Henkirikokset lisääntyivät Suomessa viime vuonna rajusti (Krimon Henkirikoskatsaus), ja ennakkotietojen valossa sama kehitys on jatkunut. Lokakuun alkupuolelle mennessä henkirikoksia on tehty yli 70.

Tämän vuoden luvut ennakoivat 90–100 henkirikosta koko vuodelle, joten vuosi 2018 ei näytä jäävän poikkeukseksi. Kasvu ei jatku, mutta käyrä ei myöskään käänny alaspäin.

– Edelleen taso on historiallisessa katsannossa aika matala, joten katastrofaalinen tilanne ei ole, vaikka kasvu viime vuonna olikin poikkeuksellisen suuri, sanoo yliopistotutkija Martti Lehti Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista Krimosta.

Viime vuonna henkirikoksia tehtiin Suomessa lähes 30 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, jolloin toisaalta uhreja oli vähemmän kuin koskaan vuoden 1895 jälkeen.

– Voihan olla, että 2017 oli jostain merkillisestä syystä poikkeusvuosi ja tämä on se perustaso, sanoo Lehti.

Humala, riita ja teräase

XXX on --- kuulustelussa kertonut, että NNN oli hänen asunnollaan toissa yönä ja alkoholia oli juotu illan aikana. He olivat heränneet klo 7–8 välillä ja alkoivat juomaa krapulaan viinaa. --- XXX oli halunnut, että NNN poistuu asunnosta. Tämä ei halunnut ja makasi olohuoneen sohvalla. --- Lopulta XXX otti pelottelutarkoituksessa puukon, kun suulliset kehotukset eivät auttaneet. NNN ei puukosta välittänyt, ei vaikka XXX laittoi sen NNN kaulaa vasten. Kun pelottelu ei auttanut, XXX pisti NNN:ää mahaan. Saman tien hän löi muutaman kerran lisää puukolla, lyöntejä taisi olla neljä tai viisi.

Viime vuoden kehitykselle on etsitty selitystä esimerkiksi alkoholilain muuttumisesta. Suomalaisiin henkirikoksiin alkoholi liittyy hyvin yleisesti: suurin osa sekä tekijöistä että uhreista oli viime vuonnakin humalassa.

Selityksen voimaa heikentää se, että alkoholin kokonaiskulutus ei kasvanut yhtä paljon kuin aiemmin silloin, kun alkoholipolitiikkaa on höllätty ja henkirikokset ovat lisääntyneet.

Toisaalta koko väestön viinankulutus ei välttämättä kerro siitä, millaisia muutoksia on syntynyt niissä ihmisryhmissä, joihin henkirikokset keskittyvät.

– Ajallinen yhteys on aika vahva, mutta muuten sitä on hankala selittää. Pitäisi nähdä, onko riskiryhmissä tapahtunut suurta muutosta, sanoo Martti Lehti.

Suomalainen henkirikoksen prototyyppi on pysynyt pitkään samanlaisena. Useimmat henkirikoksen uhrit kuolevat ryyppyriidan vuoksi viikonloppuna yksityisasunnossa.

XXX on lyönyt NNN:ää teräväkärkisellä fileerausveitsellä, joka tekoaseena soveltuu erityisen hyvin vahingon tekemiseen. Ottaen huomioon, että XXX on kyseellä olevalla veitsellä lyönyt NNN:ää, joka on ollut makaavassa asennossa voimakkaassa humalatilassa, kolme eri kertaa keskivartaloon ja että kaksi lyönneistä on ollut syviä, on hänen tarkoituksensa ollut nimenomaan NNN:n hengen riistäminen.

Tekijä ja uhri ovat useimmiten toisilleen tuttuja: keski-ikäisiä, yksi asuvia ja syrjässä työelämästä. He ovat alkoholisoituneita ja tekohetkellä humalassa. Tyypillinen tekoväline on keittiöveitsi.

Pienen maakunnan poikkeusvuosi?

Vuosi 2018 oli poikkeuksellinen myös pienessä Keski-Pohjanmaan maakunnassa: henkirikoksia ja niiden yrityksiä kirjattiin asukaslukuun suhteutettuna enemmän kuin missään muualla maassa. Valtaosa teoista jäi yritykseksi, surmansa sai vain yksi ihminen.

Martti Lehti Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista Krimosta pitää henkirikosten valossa Keski-Pohjanmaata silti Manner-Suomen väkivallattomimpana alueena.

– Vuosi oli väkivaltaisempi kuin yleensä, mutta Keski-Pohjanmaa on tilastojen valossa erittäin väkivallaton maakunta. Vain Keski-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla henkirikollisuus on samalla tasolla kuin muissa Pohjoismaissa.

Asukasluku ja rikosmäärät ovat alueella niin pieniä, että satunnaisvaihtelun rooli kasvaa.

Myös henkirikollisuuden rakenne on poikkeava: esimerkiksi naisten riski tulla surmatuiksi on Keski-Pohjanmaalla muuhun maahan verrattuna hyvin pieni. Alkoholin osuus korostuu: kaikissa 17:ssä viime vuoden aikana tapahtuneessa henkirikoksessa tekijä on ollut humalassa ja uhreistakin valtaosa.

Vuosi 2018 oli silti Keski-Pohjanmaalla synkin pitkiin aikoihin, eikä poliisilla ole tilanteelle selitystä.

– Mitään yksiselitteistä selitystä siihen ei ole. Vuodet eivät ole veljeksiä, varmaan aika paljon on sattumaakin tässä mukana, sanoo rikoskomisario Anders Åfors Pohjanmaan poliisista.

Kuluva vuosi näyttää sekin väkivaltarikollisuuden osalta vilkkaalta Keski-Pohjanmaalla. Samalla perinteisen rikoksen kuva on muuttumassa: jopa ravintolaelämässä saattaa teräase heilahtaa.

Yleinen turvallisuus on silti yhä hyvällä tolalla, arvioi Åfors.

– Kansalaisten on ihan turvallista liikkua. Henkirikokset ja niiden yritykset ovat kuitenkin tapahtuneet niin, että uhri ja tekijä pääsääntöisesti tuntevat toisensa. Hyökkäyksiä ihan tuntemattoman kimppuun ei ole tapahtunut.

Huumeet huolettavat

Poliisi on huolissaan huumeiden ja lääkkeiden lisääntyneestä käytöstä.

– Huumausaineiden myynti netissä on lisääntynyt, kannabiksen kotikasvatus on lisääntynyt. Näkisin, että myös tällä on vaikutusta kehitykseen – yhdessä alkoholin kanssa, sanoo rikoskomisario Anders Åfors Kokkolasta.

Sukupolvien välillä näkyy eroja.

– Vaikuttaa siltä, että nuorten aikuisten tekemissä rikoksissa sekakäyttö on hyvin yleistä, kun taas varttuneemman rikoksentekijän päihdyttävä aine on alkoholi.

XXX on käräjäoikeudessa kuultaessa kertonut, että tapahtunutta oli edeltänyt pitkään jatkunut juopottelu ja hän oli käyttänyt myös muita päihdyttäviä aineita.

--- XXX on menetellyt virallisen syyttäjän syytteessä kuvaamalla tavalla ja syyllistynyt siten tappoon.

Kursivoidut kohdat ovat Keski-Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomiosta vuodelta 2016. Syytetty tuomittiin taposta 10 vuodeksi vankeuteen.

Aiheesta aiemmin:

Ennakkotiedoissa hurja muutos: Surmat kovassa kasvussa – katso, miten alkoholilait ovat vuosien varrella vaikuttaneet henkirikollisuuteen

Aikuisten liikkumisen suositus uudistuu. Siinä korostuu nyt kaiken liikkumisen tärkeys.

Suosituksessa luovutaan siitä, että liikuntahetken pitäisi kestää vähintään kymmenen minuuttia kerrallaan. Näin ajateltiin pitkään, mutta UKK-instituutin johtajan Tommi Vasankarin mukaan tällaiselle vähimmäismäärälle ei ole perusteita. Jokainen askel kannattaa.

– Kaikki liikunta on kotiinpäin, kestääpä se sitten minuutin tai kymmenen minuuttia, Tommi Vasankari sanoo.

UKK-instituutin tekemässä uudessa valtakunnallisessa suosituksessa on aiemmasta poiketen mukana myös kevyt liikuskelu. Sillä tarkoitetaan liikkumista, jota kertyy vaikkapa kotitöistä, kauppareissuista tai muusta arkisesta toiminnasta.

– Kaikki meistä eivät syystä tai toisesta, esimerkiksi terveyssyistä, pääse rasittavamman liikkeen tasolle. Sen vuoksi tuodaan esiin se, että ihan terveysnäyttöjen ja faktojen pohjalta kevyelläkin liikkeellä on terveysvaikutuksia, Tommi Vasankari sanoo.

Tältä uusi liikkumisen suositus näyttää:

Työikäisten aikuisten uudessa liikkumisen suosituksessa pohjana on riittävä uni, joka palauttaa päivän aikana kertyneestä rasituksesta.

Mukaan on otettu myös paikallaanolon tauottaminen. Moni aikuinen viettää hyvin paljon aikaa istumalla työpöydän ääressä, kotisohvalla tai autossa, ja tätä pitäisi saada vähäisemmäksi. Tarkkoja ohjeita paikallaanolon tauottamiseen ei suosituksessa kuitenkaan anneta. Ohjeena on taukojen pitäminen "aina kun voi".

– Peppu saisi irrota penkistä jopa useamman kerran tunnissa, Tommi Vasankari sanoo.

Tauot aktivoivat lihaksia ja vähentävät kehon kuormittumista.

Kevyen liikuskelun määrän osalta ohjeistus on tässä vaiheessa "mahdollisimman usein". Vielä tarvitaan lisää tutkimustietoa siitä, millä tuntimäärällä kevyt liikunta, vaikkapa kotiaskareiden tekeminen, johtaisi samoihin terveysvaikutuksiin kuin kunnolla hengästyttävä liikunta. On kuitenkin selvää näyttöä siitä, että kevytkin liikunta kannattaa. Varsinkin ne, jotka liikkuvat vain vähän, saavat kevyestäkin liikuskelusta terveyshyötyjä.

– Alkaen mielialan paranemisesta vaikkapa sokeri- ja rasva-arvojen parantumiseen, verenpaineen laskuun ja kansansairauksiin. Ihan koko eliniän pituuteen, Tommi Vasankari luettelee.

Niille, joille hikisempi liikunta on mahdollista, ohjeistus on sama kuin aiemminkin:

• Reipasta liikuntaa olisi hyvä kertyä joka viikko vähintään kahden ja puolen tunnin verran. Liikunta määritellään reippaaksi, kun se hengästyttää, mutta sen aikana pystyy juttelemaan.

• Jos liikunta on niin rasittavaa, että puhuminen on hengästymisen vuoksi vaikeaa, riittää vähempikin liikuntamäärä. Rasittavan liikunnan kohdalla jo tunti ja viisitoista minuuttia viikossa riittää.

• Tämän lisäksi ainakin kaksi kertaa viikossa olisi hyvä harjoittaa lihaskuntoa ja liikehallintaa, joiden treenaaminen jää monilta vähäiseksi. Näitä kehittävät vaikkapa raskaat pihatyöt, kuntosaliharjoittelu, pallopelit tai ryhmäliikunta.

Vapaa-ajalla liikutaan, mutta työnteko pysäyttää paikalleen

UKK-insituutin uusi liikkumisen suositus korvaa vanhan liikuntapiirakan, jota on käytetty ohjeistuksena kymmenen vuotta. Uusi suositus pohjautuu tutkimustietoon ja amerikkalaiseen, vuonna 2018 päivitettyyn suositukseen. Amerikkalaisohjeistuksessakin painottuu vahvasti se, että jo vähäisestäkin liikunnasta saa terveyshyötyjä.

