Salicon salaattitehtaan lopettaminen löisi Juvan kuntaan merkittävän loven. Tehtaalla on 103 työpaikkaa, noin kuusi prosenttia Juvan kaikista työpaikoista.
Koko Suomen tasolla vastaava työpaikkavähennys kaksinkertaistaisi työttömien määrän kertaheitolla. Esimerkiksi Helsingistä työpaikkoja katoaisi noin 24000.
Salico kertoi eilen aloittavansa yt-neuvottelut Juvan tehtaansa lakkauttamiseksi.
Salico on runsaan 6 000 asukkaan Juvan suurin yritystyöllistäjä, ja suurin osa työntekijöistä on juvalaisia. Työttömyysaste Juvalla on viimeisimmän työllisyyskatsauksen mukaan 7,9 prosenttia, mikä on koko maan tasoa alhaisempi.
– Hirvittävän iso menetys Juvalle, haasteellista löytää heille kaikille töitä. Tehdas on työllistänyt vakituisten lisäksi myös nuorisoa ja opiskelijoita, sanoo Juvan kunnanjohtaja Mervi Simoska.
Salicon lähtö näkyisi myös kunnan kassassa. Kunnallis- ja yhteisöverotulojen lisäksi Salico on käyttänyt runsaasti vettä, ja siten tuottanut rahaa kunnallisen vesilaitoksen kautta.
– Veropohja on tällä alueella muutenkin kapea, ja verotulojen kehitys on ollut heikkoa, Simoska sanoo.
Hän ei arvioi tehtaan lakkauttamisen euromääräisiä vaikutuksia kunnan talouteen.
Alihankkijat miettivät uusia ratkaisuja
Etelä-Savo on merkittävää salaatinviljelyaluetta, siellä tuotetaan noin kolmannes kotimaisesta salaatista.
– Tehtaan lakkautus olisi iso menetys itselle, yritykselle ja koko alueelle, sanoo Mestariviljelijät Oy:n hallituksen puheenjohtaja, vihannesviljelijä Kalle Varonen.
Mestariviljelijät on viljelijöiden omistama salaatin ja vihannesten pakkaus- ja jalostusyritys, joka työllistää kymmenkunta ihmistä. Vuositasolla yhtiö käsittelee satoja tuhansia kiloja kasviksia. Merkittävä osa työstä on alihankintaa Salicolle.
– Huoltahan tämä aiheuttaa. Kaikki keskittyy pääkaupunkiseudulle, ja logistiikka muuttuu hankalammaksi. Mutta murehtiminen ei tietenkään auta, pitää ryhtyä miettimään uusia ratkaisuja, Varonen sanoo.
Mestariviljelijät toimittaa vihanneksia myös esimerkiksi Inex Partnersille, Keskolle, Lidlille ja eri tukkuliikkeille. Salico on käytännössä hoitanut myös osan Mestariviljelijöiden logistiikasta.
– Luotamme suomalaiseen kuljetustoimintaan siinä, että saamme tavaramme edelleen sinne, minne sen on tarkoitus mennä.
Vähemmän kilometrejä vihanneksille
Syynä Salico suunnitelmille lakkauttaa Juvan tehdas on logistiikka. Yhtiö on Suomen suurin tuoreiden hedelmä- ja vihannesjalosteiden tukkutoimittaja, ja sen asiakkaista pääosa on Etelä-Suomessa.
– Harkitsemme sitä, että emme enää kuljettaisi tuotteita Helsingistä kolmea tuntia Juvalle ja seuraavana päivänä kolmea tuntia takaisin, sanoo Salicon toimitusjohtaja Jussi Armanto.
Tuotannon siirron Helsinkiin mahdollistaa viime syksyn yrityskauppa, jossa Salicon ruotsalainen emoyhtiö Greenfood osti Apetitilta sen tuoretuotetoiminnan. Kaupan mukana Salicolle siirtyi 120 Apetitin työntekijää – ja tehdas Helsingissä.
Nyt tuolle tehtaalle ollaan keskittämässä yhtiön koko tuotantoa.
– Kun kauppa tehtiin, annettiin ymmärtää, että Juvan toiminnot jatkuvat normaalisti, sanoo kunnanjohtaja Simoska.
Kuuden viikon yt-neuvottelut alkavat ensi viikolla, ja lopullinen päätös tehtaan lopettamisesta tehdään neuvottelujen aikana.
Pohjanmaan poliisilaitoksen talousrikosyksikkö on tutkinut epäilyä luvattomasta turvetuotannosta Etelä-Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus teki viime kesänä tutkintapyynnön luvattomasta turvetuotannon harjoittamisesta. Turvetta epäillään nostetun ilman ympäristölupaa yhtiön ja kahden epäillyn toimesta useiden kymmenien hehtaarien alueelta vuosina 2002 - 2017.
Rikoskomisario Sakari Palomäki Pohjanmaan poliisilaitokselta sanoo, että vuosittain poliisi tutkii muutamia tapauksia turvetuotantoon liittyen.
– Yleensä tutkittavat tapaukset liittyvät ympäristöluvassa sallitun turvemäärän tuotannon ylittämiseen. Nyt tutkittavana oleva tapaus on poikkeuksellinen, koska tutkittavana on tapahtumat 15 vuoden ajalta ja epäilty tuotantomäärä on suuri, Palomäki lisää.
Palomäki sanoo, esitutkinta on valmistumassa ja se lähtee lähipäivinä loppulausunnolle. Sen jälkeen asia etenee syyteharkintaan.
Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus on tänään turpeennostosta epäillyn yhtiön ja siihen liittyvien vastuuhenkilöiden omaisuutta vakuustakavarikkoon noin 245 000 euron edestä.
Artikkelia täydennetty klo. 15:50 poliisin kommenteilla.
Suomen ylivoimaisesti yleisin ammattitauti on meluvamma. Niitä on kaikista vahvistetuista ammattitaudeista noin neljännes.
Työterveyslaitoksen mukaan meluvamma todetaan joka vuosi noin 300 työikäisellä suomalaisella.
– Meluvamma kehittyy hitaasti. Usein kyse on siitä, että altistuminen melulle on tapahtunut menneinä vuosina, mutta meluvamma todetaan nyt, vasta vuosia myöhemmin, apulaisylilääkäri Kirsi Koskela Työterveyslaitokselta sanoo.
Toinen selitys meluvammojen runsauteen on se, että osa työntekijöistä suhtautuu meluun yliolkaisesti.
– Kuulosuojaimet saatetaan jättää raolleen tai ottaa kokonaan pois korvilta siksi ajaksi, kun jutellaan metelin keskellä.
Ammattitautien määrä laskenut
Vaikka meluvammat pitävät vahvaa ykkössijaa vahvistettujen ammattitautien tilastossa, niiden kokonaismäärä on vuosien mittaan vähentynyt selvästi.
Aiemmin meluvammoja todettiin vuosittain Suomessa noin tuhat, mutta Työterveyslaitoksen seurannassa vuosina 2005 –2014 niiden määrä putosi noin kolmannekseen.
Parhaiten meluvammojen määrää on saatu painettua alas raskaassa teollisuudessa kuten paperitehtaissa. Koneiden ääniä vaimennetaan, ja kuulosuojaimet ovat hyviä. Lisäksi meluasetuksen säännökset ja meluntorjuntaohjelmat ovat Työterveyslaitoksen mukaan tehokkaita.
Meluvammojen ohella kaikkien ammattitautitapausten yhteenlaskettu kokonaismäärä on vähentynyt yli puolella.
Listasimme kymmenen yleisintä ammattitautia, niiden oireita sekä keinoja niiden ehkäisemiseksi.
Työterveyslaitos, Jyrki Lyytikkä / Yle
1. Meluvammat
Meluvamma voi syntyä nopeasti äkillisen kovan äänen seurauksena tai pitkään jatkuneen tasaisemman melun tuloksena.
Riskityöpaikkoja ovat esimerkiksi paperi- ja kartonkitehtaat, rakennustyömaat ja puolustusvoimat. Siellä äkillistä kovaa melua syntyy esimerkiksi ampumisharjoituksissa.
2. Ärsytyskosketusihottuma
Ärsytyskosketusihottumaa aiheuttavat esimerkiksi pesu- ja puhdistusaineet, voiteluöljyt sekä pöly.
Ihottuma tulee useimmiten käsien ihon ohuisiin kohtiin kuten sormienväleihin ja kämmenselkään. Se ilmenee ensin ihon kuivumisena ja punoituksena. Myöhemmin iho voi kuoriutua, paksuuntua, hilseillä ja halkeilla.
Oireet vaikeutuvat työviikon aikana ja helpottavat vapaapäivinä. Pidemmillä lomilla oireet häviävät kokonaan.
Ärsytyskosketusihottumasta voivat kärsiä esimerkiksi hoitajat ja prosessityöntekijät. Suojakäsineiden käyttö ehkäisee ihottumia tehokkaasti.
Asbestille voi altistua purkutyömailla.Jyrki Lyytikkä / Yle
3. Asbestiplakkitauti
Myrkyllisen asbestin aiheuttamista sairauksista yleisin on asbestiplakkitauti eli keuhkopussin kalkkeumat.
Asbestille voi altistua purkutyömailla. Nyt remontoidaan paljon 1960- ja 70-luvuilla rakennettuja taloja, ja niissä asbestia on käytetty muun muassa putkien eristeenä.
Asbestipurkajat voivat altistua asbestikuiduille, jos pölyn leviämistä ei estetä tehokkaasti tai jos hengityssuojaimet vuotavat.
Työhyvinvointiin keskittyvän Työ, Terveys ja Turvallisuus -lehden mukaan asbestipurkua tekevät yritykset eivät aina suhtaudu tarpeeksi vakavasti suojautumiseen. Purkutöiden yhteydessä on ilmennyt puutteita esimerkiksi ilmankäsittelylaitteiden ja hengityksensuojainten toimivuudessa.
Useimmiten asbestiplakkitauti on kuitenkin seuraus vuosikymmenien takaisesta altistumisesta. Asbesti kiellettiin rakentamisessa kokonaan vuonna 1994.
4. Allerginen kosketusihottuma
Allerginen kosketusihottuma on ihottumatyyppi, jossa ihminen allergisoituu esimerkiksi kemikaalille. Yle uutisoi torstaina, että akrylaattien aiheuttamat sairaudet ovat yleistyneet kauneudenhoitoalalla. Akrylaatit ovat kemikaaleja, joita on rakennekynsissä ja ripsiliimoissa.
Akrylaatit aiheuttavat kosketusallergiaa, joka on noussut vahvistettujen ammattitautien listalla neljänneksi yleisimmäksi.
