Vaasassa torstaina iltapäivällä palaneen kerrostalon palonsyyntutkinta on käynnissä. Pohjanmaan poliisi suorittaa tutkintaa palopaikalla.

Poliisin mukaan palon syttymissyy on vielä epäselvä, mutta asiassa ei epäillä rikosta.

Poliisi on saanut vihjeitä paloon liittyen, mutta kaipaa edelleen havaintoja, kuvia tai videoita osoitteeseen vihjeet.pohjanmaa@poliisi.fi. Niitä kaivataan etenkin ajalta ennen pelastuslaitoksen saapumista paikalle.

Paloalue eristetty

Perjantaiaamuna pelastuslaitos oli paikalla varmistamassa aluetta ja keräämässä sammustuskalustoa pois.

Kuningattarenpolulla palanut kolmikerroksinen talo on ympäröity pelastuslaitoksen eristysnauhalla ja alueella liikkuminen on kielletty.

– Eristetyllä alueella voi olla esimerkiksi irtonaisia osia, jotka aiheuttavat vaaraa, sanoo Pohjanmaan pelastuslaitoksen paloesimies Esa Mäki.

Poliisin mukaan tulipalo oli saanut alkunsa talon ulkopuolella, asunnon terassilta ja lähtenyt leviämään seiniä pitkin välikattoon. 17 asunnon talo tuhoutui palossa täysin. Asukkaita talossa oli 24.

Apua asukkaille

Suomen punaisen ristin Vaasan suomalainen osasto hälytettiin torstaina iltapäivällä mukaan auttamaan tulipalossa kotinsa menettäneitä perheitä. Pyyntö tuli sosiaalipäivystyksestä.

Asuntoja palaneessa talossa oli lähes kaksi kymmentä. SPR:n mukaan perheet olivat enimmäkseen aikuistalouksia.

– Sosiaalipäivystyksestä soiteltiin talon asukkaille ja varmistettiin, että kaikki olivat saaneet tiedon tapahtuneesta, suomalaisen osaston puheenjohtaja Kristiina Brisk-Mosander sanoo.

Palaneen talon asunnoista ei päässyt hakemaan mitään omaisuutta, joten heti torstaina SPR:n koulutetut vapaaehtoiset kävivät kaupassa hakemassa evakuoiduille perustarvikkeita.

– Meillä on ohjeellinen ostoslista siitä, mitä ostetaan apua tarvitseville ensihätään. Osa ihmisistä oli ilman takkia tai kenkiä, ja nyt jokainen on saanut vaihtovaatteet ja esimerkiksi hygieniatuotteita, Brisk-Mosander sanoo.

Ostoksia jatketaan perheiden kanssa vielä tänään. Brisk-Mosander kertoo, että rahat tulevat SPR:n katastrofirahastosta.

– Voin sanoa, että eilen käytettiin suunnilleen osastomme viime viikolla keräämän Nälkäpäivä-keräyksen tuoton verran rahaa. Todennäköisesti katastrofirahastosta palautuu Vaasaan nyt enemmän kuin mitä osastomme keräsi, Brisk-Mosander arvioi.

Varsinaisen henkisen kriisiavun järjestää tulipalossa kotinsa menettäneille joku muu taho kuin SPR:n suomalainen osasto. Vapaaehtoiset on kuitenkin koulutettu myös henkiseen tukeen ja jos joku haluaa esimerkiksi ostoksia tehdessä jutella tapahtuneesta, häntä kuunnellaan ja tarvittaessa henkilö ohjataan oikeanlaisen avun piiriin.

Yksityisten tahojen järjestämien keräysten suhteen Brisk-Mosander toteaa, että niissä on huolehdittava huolellisesta avun koordinoinnista.

– Hyvä, että halutaan auttaa. Nämä ihmiset ovat kuitenkin jo kokeneet kriisin, on huolehdittava, että he saavat juuri sitä apua, mitä tarvitsevat. Ei esimerkiksi niin, että aikuiset saavat lastenvaatteita tai joku perhe viisi kahvinkeitintä, Brisk-Mosander muistuttaa.

Vanhan Vaasan kerrostalopalo työllistää palokuntaa vielä pitkään –"Käytiin sammuttamassa yksi palopesäke hetki sitten"

Yksi vietiin sairaalaan kerrostalopalosta Vaasassa – poliisi toivoo kuvia ja videoita palopaikalta

Hovioikeus on lieventänyt kouvolalaisen perhekodin työntekijälle pahoinpitelystä annettua tuomiota.

Kymenlaakson käräjäoikeus tuomitsi naisen viime joulukuussa pahoinpitelystä. Oikeuden mukaan nainen oli syksyllä 2017 tehnyt ruumiillista väkivaltaa tekoaikaan 4-vuotiaalle lapselle.

Työntekijä oli ottanut lasta käsivarresta kiinni ja repinyt tämän alas portaita. Tämän jälkeen hän oli riisunut lapsen vaatteet kovakouraisesti, jotta saisi tämän suihkuun. Lapsi oli itkenyt tilanteessa ja hänelle oli aiheutunut teosta punoitusta käteen vähäksi aikaa.

Käräjäoikeus tuomitsi naiselle 30 päiväsakkoa pahoinpitelystä. Lisäksi hänet velvoitettiin maksamaan lapselle vahingonkorvausta kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta 100 euroa. Lisäksi hänet velvoitettiin maksamaan 80 euroa rikosuhrimaksua.

Hovioikeus katsoi, että tapauksessa on kyse lievästä pahoinpitelystä, ja poisti naisen maksettavaksi määrätyn rikosuhrimaksun.

Turun yliopiston uusiin diplomi-insinöörikoulutuksiin tulee ensi syksynä yhteensä sata opiskelijapaikkaa.

Sekä konetekniikan että materiaalitekniikan koulutuksen alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa otetaan opiskelemaan 40 opiskelijaa, eli yhteensä kumpaankin koulutukseen 80 opiskelijaa. Lisäksi vain ylempää korkeakoulututkintoa otetaan opiskelemaan pohjakoulutuksen omaavia opiskelijoita kumpaankin koulutukseen 10, eli yhteensä 20 opiskelijaa, kerrotaan yliopiston tiedotteessa.

Samalla yliopiston mukaan aloituspaikkamäärä nousee myös vanhoissa tekniikan koulutuksissa. Yhteensä tekniikan diplomi-insinöörikoulutuksiin otetaan ensi vuonna 273 opiskelijaa.

Turun yliopistolle myönnettiin uudet koulutusvastuut kone- ja materiaalitekniikan diplomi-insinöörikoulutuksissa tänä kesänä. Viime viikolla yliopisto kertoi, että uusien diplomi-insinöörien professuurihaku oli äärimmäisen suosittu. Hakijoita oli peräti 165 ja avoinna olevia professori- tai apulaisprofessori paikkoja 2–4.

– Hakijoiden lukumäärä on poikkeuksellisen suuri. Joukossa on sekä kotimaisia että kansainvälisiä vahvoja hakijoita. Turun yliopiston hyvällä menestyksellä kansainvälisissä arvioinneissa on varmasti vaikutusta asiaan, Teknologiakampus Turun johtaja, professori Mika Hannula sanoo tiedotteessa.

Lue lisää:

Turun yliopiston uusia DI-professuureja haki 165 henkilöä – paikkoja tarjolla aluksi enintään neljälle

Turun yliopistolle kone- ja materiaalitekniikan diplomi-insinöörikoulutukset 2020 – vastataan alueen DI-pulaan

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten toimitusjohtaja Timo Saksela esittää yt-neuvottelujen aloittamista. Yt-neuvottelut koskisivat koko Eksoten henkilöstöä.

Yt-neuvottelut saattavat johtaa henkilöstövähennyksiin.

Syynä ovat säästötarpeet. Eksoten tulos painumassa tänä vuonna merkittävästi tappiolliseksi.

Syyskuun ennusteen mukaan koko vuoden alijäämä on suuruudeltaan 6,7 miljoonaa euroa. Eksotessa on tehty talouden tasapainotustoimia, mutta ne eivät ole riittäneet.

Tilanne ei ole helpottumassa tulevaisuudessa. Etelä-Karjalan väestön palvelutarve kasvaa ja kustannusten nousupainotteiseen tilanteeseen ole odotettavissa nopeaa käännettä.

Säästöjen taustalla omistajakuntien huono talous

Eksoten hallitus käsittelee Sakselan esitystä yt-neuvottelujen aloittamisesta ensi viikolla. Esityksen mukaan tarkoitus on käydä läpi koko organisaatiorakenne, palveluverkko, sopimukset, toimitilat, hankkeet, projektit ja tukipalvelut ja etsiä näistä säästökohteita.

Eksote saattaa joutua tehostamaan palveluverkkoaan. Keinot tarkentuvat myöhemmin.

Eksote talouteen on tehtävä noin yhdeksän miljoonan euron sopeuttamistoimenpiteet lähivuosina toimintaedellytysten turvaamiseksi. Säästötavoitteiden taustalla on myös omistajakuntien huono taloustilanne.

Eksoten henkilöstövähennystarpeen lopullinen määrä täsmentyy säästökohteiden kartoituksen myötä. Vähennystarve voi olla noin 200 henkilötyövuoden kustannuksia vastaava määrä.

Eksote on Etelä-Karjalan suurin työnantaja. Sen palveluksessa on noin 5000 työntekijää.

Opastekylttiä toisen perään, uutta ja vanhaa: lattialla pystyssä, kiinni seinässä ja roikkumassa katosta.

Redi on itseasiassa opasteiden viidakko, mutta tietoa niistä on vaikea löytää. Tästä keskusteltiin runsaasti vuosi sitten, kun ihmiset eivät vain löytäneet Rediin.

• Lue lisää: Redin asiakkaat listasivat keinoja, joilla vaikeuksissa rämpivä kauppakeskus voitaisiin pelastaa – näin Redi vastaa

Lattian mustilla pahvisilla pystypyloneilla, eli karttatauluilla, testataan parin viikon kuluttua saapuvien varsinaisten opasteiden oikeita paikkoja, jotta ne olisivat juuri siellä, missä ihmisvirrat lipuvat. Kauppakeskuksessa ensi kertaa käyvälle ei kuitenkaan hahmotu, mikä missäkin sijaitsee.

Toimittajalla on tehtävälista, joka hänen pitää Redissä suorittaa: kauppakeskuksesta pitää etsiä muun muassa Kalasataman Vapaakaupungin Olohuone, kaydä apteekissa sekä löytää lastenhoitohuone.

Mutta aivan aluksi pitäisi löytää info-piste. Sinne on sovittu tapaaminen kauppakeskusjohtaja Aleksi Salmisen kanssa tietyllä kellonlyömällä.

