaali turvallisuus -tutkimusohjelman ohjelmajohtajana vuodesta 2011. Hän on turvallisuuspolitiikan ja kansainvälisten suhteiden asiantuntija.

Upin hallituksessa on kiistelty nimitysprosessista. Jokelaa esitettiin viisivuotisen kauden johtoon kesäkuussa, mutta esitys jäi pöydälle.

Ulkopoliittisen instituutin nykyinen johtaja Teija Tiilikainen jättää pestinsä vuodenvaihteessa toimittuaan Upin johdossa maksimiajan eli kaksi toimikautta. Hänet on valittu Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen johtajaksi.

Ulkopoliittinen instituutti on eduskunnan alainen tutkimuslaitos, jonka rahoituksesta merkittävä osa tulee valtiolta.

Miksi 75-vuotias Sirpa on odottanut sairaalan päivystysaulassa kahdeksan tuntia? Tai miksi Matti, 40, käy vuodessa 35 kertaa terveyskeskuksessa?

Henkilöt ovat kuvitteellisia, mutta tapahtumat ovat tosielämän Suomesta. Tällaisia asioita pohtii työkseen Suomen ensimmäinen hyvinvointianalyytikko Minna-Maarit Ampio. Hänen työhönsä kuuluu selvittää, miksi ylläkuvattuja tilanteita tapahtuu ja mitä niille voisi tehdä.

– Sairaaloissa ei seurata tarpeeksi, ketkä käyttävät palveluita paljon. Jos yksittäiset ihmiset saataisiin poimittua ja syitä selvitettyä, voisi tällaisesta olla isot säästöt pikkukunnille. Mikään ei hälytä, jos sama potilas käy vuoden aikana 20 kertaa päivystyksessä, Ampio sanoo.

Projektiluonteinen hyvinvointianalyytikon työ alkoi Porissa Satasairaalassa maaliskuussa. Ampio on selvittänyt Porissa esimerkiksi sairaalan päivystyksen ongelmia.

Tieto ei kulje

Mikä sairaaloissa sitten on vinksallaan? Minna-Maarit Ampio tietää, että yleisimmät ongelmat löytyvät tiedonkulusta.

– Potilasjärjestelmiä on paljon ja ne ovat pirstaleisia. Suurin aika menee potilaan tietojen etsimiseen eri paikoista.

Potilas saattaa siirtyä sairaalaan esimerkiksi terveyskeskuksesta. Koska terveystietoja on ripoteltuna eri järjestelmiin, osa niistä saattaa jäädä kulkematta oikeaan paikkaan.

– Tässä ei ole epäonnistuttu vain Suomessa, vaan ongelma tuntuu olevan ihan kansainvälinen.

Ampio joutuu tuijottamaan myös lukuja ja miettimään kustannuksia. Tehdäänkö joitain asioita päällekkäin, voidaanko jostain säästää tekemällä eri tavoin. Hyvinvointianalyytikon työssä tarkoituksena on löytää säästöjä, mutta myös parantaa potilaan hoitoonpääsyä.

– Tarkoitus ei ole lakaista luudalla läpi sairaalan. Säästöissäkin on pakko miettiä, minkälaiset toimet tuovat säästöjä tulevaisuudessa ja mitkä nyt.

Tulevaisuus on moniammatillinen

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuudesta puhuttaessa usein nousee esiin termi moniammatillisuus.

Sitä toistaa myös Minna-Maarit Ampio. Mutta mitä moniammatillisuus tarkoittaa potilaan näkökulmasta?

– Paljon palveluita käyttäville moniammatillinen työryhmä olisi tärkeä. Ryhmä paneutuisi potilaan ongelmiin ja selvittäisi, miksi tämä käyttää vaikkapa päivystystä niin paljon ja osaisi myös ohjata potilaan eteenpäin oikean palvelun piiriin, Ampio selittää.

Hyvinvointianalyytikon työ on Porissa projektiluonteinen. Hanke on Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Sitran yhteisesti rahoittama ja rahoitus on tällä hetkellä helmikuun 2020 loppuun.

– Toivottavasti työn hyödyt ymmärretään. Tämä pestihän on tällaisenaan kopioitavissa mihin tahansa sairaalaan ja muillekin aloille.

Lue lisää:

Yksi ratkaisu lääkäripulaan: Lääkäri käy hoitajan huoneessa tarvittaessa – "Lääkärin aikaa säästyy, kun potilas on alustavasti tutkittu"

Kun lääkärillä on kiire, flunssapotilaat jäävät helposti muiden jalkoihin – pikkukaupungissa kehitettiin vastalääkkeeksi nopean hoidon linja

Sairaalapäivystykset ruuhkautuvat ajoittain pahastikin "turhista potilaista" – riski jo potilasturvallisuudelle

Biologit haravoivat kuluneena kesänä Perämeren rannikkoa kiikareiden kanssa. Takana on tuhat kilometriä veneilyä, sata saarta, 10 000 lintuparia ja 60 lintulajia.

Metsähallituksen biologien tehtävänä oli selvittää, mikä on lintulajiston tilanne tällä hetkellä. Vastaavasta kattavasta saaristolintulaskennasta oli ehtinyt kulua jo viisitoista vuotta.

Kesän aikana tehdyt lintulaskennat paljastivat rajuja kantojen muutoksia.

