150 työntekijää on marssinut ulos näkkileipä- ja hapankorpputehtaalta Kotkassa.

Elintarvikeyritys Lantmännen Cerealian työntekijät aloittivat työnseisauksen maanantaina iltakymmeneltä, kun yövuoron työntekijät eivät enää saapuneet töihin. Työntekijät palaavat töihin perjantaiaamuna. Tehdas on kiinni 3,5 vuorokautta.

Ulosmarssillaan tehtaan työntekijät protestoivat työaikamallin muutosta vastaan.

– Kun työntekijät osoittavat mieltä näin kovalla tavalla, se kertoo karua kieltä siitä, miten huonosti ihmiset täällä voivat ja kuinka kyllästyneitä he ovat työnantajan sanelupolitiikkaan, Lantmännenin Kotkan tehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Kim Palola sanoo.

Kotkassa sijaitseva tehdas on maailman suurin hapankorppujen valmistaja. Noin puolet tehtaan näkkileipä- ja hapankorpputuotannosta jää Suomeen ja puolet viedään ulkomaille.

– Näkkileipä ei kaupoista tämän vuoksi lopu, koska se on tuote, jota pystyy hyvin varastoimaan. Menetämme kuitenkin käytännössä neljän vuorokauden tuotannon, mikä totta kai on merkittävä tappio, tehtaanjohtaja Mikko Savinko sanoo.

Sunnuntaisin linjastot seisovat

Ulosmarssillaan tehtaan työntekijät protestoivat työaikamallin muutosta vastaan.

Työnantaja on ilmoittanut työntekijöille muuttavansa työaikamallia siten, että esimerkiksi sunnuntaisin tehtävä työ vähenee. Suunnitelmana on, että tehtaalla siirryttäisiin keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä keskeytyvään kolmivuorotyöhön.

– Käytännössä sunnuntaisin ei enää olisi tuotantoa, Savinko sanoo.

Hänen mukaansa tehtaan tuotannon painopiste on muuttumassa siten, ettei tuotantolinjojen tarvitse enää pyöriä seitsemänä päivänä viikossa. Sen sijaan aikaisempaa useampaa linjaa ajettaisiin samanaikaisesti.

– Nykyiset resurssit eivät riitä viiteen vuoroon, joten nyt olisimme purkamassa yhden vuoron ja siirtämässä työntekijöitä vahvistamaan muita vuoroja. Olemme lisäksi rekrytoineet lisää työntekijöitä mutta koulutus osaamistason nostamiseksi on kesken niin uusien, kuin entisten työtekijöiden osalta, Savinko sanoo.

Suurin osa työntekijöistä tekisi jatkossa keskeytyvää kolmivuorotyötä kuutena päivänä viikossa. Lisäksi vain pieni osa työntekijöistä tekisi kaksivuorotyötä viikon jokaisena päivänä.

Yrityksessä on käynnissä yt-neuvottelut. Neuvotteluissa ei ole tarkoitus vähentää tai lomauttaa työntekijöitä. Neuvottelut ovat keskittyneet työtapojen uudistamiseen. Savingon mukaan kaikille on annettu mahdollisuus tulla neuvotteluissa kuulluksi ja niin tehdään myös jatkossa.

Palkat pienenevät

Työnantaja kertoi työntekijöille työaikamallin muutoksista maanantaina. Työnseisauksesta päätettiin työntekijöiden kesken heti iltapäivällä.

– Katkeava kolmivuorotyö muuttaa työaikoja huonommaksi ja epäinhimillisemmäksi työntekijälle sekä laskee merkittävästi palkkaa. Emme voi hyväksyä sellaista, työntekijöitä edustava pääluottamusmies Kim Palola sanoo.

Palkkoja pienentää muun muassa se, ettei isolle osalle työntekijöistä tulisi enää sunnuntailisiä.

– Olemme tarjoutuneet maksamaan tähän loppuvuodelle niin sanottua sopeutumisbonusta. Lisäksi tulemme tarvitsemaan lisää osaamista tehtaan eri osissa, tällaisia moniosaajia, ja olemme hyvin halukkaita maksamaan siitä osaamisesta, Savinko sanoo.

Työnantaja lupaa, että keskustelua tilanteesta jatketaan työntekijöiden kanssa perjantaina, kun työnseisaus päättyy.

– Olen toki pettynyt. Minulla on kuitenkin ollut tunne, että molemmat osapuolet ymmärtävät sen hyvin, että meidän on muututtava, jotta me pärjäämme, Savinko sanoo.

Savinko painottaa, että nyt tehty ilmoitus työaikamallin muuttamisesta on työehtosopimuksen mukainen, josta työnantaja ei voi poiketa.

Kotkan tehdas siirtyi Lantmännenin omistukseen vuonna 2015. Tehtaalla valmistetaan muun muassa Koulunäkki- ja Pieni pyöreä näkkileipää sekä hapankorppuja, joita viedään myös ulkomaille Finn Crisp -nimisenä tuotteena.

Markkinoinnin ja viestinnän palveluita tarjoava Grano-konserni vähentää yt-neuvottelujen päätteeksi noin sata työntekijää. Neuvotteluissa sovitut toimenpiteet pitävät sisällään konsernitason toimintojen tehostamisen sekä tuotannon tehostamisen uudelleenjärjestelyillä ja keskittämisellä.

Yhtiö arvioi alun perin, että suunnitellut uudelleenjärjestelyt saattavat johtaa enintään 140 henkilön lomauttamiseen, osa-aikaistamiseen tai irtisanomiseen.

Toimintojen uudelleenjärjestelyillä ja tehostamisella tavoitellaan noin neljän ja puolen miljoonan euron vuosittaisia kustannussäästöjä.

Grano-konsernin palveluksessa oli syyskuun lopussa 1 060 henkilöä. Se kuuluu Panostaja-konserniin.

Helsinkiläinen IT-konsultti Aleksi Lumme vietti lauantain hirvimetsällä. Lumme oli passiringissä ampujana eli passimiehenä. Hän odotti, että hirvi tulisi hänen sektorilleen. Silloin hänen tehtävänään olisi ampua. Hirvi ei tullut näkyviin.

Metsästyskortteja on noin 300 000 suomalaisella. Metsästystä harrastetaan yleisesti maaseudulla ja myös yhä useampi kaupunkilainen on aloittanut metsästysharrastuksen.

Aleksi Lumme kertoi Radio Suomen Päivässä, miksi hän on innostunut hirvenmetsästyksestä. Hän on sitä mieltä, että isojen hirvieläinten metsästys on kokemuksena voimakkaampi kuin esimerkiksi linnustus tai kalastus. Lumme sanoo, että ampuminen ei tunnu hänestä pahalta, mutta siihen sisältyy surullisiakin tunteita.

– Ison hirvieläimen ampuminen on iso ja monipuolinen tunnekokemus. Se näyttää olevan vaikuttava kokemus myös muille. Vanhempi metsästäjä kertoi, ettei hän pystyisi ampumaan oman pihan kauriita. Ajatuskin siitä on kauhea.

Mikä metästyksessä vetää, jos siihen sisältyy myös surullisia tunteita? Lumme pitää tärkeänä yhteisöllisyyttä. Jahti tuo ihmisiä yhteen.

– Meitä taisi olla aloituksessa 30 ihmistä. On aika harvinaista, että näin suuri porukka pääsee maalla kokoontumaan yhteen. Se on mukavaa.

Lumme käy peurametsällä ja harrastaa hirvenmetsästystä toista syksyä. Hän on ampujana eikä hänellä ole osuutta saaliiseen. Kun metsästys on käynnissä, päällä on virittynyt tila.

– Kun onnistuu pitkän odotuksen jälkeen tekemään kaadon siten, että eläin ei jää kärsimään, tunne on heti voimakkaan positiivinen.

Lumme sanoo, että kaatoon liittyy myös elämän raadollisuuden ja todellisuuden konkreettista oivaltamista.

– Tunnen olevani silloin enemmän todellisten asioiden äärellä kuin missään muussa, mitä olen tehnyt.

Aleksi Lumme korostaa, että metsästyksessä ei ole kyse humalaisista ukkeleista, jotka tappamisen ilosta kokoontuvat kokoontuvat metsään. Hänen mielestään voimakkain elämys ampumisen jälkeen on hartaus.

Lumme muistuttaa, että metsästysharrastus on hyvin erilainen kuin muut harrastukset. Lauantaina hän istui metsässä passissa monta tuntia ja katseli metsää vesisateessa.

– Jos siitä ei nauti, se ei ole sopiva harrastus.

Kuuntele haastattelu:

Hirvimetsällä ristiriitaisia tunteita - onnistumisen iloa ja myös surullisuutta

Lue lisää:

Maistuisiko peura? Riistalihaa halutaan taas avittaa kaiken kansan ruuaksi

Tampereella yliopistojen ja esimerkiksi aikuiskoulutuskeskuksen opiskelijaruokaloita pyörittävä Juvenes ei ole luopumassa naudanlihasta. Juveneksella on kampusravintoloita Tampereen lisäksi esimerkiksi Turussa, Oulussa, Vaasassa, Porissa ja Raumalla.

Naudan osuus Juveneksen kaikista lihatuotteista on toimitusjohtajan Päivi Jousmäen mukaan tällä hetkellä noin kolme prosenttia. Siitä 90 prosenttia tulee Suomesta.

– Palautteen mukaan asiakkaat eivät ole valmiita kokonaan luopumaan naudasta, esimerkiksi perinteisistä makaronilaatikosta ja lihapullista. Asiakkaina on myös paljon kansainvälistä väkeä, jotka eivät voi syödä sianlihaa, Jousmäki sanoo.

Kanan osuus kasvaa lihatuotteissa koko ajan. Kehitys kulkee Juveneksella asiakkaiden mukaan.

Helsingin yliopiston ravintolat kertoivat tiistaina, että lopettavat naudanlihan tarjoilemisen kokonaan. Ne korvataan sialla ja kanalla. Kasviksiakin painotetaan.

Kasvisten määrä on jo kasvanut ruokailijoilla

Juveneksen pisteissä on huomattu niin opiskelijoiden kuin muidenkin lisänneen kasvisten määrää lautasella. Tampereen ylioppilaskunnan omistamalla yhtiöllä on lounasravintoloita myös kampusalueiden ulkopuolella.

– Kasvisruokailijoiden ja flexaajien määrä kasvaa koko ajan kaikissa asiakasryhmissä, kertoo Jousmäki.

Flexaajat painottavat ruokavaliossaan kasviksia, mutteivät kokonaan luovu lihasta.

Kasvisvaihtoehto on tarjolla aina ja Jousmäen mukaan esimerkiksi kotimaisia juureksia käytetään niin kauan kuin niitä on tarjolla. Tälläkin ohjataan asiakasta kasvisten suuntaan.

Ilmastovaikutuksista on keskusteltu yhtiössä. Niiden lisäksi yhtiön ruokavalintoihin vaikuttavat asiakkaiden palautteen lisäksi raha. Kasvisten painottaminen laskee kustannuksia.

Kela on julkaissut selkokieliset asiointisivut juhlistaakseen tänään vietettävää selkeän kielen päivää. Sivuston sisältö koostuu Kelan selkokielisten esitteiden teksteistä verkkoon sopiviksi muokattuina.

– Haluamme parantaa saavutettavaa viestintäämme ja sitä kautta asiakkaidemme yhdenvertaisuutta, ja selkokieliset kela.fi-sivut ovat siihen oivallinen väline. Toivon, että tänään kuullaan vastaavia uutisia myös muilta viranomaisilta, kertoo Kelan viestintäjohtaja Pipsa Lotta Marjamäki.

Sivusto on esitteiden tapaan jaettu kahdeksaan aihepiiriin, jotka ovat asuminen, eläkkeet, lapsiperheet, muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille, opiskelu ja asevelvollisuus, sairastaminen ja kuntoutus, toimeentulotuki sekä työttömyys.

Lisäksi sivustolla avataan Kelan asiakaspalvelun toimintaa ja sitä, kuinka etuuksia voi hakea.

Suunnitteilla on myös ruotsinkielinen selkosivusto.

Selkokieltä tarvitsee Suomessa arviolta 650 000–750 000 henkilöä eli hieman yli kymmenes väestöstä. Selkokielisen viestinnän käyttäjäryhmiä ovat esimerkiksi kehitysvammaiset henkilöt, maahanmuuttajat sekä muistisairauksia tai lukemis- ja oppimisvaikeuksia omaavat ihmiset.

Yleissuomenkielinen, tarkat tiedot ja yksityiskohdat sisältävä kela.fi jatkaa uuden sivuston rinnalla normaalisti. Sen selkeyttämistä kerrotaan jatkettavan.

Metsän keskellä olevalle loivalle mäenrinteelle on pystytetty puolentoista metrin korkuinen metallikeppi. Sen päässä on musta mötikkä, jonka sivussa vilkkuu valo.

– Se on gps-paikannin, jonka avulla löydämme täsmälleen tämän paikan, kertoo Luonnonvarakeskuksen metsänmittausryhmän vetäjä Jouni Peräsaari.

