Ainakin kerran viikossa lyön kunnolla leikiksi muiden aikuisten kanssa. Pelaamme hippaa tai polttopalloa, keksimme tarinoita ja esitämme eläimiä.
Kuulostaa lasten leikeiltä, mutta hienompi nimitys toiminnallemme on improvisaatioteatteri. Eikö alkanutkin vaikuttaa aikuismaiselta hommalta?
Improvisaatioteatteri on yhteinen peli, jonka säännöt kuka tahansa sosiaalisesti normaali ihminen voi oppia. Se on lähempänä leikkiä kuin teatteria.
Kun parikymppisenä etsin sopivaa tapaa tyhjentää pääni, suuntasin baariin tai joogatunnille. Molemmissa tapauksissa pään tyhjentäminen jäi vajaaksi. Alkoholista tuli krapula ja joogasalin hiljaisuudessa ajatukset piinasivat ihan samalla tavalla kuin muuallakin.
Sitten löysin impron ja huomasin, että avain aikuisen ihmisen henkisiin lukkoihin oli leikkiminen.
Kun leikki viedään aikuisten maailmaan, esimerkiksi toimistoympäristöön, alkaa kuulua narinaa.
Leikki on osa ihmisen luontoa. Monet eläimet leikkivät pentuina, mutta on havaittu, että varsinkin eläinkunnan älykkäimmät, kuten delfiinit, varislinnut ja kädelliset leikkivät paljon myös täysikasvuisina.
Luultavasti jokainen aikuinen leikkii ihan huomaamattaankin. Paiskaa lemmikkikoiran kanssa tassua tai kulauttaa kurkkuunsa kupillisen lapsen ojentamaa mielikuvituskahvia.
Silti leikki tuntuu olevan yhteiskunnassa vain lasten ja luovan alan ammattilaisten yksinoikeus. Kun leikki viedään aikuisten maailmaan, esimerkiksi toimistoympäristöön, alkaa kuulua narinaa.
Tyky-päivään osallistuu aina joku, jonka mielestä kaikenlaiset leikit ovat noloja. Yleensä tämä joku myös ilmoittaa asian vähintään passiivis-aggressiivisesti.
Erilaiset tutustumisleikit taas ovat toisille suorastaan maanpäällinen helvetti.
Miksi leikkiminen on joillekin aikuisille niin vastenmielistä?
Leikkiviin aikuisiin liitetään usein myös negatiivisia mielikuvia.
Koska leikkiä pidetään lasten touhuna, siihen ryhtyminen tarkoittaa häpeän kynnyksen ylittämistä. Yhdelle kynnys on korkeampi kuin toiselle. Häpeän pelko saattaa saada ihmisen välttelemään ihan harmittomiakin asioita.
Ehkä leikkiä välttelevä aikuinen välttelee siis itsensä nolaamista. Tai ehkä aikuinen vaan kuvittelee olevansa leikkimisen yläpuolella. Jotenkin arvovaltaisempi, jos ei hetkeksikään löysää otetta ja hassuttele.
Leikkiviin aikuisiin liitetään usein myös negatiivisia mielikuvia. Sellainen ihminen on jäänyt jotenkin aikuistumisen kelkasta. Metsässä juoksevat larppaajat ovat outoja ja värityskirjojen värittäjät lapsellisia typeryksiä.
Eikä tarvitse olla edes leikkivä aikuinen, että katsotaan kieroon. Riittää, että on leikkivä teini. Täysi-ikäisyyden kynnyksellä olevat keppihevosharrastajat saavat kuraa niskaansa. Nuorison pitäisi kai hengata mieluummin kaduilla rööki tai nuuska huulessa.
Aikuiselle sopivat leikit taas tapahtuvat makuuhuoneessa. Muulloin aikuisen täytyy olla aivan älyttömän vakavissaan ja kontrolloida itseään jatkuvasti.
Katsokaa vaikka, mitä kävi leikin lähisukulaiselle liikunnalle. Siitä on tullut tiukkaa suorittamista, jossa erilaisilla härpäkkeillä tarkastellaan sykettä ja aktiivisuutta.
Leikki on kaiken suorittamisen ulkopuolella. Se on näennäisen hyödytöntä toimintaa, jonka tarkoituksena on lähinnä tekemisen ilosta syntyvä hauskanpito.
Juuri siksi hektinen ja suorituskeskeinen yhteiskunta kaipaa leikkiä enemmän kuin koskaan.
Leikkiminen vähentää stressiä, tehostaa aivotoimintaa ja parantaa muistia.
Leikin vaikutus lapsen kehitykseen on nähty monissa tutkimuksissa. Samoin leikin puutteen seuraukset.
Tutkija Stuart Brown on havainnut, että monilla murhaajilla oli samanlainen kokemus lapsuudesta. Heidän elämässään leikkiä oli ollut liian vähän, jos lainkaan, ja se altisti heidät väkivaltaisuudelle.
Brown puhuu leikkimisestä ihmisen elinikäisenä oikeutena. Jos leikki kerran on lapselle niin tärkeä ja tarpeellinen asia, miksi se ei olisi sitä myös aikuiselle.
Koska nyky-yhteiskunta haluaa aina nähdä toiminnan hyödyt, niin luettelenpa siis vielä leikkimisen hyötyjä aikuiselle.
Leikkiminen vähentää stressiä, tehostaa aivotoimintaa ja parantaa muistia. Leikin tiimellyksessä usein naurattaa, ja nauru laskee verenpainetta.
Leikki kehittää sosiaalisia taitoja ja sitoo ryhmiä yhteen. Parhaimmillaan leikkiessään pääsee flow-tilaan.
On sanottu, että tekoäly pystyy tulevaisuudessa moneen, mutta ihmisen osaksi jää luovuus. Leikki on avoimuutta ja heittäytymistä, mielikuvituksen ja luovuuden riemuvoitto. Jos leikki loppuu, loppuu myös luovuus.
Nolo on siis se, joka ei leikkiin ryhdy.
Laura Hallamaa
Kirjoittaja on Turussa asuva vapaa toimittaja, joka tuo nyyttikesteille lähes aina etikkasipsejä.
Kaksi yritystä on perääntynyt yhteistyöstä Sastamalan työllisyyspalvelujen kanssa asian noustua julkisuuteen. Samalla aluehallintovirasto pyytää kaupungilta lisäselvityksiä.
Kuntouttava työtoiminta puhuttaa edelleen Sastamalassa. Osa työttömistä on sitä mieltä, että työllisyyspalvelupäällikkö on antanut työtoiminnasta liian ruusuisen kuvan julkisuudessa.
Toiset taas ovat tyytyväisiä toimintaan ja pelkäävät, että kohu lopettaa palvelut kokonaan.
Samalla viranomaiset selvittävät Sastamalan kuntouttavan työtoiminnan järjestämistä. Aluehallintovirastosta kerrotaan, että asia on vireillä valvonta-asiana.
Lisäksi kaksi yritystä lopetti työttömien tekemien töiden ostamisen Sastamalan työllisyyspalveluilta.
Julkisuudessa tämä asia kääntyi tarkoitustaan vastaan. Aleksi Pälä
Toinen yrityksistä on kylpyhuonekalusteita valmistava Finnmirror. Yrityksen toimitusjohtaja Aleksi Pälä sanoo, että heillä yhteistyö Sastamalan työllisyyspalvelujen kanssa loppui jo kesällä. Myös kumituotteita valmistava Trelleborg on lopettanut alihankinnan.
Finnmirror sai tarpeekseen julkisuudesta
Pälä kertoo, että Finnmirror siirsi työttömillä teetettyjen WC-peilien kokoonpanon takaisin omaksi tuotannoksi. Toimitusjohtajan mukaan päätökseen vaikutti ainakin osittain alihankinnan saama kielteinen julkisuus.
Pälä sanoo, että Finnmirrorilla oli hyvä tarkoitus: tarjota tekemistä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille.
– Julkisuudessa tämä asia kääntyi tarkoitustaan vastaan, Pälä sanoo.
Yritys osti kokoonpanotyötä työllisyyspalveluilta muutamilla tuhansilla euroilla vuodessa. Yhteistyö jatkui useita vuosia.
Ymmärrän sen hyvin. Eivät yritykset välttämättä halua tällaista julkisuutta. Tiina Leppäniemi
Peilejä ovat koonneet muun muassa kuntouttavassa työtoiminnassa olevat työttömät ilman palkkaa. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille maksetaan työmarkkinatuen päälle vain yhdeksän euron kulukorvaus päivässä.
Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttöminä olleille henkilöille työllistymismahdollisuuksien ja elämänhallinnan parantamiseksi. Lain mukaan kuntouttavaa työtoimintaa ei saa hankkia yritykseltä eikä sillä saa korvata virka- tai työsuhdetta.
Palkkatyö voi vähentyä
Sastamalan työllisyyspalveluista kerrotaan, että Finnmirror ja Trelleborg ovat ilmoittaneet, että eivät halua enää teettää alihankintatöitä.
– Ymmärrän sen hyvin. Eivät yritykset välttämättä halua tällaista julkisuutta, sanoo Sastamalan työllisyyspalvelupäällikkö Tiina Leppäniemi.
Sastamalan työllisyyspalvelupäällikkö Tiina Leppäniemi sanoo, että he joutuvat nyt miettimään, mitä alihankintatöiden tilalle keksittäisiin.Jussi Mansikka/Yle
Leppäniemi sanoo, että alihankintatöiden loppumisen takia työllisyyspalvelut voi joutua vähentämään palkallisia työnohjaajia. Leppäniemen mukaan tätä joudutaan pohtimaan esimerkiksi silloin, kun palkkatuella palkatun henkilön määräaikainen työsuhde on päättymässä.
Leppäniemen mukaan myös osa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista on murheissaan alihankintatöiden vähenemisestä ja mahdollisesta loppumisesta.
Karjuasema odottaa lisätietoja
Karjuasemaa Sastamalassa pitävä Finnpig ei ole vielä tehnyt päätöstä yhteistyön mahdollisesta lopettamisesta. Finnpigin toimitusjohtaja Heikki Hassinen kertoo, että yritys kaipaa lisätietoa siitä, onko alihankintaa hyväksyttävää jatkaa.
Työttömät ovat tehneet karjuasemalle lämpöpusseja siemennesteen kuljetukseen. Karjuasemalla tuotetaan siemennestettä emakkojen keinosiemennystä varten.
Hassinen arvioi, että alihankinta saattaa tuoda yritykselle pientä taloudellista hyötyä, mutta suurin syy on yhteiskuntavastuu. Finnpig on halunnut tarjota työttömille mielekästä tekemistä.
Avi teki tarkastuskäynnin
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto teki Sastamalan kaupungin työllisyyspalveluihin ohjaus- ja tarkastuskäynnin 10. syyskuuta.
Avi ei vielä kerro asiasta enempää, koska valvonta on kesken. Viranomainen tekee asiasta julkisen päätöksen myöhemmin. Tähän menee todennäköisesti kuukausia.
Ohjaus- ja tarkastuskäynti tapahtui juuri sen jälkeen, kun Seura-lehti kirjoitti Sastamalan työllisyyspalvelujen käytöstä yritysten alihankintaan.
Sastamalan työllisyyspalvelujen pihalla on työttömien tekemiä katoksia.Antti Palomaa / Yle
Myös Yle kertoi syyskuun alkupuolella, että Sastamala myi työttömien tekemää työtä muutamille yrityksille.
