Keski-Suomen käräjäoikeus on hylännyt syyttömänä elinkautistuomiota istuneen äänekoskelaismiehen lisäkorvausvaatimukset vapaudenmenetyksestä.
Käräjäoikeus tuomitsi äänekoskelaismiehen murhasta elinkautiseen vankeuteen viisi vuotta sitten. Oikeus katsoi tuomitun syyllistyneen 31-vuotiaan miehen murhaan Äänekosken Kivetyllä vuonna 2013.
Korkein oikeus kumosi tuomion sillä perusteella, että miehen kuulusteluissa ja todisteiden hankinnassa oli tehty virheitä. Käräjäoikeus vapautti miehen, kun tämä oli istunut vankilassa noin 3,5 vuotta.
Valtiokonttori on tämän jälkeen myöntänyt miehelle korotettua korvausta vapaudenmenetyksestä yhteensä 520 000 euroa.
Normaalitapauksessa korvaus vapaudenmenetyksestä on 120 euroa vuorokaudelta, mutta miehelle maksettiin 410 euroa vuorokaudelta. Korotusperusteena on ollut muun muassa vapaudenmenetyksen pitkä kesto.
Vapautettu mies itse katsoi, että hänelle olisi kuulunut vielä suurempi korvaus vankeusajalta. Hän vaati valtiolta vielä lähes 500 000 euron lisäkorvausta, jota hän perusteli muun muassa tapauksen saamalla julkisuudella, parisuhteensa purkautumisella ja sillä, että vankeusaikana hänen oli vaikea pitää yhteyttä läheisiinsä.
Keski-Suomen käräjäoikeus katsoo kuitenkin, että miehelle maksettu korvaus on oikeudenmukaisessa suhteessa korvauskäytäntöön, eikä oikeus näe muitakaan syitä, joiden perusteella korvausta pitäisi vielä korottaa.
Käräjäoikeuden ratkaisusta voi vielä valittaa hovioikeuteen tai korkeimpaan oikeuteen ennakkopäätösvalituksella.
Varsinais-Suomen käräjäoikeus on vanginnut tänään neljä ihmistä epäiltynä murhasta.
Iltalehden tietojen mukaan kyse on Turun Härkämäessä viikonloppuna tapahtuneesta henkirikoksesta, jossa kuoli mies. Poliisi on aikaisemmin kertonut, ottaneensa kiinni useita epäiltyjä henkirikokseen liittyen ja suorittanut myös kuulusteluja.
Käräjäoikeus on vanginnut tänään kaksi naista ja kaksi miestä murhasta epäiltynä.
Poliisi on ollut vaitonainen teon yksityiskohdista. Ylikonstaapeli Teemu Äikäs sanoi keskiviikkona, että tutkinta on niin alkuvaiheessa, ettei asiasta voida vielä kertoa enempää.
Poliisi ei ole vahvistanut Ylelle Iltalehden tietoa siitä, että vangitsemiset liittyvät Härkämäessä tapahtuneeseen henkirikokseen.
Erityisen hyvin hän tuntee jalkapallon Kolmosen eli neljänneksi korkeimman sarjatason joukkueiden tilanteen.
Parhaana kuukautena vedonlyöntivoittoa tulee yhtä paljon kuin palkkaa, huonompana vain “oluen ja makkarapaketin verran”, merenkulkualalla työskentelevä Wistbacka kertoo Yle Sportille.
Wistbacka tekee yhteistyötä vaasalaisen Dan Sandbergin kanssa. Sandberg kiinnostui vedonlyönnistä toden teolla työskennellessään aiemmin Maltalla peliyhtiön palveluksessa. Hän alkoi tarkkailla, missä peliyhtiöt tekivät virhearvioita ja miten sillä voisi tehdä voittoa.
Wistbacka ja Sandberg pitävät yhteyttä pelaajiin, valmentajiin ja joukkueiden johtoon ja vaihtavat tietoja keskenään. Se on osoittautunut kannattavaksi toiminnaksi.
Sandbergin mukaan hän on tienannut vedonlyönnillä viime vuosina noin 20 000 euroa vuodessa.
Vedonlyöntiyhtiö voi laittaa hanat kiinni
Vedonlyöntiyhtiöille paljon voittavat pelaajat eivät ole rahasampo. Siksi yhtiöt tarkkailevat pelaajien tilejä ja rajoittavat tarvittaessa sitä, miten suurilla summilla tilin omistaja voi lyödä vetoa. Yhtiöt voivat myös estää pelaamisen kokonaan.
Wistbackalta on rajoitettu kolme pelaajatiliä viikon kuluessa, Sandbergilta viisi kahdessa tunnissa. Omissa nimissään he eivät voisi enää pelata, miehet sanovat.
Toni Wistbacka ja Dan SandbergSebastian Backman /Yle
He ovat kuitenkin keksineet keinoja pelata rajoituksista huolimatta, esimerkiksi pelaamalla toisen henkilön nimissä olevan pelaajatilin kautta.
Yle Sport yritti saada useilta kaupallisilta peliyhtiöiltä kommenttia juttuun, mutta useimmat kieltäytyivät haastattelusta.
Vain kotimainen Veikkaus ja peliyhtiö Pinnacle suostuivat kommentoimaan. Niistä kumpikaan ei rajoita suuria voittoja saavia pelaajia.
Veikkauksen johtajan mukaan yhtiöllä on velvollisuus kohdella kaikkia asiakkaita samanarvoisesti. Toisaalta Veikkauksen kautta ei voi lyödä vetoa Kolmosen peleistä.
Pinnaclella taas on markkinoiden parhaat riskinhallinta-algoritmit, yhtiö kertoo.
Wistbacka ja Sandberg sanovat ymmärtävänsä pelaajia rajoittavia yhtiöitä, mutta huonoa omaatuntoa he eivät myönnä tuntevansa.
Kesällä Oulusta löytynyt harvinaislaatuinen laivahylky aiotaan säilyttää.
Nykyisin Oulussa väliaikaisissa tiloissa oleva hylky siirretään myöhemmin jatkokäsittelyä ja tutkimuksia varten museoviraston tiloihin Vantaalle.
– Siellä se dokumentoidaan ja kaikki osat valokuvataan, kertoo intendentti Maija Matikka museovirastosta.
Dokumentoinnin ja arvioinnin jälkeen hylystä valitaan osat, jotka pystytään konservoimaan eli käsittelemään niin, että ne voidaan asettaa yleisön nähtäväksi Ouluun, missä hylky on herättänyt kiinnostusta.
Vanhoja laivan osia voidaan asettaa nähtäville konservoinnin jälkeen. Esimerkiksi Pärnussä Virossa on näytteillä paikallisen vanhan hylyn jäännöksiä.Risto Degerman
Hylky on peräisin 1600- ja 1700 -lukujen vaihteesta ja todennäköisesti se on valmistettu Oulussa. Aluksen jäänteet löytyivät hotelli Radisson Bluen peruskorjauksen yhteydessä vanhan Hahtiperän sataman alueelta.
Museoon ja yksityistiloihin
Hylyn jäänteet on tarkoitus asettaa nähtäville Pohjois-Pohjanmaan museoon, mutta osa voidaan sijoittaa myös yksityisiin tiloihin löytöpaikan vieressä olevaan hotelliin.
– Konservointityön lopullisista kustannuksista ja maksujen jakautumisesta päätetään myöhemmin, mutta tässä on nyt valittu tämä säilyttämisen polku, sanoo Maija Matikka.
Hylyn kohtalosta päätettiin torstaina museoviraston ja Pohjois-Pohjanmaan museon yhteisessä neuvonpidossa.
Postin varhais- ja päiväjakelu on yhdistettävä viimeistään 2030-luvulle tultaessa, kun sekä kirjepostin että sanomalehtien jakelumäärät ovat vähentyneet Suomessa, sanoo Postin toimitusjohtaja Heikki Malinen.
Malinen sanoo STT:n haastattelussa, että kotitalouteen toimitetaan nykyisin keskimäärin viisi kirjettä viikossa, mutta pian enää kolme kirjettä viikossa. Tämä nostaa kirjekohtaista hintaa ja tekee jakelun etenkin harvaan asutuilla alueilla entistä kannattamattomammaksi.
– Ajatus on kyllä se, että erilaisten tuotevirtojen pitää yhdistyä siinä vaiheessa kun jaettavan määrä on kutistunut merkittävästi, Malinen sanoo.
Toimitusjohtajan mukaan Posti on sitoutunut sanomalehtien varhaisjakeluun niin kauan kuin kysyntää on. Käytännössä siis myös kirjeposti toimitettaisiin aamun sanomalehtien yhteydessä.
Postinjakajille siirtymä tarkoittaisi harventuvia päivävuoroja ja lisääntyviä yötöitä. Kotiin toimitettavia postipaketteja halutaan kotiin ilta-aikaan, joka puolestaan tarkoittanee lisääntyviä iltatöitä.
Kirjepostin siirtyminen varhaisjakeluun ei sekään välttämättä olisi pysyvä järjestely. Malisen mukaan viesti lehtitaloilta Postin suuntaan on ollut, että reilun vuosikymmenen kuluttua valtaosa lehdistä on mobiililaitteissa digimuodossa.
– Vuoteen 2030 mennessä meidän sanomalehtiasiakkaista aika moni on jo tehnyt digitaalisen siirtymän. Jaamme kuitenkin niin kauan kuin on kysyntää.