– Pahimmillaan voi käydä niin, että ihminen allergisoituu myös suojakäsineille, Kirsi Koskela sanoo.
Tenniskyynärpää voi kehittyä, jos työntekijä joutuu tekemään toistuvasti samoja liikkeitä ilman vaihtelua. Olkaluun alapäähän kiinnittyvien ranteen ja sormien ojentajajänteiden kiinnityskohta ärtyy (Duodecim).
Ärtymistä voi aiheuttaa vaikkapa jatkuva vasarointi tai ruuvimeisselin ja jakoavaimen käyttö.
Tenniskyynärpään hoitoon kuuluu myös ranteen jumppaaminen.YLE Akuutti
Tenniskyynärpään pääoire on kipu.
– Työssä pitäisi olla tarpeeksi vaihtelua tai mahdollisuus työkiertoon, sanoo Työterveyslaitoksen apulaisylilääkäri Kirsi Koskela.
Työn aiheuttaman rasituksen lisäksi tenniskyynärpää voi liittyä nimensä mukaisesti tenniksen, golfin ja pesäpallon pelaamiseen.
6. Astma
Työperäistä astmaa voivat aiheuttaa esimerkiksi jauhopöly tai kemikaalit.
Työterveyslaitoksen mukaan on hyvin vaikea arvioida etukäteen, kenelle kehittyy työperäinen astma. Tapaukset ovat harmillisia, sillä näiden henkilöiden on vaikea jatkaa enää samassa työssä.
Jos esimerkiksi leipuri saa jauhopölystä astman, voi työssä jatkaminen olla mahdotonta. Toisaalta jos maanviljelijä saa astman, hän voi jatkaa omaa työtään käyttämällä moottorisoitua hengityssuojainta.
7. Käden tai ranteen rasitussairaus
Samalla tavalla kuin tenniskyynärpää, myös käden tai ranteen rasitussairaus johtuu toistuvasta rasittavasta liikkeestä. Tyypillisin käden tai ranteen rasitussairaus on jännetuppitulehdus.
8. Ammattinuha
Ammattinuhassa on kyse allergisesta nuhasta.
Esimerkiksi maatalouden työntekijät voivat allergisoitua karjan eläinpölylle, eläinten rehuille ja tai pienenpienille varastopunkeille. Aivastelu alkaa pian sen jälkeen, kun ammattinuhaan sairastunut on mennyt työpaikalle. Nenästä valuu kirkasta eritettä, tai nenä voi mennä tukkoiseksi.
Oireet vähenevät vapaalla ja lomilla, mutta jos altistuminen jatkuu pitkään, ne voivat jäädä pysyviksi.
Ammattinuha ja astma liittyvät toisiinsa. Usein nämä kaksi sairautta todetaan yhtä aikaa.
Myyrät levittävät ulosteidensa mukana myyräkuumetta. Wikimedia Commons / Bruce McAdams
9. Myyräkuume
Toisin kuin monet muut ammattitaudit, myyräkuumeen voi saada yhdellä kertaa esimerkiksi metsätöissä. Tauti leviää myyrien ulosteiden mukana.
Huonolla tuurilla myyrien ulosteiden pölyä pääsee metsurin hengitysteihin. Seurauksena on infektio, joka voi olla lievä tai voimakas.
Se kuitenkin paranee ajan myötä.
10. Proteiinikosketusihottuma
Proteiinikosketusihottuma on nopea, välitön reaktio allergiaa aiheuttavaan aineeseen. Yleensä kyse on eläinten tai kasvien valkuaisaineista eli proteiineista.
Esimerkiksi lehmän hilse saa aikaan sen, että nousee nokkosrokkopaukamia ja seurauksena on ammattitauti.
Ihottuma on yleensä voimakkaan kutiavaa ja se häviää nopeasti, kun kosketus aiheuttaja-aineeseen lakkaa. Oireisiin voi liittyä myös silmien kutinaa ja punoitusta tai aivastelua ja hengenahdistusta.
Proteiinikosketusihottuma on maatalous- ja elintarvikealojen työntekijöiden ammattitauti.
Terminen kesä pitenee lähivuosikymmeninä Suomessa. Ilmatieteenlaitoksen tutkijat arvioivat, että kesäpäiviä tulee lisää 4–5 vuosikymmenessä.
Vastaavasti terminen talvi lyhentyy Pohjois-Suomessa noin viidellä päivällä ja Etelä-Suomen rannikkoalueilla jopa yhdeksällä päivällä kymmenessä vuodessa. Tutkimuksen tulokset julkaistiin hiljan International Journal of Climatology -tiedelehdessä.
Tutkimus perustui 23 maailmanlaajuisen ilmastonmuutosmallin tuloksiin.
Samalla terminen kevät ja syksy pidentyvät etelässä jonkin verran. Pohjoisessa välivuodenaikojen pituudet säilyvät suunnilleen entisellään.
Suomen ilmastovyöhykkeellä termiseksi kesäksi luetaan se aika vuodesta, jolloin vuorokauden keskilämpötila on yli 10 astetta. Vastaavasti termiseen talven aikana keskilämpötilat ovat pakkasella.
Talvi jää entistä useammin väliin lounaisessa Suomessa
Tutkimuksessa arvioitiin myös tavallisuudesta poikkeavien vuodenaikojen esiintymisen todennäköisyyksiä. Tutkimuksen mukaan tämän vuosisadan puolivälin tienoilla terminen talvi jäisi lounaisimmassa Suomessa tulematta useammin kuin joka kolmas vuosi.
Hyvin pitkiä kesiä esiintyisi vuosisadan puolivälissä noin kahtena vuotena kolmesta. Hyvin pitkäksi kesäksi lasketaan sellainen, joka on yli 20 vuorokautta pitempi kuin 1900-luvun loppuvuosikymmenten keskiarvokesä.
Aikaisten keväiden, jolloin termisen kevään alku on vähintään 10 vuorokautta etuajassa, ennustettu todennäköisyys on samaa luokkaa.
Hylkeet ja metsurit hätää kärsimässä
Termisen talven lyhentyminen vähentää lumia ja vesistöjen jäitä varsinkin Etelä-Suomessa. Saimaanhylkeet rakentavat pesänsä järvien jäälle, joten heikkojäisten talvien yleistyminen vaikeuttaa niiden lisääntymistä.
Roudan niukentuessa puunkorjuu metsistä vaikeutuu, sillä sula maa ei kanna koneita niin kuin jäinen. Hiihtomatkailukausi lyhentyy, ja kesällä metsäpaloja pystyy esiintymään entistä pidemmän aikaa.
Keväiden liiallinen aikaistuminen saattaa sekoittaa muuttolintujen aikatauluja. Toisaalta kesien pidentyminen lyhentää rakennusten lämmityskautta ja edistää runsaasti lämpöä vaativien kasvien viljelyä entistä pohjoisempana.
Maapallon lämpeneminen määrittää muutostahdin
Tutkimuksen malliajojen pohjana käytetiin RCP4.5-kasvihuonekaasuskenaariota. Skenaarion mukaan maapallon keskilämpötila kohoaisi noin kahdella asteella teollistumista edeltävästä ajasta tämän vuosisadan puoliväliin mennessä
– Tuloksia tarkasteltaessa on syytä pitää mielessä, että ennustettu ilmaston muutos poikkeaa jonkin verran eri mallien välillä. Näin ollen jotkin mallit ennustavat vieläkin voimakkaampia muutoksia termisissä vuodenajoissa, toiset taas vähäisempiä, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Kimmo Ruosteenojatiedotteessa.
Muutoksen voimakkuuteen vaikuttaa myös kasvihuonekaasujen päästöjen määrä. Jos maapallon lämpeneminen saataisiin pysähdytettyä esimerkiksi puoleentoista asteeseen, jäisivät myös termisten vuodenaikojen muutokset Suomessa vähäisemmiksi.
Itä-Suomen poliisi kaipaa vihjeitä ja havaintoja helsinkiläisnaisesta, joka on ollut kateissa syyskuun alusta lähtien.
35-vuotiaasta naisesta on viimeinen varma havainto Pohjois-Savossa sijaitsevan Vesannon kunnan Horonkylältä 1. syyskuuta noin kello 18–20.
Poliisi epäilee naisen joutuneen henkirikoksen uhriksi. Teosta epäiltynä on ollut vangittuna jo jonkin aikaa eteläsuomalainen keski-ikäinen mies.
Rikosnimike on tällä hetkellä tappo. Mies ei ole poliisin mukaan tunnustanut tekoa.
Kateissa oleva nainen on 165 senttimetriä pitkä, vartaloltaan hoikka ja hänellä on tummat hiukset. Naisella on ollut katoamishetkellä päällään ilmeisesti harmaa huppari, mustat housut sekä mahdollisesti musta pipo.
Hänen tiedetään liikkuneen viime kesän ja syksyn aikana mustalla Audi-merkkisellä henkilöautolla, jonka tyyppisestä autosta poliisi julkaisi myös kuvan.
Nainen on ollut liikkeellä tämäntyyppisellä autolla.Poliisi
Poliisi on kiinnostunut kaikista kateissa olevaa naista ja hänen käytössään ollutta autoa koskevista havainnoista viime vuoden elo–syyskuun vaihteen ajalta.
Havainnot ja mahdolliset olinpaikkatiedot tulee ilmoittaa Itä-Suomen poliisin vihjenumeroon 0295 415 232 tai sähköpostilla osoitteeseen vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi.
Haverin vanhalla kaivoksella Ylöjärvellä etsitään sukeltajaa vedestä. Paikalla on neljä pelastuslaitoksen yksikköä.
– Yhteen kaivoksessa sukeltavaan tekniikkasukeltajaan ei saada yhteyttä. Sukeltaja saattaa olla eksyksissä tai nousemassa pintaan jossain toisessa kohdassa, kertoo päivystävä päällikkö Ville Naskali Pirkanmaan pelastuslaitokselta.
Sukeltaja on ollut liikkeellä toisen sukeltajan kanssa, joka on nousemassa pintaan jonkin ajan kuluttua. Suunnitelman mukaan sukeltajat ovat liikkuneet 30 - 80 metrin syvyydessä.
– Sukeltajat olivat varautuneet pitkään, yli kuuden tunnin sukellukseen. Kadoksissa olevan sukeltajan ilman pitäisi riittää yli kello 18 asti, Naskali kertoo.
Pelastuslaitos kartoittaa tällä hetkellä muita mahdollisia luolan ylöstuloreittejä. Pelastuslaitos varautuu myös siihen, että jos sukeltaja joutuu nousemaan normaalia nopeammin pintaan, hänet voidaan saada nopeasti painekammiohoitoon.