Paikkaa ei kuitenkaan löydy 1. kerroksesta, eikä sitä löydy opasteistakaan. Soittamalla selviää, että Redissä onkin kaksi rakennusta, ja kauppakeskusjohtaja on siinä toisessa rakennuksessa, kuten info-pistekin.

– Tämä on tarkoituksella erilainen kauppakeskus. Tehdessä ideana oli, että päästään irti tietynlaisesta kauppakeskusformaatista, tavasta jolla niitä on aina rakennettu, Salminen kertoo.

Miten menee, Redi?

Syyskuun lopussa vietettiin Redin yksivuotissyntymäpäivää.

Tuon ensimmäisen vuoden aikana matkasta on tipahtanut runsaat kymmenen liikettä, toisaalta virtaa on ollut myös toiseen suuntaan. Kauppakeskuksen pomon Aleksi Salmisen mukaan sisääntulijoita on ollut vähän vähemmän kuin poislähtijöitä, vaikkakin pari isoa vuokralaista on puolen vuoden sisään saatu taloon.

• Lue lisää: Redissä on lopettanut puolen vuoden aikana kymmenkunta liikettä, sanoo uusi kauppakeskuspomo – mutta "pahin syöksykierre on nyt ohi"

Maailmalla kauppakeskukset ovat muutoksen kourissa.

Salmisen mukaan vaatekaupat haluavat takaisin ihmisten joukkoon, suurten kaupunkien kivijalkoihin, ja kauppakeskusrakennuksista on muovautunut Outlet-paikkoja – eräänlaisia pysyviä alennusmyyntikauppoja. Näin on käymässä esimerkiksi New Yorkissa.

Suomalaiset toisaalta näyttävät tekevän vaateostoksiaan yhä enemmän ruokakauppareissuillaan. Yllämme on vaatteita ja kenkiä, jotka on hankittu enimmäkseen K- ja S-ketjujen marketeista sekä Tokmannilta.

Pääkaupunkiseudulla Stockmann kiilasi niukin naukin Prisman ohi suosituimpana vaatekauppana. Tästä Kaupan liiton tekemästä selvityksestä uutisoitiin keväällä 2019 laajasti eri medioissa.

Kylttiviidakosta pyritään nyt eroon

Palautetta tulee paitsi opasteista, myös yleisestä viihtyvyydestä: siitä miltä kauppakeskus tuntuu ja näyttää. Aleksi Salminen kertoo, että paljon on pyydetty viherkasveja ja lisää penkkejä, joille istahtaa, jos väsähtää.

– Näihin me vastaamme vuonna 2020, kun kehitämme konseptiamme viihtyisämmäksi ja eloisammaksi.

Ja tosiaan, ne opasteet...

Erinomaisesta suuntavaistosta on apua siinä vaiheessa, kun pitää löytää takaisin esimerkiksi parkkihalliin – Redin parkkihalli muuten valittiin vastikään Euroopan parhaaksi parkkihalliksi, muun muassa siksi, että siellä on runsaasti latauspisteitä sähköautoille, peräti 227 kappaletta – mutta opasteiden tulkintaan suuntavaistosta ei ole mitään apua.

Mutta miten kutsuva on Redi?

Kohtuullisen lähelle Kalasatamaa on valmistumassa Pasilan uusi asuin- ja kauppakeskittymä Tripla, eikä Helsingin keskustakaan pitkän matkan päässä ole.

– Meillä on valttina sijaintimme Kalasatamassa, ja itse kalasatamalaiset. Tämä kaupunginosahan kasvaa ja kehittyy kaiken aikaa, ja täällä asuvat muodostavat oman vahvan yhteisönsä, kuin pienen kylän, ison kaupungin keskellä.

Rediä on verrattu italialaiseen kaupunkiin sokkeloisuudellaan – mutta kauppakeskusjohtajalla on omat vertauskuvansa.

– Olemme kalasatamalaisille kuin olohuone, ja itse ajattelen tätä enemmänkin temmellyskenttänä kuin kauppakeskuksena, Salminen naurahtaa.

Toden totta. Temmellyskenttä on osuva kuvaus, juuri tutkimusmatkailijalle sopiva. Ostoslistan kanssa suunnistavalla sen sijaan voi nousta otsalle hikikarpaloita turhautumisesta.

Aiheesta voi keskustella perjantaina 4.10. kello 21:een saakka.

Lammas määkii. Nuotion savu menee silmiin. Vauras emäntä rehentelee pronssikoruillaan. Kilpi ja keihäs nojaavat talon seinään. Niiden pitää olla juuri siinä, koska milloinkaan ei tiedä, kuka hyökkää.

Menossa on Rautakausi eläväksi –valokuvatapahtuma Euran Härkänummen viikinkikylässä.

– Nämä tapahtumat aloitettiin Luistarin kalmiston nettisivuhankkeen yhteydessä, arkeologi Ulla Moilanen kertoo. –Mietimme Heli Etu-Sihvolan kanssa, että tarvitsemme uudenlaisia kuvia rautakaudesta. Pelkät arkeologiset löydöt ovat aika vaikeita ymmärtää. Niitä voi olla vaikea yhdistää ihmisten elämään silloin tuhat vuotta sitten.

Paikalle päätynyt ulkopuolinen joutuisi miettimään, onko hän kenties päätynyt teleportin kautta menneisyyteen. Paikkakunnalla on jo parinkymmenen vuoden ajan harrastettu aktiivisesti historian elävöittämistä. Kokeneet harrastajat saavat kaiken näyttämään sellaiselta, kuin se tuhat vuotta sitten hyvin todennäköisesti olisi voinut olla.

.

Suomessa on nelisenkymmentä ryhmää tai yhdistystä, jotka harrastavat historian elävöittämistä. Aikajana menee aina kivikaudesta toisen maailmansodan historiaan.

Historian elävöittäjät pyrkivät ennallistamaan kohteena olevan aikakauden elämää. Mennyttä aikaa lähestytään monesta eri kulmasta. Vanhoja taistelutaitoja, käsitöitä, muinaistekniikoita, tanssia, sepäntaitoja, turnajaisia, arjen elävöittämistä, laivanrakennusta, oluenpanoa.

Yksi Ulla Moilasen rautakausikuvista osallistui äskettäin Tieteellisten Seurain valtuuskunnan tiedevalokuvakilpailuun.

– Valitsin sinne yhden otoksen, jossa kuvattiin kognitiitivista arkeologiaa eli sitä miten tutkitaan muinaisen mielen sisältöä. Sitä, mitä ihmiset ovat ajatelleet ja millä tavalla.

Kuva Noiat noitui kyyt kiroili sai kunniamaininnan ja oli myös yleisön suosikki.

– Se kertoo minun mielestäni siitä, että ihmiset tykkäävät historian – myös rautakauden – elävöittämisestä, sanoo Ulla Moilanen.

Lue lisää aiheesta:

Muinaisaikaan-tapahtuma

Metallinetsijät löysivät tuhat vuotta vanhan miekan – Paikalta paljastui laaja viikinkiaikainen kalmisto Hämeen Suontaka paljastui historian aarreaitaksi

Arkeologi vahtii, ettei kaivinkone kajoa rikollisten tai itsemurhan tehneiden hautoihin

Harrastajat löysivät tuhat vuotta vanhoja koruja Urjalasta

Piskuisella Petäjävedellä on aloitettu taistelu vesipulaa vastaan. Kuntalaiset joutuvat rajoittamaan vedenkäyttöä vessanvetämistä ja suihkussa käyntiä myöten, sillä kunnan suurin vedenottamo on jouduttu sulkemaan. Tilanne koskee noin 2 100 asukasta.

Se suljettiin, kun rankkasateiden seurauksena vedenottamoon pääsi maaperän epäpuhtauksia. Jäljellä olevien vedenottamoiden puhti taas ei välttämättä riitä, jos vettä kovin lotrataan – pohjavedet kun ovat ennätyksellisen vähäiset.

Siispä vettä säännöstellään kovalla kädellä.

– Tämä on varmasti yllättänyt kuntalaiset, onhan kyseessä ennenkuulumaton tilanne, toteaa Petäjäveden kunnanjohtaja Eero Vainio.

Kuntalaiset ovat kukin tahollaan ryhtyneet vedensäästötalkoisiin, sillä jokaisen pitäisi puolittaa vedenkäyttönsä, jotta tilanne saataisiin pidettyä hallinnassa. Petäjäkallion päiväkodissa lapsille on annettu käyttöön kosteuspyyhkeitä, eikä pikku käsiä pestäkään enää niin usein kuin lapset ovat tottuneet.

Päiväkodin johtaja Saara Heikkisen mukaan kaikki on toistaiseksi sujunut mukavasti. Hän on seurannut myös päiväkodin keittiön pärjäämistä.

– Meillä on kertakäyttöastiat, ja kaikki ylimääräinen vedenkäyttö on keittiössä ja siivouksessa minimoitu, hän toteaa.

Kunnanjohtaja Vainion mukaan kunta järjestää ruoka- ja juomaveden jakoa kolmessa jakelupisteessä. Syömiseen ja juomiseen tarvittava vesi pitäisi hakea niistä pisteistä, ellei ole esimerkiksi iän tai sairauden puolesta estynyt. Silloin hanavettä voi toki käyttää.

Petäjävetinen Kerttu Karppinen on hakemassa vettä kotiinsa vesipisteeltä kanistereilla, ja kertoo tilanteen olevan hankala.

– Vedenkulutuksen puolittaminen tuntuu arjessa ihan mahdottomalta, Karppinen sanoo.

Suihkukäyntejä on jo jätetty välistä, ja perhe pääsee tarpeen vaatiessa Jyväskylään yökyläilemään. Kerttu Karppisesta tuntuu kamalalta ajatella vanhuksien ja sairaiden tilanteita, kun vettä täytyy hakea erikseen.

Jos kuntalaiset sortuvat hamstraamaan vettä hanasta, vesipula voi pahentua. Kaikenlaista ylimääräistä veden holvaamista on siis ehdottomasti vältettävä. Entä jos vesi loppuukin kesken?

– Se tuntuu hurjalta. En osaa muuta sanoa, Karppinen sanoo.

Kuiva käristyskesä ja sen jatko-osa

Kunnanjohtaja Eero Vainion mukaan Petäjäveden erikoistilanne johtuu vuoden 2018 käristävän kuivasta kesästä. Myös tämän vuoden kesä oli kuiva, ja sen tähden pohjaveden pinta on todella alhaalla. Vainio mainitsee myös ilmastonmuutoksen taustasyyksi tilanteeseen ja kuiviin kesiin.

Vuoden 2018 kesän vaikutus tiedostettiin valtakunnallisesti, sillä Vesilaitosyhdistys teki kyseisen kesän jälkeen kyselyn kuivuuden vaikutuksista vesihuoltolaitoksissa.