Postissa on käynnissä tuhansia työntekijöitä koskevat neuvottelut työehdoista ja palkoista. Kirjepostin kannattavuuden kanssa painivassa yhtiössä työnantajan esittämät palkanalennukset tuskin jäävät viimeisiksi.
Kirjeposti voi loppua lähes kokonaan
Malisen mukaan Postin on myös valmistauduttava ajatukseen, että viiden vuoden päästä kirjeposti on lähes loppunut Suomessa. Esimerkkinä toimitusjohtaja käyttää Tanskaa, jossa kirjeiden lähetys on käytännössä loppunut. Suomi kulkee Malisen mukaan noin viisi vuotta Tanskan perässä.
– Kun katsotaan Postin 381 vuoden historiaa, niin tällaista vaihetta yhtiö ole koskaan kohdannut. Tämä on erittäin vaikea vaihe tälle yhtiölle, Malinen toteaa.
Keskeinen syy paperikirjeiden vähenemiselle ovat valtion digitalisaatiohankkeet. Ne kolhivat Postia, vaikka ovatkin toimitusjohtajan mukaan siirtymä oikeaan suuntaan.
– Jokainen Kelan lähettämä kirje, jokainen verokortti, jokainen oikeusministeriön lähettämä paperi, joka muuttuu digimuotoon, on meille iso menetys. Meillä ei ole mitään konsteja vaikuttaa siihen, että näin ei kävisi. Yhteiskunta vain muuttuu.
Posti on esittänyt jakelutukea etenkin syrjäseutujen jakeluun. Valtio voi joutua tulevina vuosina tukemaan Postin kannattamatonta liiketoimintaa, jos poliitikot haluavat säilyttää kirjeiden ja sanomalehtien jakelun ympäri maata. Suuri rakenteellinen muutosvaihtoehto olisi esimerkiksi viedä Posti pörssiin tai pilkkoa yhtiö ja listata ainakin osa siitä.
– Jos katsotaan Euroopan verrokkeja, kaikkia näitä jossain muodoissa löytyy. Nämä ovat vaihtoehtoja, ja omistaja arvioi, mikä heille sopii parhaiten, Malinen sanoo.
Malinen kuitenkin pitää tärkeänä, että Suomella on jatkossakin "vahva suomalainen postilaitos" huoltovarmuussyistä.
Pakettibisneksessä kasvunvaraa
Posti on viime vuosina vahvistanut asemaansa paketti- ja verkkokauppatoiminnassa, joka muodostaa jo yli puolet Postin liikevaihdosta. Tällä saralla Posti pyrkii kasvamaan edelleen esimerkiksi pakettiautomaattien määrää lisäämällä. Nykyisin automaatteja on noin 1 500.
Kasvunvaraa on, sillä Suomessa pakettiliiketoiminta ja suomalaisten verkkotilaaminen ovat Malisen mukaan vielä "alkumetreillä" verrattuna esimerkiksi Keski-Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Lisäksi selviä uusia kasvualueita voisi olla esimerkiksi logistiikkamarkkinalla, jossa Posti on jo Suomen suurin toimija viime vuoden Transvall-kauppojen myötä.
– Johtamisen haaste on siinä, että meillä on näitä rakenteellisia haasteita ja samaan aikaan pitäisi valtavasti investoida uuteen kasvuun, Malinen sanoo.
Posti on ollut viime viikot tiiviisti otsikoissa juuri paketti- ja verkkokauppatoiminnan työntekijöitä koskevien palkanalennusneuvottelujen vuoksi. Posti on suunnitellut, että noin 700 työntekijää siirrettäisiin Posti- ja logistiikka-alan unionin PAUn työehtosopimuksen piiristä Teollisuusliiton työehtosopimuksen piiriin.
Helsingin Sanomat kertoi eilen, että vastaava suunnitelma koskee työtehtäviä huomattavasti laajemmin, ja palkanalennuksia voisi olla luvassa jopa 8 000 työntekijälle.
Postin toimiin ovat ottaneet kantaa myös omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) ja pääministeri Antti Rinne (sd.). Postin toimitusjohtaja Heikki Malinen ei halua kommentoida keskeneräisiä neuvotteluita.
– Toive on, että neuvottelut etenisivät hyvin ja rakentavasti ja löytyisi kestävä ratkaisu tähän meidän tilanteeseen.
Palkasta luopuminen ei liittynyt kohuun
Posti-kohun keskellä Malinen kertoi viime viikolla luopuvansa kahden kuukauden palkastaan. Malisen kuukausipalkka on 46 000 euroa. Viime vuonna Malisen palkka ja sen päälle maksetut palkkiot olivat yhteensä noin 988 000 euroa.
– Asiaa pitkään harkittuani ja yhtiön kokonaistilannetta ajateltuani pidän päätöstäni kokonaisuuden kannalta oikeana, Malinen sanoo.
Toimitusjohtaja korostaa, että hän itse päätti luopua palkastaan elokuun lopulla, ennen kuin työsopimusvaihdokset käynnistivät keskustelun Postin ympärillä.
Malisen ympärillä on kuohunut muutoinkin viime viikkojen aikana. Iltalehti kertoi viime viikolla, että Malisen johtama Posti hankki vuonna 2015 lähes 30 000 euron golfosakkeen Kirkkonummen Sarfvik Golfista samaan aikaan, kun käynnissä olivat yt-neuvottelut. Neuvottelut johtivat yli 300 työntekijän irtisanomiseen palvelupisteiltä.
Malisen mukaan hänellä oli hankinta-aikaan jo oma golfosake ja pelioikeus, jotka tosin eivät ole Sarfvikissa. Yhtiön osake hankittiin myyntiorganisaation työntekijöiden käyttöön.
– Sarfvikin osake on kätevä sen vuoksi, että siinä on pelilippuja. Niitä on helppo jakaa. Eli osake ei ole yhdelle henkilölle, vaan niitä lippuja voi jakaa monelle, Malinen sanoo.
Malinen itse on pelannut Sarfvikissa tänä vuonna kahdesti.
Viime viikolla myös Demokraatti kertoi, että Malinen olisi suosinut Postin hallituksen puheenjohtajaa yhtiön sääntöjen vastaisilla keinoilla. Hallituksen puheenjohtajan Markku Pohjolan Helsingin asunnossa oli käynnissä putkiremontti, joka aiheutti häiriöitä postinjakeluun.
Demokraatin mukaan Malinen olisi määrännyt, että postiniput pitäisi avata jo jakelukeskuksessa ja Pohjolan postit pitäisi käsitellä ennen jakelukierrokselle lähtöä. Tämä on Postin ohjeiden vastaista.
Postin mukaan kyseinen tapaus on liittynyt siihen, että Pohjola oli ilmoittanut osoitteenmuutoksessa väärän päivämäärätiedon, jonka vuoksi posti ei kulkenut oikeaan paikkaan. Yhtiön mukaan postia voidaan ohjata käsityönä sen aikaa, kun uudet päivämäärätiedot päivittyvät koneelliseen jakeluun, ja näin toimittiin myös Pohjolan tapauksessa.
Postin mukaan Pohjola ei saanut asiassa erityiskohtelua vaan asia hoidettiin normaalin asiakaspalveluprosessin mukaisesti.
Tuontisoijan korvaamista kotimaisilla vaihtoehdoilla on väläytelty vuosikaudet, mutta soijaa tuodaan vielä paljon etenkin sikojen, siipikarjan ja kanojen rehuksi. Amazonian sademetsätuhojen takia tuontisoija on noussut jälleen otsikoihin.
Helsingin yliopiston härkäpapututkija Frederick Stoddard on innoissaan, sillä muutoksen hetki voi olla nyt.
– Elämme erittäin jännittävää aikaa. Kuulin tänä aamuna ensimmäistä kertaa elämässäni rehuteollisuudelta, että he hyväksyvät ja käyttävät härkäpapua sioille ja hernettä kanoille. Ja että sitä voidaan kasvattaa riittävästi Suomessa, dosentti Stoddard sanoo.
Se, että ulkomailta tuotua soijarehua voidaan korvata kotimaisilla palkokasveilla ei sinänsä ole Stoddardille uutinen. Mutta rehuteollisuuden pään kääntyminen on.
Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Marjo Keskitalo on Stoddardin kanssa samaa mieltä: tuontisoijasta voidaan luopua, jos halutaan.
– Kyllä meillä se rehusoija ja valkuainen pystytään tuottamaan kotimaassa. Ei se ole mitään utopiaa. Tietenkin siinä tarvitaan yhteistä visiota kaikilta: tutkijoilta, neuvojilta, viljelijöiltä, kasvinjalostajilta ja teollisuudelta, sanoo Keskitalo.
Soijan valtteja ovat hyvä laatu ja etenkin halpa hinta. Suomalainen kuluttaja ei voi soijan maailmanmarkkinahintoihin vaikuttaa, mutta Stoddard nostaa esille kuluttajien joukkovoiman.
– Jos kuluttajat maksavat enemmän kotimaisella rehulla tuotetusta lihasta, tuottajat maksavat siitä enemmän rehuteollisuudelle ja lopulta viljelijäkin saa sen hinnan, että kasvattaminen kannattaa, Stoddard sanoo.
