Helsingin kaupunginhallitus päätti tänään esittää kaupungin käyttömenojen kasvattamista ensi vuonna 39,5 miljoonalla eurolla.
Suurimmat lisäpotit pormestari Jan Vapaavuoren (kok.) esittämään pohjaehdotukseen tulevat sosiaali- ja terveystoimelle sekä kasvatuksen ja opetuksen toimialoille.
Sosiaali- ja terveystoimi saa valtuustoryhmien tekemän kompromissiratkaisun myötä lisää rahaa noin 26 miljoonaa euroa verrattuna pormestarin tekemään pohjaehdotukseen. Nousupaineita kustannuksiin aiheutuu muun muassa siitä, että yli 75–vuotiaiden määrän lisääntyminen kasvattaa palvelujen tarvetta.
Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Kaisa Hernberg sanoo, että budjetin pohjaesitys olisi tarkoittanut käytännössä leikkuria.
– Olen tyytyväinen, että saatiin tämä lisärahoitus läpi. Tällä turvataan laadukkaat palvelut.
Hernberg pitää tärkeänä, että myös kävely- ja pyöräilyreittien talvikunnossapitoa saadaan nopeasti parannettua.
Lastensuojelun tarve odotettua suurempaa
Sosiaali- ja terveyspalveluissa myös lastensuojelun ja vammaispalvelujen tarve on kasvanut enemmän kuin on ennakoitu.
Muun muassa huostaanotot ovat lisääntyneet ja Apotin käyttöönotosta koituu kustannuksia.
Kasvatukseen ja koulutukseen ohjataan noin 8 miljoonaa euroa pormestarin pohjaehdotusta enemmän. Helsinki varautuu paitsi ikäihmisten myös koululaisten määrän kasvuun.
Myös Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Daniel Sazonov on tyytyväinen ryhmien välillä saavutettuun sopuun vuoden 2020 talousarvioista.
– Olen iloinen, että valtuustoryhmien välillä on pormestarin esityksen pohjalta saatu aikaan laajapohjainen sopu budjetista, Sazonov toteaa.
Hänen mukaansa ratkaisu mahdollistaa laadukkaiden palveluiden turvaamisen kaupungissa ja myös vastuullisella talouslinjalla pysymisen. Kokoomus pitää tärkeänä muun muassa koulujen peruskorjauksia sekä vanhus- että vammaispalveluiden laadukasta hoitoa.
Lisärahaa vapaaehtoisen vieraan kielen opetuksen aikaistamiseen
Lisävaroja suunnataan myös vapaaehtoisen vieraan kielen aloituksen varhentamiseen siten, että kielen opetus alkaisi jo 3. luokalla nykyisen 4. luokan sijaan.
Varhaiskasvatuksen sisaralennusta laajennetaan myös yksityisiin päiväkoteihin.
Kaupunkiympäristölle valtuustoryhmien kompromissiesitys toi 1, 5 miljoonan lisäpotin. Tarvetta on esimerkiksi keskeisimpien kantakaupungin kävelyreittien ja joukkoliikenteen solmukohtien, kuten metro- ja lähiliikenteen asemille johtavien reittien tehostettuun talvikunnossapitoon.
Kulttuurin- ja vapaa-ajan toimialalle ohjattiin 3,3 miljoonaa euroa muun muassa liikuntapaikkojen ylläpitoon, liikuntaseurojen avustusten korottamiseen ja nuorisotyön vahvistamiseen.
Myös SDP:n valtuusryhmän puheenjohtaja Evelina Heinäluoma sanoo, että pormestarin esitys olisi ollut leikkauslista. Heinäluoma pitää erityisen tärkeänä lisäpanostusta ikääntyneisiin, lastensuojeluun ja vammaispalveluihin.
– Tärkeää on myös, että kaupungin osien eritymiseen voidaan nyt puuttua väkemämmin. Tarvitaan lisäpanostuksia alueille, joilla on paljon työttömyyttä ja koulutustaso matala, Heinäluoma sanoo.
Valtuustoryhmät runnoivat läpi isot muutokset
Helsingin kaupungin investointirahoitusta kasvatetaan kaupunginhallituksen eityksellä ensi vuodelle 10 miljoonalla eurolla. Investointivaroja ohjataan uusiin puistoihin ja puistojen peruskorjauksiin. Puistoihin ja kävelyreiteille hankitaan ikäihmisten liikkumista tukevia penkkejä. Myös Johanneksen kentän tekojäärata toteutetaan.
Valtuustoryhmien talousarvioon runnoma lähes 40 miljoonan euron lisärahoitus on suurin muutos pohjaesitykseen muutamaan vuoteen.
Kaupunginhallituksen tänään maanantaina hyväksymä budjettiesitys menee vielä valtuuston käsittelyyn marraskuussa. Perussuomalaisten valtuustoryhmä jättäytyi pois kaupunginhallituksen esityksestä.
– Uutinen hätkähdytti. En olettanut, että tulos olisi noin raju.
Näin Espoon kaupungin henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski kommentoi tutkimusta, jossa suomalaisilla nimillä lähetetyt tekaistut työhakemukset poikivat työhaastattelukutsuja moninkertaisesti enemmän kuin ulkomaisilla nimillä lähetetyt hakemukset.
Yle uutisoi tutkimuksesta maanantaina. Voit lukea sen tästä linkistä:
Miksi työnhakijan ulkomaalainen nimi vaikuttaa rekrytointiin? Kyse on ainakin osin työnantajien asenteista, uskoo S-ryhmän henkilöstöjohtaja Susan Nikula.
– Uskoisin, että yhtenä syynä voi olla se, että suomalaiset luottavat lähtökohtaisesti enemmän suomalaisiin. Meillä on suomalaisista työntekijöistä paljon pidempi kokemus kuin ulkomaalaistaustaisista työntekijöistä, Nikula sanoo.
S-ryhmän henkilöstöjohtaja Susan Nikula.Kaj Rehman / Yle
Anonyymistä työnhausta hyviä kokemuksia
Sekä Espoossa että S-ryhmässä on kokeiltu anonyymia rekrytointia. Siinä rekrytoija ei näe hakemuksia lukiessaan hakijan tunnistetietoja, kuten nimeä, ikää tai sukupuolta.
Sarekosken kokemusten mukaan anonyymi työnhaku voi toimia myös työkaluna, joka auttaa rekrytoijaa punnitsemaan omaa toimintaansa rekrytointitilanteessa.
– Eräs esimies kertoi tunnistaneensa, että kun hän ei päässyt näkemään hakijoista tiettyjä tietoja, se vaikutti hänen käyttäytymiseensä. Hän kutsui varmuuden vuoksi haastatteluun tavallista laajemman joukon kuin hän olisi kutsunut ilman anonymiteettia.
S-ryhmässä kokeilulla oli samanlaisia tavoitteita: sillä haluttiin saada rekrytoijia huomaamaan mahdolliset ennakkoasenteensa hakijoiden etnistä taustaa, nimeä, sukupuolta tai ikää kohtaan.
Kokeilun jälkeen iän kysymisestä hakulomakkeella luovuttiin kokonaan.
Nimettömän työnhaun tarkoitus ei ole ainoastaan herätellä työnantajia. Sen avulla voidaan myös houkutella potentiaalisia hakijoita, Sarekoski uskoo.
– Käyttämällä tällaista työkalua viestitään, että meille voivat hakea sellaisetkin ihmiset, jotka muutoin saattaisivat kokea helposti tulevansa syrjityksi työnhaussa.
Espoon kaupungin henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski.Olli Häkämies / Espoon kaupunki
Moninaista työvoimaa tarvitaan tulevaisuudessakin
Susan Nikula S-ryhmästä uskoo, että työnantajien asenteet eritaustaisia hakijoita kohtaan paranevat ajan kanssa. Tähän vaikuttaa myös pula osaavasta työvoimasta.
– Pakkokin on hyvä muusa. Tulevaisuudessa me tarvitsemme entistä enemmän ulkomaista työvoimaa.
Espoossa anonyymin työnhaun toivotaan helpottuvan lähitulevaisuudessa, kun kaupunki ottaa käyttöön uuden rekrytointijärjestelmän.
Aiemmin työnhakua anonymisoitiin käsipelillä: hakemukset valokopioitiin ja paperisista hakemuksista mustattiin käsin kaikki hakijaa yksilöivät tiedot. Haastattelukutsuja tekevät saivat nähdäkseen vain hakemukset, joista tiedot oli yliviivattu.
Jatkossa nimetöntä työnhakua käytettäneen erityisesti niillä aloilla, joissa kaupungin työntekijöiden henkilöstörakenne on vinoutunut suhteessa muuhun espoolaisväestöön.
– Se ilmenee asiantuntija-, erityisasiantuntija- ja esimiestehtävissä. Tavoitteena on, että henkilöstössä heijastuisi väestön rakenne. Me emme ole välttämättä hirveän hyvin edistyneet siinä, mutta se on kuitenkin tavoite, jota kannattaa tavoitella, henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski sanoo.
Kuorma-auton ja rekan perä perää tapahtunut kolarointi samalla paikalla tukki Viitostien Joroisissa maanantaina ennen iltayhdeksää, kertoo Etelä-Savon pelastuslaitos.
Etelän suunnasta tullut kuorma-auto törmäsi keskikaiteeseen lähellä Joroisten ja Varkauden rajaa. Vastaan tullut puoliperävaunullinen rekka oli väistänyt kaatuneita valopylväitä ja kaatunut keskikaiteen päälle. Kolarissa oli lisäksi osallisena kaksi henkilöautoa.
Kolarisarjassa vältyttiin henkilövahingoilta.
Liikennehaitta onnettomuuspaikalla päättyi puoli kahdeksalta tiistaiaamuna.
Onnettomuus tapahtui Kuvansin lähellä osuudella, jossa on nelikaistainen tie. Tiistaina ennen aamukuutta Häyrilän liittymän ja Kuvansin liittymän välillä oli käytössä kiertotie ja liikennehaittaa oli molempiin suuntiin. Viitostieltä nostettiin raskasta ajoneuvoa.
Poliisi tutkii onnettomuuden syytä.
Uutista päivitetty kello 7.36: Otsikkoon ja leipätekstiin muutettu tieto liikennehaitan päättymisestä.
Savon koulutuskuntayhtymän johtaja Heikki Helve muistaa hyvin kysymyksen, joka esitettiin hänelle ensimmäisessä kokouksessa kauppakeskus Hermanissa tapahtuneen kouluhyökkäyksen jälkeen.