Raportin mukaan valtaosalle kyselyyn osallistuneista vesilaitoksista ja niiden asiakkaista kesän 2018 kuivuus ei aiheuttanut mitään vaikutuksia. Vesilaitokset pitävät kuitenkin tarpeellisena parantaa kuivuuskausiin varautumista muun muassa siksi, että ilmastonmuutos tulee lisäämään niitä (Vesilaitosyhdistys).

Kaikilla kyselyyn vastanneilla oli yksi tai useampia keinoja varmistaa vedenhankinta, jos kriisi iskee. Tosin esimerkiksi Petäjäveden tapauksessa muista vedenottamoista ei ole iloa, jos pohjavesi kerta kaikkiaan loppuu kesken.

Petäjävedellä asuva Eeva Salmijärvi miettii, miten poikkeustilanne vaikuttaa lapsiperheissä – Salmijärvellä kun on itselläänkin lapsenlapsenlapsia.

– Pyykkiä tulee paljon, ja on alinomaa pestävää, kun on pieniä naperoita, hän miettii.

Omalle kohdalleen ei Salmijärvi osannut vesikriisiä ennustaa eikä uskoa. Hyvää vettä kun on aina riittänyt tarpeeksi. Nyt Salmijärvellä on vessan huuhtomista varten kerättynä sadevettä, ja aamulla hän kävi uimassa.

Mitä jos vesi loppuu varaottimoistakin?

– Sitten on paha tilanne. Ajattelen, että minä selviän, mutta edelleen ajattelen niitä muita. Sekä meitä vanhoja, että lapsia, Salmijärvi kertoo.

Sadetta tilauksessa

Petäjävesi ei mittele kuivuuden kanssa yksin, vaikka samanlaista poikkeustilannetta ei tiettävästi ole muualla. Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskuksesta kertoo, että pohjavesien ja järvivesien pinta on alhainen Keski-Suomen lisäksi Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Hämeessä.

– Nyt on tullut aika reippaasti vettä näilläkin alueilla, mutta lisää tarvittaisiin. Syksyn sateet saisivat tulla tasaisesti ja talvi saisi tulla myöhään, että tilanne paranisi, Vehviläinen toteaa.

Räntäsateita ja rankkasateita on siis lupa toivoa, mutta pysyvä lumi saisi odottaa itseään tovin. Jos talvi tulee kovin aikaisin eikä lumi sula, voi pohjavesien täyttyminen pysähtyä.

Pahimmassa tapauksessa Petäjäveden kaltaisessa tapauksessa vesipula voi jatkua talven yli, ja Vehviläinen kehottaa varautumaan tilanteeseen.

– Kunta päättää sitten toimistaan, mutta jostainhan vettä on saatava ihmisille, Vehviläinen toteaa.

Tyystin synkkyyteen ei vielä kannata vaipua. Pohjavesialueen ennustetta juuri Petäjävedelle ei ole, mutta lähialueiden perusteella Vehviläinen arvelee, että tilanne tulee todennäköisesti hieman paranemaan. Vaikka Vehviläinen muistelee veden niukkuutta ja kuivuutta olleen samalla alueella vuosikymmen aikaisemminkin, on tilanne nyt harvinaisempi.

– Jos grafiikkani pitää paikkansa, vedenpinta ei ole koskaan ollut näin alhaalla vuosien 1974–2018 välisessä tarkastelujaksossa. Siellä ollaan jonkinnäköisessä kuivuusennätyksessä pohjavesien osalta, Vehviläinen tulkitsee.

Petäjäveden kunnanjohtaja Eero Vainio antaa pyynnöstä käytännön vinkkejä kuntalaisille veden säästämiseen.

– Vessanpönttöä ei kannata vetää joka kerta, vaan vähentää vetämistä tai käyttää kantovettä pöntön huuhteluun. Voi käydä pissalla pihalla, tai jos on pieniä lapsia, käyttää kosteuspyyhkeitä pyllyn pyyhkimiseen veden sijaan, Vainio toteaa.

Lisäksi hän listaa veden juoksuttamisen hanasta pienellä teholla täysillä lorottamisen sijaan. Kaikkia vinkkejä on kunnanjohtaja joutunut käyttämään viimeisen vuorokauden aikana itsekin.

– Tässä huomaa sen, että me suomalaiset lotraamme vettä hyvinkin paljon, hän toteaa.

Kunnalla on hihassaan myös ässä tilanteen hoitamiseen: yleinen sauna aiotaan avata kaikkien käyttöön, jotta kuntalaiset voivat peseytyä. Muita vastaavia ideoita kerätään lisää.

– Erittäin tärkeää olisi jokaisen kuntalaisen ymmärtää, että tämä ei ole mikään vitsi eikä nyt pelleillä. Vettä ei myöskään pidä hamstrata, se on kaikista huonoin asia, Vainio sanoo.

Kuten hydrologi Vehviläinen, myös Vainio kehottaa varautumaan kuivuuden jatkumiseen.

– Silloin tilanne saattaa muuttua hankalammaksi. Sekään ei ole mahdotonta.

Korjaus 4.10.2019 klo 15:28: korjattu jutusta muoto "Kunnan noin 4000 asukasta" muotoon "Kuntalaiset" ilman lukumäärettä, ja lisätty tilanteen koskevan noin 2100 ihmistä.

Kainuun sote lähtee hakemaan säästöjä yhteistoimintamenettelyn (Kainuun Sanomat) kautta. Yhtymähallitus päättää yt-neuvotteluiden aloittamisesta kokouksessaan 9. lokakuuta.

Tämän vuoden aikana Kainuun sotella on tehty jo 200 000 euron säästöt henkilöstokuluissa muun muassa lomarahojen vaihtamisella vapaiksi. Koko henkilöstöä koskevilla yt-neuvotteluilla haetaan vielä kahden miljoonan euron säästöjä.

– Uuden sairaalankin myötä tavoitellaan pienempää henkilöstömäärää. Meillä on käynnissä laskelmat siitä, kuinka paljon jokaisessa yksikössä tarvitaan henkilöstöä. Tavoite on, että tilanteeseen saadaan ratkaisu vielä tämän vuoden puolella, Kainuun sote-kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto kertoo.

Ahopellon mukaan yt-neuvotteluissa kaikki keinot ovat käytössä, eli myös irtisanomiset ja lomautukset ovat mahdollisia.

Johto kärsii luottamuspulasta

Kainuun kunnat tiedottivat torstaina pyytävänsä sote-hallitusta kutsumaan ylimääräisen soten yhtymävaltuuston koolle johtajan luottamuspulan vuoksi. Pyynnön taustalla on soten taloudessa, johtamisjärjestelmässä, palveluissa sekä kuntien ja soten rajapinnoissa todetut ongelmat.

– Tämän suuntaista epäluottamusta olen aistinut jo ainakin tämän syksyn ajan. Eikä tämä ihan aiheetonta ole, sanoo Kainuun soten vs. terveysjohtaja Kristiina Kananen.

– Kun talous lähti kääntymään huonompaan suuntaan, lähtivät kritiikki ja keskustelut johtajan ympärillä käyntiin. Ne ovat tiivistyneet viime kuukausien ja vuoden aikana, Kainuun soten yhtymähallituksen puheenjohtaja Tapani Kemppainen jatkaa.

Kananen ja Kemppainen ovat yhtä mieltä siitä, etteivät luottamuspula ja muut sote-hallinnon keskenäiset ongelmat ole vaikuttaneet soten työntekijöihin, asiakkaisiin tai soten päätöksentekoon.

– Tietenkin jotain epätietoisuutta voi työntekijöillä olla, mutta heillä on niin korkea työmoraali, että ihmiset hoidetaan kunnolla loppuun asti, Kananen vakuuttaa.

– Olemme pyrkineet tekemään muun muassa säästöpäätöksiä koko tämän vuoden ajan ja nämä keskustelut kuntien ja soten välillä on jätetty taustalle. Toki se puhuttaa hallituksen jäsenten keskuudessa, Kemppainen sanoo.

Luottamuspulaa Kainuun sote-kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto ei kommentoi.

Palvelujen tarve kasvaa, koska väki ikääntyy

Sosiaali- ja terveysalan talousongelmien selvittämiseksi vaaditaan Kainuun soten yhtymähallituksen puheenjohtaja Tapani Kemppaisen mukaan isoja ratkaisuja.

– Meillä on pieni kansa, päivystävä sairaala, harva asutus, paljon sairastava ja ikääntyvä väestö, joten olemme aika hankalan yhtälön edessä. Päätöksiä pitää pystyä tekemään niin kunta, maakunta kuin valtiovallan tasolla siitä, millä tavalla palvelut turvataan myös harvaan asutuilla seuduilla, Kemppainen sanoo.

Kainuun soten vs. terveysjohtaja Kristiina Kanasen mukaan myös toimintakulttuurin muutosta on toivottu.

– Lääkärikunnassa on näkynyt, että johtamisjärjestelmää halutaan selkiyttää ja toivotaan yhteisiä pelisääntöjä kaikille toimipisteille ja vastuualueille. Nämä asiat eivät tule muuttumaan yhden ihmisen vaihtamisella, Kananen toteaa.

Kainuun kunnat ovat tuottaneet sotepalvelunsa kuntayhtymän kautta vuodesta 2005 lähtien.

Lue myös: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri aloittamassa yt-neuvottelut – kustannuksia karsittava ehkä 200 henkilötyövuoden edestä

Kuningattarenpolulla Vanhassa Vaasassa sijaitseva kolmikerroksinen talo on tulipalon pahasti vaurioittama.

Pohjanmaan poliisin mukaan talo tuhoutui torstaisessa tulipalossa kokonaan, mutta talon asukas, kotinsa menettänyt Marko Perälä uskaltaa vielä pitää pientä toivoa yllä siitä, että kotiin voitaisiin joskus päästä palaamaan. Ehkä.

– En tiedä, onko tuonne paluuta. Aika kauan varmaan ainakin menee rakentaa koko talo uudelleen. Tuota hävitystä kun katsoo, voi kuvitella, että rakenteet on huonossa kunnossa, Perälä toteaa.

Marko Perälä sai tiedon kotitalon tulipalosta vaimoltaan pian kello 14 jälkeen torstaina. Vaimo soitti hädissään, että koti palaa.

– Hän oli silloin ambulanssissa hoidettavana.

Kotimatkalla samaan suuntaan ajoivat paloautot, jolloin Perälä tiesi, että kyse ei ole pienestä tulipalosta. Huoli oli kova etenkin vaimosta ja lemmikeistä.

"Katosta vaan tuli liekkejä"

Vuorokausi tulipalon jälkeen Marko Perälä tietää kertoa tapahtumien kulusta sen, että hänen vaimonsa oli havainnut liekkejä talon ulkopuolella ja sitten keittiön ikkuna oli räjähtänyt sisälle.