Huonoin tilanne on muutamilla kahlaajalajeilla. Esimerkiksi suokukko ja vesipääsky ovat mahdollisesti hävinneet Perämeren laskenta-alueella sukupuuttoon.

– Lähellä häviämistä alkaa olla jo lapinsirrikin, joka on yksi Perämeren tyyppilajeista, sanoo Metsähallituksen luontopalvelujen erikoissuunnittelija Hannu Tikkanen.

Tikkasen mukaan myös harmaalokkikanta on taantunut todella rajusti Perämerellä. Suuntaus on sama muuallakin, ja laji on luokiteltu jo uhanalaiseksi. Myös erittäin uhanalaisen selkälokin kanta on vähentynyt lähes kolmanneksen.

Vesilinnuista Tikkanen nostaa esille pohjaeläinsyöjät, joilla kannat ovat laskeneet huomattavasti 15 vuodessa. Esimerkiksi aiemmin hyvin yleisen tukkasotkan kanta on pienentynyt erittäin rajusti, lähes 500 parista reiluun 100 pariin. Myös pilkkasiipi on yksi esimerkki pohjaeläinsyöjistä, joiden kanta on pienentynyt selvästi.

Mistä tämä johtuu?

Lintujen uhanalaistumiseen on monta syytä. Koska kyse on muuttolinnuista, syyt voivat löytyä osittain Suomen ulkopuolelta. Useimpien lajien kohdalla merkittävin syy on Hannu Tikkasen mukaan kuitenkin ihmisen aiheuttamat elinympäristöjen muutokset pesimäpaikoilla.

Rantalintujen osalta keskeisiä syitä kantojen laskuun ovat vesistöjen rehevöityminen, avoimien alueiden umpeutuminen, kalojen aiheuttamana ravintokilpailu, pienpedot ja myös ilmastonmuutos.

Myös pesimäpaikkojen ulkopuolella tapahtuneet muutokset ovat merkittäviä. Näin on käynyt etenkin lokkien kohdalla, jotka ruokailevat esimerkiksi kaatopaikoilla. Jätemäärien pienetessä lokit joutuvat etsimään ruokansa muualta.

Myös äkilliset luonnonilmiöt voivat vaikuttaa haitallisesti lintukantoihin. Esimerkiksi Perämeren rannoilla toukokuun lopussa riehunut kesämyrsky ja sen aiheuttama yli metrin meriveden nousu teki monin paikoin täydellistä tuhoa pesille.

– Lintulaskentojen jälkeen alkaa kunnostushanke, jonka aikana luomme linnustolle sopivia elinympäristöjä riittävän korkealle, myrskyjen ulottumattomiin, kertoo Tikkanen.

Osa kannoista jopa nelikymmenkertaistunut

Vaikka joillakin lintulajeilla menee huonosti, toisten lajien kannat ovat pysyneet vakaana tai jopa runsastuneet. Näitä ovat etenkin luonnon rehevöitymisestä hyötyvät lajit. Näkyvimpinä esimerkkinä on kasveja syövien hanhien voittokulku viime vuosikymmeninä.

Valkoposkihanhikanta on nelikymmenkertaistunut 15 vuodessa. Lintuparvet ovat aiheuttaneet ongelmia jo kaupungeissa. Myös merihanhikanta on edelleen vahvistunut.

Hanhilajien lisäksi esimerkiksi kyhmyjoutsenkanta on laskennan perusteella kymmenkertaistunut. Yksi yllättäjä on myös erittäin uhanalaiseksi luokiteltu karikukko, jonka kanta on taantunut vain vähän. Myös tyllikanta on biologi Hannu Tikkasen mukaan yllättävän hyvä.

Kasveja syövät lajit eivät ole ainoita, joiden kanta on kasvanut. Myös kalaa syövillä linnuilla menee erinomaisen hyvin. Hyvä esimerkki tästä on ruokki.

– Sen kanta on lähes nelinkertaistunut 15 vuoden tarkastelujakson aikana, tietää laskennoissa tiiviisti mukana ollut Tikkanen.

Kesän aikana suoritettu lintulaskenta oli lähtölaskenta Perämerellä tulevina vuosina tehtävälle rantojen ja niittyjen kunnostustöille. Lintujen pesimäalueita pyritään parantamaan erityisesti torjumalla avoimien alueiden umpeutumista. Reilun viiden vuoden päästä nähdään auttavatko hoitotoimet lintulajeja.

Keskusteluosio on auki kello 22:een saakka.

Lue myös:

Jotain on tapahtunut. Tutut suomalaiset lintulajit katoavat ja seuraavana muutokset saattaa kokea ihminen

"Kissat ovat olleet… erittäin laihoja, huonokuntoisia ja nälkiintyneitä... Yhdelle kissoista ei ole hankittu asianmukaista hoitoa ajoissa, sillä se on löytynyt asunnosta kuolleena… Hiekkalaatikot ovat olleet täynnä kissojen ulostetta, minkä lisäksi makuuhuoneen lattialla ja sohvalla on ollut runsaasti ulostetta."