Nyt julkaistu suositus on tarkoitettu 18–64-vuotiaille, mutta jatkossa muillekin väestöryhmille on tarkoitus tehdä uusia ohjeistuksia.

Suomalaisten työikäisten liikkuminen on Tommi Vasankarin mukaan muuttunut pitkällä aikavälillä. Vapaa-ajalla suomalaiset liikkuvat hänen mukaansa hieman aiempaa enemmän, mutta töissä ja töihin mennessä entistä vähemmän.

– Jos kaikki lasketaan yhteen vähän kuin pankkisaldo, todennäköisesti liikkuminen on hieman vähentynyt. Mutta me voimme nyt tällä suosituksellakin lähteä suuntaamaan sitä toiseen suuntaan, Tommi Vasankari sanoo.

Katso myös:

Testaa, mikä liikunta sopii sinulle parhaiten – paini, sauvakävely vai jokin ihan muu?

Maaperän hiilensitovuutta tutkiva ja edistävä Carbon Action -hanke on kerännyt kesän ja syksyn aikana syviä maanäytteitä maatiloilta ympäri Suomea.

Pirkanmaalta hankkeessa on mukana kymmenkunta tilaa, joista kolmelta on kairattu maanäytteitä metrin syyvyyteen asti. Monet aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet maan pintakerrosten tutkimiseen noin 10-30 sentin syvyyteen asti.

– Hiilivarastokysymyksessä tämä metrin kerros on noussut hyvin tärkeäksi, koska siellä syvemmissä kerroksissa voi olla hiiltä yllättävänkin paljon, kertoo dosentti Jussi Heinonsalo Helsingin yliopistosta.

– Maaperän hiilivaraston suuruutta arvioivat mallit, kuten Suomessa paljon käytetty Yasso-malli, laskee hiilivaraston määrän olettaen maakerroksen paksuuden olevan yhden metrin. Uudet mittaukset siis auttavat myös mallintajia mallien kehittämisessä

Heinonsalo edustaa hankkeessa yliopiston lisäksi Ilmatieteen laitosta, joka koordinoi Carbon Action -tutkimusta.

Maatiloilta otettavat syväkairatut näytteet kertovat siitä, miten paljon maaperässä on hiiltä tutkimuksen lähtötilanteessa.

Seuraavan kerran vastaava tutkimus on tarkoitus tehdä viiden vuoden kuluttua.

Carbon Action -hankkeen tavoitteena on kääntää hiilen kulkusuunta niin, että vapautumisen sijaan hiiltä saataisiin varastoitumaan maaperään.

Lue myös:

Juupajokinen viljelijä muutti karjatilansa ilmastonmuutosta vastaan taistelevaksi hiilinieluksi

Suomalaiset maanviljelijät mukana ainutlaatuisessa kokeessa – tavoitteena pysäyttää ilmastonmuutos

Oksat rasahtelevat kenkien alla. Ulkohousujen kahina ja sateen ropina luovat oman konserttinsa.

Suomusjärveläinen Tiina Lietzén ei sitä kuitenkaan kuule. Hänen korvissaan on toisenlainen maailma. Metsurikypärän kuulokkeissa soi Yle Radio Suomi.

Radiossa parasta on, että pysyy kärryillä maailman tapahtumista.

– Metsä on omanlaisensa, hiljainen ja mieleinen ympäristö, mutta jos sitä kuuntelisi monta tuntia päivässä, niin tylsäksihän se kävisi. Radio on ikkuna maailmaan.

Lietzén työskentelee paljon yksin metsässä ja puutarhassa. Välillä kaverina pauhaa saha, mutta useimmiten radio ja sen tutut äänet.

Volume-nappulaan Lietzén tarttuu aina tietyissä tilanteissa.

– Silloin radio soi mahdollisimman lujaa, kun tulee CMX:n Ruoste tai Hurriganesin I will stay. Minulle ne ovat isoja hetkiä elämässä. Rakastan niitä lauluja.

Kappaleiden aikana ei pauhaa saha, vaan ulkona hääräävä nainen.

Radio menee kiinni vain yhdestä syystä

Radio täyttää tänä vuonna Suomessa 100 vuotta, kun radiolaki eli laki "langatonta sähköttämistä ja puhelemista varten" säädettiin vuonna 1919. Suomalaiset kuuntelevat radiota keskimäärin 2 tuntia 41 minuuttia päivässä. Viimeisin Kansallinen Radiotutkimus tehtiin kesällä.

Tiina Lietzén kuuntelee äänilaatikkoa paljon keskivertoa enemmän, sillä hänen korvissaan radio soi noin 11,5 tuntia päivässä.

Rutiini on päivittäin sama. Radio aukeaa puoli seitsemältä aamulla, kun YleX:n Viki ja Köpi herättelevät uuteen päivään. Sen jälkeen kanava vaihtuu Radio Suomeen ja pysyy siinä iltaan saakka.

Radiohiljaisuutta ei päiviin useimmiten mahdu, mutta on yksi asia, mikä saa Lietzénin sammuttamaan radion.

– Silloin radio menee kiinni, kun Varsinais-Suomen liiton edunvalvontapäällikö puhuu pitkään tunnin junasta. Intressimme ovat niin kaukana toisistaan.

Radio menee superkuuntelijan tunteisiin monin tavoin. Pitkään ei radiota malta pitää kiinni.

– Meillä on kolme matkaradiota viritetty kaapeleiden avulla pitkin pihaa. Yksi on kasvihuoneessa, toinen kasvimaalla ja yksi on marjapensaiden välissä.

Virta kytketään siihen radioon, jota lähimpänä työskennellään.

– Radiokypärän joutuu uusimaan parin vuoden välein. Ne eivät kestä käytössäni kuin sen ajan, Lietzén kertoo.

Radio liittyy vahvasti Lietzénin lapsuuteen, jolloin hän muistaa radion olleen usein päällä. Isä oli tarkka siitä, että tuvan radiosta ei vaihdettu kanavaa.

– Ihan ensimmäiset muistot ovat Lauantain toivotuista, joita kuunnellessa isä hyräili mukana Rakastan elämää -laulua. Lapsella oli turvallinen olo.

Murrosikäisenä Ylen tarjonta oli Lietzénin mielestä melko vähäistä ja lisää kuultavaa piti hakea iltaisin särisevästä Radio Luxembourgista.

– Lauantain Nuorten sävellahjan aikaan meillä oli aina sauna. Saunalla ei ollut sähköä, joten sinne kannettiin patteriradio. Siellä soi Lautanen Guatemalan verta, kunnes isä käski sulkea toosan.

Sykähdyttävin radiohetki

Kaikkein sykähdyttävimmäksi radiohetkeksi Tiina Lietzén kertoo YleX-kanavalla toimineen Aino Töllisen viimeisen lähetyksen. Sittemmin Yle Radio Suomen vastaavaksi tuottajaksi siirtynyt Töllinen toimi YleX:llä juontajana vuosina 2008–14.

Tölliselle soitettiin Kaija Koon Tinakenkätyttö viimeisessä lähetyksessä ja se pysäytti Tiina Lietzénin kesken metsänhoidon.

– Sammutin sahan, pudotin hanskat alas, istuin kannon päälle ja itkin. Itkin Ainon lähtöä ja Tinakenkätyttöä.

Aino Töllinen herkistyy kuullessaan, miten radiohetki vuosien takaa on koskettanut kuuntelija-Lietzéniä.

– Voi apua, mikä ihana muisto! Tällaisesta kuuleminen sai ihan palan nousemaan kurkkuun ja silmäkulman kostumaan. On ihan mieletöntä, että radio herättää kuulijoissa tällaisia tunteita ja jättää ihmisiin tällaisia muistijälkiä.

Töllinen toki muistaa hetken elävästi itsekin.

– Olin jäämässä äitiyslomalle ja senkin takia oli tunteet varmaan pinnassa, mutta yhtä itkeskelyähän se oli.

Lietzénin metsässä on toki itketty muutaman muunkin juontajan lähtöä. Onneksi tilalle tulee uusia, jotka osaavat myös koskettaa kuuntelijaa.

– Kun lopettaa juontohommat, ei jätä vain työkavereita ja työyhteisöä, vaan jättää ne kuulijat, ne joiden kanssa yhdessä on parhaimmillaan kuljettu monta vuotta. Ne ihmiset, joiden kanssa, joille ja joiden takia sitä hommaa tehdään, Töllinen toteaa.

Radiolähetysten taustajoukoissa nykyään työskentelevä Töllinen toivoo, että kaikki jotka saavat juontotyötä radiossa tehdä, muistaisivat, miten etuoikeutettua ja hienoa hommaa se on.

Ilman radiota olisi tyhjä olo

Radiovastaanottimia on ripoteltu pitkin pihaa ja metsurikypärässä on radio kuulokkeissa. Mitä tapahtuisi ja miltä tuntuisi, jos radio hiljenisi pidemmäksi aikaa?

Tiina Lietzén vakavoituu ja sanoo, että hänellä olisi tyhjä olo.

– Kerran jouduin ajamaan Viitasaarelle autossa, jossa ei ollut radiota. Ratkaisin ongelman laittamalla metsurikypäräni päähän ja ajoin sitten se päässä.

Iso oranssi kypärä herätti huomiota, mutta Lietzéniä se ei hetkauttanut.

– Sain hölmistyneitä katseita, mutta radion kuuntelu on niin paljon tärkeämpää, kuin se, että jos näyttää vähän hölmöltä. Radiota pitää päästä kuuntelemaan!

Lue tämäkin:

Aikamerkki! Radio täyttää Suomessa 100 vuotta ja kuuluu yhä kaikille – kerro oma muistosi

Chileläinen Misael Rojas valmistui toukokuussa taiteen maisteriksi Aalto-yliopistosta. Niin kuin moni muukin vastavalmistunut, myös 26-vuotias Rojas etsii töitä. Hänelle se on kuitenkin erilaista kuin suomalaisille ainakin kahdesta syystä.

Ensinnäkin, tilastojen valossa korkeakoulutetut ulkomaalaistaustaiset työllistyvät heikommin kuin suomalaistaustaiset. Esimerkiksi Uudellamaalla työllisyysaste on ulkomaalaistaustaisilla korkeakoulutetuilla 64 prosenttia ja suomalaistaustaisilla 88 prosenttia.

Toiseksi, Rojasin pitää löytää töitä vuodessa. Silloin hänen oleskelulupansa työnhaun perusteella vanhenee. Jos töitä ei ole, hän joutuu lähtemään Suomesta.

– Viihdyn Suomessa paremmin kuin Chilessä ja haluaisin jäädä. Mutta työpaikan saaminen on osoittautunut hankalaksi, Rojas kertoo.

Työpaikoilla edellytetään suomen kielen taitoa

Rojas aloitti töiden etsimisen jo ennen valmistumistaan. Hän on päässyt yhteen haastatteluun, mutta ei tullut valituksi.

Työnhakua hankaloittaa se, että monilla työpaikoilla vaaditaan suomen kielen taitoa – usein silloinkin, kun työtehtävistä suoriutuminen ei Rojasin mielestä vaatisi sitä. Rojas pystyy selviytymään suomeksi arjen asiointitilanteista, mutta hän ei puhu sujuvaa suomea.

Rojasin mukaan ei ole tavatonta, että työpaikkailmoitus on englanniksi, mutta myöhemmin selviää, että tehtävään halutaan palkata suomenkielinen henkilö. Kielitaitovaatimusta ei välttämättä ole mainittu lainkaan ilmoituksessa.