Kello oli tiistai-iltana 17.30 ja saman pöydän ääreen oli kokoontunut joukko kriisiavun ammattilaisia. Hyökkäyksestä oli kulunut vain muutamia tunteja.
Mediapyörityksen ja päätöstenteon keskellä ollut Helve ei pysty nimeämään, keitä kaikkia tahoja ensimmäiseen kokoukseen osallistui. Kriisityön koneisto oli pyörähtänyt käyntiin jo päivällä ja toimi koko ajan taustalla.
– Se kuvastaa hyvin sitä henkeä siinä, että sano mitä apua tarvitset, he hommaavat sen tänne, hän sanoo.
Heikki Helveen piti tehdä päätöksiä nopeasti. Mitä tehdään? Missä tehdään? Paine oli kova.Sami Takkinen / Yle
Helveen oli päätettävä, missä koulun tiloissa ja milloin kriisiapua järjestetään. Yhteisen pöydän ääressä päätettiin, ketkä ovat aamulla vastaanottamassa työpaikalle palaavaa henkilökuntaa ja ketkä ovat muutamaa tuntia myöhemmin antamassa apua eniten altistuneille oppilaille.
Sitten piti päättää sisäisestä tiedottamisesta, jotta apu tavoittaisi kaikki koulun työntekijät, oppilaat ja heidän huoltajansa. Tarvittiin tietoa, ketä Hermanin koulutiloissa oli ollut päivällä paikalla.
Kaiken lisäksi Savon ammattiopistossa on yli 500 opiskelijaa, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi. Heille piti saada englanninkielistä keskusteluapua ja tieto, että ulkomaalaisiin opiskelijoihin ei kohdistu erityistä uhkaa.
– Ei siinä äänestetä asioista. Pyydetään näkemykset ja sitten päätetään. Sillä viikolla jouduin tekemään niin paljon päätöksiä, että sitä päätösten määrää ei pysty jälkikäteen laskemaan, Helve sanoo.
Jokaisen tavoitteena oli auttaa uhreja, läheisiä ja altistuneita.
Taksimatka Helsingistä Kuopioon
Heikki Helve sai tiedon Savon ammattiopiston tiloissa tapahtuneesta hyökkäyksestä puhelimitse jo klo 12.32. Hän oli Helsingissä ammatillisen johdon foorumissa. Mukana oli myös osa koulun johtoryhmästä.
Kuopioon oli päästävä mahdollisimman nopeasti, joten ensimmäisenä tilattiin taksi. Samaan aikaan Helve lähetti tekstiviestin oppilaitospastori Panu Pohjolaiselle. Siinä hän pyysi Pohjolaista soittamaan heti.
– Tiedän, että opiskelijat luottavat hyvin vahvasti meidän oppilaitospastoriin, Helve sanoo.
Pohjolainen lähti Helveen pyynnöstä välittömästi kauppakeskus Hermaniin ja ryhtyi kokoamaan paikalle tulleen rehtorin kanssa ensimmäistä kriisiryhmää. Tukea pystyttiin tarjoamaan jo puolessa tunnissa siitä, kun Helve sai ensitiedon tapahtuneesta.
Tavoitteena oli rauhoittaa tilannetta ja luoda turvallisuuden tunnetta.
Samaan aikaan Helve nousi Helsingissä taksiin yhdessä tulosalueen johtaja Pirjo Malisen, rehtori Birgitta Kankaanpään ja apulaisrehtori Pirjo Peltolan kanssa. Taksi valittiin, jotta kenenkään heistä ei tarvinnut ajaa.
Kuopioon ajettiin yhdellä kolmen minuutin pysähdyksellä. Helve vastasi median soittoihin ja muut olivat yhteydessä tapahtumapaikalle. Kännyköitä ladattiin vuorotellen.
– Kuopion sosiaalipäivystys otti yhteyttä ajon aikana ja samalla sovimme illan kokouksesta. Saimme nopeasti tiedon, että KYS oli avannut omaisia varten puhelinnumeron, Helve sanoo.
Helveen mielessä kävi, kuinka hän oli vieraillut Hermanin koulutiloissa juuri vuorokautta aiemmin. Ilmapiiri oli ollut rauhallinen ja hyvä, eikä mistään olisi voinut aavistaa, mitä tuleman piti.
Isokaan kaupunki ei selviä yksin
Kuopion sosiaalipäivystys otti kouluhyökkäyspäivänä selkeän johtovastuun kriisiavun järjestämisestä. Se hälytti paikalle oman 21 työntekijän kriisiryhmänsä sekä Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoisten joukon.
Kaupungin kriisiapuvalmiutta voi kuvailla hyväksi. Kun sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi keväällä uudet suositukset psykososiaalisen tuen kehittämiseksi, päivitti kaupungin sosiaalipäivystys suuronnettomuustilanteiden ohjeensa.
Mutta kaikesta varautumisesta ja työntekijöiden määrästä huolimatta myös Kuopio tarvitsi lisäapua.
– Traumatilanteessa altistuneiden määrä oli niin mittava, että kutsuimme tueksi SPR:n psykologien valmiusryhmän, sanoo Kuopion perusturvajohtaja Mari Antikainen.
Valmiusryhmään kuuluu 24 jäsentä, joista Kuopioon saapui 13. Heidän avullaan varmistettiin, että oikea-aikaista hoitoa riitti kaikille.
Apua tuli myös valtakunnan tasolta.
Suomessa on käytössä malli, jossa sosiaali- ja terveysministeriö antaa tehtävämääräyksen Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystykselle. Siellä on päivystävä yksikkö, jolla on valtakunnallinen valmius antaa kriisiapua.
Vantaan asiantuntijat olivat ensimmäisinä päivinä yhteydessä Kuopioon ja tukivat kriisityön johtamista. Kolme Vantaan työntekijää oli Kuopiossa torstaina ja perjantaina.
Kuopion perusturvajohtaja Mari Antikaisen mukaan valtakunnallinen apu on erittäin tärkeää, mutta sen lisäksi alueille tarvittaisiin lisää vaikeiden tilanteiden kriisityön osaamista.
– On eri asia lähteä viemään kuolinviestiä kuin käsitellä näin vakavaa väkivallan kohtaamista. Vantaan ryhmällä on osaamista, joka alueilta puuttuu, hän sanoo.
Kuopioon perustettiin muutama päivä kouluhyökkäyksen jälkeen laaja-alainen johtoryhmä, joka organisoi ja suunnitteli ammattiopistossa tarvittavaa psykososiaalista tukea. Johtoryhmä työskentelee edelleen ja osallistuu muun muassa kaupungin tukipaketin valmisteluun.
Yhteisön tuki helpotti surussa
Savon ammattiopistolla järjestettiin hyökkäyksen jälkeisenä päivänä hiljainen hetki. Punatiilisen päärakennuksen juhlasali ja sen vieressä oleva aula täyttyivät opiskelijoista.
Kaikki seisoivat, sillä penkkejä ei ollut.
Helve kuvailee, kuinka aamun voimakas ahdistuminen lieventyi yhdessäolon ja yhteisön tuen kautta.
– Se oli hyvin koskettavaa. Ihmiset olivat sen jälkeen paljon helpottuneempia, hän sanoo.
Savon ammattiopiston päärakennus täyttyi keskiviikkona hiljaisista ja toisiaan tukevista opiskelijoista.Sami Takkinen / Yle
Myötätuntoa osoitettiin myös viestein. Helveen sähköposti täyttyi osanotoista, eikä hän ehtinyt vastaamaan kaikille.
Yksi viesteistä tuli Kauhajoelta henkilöltä, joka oli ollut 11 vuotta sitten tekemässä päätöksiä kouluhyökkäyksen jälkihoidosta. Viesti oli lyhyt ja siinä toivotettiin jaksamista.
– Hän kirjoitti, että en neuvo sinulle Heikki mitään muuta, kuin että tee kaikkesi, että arki palaisi mahdollisimman nopeasti, Helve sanoo.
Saman neuvon antoivat kriisityön ammattilaiset. Koulutyötä jatkettiin seuraavana päivänä muissa ammattiopiston tiloissa.
Helve kävi tapahtumapaikalla noin viikkoa myöhemmin. Hän käveli kauppakeskuksen toisessa kerroksessa huoneesta toiseen ja mietti tilaan liittyviä tunteita ja muistoja.
– Päätin, että tänne ei kenenkään tarvitse enää tulla, Helve sanoo.
Uudet opetustilat remontoidaan kauppakeskuksen ensimmäiseen kerrokseen. Päätöksellä oli kustannusvaikutuksia, mutta Helve sai siihen kuntayhtymän hallituksen tuen.
Tiedon hidas jakaminen hankaloitti auttamista
Hermanin kauppakeskuksen toiseen kerrokseen jäi paljon tavaroita, joita hyökkäystä paenneet ihmiset jättivät jälkeensä. Poliisi ilmoitti torstaina, että tutkinta oli edennyt ja tavarat oli mahdollista palauttaa.
Koulun tiloista löytyi avaimia, lompakoita, laukkuja ja puhelimia. Arjessa tarvittavia tavaroita, jotka luovutettiin vain niiden omistajille.
Oli selvää, että opiskelijat ja opettajat tarvitsivat tukea tavaroiden hakemiseen.
Kriisiryhmät kävivät läpi, kuinka paljon heillä oli irrottaa paikalle henkilöstöä. Illan aikana kontaktoitiin ihmisiä, keskusteltiin ja tarjottiin apua.
Koulun tehtävänä oli toimittaa viranomaisille nimilista opiskelijoista. Samalla jouduttiin miettimään lakia ja sitä, kenellä viranomaisella oli oikeus saada mitäkin tietoa.
Helve istui metrin päässä sosiaalipäivystyksen edustajasta, joka lähetti omalla kannettavallaan hänelle tietopyynnön. Helve merkitsi tietopyynnön virallisesti ja lähetti sen jälkeen nimilistan omalta koneeltaan.
Helveen mielestä tietoturvaan liittyvät kysymykset tuntuivat liian tiukoilta. Erityisesti, kun niitä mietti kriisiavun kannalta.
– Miten varmistetaan, että kaikki altistuneet on tavoitettu? Että ei synny sellaista tilannetta, että vain oletetaan, että jotain on jo tehty, hän sanoo.
Helve ehdottaa, että laki antaisi yhdelle viranomaiselle oikeuden koota altistuneista nimilistan ja antaa tietoja niitä tarvitseville viranomaisille. Listaan kirjattaisiin, ketkä on tavoitettu ja millaisesta jatkosta on sovittu.