Työllisyyspalvelupäällikkö Tiina Leppäniemi kertoi artikkelissa, että vuodessa työllisyyspalvelut laskuttaa yrityksiltä alihankintatyöstä yhteensä vajaat 15 000 euroa. Leppäniemi luonnehti alihankintaa pienimuotoiseksi.
Ylen näkemien laskulähetteiden perusteella alihankintatöiden määrä on pysynyt suunnilleen samana vuodesta 2014. Vuonna 2013 summa oli hieman suurempi, muutamia kymmeniä tuhansia euroja. Tätä aikaisempia laskuja ei Sastamalan mukaan ole enää ainakaan helposti saatavissa tietojärjestelmän vaihtumisen vuoksi.
Leppäniemi sanoi myös, että kuntouttavassa työtoiminnassa olevat henkilöt osallistuvat alihankintatyöhön, mutta työstä vastaavat palkatut työntekijät.
Työllisyyspalvelupäällikkö kertoi, että jos jonakin päivänä väkeä ei ole tarpeeksi paikalla, palkatut työntekijät tekevät itse myös varsinaisia alihankintatöitä. Palkattuja työntekijöitä on runsaat kymmenen, joista osa on töissä palkkatuen turvin.
Enemmistö kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista ei Leppäniemen mukaan osallistu minkäänlaiseen työtoimintaan vaan ryhmäpalveluihin, kuten työnhaun ja koulutuksen ryhmiin.
Uutinen herätti arvostelua
Pian uutisen julkaisun jälkeen Yleen otti yhteyttä kuntouttavassa työtoiminnassa olleita henkilöitä, jotka eivät olleet tyytyväisiä työllisyyspalvelupäällikön antamaan kuvaan toiminnan luonteesta.
Arvostelijoiden mukaan alihankinta ei ole pienimuotoista: ainakin osaa alihankintatöistä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat tekevät hyvin itsenäisesti ilman säännöllistä työnohjausta.
Palautteen mukaan alihankintatöitä on niin paljon, että palkatut työntekijät eivät pystyisi mitenkään niitä yksin tekemään.
Yhteydenotoissa arvosteltiin myös sotaveteraaneille tarjottavan siivouksen ohjausta: Usein ei tiedetä, ketä aamulla tulee paikalle. Odottelun jälkeen työt hoidetaan hiki hatussa sillä porukalla, joka satutaan saamaan kasaan.
– Siivouspartiossa tupakoin iltapäivään asti ja sitten pää kolmantena jalkana ristiin rastiin huushollista toiseen, urakkavauhtia mattoja piiskaamaan. Aina meni "ylitöiksi", luvattiin korvata (vissiin seuraavassa sielunkierrossa), pitkäaikaistyötön kirjoitti Alueviestissä.
"Töitä ei oteta kuntouttavan työtoiminnan varaan"
Työllisyyspalvelupäällikkö Leppäniemi sanoo edelleen, että alihankintatöitä ei koskaan oteta kuntouttavan työtoiminnan varaan. Hänen mukaansa työt mitoitetaan niin, että tarvittaessa palkatut työntekijät pystyvät ne tekemään.
Lisäksi Leppäniemi sanoo, että palkattu työnohjaaja on aina paikalla, vaikka ei koko ajan vieressä seisoisikaan.
Leppäniemen mukaan myöskään siivoustöitä ei oteta enemmän kuin voidaan hoitaa. Kysyntää siivoustöille olisi enemmänkin, mutta muille kuin sotaveteraaneille niitä ei pystytä tarjoamaan.
Leppäniemi arvioi, että suurin osa työttömistä suhtautuu myönteisesti kuntouttavaan työtoimintaan, eli arvostelijat ovat vähemmistössä. Lokakuussa paikallislehti Tyrvään Sanomat (vain tilaajille) haastatteli työtöntä, 54-vuotiasta miestä, joka uskoi kuntouttavasta työtoiminnasta olevan hänelle hyötyä.
Leppäniemi sanoo, että kielteinen julkisuus on saanut osan asiakkaista pelkäämään, että palvelut loppuvat kokonaan.
Työttömät rakentavat portaita ja pitkospuita
Työttömät tekevät töitä myös esimerkiksi Sastamalan kaupungille. Arvostelijoiden mielestä myös tällaiset työt korvaavat palkkatyötä.
Työttömät ovat rakentaneet esimerkiksi vajaan sadan metrin portaat Saikkalanjoen varteen sekä pitkospuita ja kuivakäymälöitä Ritajärven luonnonsuojelualueelle.
Sastamalan tekninen johtaja Kimmo Toukoniemi sanoo, että työt ovat työttömille varta vasten räätälöityjä. Niiden tekemiseksi ei aseteta mitään aikataulua.
Toukoniemen mukaan työn tulokset ovat mukava lisä kuntalaisille, mutta eivät välttämättömiä. Toukoniemi sanoo, että jos työttömät eivät töitä tekisi, niitä ei välttämättä tehtäisi ollenkaan.
Viranomaiset puuttuivat jo keväällä
Aluehallintovirasto puuttui Sastamalan kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen ensimmäisen kerran huhtikuussa. Valvontapäätöksen mukaan Sastamala ja Punkalaidun olivat ohjanneet kuntouttavaan työtoimintaan työttömiä ilman lainmukaisia perusteita.
Avi kävi läpi 54 työttömän aktivointisuunnitelmat. Avi arvioi, että näistä noin 15–20 henkilöllä ei ollut työ- ja toimintakykyyn tai elämänhallintaan liittyviä ongelmia, joten he olisivat pystyneet ottamaan vastaan kokoaikatyötä.
Toukokuussa Sastamalan työllisyyspalvelut vastasi asiaa koskevaan valtuustoaloitteeseen, että ”suullisesti saadut selvitykset suunnitelmia laatineilta virkailijoilta toivat esiin kuntouttavaan työtoimintaan ohjattujen henkilöiden palvelutarpeen ja työ- ja toimintakyvyn rajoitteet, mutta niitä ei ollut kirjattu suunnitelmiin.”
Työllisyyspalvelujen mukaan puutteet on korjattu.
Kuntouttava työtoiminta lisääntyi nopeasti
Sastamalassa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden määrä lisääntyi selvästi vuodesta 2016 vuoteen 2018. Vuonna 2016 heitä oli yhteensä 262, kun vuonna 2018 vastaava luku oli 499.
Kehitystä selittää osaltaan Pirkanmaan alueellinen työllisyyskokeilu, joka alkoi elokuussa 2017. Kokeilussa toteutettuja työnhakijoiden aktivointitoimenpiteitä on kuvailtu mittakaavaltaan historiallisiksi.
Verkkopalveluiden tilalle tuli henkilökohtaista, kasvokkaista palvelua, ja kokeilussa mukana olleille työttömille nimettiin oma vastuuvirkailija tai omatyöntekijä. Kerätyn palautteen perusteella monet olivat tyytyväisiä uudentyyppiseen palveluun.
Kokeilukuntien työttömyys väheni muita Suomen kuntia rivakammin. Kokeilu sai runsaasti kiitosta julkisuudessa ja sen lopettamista vuoden 2018 lopussa arvosteltiin laajasti.
Työttömien joukosta löytyi jopa kuolleita
Marraskuussa 2017 Yle kirjoitti, että esimerkiksi Sastamalassa työttömien määrä oli pudonnut runsaasta tuhannesta yli kahdella sadalla muutamassa kuukaudessa.
Osa tilastojen pikaisesta kaunistumisesta johtui kuitenkin siitä, että työttömiksi oli kirjattu runsaasti sellaisia, jotka eivät työttömiä enää olleetkaan. Osa oli mennyt jo aiemmin töihin, osa koulutukseen. Työttömiksi työnhakijoiksi oli merkitty jopa kuolleita.
Vuoden 2018 alusta voimaan tullut aktiivimalli lisäsi entisestään työllisyyspalveluiden kysyntää. Työttömät ottivat itse yhteyttä työvoimaviranomaisiin, jotta voisivat välttyä aktiivimalliin sisältyvältä työttömyysturvan leikkaukselta.
Osa sekä työllisyyskokeilun että aktiivimallin liikkeelle laittamista työttömistä on päätynyt kuntouttavaan työtoimintaan. Osa heistä kokee olevansa väärässä paikassa.
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kuntouttavaa työtoimintaa ei ole tarkoitettu niille työttömille, jotka voisivat osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai tehdä töitä. Heidän kohdallaan pitäisi harkita ensisijaisia työvoimapalveluja kuten esimerkiksi työkokeilua ja palkkatuettua työtä, jos suora työllistyminen ei onnistu.
Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on linjannut, että pelkästään pitkään jatkunut työttömyys ei oikeuta päättelemään, että henkilöllä olisi elämänhallinnan tai työ- ja toimintakyvyn asettamia rajoituksia.
Myöskään sopivien työvoimapalveluiden puute ei ole riittävä peruste ohjata asiakas kuntouttavaan työtoimintaan.
Kuuden kuukauden ikäinen Eeli-vauva nukkuu vaunuissa leikkipuiston aidan vieressä sillä aikaa, kun kolmevuotias isosisko Vilma ja äiti Maiju Mustalammi leipovat hiekkamuffineja. Perheen vanhin lapsi, ekaluokkalainen Anni on koulussa.
Mustalammin perhe muutti Ruskolle kolme ja puoli vuotta sitten Turusta. Haussa oli rauhallinen asuinalue läheltä molempien Turussa sijaitsevia työpaikkoja.
– Ruskosta tuli heti sellainen vaikutelma, että täällä on hyvä olla ja asua. Mukavan pieni maalaispitäjä, sanoo Maiju Mustalammi.
Lähes 6 300 asukkaan Rusko on monella mittarilla menestyvä kunta, joka hyötyy sijainnistaan Turun kyljessä. Siellä toteutuu yhä niin sanottu Nurmijärvi-ilmiö. Suurista kaupungeista muutetaan kehyskuntiin omakotitalotonttien perässä.
Perhe asuu Päällistönmäessä, jonne Rusko kaavoitti 200 tonttia vuonna 2010. Kolea ja sumuinen syysaamu on karkottanut muut perheet puistosta, mutta Mustalammin muffinitehtaasta valmistuu hiekkaleivoksia kovalla tahdilla.
– Rusko on meille koti, ei pelkästään nukkumalähiö, sanoo Maiju Mustalammi.
Uudet omakotitalot menevät Ruskolla nopeasti kaupaksi. Päällistönmäen tonttien koot vaihtelevat tuhannen ja parintuhannen neliön välillä. Tarja Hiltunen / Yle
Rusko varautuu kasvuun
Työkoneen ääni täyttää valmisteilla olevan omakotitalon tulevan olohuoneen. Jami Mikkonen muotoilee pistosahalla parkettilevyn reunaa.
Mikkonen on rakentanut kymmeniä omakotitaloja Ruskon Päällistönmäessä. Hän rakentaa talon valmiiksi ja pistää sen myyntiin. Keskimääräinen myyntiaika on kuukausi.
Päällistönmäessä rakentamattomia tontteja on jäljellä 74. Vuonna 2010 Rusko kaavoitti tontteja myös Vahdon puolelle Valkiavuoren alueelle. Näitä tontteja on myyty muutamia.
Muuttovoittoinen kunta valmistelee seuraavia tontteja Ketunluolan alueelle.
Ruskon kasvutahti on ollut hallittua. Tontteja on tarjolla sen verran, että palvelut riittävät uusille asukkaille. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan kunnan väkimäärä kasvaa seuraavan 20 vuoden aikana 300:lla.