Olemme tulleet Luonnonvarakeskuksen metsänmittausryhmän kanssa metsänmittausalalle Lappeenrannan maaseudulle. Samanlaisia säteeltään yhdeksän metrin levyisiä tutkimusympyröitä on tuhansia eri puolilla Suomen metsiä.

– Mittaamme tällä tutkimusalalla puut ja yhdistämme saamamme tiedot muiden tutkimusalojen kanssa. Näin saamme laskettua, kuinka paljon Suomessa on puuta, minkälaista puuta ja miten se kasvaa, Luonnonvarakeskuksen metsäinsinööri Jouni Peräsaari selittää.

Puiden kasvun lisäksi tutkimusalalla selvitetään esimerkiksi lahopuun, metsätuhojen ja taimikoiden määrä sekä selvitetään alueen metsätyyppi.

Suomessa on tehty samalla metodilla tarkkoja metsänmittauksia eli valtakunnan metsäinventaarioita 1920-luvun alusta lähtien eli melkein sata vuotta. Mittauksia tehdään viiden vuoden välein. Uusimman viisivuotiskauden tulokset julkaistiin vuonna 2018.

Tehometsätalous kiihdytti metsän kasvua

Inventaarioista selviää, että Suomen metsävarat junnasivat pitkään käytännössä paikallaan. Ennen 1960-luvun loppua Suomen metsävarat eivät juurikaan kasvaneet. Useina vuosina metsistä jopa poistui enemmän puuta, kuin uutta kasvoi tilalle. Puuvaranto siis väheni.

1960-luvun lopussa tapahtui kuitenkin selvä muutos. Metsän kasvu lähti huimaan nousuun. Luonnonvarakeskuksen johtavan tutkijan Kari T. Korhosen mukaan asialle on selkeä syy. Silloin siirryttiin uudenlaiseen metsänhoitoon.

– 1960-luvulla alettiin tietoisesti lisäämään varoja metsän parannukseen. Pyrittiin siihen, että metsien kasvu ja puumäärät lisääntyvät. Siinä on onnistuttu hyvin, Korhonen kertoo.

Tämä näkyy myös tilastoissa. Puun määrä Suomen metsissä on lisääntynyt 50 vuodessa noin 70 prosenttia. 1960-luvun lopussa metsissä oli puuta noin 1,5 miljardia kuutiometriä. Nykyään puuta on noin 2,5 miljardia kuutiometriä.

Puun määrä Suomen metsissä on siis lisääntynyt noin miljardilla kuutiometrillä puolessa vuosisadassa.

Luonnonvarakeskuksen mukaan metsien kasvun lisääntymiseen on vaikuttanut eniten soiden ojitus, parantunut metsänhoito ja vanhojen tai muuten vajaatuottoisten metsien uudistaminen hyväkuntoisiksi nuoriksi metsiksi. Myös ilmastonmuutos on lisännyt puuston kasvua varsinkin Pohjois-Suomessa.

Samalla kun puuston määrä metsissä on koko ajan kasvanut, myös hakkuut ovat jatkuvasti lisääntyneet.

Puustoon sitoutunut suuri määrä lisää hiiltä

Puuvarannon lisääntyminen merkitsee, että Suomi on sitonut puustoon huomattavasti lisää hiiltä. Lappeenrannan teknillisen yliopiston energiatekniikan professorin Esa Vakkilaisen mukaan miljardi kuutiometriä puuta sitoo noin 0,9 miljardia tonnia hiilidioksidia. Tämä vastaan Suomen kasvihuonepäästöjä 15–20 vuoden ajalta päästöjen nykytasolla mittuna.

Luonnonvarakeskuksen johtavan tutkijan Kari T. Korhosen mielestä Suomessa harrastettu metsätalous onkin toiminut hyvin sekä ilmaston että metsätalouden kannalta.

– Suomessa on samaan aikaan pystytty sekä lisäämään hakkuita että huomattavasti kasvattamaan metsien hiilivarastoa, Korhonen huomauttaa.

Suomen ilmastopaneelin jäsenen professori Jyri Seppälän mukaan metsien hiilivaraston lisääntyminen ei ole kuitenkaan yksiselitteistä. Puuvarantoa lisännyt tehokas metsänhoito on merkinnyt suometsien laajamittaista ojittamista, minkä aiheuttamista hiilipäästöistä ei ole tarkkaa selvyyttä.

– Soihin on varastoitunut paljon hiiltä. Ojituksessa soiden maaperää paljastuu veden alta ja alkaa luovuttamaan hiiltä ilmakehään. Ei ole selkeää käsitystä siitä, kuinka paljon ojitetut suometsät ovat luovuttaneet hiiltä ilmakehään, professori Seppälä sanoo.

Metsämaan merkityksestä epäselvyyttä

Ojituksen ja metsämaan muun käsittelyn vaikutuksesta metsän hiilitaseeseen on eri käsityksiä tutkijoiden keskuudessa. Suomen ilmastopaneelin vuoden 2019 alun raportissa todetaan, että ”maaperän hiilivaraston mallinnus sisältää erityisen suuren epävarmuuden kaikissa malleissa.”

Suomen tekemien kasvihuonekaasuinventaarioiden mukaan metsän hiilivarasto määräytyy puun määrästä.

– Käytännössä Suomen raportoimat hiilivaraston muutokset seuraavat pitkälti puuvarannon muutoksia, Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Kari J. Korhonen kertoo.

Puuvarojen kasvun odotetaan jatkuvan

Suomen metsiä on hakattu viime vuosina entistä enemmän. Viime vuonna tehtiin kaikkien aikojen hakkuuennätys, kun puuta hakattiin 78 miljoonaa kuutiometriä.

Tästä huolimatta metsien puuvaranto on jatkanut lisäystään, ja Luonnonvarakeskus arvioi sen jatkavan kasvua, vaikka lisäys on hidastunut.

– Meidän arvioissamme puuvaranto lisääntyy myös tulevaisuudessa, vaikka hakkuita lisättäisiin 80 miljoonaan tai jopa 90 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Metsien hiilivarasto siis kasvaisi. Kasvu ei ole kuitenkaan enää olisi niin suurta kuin ennen, Kari T. Korhonen kertoo.

Hiilitaseen kehityksestä eri arvioita

Metsien hiilitaseen kehityksestä tulevaisuudessa on tutkijoiden keskuudessa erilaisia näkemyksiä.

Suomen ilmastopaneeli vertaili arvioissaan kuutta mallia, joiden mukana on myös Luonnonvarakeskuksen käyttämä MELA-malli. Mallien antamat arviot hiilitaseen kehityksestä eroavat huomattavasti toisistaan.

Ilmastopaneelin mukaan mallit tuottavat hyvin erilaisia hiilitase-ennusteita.

Kaikki mallit tuottivat ainoastaan matalimmalla hakkuutasolla suurimman metsien hiilivaraston ja hiilinielun lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna. Alimmaksi hakkuutasoksi oli asetettu 40 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tämä hakkuutaso vastaa noin puolta vuoden 2018 hakkuumäärästä.

Hakkuiden määrä ratkaistaan

Arviot metsien tulevasta kasvusta ovat kiinteästi yhtydessä siihen, kuinka paljon Suomi voi hakata metsiä tulevaisuudessa. Suomi on juuri nyt tekemässä tarkennettuja laskelmia Euroopan unionille siitä, miten se arvioi metsien hiilitaseen kehittyvän. Luonnonvarakeskus tekee laskelmia MELA-mallin pohjalta.

Professori Jyri Seppälän mukaan MELA-mallin tuloksissa hakkuiden vaikutus hiilinielun vähentymiseen oli suurinta mallivertailussa.

– Toisaalta se näyttää myös suurimpia kasvumahdollisuuksia metsälle, Seppälä sanoo.

Kaikissa arvioissa Suomen metsien hiilivaraston arvioidaan lisääntyvän tulevaisuudessa. Hakkuita voidaan kuitenkin joutua rajoittamaan, koska Suomen pitää toteuttaa EU:n maankäyttösektorin velvoitteet metsien hiilinielujen ylläpidossa.

– EU tulee säätelemään koko maankäyttösektorin päästöjä. Suomen asia on sitten päättää, vähennetäänkö hakkuita vai saadaanko päästövähennyksiä jostain muualta, sanoo Suomen ilmastopaneelin jäsen professori Markku Kanninen.

Uudet metsänkäsittelytavat luovat epävarmuutta

Ennen 1960-luvulla alkanutta tehokasta metsänhoitoa metsien puuvaranto ei juurikaan kasvanut.

– Suomessa oli paljon metsiä, jotka olivat vajaapuustoisia. Silloin harrastettiin niin sanottua määrämittaharsintaa, jossa systemaattisesti poimittiin metsästä pois suuret puut. Metsät jätettiin näin vajaapuustoiseen tilaan, jolloin puusto uudistui huonosti, kertoo Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Kari T. Korhonen.

Nykyään Suomessa puhutaan yhä enemmän siirtymisestä pois nykyisestä metsänhoitotavasta niin sanottuun jatkuvaan kasvatukseen. Jatkuvassa kasvatuksessa keskeisenä ajatuksena on juuri suurten puiden poimiminen metsästä ilman merkittäviä avohakkuita. Metsien uudistuminen tapahtuu niissä pääosin luontaisesti.

Menetelmän vaikutuksesta metsän kasvuun on epävarmuutta.

– Jossain määrin huolestuttaa, että jos hyvin suurilla pinta-aloilla siirryttäisiin jatkuvaan kasvatukseen. Siinä vaiheessa meillä pitää olla metsien seurantajärjestelmät kunnossa, että seurataan miten se vaikuttaa puuvarantoon, pohtii Kari T. Korhonen.

Kaakkois-Suomessa on ryhdytty taisteluun tänä syksynä julkistettua uutta väestöennustetta vastaan.

Ennusteen mukaan runsaan 15 vuoden kuluttua Suomessa väkiluku kasvaa enää vain Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Ahvenanmaalla.

Kaakkois-Suomi on yksi menettäjistä. Maakunnista väki vähenee varsinkin Etelä-Savosta ja Kymenlaaksosta, kaupungeista etenkin Kouvolasta.

Väestökadon torppaamiseksi katseet on nyt tarkoitus kiinnittää Kaakkois-Suomessa opiskeleviin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin johdolla.

– Tavoite on, että jatkossa yhä useampi korkeakouluopinnoistaan valmistuva ei lähtisi töihin muualle, vaan jäisi Kaakkois-Suomeen esimerkiksi yrittäjäksi, sanoo Xamkin rehtorina ja toimitusjohtajana työskentelevä Heikki Saastamoinen.

Xamkin Kymenlaakson kampuksilta Kotkasta ja Kouvolasta vuosittain valmistuvista noin joka viides suuntaa valmistumisensa jälkeen Uudenmaan työmarkkinoille, Etelä-Savon kampuksilta Mikkelistä ja Savonlinnasta puolestaan hieman useampi kuin joka kymmenes.

Xamkista valmistuvien määrä vaihtelee vuosittain, viime vuonna valmistuneita oli ennätysmäärä 1 800. Opiskelijoita Xamkissa on runsaat 9 000.

“Väestöennuste ei ole tuomio”

Keinot, joilla korkeakoulusta valmistuvat saadaan jatkossa jäämään alueelle ovat vielä hakusessa.

Yhdeksi työkaluksi on muodostumassa se, että alueella toimivat korkeakoulut tiivistävät yhteistyötään. Niiden on tarkoitus on vielä tänä syksynä ryhtyä valmistelemaan ohjelmaa, jolla Kaakkois-Suomi olisi tulevaisuudessa nykyistä houkuttelevampi opinnoistaan työelämään siirtyvälle nuorelle.

Ohjelman laatimiseksi Xamk aikoo tehdä yhteistyötä Aalto-yliopiston, Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston sekä ensi vuoden alussa käynnistyvän LAB-ammattikorkeakoulun kanssa.

Rehtori ja toimitusjohtaja Heikki Saastamoinen muistuttaa, että uusin laskelma väestökehityksestä on vain ennuste.

– Ei meitä Kaakkois-Suomessa vielä ole tuomittu häviämään, sanoo Saastamoinen, joka on ryhtynyt valmistelemaan korkeakoulujen yhteistyötä.

Lisää yliopisto-opetusta

Korkeakoulu- ja jopa yliopisto-opetuksen lisääminen muodossa tai toisessa on joka tapauksessa Kaakkois-Suomessa sitkeästi elävä toive.

Alueen kauppakamarit vetosivat äsken savonlinnalaiseen tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososeen (kesk.) , jotta LUT-yliopiston vuosittaisia tutkintomääriä nostettaisiin lähes kaksinkertaisiksi nykyiseen verrattuna. Kauppakamarien mukaan yliopistotutkinnon suorittaneista on pulaa Kaakkois-Suomessa. Tämän katsotaan olevan esteenä yritysten kasvulle.

Ministeri pitää tutkintomäärien lisäämistä mahdollisena, mutta suoraa lupausta asiasta ei ole saatu.

