Kotkan sataman uuden D-terminaalin eteen on saapunut tavarajuna UPM:n Kaukaan ja Kymin tehtailta. Junasta puretaan havu- ja lehtipuusellua odottamaan laivakuljetusta Eurooppaan ja Kiinaan.

Kahden hehtaarin suuruinen sellukeskus on vihitty käyttöön syksyllä. UPM keskittää sellun merikuljetuksen Kotkan Mussalon satamaan.

– Arvioimme, että uusi terminaali tuo jopa kahdeksan prosentin säästön kuljetuskustannuksiin, laskee UPM Merikuljetusten johtaja Jukka Hölsä.

Viime vuonna Suomesta vietiin sellua ulkomaille 3,7 miljoonaa tonnia. Tänä vuonna Tullin vientitilaston mukaan vientikuljetukset ovat lisääntyneet tammi-heinäkuun välisenä aikana viitisen prosenttia eli 300 000 tonnilla vuoden takaisesta, vaikka alkuvuodesta vienti Kiinaan väheni.

Kuljetuksista noin 40 prosenttia tapahtuu Kotkan satamasta, joka nykyisin on Suomen suurin sellun vientisatama.

– Sellua tehdään yhä enemmän paperiksi muualla kuin Suomessa, joten meiltä kuljetukset ovat lisääntyneet 30 prosenttia viime vuoteen verrattuna, sanoo HaminaKotka Satama Oy:n liikennejohtaja Markku Koskinen.

Sellun halpeneminen heikentää metsäyhtiöiden tulosta

Vaikka selluloosan vienti onkin lisääntynyt, tuotteesta maksettava hinta on laskenut. Viime vuonna havusellusta maksettiin jopa 1 100 euroa tonnilta, mutta tänä vuonna hinta on pudonnut lähes 30 prosentilla.

– Sellun hinta nousi todella korkealle, ja tänä vuonna on tultu alapäin. Tämä on vielä normaalia vaihtelua tällaisen suhdanneherkän tuotteen hinnassa, rauhoittaa Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström.

Suomesta vietävästä sellusta kolmasosa päätyy Kiinaan. Siksi Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kauppasodan seuraukset tuntuvat myös suomalaisen metsäteollisuuden tuloksessa. Alkuvuodesta vienti Kiinaan väheni, koska varastot olivat täynnä.

– Suhdannetilanne on kansainvälisillä markkinoilla heikentynyt ja talouskasvulukuja on tuotu alaspäin, jatkaa pääekonomisti Maarit Lindström.

Niinpä myös metsäomistaja joutuu tyytymään tänä syksynä huonompaan tiliin, sillä puun ostohinnat ovat laskussa.

Metsäyhtiöt kertovat lähiviikkoina osavuosikatsauksissaan, millainen vaikutus sellun hinnanlaskulla lopulta on. Tosin esimerkiksi Metsä Group kertoi jo kesällä alkuvuoden tuloksen laskeneen sadalla miljoonalla eurolla. UPM:n tulosta parantaa muun muassa Lappeenrannassa tehtävä biodiesel.

Sellun vienti piristymässä – Kotkaan odotetaan Kiinan jättilaivoja

Pellervon taloustutkimus PTT ennustaa, että sellun hintojen lasku on pysähtymässä, kun markkinat vähitellen palaavat normaaliksi. PTT arvioi, että sellun vientihinnat nousevat ensi vuonna kuutisen prosenttia verrattuna tämän vuoden keskihintaan. Tämä johtuu muun muassa siitä, että sellun ostajien varastot Kiinassa alkavat tyhjentyä.

Kotkan satamassa tämän odotetaan merkitsevän suorien laivakuljetusten alkamista Kiinaan, kunhan sataman uudet laiturit valmistuvat. Silloin Kotkaan päästään yli 200 metriä pitkillä jättialuksilla.

– Laivakoko ei aivan heti ole kovin suuri, sillä ensivaiheessa sellu lähtee täältä konteissa ja Eurooppaan myös irtolasteina, sanoo UPM Merikuljetusten johtaja Jukka Hölsä.

Uusi terminaali mahdollistaa kuitenkin Kiinaan ja Aasian menevien sellujen kuljettamisen myös irtolasteina, jolloin kaakkoissuomalainen sellu on entistä kilpailukykyisempää tiukasti kilpailluilla markkinoilla.

Megatrendit tarvitsevat sellua

Kiina rajoittaa kierrätyskuidun tuontia, jolloin Suomessa valmistettu puhdas ensikuitu on entistä houkuttelevampi vaihtoehto. Tämä tasaa jatkossa selluloosan kysynnän vaihteluita, kun sellu korvaa uusiutuvana kuitumateriaalina yhä useammin fossiilisia raaka-aineita.

– Uudet innovaatiot liittyvät meidän arkipäiväiseen elämään. Sellusta voidaan valmistaa vaikkapa tekstiilejä ja komposiitteja. Sovellusalueet koskevat liikkumista, asumista, lääkkeitä ja ruokaa, luettelee Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström.

Kotkassa tilaa toiselle selluterminaalille

HaminaKotkan Satama Oy varautuu sellukuljetusten lisääntymiseen lähivuosina. Kotkan Mussalon satama-alueella on varattu toistakymmentä hehtaaria tilaa sellun varastointiin ja käsittelyyn. Tästä noin puolet vie uusi D-terminaali.

– Meillä on valmius aloittaa toisen kahden hehtaarin suuruisen sellukeskuksen rakentaminen, sanoo HaminaKotka Satama Oy:n liikennejohtajaMarkku Koskinen.

Rakentaminen alkaa sen jälkeen, kun Finnpulp päättää uuden biotuotetehtaan rakentamisesta Kuopioon.

Jo nyt Kotkan Mussalon kautta laivataan UPM:n Kymin ja Kaukaan sekä Metsä Fibren Joutsenon tehtaiden valmistamaa sellua. Metsä Groupin Äänekosken biotuotehtaan valmistama sellu puolestaan lähtee maailmalle Vuosaaren sataman kautta.

– Sellun vienti tulee keskittymään Suomessa muutamaan satamaan, ja Kotkassa uudet käsittelytilat mahdollistavat erityyppisten laivojen käsittelyn, jatkaa Markku Koskinen.

Sellun viennin kasvuun tähtää myös Metsä Groupin suunnittelma biotuotetehtaan rakentamisesta Kemiin.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ilmoitti luopuvansa naudanlihasta ravintoloissaan tiistaina. Jatkossa nauta korvataan sianlihalla, broilerilla tai kasvisproteiinilla.

Naudanlihaa Liperissä tuottava Vesa Eronen on seurannut päätöksestä aiheutuvaa keskustelua harmissaan.

– Keskustelusta unohtuu kokonaan se, että meidän kaikkien on syötävä kolmesti päivässä. Ennemmin keskittyisin valitsemaan kotimaiset vaihtoehtot olivat ne sitten kasviksia, nautaa, sikaa tai broileria.

Erosen mielestä olisi aiheellista puhua muustakin kuin luoda naudasta ilmastonmuutoksen pahista.

– Nauta pystyy pelastamaan näköjään lentomatkailun ja kaiken muun. Fiksumpi vaihtoehto olisi vaihtaa tuontiliha kotimaiseen, Eronen sanoo.

Lihan vähentäminen on yksi keino vähentää hiilijalanjälkeä

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton koulutussuunnittelija Sakari Alasuutari pitää päätöstä luopua jostakin tietystä ruoka-aineesta huolestuttavana.

