Suomen Asianajajaliitto on huolissaan suomalaisten oikeusturvasta. Liiton mielestä eri oikeusasteiden ylipitkät käsittelyajat ovat olleet tiedossa jo vuosia, mutta ongelmaa ei ole edes yritetty ratkaista.

– Ihmiset eivät uskalla enää hakea oikeutta asialleen, koska odotusaika on toivottoman pitkä, sanoo Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola.

Käräjäoikeuksissa käsittelyajat ovat pidentyneet 20 viime vuoden aikana.

– Monille tavallisille suomalaisille tulee aikamoisena yllätyksenä, että oma hometalo-, rakennus- tai työsuhderiita seisoo oikeudessa vuosia. Oikeutta hakevat ehtivät harmaantua ennen päätöksen saamista.

Ihmiset eivät uskalla enää hakea oikeutta, koska odotusaika on toivottoman pitkä. Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola

Ruohola sanoo, että oikeutta hakevan on vaikea käsittää, miksi hänen asiansa käsittely voi kestää vuosikausia esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja tuomioistuimessa, eikä asian viipymisestä saa pääsääntöisesti mitään hyvitystä.

Liitto katsookin, että "Suomen surkean hidas oikeusjärjestelmä on häpeäpilkku".

Käräjäoikeudet käsittelevät vuosittain yli puoli miljoonaa asiaa

Oikeuskäsittelylle ei ole säädetty määräaikoja. Jokaiselle tuomoistuimelle asetaan vuosittain omat käsittelytavoitteet.

Vuonna 2018 käräjäoikeuksista neljä onnistui saavuttamaan tavoitteensa sekä rikosasioissa ja että laajoissa riita-asioissa, mutta 23:ssa käräjäoikeudessa näin ei käynyt.

Käsittelyajat ovat pitkiä nimenomaan riita-asioissa. Helsingin käräjäoikeudessa laajan riita-asian käsittelyyn meni aikaa eniten, keskimäärin noin 15 kuukautta. Keskiarvo kaikissa käräjäoikeuksissa oli 9 kuukautta.

Rikosasioiden käsittelyssä käräjäoikeuksien keskiarvo oli runsaat 4 kuukautta, Helsingissä liki 7 kuukautta.

Oikeutta hakevat ehtivät harmaantua ennen päätöksen saamista. Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola

Hovioikeuksissa käsittelyaikatavoitteeseen yllettiin kaikissa muissa paitsi Helsingin hovioikeudessa. Hallinto-oikeuksissa asetettua tavoitta ei saavuttanut yksikään.

Valittaminen lisää käsittelyn pituutta.

Yksin käräjäoikeudet käsittelivät vuonna 2018 noin 580 000 asiaa. Uusia juttuja tuli lähes saman verran tilalle. Oikeuslaitoksen kanssa ovatkin vuosittain tekemisissä sadat tuhannet ihmiset.

"Oikeudenhoito elää jatkuvassa poikkeustilassa"

Asianajajaliiton mukaan oikeudenhoito elää jatkuvassa poikkeustilassa ja uudistukset ovat tähän asti jääneet lähinnä käräjäoikeusverkon supistamiseen.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa on hoitotakuu määräaikoineen, mutta "oikeudellista hoitotakuuta" ei ole. Asianajajaliiton mielestä oikeudenhoidon uudistus, OHO-uudistus, olisikin nyt saatava aikaan.

Ruohola mukaan asia ei kuitenkaan näytä kiinnostavan politikkoja, koska se ei ole "mediaseksikäs".

Suuri kysymys on, kuka OHO-uudistuksesta ottaisi kopin. Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola

– Oikeudenhoidon toimivuus koskettaa vain niitä ihmisiä, joilla on joku oikeusjuttu vireillä. Siksi ongelmista ei puhuta ja kun niistä ei puhuta, ei asioita myöskään kehitetä.

– Miten saadaan aikaan digitalisuutta hyödyntävä ja kustannustehokas järjestelmä, joka ottaa huomioon myös kansalaisen edun? Suuri kysymys on, kuka OHO-uudistuksesta ottaisi kopin.

Oikeudenhoidon kulut ovat noin prosentti valtion budjetista.

Asianajajaliitto vaati uudistuksen toteuttamista Asianajajapäivillä perjantaina Helsingissä.

Oikeusministeri yllättyi arvostelusta

Tapahtumassa vieraillut oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) piti Asianajajliiton kritiikin kärkevyyttä yllättävänä.

– Ajoitus on myös hieman yllättävä. En voi olla toteamatta, että pitkän ajan jälkeen oikeudenhoitoon panostetaan enemmän.

Henriksson sanoi, että hän on tyytyväinen ja suunta on oikea, kun oikeudenhoidon ketjuun on osoitettu lisärahoitusta.

– Tämä suunnanmuutos ei ole tullut itsestään, sen eteen on tehty paljon työtä, painotti Henriksson.

– Yhtä maailmaa muuttavaa viisasten kiveä meillä ei prosessien nopeuttamiselle ole, mutta paljon pieniä asioita voidaan tehdä.

Oikeustakuu ei innostanut oikeusalan nokkamiehiä

Asianajopäiville osallistuneet korkean tason oikeusalan ammattilaiset ja ylimmät laillisuusvalvojat eivät innostuneet hoitotakuun kaltaisen oikeustakuun käyttöönotosta.

Myönteisimmin asiaan suhtautui oikeuskansleri Tuomas Pöysti. Hän korosti, että määräaikoja voitaisiin vakavasti pohdiskella palvelulupaustavoitteena. Mitään oikeudellista voimaa niillä ei olisi.