Viisi vaihtoehtoa korvaajaksi
Koska Suomi ei ole olosuhteiltaan paras mahdollinen palkokasvien viljelyyn, tarvitaan monipuolisuutta, korostavat molemmat tutkijat. Esimerkiksi viime vuonna, kun oli erittäin lämmin kasvukausi, soijan ja lupiinien hehtaarikohtaiset sadot kilpailivat härkäpavun kanssa, vaikka härkäpapu on lähtökohtaisesti monta kertaa satoisampi.
Monipuolinen ruokavalio myös vähentää kasvien haitta-aineista koituvia ongelmia.
Tässä on viisi vaihtoehtoa tuontisoijan korvikkeeksi – niin eläinten kuin ihmistenkin suuhun.
Kotimainen soija
Soijasato on ollut Luken viljelykokeissa keskimäärin 300-900 kilogrammaa hehtaaria kohden (kg/ha). Yksittäinen huipputulos on ollut 1 250kg/ha.Petteri Juuti / Yle
Onnistuuko viljely Suomessa?
Vaihtelevasti. Etelä-Suomessa jos jossakin. 2010-luvulla viljely on onnistunut kolmena vuotena. Suomen kesät ovat usein joko liian kylmiä, lyhyitä tai kuivia. Soijaa voidaan viljellä Suomessa ehkä lähivuosikymmeninä, jos lajikkeita kehitetään, ilmasto lämpenee, eikä Eurooppa enää rajoita viljelyteknologian kehittämistä. Viljely nykyisin vähäistä. Tuontisoija on usein geenimanipuloitua, Suomessa sellaisia lajikkeita ei viljellä.
Sopiiko eläinten rehuksi?
Kuten tuontisoijaa, kotimaista soijaa voidaan käyttää kanojen ja sikojen ruokinnassa. Se sopii myös märehtijöille, mutta Suomessa soija on jo korvattu rypsirouheella. Proteiinin määrä ja laatu on erinomainen. Suomessa viljellyssä soijassa on vähemmän proteiinia kuin tuontisoijassa.
Sopiiko ihmisille ruokapöytään?
Kyllä, kuten tuontisoijakin.
Härkäpapu
Härkäpavun sato Suomessa on keskimäärin 2 100 kg/ha. Huipputulos on 4 200 kg/ha.Petteri Juuti / Yle
Onnistuuko viljely Suomessa?
Herneen ohella palkoviljoista parhaiten menestyvä, mutta epäonnistumisia vuosina 2017-2019. Kuivuus on ongelma, eikä herne menesty kuivilla savialueen pelloilla.
Vaatii säännöllistä tarkkailua rikkakasvien takia, joten kokoaikaisella viljelijällä on paremmat mahdollisuudet onnistua kuin sivutoimisella. Härkäpapua viljeltiin tänä vuonna 18 000 hehtaarilla. Viljely onnistuu Seinäjoen eteläpuolella.
Sopiiko eläinten rehuksi?
Muille kyllä, mutta härkäpavun sisältämät visiini ja konvisiini rajoittavat käyttöä erityisesti muniville kanoille - parempaa lajiketta ollaan kehittämässä. Proteiinia ei ole yhtä paljon kuin soijassa, eikä se ole ravitsemuksellisesti yhtä täydellistä, mutta sopivasti täydennetyssä rehuseoksessa se ei ole ongelma. Sisältää paljon tärkkelystä, joten vehnän tai ohran määrää on vähennettävä hieman siipikarjan ja sikojen ruokavaliossa.
Sopiiko ihmisille ruokapöytään?
Kyllä, mutta siemenet eli pavut käsiteltävä ennen käyttöä. Proteiinia ei ole yhtä paljon kuin soijassa, eikä se ole ravitsemuksellisesti yhtä täydellistä, mutta tasapainoisessa ruokavaliossa sillä ei ole merkitystä.
Herne
Herne tuottaa satoa keskimäärin 2 330 kg/ha.Petteri Juuti / Yle
Onnistuuko viljely Suomessa?
Kyllä. Viime vuonna hernettä viljeltiin 5 100 hehtaarilla rehuksi ja 3 400 hehtaarilla elintarvikekäyttöön. Herneen viljely onnistuu Suomessa alueilla, joilla viljely ylipäätään onnistuu.
Sopiiko eläinten rehuksi?
Kaikille. Herneet ovat pienempiä ja niissä on vähemmän proteiinia kuin härkäpavuissa. A-Rehu on hiljattain ilmoittanut, että voi käyttää kotimaista hernettä siipikarjan ravintona taloudellisesti kannattavasti. Vuonna 2016 Maaseudun tulevaisuus uutisoi herneen saatavuuden olevan suurin este herneen osuuden kasvattamiselle.
Sopiiko ihmisille ruokapöytään?
Kyllä.
Sinilupiini
Sinilupiinin sato on ollut Luken viljelykokeissa keskimäärin 500 - 1 500 kg/ha. Helsingin Yliopiston kokeissa jopa 3 000 kg/ha.Petteri Juuti / Yle
Onnistuuko viljely Suomessa?
Kyllä yleensä, kun on oikea lajike ja osaava viljelijä. Rikkakasvit ovat ongelma. Sinilupiinia viljellään alle 100 hehtaarilla, mutta määrä voisi olla paljon suurempi. Kasvaa parhaiten happamilla hiekkaisilla mailla, jollaisia on Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Kokemuksia on vielä vähän, joten sadon keskimääräistä kokoa on vielä vaikea arvioida.
Sopiiko eläinten rehuksi?
Soveltuu kaikille eläimille. Ulkomailla käytetään ainakin sioille ja kanoille. Hämeenlinnassa on saatu hyviä tuloksia kalkkunoiden ruokinnassa. Proteiinin määrä ja laatu parempi kuin härkäpavulla, mutta huonompi kuin soijalla.
Sopiiko ihmisille ruokapöytään?
Makeat ja yksivuotiset lupiinit, kuten sinilupiini soveltuvat ihmisravinnoksi, mutta eivät pähkinäallergisille. Esimerkiksi Australiassa ja Saksassa sinilupiinista erotetuista proteiineista ja kuiduista on tehty elintarvikkeita. Huom: Tienvarsilla esiintyvä villi lupiini on myrkyllinen.
Keltalupiinin sato on ollut Luken viljelykokeissa keskimäärin 500 - 1 500 kg/ha. Helsingin Yliopiston kokeissa jopa 2 400 kg/ha.Petteri Juuti / Yle
Onnistuuko viljely Suomessa?
Kuten sinilupiini: Kyllä yleensä, kun on oikea lajike ja osaava viljelijä. Rikkakasvit ovat ongelma. Kasvaa parhaiten happamilla hiekkaisilla mailla, jollaisia on Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Keltalupiinin viljelyä on kokeiltu harvoin, joten sadon keskimääräistä kokoa on vielä vaikea arvioida.
Sopiiko eläinten rehuksi?
Kuten sinilupiini, mutta proteiinin määrä parempi. Soveltuu kaikille eläimille. Ulkomailla käytetään ainakin sioille ja kanoille. Proteiinin määrä ja laatu parempi kuin härkäpavulla, proteiinin määrä jopa tuontisoijan tasolla.
Sopiiko ihmisille ruokapöytään?
Kuten sinilupiini: Makeat ja yksivuotiset lupiinit, kuten keltalupiini soveltuvat ihmisravinnoksi, mutta eivät pähkinäallergisille. Huom: Tienvarsilla esiintyvä villi lupiini on myrkyllinen.
Listan laatimisessa on ollut mukana haastateltujen tutkijoiden lisäksi Luken tutkimusprofessori Marketta Rinne. Jutun kuvissa käytetyt proteiinipitoisuudet ovat Luken ScenoProt-tutkimuksen tuloksia. Proteiinipitoisuus voi vaihdella lajikkeen ja kasvuolosuhteiden mukaan.
Voit keskustella aiheesta tämän jutun alla torstaina 12.9.2019 kello 22 saakka.
Helsingissä tulevana sunnuntaina järjestettäväksi suunniteltu koiratapahtuma Puppy Parade on peruttu Norjan koiratautiepidemian takia.
Toistaiseksi tuntematon tauti on tappanut Norjassa 26 koiraa. Suomessa taudista ei ole varmoja havaintoja, mutta Ruokavirasto suosittelee välttämään koirien kuljettamista maiden välillä.
Myös Puppy Paraden järjestäjät haluavat pelata varman päälle ja perustelevat ratkaisuaan Facebookissa:
– Haikein mielin joudumme ilmoittamaan, että sunnuntain paraati on peruttu, tiedotteessa todetaan.
– Syynä päätökseen on Norjan tautiepidemia. Olemme konsultoineet asiasta eläinlääkäreitä ja keskustelleet tilanteen vaikutuksesta tapahtumaamme. Tilanteesta on toistaiseksi saatavilla hyvin vähän varmaa tietoa, joten riskit tapahtuman järjestämiseen ovat yksinkertaisesti liian suuret.
Puppy Parade -tapahtumissa yleisö muodostaa kujan, jonka läpi koirat omistajineen kulkevat. Näin koirat pääsevät tapaamaan toisiaan ja katsojille tarjoutuu mahdollisuus tutustua koiriin lähietäisyydeltä.
Norjan viranomaisten tiedossa on Ruokaviraston mukaan useita monen koiran kotitalouksia, joissa vain yksi lemmikki on sairastunut.