– Vierastan ajatusta, että määrätään miten pitää syödä. Opiskelijoilla tulisi olla mahdollisuus itse päättää, mitä lautaselleen ottaa.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ravintolatoimintaa pyörittävän Ylvan laskelmien mukaan naudanlihan poistaminen ravintoloiden tarjonnasta vähentää raaka-aineiden hiilijalanjälkeä noin 11 prosentilla.

– Naudanlihasta luopuminen on sinällänsä helppo tapa päästä sanomaan, että jotakin toimenpiteitä on tehty ilmastonmuutoksen eteen, Sakari Alasuutari sanoo.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Juha-Matti Katajajuuren mukaan puhtaasti ilmaston kannalta ajateltuna naudanlihan korvaaminen esimerkiksi muilla lihoilla on merkittävä yksittäinen keino pienentää hiilijalanjälkeä.

– Toisaalta, kun asian ajattelua laajentaa muihin ympäristövaikutuksiin ja vastuullisuuteen, se ei ole niin yksiselitteistä. Esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on huolestuttavaa.

Katajuuren mielestä punaisen lihan käytön vähentäminen on yleisesti ottaen hyvä suuntaus.

– Se on terveyden ja ympäristön kannalta hyvä, mutta on pohdittava myös kuinka paljon sitä voidaan vähentää ja tapahtuuko se kieltämisen kautta, Katajajuuri pohtii.

Nuorten päätös voi ennakoida tulevaa

Muut yliopistokaupungit eivät ole ainakaan vielä seuraamassa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan esimerkkiä luopua naudanlihasta. Voiko kyseessä kuitenkin olla signaali jostain tulevasta?

– Sitä on vaikea arvioida. Voi olla, että tämä aiheuttaa kovan vastareaktion ja kääntyy itseään vastaan. Tai he voivat olla edelläkävijöitä, joita muut seuraavat pikku hiljaa perässä, Katajajuuri pohtii.

Keskustelu naudanlihasta yhdistyy myös maitotuotteisiin. Suomessa yli 80 prosenttia naudanlihasta tulee maidontuotannon sivutuotteena.

– Isommassa mittakaavassa naudanlihasta luopuminen tarkoittaisi, että lypsykarjan vasikat syntyisivät turhaan ja mitä sitten tehtäisiin? Onko ajatuksena myös, että maidon kulutus pienenisi? Katajajuuri miettii.

Ateriapalveluiden keskeisiä ilmastotekoja voisivat Katajajuuren mukaan olla ruokahävikin vähentäminen ja raaka-ainevalintojen tekeminen ennen kaikkea hiilijalanjäljen näkökulmasta.

– Ilmastokuormaa syntyy täysin turhaan, jos ruokaa menee roskiin. Lisäksi ruuanvalmistuksessa pitäisi huomioida energiatehokkuus ja energiavalinnat siellä taustalla, Katajajuuri muistuttaa.

Aiheesta lisää:

Helsinkiläinen opiskelijaravintola Unicafe lopettaa naudanlihan käytön – Atria: Hämmentävä ja surullinen päätös

Onko kotimaisesta naudanlihasta luopuminen paras tapa vaikuttaa ilmastonmuutokseen? "Ei" vastaa tutkija: "Pitäisi tehdä jotain isompaa"

Voiko ruokaa tuottaa kestävästi? Maatalousmaan hiilivarannot hiipuvat ja pölyttäjät vähenevät

Äitiys saa monen naisen pohtimaan koko elämäänsä uudessa valossa: esimerkiksi työpaikan vaihtoa pohtii tuoreehkon kyselyn mukaan jopa kolme neljästä perhevapailla olevasta äidistä.

Vanhempainvapaalla kypsynyt elämänmuutos voi viedä toiselle puolelle maata tai saada ihmisen kyseenalaistamaan kaikki siihenastiset suunnitelmansa.

Niin työelämätutkija ja sosiologian professori Harri Melinin kuin psykologi ja perheterapeutti Katja Vähäkankaankin mukaan suuri elämänmuutokseen ajava tekijä on etäisyyden saaminen työelämään. Tällöin työpaikan asioita voi tarkastella kauempaa ja saa aikaa pohtia, millaiseen työhön haluaa palata.

– Jos työpaikan arki ei ole ollut tyydyttävää, ihmiset voivat olla todella ahdistuneita vanhempainvapaan lähestyessä loppuaan. Onko pakko palata vai keksisinkö jotain muuta, Vähäkangas sanoo.

Myyjästä metsätalousinsinööriksi

Rovaniemeläinen Hanna Ylitarvas päätti lähteä opiskelemaan perheystävällisempään ammattiin toisen lapsen synnyttyä. Hän on elämänsä aikana tehnyt töitä ravitsemus-, ravintola-, matkailu-, puutarha- ja kaupan alalla.

– Minulla ei ole ikinä ollut vakituista työpaikkaa. Kaupan alalla on epävarmaa ja aukioloajat ovat pidentyneet. En myöskään halua perheellisenä olla juhlapyhinä töissä.

Ajatus korkeakouluopinnoista varmistui toisen lapsen synnyttyä tammikuussa. Ylitarvas pänttäsi ennakkomateriaalia netistä ja opiskeli matematiikkaa.

Päätös metsätalousinsinöörin opintoihin hakeutumisesta ei ollut hetken päähänpisto, mutta äitiysloma oli sopiva hetki lähteä toteuttamaan unelmaa vakaasta työpaikasta.

Juhannuksen aikaan hän sai tietää saaneensa paikan. Se tuntui mahtavalta. Paremmin toisen sukupuolen kanssa toimeen tuleva Ylitarvas päätyi miesvaltaiseen luokkaan.

– Tuli fiilis, että olen löytänyt oman paikkani täältä.

Tuoreen kyselyn mukaan työpaikan vaihtoa työn ja perheen yhteensovittamisen haasteiden vuoksi on vaihtanut 14 prosenttia äideistä. Lisäksi vaihtoa oli harkinnut yli kolmannes äideistä.

Äitiyslomalta uraputkeen

Työelämätutkija Harri Melinin mukaan ihmisten valmius suurten elämänmuutosten tekemiseen on selvästi lisääntynyt viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana.

– Ihmiset ovat huomattavasti valmiimpia vaihtamaan kokonaan elämänsä suuntaa. Hyvän koulutuksen jälkeen hypätään kukkakaupan pitäjäksi tai päätetään myydä koko omaisuus ja lähteä kiertämään maailmaa, hän selittää.

Melinin mukaan naiset ovat aina tehneet elämänmuutoksia lapsen saamisen yhteydessä. Vielä 50 vuotta sitten äidit jäivät töistä kotiin hoitamaan lapsia. Nykyään tehtävät elämänmuutokset voivat olla myös paljon muuta.

En halua jäädä junnaamaan paikoilleen, vaikka lapsia syntyykin Laura Kantomaa

Kolmatta lastaan odottaessaan Laura Kantomaa päätti suorittaa opintonsa loppuun ja hakeutua haastavampaan työhön.

Kantomaan elämä oli mukavasti asettunut uomiinsa Rovaniemellä: tutut ympäristöt, työ ylioppilaskunnalla ja rivitaloasunto työpaikan vieressä. Kahden perättäisen vanhempainvapaan aikana hän päätti suorittaa maisterin opintonsa loppuun.

– En halua jäädä junnaamaan paikoilleen, vaikka lapsia syntyykin. Minulle on tärkeää, että menen eteenpäin ja kehityn omassa työssäni.