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi ilmoitti suhtautuvansa varauksellisesti sitoviin aikataulutavoitteisiin. Hän katsoo, että tuomioistuimella on vastuu omasta toiminnastaan.

On ongelmallista, jos laissa on pykäliä, joita ei kyetä noudattamaan. Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen

Myös eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen suhtautui epäillen määräaikojen kirjaamiseen lakiin.

- Laillisuusvalvonnan kannalta on ongelmallista, jos laissa on pykäliä, joita ei kyetä noudattamaan. Esimerkiksi hovioikeuden pitäisi antaa päätös lain mukaan kuukauden kuluessa, mutta näin ei aina tapahdu.

Korkeimman oikeuden presidentti Tatu Leppänen sanoi, että ei näe tarvetta mihinkään sote-uudistuksen kaltaiseen kokonaisremonttiin.

Aiheesta voi keskustella 17.1. kello 22.00 asti.

Lue myös:

Onko se totta? Miljoonien eurojen ja vuosien oikeusriidat voidaan sovitella päivässä – Ihmejuristi tuo Amerikasta Suomeen uutta sovittelua

Juttuun lisätty oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin kommentit klo 11.05 . Klo 12.08 luttua on täydennetty oikeustakuuta koskevilla kommenteilla.

Etätyöskentely julkisissa tiloissa on Suomessa jo niin yleistä, että osa kahviloista on päättänyt rajoittaa tietokoneella työskentelyä tiloissaan.

Esimerkiksi Tampereella on ainakin kolme kahvilaa, joissa yrittäjä toivoo kannettavan tietokoneen jäävän laukkuun. Pyynikintorin Lihassa Ja Kahvissa toive on voimassa joka päivä ja kahdessa muussa kahvilassa viikonloppuisin, jolloin istumapaikoista on pulaa.

– Vuosi sitten, kun vietettiin Tampere-päivää, niin täällä meidän kahvilassa alakerrassa oli neljässä pöydässä läppärinkäyttäjät. Yksin istuivat kaikki, ja muut asiakkaat eivät mahtuneet yksinkertaisesti sisään. Silloin päätettiin rajoittaa viikonloppukäyttöä, Kahvila Runon yrittäjä Pirkko Vuorinen kertoo.

Pienen kahvilan tietokonevapaaseen viikonloppuun vaikuttaa Vuorisen mukaan myös kansallisluonne.

– Suomalainenhan ei istu muutenkaan toisen pöytään ja varsinkaan jos hän työskentelee.

Vuorisen mukaan palaute tietokonerajoituksesta on ollut myönteistä.

– Kun viikonloppuisin tullaan kahvittelemaan kavereiden kanssa, on ihan kiva, että mahtuu sisään.

Myös Aitoleipä Keskustori toivoo viikonloppuisin brunssiaikaan, että kahvilassa ei tehtäisi etätöitä.

Suuret ketjut kosiskelevat etätöihin ilmaisilla santsikupeilla

Tilastokeskuksen uusimman työolotutkimuksen mukaan 17 prosenttia palkansaajista tekee töitä julkisilla paikoilla päätyöpaikkansa lisäksi.

– Pikkuhiljaa on omaksuttu sellaisia työtapoja, jotka ovat aiempaa joustavampia ajallisesti ja paikallisesti, työelämäntutkija Pasi Pyöriä Tampereen yliopistosta sanoo.

Suuret kahvilaketjut ovat haistaneet lisääntyvän kysynnän ja suorastaan yllyttävät tekemään etätöitä tiloissaan: tarjolla on sähköpistokkeita laitteiden latausta varten, maksutonta wifiä ja ilmaisia santsikuppeja.

Espresso House Finland Oy:n operatiivinen johtaja Santtu Hellström kertoo, että jo ketjun ensimmäinen, vuonna 2015 avattu kahvila on ollut heti alusta saakka etätyötä tekevien suosiossa. Nykyään ruotsalaisketjulla on Suomessa 53 kahvilaa.

Etätyöläiset valtaavat kahvilapöytiä usein silloin, kun kahvilassa olisi muuten hiljaista. Kun väki lisääntyy, myös melu kasvaa, ja silloin etätyötä tekevä etsiytyy herkästi rauhallisempaan paikkaan. Tämä on huomattu myös Fazerin kahviloissa.

– Olisi hieno juttu, jos kahvila koetaan olohuoneena, johon voi tulla eri syistä eri aikoina, Fazer Retail Finlandin toimitusjohtaja Miika Kostilainen sanoo. Kostilaisen mielestä etätyö kahviloissa on jo normi, ja ilmiö kasvaa tasaisesti.

Työolotutkimuksen mukaan yli puolet palkansaajista työskentelee toisinaan muualla kuin pääasiallisella työpaikallaan. Tutkijoiden mukaan etätyönteossa on nähty vasta ensi askeleet. Työntekijää ei enää paikka eikä aina vuorokauden aikakaan rajoita, vaan töitä voi tehdä silloin ja siellä, missä itse haluaa.

– Noin kuudesosa palkansaajista tekee töitä julkisissa tiloissa, mutta se täydentää työnantajan tiloissa tehtävää ansiotyötä. Emme tiedä, kuinka paljon tähän aikaa käytetään, tutkija Pasi Pyöriä pohtii.

Ajankäyttö kiinnostaa myös suuria kahvilaketjuja ja kauppakeskuksia, joissa voidaan tulevaisuudessa nähdä varta vasten etätyötä tekeville räätälöityjä tilaratkaisuja esimerkiksi palaverien pitoon.