Kartoitustyötä helpottava lista tuhottaisiin, kun akuutti tarve olisi ohi.
Kriisityön vastuu ja mallit vaihtelevat
Kriisityön johtamisesta vastaavat sosiaalipäivystykset ovat Suomessa hyvin erikokoisia ja -näköisiä. Myös niiden valmius vastata kriisitilanteisiin vaihtelee.
Sosiaali- ja terveysministeriön valmiusjohtaja Pekka Tulokkaan mukaan kriisitukea olisi hyvä tarkastella valtakunnallisesti.
Yksi vaihtoehto olisi viiden alueen malli, jossa apu tulisi läheltä ja sitä vahvistettaisiin tarvittaessa.
– Tässä olisi kehitystarvetta. Miten muut lähtevät auttamaan ja miten apu koordinoidaan, Tulokas sanoo.
Kuopion perusturvajohtaja Mari Antikaisen mukaan yksi vaihtoehto olisi maakunnallinen malli. Se olisi luonteva, sillä Kuopio vastaa ensi vuoden alusta koko oman maakuntansa sosiaalipäivystyksestä.
– Tällaiset maakunnalliset mallit voisivat auttaa pieniä paikkakuntia kriisitilanteissa. Mutta olemme keskustelleet sosiaalipäivystysten kesken viiden erityisvastuualueen mallistakin. Kyllä se tavoitetila varmasti olisi, Antikainen sanoo.
Antikainen toivoo, että kriisitilanteiden psykososiaalisen tuen järjestäminen ja vastuu kirjattaisiin lakiin.
Tällä hetkellä on riskinä, että henkilöitä jää avun ulkopuolelle.
Onnettomuustutkintakeskus suositti jo vuonna 2015, että vakavien onnettomuuksien psykososiaalista tukea varten pitäisi olla suunnitelmat, resurssit, määritellyt vastuut ja päätösvaltainen asiantunteva johto riippumatta siitä, missä onnettomuus tapahtuu tai mistä asianosaiset ovat kotoisin.
Auttajien määrä pysäytti
Hyökkäyksestä oli kulunut neljä vuorokautta. Heikki Helve oli varannut lauantaina osan päivästä siihen, että oli vieraiden ihmisten tavoittamattomissa, ihan muissa maisemissa.
Oli aikaa pysähtyä ensimmäistä kertaa sitten tiistaisen taksimatkan Helsingistä Kuopioon.
Ajatukset pyörivät tapahtuneen ympärillä. Hän mietti ihmisiä, joita oli tavannut viikon aikana. Päällimmäisenä mielessä oli auttajien suuri joukko.
– Minä vaan mietin, että mistä ne kaikki auttajat tulivat. Siinä akuutissa hetkessä oli hienoa, että he olivat siinä, Helve sanoo.
Heikki Helveen mukaan yhteistyö ammattiopiston ja kriisityön ammattilaisten välillä toimi hyvin. Hän pohtii silti, miten vastaava tilanne olisi pystytty hoitamaan pienemmällä paikkakunnalla.Sami Takkinen / Yle
Artikkeliin on haastateltu siinä esiintyvien henkilöiden lisäksi: Atte Varis, SPR:n psykologien valmiusryhmä Liisa Holopainen, hallitussihteeri, sosiaali- ja terveysministeriö Tove Ruokoja, sosiaali- ja kriisipäivystyksen päällikkö, Vantaan kaupunki
Taloustutkijoilta teholääke: Bensan ja dieselin myynti pantava kortille
Aalto-yliopiston taloustutkijat ehdottavat, että fossiilisen bensan ja dieselin myyntiä pitäisi alkaa rajoittaa vuotuisten päästökiintiöiden avulla. Käytännössä polttoainejakelijat tarvitsisivat päästöluvan jokaista myymäänsä litraa kohden.
Tutkijaryhmän raportin mukaan päästökiintiöt olisivat selvästi halvin ja tehokkain tapa saavuttaa liikenteen tiukat ilmastotavoitteet. Hallitus aikoo puolittaa liikenteen päästöt kymmenessä vuodessa, mutta keinot ovat vielä auki.
Asiantuntijoiden mukaan psykososiaalinen apu pitäisi kirjata lakiin
Savon koulutuskuntayhtymän johtaja Heikki Helveen mukaan opiskelijoiden kanssa vietetty hiljainen hetki oli koskettava ja toi näkyväksi yhteisön tuen.Sami Takkinen / Yle
Kriisityön johtamisesta vastaavat sosiaalipäivystykset ovat Suomessa hyvin erikokoisia ja -näköisiä. Myös niiden valmius vastata suuriin kriisitilanteisiin vaihtelee. Psykososiaalisen tuen järjestäminen ja vastuu pitäisi kirjata lakiin, sanovat asiantuntijat. Lue täältä, miten kriisiapu onnistui Kuopiossa kouluhyökkäyksen jälkeen.
Ennusteet: Trudeau ja liberaalit torjuntavoittoon
Kanadan istuva pääministeri Justin Trudeau on rypenyt monissa skandaaleissa.Valerie Blum / EPA
Kanadan yleisradioyhtiö CBC:n ennusteen mukaan pääministeri Justin Trudeaun johtamat liberaalit tulevat olemaan vaalien jälkeen edelleen maan suurin puolue, vaikka menettävätkin paikkoja. Myös muiden kanadalaisten tiedotusvälineiden ennusteet ovat samansuuntaisia.
Kanadassa äänestettiin maanantaina parlamenttivaaleissa, joista odotettiin ennalta äärimmäisen tiukkoja. Jos tulos säilyy ennusteiden mukaisena, on kyseessä torjuntavoitto pääministeri Trudeaulle.
Japanin keisariperheessä alkaa tänään uusi aikakausi
Japanin tuleva keisari Naruhito ja keisarinna Masako.Franck Robichon / EPA
Tokioon on saapunut runsain määrin valtiojohtajia todistamaan uuden keisarin kruunajaisia. Japania vuodesta 1989 hallinnut keisari Akihito luopui keväällä vallasta, ja tänään hänen poikansa, 59-vuotias prinssi Naruhito kruunataan virallisesti uudeksi keisariksi.
Juhlaseremonia tapahtuu keisarillisen palatsin Mäntysalissa, jonne on kutsuttu pari tuhatta vierasta. Juhlaillallisilla on mukana edustajia noin 180 maasta ja kansainvälisestä järjestöstä, Suomea edustaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Seremoniaa voi seurata täältä.
Sateet ja lumi siunaavat maata
Kerttu Kotakorpi / Yle
Lännestä saapuu Skandinavian pohjoisosiin voimakas matalapaine, joka tuo Suomen keski- ja pohjoisosiin sateita. Lapissa sataa paikoin yli viisi senttimetriä lunta, maa valkenee paikoin myös Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Etelässä sateet jäävät vähäisiksi. Samalla sää lauhtuu ja tuuli yltyy koko maassa.
Liperissä Pohjois-Karjalassa tapahtui tiistaiaamuna hieman ennen kello kuutta kahden henkilöauton välinen kolari, jossa on kuollut yksi ja loukkaantunut kaksi, tiedottaa poliisi.
Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Lauri Hirvonen kertoo, että kolarissa ovat kohdanneet suuremman katumaasturin keula ja pienemmän henkilöauton kylki. Autoissa oli kolarihetkellä yhteensä kolme henkilöä. Pelastuslaitos joutui irrottamaan kaikki ajoneuvoista.
Poliisi tiedotti kahdeksan jälkeen aamulla, että autot ajoivat Polvijärventietä vastakkaisista suunnista.
Polvijärventien suunnasta ajanut auto joutui tapahtumapaikalla sivuluisuun ja törmäsi oikea kylki edellä vastaantulleen auton keulaan. Sivuluisuun joutuneessa autossa oli kaksi henkilöä ja vastaantulleessa yksi.
Kuollut henkilö oli tämänhetkisen tiedon mukaan matkustajana sivuluisuun joutuneessa autossa. Myös auton kuljettaja loukkaantui erittäin vakavasti. Vastaantulleen auton kuljettaja loukkaantui lievemmin. Poliisi selvittää onnettomuuden osallisten henkilöllisyyksiä.
Kolari tapahtui Polvijärventiellä Ylämyllyllä moottoritien ylittävän sillan kohdalla. Paikkatutkinta saatiin suoritettua kahdeksan aikaan ja liikenne kulkee jälleen normaalisti.
Juttua päivitetty kello 7.41 pelastuslaitoksen tiedoilla.
Juttua päivitetty kello 8.07 poliisin tiedoilla. Päivitetty poliisin lisätiedotteella kello 8.21.
Työllisiä oli nyt syyskuussa jopa 40 000 enemmän kuin vuosi sitten syyskuussa, selviää Tilastokeskuksen juuri julkaistuista luvuista.
Samalla työttömysasteen trendi oli 6,7 prosenttia ja työllisyysasteen trendiluku oli 72,8 prosenttia. Elokuussa työllisyysasteen trendiluku oli tarkentuneiden tilastojen perusteella 72,6 prosenttia. Aiemmin luvun kerrottiin olevan 72,5, joten nousua kertyi näiden lukujen perusteella 0,2 prosenttiyksikköä.
Koko alkuvuoden työllisyysasteen trendiluku on ollut noin 72,4 prosenttia, mutta on nyt taas nousussa.
Elinkeinoelämän keskusliiton johtava ekonomisti Sami Pakarinen kuvaa tietoa pitkästä aikaa vähän positiivisemmaksi uutiseksi.
Lukujen perusteella työllisiä oli syyskuussa 2 573 000. Miehiä oli töissä tuhat ja naisia 39 000 enemmän kuin vuosi sitten syyskuussa. Työttömiä taas oli 161 000. Tuo luku on 6 000 pienempi kuin vuoden 2018 syyskuussa. Miehiä oli työttömänä 86 000 ja naisia 75 000.
Pääministeri Antti Rinteen (sd.) johtama hallitus on asettanut tavoitteekseen kohentaa työllisyysaste 75 prosenttiin vuoden 2023 loppuun mennessä.
Työllisyysasteen trendiluvun selityksen voit lukea täältä.
Runoilija, kirjailija, suomentaja Aila Meriluoto on kuollut maanantaina. Hän oli kuollessaan 95-vuotias. Asiasta ilmoitti STT:lle hänen tyttärensä puhelimitse.
Meriluoto syntyi Pieksämäellä opettajapariskunnan lapseksi. Hän julkaisi ensimmäisen teoksensa Lasimaalaus 22-vuotiaana vuonna 1946. Vuonna 1952 ilmestyi runokokoelma Sairas tyttö tanssii, jonka äänekkäimpiin ylistäjiin kuului muun muassa V. A. Koskenniemi.