Hän tiesi, ettei Lapissa ole juurikaan hänelle sopivia työmahdollisuuksia, joten eteen tuleviin piti tarttua ennakkoluulottomasti. Sattumalta kohdalle osui vapaa-aikajohtajan virka kotikunnasta Ylitorniolta.

Uudessa työssään hän pääsee hyödyntämään osaamistaan ja kehittämään kunnan vapaa-ajan toimintaa. Se motivoi.

– Tässä on riittävästi haastetta, mutta se ei vie henkisesti liikaa, kolmen pienen lapsen äiti sanoo.

Harrastuksesta tulikin yritys

Kotiäiti Sara Siivola teki elämänsä ensimmäisen makrameen tammikuussa. Hän hurahti trendikkääseen käsityöharrastukseen ja työ toisensa perään valmistui.

– Makramee-työt ovat tulleet tosi luontevasti, pikkuhiljaa salakavalasti elämään mukaan.

Siivola laittoi kuvia töistään sosiaaliseen mediaan. Kohta Facebook ja Instagram täyttyivät tilaustyö- ja kurssikyselyistä. Muutama kuukausi myöhemmin hän oli jo perustanut yrityksen.

Kaipasin kipeästi arjen keskellä jotain omaa juttua, joka ei liity lapsiin tai perhe-elämään Sara Siivola

Syksyllä Siivola aloitti pitkään suunnittelemansa opinnot terveydenhuoltoalalla. Yrityksen pyörittäminen jatkuu opintojen ohessa.

– Se antaa kauheasti voimia arjen pyörittämiseen ja yritän pitää sen sellaisena. Ettei tilanne missään vaiheessa kääntyisi päinvastoin.

Käsitöitä aiemmin harrastamaton Siivola uskoo, ettei olisi löytänyt makramee-solmeilua, ellei olisi ollut äitiyslomalla.

– Kaipasin kipeästi arjen keskellä jotain omaa juttua, joka ei liity lapsiin tai perhe-elämään. Oma irtiotto iltaisin auttoi kovasti jaksamaan kotiäinä.

Työelämätutkija Harri Melinin mukaan lapsen saaminen laukaisee usein elämänmuutoksen tekemisen. Ilman taustalla ollutta unelmaa elämänmuutosta ei kuitenkaan tapahtuisi.

Haaveena voi olla vaikkapa muutto maalle tai ala, jolle ei uskaltanut nuorena hakeutua.

– On esimerkiksi sinnitelty kaupungin oravanpyörässä, mutta lapsen syntyessä päätetään lähteä luomuviljelijäksi.

Toiselle puolelle Suomea

Psykologi ja perheterapeutti Katja Vähäkankaan mukaan omat arvot tulevat vahvasti mietintään vanhemmaksi tultaessa. Vähäkangas kuvaa mieltä vaatehuoneena.

– Vauvalle pitää tehdä mielestä tilaa. Se tarkoittaa, että raivataan asioita hyllyiltä ja konmaritetaan. Työelämä voi olla iso ja raskaskin laatikko, joka pitää penkoa ja miettiä, mitä tämä minun kohdallani tarkoittaa, hän selittää.

Kiitän itseäni valinnasta nykyään joka kerta, kun emme ehdi hakea lasta päivähoidosta tai haluamme hetken hengähtää Johanna Tikkanen

Johanna Tikkanen asui Helsingissä tavatessaan nykyisen miehensä. Parin vuoden etäsuhteen jälkeen hän muutti miehen luo Rovaniemelle kokeilemaan yhteiseloa.

Hän alkoi odottaa esikoistaan ja jäi äitiysvapaalle työstään Helsingin Sanomissa.

– Päätös tänne jäämisestä ei ollut vielä syntynyt. Se oli avoin kysymys, joka vähän stressasi molempia.

Kun perheen esikoinen oli vajaan vuoden ikäinen, Rovaniemen kaupungilla aukesi tiedottajan paikka, jota Tikkanen päätti hakea. Päätös hypätä uuteen syntyi tarkan pohdinnan jälkeen.

– Mies sanoi, että meidän ei ole pakko jäädä jos se tuntuu pahalta, Tikkanen muistelee.

Vaakakupissa painoi muun muassa miehen vanhempien apu Rovaniemellä ja asumisen kalleus Helsingissä. Isovanhemmista onkin ollut apua lastenhoidossa.

– Kiitän itseäni valinnasta nykyään joka kerta, kun emme ehdi hakea lasta päivähoidosta tai haluamme hetken hengähtää.

Elämänmuutos oli iso, sillä Tikkanen jätti Helsinkiin hyvän työyhteisön, kaupungin jossa viihtyi sekä paljon ystävyyssuhteita. Hän tiesi, että pariskunnasta jommankumman oli pakko tehdä muutos, jotta perhe voitaisiin perustaa.

Nyt, kaksi vuotta myöhemmin kahden lapsen äitinä Tikkanen on tyytyväinen, että uskalsi hypätä tuntemattomaan.

– Se ei ollut yksinkertaista ja kivutonta, sillä moni asia muuttui kerralla, mutta se kannatti tehdä.

Herättikö juttu ajatuksia? Keskustele aiheesta klo 22 asti.

Lue lisää:

Rami Aalto on ongelmakuntien unelmamies — hän perusti perheen ja kouluttautuu alalle, jolla on hankala maine mutta varma työpaikka

Yle tutki: lapsen saaneet tuplanneet kasvissyönnin – katso tästä, miten vauva, rakkaus tai eläke vaikuttavat sinun ruokatottumuksiisi

Tubettaja muuttaa vuodeksi Sodankylään ja markkinoi kuntaa somessaan – 2 500 euron kuukausipalkka herättänyt närää kuntalaisissa

Tampereella Nokian moottoritiellä maanantaina sattuneessa ulosajossa loukkaantunut noin 30-vuotias mies on menehtynyt. Turmassa mukana ollut noin 40-vuotias nainen on edelleen sairaalahoidossa.

Maanantaina hätäkeskus sai hieman ennen iltakymmentä ilmoituksen henkilöautosta, joka oli törmännyt Villilän kohdalla keskikaiteeseen ja valotolppaan.

Poliisin mukaan tutkinnassa on selvinnyt, että henkilöauto oli tullut Nokian suunnasta kohden Tamperetta. Kuljettaja oli menettänyt auton hallinnan ja ajautunut oikea kylki edellä keskikaiteen lävitse valopylvääseen.

Ajajan henkilöllisyys on edelleen epäselvä

Auto vaurioitui kauttaaltaan. Kyseessä on punainen Audi A4 -merkkinen porrasperäinen henkilöauto vuosimallia 1998.

Poliisin mukaan edelleen on epäselvää, kumpi autoa onnettomuushetkellä ajoi. Menehtynyt mies löytyi onnettomuuden jälkeen auton ulkopuolelta. Nainen jouduttiin irrottamaan autosta.

Ennen onnettomuutta kyseisellä henkilöautolla on kello 21.16 ajettu Ylöjärvellä uudella Kuruntiellä nopeusvalvontakameraan. Auto oli tuolloin menossa Ylöjärveltä Nokian suuntaan.

Poliisi pyytää mahdollisia silminnäkijöitä ilmoittamaan onnettomuusautoa koskevista havainnoistaan Sisä-Suomen poliisilaitoksen rikosvihjepuhelimeen numeroon 0800 90022 tai sähköpostilla osoitteeseen vihjeet.pirkanmaa@poliisi.fi.