– Kerran eräs ystäväni soitti tällaiseen paikkaan ja kysyi, miksi ilmoitus oli englanniksi. Yrityksestä vastattiin, että he haluavat testata, että hakijat ymmärtävät englantia. Eli se oli tapa seuloa hakijoita, Rojas kertoo.

Suomi on edelleen suosituin työskentelykieli pääkaupunkiseudun yrityksissä, mutta myös englannin kielen käyttö on yleistä, selviää Helsingin seudun kauppakamarin jäsenilleen teettämästä kyselystä.

94 prosenttia yrityksistä ilmoitti pääasialliseksi työkielekseen suomen, kun englannin ilmoitti 55 prosenttia. Seuraavana tuli ruotsi 18 prosentilla. Yritykset saivat kyselyssä valita useamman kuin yhden kielen.

Helsingin seudun kauppakamarin projektipäällikön Satu Salosen mukaan työkieli ja työntekijöiden kielitaitovaatimukset vaihtelevat aloittain. ICT-alalle työllistyy paljon suomea puhumattomia, kun taas kaupan alalla vaaditaan useammin sujuvaa suomea. Yritysten asenteissa olisi silti työtä tehtävänä.

– Kynnys palkata yritykseen ensimmäinen ihminen, joka ei puhu suomea, voi olla korkea. Kauhulla ajatellaan, että jos työpaikalle tulee yksi, joka ei puhu suomea, että koko organisaation kieli on vaihdettava, Salonen kärjistää.

Osaajia halutaan ulkomailta

Työ- ja elinkeinoministeriö on arvioinut, että Suomi tarvitsee 20 000 työperäistä maahanmuuttajaa vuodessa. Pääkaupunkiseudun yrityksistä lähes viidennes kokee työvoiman saatavuuden pahimmaksi työllistämisen esteeksi. Osaavan työvoiman saatavuus voi vaikuttaa yritysten kasvuun ja sitä kautta myös Suomen talouden kehitykseen.

Samaan aikaan Suomessa jo olevat kansainväliset osaajat, kuten Rojas, eivät ole onnistuneet työllistymään. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan vuonna 2016 kansainvälisistä opiskelijoista 42 prosenttia oli työllisiä vuosi valmistumisensa jälkeen. Moni oli muuttanut pois Suomesta.

Uudenmaan ely-keskuksen tutkija Timo Aulanko kertoo, että tyypillisimmät työllistymisen esteet ovat juuri kielitaidon sekä ammatillisten verkostojen puute ja ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnistaminen ja tunnustaminen.

Samaa mieltä on Helsingin seudun kauppakamarin Salonen.

– Jos puuttuu kontaktit ja tietämys siitä, mistä työpaikat löytyvät, niin vaikeaahan se on. Aika moni paikka ei ole julkisessa haussa, vaan tieto niistä kulkee verkostoissa, Salonen sanoo.

Uuden suomalaistutkimuksen mukaan suomalainen nimi on valtava etu töitä haettaessa. Tutkimuksessa lähetettiin 5 000 tekaistua työhakemusta suomalaisilla ja ulkomaalaisilla nimillä. Suomalaisilla nimillä varustetut hakemukset poikivat työhaastattelukutsuja moninkertaisesti muihin nähden.

• Lue lisää: Suomalainen nimi on valtava etu Suomen työmarkkinoilla – tutkija lähetti tuhansia työhakemuksia eri nimillä ja tulokset hätkähdyttävät

Lukuvuosimaksut hidastavat työllistymistä?

Misael Rojasin mielestä myös lukuvuosimaksut hidastavat Suomeen opiskelemaan tulleiden työllistymistä valmistumisen jälkeen.

Yliopistot ovat perineet lukuvuosimaksuja EU- ja ETA-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta vuodesta 2017 lähtien. Rojasin tutkinto maksoi 30 000 euroa, josta hän maksoi itse puolet. Loput kattoi Aalto-yliopiston myöntämä stipendi.

Lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden täytyy valmistua aikataulussa, sillä muutoin maksettavaa tulee lisää. Käytännössä se tarkoittaa, ettei opintojen ohella ole juuri aikaa työnteolle, joka auttaisi verkostoitumaan ja saamaan jalkaa oven väliin suomalaiseen työelämään.

Rojas kertoo, että monet hänen EU-maista tulevat opiskelukaverinsa ovat lykänneet valmistumista, jotta he voivat hakea opiskelijana työharjoittelupaikkoja.

– Yksi chileläinen ystäväni aloitti opinnot silloin, kun opiskelu oli kaikille ilmaista, ja hän pystyi myös venyttämään valmistumistaan. Hän pääsi erääseen firmaan harjoitteluun ja on nyt työskennellyt siellä kahdeksan vuotta, Rojas kertoo.

Kun töitä ei löydy Suomesta ja opintovelat painavat niskassa, monet Rojasin tuntemat opiskelijat ovat palanneet kotimaahansa.

– Ja sitten aina valitetaan, että EU-maiden ulkopuolelta tulevat opiskelijat eivät jää Suomeen valmistumisen jälkeen, Rojas huokaa.

Jokapoika-paitoja ja aikataulussa pysyvät ratikat

Misael Rojasille Suomesta on tullut koti. Hän pitää siitä, että asiat toimivat ja ratikat tulevat pysäkille aikataulun osoittamalla kellonlyömällä. Hän on myös löytänyt Suomesta hyvän ystäväpiirin, jossa tuetaan ja autetaan toisia.

– Ensimmäisen lukukauden aikana aloin ajatella, että ehkä jään tänne. Se oli keskellä talvea, joten minun todella täytyy pitää tästä maasta, Rojas nauraa.

Ehkä kotiutumisesta Suomeen kertoo myös se, että Rojas etsii kirpputoreilta ja kerää Marimekon jokapoika-paitoja eri värisinä.

Tänään päälle on valikoitunut mustavalkoraitainen.

Lue myös:

Juliana Tobon lumoutui näkemästään, ja niin miljoonakaupunki vaihtui pieneen Suomeen – hänessä kiteytyy väestönkasvu juuri nyt

EK haluaa kovapalkkaisille asiantuntijoille työluvan viikossa, työministeri Harakka pitää kuukauttakin hankalana – mikä prosessissa kestää?

Harjavallassa perjantaina puukon kanssa riehunutta teinityttöä epäillään nyt murhan yrityksestä ja törkeästä ryöstöstä. Poliisin mukaan tutkimuksissa on selvinnyt, että 16-vuotiaan tytön tekoon liittyy suunnitelmallisuutta. Ykstyisasunnossa tapahtuneen puukotuksen uhri oli 52-vuotias nainen.

Poliisi on viikonlopun aikana päässyt kuulustelemaan tapahtuneeseen liittyviä henkilöitä sekä tekemään teknistä tutkintaa tapahtumapaikalla ja lähiympäristössä.–

Uhri edelleen sairaalassa

Uhri on saanut syntyneisiin vammoihin tarvittavaa hoitoa. Toisin kuin poliisi aiemmin kertoi, uhri on edelleen sairaalahoidossa. Hänellä ei ole hengenvaaraa.

Epäillyn osalta asia on käsittelyssä terveydenhuoltoviranomaisilla ja salassapitosäännöksistä johtuen poliisi ei voi siihen liittyen tiedottaa enempää.

Tällä hetkellä poliisi ei epäile, että tekoihin liittyisi muita henkilöitä.

Tapaus aiheutti viime viikon perjantaina ison poliisioperaation, kun epäilty liikkui teon jälkeen Harjavallan keskustassa ennen kiinnijäämistään.

13:35 poliisi kertoo, että aiemmasta tiedosta poiketen uhri on yhä sairaalassa.

Henkilöauton kuljettaja kuoli rajussa ulosajossa Tuusulan keskustassa. Kuljettaja menehtyi pelastuslaitoksen mukaan välittömästi auton pudottua noin kuusi metriä Tuusulanväylältä kaiteen yli kevyenliikenteen väylälle.

– Auto oli suistunut ulos tieltä ja ajautunut kaiteen päälle ja tämän jälkeen tippunut katolleen alla olevalle kevyenliikenteenväylälle. Autossa ollut kuljettaja menehtyi todennäköisesti välittömästi, päivystävä palomestari Ari Koivu Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta kertoo.

Poliisi tutkii onnettomuuden syytä.

Keskusta palasi vallankahvaan Ahvenanmaan maakuntapäivävaaleissa. Oppositiossa ollut puolue sai kaksi lisäpaikkaa eli sillä on tulevilla maakuntapäivillä yhdeksän edustajaa.

Myös Sitoutumaton kokoomus voitti yhden paikan lisäten edustajiensa määrän neljään. Kokonaan uusi ryhmittymä näissä vaaleissa oli Hållbart iniativ (Kestävä aloite). Se sai kaksi edustajaa.

Nyt maakuntahalllituksessa olleet sosiaalidemokraatit menettivät kaksi paikkaa (5 -> 3). Myös hallituksessa olleet Liberaalit (7 -> 6) ja Maltilliset (5 -> 4) kärsivät tappion maakuntapäivävaaleissa.

Ahvenanmaan itsenäisyyttä kannattava Ålands Framtid menetti vaaleissa toisen paikkansa ja Åländsk Demokratin Stephan Toivonen säilytti paikkansa.

Maakuntapäiville valitaan 30 edustajaa neljän vuoden välein. Se nimittää maakuntahallituksen ja säätää lakeja.

Kuntauudistus kampitti

Ahvenanmaan vaaleja Svenska Ylelle kommentoinut valtiotieteilijä Siv Sandberg arvioi nykyisen maakuntahallituksen ajaman kuntauudistuksen koituneen valtaapitäneiden kohtaloksi. Ahvenanmaalla on 16 kuntaa, joista osa on hyvin pieniä.

Uudessa kuntamallissa saarimaakuntaan olisi tullut vain neljä kuntaa. Kuntauudistukselle on Siv Sandbergin mukaan tarvetta, mutta se herätti voimakasta vastustusta ja Keskusta hyödynsi sitä.

Ahvenanmaalla on asukkaita nyt hieman alle 30 000. Pikkukunnissa väkeä on varsin vähän. Esimerkiksi Sottungan saaristokunnassa on alle sata asukasta.

Maakuntahallituksen johtoon noussee Keskustan puheenjohtaja Veronica Thörnroos, joka oli myös vaalien äänikuningatar 590 äänellä.

Tulevaan maakuntahallitukseen tarvitaan vielä kolmas puolue vaalit voittaneiden Keskustan ja Sitoutumattoman kokoomuksen rinnalle, jotta hallituksella olisi enemmistö maakuntapäivillä.

Siv Sandbergin mukaan etukäteen arvioitiin, että tulossa olisi perinteinen porvarihallitus, jonka muodostaisivat Keskusta, Liberaalit ja Maltilliset.

Vaalien ääntenkasku oli varsin hidasta ja suunniteltu sähköinen äänestys internetissä peruttiin viime hetkillä ennen aloitusta, koska sen turvallisuudesta ei oltu varmoja.

Maakuntavaalien äänestysprosentti oli 69.1 ja ääniä annettiin kaikkiaan 14 194.

KORJAUS klo 13:57 Stephan Toivosen puolue on Åländsk Demokrati.

Lue myös:

Centern klar vinnare på Åland - Siv Sandberg: "Det har varit en stark motsättning mellan regering och opposition som bara har accelererat"

Maakuntavaalien tulos

Ahvenanmaalla valmistaudutaan vaaleihin – kuntien määrästä kiistaa, sähköisestä äänestyksestä luovuttiin viime hetkellä

Stora Enso suunnittelee vähentävänsä enimmillään 135 henkilöä Paper-divisioonasta.

Suunnitellut vähennykset vaikuttaisivat ensisijaisesti kaupallisiin toimintoihin sekä tukitoimintoihin, muun muassa asiakaspalvelukeskuksen työntekijöihin.