– Yritämme myös järjestää paikalle tekniikkasukeltajia, jotka voivat lähteä etsimään veden alle, Naskali sanoo.
Hätäkeskus sai hälytyksen tapahtumasta torstai-iltapäivällä kello 15.20.
Ylöjärven Viljakkalassa sijaitseva Haveri on entinen rauta- ja kultakaivos, jonka toiminta lopetettiin vuonna 1960.
Kaivostoiminnan loputtua kaivos täyttyi vedellä ja sen avolouhoksesta tuli suosittu sukelluskohde. Haverissa sukelletaan ympäri vuoden. Kaivosalue on aidattu ja sitä pääsevät käyttämään ainoastaan sukellusyhdistykset. Tekniikkasukellus on vaativampaa sukeltamista, jossa voidaan mennä syvemmälle ja olla pitempään pinnan alla.
Haveriin on hukkunut tiettävästi kaikkiaan neljä sukeltajaa 1980- ja 1990-luvuilla.
Ikaalisten kaupunki on aloittamassa yt-neuvottelut heikon taloustilanteen korjaamiseksi. Ensi maanantaina kokoontuvalle kaupunginhallitukselle esitetään, että Ikaalinen aloittaa koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut.
Kaupungin pitäisi saavuttaa noin neljän miljoonan euron säästöt vuosien 2020–2023 aikana. Edessä voi olla irtisanomisia, osa-aikaistamisia, lomautuksia tai heikennyksiä palvelusuhteen ehtoihin taloudellisin ja tuotannollisin perustein.
Ikaalisten taseessa on noin 1,4 miljoonaa euroa alijäämää vuodelta 2018, ja vuodelta 2019 tulee myös runsaasti alijäämää. Kaupunki on etsinyt keinoja talouden tasapainottamiseksi. Tästä huolimatta koko kaupunkia koskevat yhteistoimintaneuvottelut on katsottu välttämättömiksi.
– Yhteistoimintaneuvotteluiden aikana neuvotellaan yhteistoimilain mukaisesti eri vaihtoehdoista, joiden avulla kustannusten vähennykset voidaan toteuttaa, kaupunginhallituksen esityslistalla sanotaan.
Oulun kaupunki on voittanut korkeimmassa hallinto-oikeudessa yhteislista Aidon suomalaisen yhteislista ASYL:in nostaman menettelytapakiistan.
Kiista koski luottamustehtävien jakoa kaupunginvaltuustossa heti vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen, jolloin varavaltuutettu Tiina Wiik katsoi syntyneen menettelytapavirheitä.
Esimerkiksi puheenjohtaja ei jokaisen vaalitoimituksen kohdalla erikseen antanut tarkkoja äänestysohjeita. Samassa kokouksessa ASYL:in ainoa valtuutettu Junes Lokka arvosteli muiden ryhmien ennalta sopimia valintoja vaatien lukuisia suljettuja lippuäänestyksiä.
Hallinto-oikeus asettui kokousteknisen rikkeen osalta ASYL:in kannalle. Korkein hallinto-oikeus sitä vastoin katsoi paikoin puutteelliset menettelytavat kokonaisuus huomioon ottaen hyväksyttäviksi.
Samalla KHO vapautti Oulun kaupungin oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta kantajalle.
Oulun kaupunginlakimies Jukka Lampénin mukaan KHO:n ratkaisu tarkoittaa, että kaupunginhallituksen ja lautakuntien luottamusvalintoja ei jouduta uusimaan, kuten vielä hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen näytti.
– Hallinto-oikeuden päätöstä ei toimeenpantu, sillä kaupunki teki siitä valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, Lampén selventää.
Junes Lokka kertoo, että KHO:n päätös ei vielä ole saapunut hänelle ja Tiina Wiikille. Päätöksen sisältöä Wiik pitää vääränä ja harmillisena.
Myös Junes Lokan mielestä hallinto-oikeuden ratkaisu asiassa oli oikeaampi. Hän alleviivaa, että uusia valtuutettuja varten äänestysohjeiden pitäisi olla tarkkoja.
– Nyt henkilövaalit näyttivät listavaaleilta, Lokka perustelee.
Puheenjohtaja otti opikseen
Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen tunnustaa hieman oikoneensa mutkia antaessaan kyseisessä kokouksessa samanlaisina toistuneita äänestysohjeita, mutta lupaa jatkossa olla tarkempi menettelytavoissa.
– Pari kertaa taisin kaikki lorut siihen kertoakin, miten toimitaan. Rupesin lyhentelemään omia puheitani, koska valintoja oli niin paljon, Hänninen muistelee.
Hännisen mukaan nykyisin jokainen vuorosana kaikissa valinnoissa käsikirjoitetaan ja luetaan läpi, toisin kuin kesäkuussa 2017.
Kesäkuun 2017 kokous oli poikkeuksellinen, sillä ASYL:in vaatimuksesta luottamuspaikoista äänestettiin tuntikausia suljetuin lipuin. ASYL ei onnistunut tavoitteissaan. Juha Hänninen katsoo, että taustalla vaikuttava luottamuspula syntyi jo viikkoja ennen valtuuston kokousta, kun valtuustoryhmien väliset neuvottelut paikkajaosta jouduttiin ensin keskeyttämään.
Tuolloin ASYL suljettiin ulos luottamuspaikkojen jaosta huonon käytöksen ja sopimattoman kielenkäytön vuoksi.
– Politiikkaa tehdään yhdessä. Se perustuu luottamukseen, joka rakentuu toisten kunnioittamiselle. Jos ei siihen kykene, silloin ei saa aikaan mitään muuta kuin julkisuutta, Hänninen tulkitsee.
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus on tuominnut 29-vuotiaan miehen ehdottomaan vankeuteen kymmenistä lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista. Tuomion mukaan mies houkutteli alle 16-vuotiaita tyttöjä lähettämään itselleen alastonkuvia ja -videoita.
Esimerkiksi yhden uhreista mies oli houkutellut lähettämään itselleen viisi videota. Suurin osa keskusteluista käytiin Instagram-sovelluksessa.
– Kaikki videot ovat samalta päivältä, ja niissä kaikissa asianomistaja hieroo paljasta alapäätään. Yhdessä videossa näkyy asianomistajan kasvot, tuomiossa todetaan.
Toisessa tapauksessa mies houkutteli lapsen työntämään sisäänsä esineen. Syyttäjä katsoi teon olleen törkeä hyväksikäyttö, sillä mies oli välillisesti sukupuoliyhteydessä lapseen. Oikeus ei kuitenkaan pitänyt tekoa erityisen nöyryyttävänä tai lain tarkoittamana sukupuoliyhteytenä.
– Käräjäoikeus toteaa, ettei sillä, että mies on saanut asianomistajan työntämään esineen sisäänsä tapahdu sukupuolielimellä tehtävää seksuaalista tunkeutumista toisen kehoon eikä myöskään muutakaan tunkeutumista toisen kehoon, koska asianomistaja laittaa esineen itse omaan sukupuolielimeensä.
Oikeuden mukaan viestittelyn lisäksi mies myös ehdotti osalle uhreista tapaamista, mutta tapaamisia ei kuitenkaan tapahtunut.
Kemal Altuntas tuomittiin 36:sta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, hyväksikäytön yrityksestä, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisestä ja hallussapidosta yhteensä neljän vuoden ja kolmen kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.
Osan syyttäjän nostamista syytteistä oikeus hylkäsi.
Yhden lapsen vanhempi ilmoitti poliisille
Tapaus tuli poliisin tietoon, kun yhdeksänvuotiaan lapsen vanhempi teki ilmoituksen poliisille. Ilmoituksen mukaan nimimerkki "randomtyyppi1112" oli lähestynyt yhdeksänvuotiasta Instagramissa ja lähettänyt tälle seksuaalista materiaalia.
Poliisin selvitettyä asiaa kävi ilmi, että nimimerkin takana oli Altuntas. Hänet otettiin kiinni, ja hänen kotiinsa tehtiin kotietsintä. Poliisi takavarikoi miehen tietokoneen ja puhelimet ja teki niihin laite-etsintöjä.
Puhelimesta löytyi tallenteita seksuaalissävytteisistä keskusteluista lasten kanssa sekä lasten lähettämiä alastonkuvia ja -videoita.
Oikeuden mukaan teot ovat tapahtuneet vuosina 2017–2019. Asiassa tunnistettiin kaikkiaan 43 uhria, jotka olivat tekohetkellä iältään 8–14-vuotiaita. Kuutta uhreista ei tunnistettu.
Yritysten välisissä riita-asioissa on yleensä aina kyse yhdestä asiasta.
Rahasta.
Silloin kun korvauksista ja rahasta kiistellään oikeudessa, se on kallista touhua.
Oikeudenkäynnit kestävät ja asianajajien palkkiot ovat suuria pitkissä prosesseissa.
Yksi Suomen historian laajimpia oikeusjuttuja on ollut asfalttikartellijuttu, jossa osapuolina oli useita asfalttialan yrityksiä sekä kuntia. Kartellioikeudenkäynti ja sen jälkeinen vahingonkorvausoikeudenkäynti kestivät yhteensä kaksikymmentä vuotta.
Juristi Pirita Virtanen oli seitsemän vuoden ajan hoitamassa asfalttijuttua.
– Pelkästään oikeudenkäyntikulut olivat useita miljoonia euroja, Virtanen kertoo.
Virtanen alkoi pohtia asfalttikartellijutun aikana, eikö laajoja riitajuttuja voida ratkaista nopeammin ja tehokkaammin.
Oppia Harvardista ja maailman suurimmasta sovitteluyhtiöstä
Asfalttioikeudenkäynnin jälkeen oikeustieteiden maisteri Virtanen haki ja pääsi opiskelemaan Yhdysvaltoihin arvostettuun Harvardin yliopistoon.
Siellä hän suoritti toisen oikeustieteiden maisterin tutkinnon, jossa pääaineena olivat sovittelu ja neuvottelu.
Pian Virtanen löysi itsensä maailman suurimmasta sovitteluyhtiöstä. Hän sovitteli Jams-yhtiössä monenlaisia kiistoja.
– Erilaisia kilpailuoikeudellisia vahingonkorvausjuttuja, patenttikiistoja, rakennus- ja pankkialan riitatapauksia, työoikeuskiistoja, omaisuusriitoja ja vakuutusjuttuja.
Summat olivat suuria.
– Yhdysvalloissa tekemäni pienin juttu oli intressiltään puolitoista miljoonaa euroa. Suurimmassa kansainvälisessa jutussa vaadittiin kolmen miljardin euron vahingonkorvauksia.