Nokian moottoritiellä keskikaistalle ja tolppaan - kaksi loukkaantui vakavasti

Lahden ja Helsingin välistä oikorataa pitkin kulkevia pika- ja lähijunia myöhästyttänyt sähkövika on saatu korjattua.

Helsingin ja Lahden välinen z-lähijunan liikennöinti on palaamassa normaaliksi, mutta Itä-Suomen ja Helsingin väliseen kaukojunaliikenteeseen vian vaikutukset tuntuvat iltapäivään saakka, kertoo VR:n viestintäpäällikkö Merja Tuunanen kertoo.

Viivästymisiä pikavuorojen aikatauluissa on vielä siis luvassa esimerkiksi Kuopion, Joensuun ja Lappeenrannan suuntiin tai niistä Helsinkiin päin kulkeviin juniin.

Vika myöhästytti aamulla junia noin puolesta tunnista yli tuntiin.

Pahin viivästys koitui Joensuusta Helsinkiin kulkeneelle junalle, joka saapui Helsinkiin puolitoista tuntia aikataulusta myöhässä. Muutama z-lähijunan vuoro jouduttiin perumaan ja junia Kuopiosta, Lappeenrannasta ja Joensuusta oli tuntuvasti myöhässä.

Kyseessä oli asetinlaitteessa eli liikentenohjausjärjestelmässä tapahtunut sähkövika Keravan ja Mäntsälän välisellä osuudella rataa. Tuunanen kertoo sähkövian tulleen yleisestä sähköverkosta noin kahdeksan maissa aamulla. Se saatiin korjattua noin 10:20.

VR:n verkkosivujen "Junaliikenne nyt" -osio näyttää juna-aikataulujen ajankohtaisen tilanteen.

Saamelaiskäräjien vaalien tuloksesta on tehty neljä oikaisuvaatimusta.

Saamelaiskäräjien hallitus käsittelee oikaisuvaatimukset. Käräjien hallituksen päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Jos vaalilautakunnan päätös vaalien tuloksen vahvistamisesta todetaan lainvastaiseksi ja sen katsotaan vaikuttaneen vaalien tulokseen, tulosta on oikaistava ja valtioneuvoston tarvittaessa määrättävä saamelaiskäräjien jäsenet ja varajäsenet oikaistun tuloksen mukaan.

Jos tulos ei ole oikaistavissa, vaalit voidaan jopa uusia.

Haluatko lukea lisää uutisia läheltäsi? Lataa Yle Uutisvahti.

Joko olet tilannut uutiskirjeemme? Läheltä-osiosta löydät oman seutusi.

Syksyn saamelaiskäräjävaaleista on tehty neljä oikaisuvaatimusta.

Suomen saamelaiskäräjälain 40 §:n mukaan äänioikeutettu henkilö voi tehdä vaaleista Saamelaiskäräjien hallitukselle oikaisuvaatimuksen, jos katsoo, että joko vaalilautakunnan päätös vaalien tuloksen vahvistamisesta tai vaalien toimittamiseen liittyvä muu toimenpide on ollut lainvastainen.

Oikaisuvaatimus on tehtävä viimeistään 14 päivän sisällä vaalituloksen vahvistamisesta. Saamelaiskäräjien vaalilautakunta vahvisti saamelaiskäräjävaalien tuloksen 2.10.

Vaalitulos on oikaistava tai vaalit järjestettävä uudelleen

Saamelaiskäräjien hallituksen on käsiteltävä oikaisuvaatimukset kiireellisesti ja viimeistään ennen vuoden loppua.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio sanoo, että oikaisuvaatimukset menevät käräjien hallinnolle kiireelliseen valmisteluun ja ne käsitellään mahdollisimman pian käräjien hallituksessa.

– Käsittelypäivämäärä ei ole vielä tiedossa. Jos valitusten käsittely ei onnistu loppusyksylle aikataulutetuissa hallituksen kokouksissa, oikaisuvaatimusten käsittelyä varten järjestetään erillinen kokous.

Sanila-Aikio ei kommentoi oikaisuvaatimusten sisältöä.

Saamelaiskäräjien hallituksen päätökseen voi vielä hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Jos vaalien tulosta koskeva päätös tai muu toimenpide on ollut lainvastainen ja tämä on vaikuttanut vaalien tulokseen, vaalien tulosta on oikaistava. Tällaisessa tapauksessa valtioneuvoston on tarvittaessa määrättävä Saamelaiskäräjien jäsenet ja varajäsenet oikaistun tuloksen mukaisesti.

Jos vaalien tulos ei ole oikaistavissa, vaalit on määrättävä uusittavaksi.

Suomen Saamelaiskäräjien vaalit toimitettiin pääasiassa postiäänestyksenä 2.–30.9. ja vaalien tulos julkaistiin 1.10. Vaalit toimitetaan joka neljäs vuosi. Nyt valitun jäsenistön vuosille 2020–2023 on tarkoitus aloittaa toimintansa järjestäytymiskokouksella alkuvuonna 2020.

Viime vaaleista viisi oikaisuvaatimusta

Myös edellisistä saamelaiskäräjävaaleista syksyllä 2015 tehtiin viisi oikaisuvaatimusta. Kaikki valitukset koskivat 93 henkilöä, jotka korkein hallinto-oikeus hyväksyi Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon Saamelaiskäräjien tahtoa vastaan. Vaaliluetteloon kuuluvat henkilöt voivat sekä asettua ehdolle että äänestää saamelaiskäräjävaaleissa.

Saamelaiskäräjien hallitus hyväksyi valitukset ja päätti järjestää uudet vaalit. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin päätti, että uusia vaaleja ei järjestetä.

18.10.2019 klo 12.44 Lisätty Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikion kommentti.

Sateet kiusaavat Itä- ja Pohjois-Suomen alkavaa viikonloppua. Sateet tulevat vetenä, räntänä ja lumena. Sateet ovat alkuksi heikompia, mutta voimistuvat päivällä.

Lumisateet liukastavat teitä perjantaina Pohjois-Suomessa ja osin Itä-Suomessa. Pohjois- ja Keski-Lapissa lunta voi tulla viitisen senttiä.

Illalla lännestä tulee toinen saderintama, se sataa maahan vetenä maan länsiosassa.

Lauantaina sateista

Ylen meteorologin Kerttu Kotakorven mukaan lauantaina Suomen yli liikkuu kunnon matalapaine. Se tuo runsaita sateita maan etelä- ja keskiosaan. Kovimmat sateet sijoittuvat maan keskiosaan, Vaasa-Jyväskylä-Joensuu linjan ja Oulun väliselle alueelle.

Maan lounaisosissa ja osassa Lappia aurinko saattaa pilkistellä. Pohjois-Lapissa sää on poutainen ja selkeä.

Merialueilla on lauantaina luvassa kovaa tuulta.

Sunnuntaina hyvä ulkoilusää Lapissa

Sunnuntaina lounaasta tulee saderintama ja sää on pilvinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Paras sää on Lapissa, jossa on poutaista ja jopa aurinkoista.

Pohjoisessa on selkeää ja pakkasta, etelämpänä lämpimämpää. Lämpötila vaihtelee pohjoisen muutamasta pakkasasteesta etelän noin kymmeneen lämpöasteeseen.

Öisin voi olla pakkasta myös Lappia alempanana, mutta ei maan eteläosassa. Viilein yö on sunnuntain vastainen yö, mutta pilvisyyden vuoksi pakkasen todennäköisyys on vähäinen.