Nainen, 30 päiväsakkoa, kahden vuoden eläintenpitokielto

Lainaus on pieni ote Ylen keräämästä aineistosta. Se kuitenkin kuvaa tyypillistä lemmikkiin kohdistuvaa rikosta. Suomessa lemmikinomistaja nimittäin tuomitaan yleensä eläimen perustarpeiden laiminlyömisestä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei eläin ole saanut riittävästi ruokaa ja vettä, sen sairauksia ei ole hoidettu eikä se ole saanut asianmukaista liikuntaa tai se on elänyt lian ja ulosteiden keskellä.

Vaikka laiminlyönti on tyypillisin rikos, osa rikoksista on suoraa väkivaltaa.

Suomen eläinsuojeluyhdistyksen toiminnanjohtajan Kati Pullin mukaan yhdistykselle tulee yhä enemmän yhteydenottoja eläinten väkivaltaiseen kohteluun liittyen.

– Tuntuma on se, että rangaistukset ovat hyvin lieviä. Kyseessä on puolustuskyvyttömään, tuntevaan ja kokevaan elävään olentoon kohdistuva väkivalta tai sen tarpeiden laiminlyönti.

Yleensä eläimiin kohdistuvista rikoksista tuomitaan päiväsakkoja. Ehdollista vankeutta tuomittiin vain 10 kertaa viime vuonna. Tapauksia oli kaikkiaan 88. Vain yhdessä tapauksessa teko tuomittiin törkeänä.

"Eläimet on hylätty... koirat kuihtuneita, kuivuneita ja nälkäisiä… kissat ovat laihoja, eikä talosta löydy kissanruokaa... hevonen on hylätty jättämällä se vaille riittävää ruokintaa, juottoa, puhtaanapitoa ja liikuttelua... Eläinsuojeluviranomainen on joutunut lopettamaan kaikki talossa olleet eläimet: viisi tanskandoggia ja kaksi kissaa. Hevonen on toimitettu muualle lopetettavaksi. Tuomitun menettely on näin ollen ollut myös kokonaisuutena arvostellen törkeää."

Nainen, 7 kuukautta ehdollista vankeutta kaikista rikoksista, eläintenpitokielto 10 vuotta

Osassa tapauksista rangaistus kattoi myös muita rikoksia kuin eläinsuojelurikoksen.

Yle tutki lainvoimaiset tuomiot kaikista eläimiin kohdistuneista rikoksista vuodelta 2018. Alla olevasta koneesta voit tutustua tapauksiin tarkemmin.

Tässä artikkelissa käsitellään vain lemmikkeihin ja kotieläimiin kohdistuneita rikoksia. Osa teoista on raakoja eivätkä välttämättä sovi herkimpien luettavaksi.

Tuotantoeläimiin kohdistuvista rikoksista voit lukea lisää tästä artikkelista.

Ei pysyviä eläintenpitokieltoja

Oikeus määrää eläintenpitokiellon, kun se katsoo teon vakavaksi tai tuomittu ei oikeuden arvion mukaan kykene huolehtimaan eläimistä.

Syyttäjän pitää kuitenkin vaatia kieltoa, jotta se voidaan oikeudessa määrätä.

– Kiellon tarkoitus on suojella eläimiä. Ihminen kokee kiellon varmasti rangaistukseksi, mutta se ei ole sitä. Tuomioistuimilla ei kuitenkaan ole rutiinia eläinsuojelurikosten kohdalla, joten eläintenpitokieltoa ei aina osata käyttää tarkoituksenmukaisesti ja rangaistuksissa on suuria eroja, sanoo eläinsuojelurikoksia tutkinut Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden yliopistolehtori Tarja Koskela.

Oikeus määrää myös osittaisia eläintenpitokieltoja, jotka antavat tuomitulle mahdollisuuden pitää yhden tai muutamia eläimiä. Osa eläintenpitokielloista koskee vain tiettyä eläinlajia.

– Joskus määrätään aika kummallisia kieltoja. Tuomioiden perusteella oikeuksilla ei ole yhtenäistä linjaa eläintenpitokieltojen sisällön tai pituuden suhteen. Kun vuonna 2011 eläintenpitokiellon vähimmäispituudeksi tuli vuosi, kieltojen pituudet lyhenivät ja eikä pitkiä eläintenpitokieltoja määrätä. Tuomioistuimella on näissä todella suuri harkintavalta, Koskela sanoo.

Pysyvää eläintenpitokieltoa on vaikea saada, vaikka syyttäjä sitä vaatisikin. Jotta pysyvä kielto voidaan määrätä, pitää teon olla törkeä, tekijällä aiempia määräaikaisia kieltoja tai terveydentilan estää eläimestä huolehtimisen.

– Nämä ovat pysyvän kiellon kriteerit. Teon luonteella ei sinänsä ole väliä. Ennen vuotta 2011 pysyviä kieltoja käytettiin enemmän. Kun laissa määrättiin kriteerit, tuomioistuimet tulivat varovaisemmiksi, arvioi Koskela.

Alla kuvatussa tapauksessa syyttäjä vaati vastaajalle pysyvää eläintenpitokieltoa hänen terveydentilansa vuoksi.

Tuomitun "vuokraamaan asuntoon… tehdyssä eläinsuojelutarkastuksessa on todettu kolme kissaa, joiden pitopaikka on ollut erittäin likainen, virtsainen ja ulosteinen eikä kissoille ole… annettu ruokaa ja vettä… Kaapissa olleen marsun pitopaikka on ollut pimeä, vaarallinen ja täynnä ulostetta eikä marsulle ole ollut tarjolla ruokaa ja vettä."