Meriluoto on palkittu muun muassa kolmella Valtion kirjallisuuspalkinnolla ja yhdellä Pro Finlandia -mitalilla.
Aila Meriluoto vuonna 1979.Kalle Kultala
Meriluoto muistetaan myös avioliitostaan kirjailija Lauri Viidan kanssa, jonka ohjaaja Heikki Kujanpää dramatisoi näytelmään Putoavia enkeleitä. Meriluoto ja Viita olivat aviossa kahdeksan vuotta.
Eron jälkeen Meriluoto muutti Ruotsiin neljän Viidan kanssa saadun lapsensa kanssa. Ruotsissa Meriluoto keskittyi proosaan ja käännöstyöhön sekä julkaisi neljä runokokoelmaa.
Kun Meriluoto palasi Suomeen 1974, hän kirjoitti WSOY:n pyynnöstä Viidan elämäkerran. Vuonna 1979 hän avioitui kansantaloustieteilijä, professori Jouko Paakkasen (1928−2004) kanssa. Meriluodon viimeisimmät runokokoelmat olivat Kimeä metsä,Miehen muotoinen aukko sekä Tämä täyteys, tämä paino, jotka julkaistiin vuosina 2002, 2005 ja 2011.
Tunnin henkilökuva Yle Areenassa:
Aila Meriluodon elämästä lisää muun muassa Ylen Elävässä arkistossa:
Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU kertoo aloittavansa laajat lakot.
Ilmoituksen mukaan postinjakelu, käsittely ja kuljetus pysähtyvät kahdeksi viikoksi marraskuussa. PAU:n mukana lakolta voidaan välttyä, jos työehtosopimusneuvotteluissa edetään. Myös pakettilajittelijoiden tilanteeseen pitää PAU:n mukaan päästä ratkaisuun.
Työntekijäliiton ilmoituksen mukaan lakko alkaisi 11 marraskuuta aamulla kello 6. Kaksi viikkoa kestävä lakko päättyisi siten 24. marraskuuta kello 24.
Lakon piirissä olisi noin 9 000 työntekijää.
PAU on valmis myös lisälakkoihin.
Lisäksi PAU on pyytänyt muilta SAK:n liitoilta tukea työtaistelulleen.
Työnantajapuolen edustaja, Palvelualojen työnantajat Palta ry:n toimitusjohtaja Tuomas Aarto pitää vasta julkisuudessa olevaa tietoa lakkoilmoituksesta valitettavana.
– PAU on nyt lähdössä lakkojen tielle. Ne eivät ole ratkaisu tähän asiaan millään tavalla. Ratkaisu löytyy neuvottelupöydässä, Aarto kertoo Ylelle ja valittelee sitä, ettei heille ole tullut virallista ilmoitusta lakkotoimista.
Aarton mukaan lakon mahdollisten vaikutusten arviointi voidaan aloittaa vasta kun siitä annetaan virallinen ilmoitus.
Samaa kertoo Posti. Se on jo aloittanut vaikutusten mahdolliset arvioinnit, mutta kertoo lisää, kunhan viralliset lakkoilmoitukset annetaan.
– Varaudumme myös lakkoihin poikkeusjärjestelyillä, jotta asiakkaille luvatut palvelut pystytään varmistamaan mahdollisimman hyvin. Häiriöitä voi kuitenkin syntyä, jos lakot toteutuvat, Postin poikkeustilanteiden johtaja Jarmo Ainasoja sanoo Postin tiedotteessa.
PAU: Työnantajan tavoitteita ei voi hyväksyä
Työntekijäliiton mukaan Posti haluaa repiä nykyisen työehtosopimuksen ja korvata sen Teollisuusliiton ja Medialiiton välisellä jakelua koskevalla määräyksellä. Se tarkoittaisi PAU:n mukaan matalapalkkaisten työntekijöiden kaikkien työehtojen määräysten heikennystä, siis alempia palkkoja, pidempää työaikaa ja elämää haittaavia työaikamalleja.
– Posti ja Palta ovat työehtosopimusneuvotteluissa hakemassa niin rajuja työehtoheikennyksiä, että ei ole oikeastaan mitään muuta vaihtoehtoa kuin vastata niihin työtaistelutoimilla ja näin yrittää saada kohtuullista sopimusta aikaan, kertoo PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen Ylelle.
Työehtokiistan neuvoteluja jatketaan tänään tiistaina valtakunnansovittelijan toimistossa. Neuvottelut alkavat iltapäivällä kello 16.
Nieminen uskoo, että koko tässä välissä oleva aika käytetään neuvotteluihin ja sopimuksen aikaansaamiseksi.
– Meidän ehdoton tavoite on, että sopimus saataisiin, eikä työtaistelutoimiin ei jouduttaisi, Nieminen päättää.
Paltan Aarto muistuttaa, että tähän mennessä valtakunnansovittelijan pakeille oltiin menossa vapaaehtoiseen sovitteluun, mutta nyt edessä on pakkosovittelu.
– Prosessin ohjaus siirtyy virallisestikin valtakunnansovittelijalle, Aarto toteaa.
Samalla Aarto kiistää työnantajan joustamattomuuden ja muistuttaa, ettei työnantajapuoli ole vaihtamassa työehtosopimusta mihinkään, vaan on ehdottanut oman sopimuksen määräysten kehittämistä toista työehtosopimusta vastaavaksi.
– Lisäksi on todettu, etteivät kenenkään palkat laske. Toteamusta on täydennetty muutamilla keskeisillä lisillä ja vielä on PAU:n kanssa sovittu, että olemme valmiita keskustelemaan muistakin tähän uuteen tes-maailmaan siirtymiseen liittyvistä yksityiskohdista.
Aukko on tällä hetkellä vain noin 10 miljoonaa neliökilometriä suuri, kun se tavallisten sääilmiöiden aikaan on tähän aikaan noin tuplasti suurempi.
Kyseessä ei oikeastaan ole varsinaisesti aukko, vaan alueella on vain jaksottaisesti selvästi ohuempi otsonikerros kuin muualla planeetalla. Termillä otsoniaukko vain erotetaan ilmiö yleisestä maan ilmakehän otsonipitoisuuden laskemisesta.
Miksi otsonikehän kunto on tärkeää?
Otsonikehä toimii ikään kuin maapallon aurinkovarjona ja -rasvana. Se suojaa planeettaa vahingolliselta ultraviolettisäteilyltä, joka voi aiheuttaa ihosyöpää, harmaakaihia, heikentää immuunijärjestelmää ja vahingoittaa kasveja. Mitä pienempi otsonikehän aukko on, sitä vähemmän säteilyä maapallolle yltää.
Otsoni, jota syntyy maapallon pinnan läheisyydessä olevista saasteista, aiheuttaa sen sijaan muun muassa astmaa, keuhkonputkentulehdusta ja hengitysvaikeuksia.
Otsonikato keskittyy juuri napa-alueille. Sitä ovat tänä vuonna hillinneet poikkeuksellisen lämpimät säät stratosfäärissä Antarktiksen yläpuolella. Viimeksi vastaavanlainen tilanne on ollut syyskuissa 1988 ja 2002. Noaan mukaan stratosfäärin lämpenemisen ja ilmastonmuutoksen välille ei ole löydetty tieteellistä yhteyttä.
Hurrata ei kuitenkaan voida.
– On tärkeää ymmärtää, että otsonikehän aukon pieni koko johtuu vain tavallista korkeammista stratosfäärisistä lämpötiloista, eikä kyseessä ole merkki siitä, että otsonikehä olisi jotenkin pysyvästi korjaamassa itseään, Nasan tutkija Paul Newman sanoo Noaan tiedotteessa.
Tutkijat uskovat otsonikehän aukon pienenevän 1980-vuoden tasolle vuoteen 2070 mennessä. Tästä voidaan kiittää otsonikatoa aiheuttavien kemikaalien käytön rajoittamista, joka on saavutettu maailmanlaajuisesti allekirjoitetulla vuoden 1987 Montrealin pöytäkirjalla. Sopimuksella estettiin mahdollisesti myös koko otsonikehän tuhoutuminen.
Tavallisina vuosina ainakin jokin osa stratosfääristä on kokonaan vailla otsonia. Tänä vuonna mittaukset ovat näyttäneet, että tällaista osaa ei ole ollut.
Yksi otsonikehän tilaa mittaavista satelliiteista on kiinnostavasti nimeltään Nasa-Noaa Suomi National Polar-orbiting Partnership satellite.
Korkein oikeus on antanut ennakkopäätöksen Suomessa vuosituhannen taitteessa olleesta asfalttikartellista. Kyse oli tällä kertaa siitä, pitääkö Skanska Asfaltin, NCC Industryn ja Asfaltmixin maksaa korvauksia Vantaan kaupungille. Nämä kolme yhtiötä olivat hankkineet yrityskaupoilla asfalttikartelliin osallistuneiden, jo kuopattujen yhtiöiden liiketoimintaa.
KKO pyysi ratkaisuohjetta Euroopan unionin tuomioistuimelta ja päätti, että yrityskaupan jälkeen tytäryhtiön liiketoiminnan mukana emoyhtiöille siirtyi myös korvausvastuu vahingoista. KKO palautti asian tällä evästyksellä hovioikeuden ratkaistavaksi.
Kartelli toimi hovioikeuden päätöksen mukaan vuodesta 1994 paikallisesti ja ainakin vuodesta 1997 valtakunnallisesti maaliskuuhun 2002 saakka. Kartellissa yhtiöt sopivat markkinoiden jakamisesta ja hinnoista. Tämä johti siihen, että tietöitä tilanneet valtio ja lukuiset kunnat maksoivat yhtiöille ylihintaa urakoista.
Keittiöpäällikkö Aki Koivuniemi herättää keskustelua siitä, miten paljon suomalaiset haaskaavat ruokaa. Ruokahävikki on suuri syy ilmastonmuutokseen ja hävikki korostuu etenkin hotelliaamiaisella.
Koivuniemi toimii keittiöpäällikkönä Scandic Ikaalisten Kylpylässä. Hän julkaisi Facebookissa päivityksen aiheesta viikonloppuna. Päivitystä on jaettu ja kommentoitu vilkkaasti.
Koivuniemi jakoi kaksi kuvaa siitä, miten paljon suomalaiset ottavat ruokaa aamiaisella.