– Se viittaa siihen, että kyseessä ei ole mitenkään erityisen herkästi koirasta toiseen tarttuva tauti, kommentoi Ruokaviraston tuotanto- ja seuraeläinpatologian jaoston erikoistutkija Outi Simola STT:lle.
Simolan mukaan Ruokavirasto seuraa tilanteen kehittymistä. Sairastuneita koiria on edelleen ilmoitettu Norjan viranomaisille, mutta uusia kuolemantapauksia ei enää viime päivinä ole ollut.
Taudin leviämisen tarkasta syystä tai mekanismista ei ole tietoa, eikä tapausten välillä ole selvää yhdistävää tekijää.
Nopea apu tuottaa parhaan hoitotuloksen
Norjan elintarvike- ja eläinlääkintäviranomaiset ovat tehneet taustakyselyä sairastuneiden koirien omistajille taudin luonteen selvittämiseksi. Vastauksia on saatu 60 sairastuneesta koirasta, joista 46 on nyt jo täysin terveitä.
– Jos koira saadaan ajoissa eläinlääkärin hoitoon, sillä on hyvät mahdollisuudet selvitä ja toipua nopeasti, Ruokaviraston Simola arvioi.
Norjassa asuvat koirat eivät saa toistaiseksi osallistua Kennelliiton alaisiin koiratapahtumiin Suomessa. Kennelliitto kehottaa koiranomistajia lisäksi varovaisuuteen koirapuistoissa ja koirien kuonokontakteissa.
Helsinki Puppy Parade -tapahtumaan oli ilmoittautunut Facebookissa yli 800 osallistujaa. Pentuparaati on järjestetty tähän mennessä kahdeksan kertaa.
Helsingin keskustan alittavan keskustatunnelin suunnitelmat ovat tarkentuneet. Helsingin kaupungin on määrä antaan perjantaina julki ehdotus, jossa keskustatunneli yhdistyisi suunnitteilla olevaan Sörnäisten tunneliin.
Jos siis kumpikin tunneli toteutuisi kokonaisuudessaan, voisi tulevaisuudessa autolla ajaa tunnelissa koko matkan Hermannin kaupunginosasta Sörnäisten ohi ja keskustan ali Länsisatamaan.
Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee asiaa kokouksessaan ensi tiistaina.
Tarkoitus on, että Helsingin kaupunki alkaa nyt selvittämään tarkemmin tätä keskustatunneli-vaihtoehtoa, jota virkamiehet kutsuvat maanalaiseksi kokoojakaduksi.
Uudessa hahmotelmassa keskustatunneli yhdistyisi suunnittelilla olevaan Sörnäisten tunneliin. Jyrki Lyytikkä / Yle
Tunnelisuunnitelmasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat torstai-iltana. HS:n mukaan tunnelin hinnan arvioidaan nousevan 1,3–1,4 miljardiin euroon. Kaupungin edustajat eivät ole suostuneet vahvistamaan arviota Ylelle.
Ylen saamien tietojen mukaan vääntöä yhdestä tai useammasta vaihtoehtosta on käyty pitkään. Alustavan suunnitelman mukaan keskustatunnelin suunnitelmien piti tulla päätöksentekoon jo keväällä.
Tarkempaan selvitykseen ehdolla oleva tunnelivaihtoehto muistuttaa hyvin paljon rakennusliike Lemminkäisen suunnitelmia, joista Yle kertoi syksyllä 2017.
Erojakin Lemminkäisen suunnitelmaan on. Jatkokehittelyyn menossa olevassa suunnitelmassa keskustatunneli yhdistyy Sörnäisten tunneliin. Kaupunki myös selvästi haluaa, että kulkua kadulta tunneliin selvitetään sekä Eiranrannan että Hietalahden suunnalta.
Sitä vastoin kulkuyhteydet kaikkiin keskustan satamiin ovat mukana tässä uudessa kaupungin ehdotuksessa, kuten olivat Lemminkäiselläkin.
Kaupungin jatkosuunnitteluun valitsema versio on vain punainen lanka, jota nyt haluttaisiin alkaa selvittää. Tarvittaessa tunneli voidaan rakentaa osittain tai vaiheittain.
Keskustatunnelin on arvioitu vievän noin 40 000 autoa päivittäin tunneliin. Tämän verran tunnelin on arvioitu kestävän liikennettä.
Nyt selvitettävän tunnelilinjauksen lisäksi kaupungin on määrä alkaa miettiä tarkemmin kävelykeskustaa, joka kaupungin mukaan mahdollistuisi vain, jos keskustatunneli rakennetaan.
Mitään selkeämpää suunnitelmaa, mitä tulevilla mahdollisilla uusilla kävelykaduilla voisi tehdä, sitä ei vielä ole mietitty.
Uusi keskustatunneli-suunnitelma mahdollistaisi kaupungin mukaan uusia kävelykatuja Helsingin keskustaan. Jyrki Lyytikkä / Yle
Uusiksi kävelykaduiksi on suunnitelmassa luettu Eteläranta ja Pohjoisesplanadi sekä Postikatu Postitalon edessä.
Myös se on vielä epäselvää, tulisiko vain Pohjoisesplanadista kävelykatu, vai voisiko koko Esplanadi olla osittainen kävelykatu niin, että autot kulkisivat kummallakin puolella puistoa vain yhdellä kaistalla.
Helppoa suunnitelman läpivieminen ei tule olemaan. Osa puolueista, kuten vihreät ja vasemmistoliitto, on vastustanut sekä tunnelia että sitä, että kävelykatuja saisi lisättyä Helsingin keskustaan vain tunnelin avulla.
Vastustajien mielestä lähtökohtaisesti pitäisi miettiä, voitaisiinko kävelykeskustaa rakentaa muutoin kuin tunnelin avulla.
Korjattu 12.9. 21:28
Keskustatunnelin on arvioitu vievän noin 40 000 autoa päivittäin tunneliin. Tämän verran tunnelin on arvioitu kestävän liikennettä.
Aiemmin luki: Keskustatunnelin on arvioitu vievän noin 40 000 autoa päivittäin pois Helsingin keskustan kaduilta. Tämän verran tunnelin on arvioitu kestävän liikennettä
Kello on yhdeksän aamulla ja viileässä ilmassa on alkavan syksyn tuntu. Oulun keskustan tuntumassa asunnoton Markku Korhonen huutaa tervehdyksen telttakankaan läpi ennen kuin ilmaantuu näkyville.
Teltta sijaitsee sillan alla ja sen yläpuolella sillassa kiinni olevat putket ovat kärventyneet pahoin.
Yle uutisoi viime viikolla, miten Korhosen asuinteltta paloi maan tasalle ja Korhonen menetti kaiken omaisuutensa. Hänellä ei ollut tällöin tietoa tulevasta, ei edes seuraavasta yösijastaan.
Asiat ovat muuttuneet viikossa paljon.
Korhosen mukaan täydellistä toivottomuutta ei kestänyt kauaa. Hyväntahtoiset ihmiset ovat lahjoittaneet hänelle valtavan määrän kaikenlaista tavaraa ja auttaneet hänet pystyyn.
– Ei mennyt kuin muutama tunti palosta, niin minulla oli uusi teltta ja vaatetta, Korhonen kertoo.
Kaikille lahjoituksille on ollut käyttöä, ja esimerkiksi liput uimahalliin ovat olleet mieluisa yllätys. Talvitakkeja ja haalareitakin on valmiina myöhempää käyttöä varten.
Lahjoitusten takana ovat pääosin yksittäiset ihmiset. Yritysten lahjoittamisiin Korhonen suhtautuu ennakkoluuloisemmin, koska näkee ne pitkälti mainostemppuina.
Ihmisten anteliaisuus ei kuitenkaan ole korjannut kaikkea täysin entiselleen.
Toiveissa oma rauha
Viimeviikkoisen tapahtuman myötä Markku Korhonen tuntee olonsa jatkuvasti turvattomaksi. Hän kertoo kärsineensä jo entuudestaan ahdistuksesta ja masennuksesta, mutta nukkuu nyt yönsä vieläkin huonommin.
– Aina kun joku risahdus kuuluu, hyppään ylös.
Palon syttymissyystä ei ollut tietoa tapahtumapäivänä, eikä Oulun poliisilla ole enempää tietoa tapauksesta nytkään. Korhonen itse epäilee palon sytyttäjiksi kahta lasta, joiden oli hänen mukaansa nähty poistuvan teltan lähistöltä palon aikoihin.
Korhonen kertoo, että ohikulkijat ovat käyneet moikkaamassa ja vaihtamassa kuulumisia hänen kanssaan. Se ei miestä haittaa, mutta muuten julkisuus alkaa riittää.
– Alkaa kohta kyllästyttää tämä, että aina jokin media ottaa yhteyttä.
Rikosseuraamuslaitos Risen asiantuntijalausunnon mukaan on viitteitä siitä, että vankiloiden henkilökunnan jäseniä osallistuu kielletyn tavaran salakuljettamiseen vangeille.
Lausunnon mukaan kaikkein suljetuimmilta osastoilta löytyy säännöllisesti puhelimia, teräaseita, huumausaineita sekä muita niin sanottuja kiellettyjä tavaroita. Tämä viittaa lausunnon mukaan siihen, että henkilökunnan jäseniä osallistuu ainakin puhelimien ja niiden käyttöön liittyvien tarvikkeiden salakuljettamiseen vangeille.