Viikonloppuna lämpötilaero etelän ja pohjoisen välillä on noin 15 astetta. Meteorologi Kotakorven mukaan sää on pohjoisessa ajankohtaa viileämpää, eteleässä tavanomaista syyssäätä.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok) vahvisti tänään Twitterissä ja blogissaan siirtävänsä kokoojakatu- ja kävelykeskustaselvityksen eli keskustatunnelihankkeen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaupunkiympäristölautakunta hylkäsi keskustatunnelihankkeen jatkosuunnittelun viime viikon tiistaina.

Vapaavuoren mielestä keskustatunnelia koskevia valmistelu- ja selvittelytöitä ei ole tehty riittävän perusteellisesti ja siksi kaupunginhallituksen tulee nyt jatkaa käsittelyä.

Vapaavuori tuo asian kaupunginhallituksen käsittelyyn pormestarille kuuluvan otto-oikeuden avulla. Otto-oikeus tarkoittaa kunnanhallituksen oikeutta ottaa käsiteltäväkseen asian, jossa kunnan organisaatiossa alempi viranomainen on tehnyt jo päätöksen. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Vapaavuori tarkensi vielä myöhemmin Twitterissä, että hänen tarkoituksenaan ei ole kaupunginhallituksen käsittelyn avulla edistää keskustatunnelin etenemistä vaan kyse on normaalin päätöksentekoprosessin toteutumisesta.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Otso Kivekäs Helsingin toiseksi suurimmasta puolueesta vihreistä sanoo, että hän ei ole nähnyt Vapaavuoren uutta esitystä. Kivekkään mukaan keskustatunnelia ei tulla enää selvittämään lisää.

– Esityksiä ja selvityksiä eri suuntiin voidaan toki tehdä. Samoilla ryhmillä, jotka tekivät päätöksen kaupunkiympäristölautakunnassa keskustatunnelin osalta, on enemmistö myös kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa. Mielestäni kaikkien ryhmien osalta on selvää, että päätös on nyt tehty ja siinä pysytään, Kivekäs sanoo.

Lue seuraavaksi:

Pormestari Vapaavuori: "Kävelykeskusta voi olla osa kokonaisuutta, mutta lähtökohtana se on liian suppea"

SDP tyrmäsi Helsingin keskustatunnelin – Valtuustoryhmän mukaan hinta on liian kova

Mitä julkisin varoin järjestetyissä tai tuetuissa ruokailuissa pitäisi olla tarjolla ja mitä ei?

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistamat Unicafe-ravintolat ilmoittivat tällä viikolla poistavansa naudanlihan ruokalistoiltaan. Naudanliha poistuu ravintoloiden ruokalistalta helmikuussa.

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari ja keskustan Antti Kurvinen keskustelivat aiheesta perjantaina Aamu-tv:ssä. Voit katsoa keskustelun tästä linkistä.

Kari piti Unicafen päätöstä hyvänä erityisesti ilmastosyistä. Kurvinen sen sijaan kritisoi ratkaisua.

– Meidän täytyy torjua ilmastonmuutosta, syödä enemmän kasviksia ja harjoittaa terveellisempää ruokavaliota. Nyt sen varjolla on pikku hiljaa ruvettu kontrolloimaan ihmisten valintoja ja käyttäytymistä ylhäältä päin. Tämä on mielestäni huolestuttavaa, Kurvinen sanoi Ylen Aamu-tv:ssä.

Kari: Moni voisi ottaa Unicafesta mallia

Vihreiden Emma Kari kertoi olevansa surullinen siitä, miten ylioppilaskunnan päätöksestä on puhuttu.

– He [Unicafe] tekevät sellaista liiketoimintaa, josta aika monen pitäisi mielestäni ottaa esimerkkiä. Sen takia on ollut outoa se voima, jolla esimerkiksi Keskuskauppakamarista on hyökätty heidän suuntaansa.

Kari viittasi muun muassa Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Juho Romakkaniemen kommenttiin, jossa tämä vetosi opiskelijoiden vapauteen päättää ruokavaliostaan itse.

Kansanedustaja Anne Kalmari (kesk.) vetosi aiemmin tällä viikolla siihen, et­tä ”kas­vis­ma­fia” yrit­tää il­mas­ton­muu­tok­sen var­jol­la vie­dä ih­mi­sil­tä oi­keu­den syö­dä, mitä he ha­lu­a­vat.

– Toistuvasti tuntuu tapahtuvan se, että kun yritykset oikeasti haluavat tehdä eettisiä valintoja, heidän kimppuunsa käydään. Tässäkin opiskelijoita on verrattu järjestäytyneeseen rikollisuuteen siinä kohtaa, kun he haluavat kantaa ilmastovastuuta. Eihän poliitikkojen pitäisi käydä tällaista keskustelua, Kari sanoi.

Kurvinen ei pitäisi Unicafea puhtaasti yksityisenä yrityksenä, sillä sen omistaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, johon opiskelijoiden on pakko kuulua ja jolle opiskelijoiden on pakko maksaa jäsenmaksuja. Lisäksi Kela tukee aterioita.

– Kaikenlainen kulttuurisotiin osallistuminen ja identiteettipolitiikka nakertaa rapisten aina puolustamani automaatiojäsenyyden uskottavuutta, kommentoi Kurvinen Verkkouutisille aiemmin tällä viikolla.

Kurvisen mukaan Unicafen juridinen asema vertautuu pikemminkin kunnalliseen osakeyhtiöön kuin vapailla markkinoilla toimivaan yritykseen.

Kotimainen liha vai ulkomainen kasvis?

Kurvisen mukaan ihmisen on mahdollista juoda maitoa ja syödä lihaa ja samalla torjua hiilidioksidipäästöjä. Hänen mukaansa avainasemassa on tällöin ruuan kotimaisuus.

– Jos tuodaan vaikkapa kasvisruokaa ulkomailta, käytetään fossiilisia polttoaineita, ja laiva- ja lentorahdista tulee valtavat päästöt.

– Suomalaisella ruuantuotannolla ei ole koko maailman mittapuulla merkitystä. Sillä on merkitystä, jos vaikka Wärtsilä keksii sellaisen uusiutuvalla energialla toimivan moottorin, jolla laiva voi kuljettaa kasvisruokaa vähän ekologisemmin maailmalta, Kurvinen sanoi.

Kari muistutti, että poliittisella päätöksenteolla on suuri merkitys siihen, mitä ihmiset syövät, sillä julkista ruokailua tuetaan verovaroin. Hallitusohjelmassa luvataan lisätä kasvisruuan osuutta esimerkiksi kouluissa ja virastoissa ja ohjataan kuntia suosimaan lihan, kananmunien ja maidon osalta kotimaista lähi- ja luomutuotantoa.

Hallituspuolueiden edustajina sekä Kari että Kurvinen olivat yhtä mieltä siitä, että kouluissa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa pitäisi syödä entistä enemmän kotimaista ruokaa.

– Tiedän että Emma Kari tykkää härkiksestä ja se tehdään Kauhavalla. Olen itse asiassa kutsunut hänet käymään, Kauhavalta kotoisin oleva Kurvinen päätti.

Lue myös:

Helsinkiläinen opiskelijaravintola Unicafe lopettaa naudanlihan käytön – Atria: Hämmentävä ja surullinen päätös

Opiskelijaravintola luopuu naudanlihasta, ja päätös harmittaa tuottajia: "Nauta pystyy pelastamaan näköjään lentomatkailun ja kaiken muun"

Kymenlaakso vetoaa valtioon, jotta pitkään jatkuneet ongelmat ambulanssikuljetuksissa saataisiin kuntoon.