Saatiinko näihin kaikkiin sovinto päivässä?
– Lähes aina. Sovinto saadaan aikaan päivässä, joskus muutamassa tunnissa. Prosessissa on aina ensin kevytvalmistelu, ja sen jälkeen on päivän sovittelu.
Virtanen korostaa, että jokaisessa tapauksessa osapuolten on tehtävä ennen sovittelua oikeudellinen analyysi ja riskianalyysi.
– Osapuolten on arvioitava, mikä riski on siinä, että juttu voitetaan tai hävitään. Ja mitä tämä tarkoittaa rahassa. Sen jälkeen tiedetään, mikä on taloudellisesti niin sanottu harmaa alue, jolla liikutaan.
Sovittelussa on kyse siitä, että sovittelija auttaa osapuolia neuvottelemaan parhaan mahdollisen lopputuloksen "harmaalla alueella". Joskus sovittelija tekee myös sovintoehdotuksen osapuolille.
"Hän heitti kaikki paperit roskikseen ja lähti menemään"
Virtasen mieleen on jäänyt eräs tapaus, jossa teleyhtiön lakimies ei näyttänyt kovinkaan tyytyväiseltä sovintoehdotuksen jälkeen.
– Hän heitti kaikki paperit roskikseen ja lähti menemään. Samalla hän sanoi, että tällaista hän ei hyväksy. Lopulta hän kuitenkin hyväksyi sovintoehdotuksen ja sovinto saatiin aikaan.
Kun Virtanen kohtasi saman lakimiehen seuraavassa sovittelussa, paperit eivät enää lennelleet.
– Hän totesi minulle, että oli kyllä aika hyvä sovinto.
Virtanen on perustanut Suomeen oman toimiston. Hän haluaa tuoda päivän sovittelumallin suomalaisille yrityksille.
– Olen tehnyt viime pari vuotta markkinointityötä Suomessa. Olen käynyt puhumassa tästä mallista yritysten lakiosastojen johtajille. He ovat olleet kiinnostuneita sovittelusta, jonka avulla yritykset voivat säästää paljon.
Muutamia sovitteluja on jo ollut Suomessa.
– Ne ovat olleet pääosin vahingonkorvausriitoja.
Lähes aina on syntynyt sovinto
Virtasen sovittelemissa jutuissa on saatu lähes aina aikaan sovinto.
– 95 prosentissa on saatu sovinto aikaan, sanoo Virtanen.
Sovittelussa osapuolet voivat sopia rahan lisäksi monenlaisista asioista toisin kuin oikeudenkäynneissä. Nissä tuomari päättää asian lopputuloksen.
– Sovittelussa osapuolet päättävät itse ratkaisun lopputuloksen. He voivat sopia rahan lisäksi monesta muusta asiasta kuten esimerkiksi yhteisistä projekteista tulevaisuudessa.
Sovinto tarkoittaa käytännössä sitä, että osapuolet tulevat toista vastaan.
– Yleensä on niin, että kun on ollut hyvä sovittelu, osapuolet ovat tyytymättömiä. Mutta kun he heräävät seuraavana aamuna, he ymmärtävät, kuinka paljon parempi se ratkaisu on ollut sen sijaan, että edessä olisi ollut vuosien taistelu tuomioistuimessa.
Kun riitajuttu päätyy tuomioistuimeen, käsittelyajat ovat usein pitkät.Henrietta Hassinen / Yle
Asianajajat: Sitä parempi, mitä enemmän sovittelijoita
Virtasen sovittelumalli tarkoittaa sitä, että asianajajien palkkiot tietyissa tapauksissa romahtavat, jos heidän asiakkaansa valitsevat pitkien oikeuskäsittelyjen sijaan lyhyen sovittelun.
Virtanen on puhumassa perjantaina sovittelusta Asianajajapäivillä Helsingissä.
Myös Asianajajaliitto kouluttaa sovittelijoita. Liiton mukaan asianajajat pyrkivät ehdottamaan sovittelua ennen oikeuteen menemistä.
– Suomi on pieni maa, ja täällä tulee helposti intressiristiriitoja. Sitä parempi on, mitä enemmän meillä on sovittelijoita, sanoo Asianajajaliiton Sovitteluvaliokunnan puheenjohtaja ja asianajaja Antti Pulkkinen.
Virtasen mukaan yrityskiistoissa voi olla hankalaa löytää asianajajaa, joka voisi toimia sovittelijana.
– Jos asianajaja on edustanut tiettyä yritystä aiemmin, hän ei voi toimia saman yrityksen riitajutussa sovittelijana, elleivät kaikki osapuolet sitä hyväksyisi. Riippumattomuus ja luotettavuus ovat keskeisiä asioita sovittelussa, Pirita Virtanen sanoo.
Nuorilla ei ole suurta kynnystä puhua mielenterveydestä ja siihen liittyvistä ongelmista. Tätä mieltä ovat ainakin Tampereen lyseon lukion abiturientit Saini Koivuniemi ja Saara Sojolin.
– Läheisten ystävien kesken ongelmista puhutaan tosi avoimesti. Moni tarvitsee jonkun, kenen kanssa jutella itseä stressaavista asioista, Sojolin sanoo.
Heidän mukaansa nuoret käyttävät koulujen oppilashuoltopalveluja herkästi.
– Meidän koulussamme psykologin kanssa pääsee helposti juttelemaan, Koivuniemi kertoo.
Saara Sojolinin (vas.) ja Saini Koivuniemen mukaan kouluun liittyvä stressi on lukiolaisilla yleistä, mutta keskusteluapua on hyvin saatavilla.Jani Aarnio / Yle
Kaikkien kokemukset eivät ole yhtä hyviä. Seuraavat vastaukset ovat Ylen tekemästä kyselystä, jossa nuoret kertoivat näkemyksiään mielenterveyden häiriöistä ja niihin saatavasta avusta. Monien mielestä kouluissa pitäisi olla enemmän apua tarjolla.
Kouluihin tarpeeksi henkilökuntaa opettajien lisäksi. Kukaan ei huomaa minua ja hätääni. 10-vuotias alakoululainen
Psykologille pääsyn pitäisi olla helpompaa ja nopeampaa. Lukiopsykologien kalenterit ovat tupaten täynnä ja samalla psykologilla käy liian moni oppilas. Myös psykologilla käynnin kynnys on turhan korkea monelle, etenkin miespuoliselle. 19-vuotias lukiolainen
Lisää matalan kynnyksen auttavia tahoja pitäisi järjestää nuorille. Esimerkiksi kouluissa pitäisi joka päivä olla paikalla kuraattori tai psykologi kenen luona voisi käydä jos tarvitsee vähän jeesiä oman mielenterveyden kanssa. 17-vuotias lukiolainen
Saimme vuodenvaihteessa tehtyyn verkkokyselyyn yli 200 vastausta. Iso osa vastaajista oli alaikäisiä nuoria, mutta joukossa oli myös nuoria aikuisia, nuorten terveydestä huolestuneita vanhempia ja koulujen henkilökuntaa.
Kolme neljästä kyselyyn vastanneesta nuoresta oli hakenut itselleen apua mielenterveyteen liittyvissä ongelmissa.
Nuoret toivovat lisää apua koulujen henkilökunnalta
Moni vastaajista toivoi, että kouluissa tehtävä mielenterveystyö olisi ennaltaehkäisevää ja osa opetusta.
Terveystarkastuksen tavoin oppilaille pitäisi järjestää pakolliset kuraattorikäynnit. Näin kuraattorilla käyminen normalisoituisi koulun arjessa ja sitä ympäröivä salailu ja stigma hälvenisivät. Lisäksi asioihin puututtaisiin ajoissa, jotta mielenterveysongelmat eivät ehtisi pahentua. 16-vuotias lukiolainen
Lukion opetussuunnitelman osaksi opiskelijahyvinvointi, kerrottaisiin paremmista opiskelutekniikoista ja tarjottaisiin matalan kynnyksen tukea 17-vuotias lukiolainen
Koulussa mielenterveyttä voisi edistää sillä, että opettajat olisivat kannustavia ja ymmärtäisivät oppilaita. Koulussa voisi myös olla päiviä, jolloin tehdään jotain mukavaa yhdessä, niin kuin seiskaluokalla ryhmäytymispäivät. Mielenterveydestä pitäisi puhua enemmän terveystiedon tunneilla. 15-vuotias yläkoululainen
Yhden koulupsykologin vastuulla on lähes tuhat oppilasta
Nuorten toiveet ja todellisuus ovat tällä hetkellä kaukana toisistaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetushallituksen selvityksen mukaan jo perusopetuksen psykologi- ja kuraattoripalveluissa on suuria eroja. Keskiarvotkin ovat hätkähdyttäviä.
Yhden koulukuraattorin vastuulla on keskimäärin kaksi koulua ja 875 oppilasta. Koulupsykologeilla tilanne on vielä huonompi. He työskentelevät yleensä kahdessa tai kolmessa toimipisteessä, ja heidän vastuullaan on keskimäärin 985 oppilasta.
Tampereen toisen asteen oppilaitosten opiskelijahuollon päällikkö Marja Nurmi-Vuorinen sanoo, että sekä kuraattorien että koulupsykologien määrää pitäisi lisätä.
– Jotta kouluissa voitaisiin aidosti tehdä ennaltaehkäisevää työtä ja panostaa myös lain määrittelemään ydintehtävään, eli yhteisölliseen työhön, niin Psykologiliiton suosituksen mukainen 600–800 oppilasta koulupsykologia kohden voisi mahdollistaa sen. Saman tulisi koskea myös kuraattoreita.
Toisella asteella kuraattori- ja psykologipalveluja on ollut ylipäätään pakko järjestää vasta vuodesta 2014. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ei rajoita sitä, kuinka monta oppilasta tai koulua voidaan antaa yhden työntekijän hoidettavaksi.
Koulupsykologikäynnit ovat lisääntyneet Tampereen toisen asteen oppilaitoksissa selvästi. Luvut sisältävät myös aikuisopiskelijat.Ilkka Kemppinen / Yle
Tampereen oppilaitosten kuraattori- ja psykologitilanne kuvastaa oppilas- ja opiskelijahuollon kuormitusta koko maassa.
– Asiakasmäärät koulupsykologeille ja kuraattoreille ovat melko suuret. Kovin pitkiin hoitojaksoihin ei ole mahdollisuutta, sanoo perusopetuksen oppilashuollon päällikkö Sirpa Tikka.
Lain mukaan oppilaan pitää päästä keskustelemaan kuraattorin tai psykologin kanssa seitsemän työpäivän kuluessa yhteydenotosta. Näin ei Tikan mukaan aina tapahdu.
Ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä pitäisi tehdä enemmän, mutta koulupsykologien ja kuraattorien työaika kuluu suurelta osin yksilöasiakastyöhön.
Nurmi-Vuorisen ja Tikan mukaan olennaista ei ole vain resurssien lisääminen, vaan myös se, että hoitoketju toimii oppilas- ja opiskeluhuollon jälkeen.
– Jatkohoidon pitää järjestyä kohtuullisessa ajassa, Tikka sanoo.
Lyhytterapiaa kouluihin
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoo, että nuorten perustason mielenterveyspalveluihin on luvassa konkreettisia parannuksia.
Ensimmäinen askel on kouluissa kokeiltavat varhaisinterventiot, joilla voidaan hoitaa lieviä ja yleisiä mielenterveyden häiriöitä.
– Käytännössä se tarkoittaa, että koulujen arkeen tuodaan nopeasti, tiiviisti ja matalalla kynnyksellä tarjottavia 1–10 kerran lyhytterapiajaksoja. Keräämme kokeiluista ensin kokemuksia ja vakiinnutamme ne myöhemmin osaksi nuorten perustason mielenterveyspalveluja.
Ministeri Kiurun mukaan valmistelutyö on jo pitkällä, ja kokeilut alkavat eri puolilla Suomea lähitulevaisuudessa.
Apua pitää osata itse hakea
Ylen kyselyyn vastanneista nuorista osa oli tyytyväisiä kouluterveydenhuollon kautta saamansa apuun. Osa puolestaan koki, ettei heitä kuunneltu, tai etteivät he itse pystyneet hakemaan apua tai puhumaan ongelmistaan.
Sinänsä se on aika vaikeaa, helpointa on ehkä avautua kavereille, mutta sitten kun yrittää saada ammattilaisapua, siinä voi kestää ihan vaan koska ei osaa puhua heille. Eikä vanhemmillekkaan yleensä uskalla puhua, sillä voi tulla sellainen olo, että on vain pettymys kaikille. 13-vuotias yläkoululainen
Aloin tavata koulukuraattoria kolmannella luokalla. Viidennen luokan lopussa lopetin, sillä kuraattori oli vaihtunut siinä ajassa jo kolmesti. En jaksanut selittää kaikkea alusta aina uudestaan. 15-vuotias yläkoululainen
Koulujen terveydenhoitajat, kuraattorit ja psykologit ovat kouluikäisten nuorten ensimmäiset hoitokontaktit mielenterveysasioissa.
Koulupsykologi ei tee diagnooseja, mutta voi kartoittaa avuntarvetta ja tarjota esimerkiksi lievästi ahdistuneelle keskusteluapua. Vaikeammista oireista kärsivät nuoret ohjataan eteenpäin, tällä hetkellä useimmiten erikoissairaanhoidon palvelujen piiriin.
Seuraava näkemys tiivistää monessa muussakin vastauksessa esiin tulleen mielipiteen.
Helppoa on päästä tapaamaan koulupsykologia tai -kuraattoria ensimmäisen kerran. Kunnolliseen jatkuvaan hoitoon (psykoterapiaan tai kuntoutukseen) on kuitenkin pitkät jonot ja hoitoon pääsy vaati paljon itseohjautumista ja jaksamista, jota mielenterveyden tilan takia ei kaikilta löydy, jos ei ole perheenjäsentä, joka auttaa hoitamaan asioita. 17-vuotias lukiolainen
Nuorten vastaukset sisälsivät useita kertomuksia siitä, kuinka he olivat joutuneet etsimään tai vaatimaan itselleen jatkohoitoa ja jonottamaan pitkiä aikoja eri terveydenhuoltopalveluissa. Moni koki saaneensa ylipäätään apua vasta sen jälkeen, kun heille oli diagnosoitu jokin mielenterveyden häiriö tai kun oireista oli tullut erittäin vakavia.
Sain apua nopeasti vasta sitten kun olin yrittänyt itsemurhaa. 18-vuotias ammattiin opiskeleva
Pirkanmaalla alaikäisten nuorten vakavia mielenterveyden häiriöitä hoidetaan Tampereen yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian poliklinikalla. Lisäksi Tampereen kaupungilla on oma nuorisopsykiatrian poliklinikka Tipotien terveysasemalla.
Erikoissairaanhoitoon tarvitaan lääkärin lähete, ja niitä on määrätty koko maassa enemmän ja enemmän.
Nuorisopsykiatrian poliklinikat ovat tupaten täynnä
Taysin nuorisopsykiatrian lähetemäärät ovat kasvaneet muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta joka vuosi viime vuosikymmenen ajan.
Ylilääkäri ja nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala sanoo, että tilanne alkaa olla hälyttävä. Nuoren tarvitseman hoidon arviointi pystytään tekemään hoitotakuun määräämässä ajassa, mutta hoidon aloittaminen viivästyy usein.
– On aivan veitsenterällä, että saammeko nykyisillä resursseilla meillä tutkitut nuoret hoitoon ajoissa. Myös uusien potilaiden tarvitsema psykiatrinen kriisiapu on todella kuormitettu.
Taysin nuorisopsykiatrian lähete- ja potilasmäärät kasvoivat 2010-luvulla voimakkaasti.Ilkka Kemppinen / Yle
Kaltiala toivoo, että kunnissa olisi enemmän perustason mielenterveyshoitoa, jotta nuorten ongelmat eivät pääsisi kehittymään siihen pisteeseen, että nuorisopsykiatrian palveluja tarvitaan.
Lievien ja keskivaikeiden mielenterveyden häiriöiden hoitamisen lisäksi perusterveydenhuollossa voisi hänen mukaansa tehdä osan siitä työstä, mikä jää nykyisin erikoissairaanhoidon vastuulle.
– Esimerkiksi erikoissairaanhoidon tutkimusten jälkeen usein määrättävän jatkohoidon tai lääkehoidon seurannan voisi hyvin järjestää terveyskeskuksessa. Näin nuorisopsykiatrian poliklinikoilla voitaisiin keskittyä vakavien häiriöiden ja intensiivisen akuuttivaiheen hoitoon.
Nuorten arkea kuormittaa moni asia
Kysyimme nuorilta, mitkä asiat heikentävät heidän henkistä hyvinvointiaan.
Esiin nousi erilaisia mielenterveyden häiriöitä, mutta myös yksinäisyyteen, epävarmuuteen ja ulkopuolelta tuleviin paineisiin liittyviä tunteita.
Ylen kyselyyn vastanneet nuoret kertoivat, mitkä asiat heitä kuormittavat. Koulunkäyntiin ja opiskelumenestykseen liittyvä stressi korostui vastauksissa.Ilkka Kemppinen / Yle
Erityisesti toisen asteen opiskelijoiden vastauksissa toistui monenlainen kouluun liittyvä stressi ja riittämättömyyden tunne. Koulutyö koettiin liian vaativaksi, jatko-opintoihin liittyvät valinnat aiheuttivat epävarmuutta eikä levolle tuntunut olevan aikaa.
Koulutyötä on liikaa suhteessa vapaa-aikaan, enkä osaa levätä. Yksinkertaisistakin asioista puhumisesta on tullut vaikeaa, enkä uskalla tulla kaapista vanhemmilleni, mikä heikentää huomattavasti hyvinvointiani. En halua vaivata muita ihmisiä ja vältän ongelmista puhumista. 16-vuotias lukiolainen
Nuoret toivoivat helpotusta kouluarkeen. Vastaajat kaipasivat muun muassa rennompaa opiskelutahtia, virheiden hyväksymistä ja vähemmän tulevaisuuden valintoja koskevaa painetta.
Vaikka osa vastaajista oli sitä mieltä, että mielenterveysongelmista puhutaan melko avoimesti, huomattavan moni toivoi että niistä puhuttaisiin vieläkin enemmän.
Nuoret kaipasivat heidän ympärillään olevilta ihmisiltä perusasioita, kuten välittämistä, kiinnostusta ja ohjeita arjen hallintaan.
Kotona mielenterveyttä edistää parhaiten avoimuus. Kun lasten ja vanhempien välit ovat kunnossa, asioista on helpompi keskustella eikä niitä mieti vain yksinään. Mielenterveyttä edistää myös yhteinen tekeminen esim. matkat ja kaikille yhteiset pelisäännöt.
17-vuotias lukiolainen
Nuorten kanssa pitäisi uskaltaa keskustella ja kysyä heiltä yksilöinä, mitä oikeasti kuuluu. 17-vuotias lukiolainen
Vaaditaanko nuorilta jo liikaa itsenäisyyttä?
Nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala sanoo, että tutkimusten mukaan vakavat mielenterveyden häiriöt eivät ole yleistyneet.
Osa mielenterveyspalvelujen kysynnän kasvusta johtuu hänen mukaansa siitä, että mielenterveyden häiriöt tunnetaan, niistä puhutaan ja apua uskalletaan hakea.
Nuorisopsykiatrian professori ja Taysin nuorisopsykiatrian ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala.Matias Väänänen / Yle
Kaltialan mukaan taustalla vaikuttaa myös se, että nuorilta vaaditaan entistä enemmän.
Esimerkiksi kouluissa korostetaan itsenäistä opiskelua, vaikka osa nuorista tarvitsisi huomattavasti enemmän apua.
– Kaikki nuoret eivät selviydy koulussa asetetuista itseohjautuvuuden ja projektiluonteisen työn vaatimuksista, vaan tarvitsevat aikuisen suoraa ohjausta.
Elämän muuttuminen entistä yksilö- ja suorituskeskeisemmäksi ei koske vain koulua. Sosiaalinen media pakottaa vertaamaan itseään muihin ja olemaan aina tavoitettavissa. Myös vanhempien kasvatusperiaatteet ovat muuttuneet.
Kaltiala sanoo, että yhteiskunnassa on jo pitkään ollut vallalla ilmapiiri, jossa korostetaan nuorten itsemääräämisoikeutta ja vapautta valita. Samalla lisääntyy vastuu, eivätkä kaikki nuoret ole siihen valmiita.
– Nuoret ovat samanlaisia kuin ennenkin, mutta se ei enää riitä. Pitää kysyä, onko nuorten oikeuksia korostettu liikaakin, ja saavatko he aikuisilta riittävästi apua ja tukea näissä erilaisissa kasvuympäristöissä?
Tänään klo 21.05 Yle TV1:llä Perjantai: Terapia. Sean Ricksin vieraina hyvää ja huonoa terapiaa kokenut kirjailija Katariina Souri ja psykologi Jan-Henry Stenberg. Ohjelman voi katsoa myös Yle Areenassa.