Myös Kouvolan kaupungilla on tavoitteita yliopistotason opiskelumahdollisuuksien lisäämisestä. Vuoteen 2030 ulottuvassa Kouvolan kaupunkistrategiassa puhutaan “törmäyttävästä korkeakoulusta”. Sillä tarkoitetaan muun muassa tutkimusta ja koulutusta ammatillisesta tasosta yliopistotasoon.

Se puolestaan voisi tarkoittaa yliopistokeskusta, jollaisia Suomeen perustettiin vajaat parikymmentä vuotta sitten.

– Törmäyttävän korkeakoulun voi varmasti mieltää monella tavalla, mutta kyseeseen voisi tulla esimerkiksi Porin tai Seinäjoen keskuksen kaltainen kokonaisuus, pohdiskelee Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun hallituksessa omistajakaupunki Kouvolaa edustava Juha Huhtala (vihr.).

Heikki Saastamoinen ei pidä uutta yliopistokeskusta tarpeellisena korkeakouluyhteistyön lisäämiseksi Kaakkois-Suomessa.

– Yliopistollisen lisäkoulutuksen järjestäminen kyllä on mahdollista, mutta siihen emme tarvitse uutta yliopistokeskusta. En tunnista nykyisestä hallitusohjelmasta sitä,että yliopistokeskuksia lisättäisiin.

Samaa sanoo ylijohtaja Tapio Kosunen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

– Nyt ei ole olemassa paineita uusien yliopistokeskusten perustamiseksi. Niiden perustaminen on kiinni yliopistojen omasta aloitteellisuudesta.

Yliopistokeskuksia perustettiin Suomeen kuuteen perinteisten yliopistokaupunkien ulkopuolisiin kaupunkeihin vuonna 2004. Keskuksissa on tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä opetusta, joissa on mukana useita eri yliopistoja sekä ammattikorkeakouluja.

Suomessa iso muutos

Yliopistotasoinen opetus on perinteisesti nähty alueen vetovoimaa lisäävänä tekijänä. Tosin Tilastokeskukselta tänä syksynä tulleet uusimmat väestöennusteet eivät enää täysin tue ajatusta.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry on laskenut lähivuosikymmnielle ennustetun kehityksen merkitystä kouluopetukselle.

Yhdistys toteaa verkkosivuillaan muun muassa, että 20–24-vuotiaiden määrä kasvaa Helsingin, Tampereen, Oulun, Jyväskylän ja Seinäjoen seutukunnissa. Sen sijaan Joensuun, Kuopion, Lappeenrannan ja Turun seutukunnissa ikäluokan koko pienenee yliopiston ja ammattikorkeakoulun sijainnista huolimatta.

Yhdistyksen mukaan valtakunnallisella korkeakouluverkolla on ollut suuri merkitys alueiden elinvoimalle, mutta tulevaisuudessa edes korkeakoulut eivät turvaa väestön kasvua kaikilla kampuspaikkakunnilla.

– Väestöennuste osoittaa sen, miten suuressa muutoksessa Suomi on. Tästä aiheutuu väistämättä isoja paineita koko koulutusjärjestelmään, kiteyttää Arene ry:n toiminnanjohtaja Petri Lempinen.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun rehtori ja toimitusjohtaja Heikki Saastamoinen hakee uskoa korkeakoulujen yhteistyön tuloksiin yli 100 vuoden takaa, autoteollisuuden uranuurtajan ajatuksista.

– Henry Ford on todennut, että on kahdenlaisia ihmisiä; niitä, jotka uskovat onnistuvansa ja niitä, jotka uskovat epäonnistuvansa. Ja molemmat ovat oikeassa. Meidän pitää nyt uskoa onnistumiseen.

Rajavartiolaitos ja Uudenkaupungin Työvene Oy ovat sopineet seitsemän rannikkovartioveneen toimituksesta

Rajavartiolaitoksen mukaan uudentyyppisillä veneillä vastataan kasvaviin toimintaympäristön haasteisiin.

Veneet ovat uppoumaltaan noin 50 brt ja pituudeltaan noin 20 metrin mittaisia, soveltuen kaikkiin Rajavartiolaitoksen merellisiin tehtäviin kaikilla toiminta-alueilla ja kaikkina vuodenaikoina.

Hankinnan myötä Rajavartiolaitos luopuu vanhoista 1970-, 1980- ja 1990-luvuilta peräisin olevista veneistä.

Tilauksen hinta on noin 22 miljoonaa euroa ja veneet valmistuvat vuosina 2020–2023.

Hankintaan on saatu rahoitusta EU:n Sisäisen turvallisuuden rahastosta ja veneitä on mahdollista käyttää myös Euroopan rajaturvallisuusvirasto Frontexin rajaturvallisuusoperaatioissa.

– Orava!

Kirjava koira ampaisee metsään heti, kun se kuulee käskyn etsiä. Koira viipottaa menemään reipasta kyytiä ja sen nenä käy koko ajan.

Kaksi- ja puolivuotias Vihi on inventointikoira eli luontokartoituskoira. Se on opetettu etsimään luonnosta erilaisten uhanalaisten eläinten hajuja, tällä kertaa liito-oravan. Vihi etsii metsästä liito-oravan papanoiden, virtsan ja pesän hajua.

Pian koira istahtaa suuren haavan juurelle. Se on merkki siitä, että Vihi on tehnyt löydön. Puun juurelta paljastuukin liito-oravan ruskeita, pieniä papanoita. Sellaisia, joita ihmissilmin olisi ollut hyvin vaikea tähän aikaan vuodesta huomata.

– Koira tekee töitä nenällään eikä ole samalla tavalla silmiensä varassa kuin ihminen, sanoo Tanja Karpela, joka on kouluttanut luontokartoituskoiria muutaman vuoden ajan.

Osa valtakunnallista luonnonsuojeluhanketta

Luontokartoituskoirat ovat Suomessa ja ilmeisesti koko maailmassa ainutlaatuinen juttu. Tanja Karpela tietää, että jossain päin maailmaa koiria on kyllä koulutettu etsimään eläinten jätöksiä, mutta luonnonsuojelutyössä koirien käyttäminen on tiettävästi uutta.

Nyt luontokartoituskoirien käyttöä testataan Metsähallituksen Luontopalveluiden valtakunnallisessa Liito-orava-LIFE-hankkeessa, jonka tarkoituksena on edistää liito-oravan suojelua.

– Haluamme kokeilla, voiko koira havaita liito-oravia myös niinä ajanjaksoina, kun ihminen ei voi. Koira haistaa liito-oravan jätökset esimerkiksi paksun lumen läpi, mikä on aika häikäisevää, sanoo aluekoordinaattori Mai Suominen Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta.

Ihmiset pystyvät kartoittamaan liito-oravia ainoastaan keväisin, maaliskuun lopulta toukokuun alkuun, kun lehdet eivät ole vielä puhjenneet puihin. Silloin liito-oravan papanat ovat keltaisia. Kun liito-orava vaihtaa ravintonsa tuoreisiin lehtiin, papanoiden väri muuttuu ruskeaksi, ja ihmisen on niitä vaikea löytää.

Koiria testataan Salon ja Someron Rekijokilaakson Natura 2000 -alueella. Suominen kertoo sen olevan valtakunnallisesti erityislaatuinen alue, jossa on poikkeuksellisen vahva liito-oravakanta.

Alueesta puolet on lakisääteisesti suojeltu, joten nyt etsitään keinoja turvata liito-oravan esiintyminen myös suojelemattomalla puoliskolla.

– Aluetta on kartoitettu vuosina 2012–2013 ja viime keväänä. Liito-oravaesiintymiä on löytynyt todella tiheästi, Suominen sanoo.

Kartoituksia jatketaan nyt syksyllä ja vielä ensi keväänä. Sen jälkeen Ely-keskuksella on melko kattava käsitys alueen liito-oravatilanteesta. Tiedot annetaan maanomistajien käyttöön, ja he voivat käyttää niitä, kun miettivät vaihtoehtoja metsänsuojelun ja hakkuiden välillä.

– Aiemmin on usein käynyt niin, että vasta kun maanomistaja on päättänyt hakata metsää ja tehnyt metsänkäyttöilmoituksen, on tullut ilmi että alueella on liito-oravia.

Hajujen saatavuus vaikeaa

Luontokartoituskoirien kouluttaminen alkoi kuutisen vuotta sitten. Ajatus oli kypsynyt Tanja Karpelan päässä jo pidempään, mutta hän mietti, olisiko ajatus mahdoton.

– Kyse on uhanalaisista lajeista, joten hajujen saanti on hankalaa. Se oli ensimmäinen asia, jota pohdin. Voisiko tämän takia onnistua?

Yhteydenotto Varsinais-Suomen Ely-keskukseen kuitenkin loi toivoa, sillä sieltä asialle näytettiin vihreää valoa. Ensimmäiseksi lajiksi valikoitui liito-orava. Myöhemmin mukaan on tullut myös muita lajeja: muun muassa pikkuapollo ja idänsiilikäs, jonka hajua tuotiin Venäjältä.

Karpela kertoo, että lajikirjo on kasvamassa ja joukkoon on tulossa myös uusia lajeja.

Luontokartoituskoiran koulutus perustuu samanlaisiin suuntaviivoihin kuin muidenkin hajukoirien koulutus. Tärkeää on yhteistyö tutkijoiden ja luontokartoittajien kanssa, sillä he pystyvät kertomaan, mitä hajua kannattaa etsiä.

Joidenkin lajien ja hajujen kanssa joutuu myös olemaan tarkkana. Jos esimerkiksi pikkuapollon toukkaa häiritsee, se alkaa erittää vääränlaista hajua. On oltava varovainen, että koira oppii tunnistamaan toukan luonnollisen hajun, ei häirittäessä syntyvää hajua.

Tulevaisuudessa koirat voivat avata mahdollisuuksia

Toistaiseksi koiria vasta kokeillaan, mutta tulevaisuudessa niistä voitaisiin saada paljonkin hyötyä. Laajemman etsintäajankohdan lisäksi koirat haistavat vanhempaakin hajua. Silläkin on merkitystä.

– Liito-oravan elinpiiri voi tyhjentyä hetkellisesti ja sitten taas täyttyä, kertoo Tanja Karpela.

Mai Suominen muistuttaa, että nyt ollaan vasta alussa. Asiaan liittyy paljon oppimista. Lisäksi kaavoitus- ja metsänhakkuupäätöksissä on kyse isoista rahoista. Silloin on oltava varma siitä, että tiedetään kuka ja minkälaiset koirat metsissä työskentelevät.

– Kun asiaa saadaan kehitettyä ja ehkä luotua joku sertifiointisysteemi siitä, että maanomistaja tietää saavansa koira-avusteisesta kartoituspalvelusta laadukasta tulosta, se mahdollistaa sen, ettei aina tarvitse odottaa maalis-huhtikuulle kartoitusten tekemiseksi, Suominen sanoo.

Karpelan mielestä koira-avusteinen kartoitus tukee ihmisen tekemää työtä ja on hyvä apu sen rinnalla.

– Toivon, että koira-avusteinen kartoitus lisääntyy, kun saamme lisää tietoa ja kokemuksia.

Lue myös:

Miehet liito-oravajahdissa – harvinaista kuvaa liito-oravan yöllisestä pannoituksesta

Luontoarvot ja kaavoittajat vastakkain yhä tiuhemmin – uusin esimerkki on miljoonahanke Raide-Jokerin työmaa, jota liito-oravakin rakastaa

Iso hanke tutkii, miten liito-orava ja maanomistaja pärjäisivät samassa metsässä – edut eivät aina ole kovin kaukana toisistaan

Yle kysyi lokakuun alussa suomalaisten kokemuksia postinjakelun viimeaikaisista häiriöistä ja niistä aiheutuneista haitoista.

Ylen nettisivuilla julkaistussa jutussa tehtyyn kyselyyn vastasi yhden päivän aikana 514 ihmistä. Vastauksia tuli Hangosta Inariin.

Saadun palautteen kautta hahmottuu kymmenen syytä, miksi suuri osa suomalaista on menettänyt luottamuksensa Postin palveluihin.

Vuonna 2017 voimaan astunut postilain uudistus muutti säännöksiä postin kulkunopeudesta ja jakelun tiheydestä. Kaupungeissa ja taajamissa kirjeiden jakelu harveni kolmepäiväiseksi. Aiemmin postia jaettiin kaikkialla Suomessa viitenä päivänä viikossa.

Postin asiakkaat - sekä yksityishenkilöt, että yritykset - ovat monin paikoin huomanneet muun muassa, ettei jakelu toteudu kolmipäiväisenä. Tämä on yksi syy asiakkaiden turhautuneisuuteen, mutta syitä on muitakin.

Yle:n kysely osoittaa, että suomalaisten luottamus Postiin on murentunut seuraavista syistä.