– Liekit tulivat sisälle ja koko asunto meni nopeasti, Perälä kuvailee.

Poliisin mukaan palo on saanut alkunsa talon ulkopuolelta ja lähtenyt terassilta leviämään seiniä pitkin katolle.

Perälä pystyi vain seuraamaan sen etenemistä.

– Katosta vaan tuli liekkejä. Kun ne saatiin toiselta puolelta sammumaan, toinen puoli oli liekeissä.

Kissoja tulee ikävä

Kodin irtaimistosta ei ole paljon jäljellä. Marko Perälä kertoo päässeensä käymään asunnossa.

– Tuskin meillä hirveästi jää mitään jäljelle.

Muusikon kitarat paloivat tai vaurioituivat käyttökelvottomiksi. Yksi niistä on ehkä pelastettavissa.

Vaimon työläppäri on hukassa.

– Tallottu johonkin, Perälä arvelee.

Osalla soittimista oli sellaista tunnearvoa, että Perälä arvelee niiden olevan korvaamattomia. Osaa ei enää valmisteta. Myös muistoesineiden menettäminen on surullista.

Kaikkein eniten Perälä suree kuitenkin perheen kolmea kissaa. Neljäs pelastui palosta ja on tällä hetkellä eläinlääkärin tutkittavana.

– Tavarat saa korvattua, mutta kissoja minun tulee olemaan ikävä. Niiden kanssa olin tottunut tekemään yhtä ja toista, Perälä sanoo.

Ilman omaisuutta

Perälät asuvat nyt Markon äidin luona. Vuokra-asunto on etsinnässä mahdollisimman pian.

– Pitkän aikaa tulemme varmaan nyt olemaan "jossakin", Marko Perälä arvelee.

Hän toteaa, että ei ole tainnut teini-iän ja lapsuudenkodista pois muuttamisen jälkeen olla kertaakaan tilanteessa, missä ei ole kattoa pään päällä eikä omaisuutta.

– Aika hassulta se tuntuu, ei sitä oikein osaa kuvailla.

Ystäviä, tuttavia ja esimerkiksi Suomen punaista ristiä Perälä kiittelee avusta.

– Olemme jo tähän mennessä saaneet korvaamatonta apua.

Palaneessa talossa oli 17 asuntoa. Asukkaita oli 24. Perälöiden kanssa on moni siis samassa tilanteessa.

– Toivoisin, että kaikkien läheiset kuuntelisivat heitä, jotka tarvitsevat apua ja auttaisivat. Lämmittää sydäntä oikeasti, että ihmiset ovat valmiita auttamaan.

Aiheesta lisää:

Vaasan kerrostalopalossa ei epäillä rikosta – SPR auttaa kotinsa menettäneitä: "Osa ihmisistä oli ilman takkia ja kenkiä"

Vanhan Vaasan kerrostalopalo työllistää palokuntaa vielä pitkään –"Käytiin sammuttamassa yksi palopesäke hetki sitten"

Yksi vietiin sairaalaan kerrostalopalosta Vaasassa – poliisi toivoo kuvia ja videoita palopaikalta

Mussalon sataman korkeuksiin nousevat, värikkäät konttipinot Kotkassa saivat kesällä yhden päivän ajaksi roolin pohjoismaisesta rikossarjasta. Kotkalainen satama tarjosi kulissin Advokaten-sarjan toisen tuotantokauden jaksoihin.

Ensi vuonna suoratoistopalvelussa julkaistavan Viaplayn alkuperäissarjan uuden kauden jaksot on kuvattu pääosin Suomessa. Niitä kuvattiin keväällä ja kesällä eniten Helsingissä, mutta myös lyhyesti Kotkassa ja Hämeenlinnassa.

– Kuvauksia tehtiin Suomessa yli 70 päivää eli suurin osa toisesta kaudesta on kuvattu Suomessa, tuotannon viestinnästä Suomessa vastaava Nordic Entertainment Group Finlandin viestintäpäällikkö Tarja Parkkila kertoo.

Advokaten-sarja perustuu tunnetun ruotsalaisdekkaristin Jens Lapiduksen sekä käsikirjoittajien Hans Rosenfeldtin ja Michael Hjorthin alkuperäisideaan. Jälkimmäinen parivaljakko on käsikirjoittanut myös huippusuosituiksi nousseista sarjoja, kuten Silta ja Wallander.

– Myös sarjan pressikuvat esimerkiksi julisteita varten kuvattiin Helsingissä, Kaapelitehtaalla. Kaikki päätähdet olivat silloin paikalla, Parkkila kertoo.

Tanskalaisia poliisiautoja

Sarja ei kuvauspaikoista huolimatta sijoitu Suomeen, vaan Kööpenhaminaan ja Malmöhön.

Kuvauksista oltiin pääasiassa hissukseen, mutta ulkokuvaukset kiinnittivät yleisön huomiota pääkaupunkiseudulla.

– Minullekin tuli puheluita, että miksi kaduilla on tanskalaisia poliisiautoja. Niitä oli naamioitu sarjaa varten. Sillä tavalla saatiin sitä paikallisväriä, Parkkila sanoo.

Sarjan tarina jatkuu siitä, mihin ensimmäinen kausi jäi. Päähenkilö eli puolustusasianajaja Frank Nordling saa syytteen murhasta, jota hän ei ole tehnyt.

Suomen suurin vientisatama sai roolin

Yksi kuvauspaikoista oli Kotkassa. Aluelle on viime vuosina pyritty houkuttelemaan erilaisia elokuva- ja tv-tuotantoja.

Advokatenin noin 70 hengen kuvausryhmä kuvasi Suomen suurimman vientisataman alueella yhden päivän ajan kesäkuussa. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Kotkassa kuvattiin kansainvälistä tv-sarjaa.

Kotka valikoitui kuvauspaikaksi, koska se oli satamamiljööltään sopivin.

– Vaihtoehtoja satamakuvauksiin oli Suomessa muitakin, mutta Kotkan sataman luonne oli meidän kannaltamme paras ja se toimi kuvauksissa parhaiten, Advokatenin kuvauksista Suomessa huolehtinut tuottaja Jesse Fryckman kertoo.

Haminan–Kotkan sataman kaupallinen johtaja Eija Rossi kertoo, että satamalla itsessään oli kuvauspäivän aikana hyvin pieni rooli.

– Meidän turvallisuusosastomme oli sitä mieltä, että ei tästä mitään haittaakaan meille ollut.

Aiemmin Mussalon sataman alueella on kuvattu myös suomalaista Aallonmurtaja-sarjaa, joka on C More -suoratoistopalvelun alkuperäissarja.

Rossi arvelee, että näkyvyyttä kuvaukset tuovat satamalle vain vähän. Kuvauspäivä Mussalossa ei myöskään juuri näkynyt satama-alueella.

– Meillä liikkuu täällä iso määrä väkeä joka päivä. Kun yhteisiin järjestyssääntöihin sitoudutaan, niin mitään ei pääse sattumaan, Rossi sanoo.

Kotkassa kuvatun jakson ohjasi Geir Henning Hoppland, joka on aikaisemmin ohjannut norjalais-amerikkalaista Lillyhammer-sarjaa.

Suomessa Advokatenia kuvasi suomalainen tuotantoyhtiö Bronson Club. Kaikkiaan toista tuotantokautta kuvattiin 73 päivää. Helsingissä ja Hämeenlinnassa kuvauksia oli vielä syyskuussa. Lisäksi sarjaa kuvattiin muutamien päivien ajan Tanskassa ja Ruotsissa.

Nyt kuvaukset ovat jo päättyneet.

Uusi kausi merkki menestyksestä

Advokatenin uuden kauden kahdeksan jaksoa saavat ensi-iltansa ensi vuoden alkupuolella.

Ensimmäistä tuotantokautta ei kuvattu Suomessa. Tarja Parkkila arvioi, että yksi syy siihen, että tuotantoyhtiöt siirtävät tuotantojaan Suomeen on muun muassa ammattitaitoinen työvoima.

Lisäksi sarja on saanut audiovisuaalisen alan tuotantokannustimen Suomesta, jolloin tuotantoyhtiölle hyvitetään neljäsosa Suomessa aiheutuneista kustannuksista.

Advokaten on tähän mennessä saavuttanut suurimmat katsojamääränsä Tanskassa ja Ruotsissa. Menestykseksi sen voi jo laskea.

– Nykypäivänä menestyksestä kertoo jo se, että sarjalle ylipäätään tehdään toinen kausi, tuottaja Jesse Fryckman sanoo.

Fryckman on varovainen kysyttäessä, voiko Advokatenia verrata palkittuun Silta-sarjaan.

– Se on mielipideasia. Kyseessä on molemmissa tapauksissa trillerinomainen sarja. Siinä mielessä niitä voi verrata.

Sarjan pääosissa nähdään Alexander Karim ja Malin Buska. Buska on sarjan näyttelijöistä suomalaisyleisölle kenties tutuin.

Ruotsin Ylitorniolla syntynyt Buska teki läpimurtonsa vuonna 2015 Mika Kaurismäen elokuvassa Tyttökuningas. Buska nähtiin myös kotimaisessa Armoton maa -elokuvassa vuonna 2017.

Vantaalaisessa Hiekkaharjun koulussa paljastui viime viikolla oppilaiden WhatsApp-ryhmä, jossa levitettiin lapsille sopimatonta materiaalia, kuten kovaa pornoa, eläimiin sekaantumista, ampumista ja silpomista.

Jotkut lapset ovat järkyttyneet ja heidät on ohjattu keskustelemaan terveydenhoitajan ja koulukuraattorin kanssa näkemästään. Enimmäkseen koulun arki on kuitenkin jatkunut normaaliin tapaan.

Hiekkaharjun koulun rehtori Anna Halme sai tiedon ryhmästä erään oppilaan huoltajalta. Halme on keskustellut ryhmästä lasten ja näiden vanhempien kanssa. Hän uskoo tässä vaiheessa, että koulun ulkopuolinen henkilö on lähettänyt ryhmään lapsille sopimatonta kuvamateriaalia.

Halme on myös tehnyt asiasta ilmoituksen lastensuojeluun ja tutkintapyynnön Itä-Uudenmaan poliisille.

Keskusrikospoliisin ylikomisarion Sari Saranin mukaan K18-kuvamateriaalin levittäminen lapsille voi täyttää rikoksen tunnusmerkit. Siitä voidaan myös rangaista, varsinkin jos välittäjä on aikuinen.

Hyväksikäyttäjä tavoittaa jopa satoja lapsia sovelluksen kautta

Saranin mukaan lasten netissä tapahtuva häirintä yleistyy sitä mukaa, kun sovellusten käyttö lisääntyy.