Nainen, 60 päiväsakkoa, vuoden eläintenpitokielto

Tarja Koskelan törkeitä eläinsuojelurikoksia koskevan tutkimuksen mukaan lemmikkieläimiä koskevia pysyviä eläintenpitokieltoja ei määrätty ainuttakaan. Myöskään Ylen selvityksen aineistossa ei ollut mukana ainuttakaan lemmikinomistajiin kohdistuvaa pysyvää eläintenpitokieltoa.

Tarja Koskelan mukaan ennen viimeisintä lakimuutosta 30 prosenttia eläintenpitokielloista oli yli 10 vuotta. Nyt niitä määrätään alle prosentti. Pisin viime vuonna määrätty eläintenpitokielto kestää 10 vuotta. Niitä määrättiin vain yksi. Oikeus määräsi myös muutamia viisi vuotta kestäviä kieltoja.

"Kissat… ovat olleet nälkiintyneitä, niiden pitopaikka on ollut likainen ja altistanut kissat loukkaantumiselle, suuri osa kissoista on ollut sairaita... silmät ja sieraimet ovat vuotaneet, ne ovat olleet ripulilla, niiden hampaat ovat olleet hyvin heikossa kunnossa ja niiden turkit ovat olleet huonot. Niitä ei ole toimitettu hoitoon… Tuomitun terveydentilasta esitetty selvitys ei anna aihetta pitää häntä... pysyvästi kykenemättömänä tai soveltumattomana hoitamaan eläimiä. Tuomittu on kuitenkin menettelynsä vuoksi määrättävä määräaikaiseen eläintenpitokieltoon."

Mies, 60 päivää ehdollista vankeutta, 5 vuoden eläintenpitokielto

Suurin eläintenpitokieltoja koskeva ongelma on kuitenkin niiden valvonta. Suomen eläinsuojeluyhdistyksen toiminnanjohtajan Kati Pullin mielestä eläintenpitokieltoja pitäisi käyttää hanakammin ja niiden valvontaa tulisi tehostaa.

– Nykyisellään valvontaa ei voida tehdä, koska maksimirangaistus sen rikkomisesta ei ole vankeutta. Tämä ei ole linjassa muiden vastaavien turvaamistoimien kanssa. Lakia pitäisi tältä osin muuttaa.

Lakimuutosta ei toistaiseksi ole näköpiirissä, mutta Poliisihallitus on uudistamassa valvontaa. Muutos nopeuttaisi poliisin tiedonsaantia kielloista. Tällä hetkellä poliisin on tilattava tieto erikseen eläintenpitokieltorekisteristä. Poliisitarkastaja Vesa Pihajoen mukaan poliisille on tulossa oma rekisteri kuluvan syksyn aikana.

Muita muutoksia valvontaan ei ole näillä näkymin tulossa. Tämä tarkoittaa sitä, että eläintenpitokiellon rikkomiset tulevat poliisin tietoon lähinnä ilmoitusten tai muun poliisityön ohella. Valvontaviranomainen voi tehdä tarkastuksia vain epäiltyjen laiminlyöntien perusteella. Kotirauha suojaa eläintenpitokiellon rikkojaa jatkossakin.

Likaa, aliravitsemusta ja hoitamattomia sairauksia

Noin 73 prosenttia viime vuonna annetuista tuomioista koski lemmikkien laiminlyöntiä. 27 prosenttia tuomioista annettiin väkivaltaisesta kohtelusta.

Tyypillisessä tapauksessa tuomitulla on ollut lukuisia kissoja tai muutamia koiria, joita hän ei ole hoitanut asianmukaisesti.

Osa eläimistä on ollut sairaita, osalla on saattanut olla vakaviakin hoitamattomia vammoja, osa on löytynyt kuolleena ja osa tai kaikki on jouduttu lopettamaan. Joissain tapauksissa kissojen on annettu lisääntyä hallitsemattomasti. Osassa tapauksista tilanne on jatkunut pitkään.

Tuomittu "on… jättänyt huolehtimatta ruuan ja juoman riittävyydestä ja puhtaudesta eikä ole hankkinut kissoille tarpeellista hoitoa sairauksiin. Lisäksi tuomittu on antanut kissojen lisääntyä keskenään hallitsemattomasti ja laiminlyönyt niiden madottamisen. Edellä kerrotun johdosta kissat ovat kärsineet aliravitsemuksesta ja sairauksista. Ainakin kaksi kissanpentua on kuollut, ne ovat syöneet toisiaan, ja yksi kissoista on jouduttu lopettamaan vakavan, hoitamattoman silmätulehduksen vuoksi… Tuomitulle on ohjein ja määräyksin annettu useita tilaisuuksia korjata menettelynsä. Hän ei kuitenkaan ole omatoimisesti parantanut kissojen olosuhteita... Näin ollen hänen menettelynsä on ollut tahallista."

Mies, 35 päiväsakkoa, kahden vuoden eläintenpitokielto, saa pitää yhtä kissaa kerrallaan

Taustalta löytyy joissain tapauksissa esimerkiksi lemmikin omistajan terveydentilan heikkenemistä, huumausaineiden käyttöä, ihmissuhde-, alkoholi- tai mielenterveysongelmia.