Töitä riittää lähes kaikille
Työikäiset tulevat jatkossakin pitämään huolen siitä, että väestöllinen huoltosuhde on kunnossa. Ruskon työttömyysprosentti oli Ely-keskuksen elokuun työllisyyskatsauksen mukaan 3,7. Missään muussa Varsinais-Suomen kunnassa työttömyysaste ei painunut alle 4 prosentin.
Yhtä hyvä tai vielä parempi työllisyystilanne kuin Ruskolla on Elyn tilastojen valossa vain Ahvenanmaalla sekä muutamissa kunnissa Pohjanmaalla.
Ruskon suurin työnantaja on kunta. Kuntalaisia työllistävät myös kiinnitystarvikkeita valmistava Sormat Oy ja raskaiden kuljetuskoneiden valmistaja VAK Oy.
Suurin osa käy kuitenkin töissä muualla. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 Ruskon työllisistä 2 300 pendelöi eli kävi töissä kotikuntansa ulkopuolella. Ruskolla töitä paiski noin 650 ruskolaista.
Ruskon valtuuston puheenjohtaja Antti Mattila (kesk.) näkee Ruskon menestyksen perustuvan sijaintiin Turun kupeessa sekä poliittiseen yhteistyöhön. Veroprosentti on 19,75.
– Luottamushenkilöillä ja virkamiehillä on selvä päämäärä ja tahto viedä kuntaa eteenpäin. Investointeja harkitaan tarkkaan, sanoo Antti Mattila.
Samaan ajattelumalliin luottaa Ruskon teknisen lautakunnan puheenjohtaja Jari Lehtola (sd.).
– Päättäjät käyvät keskustelua siitä, investoidaanko seiniin vai ostetaanko yksityisiltä palveluita. Päätökset pyritään tekemään yksimielisesti.
Kimmo Gustafsson / Yle
Lisää asuntoja nuorille ja vanhoille
Ruskon 30 vuotta vanhaa Maunun yläkoulua odottaa peruskorjaus. Keskustaan pitäisi saada lisää vuokra-asuntoja.
– Nuorille pitää olla tarjolla koteja omasta kunnasta, etteivät kaikki muuta Turkuun, sanoo teknisen lautakunnan puheenjohtaja Jari Lehtola.
Ruskon vanhus- ja vammaisneuvosto on tehnyt aloitteen senioritalon rakentamiseksi. Aloitteen allekirjoitti 200 kuntalaista.
Vaikka Ruskolle muuttaa paljon lapsiperheitä, myös ikääntyvien määrä kasvaa. Haja-asutusalueiden omakotitaloista halutaan päästä keskustaan helpompaan asumiseen lähelle palveluita.
– Kunta tai joku muu taho voisi olla toteuttamassa ikäihmisten palveluasumista, sanoo valtuuston puheenjohtaja Antti Mattila.
Jäätelö ja maito tekevät kauppansa
Ruskon keskustassa sijaitsevan K-marketin kauppiaat Marianne Mertsola-Markkanen ja Marko Markkanen purkavat tavarakuormaa ja siirtävät pakkauksia hyllyihin.
Marianne Mertsola-Markkanen toimi aiemmin Turun keskustassa Kivikukkaron myymäläpäällikkönä. Hyppäys erikoisruokavalioiden ja vegaaniruokien keskeltä Ruskon maalaismaisemaan oli aikamoinen.
– Kyllähän sitä hetken mietti, mitähän pitäisi tilata. Kulutustottumus on niin erilainen, sanoo Marianne Mertsola-Markkanen.
Kauppaa laajennetaan parhaillaan. Liikkeen etuosaan tulee parisataa neliötä lisää tilaa. Kaupan tuotevalikoima kasvaa, joten hyllyjä tarvitaan lisää.
Naantalissa asuvat Marianne Mertsola-Markkanen ja Marko Markkanen ovat toimineet kauppiaina Ruskolla runsaan vuoden.Tarja Hiltunen / Yle
Kauppiaiden mukaan ostoksista näkyy, että Ruskolla asuu paljon lapsiperheitä. Maitoa, jogurttia, pakasteita, limpparia ja karkkia menee paljon.
Oman paikkakunnan kauppa on monelle täydennysostopaikka. Isommat ostokset tehdään lähellä olevassa kauppakeskuksessa Myllyssä Raision puolella tai Turussa.
– Myynti on aika perinteistä. Kaupasta ei odoteta löytyvän uusimpia trendituotteita, sanoo Marianne Mertsola-Markkanen.
Ei kiitos Turulle
Neljä vuotta sitten Turun kaupunkiseudun kuntajakoselvittäjät esittivät, että Rusko, Raisio, Kaarina ja Lieto liitettäisiin Turkuun. Kaikki neljää kuntaa tyrmäsivät esityksen.
Turku-kortti saattaa silti nousta tiukassa neuvottelutilanteessa esille, sanoo teknisen lautakunnan puheenjohtaja Jari Lehtola.
– Ei Turku tällä hetkellä ole pelote. Ruskolaisilla on suuri halu pysyä itsenäisinä. Kaikki puolueet ovat tästä yksimielisiä.
Rusko ostaa terveys- ja sosiaalipalveluita Raision kaupungilta. Kunnan keskustassa on terveysasema, josta saa muun muassa neuvolapalvelut. Rusko on mukana myös seudullisessa joukkoliikenteessä Fölissä.
Rusko kulkee samassa junassa, jota Varsinais-Suomi talousveturina kiskoo. Kunnassa lasketaan tarkkaan muun muassa oppilasennusteita.
– On vaikea ennustaa, miten Varsinais-Suomen vetovoima jatkuu 2040-luvulle ja miten se vaikuttaa meidän kuntaamme. Liikkuvia tekijöitä on paljon, sanoo Ruskon valtuuston puheenjohtaja Antti Mattila.
Ylen Väestökone kertoo, että 20 vuoden kuluttua Ruskon asukastilanne on edelleen hyvä. Työikäisiä näyttäisi yhä olevan yli puolet asukasluvusta.
Energiayhtiö Fortum käynnistää maan ensimmäisen tuhkankäsittelylaitoksen ensi viikolla Porin Mäntyluodossa. Ylösajovaihe kestää muutamia viikkoja. Ensin laitoksessa käsitellään koe-eriä ja pienempiä määriä tuhkaa. Täyteen kapasiteettiin laitos pääsee seuraavien kuukausien aikana.
Mäntyluodossa käsitellään 30 000–40 000 tonnia tuhkaa vuodessa eli lähes kaikki Suomen jätteenpolttolaitoksissa syntyvät tuhkat, joita ei saa sellaisenaan sijoittaa kaatopaikalle.
Laitoksessa tuhkasta poistetaan suola, joka nyt johdetaan poistoveden mukana avomerelle. Raskasmetallit sidotaan tuhkaan, minkä jälkeen tuhka kaatopaikataan.
– Nyt meillä on Suomessa lainmukainen tapa käsitellä jätteenpoltossa syntyvä APC-tuhka. Tuhkan käsittely auttaa myös osaltaan kuntia pääsemään lähemmäs hiilineutraaliutta, toteaa Fortumin kierrätys- ja jäteliiketoiminnan johtaja Kalle Saarimaa.
Laitos työllistää kuusi henkilöä.
Nykyluvalla Fortumin poistovedet päästetään mereen Porin Karhuluodon edustalle.Fortum
Vastustajat vaativat suljettua järjestelmää
Aluehallintovirasto myönsi keväällä tuhkankäsittelylaitokselle ympäristö- ja vesitalousluvat, jotka mahdollistavat toiminnan aloittamisen ja päästöputken johtamisen mereen Karhuluodon edustalle.
Päästöjen mahdolliset ympäristövaikutukset ovat herättäneet huolta Porissaja laitokseen on vaadittu suljettua järjestelmää. Fortumin saamien lupien kumoamiseksi on tehty neljä valitusta Vaasan hallinto-oikeuteen.
– Suomen valtio on ottanut erääksi päätavoitteekseen ympäristön ja Itämeren suojelun. En ymmärrä, miten tämä päätös kulkee käsi kädessä ympäristönsuojelun kanssa, totesi keväällä Puhtaan meren puolesta –kansalaisliikkeen puheenjohtaja Jyrki Kangas.
Fortum haluaisi käsitellä Porissa myös ulkomailta tuotua tuhkajätettä, mutta aluehalllintovirasto ei antanut tähän lupaa. Fortum on valittanut päätöksestä.
– Laitoksella olisi kapasiteettia käsitellä noin 75 000 tonnia tuhkajätettä vuodessa.
Suola jatkossa liukkaudentorjuntaan?
Laitoksen vesipäästön vaikutukset merialueelle jäävät Fortumin mukaan vähäisiksi. Fortum on jo kokeillut Mäntyluodossa suljetun kierron järjestelmää, josta on saatu alustavasti lupaavia tuloksia.
– Fortumin tavoitteena on että suola pystyttäisiin ottamaan talteen jo lähitulevaisuudessa ja hyödyntämään esimerkiksi maantiesuolana, sanoo Kalle Saarimaa.
Halpalentoyhtiö Ryanair on ilmoittanut jatkavansa keväällä lentoja Tampere–Pirkkalan ja Budapestin välillä.
Finavia sanoo, että yhteyden jatkuminen on sitkeän työn tulos.
– Olemme yhteistyössä seutukunnan kanssa tehneet paljon töitä saadaksemme Ryanairin jatkamaan Tampereen ja Budapestin välisiä lentoja. Työstämme edelleen myös paljon kaivattuja lisäyhteyksiä heidän kanssaan, sanoo Finavian aluejohtaja ja Tampere-Pirkkalan lentoaseman päällikkö Mari Nurminen tiedotteessa.
Tampereen ja Unkarin Budapestin välisiä lentoja operoidaan kaksi kertaa viikossa. Lähtöajat Tampereelta ovat keskiviikkoiltana ja sunnuntaina alkuillasta. Paluulennot Budapestista saapuvat Tampere–Pirkkalan lentoasemalle vastaavasti keskiviikkoisin ja sunnuntaisin.
Lennot Budapestiin käynnistyvät 29. maaliskuuta.
Finavia kertoo jatkavansa neuvotteluja Ryanairin ja muiden lentoyhtiöiden kanssa uusien reittien avaamiseksi. Tampere–Pirkkala on tärkeä lentokenttä Helsinki–Vantaan ja Turun lentoasemien ohella.
– Olemme panostaneet Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittämiseen lähivuosina yli 20 miljoonaa euroa. Marraskuussa otamme käyttöön uudet lentomenetelmät, jotka hyödyntävät satelliittipohjaista navigointijärjestelmää. Sen ansiosta laskeutuminen on entistä sujuvampaa myös huonoissa sääolosuhteissa kuten sumussa ja lumisateessa, Nurminen kertoo.
Ylitorniolla Lapissa Partasen perheen pihapiiriin kesällä hakeutunut merikotka on palannut luontoon nautittuaan tornionjokivartisten vieraanvaraisuudesta puolentoista kuukauden ajan.
Lintu ehti syödä kymmeniä kiloja ylitorniolaisten tarjoamia kala- ja liha-aterioita ennen kuin se lokakuun alussa oli valmis aloittamaan itsenäisen elämän.
– Se söi melkein kädestä, liikkui ja aterioi ihan lähellä, muutaman metrin päässä meistä, kertoo Minna Partanen, joka perheineen huolehti linnun ruokkimisesta joka päivä yli kuukauden ajan.
Poikkeuksellista käytöstä petolinnulle
Ranuan eläinpuiston mukaan on hyvin poikkeuksellista, että merikotkan kaltainen petolintu hakeutuu ihmisten läheisyyteen.