Keskuksen työntekijät vastaavat esimerkiksi Venäjän ja Pohjoismaiden paperitilauksista ja toimitusketjuista ainoina Suomessa. Luottamusmies Ari Kuisminin mukaan vähennyssuunnitelmat koskevat Oulun tehtaalla 26 ihmistä.

Yhtiön mukaan vähennyssuunnitelmat liittyvät organisaatiomuutoksiin, jotka puolestaan johtuvat Oulun tehtaan muuntamisesta kraflaineria eli pakkausmateriaalia tuottavaksi tehtaaksi. Nyt vähennyssuunnitelmien piirissä olevien työtekijöiden työt jatkuvat Paper-divisioonan viestintäjohtaja Liisa Nyyssösen mukaan ensi vuoden loppuun saakka.

Stora Enso vähensi rajusti väkeään Oulun tehtaalta toukokuussa.

Korjaus 21.10. kello 13.20: Muokattu otsikosta ja tekstistä pois virheellinen tieto, jonka mukaan vähennykset koskisivat yksinomaan Oulun tehdasta.

Lue lisää: Stora Enson yt-pommi on Oululle pahin isku sitten Nokian – potkut saaville voisi löytyä uusi työ, mutta ei ehkä 58 000 euron vuosipalkalla

Analyysi: Suomen suurimman paperitehtaan jättimuutos ja yt-neuvottelut kertovat kaiken metsäteollisuuden nykymenosta

Tampereen pormestari Lauri Lyly esittää, että kaupungin ensi vuoden kunnallisveroprosentti nostetaan 20,50:een.

Aiemmin veroprosentti on ollut 19,75. Korotus tarkoittaa noin 2 500 kuukausituloilla kahdenkymmenen euron korotusta kuukaudessa.

Lylyn esityksen päätavoite on saada kaupungin talous tasapainoon. Tampereen kaupungin talous on tänä vuonna tulosennusteen mukaan yli 45 miljoonaa alijäämäinen.

Palveluita tarvitaan Lylyn mukaan enemmän. Kaupunki kasvaa koko ajan. Vuoden 2020 lopussa tamperelaisia on jo 242 000. Vuodesta 2010 kasvua on ollut 22 000 asukasta.

Väestö kasvaa 25–44 -vuotiaissa, mutta erityisesti yli 75-vuotiaissa. Yhä useampi perhe haluaa myös lapsilleen päivähoitopaikan.

– Haasteena on työllisyys. Nuorisotyöttömyys kasvaa ja työttömyyden väheneminen on pysähtynyt. Yritysten määrä kasvaa kuitenkin koko ajan. Työllisyysaste on alle 70 prosenttia, mikä vaikuttaa verotuloihin, listaa Lyly talouteen vaikuttavia tekijöitä.

Palveluja myös lisätään

Aiempi tasapainottamisohjelma on toteutumassa Lylyn mukaan hyvin, sillä sen vaikutus on ollut noin 60 miljoonaa euroa. Tämä ei kuitenkaan riitä.

– Veroprosentin nostaminen tekee noin 30 miljoonaa euroa vuodessa, Lyly sanoo.

Menojen kasvu pitää jäädä Lylyn mukaan alle kolmen prosenttiin. Pohdinnassa ovat mm. tuottavuus, johtaminen ja henkilöstö, palvelujen laajuus ja taso, ennakointi ja varhainen tuki. Erikoissairaanhoidon kulut on saatava Lylyn mukaan myös kuriin.

– Ryhmäkokoja ei kasvateta eikä subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta tingitä. Ne kaupungit pärjäävät, jotka panostavat lapsiin, Lyly sanoo.

Sisäilmaonegelmaisten päiväkotien ja koulujen korjaaminen sekä uusien rakentaminen jatkuu ensi vuonna.

Jokaiselle lapselle taataan myös harrastusmahdollisuus. Investointipuolella ovat esimerkiksi Sorsapuiston tekojäärata ja Tammelan stadion.

Työntekijöitä lisätään mm. tehostettuun palveluasumiseen ja kotihoitoon.

Ensi vuonna valtuusto päättää ratikan kakkosvaiheesta

Marraskuussa valtuusto päättää rakennetaanko ratikalle jatkopala linja-autoaseman suuntaan. Lyly puoltaa rakentamista.

Ensi vuonna Valtuusto taas päättää ratikan kakkosvaiheen rakentamisesta länteen Lielahden suuntaan.

Liikenteeseen vaikuttaa sekin, että katuvalot uusitaan. Kaupunkipyöräjärjestelmä tulee myös käyttöön vuonna 2020.

Joukkoliikenteen käyttö kasvaa, jonka takia tarjontaa lisätään Lylyn ehdotuksessa.

Bussilippujen hintaa nostetaan ensi vuonna neljällä prosentilla. Mobiililipun hintaa kuitenkin lasketaan kymmenen prosenttia, jotta sitä käytettäisiin enemmän.

Kunnallisveroprosentin nostaminen jakaa valtuutettujen mielipiteet

Ylen kyselyn mukaan eri valtuustoryhmillä on asiasta erilaisia näkemyksiä ja lopullinen päätös veroprosentin korotuksesta saadaan marraskuussa, kun valtuusto hyväksyy talousarvioehdotuksen.

Lyly uskoo, että poliittinen keskustelu alkaa nyt. Jo muutaman tunnin päästä on seuraava valtuuston kokous.

– On arvovalinta, ettei kaikkia säästötoimenpiteitä otettu käyttöön, Lyly sanoo.

Useissa suurissa kaupungeissa veroprosentti on Tamperetta pienempi, kuten Helsingissä (18,00), Espoossa (18,00), Vantaalla (19,00) ja myös Turussa (19,50).

– En usko, että veroprosentin nostolla olisi suurta merkitystä Tampereen vetovoimalle, Lyly sanoo.

Muuhun maahan Tamperetta voi verrata esimerkiksi veronmaksajien nettisivujen karttasovelluksella(siirryt toiseen palveluun).

Voit lukea koko pormestarin ehdotuksen Tampereen kaupungin sivuilta (pdf).

Keskustelu aiheesta on avoinna klo 20 asti.

Lue lisää:

Yle selvitti: Mahdollinen veronkorotus uhkaa poliittista sopua Tampereella – ”Toivon, että pormestarikoalitio ei hajoa”

Tampere korottaa Nyssen lipunhintoja, vaikka haluaa hiilineutraaliksi – tuleva apulaispormestari: ”Onhan se hankala asia”

Toista kesää Vaasassa Eteläisen kaupunginselän natura-alueella laiduntaneet lehmät ovat olleet toistuvasti karkuteillä. Ne ovat aiheuttaneet vaaraa liikenteessä sekä vahinkoa muun muassa ruotsinkielisen ammatti-instituutin (Yrkesakademin i Österbotten) viljapelloilla.

Nautojen omistajalla on sopimus maisemanhoidollisesta laiduntamisesta Metsähallituksen kanssa. Metsähallituksessa toivottiin, että ensimmäisen laiduntamiskesän ongelmista olisi otettu opiksi, mutta niin ei ole käynyt. Ongelmat ovat jatkuneet toisenakin kesänä.

– Lehmät ovat tehneet hyvää työtä maisemanhoitajina, mutta eihän tämä ole kaiken kaikkiaan mennyt niin kuin odotettiin, sanoo suojelubiologi Carina Järvinen Metsähallituksesta.

Järvisen mukaan talven aikana täytyy pohtia, onko ruovikkorannalla edellytyksiä jatkaa laiduntamista. Järvisen mukaan pitäisi olla täysin mahdollista tehdä aidat, joiden sisällä naudatkin pysyvät. Ainakin muualla siinä on onnistuttu.

– Harmittaa luonnon puolesta, toteaa Järvinen. Laiduntamisen tarkoitus on edistää alueen luonnon monimuotoisuutta.

"Kaikki kukat menivät"

Ongelmat maisemanhoitolehmien kanssa alkoivat jo kesällä 2018. Eläimet eivät pitkään viihtyneet aitauksessaan vaan lähtivät etsimään ruokaa muualta.

Syötävää löytyi muun muassa läheiseltä huvila-alueelta.

– Kaikki kukat menivät ja nurmikolta keräsin kottikärryllisen lantaa, muistelee lehmien vierailua omalla tontillaan Tuija Peltoniemi.

Peltoniemi kertoo, että naapurustossa lehmille maistuivat myös esimerkiksi omenapuut.

Tänä kesänä laiduntamista jatkettiin siinä toivossa, että eläimet pysyvät aitojen sisällä. Toisin kävi. Lehmät ovat jatkaneet karkailuaan ja kookkaina eläiminä aiheuttaneet huolta ja pelkoa ympäristössä.

Natura-alueella liikkuu paljon ulkoilijoita, joista monet ovat tehneet tuttavuutta lehmien kanssa. Niiden retkistä on raportoitu pitkin kesää sosiaalisessa mediassa. Ruokaa etsiviä eläimiä on bongattu teillä, pihoilla ja jopa moottoritien vieressä ABC:n kiertoliittymässä.

Paitsi liikenteelle lehmät ovat aiheuttaneet vaaraa myös ratsastajille, joiden maastoreiteille lehmät ovat osuneet.

Havaintoja lehmistä on tehty useita vielä laidunkauden jälkeen viime viikolla.

"Kyllä tämä nyt oli tässä"

Eteläisen kaupunginselän alueella laiduntava karja on Aberdeen Angus -rotua. Täysikasvuinen Angus-lehmä painaa 650-700 kiloa.

Lehmien omistaja Kristian Wester Mustasaaresta kertoo, että maastoon jäi kolme vasikkaa. Villiintyneiden vasikoiden kiinni ottaminen on osoittautunut Westerin mukaan mahdottomaksi tehtäväksi. Siksi vasikoista kaksi lopetettiin viime perjantaina.

Kateissa on vielä yksi vasikka, jota odottaa sama kohtalo.

– Kyllä tämä nyt oli tässä, sanoo Wester.

Westerin mukaan ongelmat aiheutuvat siitä, että vasikat eivät kunnioita sähkölankoja vaan katkovat niitä jatkuvasti ja lähtevät seikkailemaan. Emolehmät seuraavat sitten perässä.

Wester ei aio jatkaa lehmiensä pitämistä natura-alueella. Toiminta on johtanut riitoihin, eläinsuojelutoimenpiteisiin ja ainakin yhteen rikosilmoitukseen.

Eläinsuojeluilmoitus

Vaasanseudun eläinsuojeluyhdistys on tehnyt maisemanhoitolehmistä eläinsuojeluilmoituksen. Yhdistys on huolissaan erityisesti siitä, että osa eläimistä jätettiin heitteille laidunkauden jälkeen.

– Vapaana kulkeminen karkuteillä ja pakkasöiset metsät eivät ole eläinsuojelulain- ja asetusten mukaista naudanpitoa, huomautetaan eläinsuojeluilmoituksessa.

Eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Maija Raatikainen kertoo, että yhteydenottoja heitteillä olevista eläimistä on tullut jatkuvasti.

Vapaana liikkuvista lehmistä on tehty myös rikosilmoitus. Sen tutkinta on kesken, kerrotaan Pohjanmaan poliisilaitokselta.

Ainakin kolme kroonista väsymysoireyhtymää eli ME/CFS:ää sairastavaa nuorta on lähiaikoina otettu kiireellisesti sijoitukseen. Lisäksi yhden sairastuneen kohdalla sijoitusta pois kotoa pohditaan. Tampereella järjestetään mielenilmaus maanantaina asian takia.

Asiasta kertoo potilasyhdistys Suomen lääketieteellinen ME/CFS-yhdistys ry.