Aki Koivuniemi Aki Koivuniemen mukaan kuvia ei ole muokattu, eikä ruokaa siirretty lautaselta toiselle. Aki Koivuniemi
43 kiloa biojätettä
Ruuan ottaminen buffet-aamiaisella ei olisi ongelma, ellei siitä jäisi paljon syömättä.
Viime viikon syyslomalla Pirkanmaalla Koivuniemen tiimi tarjoili 14 000 annosta ruokaa. Keittiöpäällikkö näki siis laajalla otannalla suomalaisten ruokatottumuksia. Aika paljon ruokaa jäi lautaselle.
Yhtenä päivänä keittiöstä jäi aamiaisen buffet-pöydistä ja valmistuksesta hävikkiä noin 3,5 kiloa ja lautashävikkiä syntyi samana päivänä noin 43 kiloa. Tämä on ihan liikaa.
– Yllätyit toki varmasti itsekin, ettet jaksanutkaan syödä puolta kiloa pekonia, 20 kpl nakkeja, 10 kpl lihapullaa, 4 viipaletta leipää, kahta kulhoa jogurttia, kolmea kanamunaa, lautasellista munakokkelia, puolikasta vesimelonia, neljää pikkupullaa, kahta lasia mehua ja viittä kuppia kahvia? Mutta mihin se ilmastoahdistus jää, kun ei sitten jaksakaan syödä kaikkea? Koivuniemi kysyy Facebookissa.
Keittiöt pienentävät hävikkiä
Koivuniemi kertoo Ylelle, että asia on mietittänyt häntä jo monta vuotta. Ammattikeittiöt näkevät nykyään paljon vaivaa ruokahävikin pienentämiseksi.
– Me suunnittelemme ruokalistat, ostot, raaka-ainekierrot, valmistusmäärät, valmistustavat ja muut sen mukaan, että turhaan emme osta, valmista tai haaskaa raaka-ainetta, Koivuniemi kertoo.
Buffetissa on alakoulusta tuttu kyltti: Ota minkä jaksat, lisää saa hakea. Silti ruokahävikkiä syntyy.
Koivuniemi muistuttaa, että tutkimusten mukaan kaikesta kulutuksen aiheuttamasta ympäristökuormasta noin kolmannes syntyy ruuasta. Turhaan tuotettu ruoka kuormittaa ympäristöä ja syntyy päästöjä.
– Jotta ruoka pääsee ravintolaan lautaselle saakka, on monen ammattilaisen työpanosta tarvittu. Aina viljelijästä siihen viimeiseen kokkiin siinä ravintolassa. Ja kaikkien näiden työ on tehty turhaan, kun ruoka heitetään hukkaan. Jos globaali ruokahävikki olisi valtio, sen hiilijalanjälki olisi kolmanneksi suurin Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen.
Satoja miljoonia kiloja menee hukkaan
Suomalaisessa kodissa keskimäärin joka kymmenes leipäpala, hedelmä tai vihannes päätyy roskiin, kertoo Kuluttaja-lehden organisoiman Hävikkiviikon verkkosivu.
Kaikkiaan Suomen kotitalouksista kertyy 120–160 miljoonaa kiloa hävikkiruokaa. Se kuormittaa luontoa ensin tuotantoketjussa, sitten jätteenä.
Koteihin ostetusta ruoasta kuusi prosenttia päätyy jätteeksi. Kukkaroihin se tietää reilusti yli sadan euron lovea vuodessa.
Ruokaketju aiheuttaa yli neljänneksen ilmastoa lämmittävistä kasvihuonekaasupäästöistä, ja samaan aikaan kolmannes alkutuotannosta päätyy ruokaketjun varrella hävikiksi tai muuten jätteeksi, IPCC:n raportissa todetaan.
Bisnesmatkustajat harvoin jättävät hävikkiä
Ilmastoasiat ovat monelle tärkeitä, niin myös Aki Koivuniemelle. Hän kertoo joidenkin tulleen bussilla lomailemaan ilmastoasioiden vuoksi.
– Mutta sitten tulee se hetki kun alkaa se aamupala, hotelliaamiainen! Joitakin toki varmasti asia ahdistaa. Ja ei kaikki toimi näin. Mutta vielä toistaiseksi ainakin suurin osa toimii. Valitettavasti, Koivuniemi sanoo.
Hänen mukaansa eniten lautaselle jää lasten ja nuorten lautasilta, 5–20-vuotiailta. Nuoret kokevat yleensä eniten ilmastoahdistusta.
– Eli nyt ensi kerralla, kun lintsaatte koulusta ja osallistuttu ilmastolakkoon, niin miettikääpä mikä ilmastokuorma oli vaikkapa niillä pekoneilla, jotka jätit lomalla lautaselle aamiaisella. Jotka tuotettiin ja valmistettiin siis täysin turhaan, Koivuniemi kirjoitti Facebookissa.
Koivuniemi kertoo saaneensa päivityksestä pääosin myönteistä palautetta, mutta osaa on ärsyttänyt nuorten syyllistäminen.
Ruuan jättäminen johtuu ehkä siitä, että vanhemmat ottavat lapsilleen liikaa ruokaa tai nuorilla ei ole paljon kokemusta hotelliöistä.
– Bisnesmatkustajat harvoin jättävät mitään lautaselle.
Keittiöpäällikkö aikoo pohtia, miten keittiön olisi mahdollista vielä entisestään vähentää ruokahävikkiä.
Voit keskustella ruokahävikistä 22.10. kello 18.00 asti.
Lihayhtiö HKScan suunnittelee konsernilaajuisen toimintamallinsa uudistamista ja käynnistää siihen liittyvät yt-neuvottelut.
Toimintamalliuudistuksen ja tehostamistoimien arvioidaan alustavasti voivan johtaa Suomessa enintään 25 työsuhteen päättymiseen.
Henkilöstövähennysten ja muutosten arvioidaan kohdistuvan merkittävimmin Rauman siipikarjayksikön toimihenkilöihin, ylempiin toimihenkilöihin ja johtajiin.
– Toimintamallin uudistamisen tavoitteena on vahvistaa yhtiön markkina-aluekohtaista tulosvastuuta ja -johtamista. Haemme myös nykyistä selkeämpiä toimintatapoja sekä vahvasti asiakas- ja kuluttajalähtöistä tapaa toimia, sanoo yhtiön tiedotteessa toimitusjohtaja Tero Hemmilä.
HKScan tarkastelee myös mahdollisuutta sopeuttaa Outokummun ja Paimion nautayksiköiden henkilöstömääriä määräaikaisilla lomautuksilla ensi vuoden aikana.
HKScanin Suomen ulkopuolisilla markkina-alueilla ei arvioida tulevan henkilöstövähennyksiä.
Yhtiön tavoitteena on tehdä päätökset ja toteuttaa mahdolliset toimenpiteet heti yt-neuvottelujen päättymisen jälkeen, kuitenkin viimeistään tämän vuoden loppuun mennessä.
Opetusministeriö on vaatinut korkeakouluja tuottamaan lähivuosina keskimäärin vajaat 67 000 tutkintoa vuodessa.
Korkeakoulujen tiistaina julkistetuista esityksistä kertyisi yhteensä yli 71 000 tutkintoa vuodessa eli liki 4 500 opetusministeriön alustavaa ehdotusta enemmän.
Korkeakoulut kuitenkin katsovat, että tavoitteet tutkintomäärien lisäämiseksi ja koulutuksen laadun säilyttämiseksi eivät tule toteutumaan ilman pitkäjänteistä lisärahoitusta.
Hallituksen tähän mennessä tekemillä rahoituspäätöksillä on korkeakoulujen mukaan vain paikattu aiempia leikkauksia.
Yliopistot ovat valmiita lisäämämään opiskelupaikkoja etenkin tietojenkäsittelyyn, tietoliikenteeseen ja teknillisille aloille.
Vuosina 2021–2014 yliopistot esittävät tutkintotavoitteiden nostamista näillä aloilla ylemmässä yliopistotutkinnossa eli maisteritutkinnoissa 36 prosentilla verrattuna viime vuosien keskimääräiseen valmistuneiden määrään.
Luonnontieteissä, maa- ja metsätaloustieteissä, liiketaloudessa ja hallinto- ja oikeustieteissä maisteritutkintojen tutkintotavoitteita esitetään nostettavaksi 22-26 prosentilla.
Yliopistojen vuoden 2030 tavoitteissa huima kasvu
Vuonna 2030 yliopistojen tavoitteet maisteritutkinnoissa ylittäisivät nykyisten valmistuneiden määrän tietojenkäsittelyn, tietoliikenteen ja tekniikan aloilla liki 85 prosentilla.
Liiketaloudessa ja hallinto- ja oikeustieteissä, luonnontieteissä ja maa- ja metsätaloustieteissä tutkintotavoitteiden kasvu olisi noin 50 prosenttia.
Jyrki Lyytikkä / Yle
Viime vuosina alempia yliopistotutkintoja eli kandidaatin tutkintoja on valmistunut keskimäärin hieman yli 15 000 vuodessa. Yliopistojen ehdotusten perusteella määrä olisi lähivuosina liki 18 400 ja vuonna 2030 jo vajaat 22 000.
Alempia korkeakoulututkintoja valmistuisi lähivuosina runsaat 17 000 ja tohtorintutkintoja vajaat 2 000.
Ammattikorkeakouluissa lisäyksiä samoille aloille
Ammattikorkeakouluissakin tutkintotavoitteita esitetään kasvatettavaksi suhteellisesti eniten tietojenkäsittelyssä, tietoliikenteessä, luonnontieteissä ja tekniikan aloilla sekä maatalous- ja metsätieteissä.
Lähivuosina ammattikorkeakoulututkintojen määrää voitaisiin näillä aloilla lisätä esitysten perusteella 26 prosenttia ja vuonna 2030 jo 48 prosenttia.
Humanistisilla ja lääketieteellisillä aloilla sekä terveys-, hyvinvointi- ja palvelualoilla tutkintojen määrää voitaisiin kasvattaa vuoteen 2030 mennessä kolmanneksella.
Jyrki Lyytikkä / Yle
AMK-tutkintojen määrä olisi lähivuosina keskimäärin yli 27 000 ja vuonna 2030 hieman yli 31 000.
Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä voitaisiin esitysten mukaan kaksinkertaistaa vuoteen 2030 mennessä noin 5 900 tutkintoon.
Esimerkiksi suurimmasta ammattikorkeakoulusta Metropoliasta valmistuisi tällöin tuhat ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta vuodessa.