Turkistarhaajien protesti parin tuhannen siniketun kuljetusten estämiseksi Kokkolasta Kiinaan jatkuu toista päivää.
Osa etelä- ja keskipohjalaistarhaajista on päivystänyt yön yli Kokkolan huoltoasemilla autoissa nukkuen. Kettujen lastaus rekkoihin Kokkolassa sijaitsevalta kiinalaisomisteiselta tarhalta ei ole tarhaajien mukaan vielä alkanut.
– Kun eläinkuljetusrekat lähtevät hakemaan kettuja, me aiomme olla paikalla. Useita tarhaajia on hälytysvalmiudessa. Toivotaan, että mielenosoitukseen saadaan torstaitakin enemmän ihmisiä, sanoo Lakauden Tarhaajat ry:n Kennet Myllykoski.
Paikalle on tulossa myös turkistarhausta vastustavia eläinaktivisteja pari vuotta sitten perustetusta Finland Fur Animal Save -ryhmästä.
Kokkolaan on saapunut kolme kuljetusrekkaa lisää torstain ja perjantaina välisenä yönä. Ne odottavat huoltoasemilla lastausta. Lakeudun Tarhaajat yhdistyksen tietojen mukaan eläimet kuljetetaan Kokkolasta Helsinkiin kuudella rekalla.
Helsinki-Vantaalta eläimet lähtevät rahtilennolla Kiinaan.
Siirtoa vastustavat tarhaajat eivät ole saaneet vahvistusta, onko valvontaeläinlääkäri kirjoittanut ketuille jo vientitodistuksen. Lastausta ei voi aloittaa ennen sitä.
Satakunta turkistarhaajaa kokoontui torstaina Kokkolan Vitsariin vastustamaan elävien siitoskettujen viemistä Kiinaan. Protestin takana on kolme alueellista turkiseläinten kasvattavayhdistystä. Ne pelkäävät, että kettujen myynti ulkomaille nakertaa elinkeinoa Suomessa.
Uroskettujen vientiä valmisteleva kokkolalainen tarha ei kuulu alan järjestöihin. Turkiseläinkasvattajien yhdistyksen mukaan viennillä tuhotaan satojen vuosien kasvatustyö Suomessa ja heikennetään jo ennestään heikkoa kannattavuutta.
Tuotantoeläinten vieminen ja myyminen Suomesta ulkomaille on laillista.
Suomessa rekisteröidään aina vaan enemmän kissoja. Viime vuonna Kissaliiton rekisteriin merkittiin kaikkiaan 4 131 rotukissaa, kun vuotta aiemmin tilastoihin pääsi 3 883 rotukissaa.
Lukujen perusteella Suomen suosituin kissarotu on nyt Maine coon. Lempeitä jättiläisiä rekisteröitiin yhteeensä 595, kun Ragdoll-rodun kissoja rekisteröitiin 579.
Tätä ennen Ragdoll-rotu ehti olla Suomen suosituin kissarotu peräti 16 vuoden ajan.
Kahta suosituinta rotua rekisteröitiin noin saman verran kuin kuutta seuraavaksi suosituinta kissarotua.
Yhdysvalloista peräsin oleva Maine coon on maailman suurin kissarotu. Sen uros voi painaa jopa yli kymmenen kiloa.
Suomen Kissaliitto on nostanut rekisteröityjen pentujen alimman luovutusiän 12 viikosta 14 viikkoon. Luovutusiän korotuksella yritetään ehkäsistä pentujen kehityshäiriöitä antaa pennuille parempi elämä, kun ne saavat olla kauemmin emonsa kanssa.
Valtionosuudet ovat keskeinen osa kuntien rahoitusta, mutta kuntien välillä niissä on jopa monisatakertaiset erot. Rahojen jako ei ole pelkkää aluepolitiikkaa – se paljastaa esimerkiksi sen, miten ikärakenne ja sairastavuus vaihtelevat Suomen kunnissa.
Syrjäisyys tai sijainti saamelaisten kotiseutualueella korottaa valtionosuuksia, mutta enimmiltään jako perustuu kaikissa kunnissa samoihin asioihin, kertoo kuntaliiton valtionosuusasiantuntija, kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen.
– Sairastavuuskerroin ja ikärakenne ovat euromääräisesti suurimmat vaikuttavat tekijät. Kaiken kaikkiaan laskentamallissa on kolmisenkymmentä eri perustetta, Lehtonen sanoo.
Valtionosuuksien laskenta perustuu kuntien lakisääteisten palvelujen laskennallisiin kustannuksiin. Tänä vuonna ne ovat yhteensä 26,9 miljardia euroa. Siitä vähennetään kuntien omarahoitusosuus. Verotulotasauksen ja perusopetuksen kotikuntakorvausten jälkeen jäljelle jää peruspalvelujen valtionosuus. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö maksaa valtionosuuksia esimerkiksi kirjastoille.
Nuoret ja ikäihmiset korottavat valtionosuutta
Ikärakenteen suhteen kunnat ovat samalla viivalla: eniten rahaa maksetaan nuorista ja vanhuksista, vähiten työikäisistä, kertoo valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Arto Salmela. Koko 26,9 miljardista ikärakenteesta tulee 18,7 miljardia euroa, sairastavuus noin 6,5 miljardia.
– Esimerkiksi yli 85-vuotiaan laskennallinen kustannus on 19 000 euroa, työikäisestä eli 19–64 -vuotiaasta se on noin 1000 euroa, Salmela selventää.
Kuntarakenteen eriytyminen näkyy, sillä varsinkaan työikäistä väkeä menettävät muuttotappiokunnat eivät menetä valtionosuuksiaan samassa suhteessa. Kasvukeskukset puolestaan vetävät työikäisiä, joiden osuus ei vaikuta valtionosuuksiin yhtä paljon. Kasvukunnissa onkin toivottu, että kasvu otettaisiin valtionosuuksien jaossa jotenkin huomioon.
Rautavaarassa sairastavuus on THL:n indeksin mukaan korkea. Kunnassa on myös paljon ikäihmisiä, mikä nostaa asukaskohtaisten valtionosuuksien määrää.Anne-Pauliina Rytkönen / Yle
Sairastavuudessa taas katsotaan kansansairauksia: sydän- ja verisuonisairaudet, syöpä, diabetes ja muun muassa mielenterveysongelmat korottavat valtionosuuksia laissa määriteltyjen kertoimien mukaan.
Ikärakenne ja sairastavuus näkyvät kartalta
Kahden merkittävimmän tekijän vaikutus valtionosuuksiin käy ilmi, kun vertaillaan kahta kuntaa, Rautavaaraa ja Pukkilaa. Molemmat ovat alle 2000 asukkaan maaseutumaisia kuntia.
Pohjoissavolaisen Rautavaaran 1700 asukkaasta valtionosuuslaskennassa painavia yli 75-vuotiaita on 18 prosenttia. Itä-Uudellamaalla sijaitsevassa Pukkilassa ikäihmisten osuus on melkein puolet pienempi, tasan 10 prosenttia. Rautavaarassa THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi on maan korkein, 174,7 – Pukkilassa se on 93,3 eli maan parhaassa neljänneksessä.
Rautavaaran valtionosuudet olivat vuonna 2019 4688 euroa asukasta kohti. Pukkila sai puolestaan 1764 euroa asukasta kohti.
Jos asukaskohtaiset valtionosuudet viedään kartalle, nähdään siis muun muassa se, missä ikääntynyt ja sairastava Suomi on. Verotulotasauskin vaikuttaa valtionosuuksiin, mutta eniten verotuloja kuntien kassaan kerryttävät työikäiset. Verotulojen kokonaisuuteen vaikuttaa myös kiinteistövero, joka esimerkiksi voimalaitoskunnissa voi olla merkittäväkin tulonlähde.
Voit vertailla kuntien saamia valtionosuuksia vuodelta 2019 ja muita kuntatalouden tunnuslukuja alempana jutussa olevan koneen avulla. Kuntien talouden tunnuslukuja voit tarkastella myös Yle Svenskan vuoden 2019 valtionosuuksia käsittelevästä jutusta.
Koskettamalla karttaa näet kunnat ja kuntien nimet.
Vieraskielisyydestä maksetaan
Koko maassa asukasta kohti suurimmat valtionosuudet saavan Utsjoen osuutta korottaa syrjäinen sijainti saamelaisalueella. Jokaista kuntalaista kohti Utsjoki sai viime vuonna 5852 euroa. Tästä suoraan valtionosuuksien päälle maksettava saamelaisalueen lisäosa muodostaa lähes puolet, melkein 2700 euroa asukasta kohti.
Summa kuulostaa suurelta, mutta kun se suhteutetaan valtionosuuksien kokonaisuuteen, tilannekuva näyttää toiselta: valtionosuuksia maksetaan tänä vuonna yli 9 miljardia euroa, josta saamelaisten kotiseutualueen lisän osuus on noin 3,6 miljoonaa euroa.
Euroissa mitattuna suurimmat valtionosuudet sai viime vuonna Tampereen kaupunki, noin 300 miljoonaa euroa. Utsjoki sai yhteensä 7,3 miljoonaa, eli Tampereen yhden vuoden valtionosuuksilla maksettaisiin Utsjoen valtionosuudet vuoteen 2061 asti.
Myös kaksi- ja vieraskielisyys korottavat valtionosuuksia, kaksikielisyys 282 eurolla ja vieraskielisyys reilulla 1900 eurolla asukasta kohti. Vieraskielisiksi lasketaan ne asukkaat, joiden äidinkieli ei kuulu Suomen virallisiin kieliin. Neuvottelevan virkamiehen Arto Salmelan mukaan erityisesti viimeksi mainittu on viime vuosina ollut kasvussa.
Kuntien toimintaa rahoitetaan kahta kautta: verotuloilla ja valtionosuuksilla. Kunnan keräämät verotulot vaikuttavat valtionosuuksiin tasausjärjestelmän kautta. Myös tämä näkyy valtionosuuksien jakautumisessa.
Käytännössä verotulotasauksesta seuraa se, että paljon verotuloja keräävät kunnat joutuvat maksun puolelle. Näitä kaupunkeja ja kuntia oli vuonna 2019 Kuntaliiton mukaan 29 ja ne maksoivat tasausta yhteensä 650 miljoonaa euroa.
Erot verotuloissa ovat suuria: Kauniaisissa vuoden 2019 laskennassa verotulot olivat 6905 euroa asukasta kohti, Merijärvellä 2460 euroa asukasta kohti.