Tuorein tapaus on Pirkanmaalta, missä 15-vuotiaasta Sannista tehtiin perjantaina kiireellinen sijoituspäätös. Äiti Satu kertoo, että lastensuojelupäätös pakotti perjantaina illalla tyttären Tampereen yliopistolliseen sairaalaan viikonlopun yli tutkimus- ja osastoseurantaan. Äidin mukaan tyttären vointi on huonontunut sairaalassa.

Perheelle on kerrottu, että tytär siirretään maanantaina sairaalasta lastenkotiin.

Yle käyttää äidistä ja tyttärestä etunimiä heidän suojelemisekseen.

– Olemme kuulleet päätöksen vain suullisesti. Syy on lapsen terveyden vaarantaminen kokeellisilla hoidoilla. Lastensuojeluilmoitus minun pitää kuulemma pyytää itse kirjaamosta kaupungilta, Satu sanoo.

Suomessa ei ole kansallista suositusta hoitoon

Äidin mukaan syynä lastensuojeluilmoitukseen ovat perheen yksityiseltä hakemat hoidot kroonista väsymysoireyhtymää eli ME/CFS:ää varten.

Toisin kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa, Suomessa ei ole kansallista suositusta tämän taudin hoidosta ja sen järjestelyistä.

Sairauden oirekuvaa hallitsee Duodecimin mukaan useimmiten äkillisesti alkanut ja pitkäkestoinen huonovointisuus ja uupumus, joka pahenee vähäisessäkin fyysisessä tai henkisessä ponnistelussa eikä lievity levolla. Sairauden syntymekanismi on edelleen tuntematon.

Sanni on saanut äidin mukaan apua esimerkiksi hengitettävästä hapesta, keittosuolanesteytyksestä ja pieniannoksisesta naltreksoni ldn-lääkkeestä, jolle on äidin mukaan sairaalan hyväksyntä. Tytär saa lääkettä sairaalassa, mutta äidin mukaan muuta apua ei.

– Lisähappeakaan ei saa antaa, vaikka sängyn vieressä on laite, josta sitä saisi. Olemme pyytäneet edes sitä monta kertaa, mutta siitä on lääkärin kielto, Satu sanoo.

Tampereen yliopistollinen sairaala ei kerro yksittäistapauksesta. Lastentautien ylilääkäri Marja-Leena Lähdeaho sanoo yleisellä tasolla, että lastensuojeluilmoitus on velvollisuus tehdä, jos herää huoli lapsen asioista.

Mielenilmaus Tampereella

Vertaistukiryhmä järjesti maanantaina kahdelta iltapäivällä mielenilmauksen Tampereen yliopistollisen sairaalan edessä tapauksen vuoksi.

Mielenilmausta järjesti Elina Vuorenmaa, jonka kaksi lapsista sairastaa samaa sairautta. Hänen mielestään on käsittämätöntä, että julkinen sairaanhoito ei tarjoa apua ja kun perheet hakevat sitä yksityiseltä, lastensuojelu voi puuttua asiaan.

Vertaistukiryhmässä tehdyn kyselyn mukaan perheistä tehdyt lastensuojeluilmoitukset ovat varsin tavallisia.

– Tilanne perheiden ja yliopistosairaaloiden välillä on jatkunut ristiriitaisena jo vuosia. Ja nyt se on entisestään vain kärjistynyt. Nämä potilaat eivät saa mitään auttavaa tai parantavaa hoitoa julkisella. Vakavasti sairaiden on vaikea hakea apua mistään muualtakaan esimerkiksi taloudellisten syiden vuoksi.

Sannin tapauksessa nuorelle on annettu esimerkiksi hengitettävää happea ja keittosuolaliuosta.

– Kuka tahansa heikossa kunnossa oleva saa keittosuolaliuosta, Vuorenmaa kyseenalaistaa.

Lääke ldn on kokeellista hoitoa, mutta sitä on käytetty myös Suomessa. Vuorenmaan mukaan nuorten aseman tekee huonoksi se, että aikuispotilaita saatetaan hoitaa julkisella puolella samoilla keinoilla, mistä nuorille on tullut lastensuojeluilmoituksia.

– Tilanne pelottaa kyllä, jos mitään hoitoa ei ole tarjolla julkisessa terveydenhuollossa ja sitä täytyy hakea muualta. Jos hakee, sitten rangaistaan lasta. Tämä sotii järkeäni vastaan.

Elina Vuorenmaa on käyttänyt toisen lapsensa hoitoihin noin 60 000 euroa. Hänen lapsensa on saanut apua kokeellisista hoidoista. Parhaillaan apua haetaan nuoremmalle lapselle ulkomailta.

Ei ensimmäinen tapaus

Potilasyhdistys Suomen lääketieteellinen ME/CFS-yhdistys ry kertoo, ettei Sannin tapaus ole ensimmäinen. Toiminnanjohtaja Samuli Tanin mukaan tiedossa on ainakin kolme tapausta alkukesän jälkeen.

Iltalehti kertoi viikonloppuna Petteristä, joka sijoitettiin vastoin äitinsä tahtoa. 15-vuotias ME/CFS:ää sairastava nuori sijoitettiin muun muassa sen takia, että useista tutkimuksista huolimatta kaikkeen oireiluun ei ole löytynyt selkeää syytä. Perhe oli jättänyt Iltalehden mukaan tutkimusjakson kesken lapsen väsymyksen takia.

Samuli Tanin mukaan ristiriita johtuu siitä, että ME/CFS tulkitaan toiminnalliseksi häiriöksi, jota voidaan hoitaa esimerkiksi psykoterapialla. Psykoterapia voi viedä Tanin mukaan voimia nuorelta, joka on ennestään jo hyvin uupunut.

Kun nuori kokee, ettei siitä ole hyötyä ja perhe haluaa keskeyttää hoidon, tämä tulkitaan Tanin mukaan lapsen hyvinvoinnin estämiseksi.

Avun saaminen vaihtelee

Koska sairauden hoito ei ole Suomessa vakiintunut, avun saaminen vaihtelee hyvin paljon.

– Toiset lääkärit pystyvät asiallisesti kuuntelemaan ja hoitamaan, toisille pelkkä sana ME/CFS johtaa ongelmiin. Mitä sairaampi olet, sitä huonommaksi kohtelu tuntuu muuttuvan. Osa vuodepotilaista ei saa edes diagnoosia tai jätetään oireet hoitamatta, Samuli Tani sanoo.

Sairauteen ei ole olemassa hyväksyttyjä hoitoja eikä yhtenäistä kansainvälistä linjaa hoitamiseen. Tani ihmettelee, miksi Suomessa ei anneta tehdä hoitokokeiluja.

– Jos sairauteen ei ole hyväksyttyä hoitoa, miksi lääkäri ei voisi antaa kokeellista hoitoa? Suomessa on mahdoton kokeilla uusia hoitoja, kun siitä saa heti leiman tai lääkärinoikeuksia jopa rajoitetaan, vaikka potilaat saavat hoidoista apua.

Infektiolääkäri: Tautiin ei mitään tieteellisesti todistettua lääkehoitoa

Infektiolääkäri Jukka Lumio kertoo kuulleensa tapauksesta, mutta ei tiedä ratkaisun taustoista.

– Ilman tarkempia tietoja asiaan ei voi ottaa kantaa.

Lumion mukaan happihoidoista ja suolaliuoksesta on tieteellisiä raportteja, mutta niiden raporttien mukaan hoidon tehosta ei ole todisteita.

Happipitoisuuden ja suolaliuosannosten pitää olla turvallisia, ettei hapesta tule ongelmia keuhkoille ja keittoliuoksesta verenkierrolle, infektiolääkäri sanoo.

Lumion mukaan ME/CFS tunnetaan lääketieteellisesti jo varsin hyvin. Esimerkiksi tiedetään, että se on vaikea pitkäaikainen fyysinen sairaus. Sairauden tekee ainutlaatuiseksi se, että fyysinen tai psyykkinen ponnistelu esimerkiksi kuntoutumistarkoituksissa aiheuttaa usein päiviä kestävän oireiden pahenemisen. Tämän takia hyvää tahtova ponnistelu voi olla Lumion mukaan joskus potilaalle haitaksi.

Toinen ongelma on infektiolääkärin mukaan se, että tautiin ei ole mitään tieteellisesti tehoavaksi todistettua lääkehoitoa.

– Lääkkeellistä hoitoa joudutaan kokeilemaan sillä periaatteella, että mahdollinen hyöty olisi odotettuja haittoja suurempi. Tästä rajanvedosta on Suomessakin ollut näkemyseroja potilaiden, heidän omaistensa ja lääkärikunnan välillä.

Tieteellisellä Lääkäriseura Duodecimilla on parhaillaan parikymmenhenkinen asiantuntijaryhmä miettimässä tämän taudin hoidon järjestelyitä Suomessa.

– Tämä niin sanottu hyvä käytäntö -ohjeistus on tarkoitus saada valmiiksi ensi vuoden loppuun mennessä. Siinä on keskusteltu myös sairastuneiden oikeuksista, ja siitä varmaan tulee suositukseenkin, Lumio kertoo.

"Tämä on ihan kauhea järkytys"

Sanni on ollut sairaalassa viikonlopun tarkoissa testeissä, mutta haittavaikutuksia hoidoista ei ole äidin mukaan löytynyt. Sairaalassa lapsen vointi on äidin mukaan huonontunut.

– Sanni sanoi toistuvasti, että haluaa kotiin. Huonovointisuus, aivosumun paheneminen, oksettava olo, ajoittain päänsärkyä, käsien tärinää nivelkipuja. Muistin heikkeneminen entisestään, hän luettelee.

Sanni on saanut julkiselta diagnoosin vuonna 2017. Hän ei ole pystynyt käymään koulua vuosiin.

– Tämä on ihan kauhea järkytys. Olen yrittäjä, mutta en perjantaiaamun lastensuojelusoiton jälkeen ole voinut tehdä töitä.

Lue lisää:

Linda Sorrius elää uupumuksen ja pahoinvoinnin vallassa – Hän kärsii väsymysoireyhtymästä, jota lääkäreiden on vaikea tunnistaa

Viron poliisi ei ole toistaiseksi käynnistänyt tutkintaa Silja Europa -laivalta menehtyneinä löydettyjen kahden nuoren suomalaisen kuolemasta. Viron poliisi katsoo, että 25-vuotiaan naisen ja 21-vuotiaan miehen kuolemat eivät olleet epäilyttäviä.

– Tällä erää ei ole käynnissä tapausten poliisitutkintaa, koska emme pidä näitä kuolemia epäilyttävinä, Viron poliisin edustaja Leana Loide ilmoitti STT:lle sähköpostitse.

Loiden mukaan kummankin vainajan tarkka kuolinsyy selvitetään ruumiinavauksessa. Loide toteaa, että kummankaan vainajan ruumiista ei löydetty ulkoisen väkivallan merkkejä.

Viron poliisi ei ainakaan toistaiseksi usko, että kuolemat liittyisivät toisiinsa.

"Kuolemat laivoilla harvinaisia"

Silja Europan omistaa varustamo Tallink Silja. Varustamon viestintäjohtaja Marika Nöjd kertoi STT:lle maanantaina sähköpostitse, että myös yhtiön käsitys on edelleen se, että varhain sunnuntaina laivalta löydettyjen vainajien kuolemat olivat kaksi erillistä tapausta.

Nöjdin mukaan Tallink Silja selvittää omalta osaltaan, mitä ja miten kaksikolle oli laivalla tapahtunut.

– Käymme näitä tapauksia läpi ja sitä, onko jotain, missä voidaan meidän puolelta parantaa tai muuttaa toimintaa. Mutta ne käydään meillä sisäisesti, keskustellaan nyt tulevina viikkoina.