"On hyvät valot ja hyvää kahvia"

Moodmetric Oy:n toimitusjohtaja Niina Venho kertoo tekevänsä töitä kahviloissa kerran tai kaksi viikossa. Nyt hän on tullut Linkosuon kahvilaan Tampereen keskustaan pitämään palaveria yhtiön verkkosivujen uudistamisesta.

– Meillä on kiire seuraaviin tapaamisiin, jotka ovat tässä lähellä. Logistiikan kannalta sopii hyvin tavata tässä. Ympäristö on aika vireä ja kiva. On hyvät valot ja hyvää kahvia, Venho luettelee syitä tehdä töitä kahvilassa.

Hän uskoo, että kahviloissa työskentely lisääntyy niin yleisesti kuin myös hänen omassa arjessaan.

– Jos menen työmatkalle toiseen kaupunkiin, ja ennen palaveria tai sen jälkeen on aikaa, niin kahvila on aika luonteva valinta.

Myös yrittäjä Piia Roosille kahvilan sijainti on tärkeää. Hän työskentelee kotonaan Nokialla, mutta tulee usein pitämään palavereita Tampereen keskustan kahviloihin.

– Kahvilat tuovat työntekemiseen monipuolisuutta. Olen niin sanottu yhden naisen yritys, niin arvatenkin sosiaaliset kontaktit ovat aika vähäisiä. Hirveän kiva nähdä ihmisiä, kun saapuu tänne kahvilaan.

Keskustelu aiheesta on avoinna kello 20 saakka.

Lue myös:

Työelämä Suomessa muuttuu kohta: Työnantaja voi teettää aiempaa vapaammin vuorotyötä, jaksotyötä ja yötyötä – Tutkija näkee vaaroja

Erikoistutkija: "Chattailu on alkanut rapauttaa alkuperäistä etätyön ideaa"

Ajattelitko pitää etätyöpäivän? Vietä se vaikka kalsarit jalassa, mutta muista nämä 6 asiaa

Helsingin vilkkaimman metroaseman eli Rautatientorin hissit ovat olleet poissa käytöstä jo lähes viisi kuukautta. Koko tämän ajan lastenvaunujen tai pyörätuolien kanssa kulkevat matkustajat ovat joutuneet käyttämään muita metroasemia tai muita liikennevälineitä.

Hissit tuhoutuivat elokuun 23. päivä tapahtuneiden rankkasateiden myötä. Metrosema pysyi suljettuna sateiden jälkeen kahden päivän ajan, mutta hissit olleet tuosta päivästä asti pois käytöstä. Miten ihmeessä kahden hissin korjaustöissä voi kestää yli viisi kuukautta?

Romahdusvaarassa oleva seinä puretaan pois

HKL:n tekninen isännöitsijä Raimo Hinkkanen avaa metrolaiturilla sijaitsevan työmaa-aitojen sisäpuolelle suojatun hissin sähkökuilun oven. Näkymä on hurja: kymmenien eripaksuisten sähkökaapelien takaa kurkistaa tiiliseinä, joka on osittain murskana.

Sisälle päässeet vesimassat romahduttivat osan kuilussa seisovasta noin 30 metriä korkeasta seinästä.

– On tavallaan huono asia, että koko seinä ei luhistunut yhdeksi kasaksi lattialle, jolloin sen olisi voinut vaan lapioida pois, Hinkkanen sanoo.

Nyt seinä on vääntynyt ja osittain edelleen pystyssä. Romahdusvaara oli pitkään todellinen, mutta nyt seinä on tuettu niin, että kuilussa voidaan työskennellä turvallisesti. Työ on kuitenkin hidasta.

– Kuilutila on kapea ja korkea ja joka puolella ympärillä on sähköt päällä. Lisäksi metro liikennöi vieressä koko ajan, Hinkkanen sanoo.

Lähipäivinä seinä päästään viimein purkamaan kokonaan pois ja rakentamaan tilalle uusi.

Kuilussa kulkee myös kymmeniä eri järjestelmiin liittyviä sähkökaapeleita. Kaikki tekniset järjestelmät, joihin kaapelit liittyvät, on täytynyt pitää toiminnassa korjaustöiden ajan, sillä metroasema on koko ajan käytössä.

Töitä ei ole voitu ajoittaa pelkästään yöaikojen liikennekatkojen ajalle, koska Hinkkasen mukaan öisin tehdään valtava määrä erilaisia muita huoltotöitä, jotka on sovittu ja varattu jo kuukausikaupalla etukäteen.

Hinkkasen mukaan valtaosa hissien korjaukseen käytetystä ajasta on mennyt hallittuun ja turvalliseen katselmointiin ja tarvittavaan suunnitteluun. Tärkein lähtökohta on koko ajan ollut ihmisten turvallisuus.

Valmista aikaisintaan maaliskuussa

Seinän purkaminen, uuden rakentaminen ja kaikki muu työ kestää vielä pitkään. Raimo Hinkkanen arvioi, että varsinaisia hissien korjaustöitä päästään tekemään vasta noin kuukauden päästä, eli viikolla yhdeksän, joka alkaa 24. helmikuuta.

– Siihen kun lisää 3–4 viikkoa, siinä voisi olla jonkinlainen tavoite haaveilla toimivista hisseistä.

Aikaisintaan hissit voivat olla siis käytössä suunnilleen maaliskuun puolivälissä.

HKL:n infra ja kalusto -yksikön johtaja Artturi Lähdetie vakuuttaa, että hissien korjaustyöt on tehty niin nopealla aikataululla kuin käytännössä on ollut mahdollista.