Kyseinen yksilö on mahdollisesti aiemmin ollut lemmikkinä Venäjällä, josta se puolitoista vuotta sitten ilmaantui Pohjois-Karjalaan huonokuntoisena. Lintu toimitettiin Ranuan eläinpuistoon ja siellä se oli hoidettavana toista vuotta.
Elokuussa kotka päästettiin vapauteen Ylitorniolla, mutta jo muutaman päivän jälkeen se etsiytyi ihmisten ilmoille nälkäisenä ja väsähtäneenä.
Koko tienoon väki toi linnulle syötävää
Ensimmäiset siikamaistiaiset Partasen perhe antoi merikotkalle ollessaan kalassa kotinsa lähistöllä. Kaikesta päätellen ruoka oli vieraan mieleen, sillä lintu alkoi hakeutua aina vain lähemmäs perheen kotia.
Ranuan eläinpuiston ohjeiden mukaisesti Partaset alkoivat huolehtia merikotkan ruokkimisesta, koska lintu ei pystynyt itse pyydystämään ravintoaan. Yksin perheen kontolle ruoan hankinta ei jäänyt, vaan iso joukko ylitorniolaisia otti sydämenasiakseen pitää harvinainen kesävieras kylläisenä. Herkkuja tuli hirviporukoilta ja jopa onkikilpailun kalansaalit kannettiin linnun ravinnoksi.
Vieras "kävi taloksi"
Niin petolintu kuin onkin, merikotka mieltyi Partasten kodin lähitienooseen, voimisti itseään tarjotulla ruoalla ja tarkkaili perheen puuhia terassilla, jopa aurinkotuolissa, ja peräti kurkisteli sisään ikkunasta.
– Yhtenäkin aamuna se oli ikkunan takana puolen metrin päässä seuraamassa, kun tein lähtöä töihin, Minna Partanen kertoo.
Vähitellen lintu alkoi ilmiselvästi voimistua ja alkoi tehdä yhä pitempiä lentomatkoja eikä vain pieniä pyrähdyksiä, kuten alkuvaiheessa.
Alueelle ilmaantui alkusyksystä puolenkymmentä muutakin merikotkaa, mutta vastoin Partasten toiveita heidän vieraansa ei lopulta uskaltautunut mukaan, kun lajitoverit vaihtoivat maisemaa.
Itsenäiseen elämään – mutta täydellä vatsalla
Viimein lokakuun ensimmäisenä päivänä tuli irtioton aika. Runsaan aamupalan merikotka vielä kävi nauttimassa tuolloinkin, mutta sen koommin linnusta ei ole havaintoa.
Minna Partanen kertoo, että lintu oli selvästi voimistunut ja lentäminen sujui jo hyvin. Syyskuun loppupuolella se saattoi olla välillä päiviäkin poissa, mutta palasi kuitenkin vielä silloin väliaikaiskotiinsa.
– Nyt sitä ei ole kahteen viikkoon ole näkynyt, joten kyllä se todennäköisesti on nyt lähtenyt omille teilleen. Saapa nähdä, tuleeko se keväällä takaisin.
Suoranaista ikävää Minna Partanen ei myönnä tuntevansa, mutta kertoo edelleen tarkistavansa, näkyykö lintua maisemassa.
– Onhan päivärytmi tietysti muuttunut, kun sille ei enää tarvitse viedä ruokaa, mutta tuntuu siltä, että tehtävä on täytetty, kun lintu on palannut luontoon.
Partasista noin puolen kilometrin päässä asuva naapuri kertoo nähneensä merikotkan lentelevän lähistöllä vastikään. Minna Partanen arvelee, että se on kuitenkin eri lintu kuin kesävieraansa.
Jalasjärven liikenneonnettomuuden tutkinta jatkuu. Poliisi kuulee onnettomuudessa loukkaantunutta 17-vuotiasta nuorta naista heti kun kuulemiseen saadaan lääkärin lupa. Vielä sitä ei ole tullut.
Rikoskomisario Jari-Matti Marttalan mukaan hänen kuulemisensa on tutkinnan aloittamisessa ensimmäisiä tehtäviä tapahtumien selvittämiseksi. Silminnäkijöitä onnettomuudelle ei ole.
Kaksi 17-vuotiasta nuorta naista kuoli tiistaiyönä henkilöauton ulosajossa Jalasjärvellä. Kolmas autossa ollut nainen loukkaantui vakavasti.
Onnettomuus tapahtui myöhään tiistai-iltana
Onnettomuus tapahtui tiistaina vähän ennen puoltayötä noin kahdeksan kilometriä ennen Jalasjärven keskustaa jyrkästi oikealle kääntyvässä mutkassa. Nuoret olivat tulossa Kurikan suunnasta.
Kuljettaja oli menettänyt henkilöautonsa hallinnan, ja ajoneuvo osui sähköpylvääseen. Kaikki henkilöt olivat olleet kiinni turvavöissä.
Tapahtuma-aikaan tien pinta oli märkä ja lämpötila kolme astetta. Poliisi tutkii asiaa törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja kuolemantuottamuksena.
Jalasjärven kirkossa järjestettiin suruhartaus eilen illalla.
Kortin saa poikkeusluvalla yhä useampi 17-vuotias
Jalasjärven onnettomuudessa kuljettaja oli saanut B-luokan ajokortin ikäpoikkeusluvalla. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom voi myöntää poikkeusluvan, jos nuorella on ajokortin hankkimiseen "erityisiä syitä". Syyt voivat olla esimerkiksi pitkä matka kouluun, töihin tai säännölliseen ja tavoitteelliseen harrastukseen.
Ennen viime vuoden heinäkuussa voimaan astunutta ajokorttilain muutosta syiden piti olla painavia. Silloin poikkeuslupia myönnettiin alle kymmenen vuodessa. Muutoksen jälkeen lupia on myönnetty kokonaisuudessaan noin 10 500. Hakemuksia on myös jonossa noin 3 000.
Ikäpoikkeusluvalla ajokortin suorittavat käyvät läpi samat teoria- ja ajokokeet kuin kaikki muutkin.
Erityisasiantuntija Henna Antila painottaa, että alaikäiset hakevat lupaa huoltajiensa luvalla.
Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen alleviivaa sitä, ettei 17-vuotiaita voi pitää ikänsä puolesta huonoina kuskeina.
– Se on totta, että kokemattomalla kuskilla on selkeästi korkeampi riski onnettomuuksiin kuin kokeneella kuljettajalla, mutta se ei katso ikää, Tarvainen sanoo.
Liikenneturvalla ei ole tilastoja poikkeusluvalla ajoluvan saaneille tapahtuneista onnettomuuksista, koska ne kasataan vuosikohtaisesti.
Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen (ps.) aikoo valittaa tuoreesta tuomiostaan. Hänet tuomittiin viime viikolla 50 päiväsakkoon kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tynkkysen tuloilla sakon suuruus on hieman yli 4 000 euroa.
Tynkkysen tyytymättömyyden ilmoitus saapui Oulun käräjäoikeuteen tämän viikon maanantaina. Tyytymättömyyden ilmoituksella käytännössä varataan mahdollisuus tehdä oikeuden päätökseen varsinainen valitus.
Tuomioon johtanut Facebook-päivitys käsitteli islamia ja terrorismia. Facebook-päivityksessä oli kuvia terrorististen iskujen tekijöistä. Tynkkysen kirjoittamassa kuvatekstissä sanotaan muun muassa "heitä yhdistää yksi asia: he kaikki palvelevat Allahia".
Tynkkynen kiisti syyllistyneensä rikokseen.
Kansanedustajan mukaan hänen Facebook-päivityksensä ei ole rangaistava teko.
– Päivitys, jossa puolustetaan eurooppalaisten ja suomalaisten turvallisuutta, ei pitäisi johtaa neljän tuhannen euron sakkoihin, Tynkkynen sanoo.
Käräjäoikeus määräsi Tynkkysen poistamaan viestit Facebookista sekä Instagramista.
Tuore tuomio ei ole Tynkkysen ensimmäinen. Hänet tuomittiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta 50 päiväsakon sakkorangaistukseen vuonna 2017.
Tynkkysen epäillään syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan Facebook-kirjoituksissaan myös vuonna 2017. Tämä asia on siirtynyt Oulun poliisilta syyttäjälle syyteharkintaan. Se, nostaako syyttäjä syytettä, selviää myöhemmin.
Poliisi pitää edelleen yhtä henkilöä kiinniotettuna Suomi-Armenia ottelussa katsomoon heitettyyn pieneen räjähteeseen liittyen. Poliisi tutkii tapausta räjähderikoksena ja kolmena pahoinpitelynä.
Teknisessä tutkinnassa selvitetään millaisesta räjähteestä oli kyse, sekä pyritään selvittämään tapahtumien kulkua kuulusteluissa.
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Armenian kannattajakatsomosta heitettiin räjähde katsomoon Fredrik Jensenin tekemän avausmaalin jälkeen. Kolme ihmistä sai poliisin mukaan vammoja räjähdyksestä.
Poliisi ei tässä vaiheessa tutkintaa halua kommentoida epäillyn kansalaisuutta.
Vappu Vainikka avaa kotitalonsa oven ja suuntaa nurmikon poikki vasemmalle. Punaisen talon päädyssä on kaksi roskapönttöä. Pienempi sekajätteelle, suurempi kierrätettäville materiaaleille.
– Tämä on ollut meillä ainakin kymmenen vuotta. Tyytyväisiä ollaan! Vainikka iloitsee ja avaa monilokeroastian kantta.
Sisällä on neljä erikokoista lokeroa. Muovit, paperit, kartongit ja metallit voi asetella omiin osastoihinsa. Lasille ei ole omaa lokeroa, mutta jos lasit jättää astian viereen ennen tyhjennystä, saa nekin kyytiin.
‒ On niin paljon helpompi tuoda tavarat tähän, kuin lähteä kuskaamaan niitä jonnekin kaupan kierrätykseen. Eikä tarvitse säilöä tavaraa missään. Tämä on ollut oikein toimivaa, Lappeenrannan Sammonlahdessa asuva Vainikka kertoo.
Vappu Vainikka on ollut tyytyväinen monilokeroastian käyttäjä jo kymmenisen vuotta. Kare Lehtonen / Yle
Kiinnostus kasvaa
Monilokerokierrätys on suunnattu omakotiasujille ja pienille kiinteistöille. Sitä on kokeiltu monessa eri paikassa. Helsingissä kesällä aloitetussa kokeilussa on noin 1 000 kotitaloutta, Uudenmaan pienemmissä kunnissa monilokeroroskiksen on voinut saada jo usean vuoden ajan.
Etelä-Karjalassa monilokerokierrätysastian on voinut saada vuodesta 2010 asti.
‒ Meillä oli alussa tasaista kasvua, mutta viime vuosina se on pysynyt ennallaan. Tuhatkunta asiakasta tällä hetkellä, kertoo Itä-Suomen aluejohtaja Janne Vehmaa jätehuoltoyhtiö Remeolta.
Janne Vehmaa kertoo Remeon toimineen monilokeroastiabisneksessä Lappeenrannassa jo yhdeksän vuoden ajan. Kare Lehtonen/Yle
Syyskuussa Lappeenrannassa monilokeroastioita alkoi toimittaa myös Etelä-Karjalan jätehuolto, jolla on asiakkaita tällä hetkellä 166.
– Syyskuun lopussa toimitettiin ensimmäiset astiat asiakkaille, ja ensimmäiset tyhjennykset tehtiin lauantaina. Vaikuttaa siltä, että kokeilu jää ihan pysyväksi. Sen verran paljon on kokeiluasiakkaita on mukana, sanoo asiakas- ja viestintäpäällikkö Mari Ilvonen Etelä-Karjalan jätehuollosta.