Silja Europan liikennöintiin viikonlopun tragedia ei Nöjdin mukaan vaikuta.

Tallink Siljan viestintäjohtaja lisää, että kuolemantapaukset laivalla ovat harvinaisia.

– Yleensä on kyse iäkkäämmästä matkustajasta, joka menehtyy sairauskohtaukseen. Yleensä näissä tapauksissa matkustaja on jo kotona ollessaan tuntenut huonoa oloa ja saanut sitten sairauskohtauksen. Näitä sattuu joitakin vuodessa. Meillä on lähes kymmenen miljoonaa matkustajaa vuosittain, niin ovathan nämä siinä suhteessa harvinaisia.

Aiheesta aiemmin:

Tallink Siljan risteilyalukselta löytyi kahden suomalaisen ruumiit

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on hyväksynyt sähkömarkkinoiden pelikenttää uudistavan kaupan.

Lahti Energia, Oulun Energia, Oulun Seudun Sähkö, Pori Energia ja Vantaan Energia sekä Oulun Sähkönmyynnin osakkaat Tornion Energia, Haukiputaan sähköosuuskunta, Raahen Energia, Rantakairan Sähkö ja Tenergia solmivat aiemmin tänä vuonna esisopimuksen muun muassa sähkönmyyntinsä yhdistämisestä. Kilpailu- ja kuluttajavirasto näytti kaupalle vihreää valoa viime viikolla.

Suuri sähkönmyyjä

Yhtiöiden mukaan perustettavalla konsernilla on yli 400 000 asiakasta ja siitä tulee alan toiseksi suurin toimija Suomessa. Sen tavoitteena on kasvaa Suomen suurimmaksi toimijaksi kasvattamalla omistuspohjaa ja hankkimalla uusia asiakkaita.

Yhteistyö koskee sähkön vähittäismyyntiä, aurinkosähköpalveluja, sähköisen liikenteen palveluja sekä asiakaspalvelua ja laskutusta. Uusien myynti- ja asiakaspalveluyhtiöiden on suunniteltu aloittavan toimintansa ensi huhtikuun alussa.

Yhtiöiden nykyisten asiakkaiden ei tarvitse tehdä uudistuksen takia mitään. Henkilöstö eli noin 110 ihmistä siirtyy uusiin yhtiöihin vanhoina työntekijöinä.

Suomalaista tangoa ovat vieneet eurooppalaiseen tietoisuuteen muun muassa Aki Kaurismäen elokuvat, FINtango-festivaali Saksassa ja monet suomalaiset esiintyjät kiertueillaan. Näin sanoo tietokirjailija Timo Kalevi Forss, joka on juuri kirjoittanut kirjan Tähdet meren yllä: suomalaisen tangon tarina.

– Ajattelin aikaisemmin, että suomalaisessa tangossa saksalaisia viehättävät melankolia ja tuska. Saksassa käytyäni oivalsin, että muunmaalaisiin tangossa voi vedota vahva luontosuhde. Tangossa puhutaan aina tuomesta, pihlajasta tai vesistöstä. Satumaa-tangossakin on luontovertauksia. Saksa ja Buenos Aires eivät näytä samanlaiselta kuin Suomen luonto, sanoo Forss.

Myös Uusikuu-yhtye kiertää Saksassa ja Sveitsissä suomalaista tangoa markkinoiden. Se on esiintynyt klassisen musiikin festivaaleilla, kansanmusiikkifestivaaleilla ja jazzklubeilla, kertoi yhtyeen solisti Laura Ryhänen Radio Suomen Päivä -ohjelmassa.

Uusikuu laulaa tangoa suomenkielellä. Miten tangon sanoma menee perille?

– Mukavin hetki esiintymisessä on se, kun ihmisillä on silmät kiinni ja he kuuntelevat. Jälkeenpäin he sanovat, etteivät ymmärrä yhtään, mistä lauloin. Siitä tulee kuitenkin hyvä mieli. Laulujen tarinat ovat kuitenkin iso osa esiintymistä ja niistä kerrotaan laulujen välillä.

Ryhänen haluaa viedä suomalaista tangoa kaikkien niiden tietoisuuteen, jotka eivät vielä tunne sitä. Parikymppisenä tango oli Ryhäselle vierasta, mutta elämänkokemuksen myötä hän alkoi löytää hyviä sanoituksia.

Hänen mukaansa Uusikuu ottaa esityksiin hyvin vähän kaikista tunnetuimpia suomalaisia kappaleita. Kappaleita valitessaan yhtyeen viulisti Mikko Kuisma kuunteli yli 1 000 kappaletta, joista tiedettiin, että ne oli käännetty suomeksi, tai ainakin toivottiin, että niistä olisi käännösversiot.

– Otettiin erityisesti sellaisia kappaleita, joista laulajana tykkään. Saksalaisista kappaleista mukaan tuli kappale Ei itketä lauantaina. Kun ollaan Saksassa, halutaan osoittaa kunnioitusta myös saksalaiselle musiikille.

Repertuaariin kuuluvat myös Unto Monosen tangot sekä Dallapen vanha tuotanto ja Georg Malmstenin kappaleet 1930 - 1960 -luvuilta.

– Monet Dallapen jäsenistä esiintyivät ulkomailla. Jos he nyt näkevät, he ovat varmaan tyytyväisiä, että heidän musiikkiaan esitetään yhä. Niiden kappaleiden voima kantaa sata vuotta jälkeenpäin missä tahansa. Mitä muuta lauluntekijä voisi toivoa omalle työlleen, sanoo Laura Ryhänen.

Suomalaista tangoa on vienyt ulkomaille myös Sväng-yhtye, joka kiertänyt Saksassa. Heillä on ollut mukana myös tanssipari, joka on pitänyt opetustuokioita suomalaisen tangon askeliin.

– Suomalaisen tangon tanssiminen koetaan helpoksi. Se on sellainen joka miehen laji, sanoo Timo Kalevi Forss.

Lisää tangosta:

Suomalainen tangon taika

Kahden kymenlaaksolaisen kauppapuutarhan toimitusjohtaja on tuomittu sakkoihin terveysrikoksesta. Kymenlaakson käräjäoikeus antoi tuomion maanantaina.

Kymenlaakson käräjäoikeus tuomitsi miehen, koska puutarhoilla käytettiin tahallisesti Suomessa kiellettyä kasvinsuojeluainetta.

Kauppoihin päätyi kaksi vuotta sitten esimerkiksi salaattia, jossa oli liian paljon jäämiä imidaklopridi-torjunta-aineesta. Noin 1 440 kappaleen salaattierä oli käsitelty Admire-kasvinsuojeluaineella, jota Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes ei ole hyväksynyt käytettäväksi Suomessa.

Salaattikerät sisälsivät 6,9 mg/kg imidaklopridia, kun suurin sallittu enimmäismäärä olisi ollut 2 mg/kg.

Tuotannossa on lisäksi käytetty nitraattia sisältävää kasvinsuojeluainetta.

Erä rucolaa on sisältänyt 8 600 mg/kg nitraattia, vaikka nitraatin sallittu enimmäismäärä olisi ollut 6 000 mg/kg. Rucola-erän suuruus on ollut noin 228 ruukkua, ja ne toimitettiin kauppoihin kuluttajille myytäviksi.

Käräjäoikeus ei uskonut vahinkoa

Tuomittu kiisti syytteen tahallisuuden käräjäoikeudessa. Hänen mukaansa kysymys oli vahingosta ja puutarhalla sattui ruiskutusvirhe.

Käräjäoikeus katsoi kuitenkin todistajanlausunnon ja kirjallisten todisteiden perusteella, että toimitusjohtaja menetteli tahallisesti ruiskuttaessaan salaatteihin kiellettyä kasvinsuojeluainetta.

Käräjäoikeuden mukaan terveyshaittojen aiheutuminen ihmisille olisi edellyttänyt tavallista runsaampaa salaatinsyöntiä, mutta terveysriskiä ei voitu sulkea kokonaan pois etenkään lasten osalta.

Jääsalaatin sisältämille imidaklopridijäämille altistuminen syömällä voi lyhytaikaisesti aiheuttaa ihmisille vakavia ja välittömiä hermostollisia haittavaikutuksia.

Rucola-erän sisältämän nitraatin saanti puolestaan voi aiheuttaa ihmisille nautittuna methemoglobinemiaa. Se on hemoglobiinin muoto, jonka kyky kuljettaa happea on huono. Se voi olla erityisesti pienille lapsille vaarallista. Ihmisille voi aiheutua myös ihonvärin sinertymistä.

Toimitusjohtajalle tuomittiin maksettavaksi viisikymmentä päiväsakkoa, mikä tarkoittaa 300 euroa. Lisäksi vastaajan on suoritettava valtiolle rikosuhrimaksu, 80 euroa.

Tuomio ei ole lainvoimainen.

Ammattikorkeakoulujen opetuksen resurssipula huolestuttaa tekniikan alan opettajia ja opiskelijoita. Esimerkiksi Lapin ammattikorkeakoulun perusrahoitus on vähentynyt viime vuosina miljoonan euron vuositahtia, mikä on saanut opettajat karsimaan lähiopetuksen määrää.

Kemiläinen Tero Keskikallio aloitti sähköinsinööriopinnot Lapin ammattikorkeakoulussa viime vuonna. Hän kertoo, että opetuksen ongelmat ovat puhuttaneet opiskelukavereita paljonkin viime aikoina.

– Kontaktituntien määrä on ollut keskimäärin 20 tuntia viikossa. Ei heillä ole aikaa eikä resursseja yhtään enempään, Keskikallio sanoo.

Ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen opetusalan henkilöstön asialla olevassa TOOL ry:ssä on laskettu, että viidessä vuodessa ammattikorkeakoulujen tekniikan yksiköissä opetukseen käytettävä raha on supistunut kolmanneksella.

– Kontaktituntien määrä on pudonnut merkittävästi rahoituksen supistuessa. Viisi vuotta sitten oppitunteja oli 26–27 opintopistettä kohti, nyt niitä on vain 20, sanoo yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jarno Varteva.

Opettaja huolissaan lähiopetuksen hiipumisesta

Lapin ammattikorkeakoulun rehtori Riitta Rissanen muistuttaa, että opettajat voivat suunnitella opetusjaksojensa sisällön opetussuunnitelman tavoitteita silmällä pitäen vapaasti. Mitään vähimmäisvaatimuksia kontaktiopetuksen määrälle ei ole.

– Opetuksen laatua ei voi mitata pelkästään kontaktiopetuksen määrällä. Nykyaikainen ammattikorkeakouluopetus on monimuotoista ja opiskelijoiden tarpeet vaihtelevat. Opettajat tekevät pedagogiset ratkaisunsa itse käytössä olevien resurssien rajoissa, Rissanen sanoo.

Pitkään Lapin ammattikorkeakoulun yliopettajana ja yliopisto-opettajana toiminut Timo Kauppi sanoo, että aikaisemmin jako kontaktituntien ja suunnittelun välillä oli selvä.

Yhtä oppituntia kohti oli yksi tunti suunnitteluun. Nyt suhde on opettajan päätettävissä, eli periaatteessa vaikka kaikki tunnit on käytettävissä kontaktiopetukseen.

– Mutta tässä ei pidä unohtaa sitä, että opintojaksoa ei voi toteuttaa ilman suunnittelua.

Kauppi on pitänyt tilastoa tunneista. Hän on huolestunut opetusresurssin hiipumisesta.

– Vuoden 2009–2012 tilanteeseen verrattuna kontaktituntien määrä on pienentynyt 34 prosenttia.