STT:n saama lausunto on osa Poliisihallituksen viime viikolla nostaman kanteen todistusaineistoa. Syyttäjä ja Poliisihallitus vaativat, että United Brotherhood -jengi ja sen alaisuudessa toimiva Bad Union -organisaatio määrätään välittömästi väliaikaiseen toimintakieltoon ja julistetaan lakkautetuiksi.
Vangeilta saatujen tietojen mukaan on myös syytä epäillä, että henkilökuntaa on yritetty painostaa toimimaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen kuuluvien vankien hyödyksi.
Henkilökuntaa on voitu myös käyttää tavaroiden salakuljettamiseen heidän tietämättään ja piilottaa tavaroita vaikkapa vankila-alueelle tuleviin kulkuneuvoihin.
Vankiloista on löytynyt myös listoja, joilla on Risen mukaan muun muassa United Brotherhoodin kannalta hankalien vankilavirkamiesten osoitteita, autojen ja perävaunujen rekisterinumeroita sekä veneiden tunnistetietoja. Tällä toiminnalla yritetään erityisesti herättää pelkoa viranomaisissa ja heidän läheisissään.
Lausunnossa kerrotaan, että osa vankiloiden henkilökunnasta pelkää toimia jengin hallinnoimilla osastoilla.
United Brotherhood on Risen mukaan Suomen vankiloissa vaikutusvaltaisin ja pelätyin rikollisorganisaatio.
Jengin jäsenet pyrkivät auttamaan vankilassa olevia jäseniään kaikin keinoin riippumatta siitä, mitä rikoksia he mahdollisesti ovat tehneet. Vankilassa oleva jäsenistö voi saada esimerkiksi rahallista apua satunnaisina tilisiirtoina tai tapaamisissa tuotuina rahalahjoina.
Netta Eskola todisti torstaina puoli neljän aikaan iltapäivällä Turun keskustan kupeessa jonkinlaisen kappaleen putoamisen maahan.
Eskola tallensi tapahtuman videolle kännykällään, kun hän oli pyöräilemässä. Eskola kertoo Ylelle, että taivaalta syöksyi alas iso, punertava tulipallo.
– Katsoin vahingossa taivaalle ja säikähdin, mikä siellä on. Se tuli vähän sen mallisesti alas, että ajattelin, onko tuo lentokone, Eskola sanoo.
Hänen mukaansa kappale tuli alas suoraan ja kovalla vauhdilla.
– En ole kyllä vastaavaa Turussa ennen nähnyt.
Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan kirjastonhoitaja Matti Suhonen katsoi Eskolan kuvaaman videon Ylen pyynnöstä. Hänen mukaansa Eskolan tallentama kappale oli meteoriitti.
Suhonen arvioi, että meteoriitti oli läpimitaltaan noin kymmenen senttiä. Kappaleen koon hän pystyy päättelemään sen kirkkaudesta.
– Yleensä noin kymmenen sentin kokoinen tähdenlento taivaalla näkyy tuohon aikaan päivästä noin kirkkaana, Suhonen kertoo.
Jutun julkaisun jälkeen Ursan toimistopäällikkö ja meteorijaoston vetäjä Jaakko Visuri otti yhteyttä Yleen. Hänen mukaansa videolla näkyvä kappale ei ollut meteoriitti. Visurin mukaan kappale on ollut ilmeisesti hätäraketti, soihtu tai ilotulite.
– Kappale on kuvattu aivan selvästi alle kilometrin korkeudella. Meteoriitit syttyvät noin sadan kilometrin korkeudessa ja kirkkaimmatkin niistä sammuvat noin kahdenkymmenen kilometrin korkeudessa, tyypillisesti noin kuudessa kymmenessä kilometrissä. Meteoriitit tulevat pimeänä alas, Visuri sanoo.
Juttua muokattu 12.9 klo 22.07: Lisätty Jaakko Visurin kommentit ja korjattu Matti Suhosen titteli.
Atol Avion Oy:n pääsuunnittelija Markku Koivurova on liidellyt pitkän matkan lentokoneiden parissa, hän esittelee uusinta luomustaan silmät hehkuen, suunnittelijan palo ei ole sammunut.
– Kyllä meillä on tarkoitus päästä tällä uudella koneella lentämään jo syksyn aikana, kertoo pääsuunnittelija Markku Koivurova innostuneena.
Taustalla vuosikymmenien työ ja vastoinkäymisiä
Palataan menneeseen. Lentokonevalmistaja Atol Avionin Oy:n historia on vaiherikas ja pitkä, sen tarina alkoi jo 1980-luvulla, kun rovaniemeläinen insinööri Markku Koivurova alkoi suunnitella kevyttä tyyppihyväksyttyä LSA-luokan lentokonetta.
Vuosikymmenet olivat vaiherikkaita, historiaan mahtuu mm. konkurssi lamakaudella 1990-luvun alussa. Koneen suunnittelija ja tuolloin yhtiön toimitusjohtaja Markku Koivurova oli kaukaa viisas, kun hän lunasti konkurssipesältä konetyypin tuoteoikeudet.
Lentokonevalmistaja eli pitkään hiljaiseloa, mutta uusi nousu tapahtui 2012, kun entisen yhtiön raunioille perustettiin uusi yhtiö, Atol Avion Oy.
Viimeisin takaisku tapahtui runsas vuosi sitten, kun 3.7.2018 koelennolla ollut Atol 650 LSA teki pakkolaskun metsikköön lähelle Rovaniemeä. Koelentäjät selvisivät vammoitta, mutta polttoainesäiliö rikkoontui ja kone syttyi palamaan. Koelentäjät saivat toisen ja kolmannen asteen palovammoja. Pakkolaskun syyksi selvisi silmälasikotelo, joka oli pudonnut koneen kuomua ohjaavaan mekanismiin ja jumittanut järjestelmän. Koneen kuomulukitus aukeni, kun lentäjät ottivat laskutelineen alas.
– Totta kai se on vaikuttanut aikatauluun. Olemme analysoineet sen tapahtuman ja todenneet, että on hyvä, kun se tapahtui meille koelennolla, eikä asiakkaalle. Olemme pystyneet korjaamaan ne asiat, jotka siinä onnettomuudessa tulivat esille. Meillä on mm. polttoainesäiliö ja polttoainejärjestelmä suunniteltu kokonaan uudestaan, kuomumekanismiin ei voi enää pudota vierasesine, valaisee pääsuunnittelija Koivurova.
Maailmassa on tällä hetkellä vain muutama lentokonetehdas, jotka valmistavat keveintä tyyppihyväksyttyä koneluokkaa. Suomessa Atol Avion on tällä hetkellä ainoa lentokonevalmistaja ja Euroopankin mittakaavassa harvinainen, yhtiön kilpailijat löytyvät Etelä-Amerikasta ja Yhdysvalloista. Atolin koneet ovat kilpailijoista ainoita, jotka ovat rakennettu pääasiassa puumateriaalista.
– Tämän painoluokan maalle laskeutuvia koneita tekee maailmalla noin 30 valmistajaa, mutta tälläisiä amfibio-koneita, jotka voivat toimia sekä maasta että vedestä on ainoastaan kourallinen. Siinä kategoriassa uskomme olevamme kilpailukykyinen keveyden ja nyt myös turvallisuuden suhteen.
Suunnitelmat jopa 50 koneen vuosituotannosta
Atol LSA 650 nimi on vaihtunut Atol Auroraksi ja suomalaiskone tähtää sinnikkäästi ulkomaan markkinoille. Tilauskannalla se ei toistaiseksi pysty toistaiseksi paukuttelemaan henkseleitä, mutta suunnitelmat ovat korkealla.
– Tällä hetkellä meillä on viisi myytyä konetta, mutta sen lisäksi on yli kymmenen potentiaalista ostajaa, joiden uskomme päätyvän kauppaan. Meillä on tulevaisuudessa suunnitelmat jopa 50 koneen vuosituotannosta, laskee Mikko Koivurova.
Atol Avion Oy:ssä uskotaan, että suurin markkina on Pohjois-Amerikassa, mutta Aasian odotetaan lähitulevaisuudessa kasvavan. Australia on myös yksi tärkeistä markkina-alueista. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Esa Kataisto arvioi varovaisemmin koneiden vuosituotannon seuraavina vuosina.
– Ensi vuonna on tarkoitus myydä noin 10 konetta, mutta 2021 luvun pitäisi olla jo yli 20. Rovaniemellä pystytään tällä hetkellä rakentamaan vuodessa 10-12 konetta, joten tulevaisuudessa täytyy miettiä, missä koneet kootaan ja minne laajennutaan, arvioi Kataisto.
Tuotantomäärien kasvusuunnitelmat tietäisivät pääsuunnittelija Markku Koivurovan mukaan myös työpaikkoja. Ne sijoittuisivat kuitenkin Lapin lisäksi ympäri Suomea, kun alihankkijat saavat tulevaisuudessa lisää tilauksia. Viime vuonna yhtiö työllisti 14 henkilöä, mutta osa jouduttiin välillä lomauttamaan muun muassa tiukan rahatilanteen vuoksi.