Toistaiseksi palvelu on sijoittunut Etelä-Karjalassa Lappeenrantaan. Syyt ovat logistisia, sillä monilokeroastian voi tyhjentää vain tietynlainen roska-auto ja niitä on Suomessa kourallinen.
Jäteyhtiö Remeolla on monilokeroautot Lappeenrannan lisäksi myös Turussa, Vaasassa ja Uudessakaupungissa. Etelä-Karjalan jätehuollon asiakkaiden roska-astioita tullaan tyhjentämään alihankkijan autolla 170 kilometrin päästä Porvoosta saakka.
Kesäkuussa Yle kertoi monilokerokeräyskokeilusta Helsingissä. Halukkaita kokeiluun olisi ollut yli 2 000. Mukaan otettiin noin puolet. Mukaan valittiin sopivan reitin varrella asuvia ihmisiä, jonne lokeromahainen roska-auto pääsee vaivattomasti.
Helsingissä kokeiluun valittiin tuhatkunta kotitaloutta, mutta halukkaita olisi ollut jopa tuplamäärä.Petteri Juuti / Yle
9–10 euroa kuukaudessa
Ilmainen monilokeropalvelu ei ole. Etelä-Karjalassa astian tyhjennysmaksu on hiukan alle kymmenen euroa, Itä- ja Länsi-Uudellamaalla mennään yli kymmeneen euroon.
Remeo tuo astian ilmaiseksi. Etelä-Karjalan jätehuollolle pitää astiasta tyhjennyksen lisäksi maksaa kahden euron kuukausivuokraa. Käytännöt siis vaihtelevat. Pelkän tavallisen sekajäteastian tyhjennys maksaa viitisen euroa kerta.
Monilokeroastia tyhjennetään erityisellä monimahaisella roska-autolla, jossa kierrätettävät materiaalit pysyvät omissa tiloissaan. Topi Kirsi/Yle
Yleisen kierrätysastian liepeillä, supermarketin parkkipaikalla Lappeenrannan Joutsenossa ostoksia kantaa Maija Korhonen. Korhonen sanoo lukeneensa monilokeroastioista lehdestä, mutta pärjäävänsä hyvin myös ilman.
‒ Kyllä me ihan mielellään viedään itse tavarat kierrätykseen, Korhonen sanoo.
Mika Produn taas on matkalla kauppaan. Voisiko omakotitaloasukas olla kiinnostunut maksullisesta kierrätyspalvelusta?
‒ Maksetaanhan me nytkin, kun jäteauto hakee bio- ja sekajätteet. Se riippuu tietysti hinnasta. Jos on kovahintainen, niin sitten ei kiinnosta niin paljoa, mutta jos kohtuullinen, niin miksi ei? Produn pohtii.
Arkea helpottavaa
Palvelun käyttäjillä vaakakupissa painaa helppous.
Eläkkeellä oleva Vappu Vainikka asuu yhdessä miehensä kanssa. Sekajätteen ja kierrätettävien materiaalien lisäksi taloudessa tuotetaan biojätettä, mutta sen Vainikat kompostoivat omaan kompostiin.
‒ Meillä tyhjennetään monilokeroastia noin kuukauden välein, se riittää meille. Sen saa itse valita, jos on esimerkiksi isompi perhe, Vainikka kertoo.
Sana on myös kiirinyt, sillä samalla kadulla lähes jokaisessa pihassa on vastaava roska-astia.
Monilokeroastioissa voi yleensä kierrättää kartonkia, lasia, metallia, paperia ja muovia.Topi Kirsi/Yle
Yritysten edustajat uskovat kiinnostuksen nousseen monesta syystä.
‒ Kierrättäminen on kasvanut viime vuosina ja on tullut hyötykeräyspisteitä ja ihmiset on siinä mielessä herännyt asialle, Janne Vehmaa arvioi.
‒ Se on sellainen arkea helpottava. Astia on oman kodin pihassa ja siihen on helppo ne kierrätettävät asiat toimittaa, Mari Ilvonen jatkaa.
Mahdollisuus hakea Suomessa aselupaa internetissä on lykkäytynyt toisen kerran. Alun perin lupaa piti voida hakea sähköisesti joulukuusta 2018 alkaen, mutta aikataulua lykättiin maaliskuuhun 2020. Myöskään tuo ajankohta ei pidä, vaan aseluvan nettihakua on jälleen lykätty.
Aseluvan sähköinen vireillepano ei kuitenkaan peruunnu, vaan ainoastaan viivästyy, kertoo ylitarkastaja Tarja Ranta Poliisihallituksesta. Lykkäystä voi hänen mukaansa perustella sillä, että poliisi tekee mieluummin hyvän kuin puolinaisen uudistuksen.
Aselupien sähköinen asiointi tulee käyttöön samalla, kun poliisi ottaa käyttöön uuden asetietojärjestelmän.
– Haluamme keskittää yhteen järjestelmään paitsi lupaprosessin, myös koko siihen liittyvän hallinnon. Uudistusta tehdään ajan kanssa, jotta se palvelee paitsi viranomaisia, myös pöydän toisella puolella olevia asiakkaita. Muutoksella saamme siirrettyä resursseja sinne minne pitääkin, varsinaiseen lupaharkintaan ja lupavalvontaan, Ranta linjaa.
Haastattelukynnys matala
Ranta painottaa, että aseluvan hakijan soveltuvuutta ei jatkossakaan arvioida pelkästään nettihakemuksen eikä ylipäätään hakemuksen perusteella.
– Joissakin, mutta hyvin rajatuissa tapauksissa voi olla mahdollista, että pelkkä nettihakemus riittää aseluvan saamiseen. Näin voi käydä, jos henkilö esimerkiksi hakee lupaa tavanomaisen metsästyshaulikkoon, hakijan taustoissa ei ole mitään epäselvää ja hän on vuosi pari sitten hakenut edellistä lupaa ja sellaisen saanut.
Lopullisia linjauksia nettihakemuksen riittävyydestä ei Rannan mukaan ole vielä tehty.
Ranta muistuttaa systeemin perälaudasta: poliisi voi koska tahansa ja ilman mitään erityisiä perusteita kutsua sähköisen aselupahakemuksen tehneen haastateltavaksi.
– Haastatteluun kutsumisen kynnys on varsin matala. Jos hakee ensimmäistä aselupaansa, ei missään tapauksessa saa sitä nettihakemuksella. Samoin haastatellaan kaikki luvanhakijat, joita poliisi ei ole tavannut aselupa-asioissa pitkään aikaan, esimerkiksi vuosikymmeneen
Rannan mukaan poliisi saa tiedon, jos aseluvan haltijan tai hakijan elämäntilanteessa tapahtuu muutoksia – mikäli hän saa vaikka tuomion väkivaltarikoksesta.
– Aselupa otetaan pois melko helposti. Kovin kummoista väkivallantekoa ei aseluvan menettämiseen tarvita, eikä rikoksen tarvitse missään nimessä olla tehty ampuma-aseella.
"Soveltuvuustesti ei antanut oleellisia lisätietoja"
Suomessa otettiin takavuosien kouluampumisten jälkeen käyttöön soveltuvuustesti aseluvan hakijoille. Hyvästä tarkoituksesta huolimatta osoittautui, että se ei toiminut.
– Käytännössä huomattiin, että soveltuvuustesti ei koskaan antanut lisätietoa, jolla olisi ollut merkitystä aselupahakemuksen epäämisessä, kertoo Suomen Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja Anne Lantee.
Soveltuvuustesti luotiin Puolustusvoimien P-testien perusteella. Testissä oli peräti 267 kysymystä. Osa niistä herätti kummastusta, kuten utelu siitä, onko aseluvan hakija hypännyt koskaan benjihyppyä. Ainakaan iäkäs luvanhakija tuskin osasi odottaa kysymystä siitäkään, millaiset suhteet hänellä on isäänsä tai äitiinsä.
Poliisi sai soveltuvuustestistä vain tiedon, oliko hakija läpäissyt sen vai ei. Kielteinen tulos ei johtanut aseluvan saamatta jäämiseen, vaan reputtaneet joutuivat – tai pääsivät – poliisin haastatteluun.Soveltuvuustesti poistettiin käytöstä muutama vuosi sitten, kun se oli kirvoittanut kritiikkiä niin poliisi- kuin harrastajapuolellakin.
– Ampuma-aseturvallisuus paranee, kun pystytään keskittymään luvanhaun prosessissa merkityksellisten tietojen tarkasteluun, muotoilee Ampumaurheiluliiton Lantee.
Sairaanhoitopiirit kamppailevat kiristyvän talouden kanssa. Yt-neuvotteluja käydään tai on käyty eri puolilla maata viimeisen vuoden aikana. Lista neuvotteluista on pitkä:
– Kunnilla oikeasti ei ole rahaa. Se on tullut yllätyksenä varmaan kunnille itselleenkin ja meille kaikille, kuinka vaikea taloustilanne kunnissa on, sanoo Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen.
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on viimeisimpiä säästökuurilaisia. Noin 370 miljoonan euron vuosibudjetista pitäisi leikata noin 20 miljoonaa euroa.
Kuntien kukkaron pohja tuli vastaan
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin lähes 20 miljoonan euron säästötavoite lukittiin syyskuun lopulla, kun kuntayhtiön jäsenkunnat kieltäytyvät maksamasta sairaanhoitopiirin esittämää 5,4 prosentin lisäystä kuntalaskutukseen. Kunnat vaativat sairaanhoitopiiriä pysymään aiemmin sovitussa kustannustasossa eli noin 2 prosentin kuntalaskutuksen nousussa.
Talouden tasapainottamisohjelman laatimisella on kiire, sillä sairaanhoitopiirin hallitus käsittelee ensi vuoden talousarviota kokouksessaan jo 13.11. ja päätökset säästötoimista tehdään valtuustossa 5.12.
Uskottava lista talouden tasapainottamisen keinoista pitäisi kuitenkin olla esittelykunnossa jo parin viikon kuluttua, kun sitä käydään läpi sairaanhoitopiirin omistajakuntien kanssa.
Satoja irtisanomisia vai vyön kiristelyä
Jos säästöjä lähdettäisiin hakemaan pelkästään irtisanomisten kautta, se tarkoittaisi Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä potkuja noin 250 työntekijälle. 50 heistä olisi lääkäreitä.
Kuntayhtymässä on kuitenkin linjattu, että säästöt etsitään muilla keinoin.
– Näyttäisi olevan mahdollista toteuttaa tämä vakautusohjelma ilman irtisanomisia, Kinnunen sanoo.
Käytännössä vyön kiristämisen pitäisi onnistua organisaatiota ja toimintatapoja muuttamalla. Lisäksi Kinnunen lupaa, ettei tekeillä oleva säästösuunnitelma ainakaan toistaiseksi johda hoidon saatavuuden heikkenemiseen.
Sairaanhoitopiirin johtajan tietoon on tullut ainakin yksi johtamisuudistuksesta johtuva irtisanoutuminen. Kinnunen ei kiellä, etteikö kipuilua olisi luvassa jatkossakin.
– Helpot asiat on jo tehty, eikä nekään ole helppoja olleet. Tästä eteenpäin meidän kaikkien täytyy muuttaa omia työskentely- ja toimintatapojamme. Ne alkavat olla jo hankalampia.