Täältä voit katsoa, minkä alojen tutkintoihin eri yliopistot ja ammattikorkeakoulut esittävät lisäyksiä.
Korkeakoulut sopivat vuosien 2021–2024 tutkintotavoitteiden määristä opetusministeriön kanssa ensi kevääseen mennessä.
Opetusministeriön mukaan tutkintotavoitteet sovitaan mahdollisimman realistisesti tiedossa olevan rahoituksen puitteissa. Korkeakoulujen rahoitus on jatkossa aiempaa enemmän sidoksissa niiden tuottamien tutkintojen määriin.
Lähivuosien tutkintotavotteiden kasvu vaatii sitä, että korkeakouluissa jo opiskelevien valmistumista on tehostettava. Uusien aloituspaikkojen lisääminen näkyy tutkintotavoitteissa pidemmällä tähtäimellä.
Korkeakoulut päättävät aloituspaikoista itsenäisesti, mutta ottavat huomioon opetusministeriön linjaukset.
Nuorten koulutuksen tasoa halutaan nostaa
Hallituksen tavoitteena on, että vuonna 2030 puolella 25–35-vuotiaista olisi korkeakoulututkinto. Uusista syntyvistä työpaikoista 75 prosenttia on sellaisia, että niissä tarvitaan korkeakoulututkintoa.
Viime vuosien korkeakoulututkinnoista 61 prosenttia on suoritettu ammattikorkeakouluissa ja 39 prosenttia yliopistoissa.
Työvoiman tarpeen arvioinneissa on päädytty siihen, että jatkossa yliopistotutkintojen osuuden tulisi nousta 45 prosenttiin.
Ennakkoarvioiden mukaan erityisesti tekniikan alan tutkintoja tarvitaan lisää.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten alueella jo yli 57 000 asiakasta eli hieman vajaat puolet maakunnan asukkaista on liittynyt sähköisten asiointipalveluiden käyttäjiksi. Työikäisistä 25–65-vuotiaista jo peräti 70 prosenttia on rekisteröitynyt palveluun.
– Saamme kuukausittain yli kolme tuhatta ajanvarausta netin kautta, laskee Eksoten kehityspäällikkö Katja Rääpysjärvi.
Yt-neuvotteluja käyvälle Eksotelle se tarkoittaa kahden henkilötyövuoden säästöä.
Eksoten kehityspäällikkö Katja Rääpysjärvi sanoo, että sähköisiä terveyspalveluita käyttää kuukausittain noin 10 000 henkilöä Etelä-Karjalassa. Kare Lehtonen/Yle
– Itse varaan netistä ajan työterveyteen. Siellä on myös chattipalvelu lääkärille, mistä pystyy saamaan pikaisesti neuvoa, kertoo lappeenrantalainen Katja.
Sähköisten asiointipalveluiden käyttäjistä enemmistö eli 58 prosenttia on naisia.
Ajanvarauksen ohella palvelusta katsotaan usein laboratoriotuloksia. Säännöllistä hoitoa vaativat potilaat voivat lähettää palvelun kautta viestejä hoitajille.
Turhat päivystyskäynnit vähenevät itsearvioinnin avulla
Kasvava suosio on oman hoidon ja palvelutarpeen arviointiin kehitetyllä Omaolo-palvelulla. Se voi ohjata potilaan päivystykseen, varata ajan lääkärille tai hoitajalle sekä antaa hoito-ohjeita kotiin.
Samalla turhia päivystyskäyntejä on voitu vähentää, jos arvion perusteella potilas ei vielä tarvitse lääkärin hoitoa. Esimerkiksi perusflunssan hoitoon riittää yleensä vuodelepo kotona. Mikäli potilaan tila vaatii välitöntä hoitoa, tiedot siirtyvät päivystykseen.
– Monet ovat selvittäneet esimerkiksi Googlen avulla omia oireita, mutta nyt palvelun kautta saa asiantuntijalääkäreiden validoimaa tietoa, jatkaa Rääpysjärvi.
Etävastaanoton mahdollisuus laajenee Eksoten alueella moniin konsultaatio- ja neuvontapalveluihin. Emma Pietarila/Yle
Etävastaanotolle kotoa
Eksote hakee yt-neuvotteluissa säästöjä, ja yksi keino on lisätä kotiin vietäviä palveluita. Monet psykiatriaan ja fysioterapiaan liittyvät konsultaatiotapaamiset voi pian hoitaa etävastaanotolla kotoa vaikkapa tabletilla tai tietokoneella.
– Asiakkaalta säästyy aikaa, kun ei tarvitse lähteä keskussairaalaan matkojen päästä. Hoitohenkilökunnalta säästyy aikaa, kun ei tarvitse matkustaa, laskee Rääpysjärvi.
Etävastaanottoa on jo testattu fysioterapian neuvontapalveluissa. Palveluita käyttävät myös ikäihmiset.
– Yllättäen lähes 80-vuotias rouva varasi ajan konsultaatioon. Henkilökunta epäili aluksi, että onkohan kyseessä virhe, mutta kuva ja ääni toimivat hyvin, eikä potilaan tarvinnut tulla taksilla kaupunkiin, sanoo Rääpysjärvi.
Eksoten puhelinpalvelussa ajanvarauspuheluihin vastaa ruuhka-aikoina 12 henkilöä.Mikko Savolainen / Yle
Puhelinpalvelussa aikaa vaativiin varauksiin
Etelä-Karjalan keskussairaalan yhteydessä toimii Eksoten puhelinpalvelu, jossa ajanvarauspuheluihin vastaa 12 henkilöä. Ruuhka-aikoina maanantaista keskiviikkoon sinne tulee jopa tuhat puhelua päivässä. Netin kautta tapahtuva varaaminen vähentää jonotusaikaa.
– Jos perustapauksia hoidetaan enemmän netissä, se antaa meille enemmän aikaa keskittyä vaativampiin ajanvarauksiin, sanoo tiimivastaava Kati Kataikko.
Vaasalainen Sören Hedvik omistaa jo kolmannen tehdasvalmisteisen kaasuautonsa. Hänelle kaasuauto, ja sen tankkaaminen paikallisesti tuotetulla biokaasulla, on ideologinen valinta.
Seuraavaksi hän haluaisi muuttaa bensiinillä kulkevan auton kaasuautoksi, ja etsii kimppaan myös muita halukkaita. Hedvik onkin aloittanut Facebookissa yhden miehen kampanjan, jossa etsii samanmielisiä. Perusajatus on yksinkertainen.
– Halukkaat voivat kertoa automallinsa ja yritämme tehdä yhteisen satsauksen. Jos samanmerkkisiä autoja on useampi muunnettavaksi, yhdessä saisimme ehkä kustannuksia alemmaksi.
Positiivinen vastaanotto
Wärtsilällä työskentelevän Hedvikin aloite on saanut positiivisia reaktioita. Hedvikille pääasia olisi, että tempaus johtaisi konkreettisiin tuloksiin ja ainakin pieneen sarjaan muunnettuja autoja.
– Silloin olisin tyytyväinen. Mutta odotukseni on, että tästä tulisi jotain suurempaa.
Kun Hedvik on ollut yhteydessä korjaamoihin, selvisi että auton muuntaminen kaasuautoksi ei ole yksittäiselle asiakkaalle ihan läpihuutojuttu. Muunto pitää räätälöidä autokohtaisesti.
– Minulle tuli tunne, että pitää olla todella kiinnostunut ja sitoutunut asiaan itse.
Siksi toiveena on, että jos asialla on useita autoilijoita, joilla on sama automalli, prosessi olisi helpompi ja ehkä myös halvempi. Energiayhtiö Gasumin mukaan kaasuautokonversion hinta on 2000–4000 euroa.
Valtio tukee 1000 eurolla
Bensiiniauton muuntamiseen kaasuautoksi on saanut valtiolta 1000 euron tuen viime vuoden alusta lähtien. Tarjoukseen on kuitenkin tarttunut vain harva.
Traficomista kerrotaan, että muuntotukea on nostanut vajaa 200 henkilöä. Vuonna 2018 tukea nosti 102, ja tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä 96 henkilöä.
Vaasanseudulla toimivan jäteyhtiö Stormossenin toimitusjohtaja Leif Åkers on iloinen Sören Hedvikin aloitteesta.
– Kuulostaa hyvältä idealta, koska kaasuautoja on liian vähän Suomessa. Autojen muuntaminen voisi helpottaa tilannetta.
Jäteyhtiö Stormossenin toimitusjohtaja Leif Åkers tankkaa kaasuautoa yhtiön tankkauspisteellä Mustasaaressa.Anna Kurtén / Yle
Stormossenilla on Mustasaaressa biokaasun tankkausasema. Åkersin mukaan muunnetut autot ovat harvinainen näky – suurin osa kaasuautoista on tehdasvalmisteisia.
Åkersin mukaan riippuu auton käytöstä, kannattaako hankkia muunnettu vai tehdasvalmisteinen auto.
– Säilytystila on muunnetussa autossa pienempi, koska kaasupullot vievät tilaa. Toisaalta bensatankki on silloin alkuperäisen kokoinen, jos autolla pitää liikkua paikoissa, joissa kaasua ei ole saatavilla. Tehdasvalmisteisissa kaasuautoissa bensatankki on huomattavasti pienempi.
Stormossenin valmistama biokaasu riittäisi 5000 tankkaukseen kuukaudessa, ja tällä hetkellä kapasiteetista käytetään vain noin 10 prosenttia eli 500 tankkauksen verran.
Henkilöautojen kaasutankkausasemia on Gasumin listauksen mukaan Suomessa reilut 40, keskittyen eteläiseen Suomeen.
Turun Varissuolla kotihoitaja Raija Riikoselle pysäköintipaikan löytäminen on haaste, joka toistuu joka päivä moneen kertaan.
– Vie hirveästi aikaa työajasta, kun kävellään kaukaa perille. Se on asiakkailta pois.
Ongelma tunnetaan etenkin suuremmissa kaupungeissa, joissa on pulaa parkkipaikoista. Myös esimerkiksi lähiöissä taloyhtiöt ovat tarkkoja pihapysäköinnin suhteen. Pienen tuntuinen asia on suuri kotihoitajille ja heidän asiakkailleen.
Liikenneministeri Sanna Marin (sd.) on esitellyt uuden tieliikennelain, johon on määritelty kotihoidon työntekijöitä koskevat erityiset pysäköintisäännöt. Kotihoitajille esitetään erikoislupaa, jonka avulla pysäköinti on helpompaa ja maksutonta. Muutos koskee kunnan katuverkon alueella tapahtuvaa pysäköintiä, johon kunta myöntäisi pysäköintitunnuksen.