1. Asiakkaalle aiheutuu vahinkoa, vaivaa ja tappioita jakeluongelmien vuoksi

“Trafin autoverolaskut eivät tulleet perille. Sen takia kaksi autoa meni yhtä aikaa käyttökieltoon. Ilmoitukset siitä tulivat onneksi perille.” (Varkaus)

“Asuntoyhtiön yhtiökokouksen kutsu tuli keväällä perille vasta kaksi viikkoa kokouspäivän jälkeen. Postin kulku kesti Kotkasta Kouvolaan noin 5 viikkoa.” (90 Kouvola, Valkeala)

“Kolme laskua sisältänyttä kirjettä ei heinäkuun lopulla tullut perille, mutta viivästyneiden maksujen perintäkirjeet tulivat syyskuussa. Minulle koitui siitä maksettavaksi perintäfirman kuluja ja puhelinkuluja.” (Kuopio)

"Työtarjoukset eivät tule perille."(Rovaniemi)

Postin kommentit kritiikkiin:

– Jos Postin asiakas kokee, että jakelu on aiheutunut hänelle vahinkoa, Posti tarkastaa aina, onko varmasti kyse Postin kautta tulleesta lähetyksestä, sanoo postipalveluiden tuotantojohtaja Sami Reponen.

Hän huomattaa, että nykyisin Postilla on Suomessa 16 kilpailevaa yritystä, jotka jakavat myös kirjeitä. Reponen myöntää kuitenkin, että myös Posti tekee virheitä.

– Kun kyse on Postin virheestä, ongelma ei aina ole jakelussa. Posti tutkii aina juurisyyn, vakuuttaa Reponen.

Posti tarkistaa, onko osoite ollut oikein, onko henkilö muuttanut, onko lähetys jätetty meille oikein, onko lajittelu tehty oikein, onko kuljetus tapahtunut ajallaan ja niin edespäin.

Reposen mukaan postinjakelun poikkeustilanteissa viive rajoittuu kirjeiden kannossa yleensä 1-2 päivään.

2. Pakettien jakelu takkuaa monin tavoin

"Paketit eivät tulleet ilmoitettuna aikana. Myöhemmin sain ilmoitukset, ettei toimitus onnistunut, koska kerrostalon alaovi oli lukossa tai että vastaanottaja ei ollut paikalla. Olin molemmilla kerroilla kotona, eikä kukaan yrittänyt soittaa tai kilauttanut ovikelloani. On ikävää, jos paketti ei tule silloin kun on ottanut päivän vapaaksi kyetäkseen sen vastaanottamaan." (Oulu, Kaijonharju)

"Postissa haettavissa olevaa tavaraa on ehtinyt palautua lähettäjälle, kun saapumisilmoitukset eivät ole tulleet perille. Muistutuslaskuista on tullut lisämaksuja." (Vaasa, Gerby)

"Joudun maksamaan palautetusta tavarasta noin kolmanneksen sen hinnasta." (Lahti)

"Paketit liittyvät olennaisesti toimeentulooni ja harrastukseeni. Harmittaa kun niiden saapumista joutuu odottamaan kohtuuttoman pitkään ja tekemään salapoliisityötä paketin paikantamiseksi. Esimerkiksi tänään 2.10. sain vihdoin saapumisilmoituksen 11.8. matkaan lähteneestä paketista!" (Inkoo, Västerkulla)

Postin kommentit kritiikkiin:

– Työohjeita on laiminlyöty pahasti, jollei sellaista pakettia ole kuljetettu perille, jonka ehdoissa sanotaan, että se toimitetaan asiakkaalle, toteaa Sami Reponen.

Hän sanoo, että ulkomailta tulevien tavaralähetysten käsittelyaika on pitempi kuin kotimaan pakettien. Vaikka lähetysseurannassa olisi englanninkielinen viesti, jonka mukaan paketti on saapunut Suomeen, paketti ei välttämättä ole Postin hallussa.

Pahimmassa tapauksessa se voi olla vielä Keski-Euroopassa välivarastossa.

3. Luottamukselliset kirjeet menevät vääriin osoitteisiin

"Posti ei välitä, kenen laatikkoon kirjeet tunkee Itäisessä Helsingissä. Naapureiden lääkäreiltä saamia diagnooseja ja pankin tiliotteita saa kuka tahansa halutessaan lukea. Minua uhattiin äskettäin ulosotolla, koska Helsingin 32 euron laskua en itse ollut saanut postissa. Jaan naapureiden posteja lähes viikottain. Itse maksan koko ajan sakkoja laskuista, joita osa naapureista ei vaivaudu minulle antamaan, vaan heittää roskiin." (Helsinki, Mellunkylä)

"Firman postilaatikkoon on tullut parhaimmillaan seitsemälle eri yritykselle osoitettua postia. Postilaatikko on asianmukaisesti merkitty ja siinä on vain yhden yrityksen nimi." (Hämeenlinna)

Postin kommentit kritiikkiin:

– Jos on tapahtunut, kuten ensimmäisessä esimerkissä sanotaan, se on todella ikävää. Kirjesalaisuus on perustuslain suojaama asia. Posti suhtautuu tähän asiaan vakavasti, vakuuttaa Sami Reponen.

Hän muistuttaa myös, että Postilla on vahingonkorvausmenettely, jossa jokainen korvaushakemus käsitellään erikseen

4. Posti jakaa asiakkailleen jaetaan avattuja ja revenneitä kirjeitä

"Tyttäreni kirje tuli kotiin avattuna ja sen sisältö puuttui täysin. Itselleni lähetettiin pankista debit/credit kortti 9.9.2019. Se kuoletettiin 25.9., koska kortti oli "hävinnyt" postin toimesta. – En luota postiin enää lainkaan." (Vantaa, Kaivoksela)

"200 euron lahjakortti katosi postissa mystisesti. Postin kanta on asiaan "ei saa lähettää rahaa tavan postina". Todella usein sattuu, että valkoinen kirjekuori on "revennyt", jollei sen sisältö selvästi näy päällepäin." (Kontiolahti, Lehmo)

Postin kommentit kritiikkiin:

– Meille tulee tosi vähän palautetta avatuista ja revityistä kirjeistä. Tällainen saattaa johtua siitä , että kirje on mennyt väärään osoitteeseen, on avattu siellä epähuomiossa ja toimitettu sen jälkeen takaisin postille, sanoo Sami Reponen

Hän kertoo myös, että kirjeen sisällä oleva kova pieni esine voi aiheuttaa repeytymisen lajittelukoneessa. Syntyvä tukos vaurioittaa myös useita muita kirjeitä. Tällaisiin kirjeisiin Posti liittää saatteen, jossa selitetään syy repeytymiseen.

5. Tilatut lehdet saapuvat kotiin pahasti myöhässä

"Posti hoitaa meillä lehtien varhaisjakelun. Sunnuntain lehti jää jakamatta ainakin kerran kuukaudessa. Tilaukseen kuuluu myös kuukausiliite. Se on viimeisen vuoden aikana jäänyt jakamatta neljä kertaa." (Savonlinna)

"Iäkkäille vanhemmilleni tulee useita lehtiä, jotka ovat heille tärkeitä. Kyse on aikakaus- ja maakuntalehdistä (2). Asumme vanhempieni kanssa saman kadun eri puolilla. Meidän puolella posti kulkee jotenkin, mutta vanhempien puolella saattaa tulla kuusi Maaseudun tulevaisuutta samana päivänä. " (Helsinki, Pitäjänmäki)

"Posti on tullut noin kerran viikossa. Eräälle lähistöllä asuvalle tuli kerralla kolmen viikon postit." (Tampere, Iidesranta)

"En enää viitsi tilata lehtiä, kun tulevat jatkuvasti myöhässä." (Siilinjärvi)

"Jo useamman vuoden ajan liiketilaani Helsingin kantakaupungissa ei ole jaettu postia kesäisin ollenkaan. Jokavuotiset reklamaatiot Postille eivät ole muuttaneet tilannetta." (Helsinki)

Postin kommentit kritiikkiin:

–Toimintamalli, jota noudatamme jakaessamme lehdet tilaajille perustuu aina Postin ja lehden kustantajan väliseen sopimukseen, selittää Reponen.

Jos henkilö muuttaa toiselle paikkakunnalle ja haluaa tilata sinne kotipaikkkakuntansa lehden, jakelussa on pääsääntöisesti 1-2 päivän viive siihen verrattuna, milloin lehti ilmestyy vanhalla kotipaikkakunnalla.

– Joskus saamme lehtien tilaajilta kritiikkiä, kun sunnuntain lehti jaetaan vasta maanantaina, vaikka Posti on tehnyt sopimuksen juuri tämän tasoisesta palvelusta, Sami Reponen jatkaa.

6. Posti "kelluttaa" postia tietoisesti jakelukeskuksissa

Ylen kyselyyn tuli vastauksia myös postin työntekijöiltä. He kertoivat, että postia ns. kellutetaan eli myöhäistetään tarkoituksellisesti päivittäin, koska jäljellä olevien työntekijöiden työaika ei riitä millään kaiken postin käsittelyyn ja jakeluun.

Kyselyyn vastanneet työntekijät kertovat, että heitä kannustetaan tekemään ylitöitä päivittäisen kymmenen tunnin työajan lisäksi, mikä on johtanut henkilöstön uupumisiin ja lisääntyneisiin sairauspoissaoloihin. Ammattitaitoisen henkilöstön korkeat poissaoloprosentit – vastaajien mukaan jopa yli 30 prosenttia henkilöstöstä – hidastavat omalta osaltaan työskentelyä, koska osaavaa työvoimaa ei löydy valmiina mistään.

"Postinumeroalueeni taloudet saivat postinsa noin 2 kertaa viikossa Postin ilmoittaman neljän jakelupäivän sijasta. " (Tampere)

"Toistuvasti jää postia jakamatta. Niiden talouksien määrä, joihin postia ei jaeta kuin kerran tai kaksi viikossa, on järkyttävä. Jäämiä on tuhansittain joka päivä sellaisilla Postin toimipaikoilla, joissa vielä alle kuusi kuukautta sitten jakelu kattoi lähes 100 prosenttia talouksista. Toimin itse postinjakajana vielä kolme kuukautta sitten. Tiedän tarkalleen mistä kaikki johtuu." (Itä-Helsinki)

Postin kommentit kritiikkiin:

– Kelluttaminen on käsite, joka kuvaa sitä, kuinka posti rytmittää eri tuotteita jakeluun sen mukaisesti mitä eri asiakkaiden kanssa on sovittu. Käsitettä kellutus ei pitäisi käyttää julkisuudessa, koska se synnyttää väärinkäsityksiä, sanoo Sami Reponen.

Hän myöntää, että jakelutoimipaikkaan voi jäädä jakamatonta postia esimerkiksi sairastapauksien takia. Näin on käynyt ajoittain, kun Posti ei ole löytänyt tietyille alueille korvaavaa työvoimaa.

– Postilla ei ole pääkaupunkiseudulla riittävästi työntekijöitä. Tilanne ei ole normaali. Haluamme rekrytoida sinne 200 uutta vakituista jakajaa, Tampereellekin jonkin verran, Reponen tiivistää.

7. Posti laskuttaa lisäpalveluista, jotka eivät toimi

"Kesällä mökille käännetty posti tuli perille tosi harvoin. Pankin lähettämä Visa-kortti katosi kokonaan. Olimme maksaneet lähes satasen postin kääntämisestä." (Helsinki, Lauttasaari)

"Iäkäs äitini joutui pitkälle kuntoutusjaksolle. Teimme siksi Postin kanssa kaksi kertaa sopimuksen postin edelleenlähettämisestä minun osoitteeseeni. Joitakin kirjeitä Posti sai käännettyä, mutta suurimman osan se kantoi yhä äitini kotiin toiseen kaupunkiin." (Espoo)

Postin kommentit kritiikkiin:

– Postille ilmoitettu jakelun keskeytys tai määräaikainen osoitteenmuutos koskee vain Postin jakamia lähetyksiä. Jos lähetyksen jakelun hoitaa joku muu yritys, se ei voi tietää tehdystä osoitteenmutoksesta. Siksi tuo Postin kanssa kilpaileva firma jakaa postin alkuperäiseen osoitteeseen myös osoitteenmuutoksen voimassaoloaikana, selittää Sami Reponen.

Reponen muistuttaa, että Suomessa on nykyisin Postin lisäksi 16 muuta yritystä, jotka jakavat kirjeitä, lehtiä ja mainoksia ympäri maan.

– Postin kirjelajittelukoneet eivät tunnista määräaikaista osoitteenmuutosta. Etsimme ratkaisua tähän ongelmaan, hän lisää.