– Tässä tilanteessa sitä ei olisi oikein pystynyt nopeammin hoitamaan. Se on vähän niin kuin rakentaisi laivaa pulloon, siellä kuilussa pitää kapeassa välissä operoida ja saada molemmat hissit valmiiksi kerralla.

Lähdetien mukaan nyt olennaista on uudelleenarvioida riskit vastaavanlaisten vahinkojen varalle. Tunneli on täyttynyt vesimassoista nimittäin aiemminkin: loppuvuodesta 2009 koko metroasema oli pitkään suljettuna, kun Kaivokadun alla sijaitseva paksu runkovesijohto halkesi ja asematunneli kärsi laajoista vesivahingoista.

– Meillä laaditaan nyt tarkkaa toimenpideohjelmaa, jonka pohjalta katsotaan, mitä lähdetään ihan ensiksi tekemään. Yksi on tietysti se, että kartoitetaan kaikki mahdollisuudet uudestaan, että mistä näitä voi tulla, koska tämä nyt tapahtunut vuotokin tuli vähän ennakoimattomasta paikasta.

Lähimmät hissit Kampissa ja yliopistolla

Helsingin seudun liikenne HSL on pyrkinyt ohjaamaan pyöräilijät sekä lastenvaunujen tai pyörätuolien kanssa kulkevat matkustajat käyttämään muita asemia kuin Rautatientoria hissien käyttökatkon ajan.

Lähimmät esteettömät reitit päärautatieasemalle kulkevat Helsingin yliopiston tai Kampin metroasemien kautta.

Rautatientorilla työskentelevät vartijat myös ohjeistavat ja voivat tarvittaessa auttaa asiakkaita käyttämään liukuportaita.

Voit keskustella aiheesta 17.1.2020 klo 22 saakka.

Parkanon kotihoidon surkea tilanne on kärjistynyt entisestään. Kotihoitoa tuottava 9Lives-yhtiö on purkanut sopimuksensa.

Työntekijät siirtyvät takaisin Pihlajalinnan ja Parkanon kaupungin omistamalle Kolmostien Terveydelle tammikuun loppuun mennessä. 9Livesin mukaan Kolmostien Terveys on rikkonut sopimusta. Asiasta kertoi aiemmin paikallislehti Ylä-Satakunta.

9Livesin toimitusjohtaja Katariina Matveinen sanoo Ylelle, että yhtiö on tyytymätön Kolmostien Terveydeltä siirtyneiden työntekijöiden pätevyyteen ja saamiinsa korvauksiin.

Matveisen mukaan kotihoidon asiakkaiden turvallisuus ei ole puutteista huolimatta vaarantunut. Matveinen kertoo, että 9Lives on ottanut sopimukseen liittyvät ongelmat esiin Kolmostien Terveyden kanssa jo vuoden 2019 aikana.

Kolmostien Terveydelle sopimuksen purku tuli yllätyksenä.

– Näkemyksemme mukaan sopimuksen purkamiselle ei ole perusteita. Olemme reklamoineet purkuilmoituksesta 9Livesille eilen. 9Lives on vastuussa edelleen kotihoidon palvelutuotannosta sopimuksen mukaisesti, sanoo Kolmostien Terveyden toimitusjohtaja Tero Järvinen Ylelle.

Järvisen mukaan kotihoidon asiakkaiden palvelut turvataan kaikissa tilanteissa.

– Olemme tekemässä yhteistä suunnitelmaa kotihoidon kehittämisestä, johon Kolmostien Terveys ja Parkanon kaupunki ovat sitoutuneita.

Avi tarkkaillut jo pitkään

Parkanon kotihoito on ollut jo ennen tätä aluehallintoviraston selvityksessä puutteiden vuoksi. Matveisen mukaan ongelmat eivät ole syntyneet heidän aikanaan, vaan juontavat vuosien takaa.

Matveinen kertoo, että aluehallintovirasto teki tarkastuskäynnin Parkanon kotihoitoon vuonna 2019 sekä helmikuussa että syyskuussa.

Parkanon ja Kihniön kotihoito siirtyi ensihoito- ja sairaankuljetusyhtiö 9Livesille alihankintasopimuksella toukokuussa 2019. Kotihoidon asiakkaita on vajaat 300, joista Parkanossa lähes 200. Ongelmat ovat koskeneet erityisesti Parkanoa.

Kyseessä on ensimmäinen ja ainoa sopimus, jonka 9Lives on tehnyt kotihoidon tuottamiseksi. Tavoitteena oli kehittää kotihoitoa hyödyntämällä 9Livesin kokemusta ambulanssitoiminnasta.

Kaupunki myöntää puutteet

Kotihoidon kriisi vetää Parkanon kaupungin terveysjohtajan vakavaksi.

– Kyllähän se niin vakava on kuin se nyt vain voi olla, sanoo Parkanon terveys- ja hyvinvointijohtaja Taina Niiranen.

Niirasen mukaan kaupunki pyrkii huolehtimaan, että asiakasturvallisuus ei vaarannu.

– Kyllä siellä puutteita on ollut. En niitä lähde tässä yksilöimään, Niiranen sanoo.

Niirasen mukaan kaupunki, Kolmostien Terveys ja 9Lives ovat yrittäneet korjata puutteita jo jonkin aikaa.

– Jo toista viikkoa on yhdessä tehty asian eteen töitä.

Onko asiakasturvallisuus vaarantunut?