Mallia on haettu esimerkiksi vammaisten kuljetuspalveluja koskevasta luvasta. Sen avulla ajoneuvon voi pysäköidä maksulliselle pysäköintipaikalle maksua suorittamatta, ja alueelle, jossa pysäköinti on liikennemerkein kielletty, sekä aikarajoituksesta välittämättä.
Joulukuussa vuonna 2007 eduskunnassa esitettiin tieliikennelakiin kotihoidon pysäköintiä helpottavaa muutosta. Maria Guzeninan (sd.) aloitteen allekirjoitti 12 vuotta sitten yhteensä 112 kansanedustajaa. Arkisen pulman hoitamista on sen jälkeen vauhditettu uudella lakialoitteella ja kirjallisilla kysymyksillä.
Pysäköinti puhuttaa ruokatauollakin, Laura Huhtala, Chinoor Aliassi,Johanna Ilonen, Anu Koivula ja Merja Järvi tekevät työtä Lausteella Turussa.Jari Hakkarainen / Yle
Parkkipaikkajahdissa tuhlaantuu paljon aikaa
Pysäköintiongelmat tiivistyvät kotihoitajilla erityisesti iltavuoroissa, kun taloyhtiöiden usein vähäiset vieraspaikat ovat täynnä.
– Ne ovat iltaisin tosi varattuja, kun ihmisillä on vieraita käymässä. Auton joutuu jättämään hyvinkin kauas, sanoo kotihoitaja Raija Riikonen.
Lyhyimmillään kotikäyntiin kuluu kymmenisen minuuttia. Kyse on silloin esimerkiksi lääkkeen tai silmätippojen antamisesta muuten omatoimiselle asiakkaalle. Pysäköintipaikan etsimiseen voi tuhlaantua enemmän aikaa kuin avun antamiseen.
Turun vanhuspalveluiden Lausteen kotihoidon palveluesimies Liisa Karlsson laskee, että joka päivä menee tunteja hukkaan pysäköintiongelman takia.
Minuuteista kertyy helposti tunteja, Liisa Karlsson laskee.Jari Hakkarainen / Yle
Otetaan esimerkiksi aamuvuoro, jossa aamuvuorolaisia on kolmetoista.
– Jos laskee, että parkkipaikan etsimiseen menee jokaiselta vaikka kymmenen minuuttia ylimääräistä, se on jo 130 minuuttia hukkaan heitettyä aikaa.
Siis yli kaksi tuntia päivässä. Vuodessa tämä tarkoittaa jo yli kolmen kuukauden työajan tuhlausta yhdessä vuorossa ja vain yhdellä alueella.
Rikkoja vastaa seuraamuksista
Kotihoitaja voi laskuttaa pysäköintimittariin laittamansa pysäköintirahat kaupungilta, mutta jos hoitajat rikkovat lakia ja saavat sakot pysäköintivirheestä, he maksavat sen itse.
Väärin pihalle pysäköity auto aiheuttaa esimerkiksi Lausteella 80 euron sakon. Siinäpä se työntekijän päiväpalkka meneekin.
– Ei ole kiva, että hoitajat joutuvat sakkoja maksamaan sen takia, että he yrittävät päästä asiakkaan luokse nopeasti, Liisa Karlsson pahoittelee.
– Odotuksena on, että lakiin tulisi luvat ja saataisiin asiakkaille aikaa.
Remonttireiskoilla helpompaa kuin kotihoitajilla?
Turussakin kotihoitajat ovat itse rustanneet lappuja, joissa lukee millä asialla autolla ollaan liikkeellä. Lapun teho jää täysin pysäköinninvalvonnan harkintaan, koska eihän sillä ole mitään lainvoimaa.
– Toivoisin, että saataisiin semmoinen laillinen lupalappu, että voidaan pysäköidä mahdollisimman lähelle taloa – ei tietenkään pelastusteiden tukoksi, Raija Riikonen sanoo.
Reima Holmström vaihtaa kuulumisia Raija Riikosen kanssa.Jari Hakkarainen / Yle
Lähes kuka tahansa remonttia tekevä voi jättää pakettiautonsa vaikka kerrostalon ovelle, kun omatekoisessa lapussa lukee huoltotyö.
Kotihoitaja Raija Riikosella on kokemus, ettei kotihoitajia kohdella samalla tavalla. Kotihoitajan autossa olevan kotihoito-lapun viereen isketään Riikosen mielestä herkemmin pysäköintisakko.
– Se tuntuu tosi väärältä, kun ajattelee, että meidän työaika pitäisi ymmärtää tärkeäksi. Puhutaan paljon siitäkin, miten kovalla sykkeellä tätä pitäisi tehdä.
Polkupyörä on siitä kätevä kapine, ettei sen pysäköinnistä sakoteta. Raija Riikoselle se on hyvä vaihtoehto kesällä.
– Sitten kun alkaa syksy ja sateet – saati talvi ja pakkaset, niin kyllä se aika kylmä peli on. Kun olet suihkussa käynyt ja pyöräilet hikisenä, ei se flunssa sitten kauhean kaukana ole.
Tieliikennelain uudistuksen on määrä tulla voimaan vuoden 2020 kesäkuun alusta.
Vuonna 1921 valmistunutta Joutsenon kirkkoa koristavat muotoilija Paavo Tynellin (1890–1973) suunnittelemat arvovalaisimet. Ne hankittiin kirkkoon, kun siihen tehtiin peruskorjaus vuonna 1965.
Kaikkiaan Paavo Tynell suunnitteli Joutsenon kirkkoon 14 valaisinta.
Pari vuotta sitten Joutsenon kirkko sai uudet kirkkourut. Kun uusia alettiin laittaa paikoilleen, ei urkujen edessä ollut 30-sakarainen Tynellin valaisin enää mahtunutkaan entiselle paikalleen.
– Se roudattiin tuonne alakerran varastoon ja sinne se jäi, kertoo Joutsenon seurakunnan hautausmaan työnjohtaja Kimmo Petrell.
Siinä vaiheessa kenellekään ei tullut mieleen, että kyseessä voisi olla erityisen arvokas esine. Valaisin jäi varastoon, kun sille ei kirkossakaan enää uuttaa paikkaa löytynyt.
– Sitten joku huomasi, että näitä Tynellin valaisimia on myyty aika kovaan hintaan. Pohdittiin, että mahtaisikohan tämäkin olla arvokas, sanoo Petrell.
Valaisin ei enää urkujen uusimisen jälkeen mahtunut entiselle paikalleen.Tommi Parkkinen/Yle
Arvostettu muotoilija
Paavo Tynell suunnitteli lukuisia erilaisia pöytä-, katto- ja koristevalaisimia. Niitä on useissa julkisissa tiloissa ja lisäksi muun muassa vanhoissa elokuvateattereissa.
Yhdessä arkkitehti Johan Sirénin kanssa hän oli muun muassa suunnittelemassa eduskuntatalon valaisimia.
Paavo Tynell oli nuoruudessaan peltiseppänä ja opiskeli taideteollisuuskeskuskoulussa, josta myöhemmin tuli taideteollinen korkeakoulu. Hän oli mukana perustamassa taidetakomo Taitoa ja toimi sen pääsuunnittelijana.
Vasta viime vuosina Tynellin valaisimet ovat nousseet suureen arvoon.
Paikataan seurakunnan taloutta
Lappeenrannan seurakuntayhtymän talousjohtaja Kari Virtanen on toiveikas. Hänen mukaansa hintaodotukset Joutsenon kirkon valaisimesta ovat korkealla.
Viime keväänä Joutsenon seurakuntaneuvosto päätti, että valaisin voidaan myydä.
– Jos 40 000 euroa saadaan, niin se olisi kyllä tosi kova juttu, sanoo Virtanen.
Kirkon keskellä on Paavo Tynellin suunnittelema 144-sakarainen valaisin. Tommi Parkkinen/Yle
Rahat on luvattu käyttää Lappeenrannan seurakuntayhtymään kuuluvalle Joutsenon seurakunnalle, joka viime aikoina on paininut taloudellisten ongelmien parissa.
– Se on alun perin Joutsenoon hankittu, niin kyllä ne rahat Joutsenoon kuuluvat, sanoo Virtanen.
Hintapyyntö 40 000 euroa
Joutsenon kirkon Paavo Tynell -valaisimessa on 13 sakaraa. Leveyttä sillä on reilu metri.
Tamperelaisessa huutokaupassa valaisimen lähtöhinta on 40 000 euroa. Lopullista hintaa on huutokauppakamarin mukaan vaikea arvioida.
– Se on poikkeuksellinen valaisin, koska se on hyvin epätavallinen Paavo Tynellin tuotannossa. Se on italialaishenkinen ja erityisen moderni, kertoo Ilkka Takala Annmaris-huutokauppakamarista.
Takalan mukaan Tynellin tuotanto on nyt erityisen haluttua. Ei pelkästään Suomessa, vaan koko maailmassa.
– Tällä hetkellä on muodissa korkealuokkainen käsityö. Paavo Tynellin valaisimet ovat yhdistelmä käsityötä ja konetyötä. Se tekee niistä persoonallisia.
Paavo Tynellin suunnittelemisia valaisimia oli myös lappeenrantalaisessa Nuijamies-elokuvateatterissa. Yle/ Ulla Ylönen
Huutokaupassa Tynellin valaisinsarjoista on maksettu jopa yli miljoona euroa. Hiljattain tamperelainen taloyhtiö möi kuusi Tynellin valaisinta ja sai niistä 312 000 euroa.
Ilkka Takala kertoo, että Tynellin valaisimet ovat hyvin ainutlaatuisia, sillä hän pyrki suunnittelemaan joka tilaan tietynlaiset valaisimet.
13 valaisinta jää
Vaikka Joutsenon kirkossa olevat valaisimet ovat huippuarvokkaita, eivät ne aina ole olleet kaikkien mieleen. Kattokruunut ovat jakaneet mielipiteitä.
– Toiset tykkää, ja toisten mielestä ne ovat kamalia, kertoo Joutsenon seurakunnan hautausmaan työnjohtaja Kimmo Petrell.
Joutsenon kirkossa on edelleen 13 Tynellin suunnittelemaa valaisinta. Kare Lehtonen/Yle
Kirkossa on edelleen 13 Paavo Tynellin suunnittelemaa valaisinta. Materiaaliltaan ne ovat messinkiä. Valaisimen keskiosasta lähtee pitkiä sakaroita, joiden päässä lamput ovat.