Kuntia, joissa asukaskohtaiset valtionosuudet ovat verotuloja suuremmat, on Suomessa vuoden 2019 valtionosuustietojen perusteella 90. Lähes kaikki luokitellaan Tilastokeskuksen kuntajaossa maaseutumaisiin kuntiin, mutta kovin paljon muita yhdistäviä tekijöitä joukolla ei ole.
Esimerkiksi kuntataloudessa joukkoon mahtuu niin tuhdisti positiivisen vuosikatteen tehnyt Utsjoki kuin reiluhkosti negatiivisen vuosikatteen Lestijärvi ja Reisjärvikin. Veroprosenttikin vaihtelee Luhangan 18,5:sta Halsuan 23,5:een.
Yli puolet valtionosuuksista maksetaan kaupunkimaisille kunnille. Suurimman potin euromääräisesti saa Tampere, viime vuonna noin 300 miljoonaa euroa.Asmo Raimoaho / Yle
Kuntatalousasiantuntija Eero Laesterän konsulttiyhtiö Perlacon on laskenut, kuinka suureksi kuntien veroprosentit pitäisi nostaa, jos kaikki verorahoitus pitäisi kerätä kunnallisverossa. Esimerkiksi Utsjoella verotuloja kertyy varsin mukavasti, mutta veroprosenttia pitäisi silti korottaa reilu 38 prosenttiyksikköä. Veroäyriksi tulisi siis huimat 59.
Katso alta, paljonko sinun kuntasi saa valtionosuuksia ja paljonko veroprosenttia pitäisi korottaa, jos vastaava rahasumma kerättäisiin pelkästään kuntaveroina.
Esimerkkikuntamme Rautavaara ja Pukkila ovat tässäkin tilastossa kaukana toisistaan. Jos Rautavaaran pitäisi kerätä valtionosuuksiaan vastaava rahamäärä kunnallisveroina, pitäisi verotusta kiristää nykyisestä 22 prosentista 71 prosenttiin. Pukkila on tässä mielessä vähemmän riippuvainen valtionosuuksista, sillä siellä valtionosuudet vastaavat kuntataloudessa “vain” 13 prosenttiyksikön korotusta.
Jos Tampere joutuisi korvaamaan 300 miljoonan euron valtionosuutensa verotusta korottamalla, kiristyisi tamperelaisten verotus Laesterän laskelmien mukaan tasalukuun pyöristettynä 8 prosenttiyksiköllä.
– Tässä mielessä on selvää, että Suomen kunnista ja kaupungeista ylivoimainen enemmistö on riippuvaisia valtionosuuksista, sanoo Eero Laesterä.
Kunnan talous ei vaikuta valtionosuuden määrään, koska malli on puhtaan matemaattinen. Näin moni sellainen kunta tai kaupunki, jossa vuosikate on plussalla saa myös paljon valtionosuuksia asukasta kohti.
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen korostaakin, että valtionosuuksia ei pidä ajatella minään valtion köyhäinapuna kunnille, jotka eivät itse pärjäisi.
– Valtionosuusjärjestelmän kautta valtio osallistuu hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen.
Sote-uudistus mullistaa myös valtionosuuksia
Valtionosuusjärjestelmän toimivuudesta keskustellaan säännöllisin väliajoin. Rahojen epätasainen jakaantuminen houkuttelee muun muassa pohtimaan sitä, kuka elää ja kenen rahoilla. Neuvotteleva virkamies Arto Salmela muistuttaa kuitenkin, että valtionosuudet kattavat enimmilläänkin vain osan kuntien todellisista kustannuksista.
– Valtionosuudet ovat keskimäärin neljännes kuntien todellisista kustannuksista. Enimmillään niiden osuus voi olla ehkä 60 prosenttia, mutta silloinkaan se ei missään nimessä kata kaikkia kustannuksia, Salmela sanoo.
Viimeksi valtionosuusjärjestelmää on rukattu isommin vuodelle 2015. Perustavaa laatua oleva uudistus on edessä vasta sitten joskus, kun sote-uudistus saadaan käytäntöön, arvioi Arto Salmela.
– Sote-uudistuksessa peruspalvelujen rahoitusvastuu on siirtymässä kunnilta pois, mikä tietysti aiheuttaa merkittävän uudistustarpeen myös valtionosuuksien jakoperusteissa.
Valtionosuudet ovat kuluvana vuonna yhteensä noin 9,3 miljardia euroa, mistä melko tasan 7 miljardia muodostuu peruspalvelujen valtionosuudesta.
Pitäisikö valtion ohjata kuntatalouden kehitystä valtionosuuksilla nykyistä tiukemmin? Keskustele aiheesta kello 17 asti.
Kaamos päättyy tänään Utsjoella, kun auringon yläreuna kipuaa Utsjoen horisontin yläpuolelle ensi kertaa tänä vuonna. Kaamos on kestänyt Suomen pohjoisimmassa kunnassa lähes kahdeksan viikkoa. Kaamos alkoi Utsjoella marraskuun 25. päivänä.
Kaamoksen eli polaariyön aikana päivät ovat olleet hämäriä ja pimeä on alkanut Utsjoella laskeutua jo pian puolenpäivän jälkeen.
Aurinko nousee Utsjoen kirkonkylällä tänään kello 11.56 ja todennäköisesti näkyykin, sillä Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan sää on Utsjoella puoliltapäivin enimmäkseen selkeä.
Utsjoen pohjoisimmassa kylässä Nuorgamissa kaamos päättyy vasta huomenna lauantaina.
Lisätty kello 9.17 tieto kaamoksen päättymisestä Nuorgamissa.
Turkulainen Leila Åkerlund kävelee usein kotinsa lähellä olevassa Vasaramäen puistossa. Siellä on penkki, jolla hän usein istuskelee pohtimassa suuria asioita – elämää, kuolemaa, rakkautta ja uskoa.
Jossain vaiheessa hän huomasi, että puistokäytävän toisella puolella olevasta puusta on tullut ystävä, joka on mukana pohtimassa tärkeitä asioita.
– Minä aloin lähestyä puuta ja muodostin energiatasolla siihen yhteyden. Puusta on ollut paljon apua ja tukea vaikeina aikoina.
Åkerlund sanoo kunnioittaneensa aina luontoa ja puita. Hänen mielestään puilta voi hakea ohjausta elämään ja niitä on helpompi lähestyä kuin ihmisiä.
– Ihmissuhteissa voi helposti tulla torjutuksi tai väärinymmärretyksi, mutta puun kanssa pystyy olemaan henkisesti avoin ja täysin rehellinen.
Leila Åkerlund sanoo moikkaavansa puuystäväänsä aina kun on kävelyllä Vasaramäenpuistossa.Yrjö Hjelt / Yle
Åkerlundin kertomus puuystävästä tuntuu hämmentävältä.
Turun yliopiston dosentti Karoliina Lummaa sanoo kuitenkin, että kyse ei ole aivan poikkeuksellisesta asiasta.
– Suomessa on paljon ihmisiä, jotka kokevat puun sellaiseksi, että se rauhoittaa, antaa turvaa ja sen läheisyydessä voi surra ja iloita eri tavalla kuin ihmisten kanssa.
Leila Åkerlund sanoo käyvänsä aina moikkaamassa puuta, kun kävelee puistossa. Tammesta on tullut hänelle tärkeä ystävä.
– Minä suhtaudun siihen vähän niin kuin se olisi kylän vanhin, semmoinen opas minulle.
Lähipuut ovat usein tärkeimpiä
Itä-Suomen, Turun ja hollantilaisen Wageningenin yliopistojen tutkijat yrittävät selvittää, mikä tekee jostain yksittäisestä puusta ihmiselle erityisen tärkeän.
Karoliina Lummaa toivoo, että tutkimuksen tuloksia voitaisiin hyödyntää kaupunkisuunnittelussa ja viheralueiden hoidossa.Yrjö Hjelt / Yle
Kulttuurintutkijat, kasviekologit ja taiteilijat tarkastelevat ihmisten ja puitten suhdetta eri näkökulmista. Osana hanketta on kyselytutkimus, jonka avulla tutkijat ovat saaneet käsityksen, miten ihmiset suhtautuvat puihin.
Kyselyyn on vastannut jo noin 1 500 suomalaista. 80 prosenttia heistä on naisia. Vastausten analysointi on vasta alkutekijöissään, mutta Karoliina Lummaan mukaan jotain voi jo nyt päätellä.
– Puut, jotka ovat ihmisille tärkeitä, ovat usein oman pihapiirin puita. Ne ovat puita, joihin liittyy lapsuusmuistoja, ja usein ne on istuttanut joku sukulainen tai vastaaja itse.
Kyselytutkimuksen mukaan monet suomalaiset kokevat puun jonkinlaisena elämänviisauden jakajana.
– Ajatellaan, että puu on nähnyt paljon ja tietää enemmän kuin ihmiset. Puihin liitetään ihmissukupolvet ylittävää tietämystä, Karoliina Lummaa sanoo.
Puun halaaminen tuntuu hyvältä
Toni Hautamäki muutti takaisin Turkuun kymmenisen vuotta sitten. Paluumuuton jälkeen Ruissalosta on tullut hänelle entistä tärkeämpi paikka.
Tammilehdon keskellä seisovasta hevoskastanjasta on muodostunut puuystävä, jota pitää päästä tapaamaan säännöllisin väliajoin.
– Joku vetää minua tänne ja palaan aina uudestaan. Minä tulen tänne ilon ja surun hetkillä löytämään mielenrauhaa.
Toni Hautamäelle metsä on paikka missä voi rauhoittua.Yrjö Hjelt / Yle
Hautamäki sanoo harrastavansa silloin tällöin puiden halaamista. Esimerkiksi silloin, kun hän osallistui Puut lähellämme -kyselyyn, piti päästä heti halaamaan Ruissaloon omaa lempipuuta.
Mies sanoo myös joskus juttelevansa puuystävälleen. Asia on lyhyt ja ytimekäs.
– Kiitos kun olet siinä.
Vaikka Toni Hautamäki halailee puita harvakseltaan – ja useimmiten muiden puunhalaajien kanssa yhdessä – hän sanoo, että siitä tulee kaikin puolin hyvä mieli.
– Se tuntuu hyvältä. Se antaa semmoisen hetken pysähtyä, luontosuhteen.
Miehellä on omalle puulleen yksi toive.
– Toivoisin, että meidän ystävyyssuhde jatkuu vielä pitkään.
Sekä Toni Hautamäki että Leila Åkerlund tunnustautuvat luonnonystäviksi. Puut ovat tärkeitä paitsi henkilökohtaisesti, myös koko maapallon kannalta.
– Ne sitovat paljon hiilidioksidia ja ovat maapallon keuhkot, Leila Åkerlund pohtii.