Pekka Viinikka / Yle
Entisestä formulatähdestä Mika Salosta yhtiön osakas ja koneen omistaja
Mika Salo astelee rennon oloisesti estradille yhtiön tiedotustilaisuudessa Rovaniemen lentokentän läheisyydessä sijaitsevassa, Lapin koulutuskuntayhtymän lentokonehallissa. Formulamaailmassa edelleen tiiviisti työskentelevä Salo on innostunut myös lentokoneista, ja hän hankki muutama vuosi sitten lentolupakirjan. Ensi keväänä formulakuski saa Helsinkiin merenrantalaituriinsa kevyen Atol Auroran.
– Olen lentänyt helikopterilla paljon ja käynyt mm. kisareissuja sillä. Täytin vuosia tuossa pari kolme vuotta sitten ja sain kurssin lentolupakirjaa varten lahjaksi kavereilta. Pääsin sen nopeasti läpi ja olen lentänyt Cesnalla aika paljon ja tykkään niin pirusti, hehkuttaa ex-formulakuljettaja Mika Salo.
Salo on liittynyt myös yhtiön osakkaaksi, mutta on omistuksestaan yhtiössä vaatimaton.
– Olen osakas, mutta siinä puhutaan vaan pienistä summista.
Pekka Viinikka / Yle
Sami Saikkosen intohimo lentäminen
Atol Avionin ryhmään on kiinnitetty myös tanssija-koreografi ja erilaisista TV-töistä tuttu Sami Saikkonen. Saikkosen toinen puoli elämästä voi yllättää useat, sillä hänen intohimonsa ovat lentokoneet. Saikkonen on lennonopettaja ja ryhtyy Atol Avion Oy:n lennonopettajaksi, kun ensimmäinen kone on tyyppihyväksytty ja asiakkaalla.
– En päässyt aikoinaan ilmavoimiin ja ryhdyin sen jälkeen tanssitaiteilijaksi. Lähdin sitten "kostoretkelle" ja 2009 Talent-ohjelman ansiosta menin Jämin lentokentälle ja minulle avattiin ovet ilmailun maailmaan. Tie on vienyt sitten tänne. Tässä saan olla ihan erilaisessa roolissa kuin taas koreografina, tanssijana tai näyttelijänä, miettii Sami Saikkonen.
Lentokoneiden suunnittelu ja valmistus on pitkäjänteistä työtä, johon liittyy suuri määrä säädöksiä, patenttisalaisuuksia, tyyppihyväksyntää, turvallisuustestausta, koelentoja jne. Atol Auroran matka pitkäaikaiseen sarjatuotantoon on nyt lähempänä kuin koskaan. Pitkä odotus vaatii kärsivällisyyttä.
– Välillä on mennyt aika paljon energiaa siihenkin, että on saatu pääomaa, jotta kehitystyö voi jatkua. Kärsivällisyyttä tämä kaikki on vaatinut. Nyt näyttää siltä, että päästään maaliin, toteaa pääsuunnittelija Markku Koivurova ja kiirehtii uuteen tapaamiseen.
Ääni kertoo miehen olevan Aarne Pirkola. Hän on kolmekymppinen tamperelainen, joka on rakastanut jääkiekkoa lapsuudestaan asti.
Yhtäkkiä maisema muuttuu. Yleisö mylvii. Jääkiekkoa seuraava pystyy erottamaan jopa tutun paikan. Porin Isometsän jäähallissa on käynnissä Pirkolan suosikkijoukkueen Oulun Kärppien ja Porin Ässien kohtaaminen.
Tämä kaikki näkyy VR-videolla, jota Kärppä-pelaajat katsovat Ylen pyynnöstä.
Videolla oleva Pirkola on kuurosokea. Hän seuraa pelejä kahden viittomakielen tulkin avulla ja kertoo videolla, miten hän voi silti nauttia jääkiekko-ottelusta. Tulkit kertovat pelistä Pirkolalle muun muassa piirtämällä hänen selkäänsä kiekon liikettä.
Oulussa, Raksilan jäähallissa Aarne Pirkolan näkökulmaan on tutustumassa hänen fanittamansa Oulun Kärppien kapteeni ja seuraikoni Lasse Kukkonen.
Hän on kuullut Pirkolasta aiemmin, mutta videon sisältö on hänelle pelkkä mysteeri.
– On aika vaikeaa oikeastaan odottaa mitään. Hienoa päästä kokemaan tämä puoli, Kukkonen toteaa valmistautuessaan pukemaan VR-laseja katselua varten.
Kukkonen asettaa lasit sekä kuulokkeet päähänsä. Virtuaalinen matka Pirkolan kanssa voi alkaa.
Tulokas hiljentyy
Aarne Pirkolan nimi on tuttu myös joukkueen nuorelle tulokkaalle, eli maalivahti Justus Annuselle.
– Varmasti videolla tulee jotain sellaista, mitä ei itse osaa edes kuvitella. Odotan, että hän ei näe ihan samalla tavalla kuin minä. Sen takia on mielenkiintoista nähdä, miten hän kokee pelin.
Oulun Kärppien maalivahtikaksikkoon kuuluva Justus Annunen uskoo Aarne Pirkolan tuntevan katsomossa samanlaisia tunteita kuin pelaajat kentällä.Paulus Markkula / Yle
Annunen keskittyy hymyillen videon ääreen. Video alkaa, ja maalivahdin ilme vakavoituu. Hetken kuluttua Annunen riisuu lasit sekä kuulokkeet, ja hymy palaa hänen kasvoilleen.
– Hienoa, että hän pystyy seuraamaan peliä niin hyvin ja kokee samat tunteet kuin me esimerkiksi silloin, kun tulee maali.
Kokemus visuaalisuuden ulkopuolelta
– Oli kyllä huikea kokemus, Lasse Kukkonen toteaa välittömästi palatessaan virtuaalimaailmasta.
Kärppien kapteeni vaikuttaa aidosti yllättyneeltä viiden minuutin kokemuksen jälkeen.
– Tämä taas muistutti siitä, kuinka mahtavan lajin parissa olemme. Pystymme tuomaan hänellekin sisältöä elämään. Pirkonen kuitenkin pystyy saamaan irti niin monia tunnetiloja pelistä, Kukkonen kommentoi videota.
Ylen tekemä Aarne Pirkolan VR-kokemus veti Oulun Kärppien kapteenin Lasse Kukkosen hiljaiseksi.Ville Muikkula / Yle
Kukkonen näkee tämän olevan syy siihen, miksi jääkiekko on pysynyt suomalaisten lajisuosikkina vuosien ajan.
– Ottelusta voi aistia paljon eri asioita: kuten Aarne sanoi, hallilla pääsee tarpeeksi lähelle kaukaloa, jolloin pystyy haistamaan pelaajien hien.
Pirkolan tarinaan sukeltaminen laittoi kapteenin pohtimaan myös omaa työtään kaukalossa urheilullisena viihdyttäjänä.
– Kyllähän tämä avasi itsellä uusia ajattelumalleja. Ymmärsin, että pelissä on paljon sellaisia asioita, jotka ovat paikalle tulemisen arvoisia.
Pirkola inspiroi valmentajaa
Joukkueen päävalmentaja Mikko Mannerille Pirkolan tarina tuli tutuksi jo kesällä Ylen julkaiseman artikkelin kautta. Hän kertoo sen tuoneen inspiraatiota, kun uuden joukkueen harjoittelukausi oli alkamassa.
– Me halumme tuottaa kannattajillemme sellaisia elämyksiä, että he voisivat ottaa joukkueen omakseen.
Nyt on kuitenkin yhden kannattajan vuoro tarjota päävalmentajalle elämys, sillä Manner asettaa VR-lasit ja kuulokkeet valmiiksi videota varten.
Ympäristön aistii myös vaihtopenkille
Mikko Manner palaa VR-kokemuksestaan silmälasit huuruten takaisin Oulun Raksilaan. Mies on mykistynyt.
– Ei tätä osaa oikein sanoin kuvata.
VR-kokemuksen tekninen toteutus sai päävalmentaja Mikko Mannerilta suitsutusta. Paulus Markkula / Yle
Pirkolan kanssa vietetty hetki VR-lasien kautta saa päävalmentajan miettimään myös omaa tekemistään.
– On uskomattoman hienoa, että esimerkiksi Aarne pystyy nauttimaan tuollakin tavalla jääkiekosta ja samaistumaan meihin.
Päävalmentaja huomasi joidenkin Pirkolan kokemien tunnetilojen välittyvät miltei samalla tavalla myös vaihtopenkille.
– Tietenkin sen aistii, jos hallissa on hyvä tunnelma ja fanit elävät mukana. Itse on jotenkin niin kiinni pelihetkessä, että ympäristö ikään kuin pysähtyy pelin ajaksi, Manner pohtii.
Kemiläisen elokuvateatteri Kinopirtin aula oli torstain alkuillasta täynnä vannoutuneita Downton Abbey - eli DA-faneja. He olivat kokoontuneet kello viiden teelle juhlistamaan rakastamaansa sarjaa – ja tietysti sukeltamaan Downton Abbeyn maailmaan elokuvan ennakkoensi-illassa.
Vuolas fanivirta käy monessa muussakin suomalaisessa elokuvateatterissa torstain ennakkoensi-illan tai perjantain varsinaisen ensi-iltaesityksen alla. Ainakin kymmenkunta elokuvateatteria järjestää DA-faneille teekutsut suositun brittisarjan pohjalta tehdyn elokuvan kunniaksi.