"Hevonen on jo aiemmin kuollut nälkään hevosen ruhon ollessa sairaalloisen laiha. Ruho on jätetty hevosen pitopaikkaan. Koirien ja hevosen pitopaikat ovat olleet erittäin likaiset ja hoitamattomat. Kaikki kiinteistöllä olleet eläimet ovat olleet A:n ja tuomitun yhteisessä hoidossa kunnes A on muuttanut pois yhteisestä osoitteesta. Eläimet ovat tällöin jääneet yksistään tuomitun vastuulle."

Nainen, 35 päiväsakkoa, 3 vuoden eläintenpitokielto

"Kissojen kuntoa ja hyvinvointia ei ole käyty päivittäin tarkastamassa eikä niitä ole ruokittu asianmukaisesti tai annettu riittävää vettä. Kissoja oli pidetty epäsiistissä ja ilmanlaadultaan huonossa asunnossa ja kissojen ulosteastiat ovat myös täyttyneet. Lisäksi asunnossa on ollut ruiskuja ja suojaamaton neula lattialla. Kissat on otettu kiiretoimenpiteenä haltuun."

Nainen, 30 päiväsakkoa, kahden vuoden eläintenpitokielto (koskee vain kissoja)

Joissain tapauksissa ihminen vain lakkaa huolehtimasta lemmikistä tai on alun alkaenkin pitänyt lemmikkiä huonosti. Oikeus tuomitsi viime vuonna esimerkiksi muutamia tapauksia, joissa ihminen oli muuttanut uuteen asuntoon, mutta jättänyt lemmikkinsä heitteille vanhaan kotiin.

Tuomittu "on jättänyt kissansa asuntoonsa, josta hän on itse muuttanut pois. Asunnossa ei ole ollut lämmitystä. Eläinlääkäri on joutunut lopettamaan huonossa kunnossa olleet kissat."

Mies, 60 päiväsakkoa, 4 vuoden eläintenpitokielto

Joskus ihminen pitää hyvin osaa lemmikeistään, kun taas laiminlyö joidenkin hoidon.

“Laiminlyönnit ovat kohdistuneet useampaan koiraan ja laiminlyönnit koirien hoidossa ovat jatkuneet pitkän ajan, käräjäoikeus katsoo, että yleisen eläintenpitokiellon määräämiselle on olemassa perusteet... Käräjäoikeus katsoo, että... eläintenpitokiellosta huolimatta tuomittu saa edelleen syyttäjän esityksen mukaisesti pitää hallussaan omistamansa Seppo-nimisen koiran, koska tämä ei ole ollut rikoksen kohteena ja asiassa esitetyn perusteella Seppo-koiran hoito on järjestetty hyvin.”

Nainen, 30 päivää ehdollista vankeutta, 5 vuoden eläintenpitokielto, saa pitää yhden koiran

Mies jätti hamsterin oven väliin

Kylmäävimpiä eläimiin kohdistuneita rikoksia ovat ne, joissa ihminen on käyttänyt väkivaltaa tarkoituksella vahingoittaakseen lemmikkiä. Vain kolmesta tahallisesta väkivallanteosta tuomittiin ehdollista vankeutta. Osassa annettiin tuomio samalla myös muista rikoksista. Eläintenpitokielto ei ole väkivaltatapauksissakaan itsestäänselvyys.

Tuomittu "on pudottanut hamsterin terraarion lattialle niin, että se on hajonnut ja lopettanut hamsterin eläinsuojelulain ja -asetuksen vastaisesti sulkemalla oven siten, että hamsteri on jäänyt oven ja karmin väliin ja kuollut menettelyn seurauksena."

Mies, kaikista rikoksista yhteensä 3 kuukautta ehdollista vankeutta, 1,5 vuoden eläintenpitokielto

Valtaosa suorasta väkivallasta kohdistui koiriin. Koiriin kohdistuvista rikoksista annettiin kaikkiaan 50 tuomiota. 10 prosenttia annetuista eläintenpitokielloista koski koiria. Suomalaiset omistivat noin 700 000 koiraa viime vuonna.

Tuomitun "hallussa ollut vajaan 7 kuukauden ikäinen saksanpaimenkoira oli repinyt asunnossa lattiamattoa, mistä tuomittu oli hermostunut ja ottanut koiraa kaksin käsin kiinni niskasta ja painanut sen kuonoa revittyyn kohtaan kieltäen koiraa samalla. Koira oli pistänyt vastaan ja puraissut tuomittua kädestä, mistä tuomittu oli suuttunut. Tuomittu oli hakenut 20 cm pituisella terällä varustetun keittiöveitsen, jolla hän oli lyönyt koiraa siten, että tälle oli aiheutunut yhteensä neljä haavaa."

Mies, 65 päiväsakkoa, 2 vuoden eläintenpitokielto

Tuomittu "on repinyt koiran hihnasta, painanut koiraa toistuvasti väkivalloin maahan, nostanut koiran ilmaan ja heittänyt sen maahan sekä lyönyt ja potkinut koiraa… Tuomittu on vielä uudelleen kiskonut koiraa väkivaltaisesti remmistä sekä lyönyt koiraa kädessään olleilla kepeillä tai muoviputkilla ja lisäksi kahdesti, vauhtia ottaen, potkaissut koiraa kylkeen. Tämän jälkeen poliisit ovat saapuneet paikalle ja keskeyttäneet tuomitun toiminnan."