Akuutein ongelma on keskussairaalalle vievä tieliittymä Kotkassa. Pohjoisesta saapuvat ambulanssit joutuvat nykyisin siirtymään valtatieltä sairaalaan vievälle kadulle jo kilometrejä ennen keskussairaalaa. Tämä hidastaa sairaskuljetuksia.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä Kymsote, Kotkan ja Kouvolan kaupungit sekä maakuntaliitto esittävät, että valtio rahoittaisi keskussairaalalle vievän eritasoliittymän rakentamisen. Vetoomuksessa esitetään, että valtio osoittaisi määrärahat Hyväntuulentien Paimenportin eritasoliittymää varten seuraavassa lisätalousarviossa.

Ambulanssien liikkumista vaikeuttavat myös runsas liikenne ja huonot ohitusmahdollisuudet Kouvolan ja Kotkan välisellä valtatie 15:llä.

Vetoomuksessa esitetään myös, että valtio myöntäisi rahaa valtatie 15:n parantamiseen Kotkan ja Kouvolan välille sitten, kun sille laadittu tiesuunnitelma saa lainvoiman. Valtatielle on suunniteltu ohituskaistoja tien turvallisuuden parantamiseksi.

Valtatiellä kulkee arkisin jopa 10 000 ajoneuvoa. Ennusteiden mukaan liikennemäärät kasvavat vuoteen 2040 mennessä noin 20 prosenttia. Sairaalapalveluiden keskittyminen Kotkaan on lisännyt liikennettä.

Lue lisää: Ambulanssit pulassa valtatiellä, jolla ei voi ajaa tarpeeksi kovaa eikä ohittaa muita – pahin vihollinen on aika

Suunnitelma uhkaa vanhentua

Eritasoliittymän rahoitusta esitetään hyväksyttäväksi jo tänä vuonna, ennen kuin Paimenportin liittymän suunnitelmat vanhenevat. Vetoomuksen mukaan tämä voisi lykätä liittymän rakentamista useilla vuosilla. Keskussairaala joutuisi silloin olemaan vuosikausia ilman suoraa yhteyttä valtatielle.

Paimenportin liittymässä on erittäin huonokuntoinen silta, joka ylittää rautatien. Silta on tarkoitus korvata uuteen paikkaan rakennettavalla sillalla osana eritasoliittymää. Jos eritasoliittymää ei rakenneta, nykyinen silta jouduttaisiin korjaamaan pikaisesti. Tämä aiheuttaisi sen, että eritasoliittymän suunnittelu jouduttaisiin aloittamaan uudelleen ja uusittu silta purkamaan myöhemmin.

Kymenlaakson keskussairaalan laajennus valmistuu ensi vuonna. Vetoomuksessa painotetaan, että valtatielle tarvitaan kipeästi suora liittymä valtatielle.

Eritasoliittymä maksaisi valtiolle lähes 15 miljoonaa euroa. Muille osapuolille se maksaisi yhteensä lähes 8 miljoonaa euroa. Kotkan kaupunki on varautunut maksamaan siitä oman osuutensa.

Kun Meri-Porin paloaseman palomiehet palaavat tulipalon sammutuskeikalta, he heittävät päällysvaatteensa muovipussiin jo ennen autoon astumista.

Asema on nimittäin rakennettu uusin systeemein – nyt sieltä löytyvät puhtaat tilat, joihin nokisissa ja savun hajuisissa vaatteissa ei ole asiaa.

– Nokiset päällysvaatteet riisutaan ennen autoon astumista ja pakataan muovipussiin, joka taas heitetään suoraan pesuun asemalle palatessa, kertoo palomestari Markku Rintala Meri-Porin paloasemalta.

Uusinta tutkimusta

Tuoreen tutkimuksen mukaan noki ja pienhiukkaset vaikuttavat palomiesten terveyteen rajusti. Jyväskylän yliopiston tekemässä tutkimuksessa palomiesten elinikä saattaa olla jopa 10 vuotta alhaisempi kuin ei-altistuville ihmisille.

– Palomiehillä on vähintään kaksinkertainen eturauhassyövän, keuhkojen adenokarsinooman ja asbestin aiheuttaman keuhkopussien syövän ilmaantuvuus verrattuna muuhun väestöön, kertoo tutkija Juha Laitinen Pelastusopistosta.

Tutkimustieto ei varsinaisesti yllätä palomestari Markku Rintalaa. Asia on kyllä ollut tiedossa, siihen ei vain ole kiinnitetty paljoa huomiota.

– Noki, savu ja kemikaalijäämät ovat selkeä terveysriski palomiehille. Viime aikoina näihin asioihin on onneksi kiinnitetty enemmän huomiota.

Kaivattu muutos

Meri-Porin paloasemalla terveyteen ja puhtauteen on viime aikoina kiinnitetty erityistä huomiota.

Koko asema on rakennettu niin, ettei niin sanottuihin puhtaisiin tiloihin pääse nokisia vaatteita tai miehiä. Näin vaaralliset hiukkaset eivät leiju koko paloasemalla.

Markku Rintala on sitä mieltä, että asiaan olisi pitänyt puuttua jo aiemmin.

– Ratkaisu on kuitenkin ollut melko yksinkertainen. Piti vain päättää, millaisia tiloja tarvitaan – puhtaita ja likaisia, joilla on molemmilla oma ilmanvaihto. Likaisia vaatteita ja varusteita ei viedä puhtaalle puolelle.

Savu ei enää haise asemalla

Onko uudella paloasemalla sitten selkeästi puhtaampaa? Ainakaan siellä ei haise savu.

Markku Rintala iloitsee, että nykyään kaikilla uusilla paloasemilla otetaan huomioon samanlaiset puhtaustekijät. Myös vanhoilla paloasemilla on tehty erilaisia ratkaisuja puhtauden pysymiseksi.

– Viesti on ainakin mennyt perille. Haluamme pysyä terveenä.

Varusteita pestään ahkerasti

Palomies-sairaanhoitaja Pekka Puisto on erittäin tyytyväinen Meri-Porin paloaseman uuteen ilmeeseen.

– Aiemmin koko asema haisi savulle. Nyt rutiinit ovat muuttuneet täydellisesti.

Sen lisäksi, että päällysvaatteet heitetään keikan jälkeen suoraan pesuun, myös muihin varusteisiin kiinnitetään huomiota. Suojanaamarit esimerkiksi pestään joka kerta käytön jälkeen.

30 vuotta alalla ollut Puisto iloitsee siitä, että palomiehille niin tuttu haju – savu – on poissa.

– Nyt savu haisee vain niin sanotulla likaisella puolella.

Lue lisää:

Apuun saapuva palomies voi olla valvonut 39 tuntia – kaksi pelastuslaitosta käyttää työaikamallia, jonka palomiehet kokevat kuormittavaksi

Maa- ja metsätalousministeriö on perustanut työryhmän valmistelemaan uusia kalastussääntöjä saimaannorpan suojelemiseksi. Nykyinen asetus on voimassa huhtikuuhun 2021 saakka.

Kalastusta on rajoitettu myös vesialueen omistajien kanssa tehdyillä sopimuksilla. Pohjois-Savon ELY-keskus on tehnyt vuoden 2020 loppuun saakka ulottuvan sopimuksen 262 vesialueen omistajan kanssa.

Saimaannorpan suojelu edellyttää kalastuksen rajoittamista myös jatkossa.