– Viime aikoina on alkanut vaikuttaa siltä, että tällainen toiminta on muuttumassa lukumääriltään mittavaksi, eli ihmisten puhelimista sovellusten toimintojen kautta saatuja yhteystietoluetteloita hyväksikäyttäen lähetetään viesti samalla kertaa kymmenille, jopa sadoille vastaanottajille yhdellä kertaa.

Hiekkaharjun koulussa paljastunut ryhmä noudattaa Saranille entuudestaan tuttua kaavaa.

– Hyväksikäyttäjien keskuudessa ovat erityisen kiinnostavia tietenkin juuri koululaisten muodostamat ryhmät, joten sen vuoksi näihin ryhmiin hakeudutaan etsimällä väylää. Yhdenkin lapsen yhteystiedon kautta voi päästä ujuttautumaan useampaan ryhmään.

Saranin mukaan ryhmissä välitetään materiaalia esimerkiksi seksuaalisesta hyväksikäytöstä, sadistisesta väkivallasta, kiduttamisesta, silpomisesta ja eläinten seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

– Tällaisen materiaalin jakamisella myös pienille lapsille pyrittäneen voimakkaan tunnereaktion aikaansaamiseen, jonka myötä voidaan päästä kohteen kanssa yhteyteen ja edelleen houkutteluun kohti hyväksikäyttöä, Sarani kertoo.

Lapset tarvitsevat aikuisen tukea netissä

Pelastakaa Lapset ry:n erityisasiantuntijan Niina Vaaranen-Valkosen mukaan lapset tarvitsevat yhä enemmän aikuisten tukea verkossa nähdyn materiaalin, kuten pornografian, käsittelyyn.

– Lapsien täytyy voida kertoa näkemästään ja siitä, mitä ajatuksia tällainen materiaali heissä herättää. Vain asiallisen keskustelun kautta lapset voivat ymmärtää, mitä he näkevät, Vaaranen-Valkonen arvioi.

Porno ei ole lapsille tarkoitettua materiaalia, mutta Vaaranen-Valkosen mukaan juuri siksi on tärkeää luoda ilmapiiri, jossa lapsi uskaltaa tulla keskustelemaan asiasta.

Aiheesta pitäisi keskustella pienen lapsen kanssa jo ennen kuin lapsi on nähnyt aikuisille tarkoitettua sisältöä. Kun lapsen antaa itse esittää kysymyksiä, keskustelu voidaan käydä hänen ikätasolleen sopivalla tavalla.

– Lapsi, jonka kanssa on jo keskusteltu siitä, minkälaisia tissejä, pippeleitä tai pyllyjä verkossa voi nähdä, osaa todennäköisesti ottaa asian puheeksi, Vaaranen-Valkonen sanoo.

Hiekkaharjun koulun rehtorin Anna Halmeen mielestä vanhempien täytyy myös asettaa rajoja puhelimen käytölle, varsinkin kun kyse on ala-asteikäisistä lapsista.

Ylikomisario Saranin mukaan alttiimpia rikoksille ovat pienimmät lapset, jotka eivät vielä hallitse ensimmäisen puhelimensa käyttöä tai tunnista esimerkiksi valeprofiileilla esiintyviä hyväksikäyttäjiä. Mikään sovellus ei ole täysin turvallinen.

Brittiläinen talouslehti The Economist ruotii torstaina julkaistussa artikkelissaan viimeaikaista Veikkauksen kohua ja uhkapeliongelmaa Suomessa.

Lehden artikkelissa kuvaillaan, kuinka suomalaisilla oli vuosikymmeniä kestänyt lauantairituaalinsa: ensin saunaan ja sen jälkeen lottoarvonnan katsominen televisiosta.

Lehden mukaan suomalaiset eivät koskaan harmistuisi häviämisestä, koska he tietävät, että veikkausvarat menevät hyviin tarkoituksiin.

Jutun mukaan asiat ovat muuttuneet hieman, mutta uhkapelaamista pidetään Suomessa laajalti kansalaisvelvollisuutena samalla tavalla kuin äänestämistäkin.

Lehti kirjoittaa, että kolmasosa suomalaisista aikuisista uhkapelaa viikoittain.

Lehden näkemyksen mukaan Suomessa kärsitään vaarallisesta uhkapeliriippuvuudesta kahdessa mielessä. Lehti kuvailee, miten Suomen valtio on tottunut luottamaan uhkapelirahaan.

– Edellinen vuonna 2015 perustettu keskustaoikeistolainen hallitus supisti sosiaali- ja terveyspalveluiden menoja sillä odotuksella, että Veikkaus auttaisi korvaamaan erotuksen suuntaamalla rahojaan hyviin tarkoituksiin, talouslehti kertoo.

Norjassa vähemmän peliongelmaisia

The Economistin laskujen mukaan Suomen uhkapelituotot ovat kasvaneet yli 30 prosenttia vuosina 2006–2016 ja nyt 3,3 prosentilla aikuisväestöstä on uhkapeliongelma. Naapurimaa Norjassa uhkapeliongelmaisten määrä on alle prosentin. Jutussa sanotaan myös, että vain noin 5 prosenttia pelaajista tuo puolet uhkapelituotoista.

Jutussa kerrotaan, että Norja on suitsinut uhkapeliongelmaa pakollisella tunnistautumisella, mutta Suomi on tehnyt asialle tähän mennessä vain vähän. Lehti kuitenkin muistuttaa, että muutoksia on tulossa myös Suomessa.

Veikkaus on päättänyt perustaa eettisen neuvoston, koska uhkapeleihin rohkaisevaksi tulkitusta radiomainoksesta tuli kohu.

Jutussa myös sanotaan, että pääministeri on vihjaillut uudistuksista ja peliautomaattien poistamista kaupoista ja ravintoloista vaativa kansalaisaloite on kerännyt yli 30 000 allekirjoitusta.

Lue myös:

Veikkaus vähentää peliautomaattien määrää 3 000:lla, tunnistautuminen pakolliseksi, markkinointia karsitaan – pelituotot laskevat merkittävästi

Veikkaus vähentää peliautomaattien määrää 3 000:lla, tunnistautuminen pakolliseksi, markkinointia karsitaan – pelituotot laskevat merkittävästi

Suomen suurin kunta, Inari, on viime vuosina ollut yksi harvoista Lapin kunnista, jonka asukasmäärä on kasvanut. Kunnassa on lähes määrättömästi tarjolla erämaista luontoa eri puolilla kuntaa.

Inari on tuoreen Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Lapin pääkaupungin lisäksi maakunnan toinen kunta, joka pystyy kasvattamaan asukaslukuaan.

Mikä Inariin oikein vetää?

Luonto- ja kulttuurimatkailun vahvistaminen on ollut yksi kunnan elinvoimaohjelman kärkiteemoista viime vuosina ja tuottaa tulosta.

Matkailun kasvun myötä myös Inariin on tullut uusia majoitus- ja ravintolapalveluita.

– Meidän elinkeinorakenne on sellainen, että 84 prosenttia käytännössä kunnan tuloista tulee palvelualoilta, joista matkailu on ylivoimaisesti suurin, sanoo Inarin kunnan elinkeinojohtaja Samuli Mikkola.

– Sitten kuusi prosenttia tekee teollisuus, mihin pääasiassa kuuluvat tämä autotestaustoiminta ja kylmätestaushallit.

Saariselkä on Inarin ykköskohde

Saariselkä on ollut Inarin kunnan matkailun keskus ja tulee sitä olemaan myös jatkossa. Saariselälle on noussut uusia hotelleja ja revontulihuviloihin perustuvia majoitusyksiköitä.

Myös Kaunispään etelärinteeseen on rakenteilla paljon uutta.

– Sieltä on käytännössä varattu melkeinpä kaikki kunnan omistamat tontit, joten on odotettavissa, että se alue kehittyy voimakkaasti, vakuuttaa elinkeinojohtaja Samuli Mikkola.

Matkailun nosteen myötä myös Inarin kirkonkylään on syntynyt uusia matkailupalveluita. Kylästä on kasvamassa kunnan kannalta yhä tärkeämpi keskus.

Siellä on kohteita, jotka ovat tärkeitä sekä matkailulle että paikallisille. Saamelaismuseo Siida ja Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, mutta ehkäpä kunnan väestönkasvun kannalta kaikista tärkein instituutio on Saamelaisalueen koulutuskeskus SAKK.

Oppilaitoksen tarjoamat opiskelumahdollisuudet houkuttelevat ja sitouttavat kuntaan paljon opiskelijoita myös muualta Suomesta.

SAKK:n opinto-ohjaajan ja erityisopettajan Tea Niemelän mukaan viime vuosina vilkastunut matkailubuumi näkyy selkeästi oppilaitoksessa.

– Matkailun myötä varsinkin ne koulutusalat, joista valmistuu matkailun ammattilaisia, ovat niitä, joihin opiskelijat tulevat muualta, mutta jäävät paikkakunnalle töihin.

Lapin ilmapiiri ja luonto koukuttavat jäämään

SAKK tarjoaa myös paikkakuntalaisille monia sellaisia opiskelumahdollisuuksia, jotka auttavat nuoria jäämään omaa kuntaan. Tällaisia ovat muun muassa saamelaiskulttuuriin liittyvät kädentaito- ja porotalouden koulutuslinjat.

Oppilaitos tarjoaa myös työpaikkoja, jotka houkuttelevat uusia asukkaita kuntaan.

Tästä hyvänä esimerkkinä on opinto-ohjaaja Tea Niemelä itse, joka on nelihenkisen perheen äiti. Samanlaisia tarinoita löytyy Niemelän lähipiiristä useita.

– Ne tarinat ovat aika lailla samanlaisia kun mitä meillä oli, että tullaan vuodeksi katsomaan. Tullaan aluksi vähäksi aikaa, mutta sitten huomataan, että vuosia on kulunut ja täällä ollaan, naurahtaa Tea Niemelä.

Keskustele aiheesta kello 22 saakka.

Lue myös:

Uusin väestöennuste: Väkikato kiihtyy monissa Lapin kunnissa – Posion ja Sallan asukasluvusta lähtee melkein kolmannes 20 vuodessa

Reetta Rädyn kolumni: Elämää on muuallakin kuin Helsingissä, Turussa ja Tampereella

Ylen Puoli seitsemän sai tällä viikolla käsiinsä ennennäkemätöntä kaitafilmimateriaalia aikansa kohutusta lahkosaarnaajasta Maria Åkerblomista.

Harvinaisen kuvista tekee myös niiden aihe: kaitafilmeihin on kuvattu leijonia, jotka on tuotu Korkeasaaresta, ja joita Åkerblom seuraajineen hoivasi Meilahdessa Villa Toivolan huvilalla.