Kinnunen lupaa, että keskussairaalassa tehdään kaikki mahdollinen, etteivät irtisanomista harkitsevat toteuttaisi uhkaustaan. Toisaalta johtajan mukaan on perusteltua, että työntekijä, joka kokee arvonsa ja periaatteensa olevan ristiriidassa organisaation kanssa, vaihtaa työpaikkaa.
Tarjoaako Keski-Suomen sairaanhoitopiirin siis työolosuhteita, jotka eivät sovi yhteen lääkäreiden arvojen kanssa?
Tätä Kinnunen ei allekirjoita. Hän arvioi, että kuntien taloustilanne heijastuu sairaalan käytäville paineina, jotka voivat heikentää työn mielekkyyttä.
– Joku voi kokea, että se johtaa sellaiseen kuormittumiseen tai edellytysten heikkenemiseen, että ihmiset haluavat vaihtaa työtä, Kinnunen miettii.
Lähes puolet sairaansijoista poistuu alle 10 vuodessa
Mitä säästäminen toimintatapoja muuttamalla käytännössä tarkoittaa?
Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä monia pieniä ja suurempia keinoja on niputettu niin sanotuiksi kärkihankkeiksi. Yksi tärkeimmistä on sairaansijojen määrän vähentäminen.
Työtä on jo tehty, sillä vielä 5-6 vuotta sitten Keski-Suomen keskussairaalassa oli noin 530 sairaansijaa. Nyt määrä on supistunut reiluun kolmeensataan paikkaan ja rakenteilla olevassa uudessa sairaalassa sairaansijoja on erikoissairaanhoitoa varten enää 268. Aiemmin vuodeosastoilla hoidettuja potilaita siirtyy avohoitopalveluiden ja päiväsairaalatoiminnan piiriin.
Iso rooli säästöjen hakemisessa on myös digitalisaatiolla. Esimerkiksi puhelinpalveluja voitaisiin vähentää, jos osa asiakkaiden palvelusta siirtyisi nettiin.
Digitalisaation, eli esimerkiksi tehokkaampien toiminnanohjaus- ja potilastietojärjestelmien toivotaan tuottavan miljoonasäästöt. Jaana Polamo / Yle
Digitaalinen etälääkäri tekee täsmätyötä
Myös varsinaista hoitotyötä aiotaan tehdä digitaalisesti.
– Pyritään lisäämään erikoislääkäreiden etäkonsultaatioita. Esimerkiksi kontrollikäynnille potilaan ei tarvitsisi matkustaa, vaan erikoislääkäri on puhelimen tai videoyhteyden päässä ja kontrollitapahtuma on paikallisessa terveyskeskuksessa lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotolla, Kinnunen kertoo.
Sairaanhoitopiirin näkökulmasta säästöjä syntyisi siitä, että erikoislääkäri konsultoisi potilaan hoitoa tavallista vastaanottoa lyhyemmän ajan. Potilaiden perushoidosta vastaisivat muut terveydenhoidon ammattilaiset.
Positiivisimmillaan digitalisaation arvioidaan tuovan jopa 16 miljoonan euron säästöt, mutta Kinnunenkin myöntää, että arvio on monien mielestä utopistinen.
Tehokkaammat toiminnan- ja työvuorosuunnittelun ohjelmat, potilastieto-ohjelmat ja muu digitalisaatio on kuitenkin keskeisessä asemassa sairaanhoitopiirin talouden tasapainottamisohjelmassa.
Suomen toiseksi halvinta hoitoa
Uuden sairaala Novan on valmistuessaan luvattu tehostavan keskussairaalan toimintaa 10 prosentilla. Konsulttiyritys NHG on tehnyt arvion, mistä säästöjä voisi syntyä. Monia uudistuksia on ryhdytty toteuttamaan jo nyt ja tahti kiihtyy vielä talouden tasapainottamisen myötä.
– Me olemme jo näissä vanhoissa tiloissa pystyneet toteuttamaan merkittävästi niitä asioita, mitä uudessa sairaalassa täydennetään. Olemme vertailukelpoisilla kriteereillä Suomen toiseksi halvin [sairaanhoitopiiri], jos katsotaan menoja euroina per kapita, Kinnunen listaa.
Tiukasta talouskurista huolimatta Kinnunen kuulostaa tyytyväiseltä. Monissa Suomen sairaanhoitopiireissä on jouduttu järjestämään yt-neuvotteluja ja toteuttamaan irtisanomisia.
Keski-Suomessa riittää, että jokaista luonnollisesti poistuvan työntekijän korvaamista harkitaan entistä tarkemmin.
Tavoitteena jopa 500 henkilötyövuoden vähennys
Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä eläköityy vuosittain noin 100 työntekijää. Toiset sata jättää työpaikkansa muista syistä. Se antaa vuosittain noin 200 tilaisuutta toteuttaa henkilöstövähennyksiä ilman irtisanomisia.
– Tätä niin sanottua luonnollista poistumaa pyritään hyödyntämään mahdollisimman laajasti, Kinnunen kertoo.
Sairaanhoitopiiri varautuu säästämään myös henkilötyövuosissa, mutta säästökohteita etsitään ensin esimerkiksi laitehankinnoista. Jaana Polamo / Yle
Sairaanhoitopiirin palkkalistoilla on tällä hetkellä noin 3600 työntekijää. Uuden sairaalan tuottavuuden lisääntymisen myötä on laskettu henkilöstötarpeen vähenevän jopa 500 henkilötyövuodella.
Sairaanhoitopiirin oma tavoite on hieman maltillisempi, eli noin 390 henkilötyövuoden vähennys. Lukuun on laskettu mukaan myös esimerkiksi pesulatoiminnan ja ruokapalvelun ulkoistukset.
– Jos saadaan vaikka laitehankinnoista, materiaalihankinnoista tai hyvin kalliista lääkkeistä säästöjä, niin käytetään ne ensisijaisesti ja vasta viimeisenä vähennetään henkilötyövuosia, Kinnunen sanoo.
Talouden tasapainottamisohjelmaa ryhdytään toteuttamaan heti ensi vuoden talousarviossa. Kaikki säästökeinot tulisi olla käytössä pari vuotta uuden sairaalan käyttöönoton jälkeen, eli vuoden 2023 loppuun mennessä.
Syyttäjä vaatii kahden kymenlaaksolaisen vihannestuotantoyrityksen toimitusjohtajalle rangaistusta terveysrikoksesta.
Syytteen mukaan puutarhat ovat käyttäneet tuotannossaan ja varastoinnissaan Admire-nimistä kasvinsuojeluainetta, jota Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes ei ole hyväksynyt käytettäväksi Suomessa.
Kauppoihin on syyttäjän mukaan toimitettu elokuussa 2017 myytäväksi ainakin 1440 kappaleen salaattierä, joka oli käsitelty Admire-kasvinsuojeluaineella. Salaattikerät sisälsivät 6,9 mg/kg imidaklopridia, kun suurin sallittu enimmäismäärä olisi ollut 2 mg/kg.
Lisäksi saman vuoden syyskuussa kauppoihin toimitettiin erä jääsalaattia, joka sisälsi 0,057 mg/kg myrkkyjäämiä, minttuerä, jossa ainetta on ollut 3,8 mg/kg sekä rucola-erä, jonka pitoisuudet olivat 2,3 mg/kg.
Tuotannossa on lisäksi käytetty nitraattia sisältävää kasvinsuojeluainetta.
Erä rucolaa on sisältänyt 8600 mg/kg nitraattia, vaikka nitraatin sallittu enimmäismäärä olisi ollut 6000 mg/kg. Rucola-erän suuruus on ollut noin 228 ruukkua ja ne on toimitettu kauppoihin kuluttajille myytäviksi.
Jääsalaatin sisältämille imidaklopridijäämille altistuminen syömällä voi lyhytaikaisesti aiheuttaa ihmisille vakavia ja välittömiä hermostollisia haittavaikutuksia. Etenkään lasten osalta jääsalaatin aiheuttamaa akuuttia terveysriskiä ei voida täysin poissulkea.
Rucola-erän sisältämän nitraatin saanti aiheuttaa ihmisille nautittuna methemoglobinemiaa. Se on hemoglobiinin muoto, jonka kyky kuljettaa happea on huono. Se voi olla erityisesti pienille lapsille vaarallista. Ihmisille voi aiheutua myös ihonvärin sinertymistä.
Työntekijöillä ei koulutusta tehtäviinsä
Syytteen mukaan toinen yrittäjän puutarhoista on lisäksi käyttänyt Suomessa hyväksyttyjä valmisteita niiden käyttötarkoitusten vastaisesti. Viljelmillä on käytetty kasvinsuojeluun mäntysuopaa, joka ei ole Tukesin hyväksymä kasvinsuojeluvalmiste.
Lisäksi viljelmillä on käytetty Tukesin hyväksymän käyttökohteen vastaisesti Plenum-nimistä valmistetta viinisuolaheinälle, sekä Movento SC 100 -nimistä valmistetta mintulle, sitruunamelissalle, viinisuolaheinälle ja yrttitaimille.
Viljelmillä on syytteen mukaan käytetty myös sellaisia kasvinsuojeluaineiden levitysvälineitä, joita ei ole testattu oikein. Kasvinsuojeluaineita levittäneillä työntekijöillä ei myöskään ole ollut voimassa olevaa kasvinsuojeluaineista annetun lain mukaista tutkintoa. Yhtiöt ovat jättäneet merkitsemättä kirjanpitoon imidaklopiridi-tehoainetta sisältävät kasvinsuojeluainevalmisteet.
Syyttäjä vaatii yritysten toimitusjohtajalle 50-80 päiväsakon suuruista sakkorangaistusta terveysrikoksesta. Vastaaja on haastehakemuksen mukaan velvoitettava myös maksamaan 80 euron suuruinen rikosuhrimaksu ja korvaamaan valtiolle todistelukustannukset.
Syyttäjä vaatii yrittäjälle toissijaisesti rangaistusta kasvinsuojeluainerikkomuksesta. Asiaa on käsitelty tänään Kymenlaakson käräjäoikeudessa.
Hallituksella on suuret suunnitelmat jatkaa oppivelvollisuutta ja palauttaa edellisen hallituksen leikkaamia koulutusrahoja. Riittävätkö toimet estämään nuorten syrjäytymista ja nostamaan opetuksen tasoa?
Li Andersson on puoluejohtajista suosituin, mutta vasemmistoliiton kannatus on jämähtänyt kahdeksaan prosenttiin. Pysyykö puolue tällä kertaa hallituksessa vaalikauden loppuun?
TV1:n Ykkösaamun vieraana lauantaina 19.10. klo 10.05 on opetusministeri Li Andersson. Pirjo Auvinen haastattelee.
Anderssonille voi lähettää kysymyksiä osoitteeseen tv1.ykkosaamu@yle.fi tai alla olevalla lomakkeella.
Lappeenrantalainen toimitusjohtaja Janne Mäenpää luki eilen keskiviikkona lounaalla ollessaan uutisen, eikä ollut uskoa lukemaansa.
Uutisessa kerrottiin, että Lappeenrannan nuorkauppakamari ei enää pysty järjestämään suosittua Joulupuu-keräystä, jolla vähävaraisten perheiden lapsille on kerätty joululahjoja.
Esimerkiksi viime vuonna joululahjan sai Lappeenrannassa Joulupuu-keräyksen avulla noin 830 lasta.
Uutisen luettuaan Janne Mäenpää päätti ryhtyä tuumasta toimeen ja otti puhelun Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten palvelupäällikkö Raija Kojolle. Keskustelun aikana Mäenpää lupautui vaimonsa Piia Mäenpään kanssa hankkimaan 500 joululahjaa niitä kaipaaville lapsille.