Nyt asetettuun työryhmään kuuluu kaikkiaan 20 henkilöä. Työryhmää vetää kalastusneuvos Eija Kirjavainen maa- ja metsätalousministeriöstä. Kirjavaisen mukaan pyrkimyksenä on yhteensovittaa sekä kalastukseen että norpan suojeluun liittyvät näkemykset.

– Tavoitteena on aikaansaada kalastussäännöt, jotka sekä turvaavat norppakannan kasvun että mahdollistavat kalastuksen.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) korostaa työryhmän laajapohjaisuutta sekä alueen vahvaa edustusta.

– Paikallisten ihmisten, vesialueen omistajien ja kalastajien sitoutuminen on keskeinen osa norpan suojelussa onnistumista.

Työn yhteydessä järjestetään muun selvitystyön ohella alueellisia keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia saimaannorpan esiintymisalueella.

Työryhmän toimittaa esityksensä maa- ja metsätalousministeriölle 11.12.2020 mennessä.

Saimaannorppakanta on kasvanut hiljalleen vuodesta 2010 alkaen. Metsähallituksen tuoreimman arvion mukaan Saimaalla elää noin 410 norppaa.

Etelä-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Essote on saanut yt-neuvottelunsa päätökseen.

Neuvottelujen tuloksena Essote on vähentämässä noin 110 henkilötyövuotta vuoteen 2021 mennessä. Vähennyksestä yli puolet tulee hallinnon ja tukipalveluiden vastuualueelta.

Irtisanomisia vähennyksestä on korkeintaan 30, mutta Essote pyrkii vähentämään määrää etsimällä irtisanomisuhan alla oleville uusia tehtäviä. Kuntayhtymän johtajan Risto Kortelaisen mukaan lopullinen määrä saattaisi olla kymmenkunta.

Suurin osa vähennyksestä tulisi eläköitymisistä, tehtävien täyttämättä jättämisistä ja oma-aloitteisista irtisanoutumisista.

Neuvottelujen tuloksena Essote on myös lomauttamassa noin 600 työntekijää kahden viikon ajaksi. Luku ei ole tarkka, sillä yksityiskohtia hiotaan vielä.

Lomautuksen vaihtoehtona työntekijät voivat ottaa kymmenen päivän palkattoman vapaan.

Lomautukset eivät koske suorassa asiakastyössä olevia.

Essote joutui säästökuurille, koska sen kuluvan vuoden tulos on jäämässä noin 21 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Kuntayhtymä tavoitteli neuvotteluilla noin yhdeksän miljoonan euron säästöjä, jotka Kortelaisen mukaan myös saavutettiin.

Essoten mukaan sen jäsenkunnat eivät pysty rahoittamaan kuntayhtymän toimintaa.

Taloustilanne on vastaava myös monissa muissa sote-kuntayhtymissä ja sairaanhoitopiireissä. Yle kertoi eilen, että sote-alan säästöjä tavoitellaan ympäri maata.

Lue myös: Essoten yt:t alkavat – Superin pääluottamusmies: Lomautukset olisivat vain hetken hurma

Essote käynnistää kaikkia työntekijöitään koskevat yt-neuvottelut elokuun lopulla

Lounais-Suomen poliisi epäilee 16-vuotiasta tyttöä tapon yrityksestä.

Kyseessä on sama henkilö, jota poliisi etsi perjantaiaamuna Harjavallassa. Tyttöä etsittiin muun muassa poliisikoirien ja droonien avulla.

Tämän hetkisen tiedon mukaan tyttö oli hyökännyt teräaseen 52-vuotiaan naisen kimppuun. Teko on sattunut yksityisessä asunnossa Satakunnantiellä Harjavallassa perjantaina aamuyöllä. Väkivalta on ollut hengenvaarallista. Hyökkäyksen jälkeen tekijä pakeni paikalta.

Uhri kykeni soittamaan itselleen apua ja hänet kuljetettiin sairaalahoitoon. Uhrin tila ei ole tällä hetkellä hengenvaarallinen.

Tutkinnan edetessä epäillyn ikä tarkentui 17 vuodesta 16 vuoteen. Epäiltyä etsittiin perjantaina nelisen tuntia pitkin Harjavaltaa. Etsintöjen seurauksena epäilty saatiin kiinni Harjavallan keskustassa hieman ennen kymmentä.

Aiheesta aiemmin:

Harjavallassa etsitty nuori nainen saatu kiinni – epäillään väkivaltarikoksesta

Moni alle kymmenen työntekijää työllistävä yrittäjä voisi palkata lisää työvoimaa, jos työsuhteen irtisanominen olisi nykyistä helpompaa, kertoo yrittäjille tehty kysely.

Suomen Yrittäjät kysyi pk-yrittäjiltä mielipiteitä työllistämisestä syys-lokakuussa. Yrittäjägallupiin vastasi 1006 yrittäjää.

Kyselyn mukaan 46 prosenttia vastanneista työllistäisi enemmän, jos irtisanominen olisi helpompaa mikroyrityksissä eli alle 10 hengen yrityksissä.

Runsas kolmannes oli myös sitä mieltä, että paikallisen sopimisen lisääminen ja pk-yrityksiä koskevien normien vähentäminen saisivat yritykset palkkaamaan lisää väkeä.

– Irtisanomisen kynnys on tällä hetkellä liian korkea. Moni mikroyrittäjä pelkää, että jos tekee väärän rekrytoinnin, on työsuhdetta hankala päättää. Tämä johtaa siihen, ettei yrittäjä halua tarjota uusia työpaikkoja, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Juha Sipilän (kesk.) johtama edellinen hallitus lievensi irtisanomissuojaa viime vuonna. Lakiesityksen valmistelu johti rajuun kiistaan työmarkkinajärjestöjen kanssa ja pakotti hallituksen tekemään oman sovintoesityksensä.

Nyt irtisanomisperusteen arvionnissa vaaditaan muun muassa asiallinen ja painava syy. Kokonaisarvioinissa pitää ottaa huomioon myös työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden määrä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet.

– Pienimpien yritysten olosuhteista pitää olla huolissaan, koska kahdesta neljään ihmistä työllistävistä yrityksistä on kadonnut 45 000 työpaikkaa 2000-luvulla. Vaikka osa on siirtynyt yksinyrittäjäksi, niin se ei selitä koko työpaikkakatoa, Yrittäjien toimitusjohtaja Pentikäinen laskee.

"Irtisanomme vain, kun on pakko"

Yrittäjä Pirjo-Liisa Virtanen pyörittää miehensä kanssa kiinteistöhuoltoalan yritystä Orimattilassa. OrigoHuolto-yhtiössä on yrittäjäpariskunnan lisäksi töissä neljä ihmistä.

Yhtiö tekee myös remontti- ja siivoustöitä. Virtanen on tällä viikolla palkannut uuden työntekijän osa-aikaiseen siivoustyöhön, mutta tarkan harkinnan jälkeen.

– Työllistäminen on aina pienelle yritykselle riski. Työstä on saatava kannattavaa ja meidän on löydettävä osaavaa työvoimaa. Lisäksi yrittäjän on voitava luottaa siihen, että työntekijä tekee sovitut asiat, jotta voimme palvella asiakkaitamme mahdollisimman hyvin.

Virtasen mukaan irtisanomiseen liittyy paljon asioita, jotka eivät ole yrittäjälle helppoja.