Johanna ja Juha Åhman olivat pukeutuneet elokuvan teeman mukaisesti.Juuso Stoor / Yle
Downton Abbey seuraa Crawleyn aatelissuvun jäsenten ja heidän palvelijoidensa kohtaloita 1900-luvun alkupuolella. Sarjan on luonut ja käsikirjoittanut Julian Fellowes ja hän on käsikirjoittanut myös elokuvan. Elokuvan rooleissa nähdään samat näyttelijät kuin tv-sarjassakin. Suomessa sarjaa on voinut seurata Ylen kanavilla.
Tosifani ajoi toistasataa kilometriä
Kinopirtin omistajat Juha ja Johanna Åhman seisovat torstaina iltapäivällä kello viisi hovimestarin ja sisäkön asuissa tarjoilemassa teetä ja teeleipiä. Myös muu teatterin henkilökunta on pukeutunut teeman mukaisesti.
Yleisö on ottanut pukeutumishaasteen vastaan enemmän tai vähemmän. "Enemmän" joukkoon kuuluu Rovaniemeltä Kemiin eli toistasataa kilometriä elokuvan vuoksi ajanut Terhi Vanha, joka on tullut paikalle anoppinsa Reeta Willigin kanssa. Kumpikin on täysin Downton Abbeyn lumoissa ja sen näkee myös naisten olemuksesta. Pitsimekko, pitkät helmet ja hattu – ja posket innosta hehkuvina.
Tanssiaiset Downton Abbeyn hienostuneeseen tyyliin.Jaap Buitendijk / Focus Features
Terhi Vanha löysi sarjan vasta hiljattain, Reeta Willig oli hurahtanut siihen jo aiemmin.
– Kun katsoin sarjaa Ylen Areenasta, me pidimme Reetan kanssa aina jakson jälkeen palautekeskustelun, kävimme läpi tapahtumia, analysoimme näkemäämme ja pohdimme, mitä seuraavaksi tapahtuu, Terhi Vanha valottaa innostuksensa määrää.
TV-sarjan loppuminen oli Vanhalle kova paikka. Vertaistuki toiselta tosifanilta oli tarpeen.
– Reetta ymmärsi, että olin ihan rikki. Oli kamalaa luopua Downton Abbeyn maailmasta, oli kuin olisi joutunut hyvästelemään vanhan ystävän. Odotukset elokuvalle ovat kyllä kovat.
Kemissä elokuvan ennakkoensi-ilta on loppuunmyyty ja se on Kinopirtin yrittäjäpariskunnan mukaan todella harvinaista.
– Tosi kova aloitus on tällä elokuvalla, Juha Åhman huokaa yllättyneenä, mutta tietysti tyytyväisenä.
Teetä ja sconeseja
Downton Abbey -oheistapahtumien idean äiti on Kouvolan Kuusankoskella toimivan Studio 123:n teatteripäällikkö Elise Brandt. Hän on järjestänyt tapahtumia aiemminkin, muun muassa Harry Potter - ja Sormusten herra -elokuvien yhteyteen. Vannoutuneena DA-fanina Brandt halusi kehitellä jotain erityistä suosikkiaatelisistaan kertovan elokuvan yhteyteen ja niin syntyi ajatus teekutsujen pitämisestä Downton Abbeyn henkeen.
– Ensi-illan alla perjantaina nautimme teetä, sconeseja ja kurkkuleipiä ihan oikeaoppiseen pikkusormi pystyssä -tyyliin, Brandt heläyttää nauraen.
Yksi Downton Abbeyn voimahahmoista on Mr Carson, jota esittää Jim Carter.Jaap Buitendijk / Focus Features
Studio 123:n kaikki kolme salia esittävät ensi-illassa Downton Abbey -elokuvaa samaan aikaan. Paikkoja on lähes 330. Brittiläisen aatelissuvun ja palveluskunnan elämä kiinnostaa hämmästyttävän paljon.
– Ensimmäistä kertaa ainakin 25 vuoteen teatterissamme ensi-ilta on myyty loppuun jo kuukautta ennen.
Oheistapahtuma on levinnyt myös teatterin naapuriin; lähellä sijaitsevassa kartanoravintolassa voi jatkaa DA-hehkutusta elokuvan jälkeen – ja elokuvan henkeen.
DA-huuma yllätti Suomessa....
Suositun brittisarjan elokuvaversio sai maailman ensi-iltansa jo maanantaina ja Suomessa herraskartanon maailma avautuu valkokankaille torstaina ennakkoesityksellä ja perjantaina varsinaisena ensi-iltapäivänä. Elokuvan saama ennakkohuomio on yllättänyt jopa alan suuret toimijat.
Bio Rex Cinemas Oy:n toimitusjohtaja Aku Jaakkola kertoo, että näin valtavaa DA-huumaa ei osattu odottaa.
– Kesällä kyllä alkoi tulla merkkejä siitä, että tästä tulee iso leffa, mutta yllätys on ollut suoranaisen hypetyksen synty.
Bio Rex -ketjulla on juuri meneillään myyntijärjestelmän muutos ja siksi lippujen ennakkomyynti ei ole ollut mahdollista, mutta kiinnostus elokuvaa kohtaan on kuitenkin hyvin tiedossa.
Downton Abbey- eli DA fanit- odottavat elokuvan alkua.Juuso Stoor / Yle
Elokuvateatteriketju Finnkinossakin on seurattu lievästi hämmästyneinä DA:n kulkua yhdeksi vuoden isoimmista elokuvatapauksista.
Jo alkuviikosta ennakkolippuja oli myyty lähes 10 000 ja teattereihin on jo lisätty näytöksiä esimerkiksi ensimmäiseksi viikonlopuksi.
– Ennakkomyynti on ollut samaa luokkaa esimerkiksi Once upon a time in Hollywoodin, Leijonakuninkaan ja Mamma Mian toisen osan kanssa, kertoo myynti- ja markkinointijohtaja Kalle Peltola Finnkinosta.
.... ja maailmalla
Suosio on ollut suuri ympäri maailmaa; jo tv-sarja löi itsensä läpi erittäin laajasti. Sarjalla on ollut maailmassa noin 120 miljoonaa katsojaa 250 kielialueella ja sarja on kerännyt useita Bafta-, Emmy- ja Golden Globe -palkintoja.
Elokuvaversio jatkaa samoilla linjoilla. Esimerkiksi brittiläislehti Independentin mukaan suuri yhdysvaltalainen lipputoimisto Fandango kertoi Downton Abbeyn lippuja menneen kaupaksi ensimmäisenä ennakkomyyntipäivänä enemmän kuin minkään muun draaman tänä vuonna.
DA päihitti USA:ssakin esimerkiksi tänä vuonna julkaistun Quentin Tarantinon Once upon a time in Hollywoodin sekä viime vuoden hitin, Abba-elokuva Mamma Mia! Here we go again -elokuvan.
Teekutsuilla on tietysti teetä, teeleipiä ja marmeladia.Juuso Stoor / Yle
Mikä on Downton Abbeyn salaisuus?
Ylen kulttuuritoimittaja Jonni Aromaapohti sarjan suosion syytä vuonna 2016, kun tv-sarjan viimeinen kausi päättyi. Hän lienee löytänyt ainakin tärkeimmät tekijät.
– Downton Abbey on taiteellisen tiimin voimannäyte. Jokainen yksityiskohta on tarkkaan harkittu, Aromaa kirjoittaa.
Sarjassa näkyy lavastajan, pukusuunnittelijan, maskeeraajan ja rekvisitöörin tinkimättömyys.
– Sarjassa ei nähdä pieleen menneitä peruukkeja.
Aromaa muistuttaa myös roolittajan tekemästä suuresta työstä.
– Jokainen kivi on käännetty Britanniassa, jotta sarjaan on löydetty parhaat mahdolliset näyttelijät. Pitää olla särmää ja ulkonäköä.
Ilman hyvää tarinaa ei voi onnistua.
– Historiallisen draamasarjan käsikirjoittaminen on tarkkuutta vaativa laji. Meidän pitää kiittää Julian Fellowesia. Hän loi koko sarjan. Annetaan taputukset myös sarjan lukuisille ohjaajille, kirjoittaa Jonni Aromaa.
Presidentti Sauli Niinistön Ukrainan-vierailu jatkuu tänään muun muassa tapaamisella maan tuoreen pääministerin Oleksi Hontšarukin kanssa. Parlamentti valitsi Hontšarukin virkaansa vain pari viikkoa sitten.
Aamupäivällä Niinistö puhuu Kiovassa järjestettävässä Yalta European Strategy -konferenssissa. Hänen lisäkseen samassa tilaisuudessa puhuvat Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sekä Viron presidentti Kersti Kaljulaid.
Viralliset keskustelut presidentti Zelenskyin kanssa Niinistö kävi eilen.
Yalta European Strategy eli YES on ukrainalaisen suurliikemiehen ja hyväntekijän Viktor Pintshukin luomus. Järjestön ja sen vuotuisten konferenssien tarkoituksena on edistää Ukrainan yhdentymistä Eurooppaan ja muuhun maailmaan.
Ensimmäinen konferenssi järjestettiin nimensä mukaisesti Jaltan kaupungissa Krimin niemimaalla vuonna 2004. Kymmenen vuotta myöhemmin tapahtuma piti siirtää Kiovaan Venäjän vallattua Krimin ja liitettyä sen itseensä. Konferenssin teemana on tänä vuonna onnellisuus.