– En voi suoraan sanoa, että on, mutta joissakin tilanteissa se on ollut ainakin hyvin lähellä, Niiranen sanoo.

Niirasen mukaan henkilökunta on venynyt esimerkiksi tekemällä pitkiä vuoroja.

Niiranen arvioi, että 9Livesin ja Kolmostien Terveyden näkemys kotihoidosta ei ole ollut yhteneväinen. Yritysten väliseen sopimukseen Niiranen ei ota kantaa.

– Minulle se näyttäytyy niin, että ihan niin tarkkaan ei ole alkuvaiheessa sovittu siitä, millaista se palvelutuontanto itse asiassa on.

Niiranen arvioi, että ongelmien ratkaiseminen voi helpottua nyt, kun 9Livesin lähdön jälkeen kuviossa on yksi toimija vähemmän.

Aluehallintovirasto jatkaa Parkanon kotihoidon tarkkailua. Virasto on velvoittanut kaupungin auttamaan epäkohtien poistamisessa. Muutama kaupungin viranhaltija tekee parhaillaan töitä tilanteen korjaamiseksi.

– Meidän roolimme on ohjaus, neuvonta ja valvonta. Kun tilanne vain saadaan rauhoitettua, uskon, että tämä saadaan tästä pelittämään, Niiranen sanoo.

Liian vähän henkilökuntaa

9Livesin liiketoimintajohtaja Jukka Rantala kertoi viime viikolla paikallislehti Ylä-Satakunnassa, että yhtiölle tuli yllätyksenä, kuin­ka "sy­väl­lä suos­sa" Par­ka­non ko­ti­hoi­dos­sa ol­tiin. Rantalan mukaan henkilökunnasta oli heti pulaa: esimerkiksi kesälomasijaisia ei ollut palkattu.

Rantala myönsi, että osan­sa vaikeuksiin on myös 9Li­ve­sin te­ke­mil­lä muu­tok­sil­la, kuten asi­a­kas­käyn­tien säh­köi­sen kir­jaa­mi­sen käyttöönotolla ja lop­pu­vuo­des­ta lan­see­rat­ulla lääk­kei­den ko­neel­li­sella an­nos­ja­ke­lulla. Rantalan mukaan osalle työntekijöistä uusien järjestelmien omaksuminen on ollut vaikeaa.

Parkano päätti ulkoistaa sosiaali- ja terveyspalvelunsa vuonna 2014. Tavoitteena oli hillitä kustannusten kasvua. Parkanon kaupungin ja Pihlajalinnan yhteinen yritys Kolmostien Terveys perustettiin vuonna 2016.

Yhteisyritys huolehtii parkanolaisten ja kihniöläisten kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista. Sopimuskausi on kymmenen vuotta.

Marraskuussa hoivayhtiö Mehiläinen kertoi ostavansa Pihlajalinnan.

Lue lisää:

Terveysjätti Mehiläinen on ostamassa Pihlajalinnan: Rakenteilla on Pohjoismaiden suurin terveysjätti, joka suuntaa ulkomaille

Tutkija näkee useita riskejä – terveyspalvelut keskittyvät Suomessa kahdelle jätille: "Helpot hedelmät on jo poimittu"

Elävien siitoseläinten lastaamisen kuljetusautoihin odotettiin alkavan perjantaina aamupäivällä Kokkolassa.

Rannikon Turkistuottajat ry:n puheenjohtaja Arto Isopahkalan mukaan osa mielenilmaisuun osallistuneista tarhaajista yöpyi paikanpäällä, ja aamulla klo 10 aikaan kuljetusrekkojen havaittiin lähtevän kohti kiinalaisomisteista turkistarhaa. Sen jälkeen alkoi odotus, että sinikettuja alettaisiin lastaaminen autoihin .

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuoltoon tietoa lastaamisen aloittamisesta ei vielä perjantaina iltapäivällä kuitenkaan ollut tullut. Eläimiä lastattaessa pitää terveysvalvonnan johtaja Andréas Smedsin mukaan olla paikalla myös valvontaeläinlääkäri.

– Odotamme tuottajalta ilmoitusta, että lastaaminen alkaisi. Toistaiseksi sellaista ei ole tullut, Smeds sanoo.

Lisää mielenosoittajia paikalle

Osa siitoskettujen vientiä Kiinaan vastustavista turkiseläinkasvattajista yöpyi torstain ja perjantain välisen yön autoissaan eläinten vientiä kaavailevan tarhan lähistöllä.

Kuljetusautojen siirryttyä perjantaina aamulla tarhalle elävien eläinten vientiä vastaan protestoivat turkistarhaajat hälyttivät lisää jäseniä paikalle.

– Keinot [kuljetuksen estämiseen] ovat vähissä. Emme voi oikeastaan estää niitä mitenkään muuten kuin osoittamalla mieltä, Isopahkala sanoo.

Isopahkalan mukaan yksi mahdollisuus vientikuljetuksen estymiseen on vielä se, että valvova eläinlääkäri ei anna sille lupaa.

Protestiin osallistuvat turkistuottajayhdistykset kertoivat odottavansa kokkolalaistarhalle perjantaina jopa 200 turkiseläinkasvattajaa sekä muita vientiä vastustavia. Protestoijien aikomus on päivystää tarhan tuntumassa autojen mahdolliseen lähtöön saakka.

Isopahkala kertoo saaneensa eläinsuojelujärjestöiltä viestiä, että nämä olisivat mahdollisesti suunnittelemassa eläinkuljetuksen vastaanottamista Helsingissä.