Nainen, yhteinen rangaistus kaikista rikoksista 60 päiväsakkoa, 3 vuoden eläintenpitokielto

Toiseksi eniten tuomioita annettiin kissoihin kohdistuneista teoista, joita oli yhteensä 34. Myös kissoihin kohdistettiin jonkin verran suoraa väkivaltaa.

"..Kissanpentu on ulostanut tuomitun sänkyyn kolme kertaa, jolloin hän on ottanut pennun, vienyt sen takapihalle ja ampunut sitä kerran ilmakiväärillä päähän. Kissan kuolemiseen on mennyt ainakin noin viisi sekuntia… ampuminen ei ole aiheuttanut kissan välitöntä tajunnan menetystä ja kuolemaa."

Mies, 70 päiväsakkoa koiraan ja kissaan kohdistuvista teoista, ei eläintenpitokieltoa

Väkivaltaa eläimiä ja ihmisiä kohtaan

Toisinaan eläinsuojelurikosten yhteydessä tuomitaan myös muista rikoksista. Yksi yleisimmistä on pahoinpitely. Alla kuvatussa esimerkissä tuomittu oli kohdellut väkivaltaisesti sekä naista että tämän koiraa.

Tuomittu "on ottanut koiraa kaulasta kiinni, puristanut ja ravistanut koiraa kovasti siten, että koira on mennyt hetkeksi "elottomaksi"... Tuomittu on tehnyt asianomistajalle ruumiillista väkivaltaa syytekohdassa 1 kuvatun tapahtuman jälkeen tönäisemällä asianomistajan maahan ja lyömällä tätä avokämmenellä vasempaan poskipäähän… Ottaen huomioon käytetyn väkivallan vähäisyys, on tekoa pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä."

Mies, 40 päiväsakkoa lievästä eläinsuojelurikoksesta ja lievästä pahoinpitelystä

Oikeuspsykiatri Alo Jüriloo selittää, miksi eläimiin kohdistuvasta suorasta väkivallasta pitäisi olla yleisemminkin huolissaan.

– Useinhan on niin, että jos ihminen on julma ja väkivaltainen eläimiä kohtaan, se näkyy myös väkivaltaisuutena ihmisiä kohtaan.

Northeastern University ja eläinsuojelujärjestö Massachusetin SPCA havaitsivat tutkimuksessaan, että ihmiset, jotka kohdistavat väkivaltaa eläimiä kohtaan tekevät viisi kertaa todennäköisemmin ihmiseen kohdistuvan väkivaltarikoksen kuin ihmiset, jotka eivät ole väkivaltaisia eläimiä kohtaan.

Kati Pullin mielestä oikeutta omistaa lemmikki pitäisi rajoittaa, ainakin sellaisten ihmisten kohdalla, jotka ovat olleet väkivaltaisia eläimiä kohtaan. Ongelmaksi muodostuu hänen mukaansa väkivallan ennaltaehkäisy.

– Kaikilla ei tarvitse olla oikeutta lemmikkieläimeen, mutta vaikeampi asia onkin rajata ennaltaehkäisevästi se, kenellä se oikeus olisi tai ei olisi. Käytännössä on melko mahdotonta sanoa ennalta, kuka kohtelee eläintä kaltoin. Eläintenpitokieltoja voidaan onneksi määrätä, mutta silloin pahoja tekoja on jo tapahtunut.

Eläintenpitokieltoja ei kuitenkaan ole määrätty edes kaikissa väkivaltatapauksissa. Eräässä tapauksessa mies tuomittiin eläinsuojelurikoksesta 20 päiväsakkoon, mutta ei eläintenpitokieltoon.

Mies oli potkinut koiranpentua päähän ja kylkiin ja heittänyt koiran portaikkoa alas sekä lyönyt koiraa talutushihnalla. Tuomitun edustaja perusteli oikeudessa sitä, miksi eläintenpitokielto ei ole aiheellinen:

"Mitään perusteita eläintenpitokieltoon ei ole. Tuomittu huolehtii koiran ulkoilutuksesta ja ruokkimisesta ja käyttää koiraa tarvittaessa eläinlääkärissä ja rokotuttaa sitä. Tuomittu on kouluttanut koirasta hyväkäytöksisen ja rauhallisen ihmisiä ja eläimiä kohtaan. Tuomittu on huolehtinut muistakin eläimistä hyvin. Tuomitulla ei ole mielenterveydellisiä ongelmia eikä alkoholiongelmaa."

Mies, 20 päiväsakkoa, ei eläintenpitokieltoa

Eräässä tapauksessa mies oli pahoinpidellyt naisen saksanpaimenkoiraa, mutta koska koira ei ollut miehen oma, häntä ei määrätty eläintenpitokieltoon. Todistaja kertoi tapahtuneesta näin:

"Vastaaja… oli potkaissut koiraa kylkeen. Potku oli ollut voimakas ja koira oli lentänyt seinää päin. Tämän jälkeen vastaaja oli siirtänyt koiran ulko-ovea päin ja oli lyönyt sitä kaksi kertaa kuonoon. Nämäkin lyönnit olivat olleet aika kovia. Vastaaja oli mennyt koiran kanssa kodinhoitohuoneeseen, josta myös oli kuulunut kovia lyöntejä ja vinkumista."