8. Posti pyrkii laskuttamaan asiakasta myös omista virheistään ja ongelmien setvimisestä

"Tilasin kevättalvella kananmunia ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Osoitteeksi merkitsin virallisen ruotsinkielisen osoitteemme. Tästä lähetyksestä ei koskaan tullut mitään ilmoitusta, ei edes Omapostiin (verkkopalvelu), jossa minulla on tili. Kesällä tuli Postilta viesti, että se haluaa 10 euroa säilytyksestä ja paketin saa noutaa Tuusulasta. En hakenut pilaantuneita munia, enkä maksanut 10 euroa lisää." (Helsinki, Marjaniemi)

"Ystäväni yritti tehdä osoitteenmuutosilmoitusta Postin nettisivuilla. Järjestelmässä oli häiriö. Posti ohjasi sivuillaan asiakastaan soittamaan maksulliseen palveluun, jossa puhelun hinta oli 1 euro 84 senttiä minuutilta plus paikallispuhelumaksu." (Itä-Helsinki)

Postin kommentit kritiikkiin:

– Kananmunien kuljetusta koskevaa yksityistapausta en pysty kommentoimaan. Toinenkin esimerkki on sellainen, ettei osaamiseni yllä siihen. Se pitää selvittää jälkikäteen, toteaa Sami Reponen.

9.Sairauksien hoito vaikeutuu postinjakelun ongelmien vuoksi

"Posti ei tuonut kutsua sairaalaan, jossa minulle piti tehdä sydämen rytminsiirto. Toimenpide siirtyi viikoilla. "(Helsinki)

"Asiakirjoja ja myös kutsuja tutkimuksiin katoaa postissa. Tämä on käynyt ilmi, kun puhelimeen on tullut tekstiviestillä muistutuksia vastaanottoajoista. Elokuussa menin tyttäreni kanssa kaksipäiväiselle sairaalakäynnille Helsinkiin. Paikan päällä kävi ilmi, että kolmannellekin päivälle oli varattu tutkimusaika. Lääkäri ihmetteli, eikö postitse lähetetty kutsu ollut tullut perille. " (Mikkeli)

Postin kommentit kritiikkiin:

Sami Reponen kertoo Postin selvittäneen alkuvuodesta sairaalakirjeiden kulkua yhdessä asiakkaiden kanssa, ja korjanneen monia asioita.

– Teimme tuolloin myös tärkeän havainnon. Kun kuluttaja-asiakkaat olivat päättäneet millaisessa muodossa he haluavat vastaanottaa sairaalan viestit, moni heistä oli ilmoittanut haluavansa lähetykset pelkästään sähköisinä. Monet eivät olleet kuitenkaan alkaneet käyttää sähköistä palvelua, vaan odottivat yhä sairaalan kirjeitä, hän sanoo.

10. Posti rikkoo palvelulupauksiaan

"Meidän alueellamme posti ei jaa asiakkaille ollenkaan isokokoisia kirjeitä, jotka mahtuisivat postiluukusta. Posti itse ilmoittaa, että kirjeen kokoinen XXS-paketti jaetaan postiluukusta." (Helsinki, Pikku Huopalahti)

"Kirjeiden perillemeno kestää 3–14 vuorokautta. Tästä on haittaa työssäni viranomaisena. Asioiden käsittelyajat pitenevät, kun postin kulkuun laissa varattu 7 vuorokautta ei tosiasiassa riitä. Jotkut kirjeet on kuitenkin pakko lähettää paperilla, jotta toimii lainmukaisesti. "(Lahti)

"Laskuni matka Orivedeltä Helsinkiin kesti 22 päivää." (Orivesi)

"Paketti- ja virkamiesposti pitää noutaa 15 kilometrin päästä Nurmijärveltä, vaikka 8 kilometrin päässä sijaitseva Klaukkala on liikekeskus, jossa kaikki muut palvelumme ovat. Vähän päästä pitää tehdä 30 kilometrin edestakainen matka yksinomaan kirjattujen kirjeiden ja pakettien noutamisen vuoksi. – Laki sanoo että postipalvelut tulee löytyä enintään niin kaukaa kuin missä muutkin päivittäispalvelut ovat."(Nurmijärvi, Perttula)

"Yritykseni joutuu sijaintinsa vuoksi käyttämään Postin palveluja. Käytännössä yksinomaan pikakirjeitä. Ne ovat arvopostia, jotka kuuluu jakaa vastaanottajalle seuraavana arkipäivänä.

Koko kesän olen viikoittain selvittänyt, missä kirjeet ovat, miksi asiakkaat eivät ole saaneet lähetyksiämme ja missä meille tulevat lähetykset seilaavat. Nekin ovat pikakirjeitä. " (Pohjois-Karjala)

Myös jakajat kertoivat vastauksissaan viivytyksistä.

"Sairaaloiden ja laboratoriokeskuksen kirjeet, jaetaan talouksiin käytännössä noin kaksi kertaa viikossa. Laki vaatisi jakamaan nämä lähetykset päivittäin." (Tampere)

"Olen ollut Postin työntekijä jo monta vuotta. Tavoiteaika puutteellisen tai virheellisen osoitteen selvittämiseen on kolme työpäivää sen saapumisesta toimipaikkaan. Osoiteselvitys voi kuitenkin kestää jopa kolme viikkoa, koska sitä tekemään ei ole tarpeeksi työvoimaa." (Kaakkois-Suomi)

Postin kommentit kritiikkiin:

– Kirjeiden kokoerottelussa on voinut tapahtua sellainen poikkeama, että luukkuun mahtuva kirje on ohjautunut vahingossa sinne palvelupisteeseen. Tämä on täysin käsin lajitelua tavaraa. Siinä voi olla kyse inhimillisestä virheestä, arvioi Reponen.

Reponen muistuttaa myös, että Postilla ei ole edes pikakirjeen osalta palvelulupausta, jonka mukaan lähetys menisi perille yön yli koko Suomessa.

– Postin palvelualuerekisteristä postin nettisivuilta saa tiedon siitä, mistä minne voi lähettää kirjeen yön yli, ja mistä minne lähetys kestääkin kaksi päivää, neuvoo postipalveluiden tuotantojohtaja Sami Reponen.

Toimeentulo-ongelmat ovat lapsiperheissä yleisempiä kuin koko väestössä, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta tutkimuksesta. Lisäksi erot lapsiperheiden hyvinvoinnissa ovat merkittäviä.

– Yllätti, että erot [lapsiperheiden] hyvinvointikokemuksessa sen mukaan, oliko toimeentulo hankalaa vai helppoa, olivat niin systemaattisia, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Minna Salmi.

Salmen mukaan tutkimukseen sisältyy laaja kirjo hyvinvoinnin osoittimia monenlaisilla ulottuvuuksilla sekä lasten että vanhempien osalta. Osoittimiin kuuluivat muun muassa vanhemman arvio lapsen koulunkäynnin sujumisesta, lapsen harrastukset sekä lasten ja perheen hyvinvointia tukevien palvelujen käyttö ja saatavuus.

– Kaikkien osoittimien kohdalla näkyi, että tilanne on huonompi, kun vanhemmat arvioivat perheen toimeentulon olevan hankalaa.

Palvelu on esimerkiksi jäänyt saamatta selvästi useammin, jos perheessä on toimeentulo-ongelmia kuin silloin, kun niitä ei ole. Esimerkiksi mielenterveyspalveluita vaille on jäänyt yhtä suuri osuus toimeentulo-ongelmista kärsivistä perheistä kuin niitä on saanut.

Joka neljännellä perheellä toimeentulo-ongelmia

Toimeentulokokemukset ja hyvinvoinnin erot alakoululaisten perheissä -tutkimus perustuu vuoden 2017 kouluterveyskyselyyn. Tutkittavina olivat neljä- ja viidesluokkalaisten vanhemmat. Kyselyyn vastasi 33 000 vanhempaa, joista äitien osuus oli 86 prosenttia.

Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan 24–36 prosenttia lapsiperheistä on 2000-luvulla kokenut toimeentulossa eriasteisia vaikeuksia. Joka neljännellä lapsiperheellä on vaikeuksia saada menot katetuiksi tuloillaan.

Vaikeuksia kokeneiden perheiden osuus on supistunut vuodesta 2015 lähtien. Salmi arvioi, että syynä on ollut muun muassa talouskriisin helpottuminen ja työllisyyden kasvu.

Lisäksi yksinhuoltajien asema on parantunut, koska heidän saamiinsa lapsilisiin on tehty pieniä korotuksia. Salmen mukaan suhteellisen pienetkin muutokset tuloissa voivat nostaa henkilön köyhyysrajan yläpuolelle tai pudottaa sen alapuolelle.

Salmi kertoo, että lapsiperheiden saamien tulonsiirtojen reaaliarvo on laskenut 1990-luvulta lähtien.

– Lapsiperheiden perusturvan tulonsiirrot ovat alemmalla tasolla kuin monissa muissa väestöryhmissä, hän sanoo.

Tutkimuksen mukaan vanhempien kuormitusta voitaisiin vähentää korottamalla lapsiperheiden saamien tulonsiirtojen reaaliarvoa. Lapsiperheiden saamia tulonsiirtoja ovat muun muassa lapsilisät.

Palveluresurssien lisääminen tärkeää

Toimeentulo-ongelmat heijastuvat myös palveluiden käyttöön. Palveluita on saatavissa muun muassa kouluterveydenhoitajilta, -lääkäreiltä, -psykologeilta sekä -kuraattoreilta.

– Toisaalta palveluiden käyttö on suurta, mutta toisaalta palveluja on jäänyt saamatta silloin, kun niitä tarvitaan, Salmi sanoo.

Salmen mukaan palveluissa pitäisi osata ottaa puheeksi perheen toimeentuloon liittyviä kysymyksiä ja pystyä ohjaamaan vanhempia hakemaan tukea muilta mahdollisilta tahoilta.

– Toimeentulon kohentaminen ja palveluresurssien lisääminen ovat molemmat tärkeitä. Pelkästään toiseen ei ole hyvä kiinnittää huomiota.

Tutkimuksen mukaan toimeentulon parantaminen vähentää paineita palveluihin. Sen sijaan toimeentuloa heikentämällä luodaan jatkuvasti uutta palveluiden tarvetta.

Englanninbulldoggi Hertta juoksee innoissaan pehmeän pallon perässä jyväskyläläisessä koiraurheiluhallissa. 1,5-vuotiaan koiran emäntä Tiia Lehtonen seuraa ruohomaton ulkopuolella tarkasti lemmikkiään. Koira läähättää, kun se pysähtyy eläinlääkäri Suvi Heinolan rapsutettavaksi.

– Ei kuulu rohinaa ja sieraimetkin ovat ihan riittävän kokoiset. Hertta hengittää oikein hyvin, Heinola arvioi.

Lehtoselle tieto on helpottava, sillä englanninbulldoggi on yksi eniten hengitysongelmista kärsivistä, lyhytkuonoisista koiraroduista. Brakykefaalisuus eli lyhytkalloisuus on seurausta liian pitkälle menneestä jalostuksesta, jossa koiralle on tavoiteltu söpöä, ihmiskasvoista ulkonäköä.

Koska rodun ongelmat olivat tiedossa, Lehtonen näki todella vaivaa pennun etsinnässä. Kahden vuoden taustatyön jälkeen hän löysi kasvattajan, joka tavoittelee jalostustyössään mahdollisimman terveitä koiria.

Vaikka Hertta ei kärsi hengitysvaikeuksista, todennäköisesti sekin kantaa perimässään molemmilta vanhemmilta perittyjä geenimuotoja, kuten DVL2-geeniä (PLOS Genetics), joka saa aikaan lyttyisen kuonon, lyhyet jalat, suuret silmät ja kippuran hännän. Geenin kantaminen tarkoittaa perinnöllistä sairautta, kehitysvammaa, joka altistaa merkittäville terveysongelmille.

Geenin homotsygoottisuuden eli molemmilta vanhemmilta periytymisen vuoksi perimältään täysin terveen englanninbuldogin jalostaminen ei ole enää mahdollista.

– Useat geenivirheet ovat rodussa niin yleisiä, ettei perimältään täysin terveitä koiria ole. Ainoa keino päästä haitallisista geenimuodoista eroon on roturisteytys, koirien geenitutkimusta Helsingin yliopistossa johtava professori Hannes Lohi sanoo.

Professori korostaa, että tilanne on sama monissa muissakin lyhytkuonoisissa roduissa, kuten ranskanbulldoggeissa ja bostoninterriereissä.

Pyörtyilyä ja nukkumisvaikeuksia

Suomessa on Kennelliiton mukaan noin 19 000 lyhytkuonoista koiraa. Rotuja on kaikkiaan noin kymmenkunta(Kennelliitto). Eniten hengitysvaikeuksia on englannin- ja ranskanbulldoggeilla, mopseilla ja bostoninterriereillä. Eläinlääkäri Suvi Heinolan mielestä jokaisella koiralla pitäisi olla oikeus juosta, haistella ja nukkua ilman hengitysongelmia.

– Olen nähnyt kymmeniä koiria, joiden omistaja kertoo, että stressaavassa tilanteessa tai kun eläin kiihtyy omistajan tullessa kotiin koira pyörtyy.

Rohisevan hengityksen lisäksi koira voi vaihtaa öisin yhtenään nukkumapaikkaa ja pitää jatkuvasti lelua suussa, koska se ei saa sierainten kautta ilmaa. Sieraimet saattavat olla vain pelkkä viiva. Hengitysvaikeuksista kärsivä koira myös pulauttelee eli oksentaa limaa ja vaahtoa.