– Illalla sain tietoa, että se (eläinsuojelu)aktivistipuoli, jotka meitä vastustaa normaalisti, olisi nyt samassa kelkassa meidän kanssamme ja järjestämässä siellä mielenilmausta.

Myös torstai-iltana paikalla Kokkolassa oli tarhaajien lisäksi Finland Fur Animal Save -ryhmän edustajia.

– Mielenkiintosta oli, kun eilen illalla huomasin, että meidän kriitikkojärjestö, Fur Animal Save, oli myös pysäyttämässä näitä kuljetuksia. Aika mielenkiintoista, että nyt ollaan samassa veneessä vastustajien kanssa, sanoo Suomen Turkiskasvattajainliiton (FIFUR) viestintäjohtaja Olli-Pekka Nissinen.

Tarhan kiinalainen omistaja ei ymmärrä vastustusta

Turkistarhan kiinalainen omistaja Pan Jian Ping kutsui perjantaina päivällä poliisin paikalle. Hänen mukaansa protestoijat olivat luvatta yksityisalueella. Poliisi siirsikin heidät pois tarhan alueelta yleiselle tielle.

Pan Jian Ping ei ymmärrä, minkä takia laillista toimintaa vastustetaan näin voimakkaasti.

– Kiinan ja Suomen valtiot ovat allekirjoittaneet kauppasopimuksen jo -90-luvulla, ja se sallii eläinten viennin, hämmästelee Pan Jian Ping.

Turkistarhan omistajan mukaan vientiin on lähdössä tällä kertaa 2500 sinikettua. Kiinassa hänellä on 60 000 kettua.

Kokkolassa mies on toiminut nyt muutaman vuoden. Hän kertoo haluavansa kasvattaa turkiseläimiä Suomessa, koska ilmasto on viileä ja pimeyskin on eläinten mieleen.

Lue seuraavaksi:

Turkistarhaajat kokoontuivat estämään siitoskettujen kuljetuksen Kokkolassa – "Meidän on näytettävä ihmisille, että olemme tätä toimintaa vastaan"

Turkistarhaajien protesti siitoskettujen Kiina-kuljetuksia vastaan jatkuu Kokkolassa – "Aiomme olla paikalla, kun rekat lähtevät liikkeelle"

FIFURista ymmärrystä protestille

Suomen Turkiskasvattajain liiton (FIFUR) viestintäjohtaja Olli-Pekka Nissinen toteaa, että kansainvälinen eläinkauppa on Suomessa lähtökohtaisesti laillista ja sitä tapahtuu. Sinikettujen osalta FIFURilla on erityisvaatimuksia, kuten liiton jäsenyys ja lupa kauppaan.

Nissinen ymmärtää paikallisten tarhaajien huolen ja närkästyksen.

– Yrittäjiemme tärkein pointti on varmaan osaamisen valuminen pois maasta ja eläinten hyvinvointiaspekti. On surullista, että vuosikymmenten osaaminen menee polkuhintaan kohteeseen X, Nissinen sanoo.

Nissisen mukaan protestoijat ovat peräänkuuluttaneet eläinkuljetuksiin liittyvien lakien ja säädösten noudattamista. Myös kuljetusautoihin liittyen huoli afrikkalaisen sikaruton leviämisestä on askarruttanut tuottajia.

Nissisen mukaan Suomessa on FIFURin ulkopuolisia toimijoita muutama kymmenen.

Protestin järjestävien tahojen mukaan kokkolalaistarha ei kuulu turkistuottajien järjestöihin.

Eläinoikeusryhmä tuomitsee kuljetukset

Eläinoikeusryhmä Finland Fur Animal Save ilmoitti torstai-iltana tiedotteella tukevansa turkistarhaajien yritystä estää vientikuljetus laillisin keinoin. Ryhmän perustaja Niina Kuorikosken mukaan ryhmä tuomitsee yksiselitteisesti elävien turkiseläinten kuljettamisen Kiinaan.

– Ensisijaisesti meillä on huoli eläimistä ja niiden hyvinvoinnista. Kuljetus täytyisi estää, Kuorikoski sanoo.

Finland Fur Animal Save kyseenalaistaa kuitenkin tiedotteessaan turkistarhaajien motiivit kuljetusten estämiseen siltä osin, kun kyse on taloudellisesta hyödystä.

– Kiinassa tuotetun turkiksen laadun paraneminen vaikuttaisi merkittävästi Suomen turkisteollisuuteen ja sen tulokseen, tiedotteessa todetaan.

Häkkien koko huolena

Protestiin osallistuvat turkiskasvattajayhdistykset kritisoivat perjantaina lähettämässään tiedotteessa kokkolalaistilalla lastaamista odottavien autojen eläintenkuljetustiloja. Protestoijien mukaan häkkien koko on liian pieni.

"Tarhaajien aamulla ottamien kuvien mukaan kuljetushäkkien koko on Suomen maantiekuljetuksiin liian pieni. Häkkien koko on 47 x 63 x 39. [...] Kuljetushäkit on kuvattu ja mitattu tänä aamuna turkistarhan ulkopuolella vaikka niiden tulisi olla jatkuvasti karanteenialueella ja desinfioituina. Asiasta on tiedotettu valvontaeläinlääkäreitä", tiedotteessa sanotaan.

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon terveysvalvontajohtaja Smeds toteaa, että turkiseläinten kuljetuksia säädellään muun muassa lailla eläinten kuljetuksesta (2006) ja valtioneuvoston asetuksella turkiseläinten suojelusta (2011). Smedsin mukaan nykylainsäädäntö määrää, että kuljetushäkissä pitää eläimen pystyä seisomaan, makaamaan ja liikkumaan, mutta niiden senttikokoa ei määrätä.