Kirkkoon jääneistä valaisimista yhdeksän on pienehköjä, joissa on vain 10 lappua.
Suurin sen sijaan on kirkon keskellä oleva ovaalin muotoinen ja 2,5 metriä leveä valaisin. Siinä lamppuja on peräti 144.
– Se on lampunvaihtajan painajainen.
Petrell joutuu ottamaan pitkät A-tikkaat ja kiipeämään korkeuksiin. Sakaroita pitää vähän levittää ja yrittää päästä käsiksi ylimpinä oleviin lappuihin.
– Sitten se valaisin rupeaa heilumaan, ja sitten alkaa pyörryttämään, naurahtaa Petrell.
Kaatopaikalta huutokauppaan
Tampereen huutokaupassa on Joutsenon kirkon valaisimen lisäksi myynnissä myös entisen Lauritsalan kauppalantalon valtuustosalin valaisimia. Ne on tehty sinne aikoinaan mittatilaustyönä.
Ilkka Takala Annmaris-huutokauppakamarista kertoo, että niitä myy yksityishenkilö, joka on aikoinaan korjannut ne talteen roskalavalta.
Myynnissä on kolme valaisinta, joiden jokaisen lähtöhinta on 8 000 euroa.
HAT-P-38 ja HAT-P-38b ovat kovin kuivakat nimet tähdelle ja sitä kiertävälle planeetalle, mutta kohta ne voivatkin olla Löyly ja Sauna, Norppa ja Kuutti tai Hiisi Horna. Siitä saavat päättää suomalaiset äänestämällä.
Planeetta on niin sanottu "kuuma jupiter" eli hyvin lähellä tähteään kiertävä kaasuplaneetta. Kierros Auringon kaltaisen tähden ympäri kiertää vain viisi Maan päivää.
Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni IAU on järjestää NameExoWorlds-nimikilpailun osana satavuotisjuhlintaansa. Lähes sadassa maassa valitaan nimi omalle tähdelle ja sen kiertolaiselle.
Karsintakisat on jo käyty. Suomessa nimipareiksi tuli 2030 ehdotusta. Loppusuoralle pääsivät nämä:
IAU on ammattitähtitieteilijöiden yhteistyöjärjestö, joka muun muassa antaa taivaankappaleille viralliset nimet. Niinpä IAU:n vallassa on päättää, kelpaako äänestystulos.
Jos se hyväksytään, IAU julkistaa virallistetut nimet yhdessä perustelujen ja ehdottajan nimen kanssa joulukuun loppupuolella.
Meidän aurinkokuntamme ulkopuoliset planeetat saavat yleensä tyytyä koodiin, sillä noita eksoplaneettoja on havaittu jo yli neljä tuhatta. Ensimmäinen löytyi vuonna 1995. Löytäjät saavat fysiikan tämänvuotisen Nobel-palkinnon.
Tampereen ja Helsingin yliopistolliset sairaalat aloittavat hedelmöityshoidot lahjoitetuilla munasoluilla ja siittiöillä. Muiden yliopistosairaaloiden on tarkoitus seurata perässä.
Julkiselta puolelta ei ole saanut lahjasoluhoitoja neljään vuoteen. Vuonna 2015 käytiin kiivasta keskustelua tasa-arvokysymyksistä, minkä seurauksena ulkopuolisen lahjoittamia sukusoluja tarvitsevien hoidot keskeytettiin toistaiseksi. Yksityisklinikoilla lahjasoluhoitoja on sittemminkin tehty, mutta ne on pitänyt maksaa itse.
Nyt julkisen puolen hoitomahdollisuudet aukeavat kaikille. Lahjasoluja voivat saada heteroparien lisäksi naisparit sekä itselliset naiset.
– Tämä on iso asia niille lasta toivoville, jotka eivät voi omilla soluillaan tulla raskaaksi. Tasa-arvo toteutuu kun kaikilla on mahdollisuus julkisen puolen hoitoihin, eikä oma talous ole esteenä, sanoo osastonylilääkäri Katja Ahinko Taysin hormoni- ja lapsettomuuspoliklinikalta.
Lahjasolupankin säiliöt ovat tyhjät
Lahjasiittiöillä on Suomessa tehty hoitoja 1980-luvulta lähtien, ja lahjoitettuja munasolujakin on käytetty 1990-luvulta saakka. Sukusolujen luovuttajien rekrytointi on kuitenkin julkisella puolella täysin uutta.
Ennen viime vuosien taukoa hoitoja tehtiin ostetuilla siittiöillä, ja munasolun saattoi tarvittaessa luovuttaa esimerkiksi äidiksi toivovan naisen sisar. Nyt hoitoja varten perustetaan lahjasolupankit.
Lähes viidennes suomalaisista hedelmöityshoidoista tehdään lahjoitetuilla sukusoluilla. Yliopistosairaaloista Tays ja HUS aloittavat lahjasoluhoidot ensimmäisinä.Marjut Suomi / Yle
Pankkitoiminnan alkaessa säiliöt ovat tyhjät. Helsingissä tosin tehtiin kesällä pilottihengessä lyhyt luovuttajarekrytointi Meilahden kampuksen alueella.
– Sen avulla saatiin rekisteriin muutama siittiöiden luovuttaja, mutta munasolujen lahjoittajia ei toistaiseksi ole. Laajempi rekrytointi käynnistyy tänään, kertoo HUSin lisääntymislääketieteen yksikön lahjasoluprojektista vastaava erikoislääkäri Viveca Söderström-Anttila.
Tampereella sekä siittiö- että munasoluvarastot ovat tyhjänä. Alkiopankissa on kuitenkin jonkin verran alkioita.
– Niitä on jäänyt yli hoidoissa käyneiltä pariskunnilta, jotka ovat sitten halunneet luovuttaa ne. Olemme keränneet alkioita, vaikka niitä ei toistaiseksi ole saanut käyttää, Katja Ahinko kertoo.
Luovuttajia kaivataan kipeästi
Munasoluja voi luovuttaa perusterve 20–35-vuotias nainen, jolla ei ole merkittävää ylipainoa. Siittiöiden luovuttajaksi kelpaa perusterve 20–45-vuotias mies. Solujen luovuttajat eivät saa tupakoida, eikä suvuissa saa esiintyä perinnöllisiä sairauksia.
Sukusolujen luovuttamisesta saa hedelmöityshoitolain mukaiset korvaukset ansionmenetyksestä ja matkoista. Naisille maksetaan lisäksi erillinen korvaus kivusta ja särystä, sillä operaatio on vaativampi ja vie aikaa.
– Munasarjojen stimulointi ja munasolujen keräys vaatii lääkehoitoa ja pienen kirurgisen toimenpiteen. Toivomme, että nuoret naiset lähtisivät tästä huolimatta liikkeelle ja haluaisivat olla mukana, Viveca Söderström-Anttila sanoo.
Miestenkin tulee varautua useampaan käyntiin sairaalassa.
Lahjoitetuista siittiöistä on Suomessa jatkuva pula. Yksityiset klinikat joutuvat ostamaan osan sukusoluistaan ulkomailta, eikä julkiselle puolellekaan odoteta luovuttajaruuhkaa.Marjut Suomi / Yle
Kuka minun soluni saa?
Luovuttajia mietityttää luonnollisesti se, kenelle omat solut päätyvät. Julkisella puolella luovutetut sukusolut annetaan vain Suomessa asuville, ja halutessaan käyttöehtoja voi rajata tiukemmiksi.
– Luovuttaja voi halutessaan rajata jonkin saajaryhmän pois. Tällaiset rajaukset ovat tosin hyvin harvinaisia, Katja Ahinko sanoo.
Sukusolujen luovuttajalla ei ole hoitojen seurauksena mahdollisesti syntyvään lapseen juridisia oikeuksia eikä velvoitteita. Lapsella on 18 vuotta täytettyään oikeus saada selville luovuttajan henkilöllisyys.
Yhden luovuttajan sukusoluista saa lain mukaan syntyä lapsia korkeintaan viiteen perheeseen.
Sytostaattihoidot voivat tuhota solut
Suomessa lähes viidesosa kaikista hedelmöityshoidoista tehdään lahjasukusoluilla.
Toimivien sukusolujen puuttumisen taustalla voi olla esimerkiksi geneettinen poikkeavuus tai aiemmin annettu syöpähoito. Naisilla myös munasarjojen leikkaus endometrioosin tai kasvaimen takia saattaa johtaa munasarjatoiminnan hiipumiseen ennenaikaisesti.
Lahjasukusoluja voidaan tarvita myös tilanteessa, jossa henkilö on vakavan perinnöllisen sairauden kantaja. Lisäksi luovutettuja siittiöitä tarvitsevat naisparit ja yksin lasta toivovat naiset.
Esimerkiksi endometrioosi tai sytostaattihoidot saattavat aiheuttaa munasolutuotantoon häiriöitä. Silloin lasta voidaan yrittää lahjasolun avulla.Marjut Suomi / Yle
Hoitoon pääsyyn vaikuttaa moni asia. Aiempia lapsia saa olla korkeintaan yksi, äidiksi aikovan painoindeksin tulee olla alle 35 ja hoitopäätöstä tehtäessä naisen ikä saa olla korkeintaan 40 vuotta.
Lisäksi tulee olla käytynä lahjasoluneuvonta, joka on solujen saajalle lakisääteinen ja luovuttajallekin suositeltava.
– Neuvonnassa käydään läpi niin eettiset ja psykologiset kuin juridisetkin asiat, Katja Ahinko sanoo.
Lähetteitä tehdään jo
Lähetteitä lahjasukusoluilla tehtäviin lapsettomuushoitoihin aletaan Tampereella ottaa vastaan heti ja Helsingissä marraskuusta 2019 lähtien.
Minkäänlaiseen hoitotakuuseen ei kummassakaan sairaalassa pystytä sitoutumaan. Hoitojen tahti määräytyy täysin lahjoittajien mukaan.
Katja Ahinko ei povaa luovuttajaruuhkia, sillä tarpeeksi intoa ei ole nähty yksityiselläkään puolella.
– Yksikään suomalainen klinikka ei ole omavarainen siittiöiden suhteen. Yksityisellä puolella on rekrytoitu luovuttajia jo pitkään, ja silti siittiöitä joudutaan ostamaan Tanskasta, Ahinko toteaa.
Valtavan määrän suomalaisia suurin haave on siis kiinni kanssaihmisten halusta auttaa.
Lisää tietoa sukusolujen luovuttamisesta löytyy Taysin ja HUSin verkkosivuilta.