Lyhytkuonoisten koirien terveys on puhuttanut koirapiireissä jo vuosia, koska lyhyt kuono on jalostettu koirille vain ulkonäkösyistä. Niin englanninbulldoggien kuopiolainen kasvattaja Kira Mörsky, eläinlääkäri Heinola kuin geenitutkija Lohikin ovat samaa mieltä: ulkonäkökeskeisestä jalostuksesta pitäisi luopua.

He ovat yksimielisiä myös siitä, että roturisteytykset ovat ainoa keino.

– Muutamien äärirotujen kohdalla pitäisi edetä todella nopeasti. Jalostuksen tavoitteena täytyy olla terveet koirat. Oman kokemukseni mukaan kasvattajilla tuntuu joskus olevan enemmän halukkuutta roturisteytyksiin kuin rotuyhdistyksillä, Lohi sanoo.

Professorin mielestä Kennelliiton pitäisi uusien geenilöytöjen vuoksi puuttua asiaan rohkeasti, koska muuta ei ole tehtävissä kuin roturisteytykset. Hän ihmettelee, miksei liitto voi kieltää vaikeasti kehityshäiriöisten koirien astuttamista ja luopua niiden rekisteröimisestä ja näyttelyarvosteluista.

– Liitto on asettanut muitakin jalostuskieltoja, kuten kahta töpöhäntäistä yksilöä ei saa yhdistää. Näin vakavien terveysasioiden edessä pitää sääntöjä ja pykäliä tarvittaessa muuttaa.

Kennelliiton jalostuksellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio ei kritiikkiä niele, sillä hänen mielestään liitto on jo vuosia yrittänyt tehdä työtä lyhytkuonoisten rotujen tervehdyttämiseksi, mutta esimerkiksi tieto kaikkien englanninbulldoggien kantamasta samasta geenivirheestä tuli ilmi vasta viime vuoden lopulla.

– Silloin meille selvisi, mitä meillä on vastassa.

Rodun muuttaminen ei ole helppoa

Kennelliitto ei lähtökohtaisesti vastusta roturisteytyksiä, sanoo Kirsi Sainio.

Noin 20 vuotta sitten pinsereiden perinnöllisistä silmäsairauksista pyrittiin hyvin tuloksin eroon risteytyksellä snautsereiden kanssa. Risteytyksiä on tehty myös muun muassa barbet- ja kromfohrländer -roduille.

Myös lyhytkuonoisten koirien roturisteytykset voisivat olla mahdollisia, mutta mutkia on sitä ennen monta. Sainio sanoo, ettei Kennelliitto kasvata koiria, vaan mukaan tarvitaan kasvattajia. Eikä liitto voi pakottaa kasvattajia mihinkään toimiin, ainoastaan kannustaa.

– Monia asioita on ratkaistavana. Ei tiedetä, millainen rotuyhdistelmä tarvitaan, mitä syntyville risteytyspennuille tapahtuu tai miten rotu saadaan säilytettyä. Risteytys vaatii tarkkaa harkintaa: "koekaniineja" ei voida käyttää.

Sitäkään ei haluta, että syntyisi uusia ongelmarotuja.

Yksi suurimmista kynnyksistä tehtävässä on kansainvälinen: jokaisen rodun kotimaalta tarvitaan suostumus, jos rotua muutetaan.

– Kansainvälinen koirayhteisö on kuin Euroopan unioni, ja päätöksenteko on monipolvista. Työ on hidasta ja vaivalloista, eikä yhteisymmärrykseen tunnuta pääsevän. On myös sellaisia näkökantoja, joiden mukaan mitään ongelmaa ei edes ole, Sainio sanoo.

Suomessa on tekeillä uusi eläinten hyvinvointilaki, jossa joidenkin lyhytkuonoisten rotujen kasvattaminen voitaisiin kieltää. Sekään ei Sainion mukaan poistaisi ongelmaa: pentuja syntyisi edelleen, mutta niitä ei vain rekisteröitäisi. Hän korostaa, että lyhytkuonoisten rotujen sisällä terveysongelmien määrässä on paljon eroja: osalla on paljon, mutta toisilla ei juuri lainkaan.

Joka vuosi satoja leikkauksia

Lyhytkuonoisista koirista osalla tilanne on vakava. Ainoa keino, jolla hengitysvaikeuksista kärsivän koiran oloa voidaan helpottaa, on leikkaus. Jyväskyläläisen AlmaVetin eläinlääkäri Suvi Heinola leikkaa vuosittain kymmeniä koiria, melkein joka viikko yhden. Koko maassa leikkausten määrä nousee satoihin.

Avartamisleikkauksessa suu- ja nenäontelon välissä sijaitseva pehmeä kitalaki lyhennetään ja sieraimia avarretaan leikkaamalla pala pois. Suomessa ei vielä tehdä muualla maailmassa käytössä olevaa laseravusteista sierainkuorikoitten poistoa.

Leikkauksen riskit ovat suuret, koska esimerkiksi leikkauksen jälkeinen turvotus henkitorvessa voi koitua kohtalokkaaksi. Pääsääntöisesti koirat selviävät leikkauksesta: esimerkiksi Heinolan pöydälle on kymmenen vuoden aikana kuollut vain yksi koira.

– Yleisesti ottaen koirat toipuvat hyvin. Bulldoggiroduilla on korkea kipukynnys. Varmasti myös sillä on vaikutusta, että heti leikkauksen jälkeen ilma kulkee aikaisempaa paremmin. Leikkaus usein auttaa, mutta koko ongelmaa se ei poista.

Heinola kuitenkin korostaa, että kaikki lyhytkuonoiset koirat eivät kärsi hengitysvaikeuksista. Tilastoja ei ole, mutta esimerkiksi mopsien kohdalla Heinola arvioi kolmen tai neljän kymmenestä kärsivän vakavista hengitysongelmista.

Suomessa tilanne on muuta maailmaa paremmin, koska myös kasvattajat ovat jo tehneet työtä sen eteen, että jatkossa syntyisi hengitysteiltään mahdollisimman terveitä koiria.

Kaikki rodut eivät selviä kilometrin kävelystä

Englanninbulldoggeja liki vuosikymmenen kasvattanut Kira Mörsky valitsee astutukseen käytettävät koirat tarkkaan. Ensimmäisenä hän katsoo ulkonäköä: kuonoa pitää olla.

– Sitten ehdottomasti terveys- ja hengitystietutkimusten ja kävelytestin täytyy olla kunnossa, ennen kuin edes harkitsen koiran jalostuskäyttöä.

Kävelytesti on kehitetty englanninbulldoggeille, mutta eläinlääkäri Heinolan mielestä se sopisi jalostukselliseksi työkaluksi myös muille lyhytkuonoisille. Testin avulla esimerkiksi tiedetään, että 22 prosentilla ranskanbulldoggeista on keskivaikea hengitysongelma.

Testissä koiran pitää taittaa kilometrin matka 12 minuutissa. Ennen ja jälkeen kävelyn koiran hengitystä kuunnellaan ja syke ja ruuminlämpö mitataan. Testin tuloksena koira saa BOAS-arvon, joka määrittää hengitysteiden kunnon.

Yleisimpiä syitä, miksi testi hylätään, on ettei koira pysty kävelemään annetussa ajassa kilometriä tai että koiran ruumiinlämpö nousee liikaa. Pahimmillaan Heinolan valvomassa testissä, viileässä hallissa talvella, koiran ruumiinlämpö nousi reilusti yli 40 asteeseen. Koira jouduttiin kantamaan lumihankeen jäähtymään.

Lämmönsäätelyyn liittyvät ongelmat ovat hengitysvaikeuksien lisäksi lyhytkuonoisilla koirilla yleisiä. Koira jäähdyttää itseään läähättämällä, suun limakalvojen kautta. Lyhyen kuonon vuoksi jäähdytys ei toimi kunnolla, ja ahtaat hengitystiet vähentävät läähättämisen tehoa.

Vastuu myös pennun ottajalla

Lyhytkuonoisten koirien terveysongelmiin etsitään myös kansainvälisesti keinoja, koska koiria on paljon. Esimerkiksi Englannissa rekisteröidään vuosittain 30 000 ranskanbuldoggia, Suomessa muutamia satoja.

Hollannissa koirien terveyteen on puututtu jo lainsäädännön avulla (FECAVA): kuonon pituuden pitää olla puolet kallon pituudesta, siirtymäaikana vaatimuksena on kolmannes. Ruotsissa on puolestaan meneillään kartoitus, jossa yritetään löytää mahdollisimman pitkäkuonoisia yksilöitä roduista. Professori Lohi kannattaa Hollannin mallin tuomista uuden eläinten hyvinvointilain yhteydessä Suomeen.

Sainio vierittää vastuuta myös pennun ottajille. Brakykefaalisten rotujen rekisteröinnit ovat laskeneet, mutta se ei välttämättä tarkoita yksilöiden vähenemistä. Lyhytkuonoisten rotujen suosio on edelleen kova, eikä kaikissa roduissa synny riittävästi kotimaisia pentuja. Esimerkiksi ranskanbulldoggien pennuilla on kova kysyntä.

– Kaikki ihmiset eivät malta odottaa, vaan hankkivat rekisteröimättömän pennun, Sainio sanoo.

Lyhytkuonoisten koirien terveysongelmat ovat rotukoirien maailmassa vain jäävuoren huippu (Helsingin Sanomat, tilaajille). Saksanpaimenkoirilla on selkäranka- ja lonkkanivelten ongelmia, kääpiösnautsereilla verkkokalvon rappeumaa, boksereilla ja labradorinnoutajilla on ihosairauksia.

– Esimerkiksi bulldoggeilla on vaikeuksia synnyttää luonnollisesti, sharpein pentujen silmäluomia voidaan puolestaan joutua leikkaamaan heti syntymän jälkeen, että ne pystyvät näkemään, Lohi kertoo.

Monilla muillakin roduilla kuin vain lyhytkuonoisilla sairaudet voivat olla perinnöllisiä. Heinolan mukaan siihen on yhtenä syynä liian kapea geeniperimä: koirat voivat olla läheistä sukua toisilleen.

Keskustelu aiheesta oli auki kello 8:00–15:00. Kiitos aktiivisesta osallistumisesta!

16.10.2019 klo 15:21 korjattu juttuun, että kääpiösnautsereilla on verkkokalvon rappeumaa. Alunperin jutussa luki snautseri.

Enemmistö suomalaisista haluaa valtion painavan jarrua kaupungistumiselle

Tuoreen kyselyn mukaan reilusti yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että valtion tulisi hidastaa kaupungistumista. Penseimmin kaupungistumiskehitykseen suhtautuu perussuomalaisia tai demareita kannattava keski-ikäinen nainen Itä- tai Pohjois-Suomesta. Taloustutkimuksen kyselyyn vastasi yli tuhat suomalaista.

Joka kolmas uusi henkilöauto on nyt katumaasturi

Tänä vuonna Suomessa rekisteröidyistä uusista henkilöautoista joka kolmas on katumaasturi, ja osuus on yhä kasvussa. Katumaasturi kuluttaa enemmän ja on kalliimpi ylläpitää kuin saman auton perusmalli. Niiden suosio selittyykin järkiperusteiden sijaan kuluttajatrendeillä.

Kulmuni: Kaivostoiminnan haittoja korvaaville vakuusmaksuille korotuksia

Elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.) kertoi STT:lle, että hallitus aikoo korottaa kaivosyhtiöiden maksamia vakuusmaksuja, joilla korvataan kaivostoiminnan mahdollisia haittoja. Vakuusrahat on tarkoitettu mahdollisten ympäristövahinkojen ja -haittojen korjaamiseen sekä kaivoksen sulkemisen kustannusten kattamiseen. Vakuuksien laajennus on osa kaivoslain uudistamista.

Turkin Erdoğan: Ei tulitaukoa Koillis-Syyriaan

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ilmoitti tiistaina, että Turkki ei tule julistamaan tulitaukoa Koillis-Syyriaan. Yhdysvallat aikoo pyytää sotilasliitto Naton jäseniä rankaisemaan Turkkia sen Pohjois-Syyriaan kohdistaman hyökkäyksen takia. Turkki on Naton jäsen.

Suomi voitti Armenian, Kreikka pelasi Huuhkajat EM-kisojen kynnykselle

Suomen jalkapallomaajoukkue voitti Armenian 3–0 eilisillan tärkeässä EM-karsintaottelussa Turussa. Huuhkajien EM-kisatoiveet paranivat entisestään lohkon myöhäisillan pelissä, kun Bosnia-Hertsegovina hävisi Kreikalle vieraspelissä 1–2. Kreikan voitto tarkoitti sitä, että Suomi pääsee hakemaan sinettiä historialliselle lopputurnauspaikalle jo kuukauden päästä.