Myös ammattiopetuksessa on esitetty samoja huolenaiheita kontaktiopetuksen vähenemisestä. Lisää aiheesta myös näissä jutuissa:

Sähköasentajaksi opiskeleva Esko Laitinen tappaa aikaa kotona – Opetuksen vähyyteen pettynyt äiti: “En antaisi Eskon asentaa sähköjä kotiini”

Opettajilla synkkä näkemys ammatillisen koulutuksen uudistuksesta – “Vahvat voivatkin selvitä, heikot jäävät vaille tarvitsemaansa tukea”

Verkko-opetus joutunut syyttä huonoon valoon

Korkeakoulupolitiikan vastuualueen johtaja Birgitta Vuorinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä harmittelee sitä, että verkko-opetus on joutunut huonoon valoon.

– En näe verkko-opetusta ollenkaan huonona opetusmuotona, jos se on pedagogisesti hyvin suunniteltua ja toteutettua ja opiskelijat saavat riittävästi ohjausta, Vuorinen sanoo.

Korkeakoulut päättävät itsenäisesti, miten ne suuntaavat rahoituksen korkeakoulujen eri toiminnoille. Näin ollen ne päättävät myös opetukseen kohdennetun rahoituksen osuudesta.

Ammattikorkeakoulujen perusrahoitus määräytyy korkeakouluille niin sanottujen rahoitusmallin indikaattoreiden mukaisesti. Vuosina 2015–2018 ammattikorkeakoulujen perusrahoitus väheni vajaat 50 miljoonaa euroa eli noin kuusi prosenttia.

Lapin ammattikorkeakoulun rehtorin Riitta Rissasen mukaan rahoitusleikkaukset ovat koskeneet kaikkia ammattikorkeakouluja ja kaikkia opetusaloja.

– Koko kenttä on kärsinyt leikkauksista. Viimeisten kahdeksan vuoden aikana perusrahoitus on meillä vähentynyt noin kahdeksalla miljoonalla eurolla, eli voisi sanoa miljoona euroa vuodessa, Rissanen sanoo.

"Koko lailla heikko taso"

Kauppi on ollut jo pitkään turhautunut tilanteesta. Hänen mielestään verkko-opetus on hyvä opetusmuoto, mutta se ei sovi kaikkeen ja laadukkaan oppimisympäristön tekeminen vaatii runsaasti työtä.

– Kontaktiopetuksen määrä on laskenut koko ajan ja yhä näyttää laskevan. Mennään yhä enempi virtuaaliopetuksen suuntaan. Tällä tekniikan alalla insinööritaitojen oppiminen virtuaalisesti on mielestäni utopiaa, Kauppi moittii.

Kauppi haluaa alleviivata, että ongelmat eivät koske jotain tiettyä ammattikorkeakoulua, vaan kaikkia oppilaitoksia.

– Sanoisin, että taso on koko lailla heikko toisesta asteesta ihan tuonne ammattikorkeakouluihin ja aina yliopistoihinkin asti. Valitettavasti tämä koskee koko maata.

Timo Kauppi on pohtinut, mitä pitäisi tehdä. Hän on tullut siihen tulokseen, että pitäisi ottaa muutama askel taakse päin.

– Ei tarvitse kuin katsoa peruutuspeiliin. Takavuosina teollisuuteen valmistui hyvää porukkaa, niin toisen asteen oppilaitoksista, ammattikorkeakouluista kuin yliopistoistakin, Kauppi sanoo.

Opinnot vaativat omaa aktiivisuutta

Rehtori Riitta Rissanen muistuttaa kuitenkin, että laatumittareista tarkasteltuna opetus on Lapissa hyvällä tasolla.

– Meillä on laatujärjestelmä, joka on auditoitu pari kolme vuotta sitten hyvin arvosanoin. Seuraamme myös opiskelijapalautetta kurssikohtaisesti. Myös opiskelijoiden työllistyminen erityisesti omaan maakuntaan on hyvällä tasolla, Rissanen luettelee.

Tero Keskikallion mielestä nykyinen opintorakenne ammattikorkeakoulussa vaatii opiskelijalta omaa aktiivisuutta. Kaikille tämä ei sovi.

– Joillakin voi olla muutenkin haastetta oppimisen kanssa. Eniten huolettavat ammattiaineet. Olen joutunut miettimään tuleeko sähköturvallisuus tarpeeksi esille koulutuksessa, Keskikallio sanoo.

Keskikallio on huolissaan jopa koulutuksen ja suomalaisen insinööritaidon maineesta.

– Joko tässä aletaan horjuttamaan maailmankuulun suomalaisen insinöörityön pohjaa?

Riitta Rissanen tunnistaa ongelman: opiskelijoiden tuen tarve vaihtelee.

– Monilla valmiudet itsenäiseen opiskeluun eivät ole vielä aivan huippuluokkaa. Toisaalta on myös niitä, jotka nimenomaan kaipaavat itsenäistä otetta ja menevät kuin juna eteenpäin, Rissanen sanoo.

Käytännön taidot hukkaantuvat?

Osassa tekniikan alan työpaikoista ollaan huolissaan valmistuvien insinöörien käytännön taidoista. Nykyään AMK-insinööriopintoihin mennään yleensä suoraan lukiosta.

Tero Keskikallio on suorittanut ensin ammattikoulututkinnon. Hän on sitä mieltä, että se antoi hyvän pohjan opiskeluun.

– Minun mielestä paras pohja on kaksoistutkinto. Lukiosta tulee matikat ja kielet, mutta siinä on kuitenkin ammattikoulu käytynä, Keskikallio sanoo.

Pitkän linjan metallialan yrittäjä, Iin Konepaja Oy:n toimitusjohtaja Pentti Aula allekirjoittaa huolen käytännön taitojen harvinaistumisesta.

– Ennen kun päästiin pyrkimäänkään tekulle, niin meillä piti olla vähintään kahden vuoden työkokemus. Siitähän on ollut pelkkää hyötyä, Aula sanoo.

Keskikallio sanoo, että lukuvuosien väliset kesätyöt voisivat olla merkittäviä lisä ammatilliseen osaamiseen. Töiden pitäisi kuitenkin olla oikeita alan töitä.

– Kesätöiden pitäisi olla alan töitä, mutta ne voivat olla mitä tahansa. Pari kaveria kävi kysymässä töitä linjayhtiöistä. Heille sanottiin, että ensimmäisenä kesänä työ on yleensä linjanraivausta raivaussahalla, Keskikallio harmittelee.

Keskustele aiheesta klo 22 asti.

Lue myös:

Korkeakoulutettuja tarvitaan tulevaisuudessa lisää, lähihoitajistakin tulee kova pula – Mihin koulutusrahat pitäisi käyttää?

Ammattikorkeakoulut uudistivat pääsykokeensa – tänä syksynä sama koe avaa tien sairaanhoitajan tai insinöörin opintoihin

Korkeakoulut tyrmistyivät leikkauksista – Itä-Suomen yliopiston rehtori: "Pohja pois kilpailukykysopimukselta"

Käsivarren Lapissa alkoi terminen syksy 2. syyskuuta. Sitä ehti kestää kuitenkin ainoastaan pari viikkoa, ennen kuin syksy otti harppauksen termiseen talveen jo 15. syyskuuta.

– Tyypillisesti terminen syksy alkaa Lapissa elokuun puolivälissä ja terminen talvi puolestaan lokakuun puolessa välissä. Termistä syksyä kestää pari kuukautta, joten sikäli tämä syksy on ollut Lapissa poikkeuksellinen, sanoo Ylen meteorologi Anniina Valtonen.

Syksy ei ole ollut poikkeava kuitenkaan vain Lapissa. Meteorologi pitää erikoisena sitä, että Suomen eri kolkissa vietettiin samaan aikaan termistä kesää ja termistä talvea.

– Kahden päivän ajan eli 15.-17. syyskuuta etelä- ja länsirannikolla oli vielä käynnissä terminen kesä, kun käsivarressa oli jo siirrytty termisen talven puolelle, Valtonen toteaa.

Hänen mukaansa terminen syksy alkoi tänä vuonna etelässä hiukan tavallista aikaisemmin, useimmiten se saavutetaan vasta 22. syyskuuta jälkeen.

Termiset vuodenajat määritellään vuorokauden keskilämpötilojen perusteella. Suomessa termisistä vuodenajoista tavallisesti pisin on talvi ja lyhyin kevät.

Termisen syksyn katsotaan alkaneen, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi 10 asteen alapuolelle.

Terminen talvi puolestaan alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi 0 asteen alapuolelle.

Lue lisää

Mikä on elinaikasi lämpimin päivä kotiseudullasi? Anna syntymäaikasi ja koneemme kertoo sen sekä monta muuta sääknoppia

Pitkä kaislikko keinuu pienessä syystuulessa. Kuopiolainen Eeva Lehtonen kiertelee rantaviivaa mökkinsä läheisyydessä Tuusniemellä. Tarkoituksena on tutustua tarkemmin lähiympäristöön, sillä tämä kesä on ollut Lehtosen ensimmäinen mökillä.

Sitten kaislikon keskeltä näkyy muovipullo, joka pysäyttää Lehtosen matkanteon.

– Ajattelin, että kerään roskat pois rannalta, mutta pullon sisällä olikin käärö, Lehtonen kertoo.

Lehtonen ottaa muovipullon mukaansa ja jatkaa tutkimusmatkailuaan rantaviivaa pitkin. Hän ei ehdi kävellä kuin parikymmentä metriä eteenpäin, kun kaislikosta paljastuu toinenkin pullo, jonka sisällä on pala paperia.

– Mietin, etteivät nämä ehkä olekaan pullopostia, vaan joku muu merkinantojuttu tai jotain vastaavaa, Lehtonen sanoo.

Molemmat pullot ovat läpinäkyviä: toinen kirkas ja toinen vihreä. Sisällä olevat viestit ovat säilyneet kuivina ja ovat edelleen selkeästi luettavissa.

Ensimmäinen viesti on terveisiä kaikille Emmi T:ltä ja Anna K:lta. Lisäksi viestissä lankapuhelinnumero, johon kehotetaan soittamaan pullopostin löytyessä. Lehtonen ei kuitenkaan yritä soittaa numeroon.

Toinen viesti on avunhuuto Liisalta, Amandalta, Jussilta ja Pilviltä.

"Olemme haaksi rikoutunet löysimme pullon venestä kun kun vene on puoliksi ehjä tulkaa pelastamaam meidät Kerma saarelta kaikki muut on kuollut paitsi minä siskoni isosiskoni ja pikku velini olemme hyvin nälkäisia Tulkaa hakemaan meidät äkkiä"

Lehtonen päättää yrittää selvittää pullopostien lähettäjät.

– Kylmiä öitä tiedossa ja ties kuinka pitkään lapsiraukat ovat olleet siellä saarella ilman ketään.

Hän julkaisee Facebookissa päivityksen ja jakaa sen Puskaradio Kuopio -ryhmässä. Pian alkaa tapahtua.

Pulloposti lähti matkaan 90-luvun vaihteessa

Vantaalainen Anna Kemppi saa viestin sukulaiseltaan, joka on bongannut etsintäkuulutuksen pullopostin kirjoittajista Facebookista.

– Hän vielä soitti perään, ettei kukaan muu voi olla nämä Anna K. ja Emmi T. kuin me serkkuni kanssa, Kemppi kertoo.

Kemppi laittoi vielä samana iltana viestin serkulleen Emmi Taskiselle. Ollaanko me tosissaan lähetetty joskus pullopostia?

– Hämärä muistikuva oli kyllä ja siinä viestitellessä muistettiin molemmat, että joskus on taidettu pullopostia laittaa mökillä ollessa, Kemppi sanoo.

Sen sijaan tarkkaa vuosilukua tai edes kirjeen kirjoittajaa ei kumpikaan muista enää vuosikymmenten jälkeen.