Harvinaisen filmin voit katsoa klikkaamalla tämän jutun pääkuvaa.

Pasilan kovalevyille filmi päätyi Lindqvistin suvun arkistoista. Puhelinsoitto helsinkiläiselle Pia Lindqvistille avaa Åkerblomin kannattajien ja leijonien tarinaa.

Lindqvist kertoo itsekin olevansa toisen polven toivolalainen ja asuneensa Villa Toivolassa kymmenvuotiaaksi.

Kylmääväksi ja pelottavaksikin kuvatusta Maria Åkerblomista hänellä on kuitenkin vain hyviä muistikuvia. Aikaa Toivolassa hän kuvaa jopa fantastiseksi.

– Kyllä sen tunsi, ettei hän ollut mikään tavallinen ihminen, kun hän seisoi edessäsi. Hän oli hyvin voimakas ihminen, sen kyllä aisti.

Lindqvistin äidinäiti hurmaantui Mariasta

Lindqvistin molemmat isovanhemmat päätyivät Åkerblomin vaikutusvallan alle jo tämän uran alkuvaiheessa. Isovanhempien ja Åkerblomin tiet kohtasivat Kokkolassa, jossa tämä teki uraa unissasaarnaajana.

Etenkin Lindqvistin äidinäidin kerrotaan hurmaantuneen unissasaarnaajasta täysin.

1920-luvulla Perhe myi kaiken omaisuutensa ja lähti Marian mukaan.

– Äidinäitini ihaili Mariaa oikein sydämensä pohjasta. Hän ei oikein muusta puhunutkaan kuin Maria Åkerblomista – siitä miten hieno ihminen tämä oli.

Lindqvistin isovanhempien omaisuudesta saatu varallisuus lahjoitettiin Åkerblomin hyväksi – kuten monen muunkin saarnaajan kannattajiin kuuluvan omaisuus.

Åkerblomin koira oli leijonanpentujen keinoemo

Kokkolasta perheiden matka jatkui Helsinkiin ja Villa Toivolaan, jossa Pia Lindqvistin vanhemmat, Sten ja Göta syntyivät.

Leijonat olivat osa heidän lapsuuttaan.

– Äitini ja muut lapset leikkivät leijonien kanssa Toivolassa, työnsivät pieniä leijonanpentuja nukenvaunuissa. Ne olivat vähän kuin Toivolan koiria.

Miten leijonat sitten päätyivät Toivolaan?

Korkeasaaressa syntyi vuonna 1941 kaksi leijonanpentua, joista toisen tassu oli vaurioitunut. Emo hylkäsi pentunsa ja Korkeasaaresta otettiin yhteyttä Åkerblomiin.

Uskonnollisen liikkeen perustaja oli mieltynyt isokokoisiin koiriin, joita eläintarha halusi käyttää keinoemoina orvoille pennuille.

Åkerblom ei kuitenkaan suostunut tuomaan koiriaan eläintarhaan vaan vaati, että hoitoa tarvitsevat eläimet toimitetaan hänen hoiviinsa.

Kaitafilmiltä on nähtävissä, miten elämä leijonanpentujen kanssa sujui.

Leijonat aiheuttivat pelkoa naapurustossa

Täysikasvuiseksi kasvaneet leijonat eivät olleet enää Villa Toivolan naapureiden mieleen. Eläimet koettiin vaaralliseksi eikä niiden kovaääninen karjunta ainakaan vähentänyt pelottavaa mielikuvaa.

Korkeasaaren eläintarhan lehtori Taru Vuori on selvittänyt leijonien tapausta. Hän kertoo, että Åkerblomin ympärillä leijuva mystiikka nostaa aiheen pinnalle tasaisin väliajoin.

– Se kuulostaa kyllä tässä ajassa hurjalta ajatukselta, että keimoemoja tarvitseva pentu vietäisiin eläintarhan ulkopuolelle, Vuori sanoo.

Toinen leijonista, Atene, palautettiin lopulta takaisin Korkeasaareen. Toisen leijonan Åkerblom vaati pitää itsellään, kenties eräänlaisena statussymbolina.

Filmillä näkyy, miten Åkerblom vieraili palautetun leijonan luona eläintarhassa. Naista oli kielletty leikkimästä leijonan kanssa Korkeasaaressa vieraillessaan. Åkerblom kuitenkin livahti kielloista huolimatta häkkiin hellimään karvaista ystäväänsä.

Toisesta leijonasta, Zetyrista , Åkerblom ei suostunut luopumaan. Poliisi joutui lopulta lopettamaan eläimen.

Yhden tarinan mukaan molemmat leijonat olisivat lopulta päätyneet täytettyinä Åkerblomin omistukseen.

Lue myös:

Marian Paratiisin lahkolaistyttöjä näyttelevät Saga Sarkola ja Satu Tuuli Karhu: Rakkauden puute voi johtaa kauheisiin asioihin

Kouluihin kohdistuviin väkivallantekoihin ryhdyttiin varautumaan Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien jälkeen. Tutkintalautakunnat antoivat vuosina 2009 ja 2010 ministeriöille paljon suosituksia koulujen turvallisuuden parantamiseksi ja koulusurmien ehkäisemiseksi.

Tutkintalautakuntien työtä johtaneet Pekka Sauri ja Tuulikki Petäjäniemi ihmettelevät sitä, että tietoa suositusten toteuttamisesta ei ole koottu yhteen.

Yle tiedusteli asiaa Onnettomuustutkintakeskuksesta ja oikeusministeriöstä.

Oikeusministeriöllä on ollut oikeus pyytää selvityksiä tehdyistä toimenpiteistä. Tietoja mahdollisista tietopyynnöistä, vastauksista tai arvioita suositusten toteutumisesta ei kuitenkaan ministeriöstä löytynyt.

Onnettomuustutkintakeskuksellakaan tietoja ei ole. Sillä on ollut oikeus seurata tahallisten tekojen vuoksi annettujen suositusten toteuttamista vasta kesäkuun alusta lähtien.

Sauri: Lautakunnalle olisi voitu antaa seurantavastuu

Kauhajoen koulusurmien tutkintalautakuntaa johtanut filosofian tohtori ja psykologi Pekka Sauri on yrittänyt itse etsiä tietoja.

– Siitä on jo monta vuotta kun yritin tonkia, mistä löytyisi yhtenäinen arvio siitä, mitä suosituksille on tapahtunut, mutta en löytänyt.

– On hämmästyttävää, että tehtiin selkeät suositukset, mutta seuranta ei ole lopulta ollut kenenkään vastuulla.

Saurin mielestä seuranta olisi pitänyt varmistaa antamalla se yhden toimijan vastuulle.

– Ehkä olisi ollut eleganttia antaa tutkijalautakunnalle myöskin seuranta tehtäväksi, ja laatia seurantaraportti jonkin ajan jälkeen. Mutta meidän toimeksiantomme loppui siihen kun raportti luovutettiin.

Petäjäniemi: Lautakunta itse ei paras mahdollinen valvoja

Myös Jokelan koulusurmien tutkintalautakuntaa johtanut varatuomari Tuulikki Petäjäniemi pitää suositusten toteuttamisen seurantaa tärkeänä.

Hänen mielestään tutkintalautakunta ei kuitenkaan olisi ollut paras mahdollinen valvoja.

– Yksi mahdollinen taho olisi ollut Onnettomuustutkintakeskus tai sitten ministeriöistä sisäministeriö.

Petäjäniemi sanoo, että ei ole enää aktiivisesti seurannut johtamansa lautakunnan suositusten kohtaloa.

– Mutta aina silloin tällöin olen nähnyt, että jokin niistä on toteutunut.

Lautakunnat antoivat yli 20 suositusta

Jokelassa 18-vuotias lukiolainen Pekka-Eric Auvinen ampui koulukeskuksessa kahdeksan henkilöä ja itsensä marraskuussa 2007. Kauhajoella 22-vuotias Matti Saari ampui yhdeksän opiskelutoveriaan ja itsensä syyskuussa 2008.

Jokelan ja Kauhajoen kouluampumisten tutkintalautakuntien suosituksissa vuosina 2009 ja 2010 on paljon samoja asioita.

Jokelan tutkintalautakunta antoi 13 suositusta. Kauhajoen tutkintalautakunta antoi 9 suositusta, mutta meni ehdotuksissaan pidemmälle.

Esitys käsiasekiellosta Kauhajoen jälkeen synnytti kohun

Vaikka koottua tietoa ei ole, on Pekka Saurin mielestä selvää, että kaikkia Kauhajoen tutkintalautakunnan suosituksia ei ole toteutettu ja jotkut on toteutettu vain osittain. Muutama esimerkki löytyy helposti.

– Meidän ensimmäinen suositus, joka herätti eniten huomiota ja polemiikkia oli se, että kielletään ja kerätään pois käsiaseet, joilla voidaan lyhyessä ajassa ampua paljon laukauksia. Sille ei ole tapahtunut yhtään mitään.

Käsiaseiden keräämistä suositteli myös Onnettomuustutkintakeskus.

Saurin mukaan suosituksesta herännyt keskustelu jopa hautasi alleen lautakunnan muita esityksiä.

Jokelan ja Kauhajoen tapahtumien jälkeen aselakia ja poliisin toimintatapoja kuitenkin kiristettiin.

Esimerkiksi käsiaseluvan saamisen ehtoja tiukennettiin. Lupaa varten on hankittava lääkärinlausunto ja metsästysharrastusta varten luvan saa vain erityisen perustellusta syystä. Aselupien hakijoiden taustat ja sopivuus määrättiin selvitettäväksi ja lupia tarkastetaan ja perutaan herkemmin.

Sauri: Suositus nuorten psyykenlääkkeistä ei ole toteutunut

Myös lautakunnan kolmas suositus on Saurin mukaan jäänyt kirjaukseksi paperille.

– Suosittelimme, että alle 23-vuotiaille määrättäisiin psyykenlääkkeitä ainoastaan psykiatrilla käynnin jälkeen. En ole huomannut, että tämä olisi toteutunut.

Lautakunta antoi myös suosituksen opiskelijaterveydenhuollon resurssien vahvistamisesta.

– Kouluterveydenhuollon resursseja ei ole riittävästi nostettu. Tosin tätäkin on vaikea seurata, koska ne eivät löydy yhdeltä momentilta. Selkeästi on kuitenkin niin, että kaikki mielenterveysapua tarvitsevat eivät ole sitä saaneet.

Kauhajoen tutkintalautakunta piti tärkeänä sitä, että koulusurmaa mahdollisesti suunnittelevan nuoren ongelmista saataisiin kokonaiskuva eri tahojen yhteistyöllä.

– Nyt kun yksityisyyden suojaa on tiukennettu, niin opettajat eivät saa keskustella keskenään jostakin oppilaasta, joka on herättänyt jonkun toisen opettajan huolen.