Joulupuu-keräyksen kautta jaettiin pelkästään Lappeenrannassa viime vuonna yli 800 lahjaa. Markku Pitkänen / Yle
Mäenpää päätös lähteä pelastamaan Joulupuu-keräys oli helppo, koska keräyksen toimintamallit ovat Eksotella jo olemassa.
– Eksotelta saadaan valmiit taulukot, joista ilmenevät lasten iät ja mahdolliset lahjatoiveet. Niitä lähdetään toteuttamaan, kertoo Janne Mäenpää.
Lahjat omin voimin
Joulupuu-keräyksessä kuka tahansa on voinut ottaa esimerkiksi kauppakeskuksessa olevasta joulukuusesta lapun, jossa on lapsen lahjatoive. Sen jälkeen lapun ottaja on hankkinut toiveen mukaisen lahjan, paketoinut sen ja vienyt keräyspisteeseen.
Janne Mäenpää ei kuitenkaan järjestä keräystä, vaan hankkii lahjat omin voimin ja mahdollisten muiden yrittäjien avulla.
Janne Mäenpää hankkii lahjat 500 lapselle.Mikko Savolainen / Yle
Itse hän on osallistunut Joulupuu-keräykseen useana vuonna.
– Lapsiin liittyvät asiat ja se että lapsilla on kaikki hyvin, ovat aina olleet minulle ja vaimolleni tärkeitä. Jouluaatto on yksi päivä vuodesta, mutta meille tärkeä, kertoo Janne Mäenpää.
Yrittäjät innostuivat auttamaan
Janne Mäenpää julkaisi keskiviikkona alkuillasta sosiaalisessa mediassa päivityksen, jossa kertoi suunnitelmastaan ryhtyä pelastamaan tilannetta. Yhteydenottoja Mäenpää on saanut jo paljon. Apuvoimia esimerkiksi paketointiin on tarjottu, kun ainakin yhden koulun oppilaskunta on tarjoutunut sitä hoitamaan.
– Ainakin 30 viestiä on tullut pelkästään paketointiin liittyen.
Mäenpään julkaisema päivitys on saanut myös muita yrittäjiä liikkeelle, ja joulumieltä tuntuu löytyvän, kun lapsista on kyse. Tempaus saattaakin vielä paisua riippuen siitä, miten moni taho ilmoittautuu talkoisiin mukaan. Yhteydenottoja on tullut kymmenkunta.
Omalta osaltaan Janne Mäenpää lupaa, että yrittäjät saavat hankittua kaikille lapsille lahjat entiseen tapaan.
– En uskonut, että tästä tulee näin iso juttu, yllättynyt Mäenpää hymähtää.
Lounais-Suomen poliisi viesti torstai-iltapäivällä Twitterissä, että sillä on operaatio Turun kristillisellä opistolla. Poliisi kertoi saaneensa ilmoituksen mahdollisesti aseistetusta miehestä.
Poliisi sai nopeasti kiinteistön hallintaansa ja puoli kolmen jälkeen poliisi kertoi tilanteen olevan ohi.
Turun kristillisen opiston rehtori Tapani Rantala sanoo, että kyseessä oli väärä hälytys.
– Eräällä opiskelijalla oli vyö, joka muistuttaa ammusvyötä. Säikähdyksen vuoksi tehtiin ilmoitus poliisille.
Ilmoituksen aiheuttaneella henkilöllä ei ollut asetta eikä tarkoitusta vahingoittaa ketään.
Brexit-sopimus vaikuttaa muun muassa Suomen yrityksiin ja kansalaisiin. Pelivaraa antaa siirtymäaika, joka kestää vuoden 2020 loppuun asti.
Sopimuksen kaikki yksityiskohdat eivät ole vielä selvillä. Pitkin tätä vuotta on kuitenkin kirjoitettu monenlaisia arvioita siitä, miten brexit näkyy Suomessa.
1. Suomalaiset yritykset
Suurimmat vaikutukset brexitillä on Suomessa yrityksiin ja talouteen ylipäätään.
Brexit aiheuttaa monessa yrityksessä epätietoisuutta, ja jotkut valmistautuvat pahimpaan varmuuden vuoksi. Esimerkiksi hiomatarvikkeita valmistava Mirka on varautunut tappioihin ja liikevaihdon laskuun.
– Tavarat eivät todennäköisesti liiku asiakkaille niin nopeasti kuin tällä hetkellä. Siitä koituu lisäkustannuksia, arvioi Mirkan toimitusjohtaja Stefan Sjöberg Uudestakaarlepyystä.
Sopimukseton brexit olisi ollut Suomen kansantaloudelle kauhistus. Sopimuksen ansiosta Britannia noudattaa todennäköisesti siirtymäajalla EU:n lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia. Toisin sanoen Britannia osallistuisi sisämarkkinoille ja tulliunioniin sekä noudattaisi EU:n kauppasopimuksia ”jäsenmaan tapaan”, kertoo ulkoministeriö.
2. Tulli ja tilaukset brittiläisistä verkkokaupoista
Tulli on laskenut, että jos Britannian EU-ero astuu voimaan, tullattavat tavarat lisääntyvät 25 prosenttia. Tulli palkkaakin lisää väkeä.
Yritysten lisäksi tullien sumppuja lisäävät myös yksittäisten ihmisten tekemät netti-tilaukset Britanniasta. Tulevaisuudessa yli 22 euroa maksavista nettitilauksista pitää tehdä tulli-ilmoitus ja maksaa verot.
3. Matkustaminen Britanniaan
Todennäköisesti matkustamiseen ei tule muutoksia. Nyt Britanniaan matkustaessa Suomen passin tai henkilökortin on oltava voimassa koko matkan ajan eikä Suomen kansalainen tarvitse viisumia.
4. Suomalaiset Britanniassa
Siirtymäkaudella EU:n ja Britannian kansalaiset voivat todennäköisesti liikkua ja oleskella Britanniassa entiseen tapaan. Jossain vaiheessa ulkomaalaisten rekisteröitymisestä Britanniassa tulee kuitenkin pakollista, kertoo Helsingin Sanomat.
5. Opiskelijoiden tilanne
Suomalaisten opiskelijoiden kohtalo Briteissä on epävarma. Siirtymäkaudella tuskin mikään muuttuu rajusti, mutta mitä tapahtuu sen jälkeen? Kysymykseen voi hakea jonkinlaisia vastauksia Ylen jutusta, jossa asiantuntijat arvioivat sopimuksettoman eron vaikutuksia ulkomaalaisten opiskelijoiden tilanteeseen.
6. Vaikutus tiedeyhteisöön
On povattu, että Britannian lähtö EU:sta saattaa olla katastrofi eurooppalaiselle tiedemaailmalle ja sen verkostoille. Myös suomalainen tiedeyhteisö kärsii.
Esimerkiksi lääkekehitysyhtiö Faronin perustaja ja johtaja Markku Jalkanen, että vuosien yhteistyö brittiläisten tutkijoiden kanssa voi pahimmillaan murentua yhdessä yössä.
Britannian perinteikkäät huippuyliopistot kuten Oxford ja Cambridge ovat aiemmin keränneet maailman parhaita tutkijoita. Nyt tutkijoiden tulo voi vaikeutua huomattavasti.
Kurikan keskustassa on ammuttu laukauksia. Poliisi kertoo asiasta Twitter-tilillään iltapäivällä torstaina. Paikalla on useita poliisipartioita. Poliisin mukaan tilanteesta ei aiheudu vaaraa sivullisille.
Poliisi on tavoittanut ampumisesta epäillyt, ja jatkaa asian selvittämistä. Poliisi lupaa tiedottaa asiasta tarkemmin perjantaina.
Lokakuisena torstaina Ratinan stadionilla saa potkia jalkapalloa rauhassa. Tampereella asuva Marko Salmi nappaa pallon ilmasta tottunein maalivahdin ottein.
Kokemusta on kertynyt muun muassa Suomen maajoukkueessa, jonka riveissä hän osallistui asunnottomien jalkapallon MM-kisoihin Walesin Cardiffissa viime kesänä.
– Siellä todellakin tiedosti, että ollaan samanlaisia ihmisiä kaikki – kansallisuudesta riippumatta. Tunnelma oli lämmin ja siellä halattiin niin paljon, että kädet ihan väsyivät, hän muistelee parin kuukauden takaista tapahtumaa.
– Kokemus oli uskomattoman hieno. Sanat eivät riitä kertomaan, millaista on olla kantamassa Suomen lippua, kuunnella Maamme-laulua ja laulaa mukana, kun on viisisataa ihmistä ympärillä.
Suomen joukkue tuli 40. sijalle Cardiffissa viime kesänä. Kaikkiaan miesten joukkueita oli 44. Maalivahti Marko Salmi on edessä vihreässä paidassa.Homeless Academy ry.
Marko Salmen tie MM-pelaajaksi alkoi pitkän päihde- ja rikosputken jälkeen. Hän pääsi Silta-valmennuksen päihdekuntoutukseen Tampereelle ja päätyi sieltä vankilasta vapautuville tukea tarjoavan Kris Tampereen jalkapallotreeneihin.
– Koin, että ainoa vaihtoehto pysyä raittiina, on vaihtaa leikkikaverit ja leikkipaikka. Löysin nurmen ja jalkapallon ja raittiit ystävät. Tällä hetkellä ne täyttävät 99 prosenttia elämästäni.
Kentällä oppii elämäntaitoja
Asunnottomien jalkapallotoiminta alkoi Suomessa 15 vuotta sitten lehtijutusta. Helsingin Diakonissalaitoksen kulttuurituottaja Ari Pirttineva luki asunnottomien Big Issue -lehdestä jutun Ruotsin MM-joukkueen maalivahdista ja halusi käynnistää toiminnan myös Suomessa. Pirttineva otti yhteyttä Diakonissalaitokselta apua saaneeseen Ari Huldéniin, jonka tiesi intohimoiseksi jalkapalloihmiseksi.
Jo seuraavana vuonna 2006 Suomi osallistui MM-kisoihin Cape Townissa Etelä-Afrikassa. Ensimmäisten kisojen jälkeen mukana ollaan oltu joka kerta.
Ari Huldénin arvion mukaan toiminnan piirissä on tällä hetkellä noin 250 pelaajaa. Pelaajat MM-joukkueeseen löytyvät alueellisen verkoston kautta, muun muassa päihdekuntoutuksen ja Krisin joukkueista. Alueellista toimintaa on kymmenellä paikkakunnalla, esimerkiksi Tampereella, Helsingissä, Jyväskylässä, Lahdessa, Turussa ja Raumalla.
– Omaan historiaani kuuluu asunnottomuuden lisäksi päihteitä ja rikollisuutta. Jalkapallotoiminta sopii kokemukseni mukaan tällaisten elämäntapamuutosta tukevien tahojen pyöritettäväksi, Huldén sanoo.
– Jossain vaiheessa verkostossa oli myös vastaanottokeskuksia, mutta niiden toiminta on hiipunut.
Asunnottomien jalkapallotoiminnan taustalla on ajatus toiminnallisen vertaistuen tarjoamisesta. Jalkapallon kautta saadaan vaikeassa elämäntilanteessa olevat ihmiset osallisiksi ja autetaan heitä elämässä eteenpäin. Yhteisissä treeneissä ja peleissä oppii jakamaan tunteita ja arvostamaan ja kunnioittamaan toista.
– Ei pelkkä futiksen pelaaminen kaikkia ongelmia ratkaise, mutta on sillä merkitystä – erityisesti, kun saadaan näitä auttavia tahoja mukaan. Ja tietysti toiveena on, että tavat toimia ihmisten kanssa siirtyvät kentältä myös muuhun elämään, Ari Huldén kertoo.