Ministeri: "En pidä hyvänä elävien kettujen vientiä"

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ottaa kantaa Kokkolan tapahtumiin ja elävien turkiseläinten vientiin sähköpostitse:

"En pidä hyvänä elävien kettujen vientiä Suomesta. Meillä on korkealuokkaista jalostusosaamista, jonka arvoa menetetään viemällä jalostuskettuja. Eläinten hyvinvoinnin ja alan itsensä kannalta Suomesta pitäisi viedä turkista, ei eläviä turkiseläimiä. Silloin tunnemme myös tuotanto-olosuhteet läpikotaisin.

Suomessa eläintuotanto on vastuullista ja eläinten terveys ja tautien torjunta otetaan vakavasti. Turkisalalla on omat sertifikaatit, jotka painottavat erityisesti eläinten hyvinvointia. Työtä eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi tehdään koko ajan.

On toimivaltaisten viranomaisten tehtävä valvoa, että viennin ehdot täyttyvät. Tämä koskee niin eläintauti- kuin hyvinvointiehtojakin. Mikäli toiminta on säädösten ja vientiehtojen mukaista, se voi toteutua. Jos ehdot eivät täyty, se estetään.

Viranomaiset myös varmistavat, että kuljetuksiin käytettävät autot on desinfioitu tautiriskien torjumiseksi. Esimerkiksi afrikkalaisen sikaruton leviämisessä ei pidä ottaa mitään riskejä. Luotan suomalaisten viranomaisten ammattitaitoon."

Yhteinen protesti

Turkiseläinkasvattajien protestiin osallistuvat ja yhteiset tiedotteet ovat allekirjoittaneet Pohjois-Suomen Turkiseläinkasvattajat ry, Rannikon Turkistuottajat Ry, Lakeuden Tarhaajat ry ja Svenska Österbottens Pälsdjursodlarförening rf.

Kuusi vuotta sitten Katarina Nyqvistin perhe saapui ensimmäistä kertaa Ivaloon, Inarin kunnantalon pihaan. Saksalainen perhe oli tehnyt kuusi viikkoa aikaisemmin päätöksen, että he haluavat muuttaa luonnon ja talven perässä Lappiin.

Kunnantalolla Nyqvistit kyselivät mahdollisten vapaiden vuokra-asuntojen perään. Kunnan työntekijä harmitteli aluksi tilannetta, jossa asuntoja oli niukasti. Pienen etsinnän jälkeen perheelle löytyi kuitenkin kerrostaloasunto, jonne he pääsivät muuttamaan samantien.

Muutto suuresta saksalaisesta kaupungista muutaman tuhannen asukkaan Ivalon kylään oli sujuvampaa kuin he osasivat odottaa.

– Meidät otettiin alusta saakka todella hyvin vastaan, hymyilee Katarina Nyqvist.

Vaikka ihmiset ovat avuliaita ja pienellä paikkakunnalla pidetään huolta toinen toisesta, aiheutti suomalainen byrokratia päänvaivaa. Mistä löytää tietoa, kuinka pääsemme lääkäriin? Mihin auto pitää rekisteröidä?

– Välillä tuli hieman yksinäinen tunne, kun ihmisillä on jo valmiiksi omat ystäväpiirinsä eikä Ivalossa ollut selkeästi paikkoja, joista kysyä. Mietimme, mistä löytäisimme tietoa, vaikka nettisivuilla on hyvin käännetty asioita myös englanniksi.

Nyqvist mainitsee esimerkkinä terveyspalvelut, jotka toimivat Suomessa eri tavoin kuin kotimaassa Saksassa. Palveluiden kokonaisuus hämmensi ja sitä oli vaikeaa aluksi hahmottaa.

Palveluiden kehittämistä vieraskielisten silmin

Lappiin saapuu sesonkityön perässä tuhansia työntekijöitä joka vuosi. Osa heistä haluaa jäädä pysyvästi asumaan pohjoiseen.

Vuoden 2017 lopussa Inarin kunnassa pysyvästi asuvia ulkomaalaisia oli 136. Suurin osa muuttaa Inariin Venäjältä, Saksasta, Ranskasta ja Virosta. Tarkkoja tilastoja muuttaneista on haastavaa pitää, mutta muuttoliike on kuitenkin kasvamaan päin muun muassa matkailualan houkuttelemana.

Mutta miten ulkomaalaiset ovat kokeneet Inarin kunnan palvelut ja kuinka he ovat asettuneet Inariin? Näistä asioista myös Inarin kunta on kiinnostunut.

Sujuvasti arktiseen elämään -hanke onkin selvittänyt, millaisia tarpeita vieraskielisillä inarilaisilla on.

Parivuotisen hankkeen koordinaattorin Jan Denksin mukaan suurimmat haasteet liittyvät maahanmuuttoon, veroihin, erilaisiin rekistereihin sekä koulutus- ja terveyspalveluihin.

Suomeen tullessa esimerkiksi ulkomaalainen auto tulee rekisteröidä viranomaisille.

– Me haluamme, että tänne muuttavilla ulkomaalaisilla jää hyvä mieli asiasta. Nyt ja tulevaisuudessa Inarin kuntaan tarvitaan työntekijöitä väestön ikääntyessä. Jos me nyt pidämme heistä huolen, sana leviää siitä, että Inarissa on hyvä elää. Silloin saamme jatkossakin hyvää työvoimaa, kertoo Denks.