Etelässä lauhaa, pohjoisessa pakkasta

Tänään sataa monin paikoin. Runsaimpia sateet ovat maan keskivaiheilla. Etelässä sataa lähinnä tihkua. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa tulee räntä- ja lumikuuroja. Lapissa sää on enimmäkseen poutaista, pilvistä ja hyvin kylmää, päivälläkin on paikoin pakkasta. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Tiistaina vähän ennen puoltayötä valtatie 3:lla Kurikan Jalasjärvellä tapahtui vakava liikenneonnettomuus.

Onnettomuudessa menehtyi kaksi 17-vuotiasta nuorta naista. Kolmas autossa ollut samanikäinen nainen loukkaantui vakavasti. Kaikki nuoret olivat Jalasjärveltä.

Auton kuljettajalla oli Pohjanmaan poliisin mukaan ajokortti, eli hän on saanut sen poikkeusluvalla jo 17-vuotiaana.

Onnettomuus tapahtui noin kahdeksan kilometriä ennen Jalasjärven keskustaa jyrkästi oikealle kääntyvässä mutkassa. Nuoret olivat tulossa Kurikan suunnasta.

Kuljettaja oli menettänyt henkilöautonsa hallinnan ja ajoneuvo osui sähköpylvääseen. Kaikki henkilöt olivat olleet kiinni turvavöissä.

Tapahtuma-aikaan tien pinta oli märkä ja lämpötila kolme astetta.

Poliisi tutkii asiaa törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja kuolemantuottamuksena. Tie onnettomuuspaikalla on ollut poikki raivaustöiden johdosta.

Lisää aiheesta:

Jalasjärvellä surraan liikenneonnettomuuden uhreja

HSL:n matkasovellukseen tulevat jo ensi keväänä tarjolle myös Tallinnan joukkoliikenneliput. Kauan kaavailtu Helsingin ja Tallinnan matkakorttien yhteiskäyttö on siis lopulta toteutumassa – vaikkakin ensi alkuun mobiilisti.

– Meillä on tavoite, että kevään aikana saataisiin Tallinnan joukkoliikenneliput tarjolle tänne HSL:n sovellukseen ja myös päinvastoin, osastonjohtaja Mari Flink HSL:ltä kertoo.

Suomalaiset pystyvät siis jatkossa maksamaan Tallinnan joukkoliikenteen käytöstä ilman sen suurempaa säätämistä.

Kovin suurta vaivaa se ei tosin vaadi tälläkään hetkellä. Kertalipun nimittäin pystyy ostamaan vilauttamalla ratikassa tai bussissa kortinlukijalle lähimaksuominaisuudella varustettua pankkikorttia.

HSL:n ja Tallinnan joukkoliikenneviraston yhteishankkeen suurempia voittajia ovatkin Helsingissä vierailevat virolaiset. He pystyvät vastavuoroisesti matkustamaan HSL:n alueella sikäläisellä pilet.ee -sovelluksella. Tällä hetkellä heidän pitää hankkia erikseen HSL:n sovellus ja yhdistää siihen pankkikorttinsa – tai etsiytyä lippuautomaatille.

Ainakin harvakseltaan Suomessa käyvää Triin O'Brockia uusi mahdollisuus ilahduttaa. Hän oli ladannut puhelimeensa Discover Helsinki -sovelluksen siinä uskossa että pystyisi ostamaan sen avulla myös joukkoliikennelipun.

–Eipä onnistunut, joten jonotan tässä nyt automaatille. Yksi ratikka meni jo, toivottavasti ehdin seuraavaan, O'Brock kertoo Länsiterminaali T2:n edessä.

Tallinnalaiskortit askeleen edellä

Helsinkiläisten ja tallinnalaisten taskuista löytyvien matkakorttien ristiinkäyttö antaa kuitenkin vielä odottaa itseään. Vaikka kahden pääkaupungin matkakortit näyttävät ulkoisesti toistensa kopioilta, ne perustuvat eri alustaan.

Virolaiset kortit ovat tekniseltä ratkaisultaan nykyaikaisempia, joten Tallinnan joukkoliikennevirastossa joudutaan hieman odottamaan kunnes HSL saa omat korttinsa toimimaan samalla logiikalla.

– Siihen en uskalla kuitenkaan mitään vuosilukua antaa, Mari Flink toteaa.

Hänen tallinnalainen kollegansa Tiit Laiksoo on himpun verran rohkeampi.

– Pyrimme siihen, että matkakorttien yhteiskäytöstä tulisi totta vuonna 2021.

Myös Tallinnan joukkoliikenteestä tutun lähimaksun käyttöönottoa HSL:n liikennevälineissä selvitellään, mutta ilman takarajoja.

– Kovasti tahtotilaa on, että jollakin aikataululla saataisiin lähimaksaminen liikennevälineisiin, mutta siinä on kyse isosta asiasta. Meillä on yli 2000 liikennevälinettä eli iso määrä kortinlukijoita, Flink sanoo.

Tällä hetkellä käytössä olevat kortinlukijat eivät lähimaksua tue. Vaihtamaan niitä ei kuitenkaan ryhdytä, vaan HSL tutkii mahdollisuutta tuoda lähimaksuominaisuus niihin esimerkiksi erikseen asennettavalla lisäosalla.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkona 16.10. kello 19:ään saakka.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) osallistui Turun Puolalan yläkoulun ilmastopaneeliin keskiviikkona aamupäivällä.

Haaviston kutsuminen kuultavaksi ja keskustelijaksi oli alun perin koululaisten idea. He myös lähettivät kutsun ministerille.

Kalenterista löytyi aikaa ja myönteinen vastaus tuli kolmisen viikkoa sitten. Yle näytti paneelin suorana. Areenassa. Sen voi katsoa tallenteena Yle Areenassa.

Keskustelua vetää 9.-luokkalainen Alma Jokinen. Siihen osallistuvat Haaviston lisäksi oppilaista Aleksandr Kähar sekä Lännen Median ympäristötoimittaja Jami Jokinen, järjestöaktiivi Amro El-khatib ja Turun kaupungin erityisasiantuntija Miika Meretoja.

Puolalan koulun ilmastovastuupäivät on yhdessä oppilaiden kanssa suunniteltu monialainen oppimiskokonaisuus.

Kolmen päivän aikana koululla on kuultu asiantuntijoita Turun ilmastotyöstä, ICT-alan roolista kestävässä kehityksessä sekä toimenpiteistä ilmastokriisissä ja ilmastovastuusta Greenpeacen näkökulmasta.

Lue lisää:

Ilmastolakko kokosi noin 2 000 henkeä mielenosoitukseen Turun keskustassa – kansa vaatii ilmastotekoja heti eikä hetken päästä

Turku esittelee ilmastotekojaan New Yorkin huippukokouksessa

Turkin armeijaa lähellä oleva rahasto osti Suomen tärkeimpiin puolustustarvikkeiden viejiin kuuluvan yrityksen alkuvuodesta.

Turkkilainen OYAK-eläkerahasto osti 70 prosenttia raahelaisesta Miilux Oy:stä. Työ- ja elinkeinoministeriö antoi kaupalle hyväksynnän helmikuussa ja virallisesti kauppa toteutui 8. huhtikuuta.

Viime vuosina nopeasti kasvanut Miilux valmistaa muun muassa suojausterästä. Turkissa suomalaista suojausterästä on tarvittu esimerkiksi panssariajoneuvojen vahvistamiseen.

– Sitä voidaan lyödä linja-auton kylkeen, ambulanssin kylkeen tai miehistönkuljetusajoneuvon kylkeen. Se suojaa, että luoti ei mene läpi. Sitä ei voida käyttää aseisiin tai ammuksiin, kuvaa Miilux Oy:n toimitusjohtaja Pekka Miilukangas.

OYAK on puolestaan eläkerahasto, jonka jäseniä ovat Turkin armeijan upseerit, aliupseerit ja virkamiehet. Oikeudelliselta luonteeltaan se muistuttaa holding-yhtiötä.

Yrityksellä on kerrottu olevan siteet maan itsevaltaiseen hallitukseen: The Guardianin mukaan hallituksessa on istunut entinen kenraali ja vuosikokouksessa on vieraillut puolustusministeri.

Miilukankaan mukaan suomalaisyhtiön osaaminen suojausteräksessä ja OYAKin armeijatausta eivät liity toisiinsa, vaikka "joku voisi niin ajatella". Hän lisää, että rahaston omistuksessa on noin 90 yritystä ympäri maailman.

Ministeriö tiesi suhteista Turkin hallitukseen

Yrityskauppa ei herättänyt toteutuessaan kovin suurta huomiota. Puolustusministeriö, pääesikunta, ulkoministeriö, sisäministeriö, valtiovarainministeriö ja Huoltovarmuuskeskus puolsivat päätöstä. Hyväksynnän allekirjoitti silloinen elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.).

Kun kotimainen puolustusteollisuuden yritys myydään ulkomaille, kauppa vaatii valtion hyväksynnän. Miiluxin tapauksessa selvitettiin, voiko kaupasta olla haittaa esimerkiksi maanpuolustukselle. Turkkilaisyrityksen siteet Erdoganin hallintoon olivat tiedossa.

– Suurimmaksi osaksi yrityskauppoja katsotaan kansallisesta näkökulmasta, mutta totta kai selvitämme aina, millainen toimija uusi omistaja on ja kuka siellä käyttää todellista valtaa, erityisasiantuntija Lasse Puroma työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo.

Puolustusministeriöstä kerrotaan Ylelle keskiviikkona lähetetyssä sähköpostissa, että Miilux ei ole puolustusvoimien huoltovarmuudelle tärkeä yritys. Se on toimittanut muun muassa suojalevyjä miinalaiva Pohjanmaahan, mutta vastaavien tuotteiden tarjoajia on muitakin.

Turkin hyökkäyksen jälkeen kauppa näyttäytyy joka tapauksessa erilaisessa valossa, vaikka näillä kahdella asialla ei suoraa yhteyttä olekaan. Se on yksi merkki suomalaisen puolustusteollisuuden ja nyt sotaa käyvän Turkin tiiviistä ja monisyisistä suhteista.

Turkki oli viime vuonna myönnettyjen vientilupien arvolla mitattuna Suomen tärkein kumppani puolustustarvikkeiden viennissä. Ykköstuote on suojausteräs, jonka tärkein viejä Suomesta Turkkiin Miilux on.

Miiluxilla on vielä voimassa yhteensä kuusi vientilupaa Turkkiin. Asiakkaita ovat panssaroituja ajoneuvoja valmistavat BMC, Otokar, Nurol ja Katmerciler sekä sirpalesuojia valmistava Roketsan.

"Mutta sitähän se elämä on"

Hallitus on linjannut, että Suomi ei vie aseita sotaa käyvään maahan. Uusia puolustustarvikkeiden vientilupia ei myönnetä ja puolustusministeriö selvittää myös tähän asti myönnettyjen lupien perumista.

Pekka Miilukankaan mielestä hallituksen linjaus uusien lupien suhteen on täysin oikea. Mutta jos nykyisetkin luvat jäädytetään, se tuntuisi Raahessa.

– Se tarkoittaisi miljoonien eurojen liikevaihdon menettämistä ja lukuisien työpaikkojen häviämistä. Mutta sitähän se elämä on.

Mehän tehdään Suomessa sotateollisuuteen koko ajan kampetta ja toivotaan, että niitä ei ikinä tarvitsisi käyttää sotaan. Pekka Miilukangas

Suomesta vietiin viime vuonna puolustustarvikkeita maailmalle yli 128 miljoonan euron edestä. Teollisuus tuo leivän pöytään esimerkiksi isolle joukolle Raahen seudun metallityöläisiä.

– Tämä on vaikea asia. Mehän tehdään Suomessa sotateollisuuteen koko ajan kampetta ja toivotaan, että niitä ei ikinä tarvitsisi käyttää sotaan, Miilukangas sanoo.

Suomalaisilla yrityksillä on voimassa yhteensä 21 vientilupaa puolustustarvikkeille Turkkiin. Pelkästään viime vuonna lupia myönnettiin 40 miljoonan euron edestä. Kaikki luvat eivät kuitenkaan johda toteutuneeseen vientiin.

Hallitus on ollut Turkin suhteen varpaillaan jo ennen hyökkäystä. Maanantaina Yle kertoi, että puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) oli syyskuussa kieltänyt Nammo Lapua Oy:tä viemästä Turkkiin tarkka-ammuntaan soveltuvia patruunoita.

Erikoinen rahasto jauhaa vaurautta jäsenilleen

Miilux ei ole ainoa metalliyritys, jonka OYAK on hankkinut. Elokuussa uutisoitiin, että se neuvottelee brittiläisen teräsyhtiö British Steelin ostamisesta.

Rahastoa on pidetty perinteisen brittiyrityksen pelastajana, mutta keskusteluun nousi myös sen kyseenalainen menneisyys syytöksineen korruptiosta ja työntekijöiden oikeuksien polkemisesta omistamassaan yhtiössä.

Suomalaisittain voi kuulostaa oudolta, että armeijaan linkittyvä yhtiö harrastaa yritysostoja maailmalla laajassa skaalassa. Turkissa toiminnalla on kuitenkin vuosikymmenien perinteet.