– Ihanteellista on, jos pelaaja pysyy toiminnassa mukana 2–3 vuotta. Sinä aikana hän ehtii rakentamaan elämäänsä, itsenäistymään ja ottamaan vastuun elämästään.
Ari Huldén (vas.) on asunnottomien jalkapallotoiminnan kantava voima Suomessa. Cardiffissa hän sai kunnian vastaanottaa seuraavien MM-kisojen pallon Suomelle.Homeless World Cup Foundation
Vuodesta 2003 järjestetyt MM-kisat, Homeless World Cup, ovat monelle alueellisessa toiminnassa mukana olevalle unelma. Sitä voi tavoitella muun muassa sitoutumalla päihteettömyyteen ja käymällä aktiivisesti treeneissä. MM-kisakoneeseen pääsee joka vuosi kahdeksan uutta pelaajaa.
– Puolentoista viikon kisamatkalla näkee, että vaikeassa elämäntilanteessa olevia on kaikkialla. Eikä – vaikeuksista huolimatta –kenenkään elämä ole vain toivotonta, vastuutonta ja kurjaa, Huldén sanoo.
Kotikisoihin saadaan myös naisten joukkue
Palataan takaisin Ratinaan, jossa Marko Salmi potkaisee pallon Krisin treeneistä tutulle Minna Kyyhkyselle.
Kyyhkyselle pelipaikan saaminen kotikisojen MM-joukkueeseen on suuri unelma, joka voi olla saavutettavissa. Aiemmin Suomesta on MM-kisoihin lähtenyt vain miesten joukkue, mutta nyt näyttää siltä, että kotikisoihin saadaan koottua myös naisten joukkue.
Silta-valmennuksen päihdekuntoutus ja Kris Tampere ovat olleet tärkeitä Marko Salmen ja Minna Kyyhkysen toipumisessa. Kumpikin asuu Silta-valmennuksen tukiasunnossa.Marko Melto / Yle
Reilu puolitoista vuotta sitten vankilasta vapautunut Kyyhkynen on elänyt lähes kaksi vuotta ilman päihteitä. Jalkapalloa hän on pelannut vuoden ja ehtinyt voittaa jo SM-kultaa ja -hopeaa. Pohjoismaiden mestaruuskisoissa tänä syksynä tuli pronssia ja arvostettu fair play -palkinto. Vanhalla urheilutaustalla saattaa olla vaikutusta.
– Pelasin pienenä Ilveksen junnuissa, ehkä 7–11-vuotiaana. Mutta se sitten loppui, kun tuli päihteiden käyttäminen tilalle. Nyt olen 39-vuotias eli kyllä siinä aika pitkä väli on, Kyyhkynen kertoo.
– Kotikisoissa olen mukana ainakin talkootyöntekijänä, jos en muuten. Mutta olen ehdolla MM-joukkueeseen ja toivon, että olen joukkueessa.
MM-kisat tarjoavat urheilujuhlaa yleisölle
Ratinan tyhjä stadion näyttää lohduttomalta kevyen sateen ropistessa punaisille penkeille. Ensi kesänä tunnelma on kuitenkin toinen. Tällä samalla stadionilla, jossa Huuhkajat ovat tehneet kahden viime vuoden aikana Suomen jalkapallohistoriaa, pelataan 18. asunnottomien jalkapallon MM-kisat 28.6.–6.7.2020.
Kisojen odotetaan tuovan Tampereelle jopa 700 pelaajaa yli 50 maasta. Mukana tulevat tietenkin myös tukijoukot ja tapahtumaan toivotaan isoa yleisöä.
Ei pelkkä futiksen pelaaminen kaikkia ongelmia ratkaise, mutta on sillä merkitystä – erityisesti, kun saadaan näitä auttavia tahoja mukaan. Ari Huldén
Ratinan ympäristöstä tulee iso tapahtumapuisto, jossa on pelien lisäksi runsaasti esiintyjiä ja oheistapahtumia. Osa peleistä pelataan kauppakeskuksen alueella ja stadionin sisäpuolelle tulee kaksi katujalkapallokaukaloa.
– Odotan eniten, että pääsemme kertomaan ihmisten tarinoita – sellaisia toivon tarinoita, joissa jalkapallo on näytellyt suurta roolia ja ollut elämää kantavan voiman lähtökohtana. Ja sitä, että ihmiset tulisivat näkemään, kuulemaan ja kokemaan hienoa urheilujuhlaa ja tapahtumaa, kertoo lokakuun alussa vetovastuun kisoista ottanut Jaakko Hautamäki.
– Kisojen eteen on tehty töitä jo vuosia ja kaupungilla on ollut iso rooli hankkeen eteenpäin viemisessä, Jaakko Hautamäki sanoo.Marko Melto / Yle
Tampereen MM-kisojen takana ovat Tampereen kaupunki, Diakonissalaitos, Nauha ry ja Pelastusarmeija. Mukana järjestelyissä on myös Suomen Homeles Academy ry, jonka kautta Ari Huldén on vuodesta 2009 koordinoinut ja kehittänyt asunnottomien jalkapallotoimintaa. Yhteistyössä on mukana myös Suomen Palloliitto.
Kisojen järjestämisessä isossa roolissa ovat vapaaehtoiset, joita tarvitaan Hautamäen mukaan "valtava määrä". Vapaaehtoisia rekrytoidaan paitsi Tampereen seudulta myös muualta Suomesta muun muassa järjestöjen kautta.
Marko Salmi ei kotikisoissa pelaa – MM-kisojen sääntöjen mukaan pelaajana kisoihin voi päästä vain kerran. Mutta vähintään vapaaehtoisena hän aikoo olla mukana.
– Haluan nähdä ne ihmiset, jotka kokevat sen saman fiiliksen, jonka minä olen kokenut Cardiffissa. Niiden saman hyvän olon ja rakkauden lajiin pelien jälkeen. Se on todella herkistävää, hän sanoo.
Urheilullisia saavutuksia tärkeämpää on yhteishenki ja tutustuminen muihin samassa elämäntilanteessa oleviin. Suomen lippua kantava Marko Salmi on kuvassa joukkuekavereidensa kanssa Cardiffissa. Homeless Academy ry.
Jos brittiparlamentti hyväksyy tänään torstaina saavutetun brexit-sopimuksen, Britanniassa oleskelevien EU-kansalaisten pitkä epävarmuus asemastaan muuttuu pitkäksi paperisodaksi byrokratian kanssa.
Tähän asti pitkin pitkää prosessia britanniansuomalaisten mielialat ovat vaihdelleet laidasta laitaan, kertoo Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa työskentelevä tutkijatohtori Saara Koikkalainen.
Hän on selvittänyt Lontoossa asuvien pohjoismaalaisten reaktioita brexitiin. Britanniassa asuu tällä hetkellä noin 92 000 Pohjoismaiden kansalaista, joista 15 000–20 000 on suomalaistaustaisia.
"Tuskin ketään heitetään ulos"
– Ihmisillä on ollut tunne, että eipä tässä juuri mikään muutu, ja toiset ovat ajatelleet, että kaikki muuttuu, Koikkalainen kuvaillee tuntemuksia.
Hän kertoo, että hankaluuksia voi olla luvassa vaikkapa terveydenhuollossa, sosiaaliturvassa, eläkkeissä ja vuokramarkkinoilla, vaikka brittihallinto on lupaillut, että entiset edut säilyvät EU-kansalaisilla.
– Tuskin ketään heitetään ulos, mutta arkielämään voi tulla lisävaivaa.
Koikkalaisen mukaan vastaisuudessa esimerkiksi työnantajat ja vuokranantajat joutuvat selvittämään, onko henkilö tullut maahan ennen brexitiä vai ei ja mikä hänen oleskelustatuksensa on. Se taas aiheuttaa ylimääräistä byrokratiaa.
Brexitiä varten on kehitetty kahdenlaisia oleskelulupia. Settled status eli pysyvä oleskeluoikeus on tarjolla heille, jotka ovat oleskelleet maassa brexitin siirtymäajan loppuun mennessä yhtäjaksoisesti viisi vuotta. Jos viisi vuotta ei ehdi tulla täyteen, silloin voi saada pre-settled statuksen eli väliaikaisen oleskeluluvan. Kun viisi vuotta täyttyy, voi anoa pysyvää oleskelulupaa. Ne pitää anoa, ja paperinpyöritys alkaa.
Vaikeusastetta lisää se, että oleskelun pitäisi olla yhtäjaksoista. Jos saa vaikka työkomennuksen Lontoosta New Yorkiin vuodeksi, niin yhtäjaksoinen oleskelu katkeaa ja etu voidaan menettää.
– Terveysviranomainen NHS on esimerkiksi jo ilmoittanut, että heidän pitäisi jokaisen EU-maista tulleen kohdalla tarkistaa, millainen oleskelustatus kullakin on. Miten se oikein sujuu, on hämärän peitossa. Tällä hetkellä oikeudet ovat olleet samat kuin briteillä, joten kyllä siitä jonkinlaista arjen haittaa tulee.
EU-kansalaisten rekisteri voi eriarvoistaa
Koikkalainen kertoo, että statuksestaan ei edes saa mitään kirjallista todistusta, vaan se selviää jonkinlaisesta numerosarjasta asiasta kertovassa verkkopalvelussa. Britanniassa ei ole väestörekisterikeskusta eikä ulkomaalaisista ole erityistä rekisteriä. Brexitin takia tällainen nyt luodaan EU-kansalaisille.
Koikkalainen kertoo esimerkin rekisterin luomasta eriarvoisuuden vaarasta:
– Tätä on pidetty hieman ikävänä riskinä. Jos esimerkiksi vuokranantajalla on kaksi ehdokasta, niin kuinka halukas hän on tarkastamaan EU-kansalaisen statusta, vaikka laki niin velvoittaisikin?
Huoli on nyt myös taloudellinen. Kuinka toimii sosiaaliturva, jos Britannian talous sakkaa ja työ menee alta? Entä siirtyvätkö eläkkeet, jos joutuu muuttamaan takaisin Suomeen? Koikkalaisen mukaan asioita ajatellaan nyt hyvin yleisesti oman tilanteen kautta.
– Jos aviomies on britti, niin meneekö hän ja lapset eri portista passintarkastuksesta kuin perheen äiti lomamatkalta palatessa?
Suomalaiset pieni ja pidetty ryhmä
Koikkalainen korostaa, että suomalaiset ovat todella pieni vähemmistö Britanniassa ja hyvin yhteiskuntaan sulautunut kielitaitoinen ja pidetty ryhmä.
– Monet eivät edes tiedä, keitä suomalaiset ovat. On aivan erilaista olla vaikka puolalainen, koska heitä vain on niin paljon enemmän ja heihin on helppo projisoida kaikenlaisia negatiivisia ajatuksia.
Syrjintää suomalaiset eivät ole tiettävästi kokeneet.
– Ihmisiä huolestuttaa se, että nyt he ovat tajunneet olevansa maahanmuuttajia siinä missä jotkin muutkin ryhmät, koska nyt erilaiset byrokraattiset esteet tulevat vaikuttamaan heidän elämäänsä.
Näin siitä huolimatta, että suomalaiset saavat Koikkalaisen mukaan usein hyvää palautetta tyyliin "kyllähän sinä saat tänne jäädä, vaikka toivottaisiin, ettei romanialaisia tulisi niin paljon". Erilaisia maahanmuuttajaryhmiä on alettu erotella.