– En tiedä, mitä ovat ne painavat syyt irtisanomiselle, jos se homma ei jostain syystä yrityksen näkökulmasta toimikaan. Jos jaettaisiin irtisanomisriskiä niin, että asiallinen syy riittäisi. Silloin oltaisiin äärettömän paljon paremmassa tilanteessa kuin nyt.

Yrittäjä kokee olevansa samassa veneessä kuin työntekijäkin.

– Yrittäjät tekevät yhtälailla nyrkit savessa töitä kuin työntekijätkin. Irtisanomme vain, kun on pakko. Emme laita yhtään hyvää työntekijää pois, jos meillä on vain tarjota hänelle töitä ja homma toimii.

Tanskan mallin mukaan?

Suomen Yrittäjät -järjestöön kuuluu 115 000 jäsenyritystä, joista yli puolet ovat yhden hengen yrityksiä. Suuren elinkeinojärjestön toimitusjohtaja viittaa Tanskan malliin, joka on vilahdellut myös suomalaisessa keskustelussa.

– Tanskan työllisyyspalvelut, työllisyyteen kannustava työttömyysturva sekä irtisanomissuojan ja työvoiman takaisinottovelvoitteen puuttuminen yhdessä vaikuttavat, että Tanskan työmarkkinadynamiikka on Suomea merkittävästi parempi, sanoo Mikael Pentikäinen.

Tanskassa irtisanominen on ollut helppoa ja irtisanomissuoja Suomea heikompi. Pentikäisen mukaan järjestöllä ei ole täsmällistä kantaa irtisanomissuojan poistamisesta kokonaan.

Työllistämisasiat nousevat esiin valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä, joka järjestetään perjantaina ja lauantaina Lahdessa. Lauantai-illan yrittäjägaalan juhlapuhujaksi on tulossa pääministeri Antti Rinne (sd.).

Pudasjärvellä ja Tyrnävällä viime vuoden syksynä tulipaloja sytyttänyt 22-vuotias mies on tuomittu viiden vuoden vankeuteen. Oulun käräjäoikeus antoi tuomion perjantaina. Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

Mies on kiistänyt syytteet tuhopoltoista. Hänen mukaansa hän on ollut alkoholin ja mielialalääkkeiden yhteisvaikutuksen alaisena eikä näin muista sytyttäneensä paloja eikä syttymisajankohtien tapahtumakulkuja.

Mies pyysi aikaisemmin mielentilatutkimusta. Tutkimus on tehty ja siinä on todettu miehen olleen syyntakeinen, eli hänen katsotaan olleen täydessä ymmärryksessä teot tehdessään.

Tuomittu sytytti viime vuoden elokuussa Pudasjärvellä sijainneen IKH-myymälän tuleen. Kaupan asuinhuoneistossa oli tapahtumahetkellä nukkumassa kaksi ihmistä, jotka pelastuivat palovaroittimen ansiosta. Kaupan palosta koitui lähes miljoonan euron vahinko.

Viime vuoden marraskuussa tuomittu mies puolestaan sytytti tuleen omakotitalon viereisen puukasan sekä toisen omakotitalon viereisen autotallin palamaan.

Sumu on viivästyttänyt lentoja Helsinki-Vantaan lentokentällä. Lennonjohdosta vastaavasta Air Navigation Services Finlandista eli ANS Finlandista kerrotaan, että lentojen rajoittaminen jouduttiin aloittamaan sumun ja huonon näkyvyyden vuoksi jo aamulentojen aikaan. Kymmenille lennoille aiheutuneet viivästymiset ovat olleet 0–80 minuuttia.

Finnairin viestinnän mukaan Helsinki-Vantaalle saapuvien koneiden laskeutuminen viivästyi keskimäärin noin 45 minuuttia huonon näkyvyyden vuoksi. Finavian tiedotuksesta puolestaan kerrotaan, että sumu vaikutti myös lähteviin lentoihin.

Finavian mukaan sumu ei aiheuttanut merkittäviä vaikutuksia liikenteeseen, koska lentoja oli harvakseen puolen päivän aikaan. Tilanne kuitenkin ennakoitiin muuttuva iltaa kohden, kun lentoja on enemmän.

ANS Finlandin mukaan rajoituksia on aloitettu purkamaan iltapäivällä kello 14:n aikaan, mutta sääennuste illalle on huono. Sumu voi hidastuttaa myös illan ja alkuyön lentoja.

Finnir tviittasi iltapäivällä noin 14.45, että sumu on hälventynyt ja lennonjohto on poistanut rajoitukset.

Finnair tiedotti asiasta ensimmäisen kerran alkuiltapäivästä, noin kello 13:n maissa yhteisöpalvelu Twitterissä.

Finavia kehottaa matkustajia varmistamaan verkkosivuiltaan aikatauluista tietoa omien lentojensa aikatauluista.

Kotkan mainetta niittäneet puistot on palkittu kunniamaininnalla Euroopan neuvoston järjestämässä maisemakilpailussa. Kunniamaininta on tunnustus esimerkillisistä maisemanhoitoa edistävistä toimenpiteistä.

Kotkan kaupunkipuistoon lukeutuu useita erilaisia puistoja ja alueita, ja se käsittää ison osan koko kaupunkia. Kokonaisuuteen kuuluu esimerkiksi Katariinan meripuiston merimaisemaa, jokivarsinäkymiä Karhulan jokipuistossa, lukuisia viheralueita kaupungin keskustassa ja rakennusperintöä, kuten Langinkosken keisarillisen kalastusmajan miljöö.

– Hienoa, että kaupungin tekemä työ ja sitoutuminen maiseman hoitoon sekä samalla myös kansallisen kaupunkipuiston konsepti yleisemmin saivat kansainvälisen tunnustuksen, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Kotkan kaupunginpuutarhuri toivoo, että tunnustuksen myötä kansalliset kaupunkipuistot saisivat nykyistä enemmän huomiota.

– Nyt koko Suomen kansallinen kaupunkipuisto -formaatti viimeistään noteerataan laajemminkin. Se olisi miltei sellaisenaan otettavissa käyttöön vaikka jokaisessa Euroopan maassa, kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksonen sanoo.

Suomessa kansallisia kaupunkipuistoja on yhdeksän. Kotkan lisäksi niiyä on Hämeenlinnassa, Heinolassa, Porissa, Hangossa, Porvoossa, Turussa, Forssassa ja Kuopiossa.

Pääpalkinto Sveitsiin

Maisemakilpailun pääpalkinto matkusti kuitenkin Sveitsiin. Maisemapalkinto myönnettiin hankeelle, jossa Aire-joen vesiväylä ennallistettiin.

Maisemapalkinnon lisäksi kunniamaininnat jaettiin neljälle hankkeelle, joista Kotkan kaupunkipuisto oli yksi. Kilpailuun osallistui yhteensä 23 hanketta ympäri Eurooppaa.

Maisemapalkinnolla halutaan edistää maisemanhoitoa, -suojelua ja suunnittelua eri maissa.

Kotkan kansallinen kaupunkipuiston edusti kilpailussa koko Suomea.

Se valittiin Suomen parhaaksi maisemahankkeeksi vuonna 2018 viiden ehdokkaan joukosta. Ympäristöministeriö etsii Suomen parasta maisemahanketta joka toinen vuosi. Euroopan neuvoston maisemapalkinto myönnetään seuraavan kerran vuonna 2021.

Lue lisää: Kotkan kaupunkipuisto on Suomen paras – palkittuun maisemaan kuuluvat meri, joki ja lehmusten varjostama bulevardi