Lainsäädäntö estää myös turvallisuusviranomaisten ja terveydenhuollon tietojen vaihtoa ja yhteistyötä.

Lue myös:

Kymmenen vuotta sitten Suomi-sydän pysähtyi kahdesti Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien myötä – Tutkija: Nykyään toimimme paremmin, mutta parantaa voi

Taina Rantalan tytär kuoli Kauhajoen kouluammuskelussa 11 vuotta sitten – äidin mieltä piinaavat yhä monet kysymykset

Tommi Kinnusen kolumni: Kouluväkivaltaan on Suomessakin tarjolla vain myötätuntoa

Jokelan koulun joukkosurmasta kymmenen vuotta: Aselaki tiukkeni, mutta nuoret yhä vailla mielenterveyshoitoa

Elokuvaohjaaja Zaida Bergroth löysi näkökulman elokuvaansa Marian Paratiisi, joka kertoo Maria Åkerblomin tarinasta, yhdestä erikoisesta valokuvasta. Siinä Åkerblom ja suuri joukko pikkulapsia on kerääntynyt kahden arkun äärelle. Molemmissa arkuissa on kukitettu, kuollut koira.

– Kuvassa on joku outo koirien muistotilaisuus. Maria Åkerblom on kuvan keskellä ja hänen vierellään on tyttö, joka on selvästi puettu hienompiin vaatteisiin ja nostettu jotenkin erityiseksi. Halusin tehdä tarinan Marian erityiseksi nostamasta tytöstä, ja katsoa hänen silmillään koko lahkoa ja Åkerblomia.

Kun elokuvan tekijät kuuntelivat lahkossa mukana olleiden jälkeläisiä, tuli useammalta sunnalta vastaan tarina, että Åkerblomilla todella oli suosikkityttö nimeltä Salome, joka myöhemmin katosi selittämättömästi.

Saarnaajan uskomaton elämä

Maria Åkerblom syntyi köyhiin oloihin lähellä Tammisaarta. Teini-iässä hän alkoi nähdä enneunia ja saarnata maailmanlopusta – useinmiten unissaan. Hän keräsi erityisesti Kokkolan seudulla ympärilleen laajan seuraajajoukon. Åkerblomilaiset olivat valmiita jopa luopuman omaisuudestaan johtajansa hyväksi.

Monien vaiheiden jälkeen Åkerblom sai syytteen muun muassa murhayrityksestä ja kahdeksan vuoden vankeustuomion. Hän tuli aikoinaan kuuluisaksi myös useista pakoyrityksistä vankilasta. Yksi aikansa kohu-uutinen oli muun muassa se, kun Åkerblom karkasi liikkuvan junan wc:n ikkunasta, kun häntä oltiin kuljettamassa poliisivartiossa oikeuden istuntoon Kokkolaan.

Yle: Rikostarinoita historiasta: Unisaarnaaja

Leijonia lemmikkeinä

Vankilasta vapauduttuan Åkerblom asettui asumaan Helsinkiin, Toivola-nimiseen huvilaan yhdessä kannattajajoukkonsa kanssa. Hänestä tuli tunnettu rotukoirien kasvattaja ja kennelinpitäjä. Tähän elämänvaiheeseen liittyy myös kaksi leijonaa, jotka asuivat noin vuoden päivät Villa Toivolassa 1940-luvun alussa.

– Hän oli nähtävästi suvereeni kaikkien eläinten kanssa. Hänellä oli valtavan kokoisia tanskandoggeja ja hän oli ilmeisen menestyksekäs kenneltoiminnassa.

Tällä viikolla selvisi, että leijonista on olemassa myös kaitafilmi, jota ei ole koskaan esitetty julkisesti. Puoli seitsemän sai sen käyttöönsä Toivolassa asuneen perheen perilliseltä.

Ennenjulkaisematonta kuvaa unissasaarnaaja Maria Åkerblomista ja leijonista – Kaitafilmien omistaja: ”Äitini työnsi leijonia lastenvaunuissa pitkin Meilahtea”

Katso Zaida Bergrothin koko haastattelu Yle Areenassa:

Heli Toivonen otettiin huostaan 9-vuotiaana, koska alkoholiongelmaiset vanhemmat eivät pystyneet hoitamaan häntä. Vain pari kuukautta huostaanoton jälkeen Toivosen isä kuoli henkirikoksen uhrina.

Ensimmäiset seitsemän vuotta tyttö oli lastenkodissa, minkä jälkeen hän siirtyi nuorisokotiin.

– Murrosiässä aloin oireilla vahvasti. En ollut saanut kuin pienen ripauksen kuvataideterapiaa, josta ei ollut minulle hyötyä enkä saanut siitä mitään irti, kertoo nyt 33-vuotias Toivonen.

Teininä hän alkoi käyttää reilusti alkoholia ja käytös muuttui aggressiiviseksi. Lopulta hänet vietiin Iitissä sijaitsevaan lastensuojelulaitokseen, Loikalan kartanoon. Toivonen kertoo, ettei siirrosta kerrottu hänelle etukäteen.

– Tulin koulusta nuorisokotiin, jossa minua olivat vastassa Loikalan kartanon työntekijät. He sanoivat, että lähtö tuli nyt ja tavarat tulevat perässä.

Yle uutisoi torstaina Etelä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätöksestä keskeyttää Loikalan kartanon toiminta. Taustalla ovat laitoksen toiminnassa havaitut useat vakavat puutteet. Oikeusasiamiehen kanslia havaitsi niitä jo vuosi sitten tekemässään tarkastuksessa.

Heli Toivonen oli Loikalassa vuonna 2003 vajaan vuoden.

Kiellettiin puhumasta

Kartanossa Heli Toivonen kertoo päätyneensä niinsanottuun huonehoitoon, jossa hän ei omin luvin päässyt pois.

– Minun täytyi koputtaa oveen aina, jos halusin vessaan tai tupakalle. Ruoka tuotiin huoneeseen.

Tavallisesti laitoksessa ruokailtiin yhdessä. Ruokapöydässä ei saanut puhua. Oveenkoputuskäytännön ja hiljaiset ruokailut havaitsi myös eduskunnan oikeusasiamies, kun se teki 15 vuotta myöhemmin yllätystarkastuksen Loikalan kartanoon. Lisäksi oikeusasiamies puuttui nuorten alasti riisuttamiseen.

Heli Toivonen kertoo, että jo hänen aikanaan muut nuoret kertoivat hänelle alasti riisuttamisesta.

– Minua ei riisutettu, koska en käyttänyt huumeita.

Toivosen mukaan väkivalta tai sillä uhkailu oli lähes päivittäistä. Hän sanoo, että monia lyötiin.

Toivosen mukaan häntä itseään uhattiin kerran jopa veitsellä.

– Silloin olin varma, että kuolen. Minua ei koskaan lyöty, koska en riehunut enkä saanut kiukunpuuskia. Itkeminen kuitenkin miellettiin hysteriaksi. Muistan itkeneeni, etten kuulu sinne ja haluan pois.

Työntekijöinä Loikalan kartanossa oli Toivosen mukaan lihaksikkaita miehiä, joista monet flirttailivat nuorille naisille. Hän kertoo, että nuoria kiellettiin kertomasta, mitä Loikalassa tapahtui.

– Meitä kiellettiin puhumasta, jos aioimme päästä koskaan lomille. Tottakai olin hiljaa.

Aika puhua

Nyt myöhemmin Toivonen on sitä mieltä, että on aika avata suu. Monet muutkin Loikalassa olleet nuoret ovat avautuneet sosiaalisessa mediassa kokemuksistaan sen jälkeen, kun epäkohdat tulivat julki.

– Jotkut puhuvat, että me valehtelemme. Näin moni lapsi ja nuori ei valehtelisi samoista asioista vuodesta toiseen. Aivan liian monta kovaa kohtaloa tuon paikan seinien sisälle kätkeytyi ja työntekijät tekivät niistä vielä pahempia, Heli Toivonen sanoo.

Toivonen ihmettelee, miten perhekodin toiminta on voinut jatkua niin pitkään.

– Meille kenellekään ei ollut tarjolla mitään terapiaa tai jutteluapua. Kukaan ei ajatellut, että meidän käytös saattoi johtua kotioloistamme. Siellä ajateltiin, että me vain halusimme olla hankalia, kertoo Toivonen.

Heli Toivonen kertoo ymmärtävänsä, että nuoret tarvitsevat rajoja. Esimerkiksi puhelimen käyttöä voidaan hänen mielestään rajoittaa.

Nykyinen toiminta loppuu

Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös keskeyttää Loikalan kartanon lastensuojeluyksikön toiminta käytännössä lopettaa yksikön nykyisen toiminnan.

Avin mukaan laitoksen kasvatuskäytännöt ovat olleet epäasianmukaisia, ja laitoksessa lapsiin käytetyt rajoitustoimet sekä niitä koskevat kirjaukset lastensuojelulain vastaisia. Laitoksessa ei myöskään ole riittävästi alan ammatillista henkilökuntaa eikä henkilökunnan koulutustaso ole riittävä.

Jos lastensuojeluyksikkö haluaisi jatkaa toimintaansa, yrittäjän pitäisi tehdä toimintaansa korjaavat toimenpiteet ja esittää aluehallintovirastolle uusi toimintasuunnitelma. Avi arvioisi lastensuojeluyksikön toimintaedellytykset uudelleen ja uutena asiana.

Loikalan kartanossa on tällä hetkellä sijoitettuna kolme lasta. Heille on löydetty uudet sijoituspaikat, joihin he muuttavat ensi viikolla. Yrittäjä aikoo kuitenkin jatkaa kartanossa jonkinlaista toimintaa.

– Olen kovin työteliäs ja yritteliäs, kuten myös työryhmämme. Osa hakeutuu muihin tehtäviin, ja osan kanssa mietimme mitä tekisimme yhdessä. Loikalassa on huippuolosuhteet ja kaunis ympäristö. Ei se vain olemaan sinne jää, lastensuojelulaitoksen johtaja Heidi Rauha sanoo.

Rauha ei osaa vielä sanoa tarkalleen, millaista toimintaa Loikalassa voisi jatkossa olla. Hänen mukaansa yritys tulee kuitenkin todennäköisesti jatkamaan ‘’auttamissektorilla’’.

– Nyt täytyy miettiä, mikä on oikea tapa. Tarve ei näy tästä maasta loppuvan. Jos ne eivät ole sitten alle 18-vuotiaita huostaanotettuja, niin meillä on kosolti 18-25-vuotiaita huonosti voivia nuoria aikuisia, jotka tarvitsevat erilaisia palveluita. Se on meidän vahvuusalueemme myös.