Maansa suurimpiin yhtiöihin kuuluva OYAK on hankkinut teollisuus- ja rahoituslaitoksia ympäri Eurooppaa (sivu 10). Samalla se on tuonut vaurautta rahaston jäsenille.

Itsenäisen turkkilaisen ajatushautomon TESEVin raportissa arvioidaan, että sotilaallisen toimijan laajentuminen oman ydintoimintansa ulkopuolelle on ongelmallista demokratian kannalta (sivu 13).

"On viisaampi lyödä hynttyyt yhteen"

Yrityskaupan jälkeen Miilux on rakentanut uuden tuotantolaitokseen Turkin Manisaan. Tuotantolaitos tulee uuden tytäryhtiön, Miilux Turkeyn omistukseen.

– Miilux selvitti aiemmin tuotannon aloittamista Turkissa. Sitten törmäsimme OYAKiin, joka teki vastaavanlaista selvitystä. Totesimme, että on viisaampi lyödä hynttyyt yhteen, Pekka Miilukangas sanoo.

Samalla kun OYAK osti raahelaisen perheyrityksen enemmistön, se nimitti hallitukseen puheenjohtajan sekä kaksi muuta jäsentä. Miilukangas jatkoi toimitusjohtajana.

Suojausteräksen lisäksi Miilux valmistaa monipuolisesti erilaisia terästuotteita. Yhtiö on kasvattanut viime vuosina liikevaihtoaan nopeasti ja tehnyt myös voittoa kunnioitettavalla prosentilla. Se työllisti viime vuoden lopussa 88 ihmistä.

Juttua täydennetty 16.10. kello 16.01: Lisätty puolustusministeriöltä jutun julkaisun jälkeen tulleiden vastausten pohjalta kappale: "Puolustusministeriöstä kerrotaan Ylelle keskiviikkona lähetetyssä sähköpostissa, että Miilux ei ole puolustusvoimien huoltovarmuudelle tärkeä yritys. Se on toimittanut muun muassa suojalevyjä miinalaiva Pohjanmaahan, mutta vastaavien tuotteiden tarjoajia on muitakin."

Helsingin poliisilaitos on selvittänyt laajan huumausaineiden maahantuontia ja myyntiä koskevan rikoskokonaisuuden. Poliisi on tutkinut rikoskokonaisuutta muun muassa törkeinä huumausainerikoksina, törkeänä ampuma-aserikoksena ja räjähderikoksena.

Jutussa on pääepäiltyinä kaksi suomalaista miestä. He ovat vangittuina.

Esitutkinnan mukaan pääepäillyt ovat tuoneet Suomeen suuria määriä yli kymmentä eri huumausainetta, kuten amfetamiinia, ekstaasia, MDMA:ta ja kokaiinia. Amfetamiinia on tuotu Suomeen 86–112 kilogrammaa, ekstaasipillereitä 42000–80000 kappaletta, MDMA:ta 11–26 kilogrammaa ja kokaiinia 500 grammaa.

Esitutkinnan mukaan epäillyt ovat myyneet ulkomailta ja Suomesta hankkimiaan huumausaineita Tor-verkon laittomilla kauppapaikoilla. Epäillyt rikokset ovat tapahtuneet toukokuun 2017 ja kesäkuun 2019 välisenä aikana.

Harvinaisen suurta kauppaa Tor-verkossa

Poliisi epäilee, että kaksikko on lähettänyt hankkimiaan huumausaineita postitse koko Suomen alueelle vähintään sadoille eri henkilöille ja myynyt niitä Tor-verkon myyntitilien välityksellä.

– Tämä on Suomessa harvinaisen suuri nettihuumekauppajuttu. Yhteenlaskettu yksittäisten kauppatapahtumien määrä on yli 9000. Huumausaineita on myös levitetty Tor-verkon kautta syntyneille kontakteille Wickr-pikaviestipalvelussa, jolle on ominaista vahva salaus, kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Toni Uusikivi Helsingin poliisilaitokselta.

Sivullinen löysi kätkön lintulaudalta

Rikoskokonaisuus paljastui poliisille, kun sivullinen löysi sattumalta huumekätkön yleisellä paikalla sijainneelta lintulaudalta Pohjois-Helsingissä joulukuussa 2017. Tuolloin poliisi sai taltioitua huumausainetta sisältäneestä paketista toisen epäillyn DNA:ta ja pääsi toisen epäillyn jäljille.

– Ei ole poikkeuksellista, että poliisi pääsee huumejutun jäljille yleisövihjeen perusteella. Luonnossa aktiivisesti liikkuvat ihmiset tekevät silloin tällöin vastaavanlaisia löydöksiä, ja on tärkeää, että sivulliset ilmoittavat niistä poliisille, Uusikivi sanoo.

Takavarikoituina huumeita ja aseita

Poliisi on tehnyt tutkinnan aikana useita takavarikoita. Tutkinnan yhteydessä on takavarikoitu muun muassa yli 11,7 kilogrammaa amfetamiinia, lähes 18 000 ekstaasipilleriä ja noin 5,6 kilogrammaa MDMA:ta sekä henkilöauto ja käteistä rahaa.

Näiden lisäksi poliisi löysi ja takavarikoi kotietsinnässä ampuma-aseita, kuten pistooleita, kaksi rynnäkkökivääriä ja puolustusvoimilta anastetut käsikranaatin kahvasytyttimineen ja harjoituskäsikranaatin.

Poliisi on tutkinut kokonaisuutta tiiviissä yhteistyössä tullin ja keskusrikospoliisin sekä Sisä-Suomen, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan poliisilaitosten kanssa. Puolustusvoimilta anastettujen käsikranaattien alkuperää on selvitelty yhteistyössä puolustusvoimien kanssa.

– Esitutkinnassa on selvinnyt useita toimijoita, joiden epäillään hankkineen pääepäillyiltä suuria huumausaine-eriä. Näiden toimijoiden osalta tutkinnan on tehnyt joko alueen poliisilaitos tai tulli.

Epäillyssä rikoskokonaisuudessa on saatu huumekaupasta rikoshyötyä noin miljoona euroa.

Rikoskokonaisuuden esitutkinta on loppusuoralla ja on siirtymässä syyttäjälle. Syytteet on määrä nostaa marraskuun loppuun mennessä.

Kobolttia ja muita teknologiamineraaleja etsivä Latitude 66 Cobalt -yhtiö on jättänyt kolme varausilmoitusta laajoista alueista Pohjois-Suomessa. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesille tehtyjen varausilmoitusten yhteenlaskettu pinta-ala on 3 700 neliökilometriä Kainuussa, Koillismaalla ja Lapissa. Yhtiö on hakenut alueille kaksivuotista varausta.

Kun mukaan lasketaan yhtiön viime kuussa tekemät varaukset, varattuna on yhteensä 5700 kilometriä. Alue on kooltaan yli puolet Uudenmaan maakunnan pinta-alasta.

- Yhtiö saa käytännössä kahden vuoden oikeuden rajata varattua aluetta jatkoa varten. Kukaan muu ei pääse tekemään esimerkiksi malminmetsintälupahakemusta eli tavallaan se on yksinoikeus. Se tarkoittaa, että meillä on kaksi vuotta aikaa tehdä töitä käytännössä pääasiallisesti työpöydän ääressä pääasiallisesti, Latitude 66 Cobalt Oy:n toimitusjohtaja Thomas Hoyer sanoo Ylelle.

Hoyerin mukaan varattuja alueita käydään katsomassa ja valokuvaamassa, mutta varaus ei anna yhtiölle oikeutta esimerkiksi kairauksiin.

– Kaikki varausaikainen toiminta maastossa tapahtuu jokamiehenoikeuden puitteissa. Olemme maastotutkimusten aikatauluja suunnitellessamme yhteydessä paliskuntiin. Mikäli haluamme kerätä maaperänäytteitä, olemme etukäteen maanomistajiin yhteydessä, Hoyer sanoo yhtiön tiedotteessa.

Varauksia on tehty kaikkiaan kahdeksan kunnan alueelle: Kemijärvi, Pelkosenniemi, Salla, Savukoski, Rovaniemi, Pudasjärvi, Puolanka ja Suomussalmi.

– Suomen kallioperää peittävä moreenikerros vaikeuttaa malmioiden löytämistä. Tästä syystä kaikki maamme kaivokset eivät sijaitse geologisten vyöhykkeidensä mielekkäimmillä paikoilla. Perusteellinen alueellinen geologinen tutkimus auttaa välttämään tämän virheen, toimitusjohtaja lisää.

Monivuotinen projekti

Uusien varausilmoitusten myötä yhtiö aloittaa vuodet 2020–2022 kattavan projektin, jota varten se kerää kansainvälisen tutkijaryhmän kartoittamaan geologisesti lupaavien alueiden parhaiden kobolttimalmioiden mahdollisia sijainteja.

Projektin tavoitteena on saada tietoa alueiden kallioperän rakenteesta ja ohjata yhtiön malminetsintälupahakemukset pitkäaikaisen kaivostoiminnan mahdollistaville alueille.

– Haluamme kehittää pitkäikäisiä kaivosprojekteja, joiden myötä työntekijät voivat sitoutua alueille, hankkia ja maksaa asuntonsa sekä kouluttaa lapsensa kotipaikkakunnalla koko kouluiän ajan. Tämä edellyttää, että tunnemme kyseiset geologiset alueet laajasti ja hyvin, Hoyer toteaa.

Hoyerin mukaan yhtiö on investoinut kolme miljoonaa euroa Kuusamon liuskevyöhykkeen tutkimuksiin kolmen viime vuoden aikana. Tätä tietoa aiotaan soveltaa iältään ja rakenteeltaan samanlaisiin geologisiin vyöhykkeisiin Suomessa.

Tutkimus vaatii paljon rahaa

Latitude 66 Cobalt jätti syyskuussa 2 000 neliökilometrin aluetta koskevan varausilmoituksen Peräpohjan liuskevyöhykkeen itäiselle alueelle Rovaniemen eteläpuolelle. Elokuussa yhtiö teki ilmoituksen 600 neliökilometrin suuruisesta alueesta Itä-Lapissa ja Koillismaalla.

Yhtiöllä on myös aiempia varauksia samoilla alueilla.

– Alueellinen geologinen tutkimus vaatii merkittäviä taloudellisia panostuksia ja eri geologian osa-alueiden huippuosaajien kokoamista työskentelemään yhdessä. Tästä syystä useamman samantyyppisen geologisen vyöhykkeen tutkiminen yhdellä kertaa on järkevää, Hoyer perustelee.

Yhtiön mukaan nyt varatuilla alueilla on tehty geologista työtä aiemmin, mutta silloin on etsitty kuparia, kultaa tai muita teollisuuden perinteisesti tarvitsemia mineraaleja. Aiemmissa tutkimuksissa lupaavatkin kobolttilöydökset on sivuutettu.

Akkujen toimintavarmuuden ja turvallisuuden takaavasta koboltista on tullut haluttu raaka-aine uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisen ja liikenteen sähköistymisen myötä.

Tuleeko kobolttikaivos?

Varausajan päättyessä yhtiö arvioi, mille osalle alueista on he tekevät malminetsintälupahakemuksia jatkotutkimuksia varten. Hoyerin mukaan mahdolliset malminetsintäalueet ovat huomattavasti pienempiä kuin nyt varatut tai varattavat alueet.

Hoyer sanoo, että vielä on liian aikaista sanoa, tuleeko kobolttikaivos tai -kaivoksia joskus Pohjois-Suomeen.

Kobolttia käytetään akuissa ja sen kysynnän odotetaan kasvavan merkittävästi, kun sähköautot yleistyvät.

Haluatko tietää, mitä kotiseudullasi tapahtuu? Onhan sinulla jo puhelimessasi Ylen Uutisvahti? Lataa se tästä.

Tilaa Läheltä-niminen uutiskirjeemme sähköpostiisi.

KORJATTU: Varauksia on kahdeksan, ei yhdeksän kunnan alueella.

Poliisi epäilee 30-luvulla syntyneen naisen joutuneen raiskatuksi Oulussa maantaina iltapäivällä. Nainen oli ollut asioimassa taloyhtiön pyykkituvassa. Tekoa tutkitaan epäiltynä törkeänä raiskauksena.

Esitutkinnan mukaan paikalle oli tullut mies, joka on uhannut teräaseella ja käyttänyt muuta fyysistä väkivaltaa.

Vanhus oli poliisin tietojen mukaan ilmoittanut tapahtuneesta omaiselleen, joka ilmoitti asiasta hätäkeskukseen. Paikalle saapui poliisipartio sekä hoitohenkilökuntaa. Vanhus toimitettiin sairaalahoitoon.

Poliisipartio otti pian tapahtuman jälkeen läheltä tapahtumapaikkaa kiinni 90-luvulla syntyneen oululaisen miehen. Rikoskomisario Antti Palokankaan mukaan tapaus on hyvin poikkeuksellinen.