Mies, 45 päivää ehdollista vankeutta, ei eläintenpitokieltoa

Koira jouduttiin lopettamaan muutama kuukausi teon jälkeen, koska sen käytös muuttui. Oikeuden mukaan eläintenpitokieltoa ei määrätty, koska teko oli yksittäinen, koira ei ollut tuomitun oma eikä hän ollut sen hoidosta vastuussa, jolloin teko ei oikeuden mukaan kertonut miehen kyvystä huolehtia eläimistä.

Tutkija Tarja Koskelan mielestä eläintenpitokieltoa pitäisi käyttää myös niissä tapauksissa, joissa rikos kohdistuu toisen ihmisen lemmikkiin.

– Kyllä toiminta osoittaa jonkinlaista ajattelutapaa siitä, että eläimelle voi tehdä mitä vain. Jos ajattelee näin, miksi ei toimisi väkivaltaisesti myös omaa lemmikkiä tai muita eläimiä kohtaan?

Vain harva selittää tekojaan

Harva suoranaista väkivaltaa eläimeen kohdistanut ottaa Ylen aineiston perusteella vastuuta teoistaan. Tyypillisesti tuomittu kiistää teon oikeudessa. Laiminlyöntien kohdalla tuomioista löytyy enemmän syytettyjen selityksiä ja taustaa teoille.

Osa väkivallasta tuomituista ei saapunut oikeuteen asiansa käsittelyyn lainkaan tai luopui oikeudestaan suulliseen käsittelyyn.

Lisäksi harva väkivallasta tuomittu pyrki selittämään tekoaan millään tavalla. Joistain tuomioista käy ilmi, että tuomittu on menettänyt malttinsa ja siksi kohdellut eläintä väkivaltaisesti.

Tuomittu "on hermostunut kissan käytökseen ja ottanut kissaa niskasta kiinni, vienyt sen vessaan ja heittänyt sen voimakkaasti seinää päin. Kissan oikeaan takajalkaan on tullut paha pirstalemurtuma, mikä on ollut todella kivulias. Enempien kärsimysten välttämiseksi kissa on jouduttu lopettamaan."

Mies, 85 päiväsakkoa, ei eläintenpitokieltoa

Joissain tapauksista teon taustalla on kytenyt kauna.

Tuomittu "on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta eläinsuojelulain ja eläinsuojeluasetuksen vastaisesti lopettanut poikansa omistaman koiran ampumalla koiraa muualle kuin aivoihin sillä seurauksella, että koira ei ole välittömästi kuollut…"

Mies, kaikista rikoksista yhteensä 75 päiväsakkoa, ei eläintenpitokieltoa

Poika kertoi oikeudessa riidelleensä isänsä kanssa koirasta ennen ampumista. Isä oli uhannut lopettaa koiran, ellei poika ala hoitaa sitä viikonloppuisin. Isä huolehti koirasta, koska poika asui koulun vuoksi asuntolassa, jossa ei saanut pitää lemmikkejä. Poika oli alun perin hankkinut koiran isältään saamilla rahoilla.

Isä kertoi ampuneensa koiraa niskaan ilmakiväärillä. Oikeudessa todistanut poliisi kuvasi asetta "onnettomaksi leluksi".

Jotkut myönsivät tekonsa, mutta vähättelivät sitä kuitenkin jollain tavalla.

Eräs mies myönsi syytteen, mutta kertoi oikeudelle, ettei muistanut tapahtunutta. Tuomittu oli syyttäjän mukaan hakannut kissan päätä seinää tai muuta kovaa pintaa vasten ja repinyt kissaa. Kissan vammat olivat niin vakavia, että se jouduttiin lopettamaan seuraavana päivänä.

Tuomittu "on tunnustanut menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla ja myöntänyt sen oikeaksi. Hän ei ole kuitenkaan muistanut tapahtumasta mitään, mutta kissalle aiheutuneisiin vammoihin nähden hän on katsonut, että kissan vammojen on täytynyt syntyä syyttäjän kuvaamalla tavalla."

Mies, 70 päiväsakkoa, 2 vuoden eläintenpitokielto

Aiheesta keskustellaan tänään 11.9. A-studiossa kello 21.05 alkaen TV1:llä.

Yle ei yleensä avaa keskusteluja rikosaiheista. Tämän jutun kohdalla teemme poikkeuksen, koska eläinsuojelurikoksia käsitellään jutussa laajasti yhteiskunnallisena ilmiönä. Keskustelu on päättynyt. Kommentit näkyvät artikkelin lopussa.

Lue lisää:

Asiantuntija eläinsuojelurikoksista: "Ulostetta voi olla puoli metriä ja ruoka homeessa" – katso, milloin rikoksista rangaistaan ja milloin ei

Koirasusikasvatusta pihasaunan pimeydessä: Karmivat yksityiskohdat paljastuivat laajan rikoskokonaisuuden tutkinnassa

Koirahyökkäyksiä, laitonta maahantuontia, kaltoinkohtelua: Helsingin poliisi perustaa yksikön, joka alkaa tutkia pelkkiä eläinrikoksia – ensimmäisenä Suomessa

Kysyimme Liikenne– ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen tietoturva-asiantuntijalta Juha Tretjakovilta, mistä huijausviesteissä oikein on kysymys.