– Käsialasta ei voi päätellä, että kumpi sen olisi kirjoittanut. Varmaan jossain 90-luvun vaihteessa se on kuitenkin laitettu matkaan, Kemppi kertoo.

Matkaa kertyi vain parisensataa metriä

Anna Kemppi vietti lapsena kesäisin monesti aikaa serkkunsa Emmi Taskisen perheen mökillä Tuusniemellä.

Pullopostin lähettäminen ei kuulunut heidän leikkeihinsä. Se, kuinka yhtenä päivänä kaksikko innostui kuitenkin kirjoittamaan pullopostia, jäänee mysteeriksi

– Mökillä on varmaan yritetty viihdyttää itseämme ja pullopostin laittaminen on tainnut olla hauska keksintö kehittää tekemistä. Sen tarkemmin ei ole muistikuvia siitä, millainen tilanne se on ollut, Kemppi muistelee.

Pullopostin löytänyt Eeva Lehtonen ja toinen pullopostin kirjoittajista Anna Kemppi ovat olleet yhteydessä toisiinsa puhelimitse.

Selvisi, ettei pulloposti päässyt reilun 25 vuoden matkallaan kuin noin parinsadan metrin päähän lähtöpaikasta.

– Tämä pulloposti on yksi ja ainokainen, mikä on lähtenyt meiltä matkaan. Oli hauskaa saada tällainen kontakti vuosien takaa. Ihan hyvä vastausprosentti siis, Kemppi sanoo.

Tuoreena mökkiläisenä Lehtonen pitää pullopostin löytymistä hauskana tapana tutustua mökkinaapureihin ja siellä edelleen vierailevaan Kemppiin.

– Tällä tahdilla ehditään Annan kanssa vaihtaa vielä kolmekin kirjettä hyvällä tuurilla, jos elämä kohtelee hyvin, Lehtonen naurahtaa.

Toinen pulloposteista on sen sijaan vielä selvittämättä. Toistaiseksi kukaan ei ole vielä ilmoittautunut toisen viestin lähettäjäksi. Kuinka mahtoi käydä Kerma-saaren Liisalle, Amandalle, Jussille ja Pilville?

Lue myös:

Tällainen oli naisen käsilaukun sisältö vuonna 1946 – tansseissa kadonnut laukku löytyi 72 vuotta katoamisensa jälkeen: ”Tämä on meille sukulaisille todellinen aarreaitta”

Pullopostin uskomaton matka – 20 vuotta läpi tuulen, jään ja tyrskyjen

Yhä useampi lapsi kasvaa perheessä ilman useita sisaruksia.

Suomalaisen naisen oletetaan tällä hetkellä synnyttävän keskimäärin 1,35 lasta. Silti Suomessa on viime vuoden tietojen mukaan kaikista EU-maista eniten perheitä, joissa on vähintään neljä lasta. Viime vuonna myös lapsettomien perheiden määrä kasvoi.

– Tähän asti joka toinen suomalainen on kasvanut perheessä, jossa on ollut monta sisarusta. Nyt se näyttäisi vähentyvän. Kolmelapsisten perheiden määrä vähenee, ja yksilapsisten määrä lisääntyy hieman, sanoo Väestöntutkimuslaitoksen johtaja Anna Rotkirch.

Tässä jutussa puhuvat kahden erilaisen perheen nuoret; Aale Puranen, jolla on kuusi sisarusta ja Iida Rasimus, joka on perheensä ainut lapsi. Miten he kokevat erikokoiset perheet, ja onko perhekoko vaikuttanut siihen, millaisia he ovat nyt?

Muhun panostetaan rahallisesti. Monet on kateellisia, että oon ainut lapsi, ja joskus luullaan, että olen lellitty. Musta on kuitenkin tullut pihi. En osta vaatteita, koska ne on kalliita. Iida Rasimus, 15, ainut lapsi

Ainut lapsi pärjää, mutta joukossa tuki kertaantuu

Perheeseen ensimmäiseksi syntyvällä lapselle on monia etuja, jotka korostuvat, jos esikoinen jää ainoaksi, sanoo Väestöntutkimuslaitoksen Anna Rotkirch.

Mä saan ääneni kuuluviin, ja varmaan saan asioitakin helpommin, koska mua kuunnellaan. Mä voin vaikuttaa perheen asioihin; mihin mennään syömään tai lomamatkalle. Mä olin tosi tottelevainen lapsi. Olisin varmasti erilainen, jos mulla olisi sisaruksia. Iida Rasimus

Ainut lapsi pärjää hyvin suurilta osin siksi, että hän saa vanhempien jakamattoman huomion ja ajan. Varsinkin Aasian maissa on tutkittu, että ainoat lapset menestyvät hyvin esimerkiksi koulutuksen ja tulokehityksen vertailussa, kertoo Rotkirch.

– Jos perheessä on kaksi lasta, se ei juurikaan muuta asiaa. Jos lapsia on kolme tai enemmän, resurssit jakautuvat.

Ainoan lapsen pärjäämiseen voi vaikuttaa myös se, että sisarusten välille syntyy erityisesti lapsuudessa paljon kilpailua. Aikuisuudessa taas kitkaa saattaa aiheuttaa esimerkiksi perinnönjako, sanoo Rotkirch.

Sisarukset koetaan kuitenkin monilapsisissa perheissä tärkeiksi, ja ne tuovat voimavaroja.

Mulla on viisi siskoa. Musta tuntuu, että sillä on ollut vaikutusta siihen, että nyt suurin osa mun kavereista on tyttöjä. Mä uskon, että isossa perheessä voi saada tasaisesti huomiota. Aale Puranen, 6 sisarusta

– On näyttöä, että sisarukset lisäävät sosiaalisia taitoja ja esimerkiksi kielellisessä kehityksessä isommista sisaruksista voi olla hyötyä – he ovat aikaa ja huomiota antava lisätaho.

Aikuisiällä sisaruksista saattaa tulla yhä tärkeämpiä. Silloin pahin kilpailu on takana, ja sisaruksilta saa tukea elämän suuriinkin kriiseihin, sanoo Rotkirch.

– Avioero, työttömyys tai vakava sairaus saattavat olla tilanteita, jossa tarvitsee paljon tukea. Hyvin usein sitä saa vanhemmilta tai sisaruksilta. Ainokaisilla ystävät nousevat usein siihen tilalle.

On ollut hyödyllistä, että on joutunut kaikesta keskustelemaan perheessä ja perustelemaankin asioita. En jaksa riidellä enää nykyään, vaan välttelen niitä tilanteita. Tiedän kyllä, miten toisen saa suuttumaan. Aale Puranen

Kun sisaruksia on vähemmän, palveluita tarvitaan enemmän

Vuodesta 2010 lähtien niin sanottu hedelmällisyysluku on laskenut aina tämän vuoden lukuihin saakka. Syntyvyyden laskuun on etsitty ja spekuloitu syitä. Niistä voit lukea lisää vaikka täältä.

Väestöntutkimuslaitoksesta arvioidaan, että tarvitsemme tulevaisuudessa yhä enemmän palveluita paikkaamaan yhteisöllisyyttä, joka ennen on saatu sukulaisten kautta.

– Ystävien merkitys on suuri nuoremmalla iällä, sen jälkeen vahvistuu sukulaisten merkitys. Me tarvitsemme paljon palveluita, jotka kompensoivat sitä, että ihmisillä on vähemmän lapsia, sisaruksia ja serkkuja, sanoo Väestöntutkimuslaitoksen Rotkirch.

Isossa perheessä ei jää yksin – siinä on hyvät ja huonot puolensa. Mä en saa tehtyä läksyjä kotona, kun ei ole hiljaista. Oon joutunut jakamaan huoneen toisen kanssa ja tekemään kompromisseja esimerkiksi nukkumaanmenoajoista. Aale Puranen, 18.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Liisa Partio toivoo syntyvyyskeskusteluun malttia. Nuorten aikuisten kannalta keskustelu ei aina tunnu kovin kohtuulliselta, hän sanoo.

– Minä symppaan kauheasti nuoria. Heille tulevaisuus, esimerkiksi työ ja toimeentulo, näyttää paljon epävarmemmalta kuin nykyisille keski-ikäisille aikanaan.

Nuoret seuraavat keskustelua ja tietävät, millaisia haasteita tulevaisuudessa on vastassa. Syntyvyyden laskun taittaminen on vain yksi niistä murheista, joita nuoret joutuvat ratkaisemaan.

– On surullista, että osa nuorista on jo asennoitunut niin, että eläkettä ei ole tulossa.

Mä olen hyvin luova löytämään rahaa kaikialta, kun sitä ei ole saanut kovin paljon. On pitänyt keksiä bisneksiä, mistä saa rahaa. Mulla on ollut oma yritys, olen myynyt puun taimia ja legoja. Aale Puranen

Tulevaisuus huolettaa

Syntyvyyden pienenemisessä on muutama seikka, jotka vaikuttavat erityisesti lasten ja nuorten elämään, sanoo Liisa Partio Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.

– Jos on pieni ikäluokka, saattaa lapsi olla kylän ainoa lapsi tulevaisuudessa. Se ei välttämättä ole tuleville lapsille ja nuorille mukavaa, jos ei ole oman ikäisiä kavereita. Toisaalta harvat lapset voivat saada aikuisilta enemmän huomiota.

Varsinkin lapsena mulla on ollut yksinäinen olo. Oon aina ollut tosi paljon yksin kotona. Pienempänä äänet meidän talossa pelotti. Pari vuotta sitten sain Onni-kissan. Nyt jos kuuluu ääniä, voin ajatella, että Onni se siellä vaan liikkuu. Iida Rasimus

Tilastokeskuksen tuoreen ennusteen mukaan alle 15-vuotiaiden määrä laskee selvästi. Arvion mukaan alle 15-vuotiaita olisi vuonna 2040 olisi 688 000, mikä on 178 000 vähemmän kuin 2015 ennusteessa.

Partion mukaan on myös olemassa uhka siitä, ettei yhteiskunnassa käsitellä näiden pienten ikäluokkien – siis tämän hetkisten nuorten – asioita yhtä paljon kuin esimerkiksi työikäisten ja ikäihmisten asioita, sillä heitä on määrällisesti enemmän. Toisaalta saattaa olla myös niin, että pienen ikäluokan myötä nuorten asioihin kiinnitetään enemmän huomiota.

Pienempänä toivoin sisaruksia, lähinnä leikkikavereita. Nyt olen tyytyväinen, että oon ainut lapsi. Mä nautin yksinolosta. Oon aina ollut paljon mun vanhempien kanssa, päässyt mukaan juttuihin ja mulle on kerrottu paljon juttuja. Iida Rasimus

Syntyvyys on laskenut myös muualla Euroopassa ja Pohjoismaissa, mutta ei yhtä jyrkästi kuin meillä Suomessa.

Syitä on Partion mukaan paljon. Ensihätään lääkkeeksi nuorille pitäisi pystyä lupaamaan ainakin jonkinlainen varmuus tulevaisuudesta, hän sanoo.

– Tärkeintä olisi, että näille nuorille voitaisiin edes jollakin tavalla luvata yhteiskunnan puolesta, että ketään ei jätetä yksin selviämään. Siihen pitäisi minun mielestäni panostaa.

Meidän perheessä on luettu paljon. Isosiskot luki Harry Pottereita ja mulle tuli tyhmä olo, kun en tajunnut. Mullekin laitettiin 7-vuotiaana eka Harry Potter käteen ja lukasin ne kaikki. Se on vaikuttanut siihen, että mulla on tosi laaja sanavarasto. Aale Puranen

Jutussa haastateltu Iida Rasimus oli tet-jaksolla Ylellä Lahden toimituksessa.