Presidentti Niinistön toisen vierailupäivän ohjelmassa Kiovassa ovat myös vierailu parlamentissa, seppeleenlasku tuntemattoman sotilaan haudalle sekä käynti neuvosto-Ukrainan 1930-luvun nälänhädän, holodomorin, muistomerkillä. Neuvostoliiton johdon aiheuttamassa katastrofissa kuoli miljoonia ukrainalaisia.
Ruotsin uusi ulkoministeri Ann Linde vierailee Suomessa tänään ja tapaa ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.). Sosiaalidemokraattien Linde nimitettiin ulkoministeriksi tiistaina.
Linde on toiminut Ruotsin nykyisessä hallituksessa ulkomaankauppaministerinä ja pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaavana ministerinä. Hän on aikaisemmin ollut myös EU-ministeri.
Samaa puoluetta edustava Margot Wallström erosi ulkoministerin tehtävästä hiljattain perhesyiden vuoksi. Hän toimi Ruotsin ulkoministerinä viisi vuotta.
Kesällä tulee juotua olutta. Samalla voi lukea niiden etiketeissa olevia tietoja, esimerkiksi tällaisia: Lapin kulta, valmistettu Lahdessa. Aura olut, ensimmäiset pullot valmistuivat Turun Linnankadulla vuonna 1885, valmistettu Lahdessa. Karhu Olut, siinähän luki ennen Porin olut, valmistettu Keravalla.
Niin sanottu lappilainen ja turkulainen olut valmistetaan Lahdessa samassa tehtaassa, mutta etiketeissä ei kerrota yhtään mitään lahtelaisuudesta.
Tämä olueiden valealkuperä tuli mieleeni, kun luin jotakin tyypillistä kirjoitusta, jossa kerrottiin huolestuneesti valeuutisista.
Valeuutinenhan on käsite, joka on paljolti korvannut huolen sananvapaudesta. Joskus menneisyydessä oltiin huolissaan kaikkien mahdollisuudesta ilmaista mielipiteitään. Nykyisin taas ollaan huolissaan pikemminkin siitä, että mielipiteet eivät aina pohjaa niin sanottuihin tosiasioihin, vaan saattavat olla myös esimerkiksi pahanlaatuista propagandaa. Samalla pohditaan, onko ihmisillä kykyä erottaa toisistaan tietoa ja valetta.
Mikä on totuus, siinäpä asiallinen kysymys. Kriittinen kansalainen voi toki kysyä, missä määrin niin sanotut “oikeat uutisetkaan” ovat “totta”.
Jos näitä “oikeita uutisia” alkaa todella tarkastella suurin piirtein samanveroisina tärkeinä seikkoina, on jo hyvin pitkällä valheen tiellä, aivan siitä huolimatta, että kaikki niissä sanotut asiat ehkä pitävätkin paikkansa.
Sitten on vielä sellaisiakin uutisia, joilla on totuuden kanssa tekemistä vain siteeksi, esimerkiksi olutpullojen etikettien tiedonantoja. Ne ovat “tuotteiden tarina”, eli markkinointia.
Yksityinen sektori on aina julkista edellä, ja se on siirtynyt totuuden jälkeisyyteen jo ajat sitten.
Siirtyminen totuuden jälkeiseen aikaan ei ole tapahtunut huomaamatta. Yksityinen sektori on aina julkista edellä, ja se on siirtynyt totuuden jälkeisyyteen jo ajat sitten. Nyt myös julkisen sektorin toimet muuttuvat kiinnostaviksi “tuotteiksi” ja“tarinoiksi” mainos- ja konsulttitoimistoissa. Tässä mielikuvamarkkinoinnissa totuus on vain eksoottinen mauste muiden joukossa.
Journalistit ja poliitikot puistelevat päätään valeuutisille, mutta samaan aikaan yhteiskunta on täynnä valehtelun ja propagandan kouluja, joilla on tällaisia nimiä: mainostoimisto, konsulttitoimisto, brändiasiantuntija, henkilöbrändäyskurssi, tuotteen tarinallistamisen akatemia. Niistä valmistuvat ovat menestyneitä ja hyvin palkattuja.
Samat poliitikot, jotka haluavat taistella valeuutisia vastaan tilaavat vaalien alla mainostoimistosta itsensä henkilöbrändäystä. Siellä oluen ja kolajuomien alkuperää työkseen hämärtävät konsultit alkavat hetkeksi myymään ihmistä. He opettavat poliitikkoa, mitä uutisia pitää puhua ja miten, mistä taas vaieta.
Poliitikko tai julkisuuden henkilö on tuote muiden joukossa, hänellä on “taiten luotu imago”.
Ukrainassa valittiin presidentiksi henkilö, jonka tärkein ansio oli, että hän on esittänyt presidenttiä televisiossa. Tässä Ukraina seuraa Yhdysvaltoja, maailman mahtavinta maata, jonka presidentin aikaisempi ammatti on itsensä esittäminen televisiossa. Tai Suomea, jossa valittiin mainio tv-humoristi ei edes presidentiksi vaan piispaksi.
Mutta: pitäisikö jonkin tarinan tai imagon olla paitsi suosittu ja hyvin myyvä myös totta? Ja missä tosille tarinoille on tilaa systeemissä, joka perustuu miellyttämiseen ja suosioon. Meidänhän pitäisi ymmärtää ja ratkaista vaikeita ongelmia, joita en tässä ryhdy luettelemaan.
Niiden ratkaisut eivät varmasti tule olemaan kovin suosittuja. Ja siksi niitä ei taida tullakaan.
Janne Saarikivi
Kirjoittaja on suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori ja todennäköisesti eri mieltä kanssasi.
Turun poliisi on kertonut lisää Turun Härkämäessä sunnuntaina tapahtuneesta henkirikoksesta.
Poliisin mukaan Härkämäessä murhattiin 34-vuotias mies sunnuntai-illalla yksityisasunnossa. Tutkinnallisista syistä poliisi ei paljasta rikoksen tekotapaa tai motiivia. Mieheen oli kuitenkin poliisin mukaan kohdistettu vakavaa ulkoista väkivaltaa.
Varsinais-Suomen käräjäoikeus vangitsi torstaina neljä ihmistä murhasta epäiltynä. Heistä kaksi on miehiä ja kaksi naisia. Poliisi otti epäillyt kiinni jo sunnuntain ja maanantain välisenä yönä.
Rikoksen selvitystyö jatkuu kuulusteluilla sekä rikosteknisellä ja oikeuslääketieteellisellä tutkinnalla.
Suunta on hälyttävä, sanoo Matkahuollon toimitusjohtaja Janne Jakola Aamu-tv:n haastattelussa perjantaina.
– Jos joku toimija markkinoilla lähtee työehtoshoppailemaan isolla kädellä, heijastusvaikutukset voivat olla todella mittavat. Auto- ja kuljetusalalla, tavaraliikennealalla ja linja-autonkuljettajissa on kymmenen prosenttia koko Suomen työvoimasta. Tämä ei ole mikään pikkuasia, sanoo Jakola.
Työehtoshoppailu ei innosta
Matkahuollon ja PostNordin mukaan Postin toimet lisäävät paineita valmiiksi kovassa kilpailutilanteessa. Pakettijakelijat eivät ole vielä harkinneet edullisempaan työehtosopimukseen siirtymisestä.
– Ei olla kertaakaan mietitty työehtoshoppailua. Tämä tuli siinä mielessä yllätyksenä itselle – ja jopa järkytyksenä, sanoo Matkahuollon Jakola.
Jakolan mukaan työvoimakustannukset muodostavat tällä hetkellä 40 prosenttia Matkahuollon kustannuksista.
PostNordin toimitusjohtaja Johanna Starck ei innostu työehtoshoppailusta, mutta ei täysin sitä tyrmääkään.
– Jos tälle linjalle lähdetään, niin kyllähän se aiheuttaa meille kovat paineet vetää jostain säästöjä. Se on eri asia, ovatko ne sitten samat keinot [kuin Postilla] vai jotain muuta, sanoo Starck Aamu-tv:n haastattelussa.
PostNordin toimitusjohtaja Johanna Starck ihmettelee Postin väitettä siitä, että kilpailijoilla olisi käytössä edullisempi työehtosopimus kuin Postilla nyt.
– Meidän lajitteluterminaaleissa noudatetaan työehtosopimusta, joka on jo nyt valmiiksi korkeampi kuin Postilla tällä hetkellä, eli auto- ja kuljetusalan työehtosopimus, sanoo Starck.
Myös Matkahuollon toimitusjohtaja Janne Jakola ihmettelee Postin väitettä kilpailijoiden halvemmista työehtosopimuksista. Hän viittaa PAU:n julkisuudessa kertomaan postinlajittelijoiden 2 100 euron keskipalkkaan.
– Eli se ero on 37 prosenttia meidän muiden alan toimijoiden tappioksi, vaikka me toimitaan samoilla markkinoilla, sanoo Jakola.
Starck kertoo ymmärtävänsä Postin hankalaa tilannetta, joka osaksi johtuu lain määräämästä kirjepostin jakeluvelvoitteesta. Hänen mukaansa Posti tarvitsee kirjepostin jakelussa valtion tukea, mutta pakettijakelu tulisi pitää sen ulkopuolella, ettei kilpailu vääristy.