Postin nimissä on taas lähetetty runsaasti tekstiviestihuijauksia saapuneista, olemattomista paketeista. Mitä tavallisen kansalaisen pitäisi tietää tällaisista viesteistä?

– Huijausviestejä lähettelee huijari, joka ei oikeasti mistään paketeista tai lähetyksistä tiedä, korkeintaan arvailee. Ainoa päämäärä huijarille on saada uhri klikkaamaan lähettämäänsä linkkiä. Linkki vie verkkosivulle, jossa kuluttajaa huijataan tilausansalla. Tilausansa on vilpillinen arvonta, kilpailu tai muu houkute, joka harhauttaa uhrin tilaamaan kalliin kuukausimaksullisen palvelun.

Miten voi varmistua viestin aitoudesta ja voiko lähettäjän numero olla sama kuin mitä posti käyttää?

– Tekstiviestissä näkyvä "lähettäjän numero" ei itse asiassa ole lähettäjän numero lainkaan. Huijari on vain nokkelasti käyttänyt Postin nimeä ja väärentänyt lähettäjätiedoissa näkymään postin lähettäjänä. Sen enempää sähköpostissa näkyvä lähettäjä tai tekstiviestissä näkyvä numero tai nimi ei ole luotettava tieto, sillä sen voi hyvin helposti väärentää. Puhelimessa väärennetty huijausviesti voi näkyä oikeiden Postin viestien perässä, koska puhelin ketjuttaa ne samaan ketjuun. Siihen ei siis pidä luottaa.

– Oikean pakettinsa seurantatiedot voi tarkistaa Postin sivuilta lähetysseurannasta.

Kuinka vaarallisia tällaiset viestit voivat olla ja kuka niitä oikein lähettää?

– Näitä viestejä lähettäviä rikollisia kiinnostaa raha. Vaarallisia ne ovat siinä mielessä, että antamalla maksukorttitietonsa sitoutuu epähuomiossa kuukausimaksulliseen "palveluun". Aina kun jokin verkkosivu pyytää maksukortti- tai henkilötietoja, pitäisi miettiä vielä kerran, että hetkinen - onkos tämä nyt ihan oikea palvelu. Ja lukea pienellä kirjoitettu.

Kuinka laajaan levitykseen tällaiset tekstiviestihuijaukset yleensä päätyvät, tuhansille vai kymmenille tuhansille ihmisille?

– Lukumäärästä Liikenne– ja viestintävirastolla ei ole tarkkaa arviota, mutta tämänkertainen huijausaalto vaikuttaa hyvinkin nousevan kymmeniin tuhansiin vastaanottajiin. Samankaltaisia hyvin laajoja huijauskampanjoita on aiemmin nähty eri kauppojen ja pankkien nimissä sekä tekstiviesteillä että sähköpostitse.

Miten tavallinen kansalainen voi suojautua huijausviesteiltä, mitä hänen kannattaa tehdä viestin saatuaan?

– Huijarit eivät verkosta lopu. Aina joku yrittää harhauttaa ihmisiä vipuun, jotkut yksinkertaisilla ja jotkut monimutkaisemmilla huijauksilla. Huijausyritykset eivät ole vaarallisia, jos niihin suhtautuu terveen epäluuloisesti. Nämä viestit voi huoletta poistaa. Tekstiviestitse tai sähköpostitse tulleiden verkkolinkkien klikkaaminen voi olla vaarallista. Linkkien klikkaamisen sijasta on parempi mennä verkkopalveluun suoraan selaimessa tai applikaatiossa ja kirjautua normaalisti.

Mitä voi pahimmillaan tapahtua, jos vastaa tällaiseen viestiin?

– Pahimmillaan maksukorttinumeronsa voi menettää rikollisille, jotka nostavat tililtäsi rahaa kuukausittain eikä palvelusta pääse helposti eroon. Apua vilpillisistä palveluista irrottautumiseksi saa Kilpailu– ja kuluttajavirastolta.

Lue lisää huijausviesteistä

Keskuskauppakamari varoittaa yrityksiä haksahtamasta huijausviesteihin – tulleet tutun ihmisen nimissä

Posti varoittaa: Huijaustekstiviestejä liikkeellä – älä klikkaa yllättäviä linkkejä

Lue lisää Postin palkkakiistasta

Pääluottamusmies tyrmää pääministerin väläyttämän kertakorvauksen Postin työntekijöille: "Se lämmittää niin kuin se vanha tavara housussa"

Ammattiliitto: Posti haluaa laskea jopa 9 000 työntekijän palkkoja – Työnantaja: "Kilpailukykyongelma on ratkaistava"

Mitä Postille pitäisi tehdä? Katso 4 vaihtoehtoa Sipilän pörssiajatuksista Rinteen "sote-ideoihin"

Voisiko sinunkin työnantajasi vaihtaa työehtosopimusta ja laskea palkkoja Postin tapaan? 8 kysymystä ja vastausta