Puilla on siis myös ilmastonmuutoksellinen funktio. Siksikin Åkerlund on tyytyväinen, että hänen puunsa päätettiin säästää, kun Vasaramäen puiston kunnostustyöt alkoivat. Tammi sai myös suojalaudoituksen ympärilleen.
– Esimerkiksi viime kesänä tästä puusta oli minulle tosi paljon apua, kun oli vaikeita asioita. Silloin bondattiin enemmän.
Leila Åkerlund on tyytyväinen, että hänen lempipuunsa suojattiin kunnolla puiston kunnostustöiden ajaksi.Yrjö Hjelt / Yle
Turun yliopiston dosentti Karoliina Lummaa ymmärtää hyvin Leila Åkerlundin huolen oman puunsa säilymisestä. Monet ihmiset kokevat puuystävän lähes ihmisen kaltaiseksi.
– Jos se puu kaadetaan, mihin on erityisen kiintynyt, on se todella traaginen asia. Se on surun paikka.
Metsää tutkittu, puita ei
Suomessa on tehty runsaasti tutkimuksia metsän merkityksestä ihmiselle. Asiaa on tutkittu ja siitä kirjoitettu muun muassa talouden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Suomalaisten metsäsuhteesta on tullut käsite. Onpa Suomessa oma metsämuseokin, Lusto, joka ylläpitää suomalaisten metsäsuhdetta.
Ihmisten ja yksittäisten puiden välisiä suhteita sen sijaan ei ole juuri selvitetty.
Turun yliopiston dosentti Karoliina Lummaan mukaan ajatuksena on, että tutkimushankkeen tuloksia voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa ja viheralueiden hoidossa.
Tutkimuksen yksi kohdekaupungeista on Turku. Tutkijoiden hypoteesina on, että Turku voisi toimia hyvänä esimerkkinä siinä, miten kaupunkilaisten suhde puihin on erilainen kuin maalla asuvien.
– Koska Turussa ei ole laajoja metsäalueita, olemme ajatelleet, että täällä ihmisillä olisi enemmän suhteita yksittäisiin puihin. Maaseudulta saattaa sitten tulla sellaista näkemystä, että metsä on metsä.
Lummaan mukaan tähän mennessä tulleiden vastausten perusteella näyttäisi siltä, että hypoteesi osoittautuisi paikkansa pitäväksi.
– Tuntuu siltä, että maaseudulla puu katsotaan useammin ja enemmän hyödykkeeksi ja kaupungissa niitä puita katsotaan enemmän kauniina olioina maisemassa.
Fazer ostaa gluteenittomista tuotteistaan tunnetun Vuohelan Herkun leipomo- ja myllyliiketoiminnot. Fazerin mukaan yhtiöstä tulee samalla gluteenittomien leipomotuotteiden markkinajohtaja Suomessa.
Yhtiö kertoo investoivansa gluteenittomien tuotteiden valmistukseen, koska markkinan ennustetaan kasvavan merkittävästi tulevina vuosina.
– Pidämme Vuohelan Herkkua erittäin osaavana yrityksenä ja gluteenittomien tuotteiden kuluttajat arvostavat sen brändiä, sanoo Fazer Leipomot Oy:n toimitusjohtaja Markus Hellström.
– Maailmalla gluteenittomien tuotteiden kysyntä kasvaa ja elämäntapatrendit vaikuttavat siihen. Satsaamme lähtökohtaisesti kasvuun kotimaan markkinoilla, ja viennin näemme mielenkiintoisena vaihtoehtona, jatkaa Hellström.
Vuohelan Herkku otti vuonna 2018 käyttöön uuden, nykyaikaisen leipomon Lahdessa. Läheinen sijainti Fazerin omaan Lahden-leipomoon nähden mahdollistaa tuotteiden viemisen markkinoille tehokkaasti.
Vuohelan Herkun toimitusjohtaja Pirkko Hämäläinen ja Fazer Leipomoiden toimitusjohtaja Markus Hellström.Petri Niemi/Yle
Vuohelan Herkun kaikki 80 työntekijää siirtyvät Fazerin palvelukseen vanhoina työntekijöinä, ja uusi omistaja lupaa töiden jatkuvan.
Fazer on runsaan vuoden aikana investoinut rajusti. Viimeksi yhtiö kertoi tuplaavansa kauramyllyjensä tuotannon Lahdessa ja Ruotsissa. Kumpaankin myllyyn Fazer investoi noin 14 miljonaa euroa.
Fazer myös rakentaa parhaillaan Lahteen ksylitolitehdasta, johon yhtiö käyttää yli 40 miljonaa euroa. Ksylitolia valmistetaan kauran kuoresta. Yhtiö sai ksylitolitehtaaseen rahoitusta Euroopan investointipankista.
Vuohelan Herkku siirsi leipomotoimintonsa Lahteen vuonna 2018.Mika Halme / Yle
Ennen muuttoa Lahteen Vuohelan Herkku toimi Hartolassa. Yhtiön pääomistaja ja toimitusjohtaja Pirkko Hämäläinen perustelee kauppaa muun muassa lähestyvällä eläkeiällä.
– Tällä kaupalla varmistetaan jatkuvuus. Haasteet ovat kasvaneet ja markkintatilanne muuttuu. Nyt on hyvä aika kaupalle, toteaa Hämäläinen.
Fazer aikoo hyödyntää Vuohelan Herkun osaamista gluteenittomien tuotteiden valmistuksessa ja tuotekehityksessä.
Kuuntele Pirkko Hämäläisen ja Markus Hellströmin haastattelu Yle Areenasta.
Ylöjärvellä Haverin vanhalla kaivoksella sattui torstaina harvinainen onnettomuus. Kahdeksan tunnin sukellus päättyi lopulta onnellisesti. Eksynyt sukeltaja nousi turvallisesti pintaan kahdeksan jälkeen illalla.
Haverin Kaivossukeltajat ry:n puheenjohtaja Lauri Marjamäki oli mukana auttamassa sukeltajaa. Marjamäen kohdalle ei ole koskaan sattunut vastaavaa.
– On harvinaista, että näin käy, mutta tilannetta on harjoiteltu usein.
Harjoitukset auttoivat siihen, että sukeltaja pysyi rauhallisena.
Ylöjärven Viljakkalassa sijaitseva Haveri on entinen rauta- ja kultakaivos, jonka toiminta lopetettiin vuonna 1960.
Kaivostoiminnan loputtua kaivos täyttyi vedellä ja sen avolouhoksesta tuli suosittu sukelluskohde. Haverissa sukelletaan ympäri vuoden. Kaivosalue on aidattu ja sitä pääsevät käyttämään ainoastaan sukellusyhdistykset.
Haveriin on hukkunut tiettävästi kaikkiaan neljä sukeltajaa 1980- ja 1990-luvuilla.
Huono näkyvyys
Torstain onnettomuudessa kahden sukeltajan tiimi oli sukeltanut 80 metrin syvyyteen. Tarkoituksena oli olla vedessä 200 minuuttia eli yli kolme tuntia.
Ongelmat alkoivat Marjamäen mukaan nousuvaiheessa tai hieman ennen sitä.
– Pari erkaantui huonon näkyvyyden takia toisistaan. Toinen sukeltaja pääsi suunniteltua reittiä takaisin, ja toinen joutui valitsemaan pidemmän reitin takaisin.
Tapahtuman järjestäjä oli tehnyt ennakkoon ilmoituksen pelastuslaitokselle. Marjamäki kiittää, että pelastuslaitos oli nopeasti paikalla.
Marjamäki lähti parinsa kanssa veteen itse varmistamaan tilannetta.
– Kun kuulin tilanteesta, oli kaikennäköisiä ajatuksia. Kun saimme näköyhteyden ja tiedon missä kaveri on, sen jälkeen oli levollisempi olo.
Sukeltaja itse ei ainakaan vielä halua kertoa julkisuudessa pelastumisesta.
Vesi kolmiasteista
Kadonneeseen sukeltajaan saatiin näköyhteys yli tunnin etsinnän jälkeen. Marjamäki toimitti sukeltajalle lisää virtaa sähkölämmitteiseen pukuun ja lisää pukukaasua.
Sukeltajilla on kuiva vaatekerta ja sen päällä sukelluspuku. Välissä on kaasua, ettei puku painuisi ihoon kiinni. Marjamäki toimitti lisää tätä pukukaasua.
– Pystyimme kommunikoimaan jonkin verran voinnista ja lämmöstä, Marjamäki sanoo.
Vesi oli noin kolmeasteista eli kylmää. Siksi lämmön tuominen oli tärkeää.
Itse sukelluksessa tarvittavat kaasut riittivät. Suljettu järjestelmä kierrätti hapen.
– Varsinaista hengenvaaraa ei tällä kertaa ollut, vaikka oli pitkä sukellus. Laitteet olivat sitä luokkaa, että sen pystyi suorittamaan.
Paniikki on riski
Sukeltaja tuli toista reittiä naruja pitkin ylös. Nousu oli hidasta, koska sukeltajan pitää välttää sukeltajan taudin vaaraa.
Sukeltajantauti voi tulla, jos nousee liian äkkiä syvyydestä pintaan. Silloin hengityskaasun typpeä tai heliumia liukenee liikaa elimistöön, jolloin verenkierrossa ja kudoksissa syntyy kuplia.
Sukeltajantaudin oireita ovat Sukeltajaliiton mukaan esimerkiksi ihon pistely, tunnottomuus ja kutina, nivelkipu, poikkeuksellinen väsymys, pahoinvointi, huimaus ja outo, "höntti" olo.
Nyt tätä vaaraa ei Marjamäen mukaan ollut, koska sukeltaja malttoi tulla pinnalle tarpeeksi rauhassa.
Paniikki on sukeltajan pahin vihollinen.
– Se on riski, koska hengitys kiihtyy ja hiilidioksidia kertyy enemmän.
Jano ja nälkä
Sukeltaja nousi pintaan torstaina kello 20.15 hyväkuntoisena. Paikalla ollut lääkäri ja ensihoidon yksikkö tarkastivat sukeltajan kunnon. Sukeltaja ei tarvinnut sairaalahoitoa yli kahdeksan tuntia kestäneestä sukelluksesta huolimatta.
– Sukeltaja on pinnalla ja hyvissä voimissa. Tämä sukellus päättyi onnellisesti, Pirkanmaan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Tommi Lönnqvist kertoi.
Sukeltajalla oli jano ja nälkä.
– Eilen montulta lähtiessä hän oli hyvillä mielin, Lauri Marjamäki kertoo.
Korjaus klo 10.40 Marjamäki on Haverin Kaivossukeltajien, ei Tampereen Urheilusukeltajien puheenjohtaja.