Rauha kertoo, että nuorten auttaminen on lähellä hänen sydäntään.

– Olen tehnyt tätä työtä 35 vuotta. On aika ihmeellistä miettiä tässä iässä, mikä itsestä tulee isona.

''Kaikki lapset eivät haluaisi lähteä''

Iitissä sijaitseva Loikalan kartano on erityislastensuojelulaitos, joka on tarkoitettu haasteellisille huostaanotetuille lapsille ja nuorille.

Johtaja Heidi Rauha pitää Avin päätöstä keskeyttää laitoksen toiminta surullisena sekä Loikalan kartanon työryhmän, että asiakkaiden kannalta.

– Kysymys kuuluu, löytyykö tästä maasta sellaisia sijaishuoltopaikkoja, jotka ottavat heitä vastaan tai pystyvät heidän tarpeisiinsa vastaamaan. Sosiaaliviranomaiset ovat pakotettuja tekemään siirrot tällaisessa tilanteessa. Se on surullista, koska kaikki lapset eivät haluaisi edes lähteä.

Rauhan näkökulmasta päätöksenteon perusteena olleet asiakirjat eivät kerro asioita ihan niin, kuin ne ovat.

– Se on minun näkökulmani, mutta ei se kai sitä isoa kuvaa muuta. Kovasti on epäluuloisuutta Loikalan tuottamaa palvelua kohtaan. Sitten unohdetaan ne hyvät asiat ja tulokset, joita on paljon enemmän.

Rauhan mielestä laitos on tehnyt toimintaansa vaaditut muutokset ja korjaukset. Hänen mielestään kyse on myös viranomaisten haluttomuudesta auttaa yritystä.

– Nyt näyttää siltä, ettei mikään tunnu riittävän. Yksi näkökulma on myös se, että onko tämä ratkaisu yhdenveroinen suhteessa muihin tarkastettuihin laitoksiin, joissa on samoja käytäntöjä. Näitä asioita tullaan varmaan jatkossa puimaan ja pohtimaan.

Rauhan mukaan keskustelu menee liikaa siihen, että Loikalassa kaikki pyörisi vain rajoitustoimien ja laittomuuksien ympärillä.

– Suurin osa Loikalan elämästä ja asiakkaista ovat menneet eteenpäin. Rajoitustoimet ja menettelyt ovat yksi pieni osa tätä ammattityötä, jossa olemme olleet vuosikaudet, kun olemme palvelleet ja auttaneet vaikeimpia ja vaativimpia huostaanotettuja.

Rauha harkitsee vielä, käyttääkö hän valitusoikeuttaan asiassa.

– Pohdin, minkä arvoista se on.

Eivät saaneet liikkua

Aluehallintovirasto sai toukokuussa eduskunnan apulaisoikeusasiamieheltä pyynnön tarkistaa Loikalan kartanon luvanmukaisuus sekä toimintakäytäntöjä. Pyyntö tehtiin sen jälkeen, kun oikeusasiamiehen kanslia teki tarkastuksen laitokseen vuosi sitten.

Oikeusasiamiehen kanslian tarkastuksessa selvisi, että laitoksessa oli esimerkiksi riisutettu alasti ja eristetty nuoria. Alasti riisuttaminen ei perustu lakiin. Laitokseen sijoitetut olivat tarkastushetkellä 14–17-vuotiaita.

Loikalan kartanon lapset kertoivat tarkastuksessa, että heidät oli käsketty riisuutumaan alasti saavuttuaan laitokseen. Lisäksi heidät eristettiin muista ihmisistä käytännössä kokonaan. Sijoitetut lapset eivät saaneet liikkua oman yksikkönsä sisällä.

Apulaisoikeusasiamies käytti ratkaisunsa pohjana paitsi lasten kertomuksia, myös laitoksen toimittamia rajoituspäätöksiä, henkilöntarkastuspäätöksiä ja lapsista tehtyjä asiakirjamerkintöjä.

''Monet ovat huonoilla poluilla''

Kaakkois-Suomen poliisilla on käynnissä tutkinta Loikalan kartanon toimintaan liittyvistä epäkohdista. Loikalan kartanon johtoa epäillään vapaudenriistosta, pakottamisesta ja pahoinpitelystä. Rikosnimikkeet täsmentyvät tutkinnan edetessä. Poliisilla on kaksi pääepäiltyä, joista toinen on laitoksen johtaja.

Heli Toivonen muistelee välillä vieläkin vuotta 2003. Samoin silloisia asuinkavereitaan Loikalassa.

– Monet ovat huonoilla poluilla, monet ovat kuolleet. Olen yksi harvoista selvinneistä.

Nyt Heli Toivonen asuu perheineen Lahdessa, opiskelee siellä ja haaveilee vielä sosionomin opinnoista.

– Haluan olla kokemusasiantuntijana ja vertaisena näille nuorille, joita ei ymmärretä. Ja äänenä niille, joita ei täällä enää ole.

Ylen nuorisokanava YleX on voittanut neljä musiikkialan Industry Awards-palkintoa, joista kolme on henkilökohtaisia.

Palkinnot jaettiin perjantaina Musiikki & Media-tapahtumassa Tampereella.

YleX sai vuoden kotimaisen musiikkimedian palkinnon kolmatta kertaa peräkkäin.

YleX Aamun juontaja Juuso “Köpi” Kallio palkittiin vuoden mediapersoonana.

Vuoden toimittajan palkinnon sai Anne Lainto, joka tekee YleX:llä Uuden musiikin X-ohjelmaa. Lainto pokkasi palkinnon myös vuonna 2017.

YleX:n musiikkipäällikkö Tapio Hakanen sai vuoden musiikkipäällikkö-palkinnon.

Musiikki & Media-tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran tasan 30 vuotta sitten eli vuonna 1989. Industry Awards -palkintoja on jaettu tapahtuman yhteydessä vuodesta 1996.

Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Otto Meri teki syyskuussa Helsingin valtuustossa aloitteen, jossa hän ehdotti maidon tarjoamisen lopettamista kaupungin yksiköissä, kuten kouluissa ja vanhainkodeissa.

Hän perusteli asiaa sillä, että ihminen ei tarvitse maitoa eikä maapallo lypsykarjan aiheuttamia päästöjä.

Aloite herätti välittömästi kohun, ja keräsi sekä kannattajia että vastustajia. Yksi kärkkäimmistä vastustajista on ollut Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä.

Miehet ottivat asiasta yhteen _Sannikka&Ukkola:_n lähetyksessä.

– Suomalaiset juovat paljon maitoa, mutta tutkimustulokset siitä kuinka terveellistä tai välttämätöntä maito on, ovat ristiriitaisia. Se, että lopetamme maidon tarjoamisen keventää meidän ilmastorasitusta ja veronmaksajien taakkaa, perusteli Otti Meri aloitettaan.

Mikko Kärnä arvelikin, että taustalla on pikemminkin huoli rahasta kuin ympäristöstä.

– Meren toiminta on ympäristöideologiaan naamioitua kokoomukselle tyypillistä thatcheriläistä säästöpolitiikkaa. En usko, että tällaisella olisi mitään vaikutusta ilmastonmuutokseen.

Otto Meri kiisti, että aloite olisi ollut pelkkä julkisuustemppu. Ajatuksen taustalla oli vasemmistoliiton ehdotus siitä, että kouluissa tarjottaisiin lehmänmaidon rinnalla myös soijamaitoa.

– Tajusin, että se maksaisi hirveästi ja olisi ympäristölle entistä kuormittavampaa. Sitten ajattelin, että mitä jos meillä ei olisi maitoa lainkaan tarjolla.

"Pitäisi siirtyä kotimaiseen lähiruokaan"

Meri myönsi, että hän ei ole laskenut millaiset maidottomuuden ilmastovaikutukset todella olisivat. Hän kuitenkin puolusti aloitettaan sillä, että se on konkreettinen ja toteuttamiskelpoinen ehdotus toisin kuin monet muut keskustelussa olevat ilmastotoimet.

Mikko Kärnä puolestaan toivoi, että Helsingin poliitikot miettisivät enemmän sitä, mistä ruoka tulee.

– Kannatan sitä, että lihansyöntiä vähennetään. Mutta tärkeintä olisi siirtyä käyttämään kouluissa kotimaista lähiruokaa myös Helsingissä ja poistaa ulkomainen liha lautasilta.

Katso Otto Meren ja Mikko Kärnän koko keskustelu Sannikka&Ukkola -ohjelmassa. Lähetyksessä myös Keskusta-veteraani Seppo Kääriäisen haastattelu puolueen nykytilasta.

Yle ja STT asettuivat kärkeen, kun kansalaiset arvioivat luottamusta eri tiedotusvälineiden uutisointiin. Tämä käy ilmi KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.

Ylen tv-uutisten uutisointia arvioi erittäin tai melko luotettavaksi 84 prosenttia, Ylen radiouutisten uutisointia 82 prosenttia ja STT:n uutisointia 81 prosenttia suomalaisista. Selvä enemmistö arvioi myös MTV3:n uutisten, Helsingin Sanomien sekä oman maakunnan suurimman lehden ja asuinkunnan paikallislehden uutisoinnin olevan luotettavaa. Enemmistön mielestä myös Kauppalehden uutisointiin voi luottaa.

Sen sijaan iltapäivälehtien uutisointia pitää erittäin tai melko luotettavana vain reilu neljännes. Enemmän kuin kaksi viidestä katsoo, että Ilta-Sanomat ja Iltalehti eivät ole sen enempää luotettavia kuin epäluotettaviakaan. Luottamus niiden uutisointiin on kohentunut johdonmukaisesti aiemmista kerroista.

Kaikkein vähiten luotetaan sosiaalisen median uutisointiin. Kymmenesosa kertoi luottavansa sosiaalisen median "uutisiin". Enemmistö pitää niitä epäluotettavina, ja joka viides ei osaa sanoa, ovatko ne luotettavia vai epäluotettavia.

Iltapäivälehtiin eniten luottoa SDP:n ja perussuomalaisten tukijoilla

Puoluetaustan mukaan vahvinta luottamus Ylen uutisointiin on SDP:n kannattajien piirissä. MTV3:n uutisointiin luottavat eniten kokoomuksen kannattajat ja Helsingin Sanomien uutisointiin vihreiden tukijat.

Maaseudun Tulevaisuuden ja maakunnan ykköslehtien uutisointiin luottamus oli vahvinta keskustan kannattajissa. Kokoomuksen kannattajat arvostavat muita enemmän Kauppalehden uutisia. Luottamus iltapäivälehtiin on hieman keskimääräistä suurempaa SDP:n ja perussuomalaisten tukijoiden keskuudessa.

Kysely tehtiin syyskuun alussa. Sen toteutti Kantar TNS, ja siihen vastasi 1 127 suomalaista.