Kunnan omassa toimintamallissa tavoitteena on hyvä tiedonjako Suomen palveluista sekä siitä, miten Suomeen muuttavan tulee rekisteröidä itsensä. Myös kunnalta odotetaan kuitenkin toimia: muun muassa henkilöstöltä tulisi vaatia lisää kielitaitoa suomen kielen ohella.

Avoimuudella ja asenteella pääsee alkuun

Inarin asukkaat ovat ystävällisiä ja ottavat uudet kuntalaiset hyvin vastaan. Näin sanoo viime kesänä Ivaloon Saksasta muuttanut Gero Kriependorf, jokayllättyi siitä, kuinka avuliaita ihmiset ovat.

– Vaikka jonkin asian hoitaminen ei olisikaan omalla vastuulla, on minun auttamiseksi nähty paljon vaivaa. Täällä on ollut todella lämmin vastaanotto, kertoo Kriependorf.

Vaikkei suomen kieli vielä taivu täysin, on asioiden hoitaminen ollut Kriependorfin mielestä sujuvaa Inarin kunnassa.

– Yksi todella helpottava asia voisi olla selkeän tiedon löytyminen englanniksi. Tarvitsisin enemmän ja tarkempaa tietoa lainsäädännöstä ja muista konkreettisista asioista, hän pohtii.

Samanlaista tietoa kaipaa myös yrittäjänä toimiva Katarina Nyqvist.

– Olisi hyvä, jos nettiin kirjoitettaisiin enemmän perustietoa meidän näkökulmastamme, ja kunnan sivut päivitettäisiin englanniksi. Voisi kirjoittaa aivan alusta lähtien siitä, mikä esimerkiksi Kela on ja millaisista asioista se vastaa, mistä voi aloittaa työnhaun ja minne soittaa, jos tulee ongelmia, ehdottaa Nyqvist.

Kuuden vuoden pohjoisessa asumisen jälkeen koko Nyqvistin perheellä on Suomen kansalaisuus. He oppivat suomen kielen, löysivät töitä ja hankkivat omakotitalon Inarinjärven saaresta.

Pärjäämiseen vaikuttaa paljon myös oma asenne.

– Hyvin paljon on myös omasta itsestä kiinni se, miten tänne asettuu. Jos itse menee ja uskaltaa pyytää apua ja kysyä, asiat kyllä järjestyvät, rohkaisee Nyqvist.

Paljon parjattu aktiivimalli lakkautettiin vuoden alusta. Kaksi vuotta sitten käyttöönotetun mallin tarkoitus oli aktivoida työttömiä hakemaan töitä työttömyysturvan leikkaamisen uhalla.

Suonenjokinen Anu Hokkanen muistelee aktiivimallia hyvillä mielin.

Se sai kaksi vuotta sitten Hokkasen hakemaan töitä, jota hän myös sai.

– Säikähdin tietenkin, että nyt lähtee päivärahat. Se oli ensimmäinen potku lähteä liikkeelle, Hokkanen muistelee.

Alkuun hän teki kahta eri työtä: postinjakelua ja siivousta. Tuolloin myös Yle haastatteli Hokkasta.

Jutun jälkeisen keskustelun nainen muistaa hyvin.

– Silloinhan tuli kaikenlaista syyttelyä. Ei niin paljon minulle henkilökohtaisesti, mutta keskustelu esimerkiksi netissä oli hyvin negatiivista.

Hokkanen kertoo ymmärtävänsä aktiivimalliin kielteisesti suhtautuneita, mutta omasta kokemuksestaan hän pitää edelleen kiinni. Vuosia kotiäitinä olleelle aktiivimalli oli hyvä asia.

– Jokaisella on oma henkilökohtainen kokemus, Hokkanen muistuttaa.

TE-toimistojen valmennuspalveluiden käyttö kasvoi

Työttömyysturvan aktiivimallin vaikutukset vaikuttavat jäävän epäselviksi. Esimerkiksi mallia tutkineen työryhmän mukaan työllisyysvaikutuksia on vaikea erottaa hyvän suhdannetilanteen vaikutuksista.

Pohjois-Savon TE-toimiston tietojen mukaan esimerkiksi Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa työllisyys kasvoi vuosien 2017 ja 2018 aikana ja avoimia työpaikkoja tuli selvästi aiempaa enemmän.

– Tämä vaikeuttaa aktiivimallin tulosten tarkastelua, toteaa Pohjois-Savon TE-toimiston palvelujohtaja Päivi Halonen.

Halosen mukaan aktiivimalli vaikutti kuitenkin positiivisesti esimerkiksi ansiosidonnaisella päivärahalla olevien työllistymiseen työttömyysaikana, mutta Kelan etuuksia saaneiden työttömien työllistyminen ei lisääntynyt.

Myös TE-toimistojen lyhytkestoisia valmennuspalveluja käytettiin enemmän.

– Myös palkkatuen käyttö lisääntyi, siellä on tuhansien eurojen lisäys. Johtuuko se aktiivimallista vai ei, on veteen piirretty viiva, Halonen toteaa.

Eläketurvakeskuksen mukaan aktiivimalli lisäsi työttömien työkyvyttömyyseläkkeen hakemista ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrää.

Pitkään ilman vakituista työpaikkaa

Suonenjokinen Anu Hokkanen, silloinen Koivisto, kertoi Ylelle kaksi vuotta sitten, ettei hänellä ole ikinä ollut vakituista työpaikkaa. Nytkin hän kertoo tehneensä aiemmin lähinnä hanttihommia ennen aktiivimallia.

– Työpaikan saaminen oli minun kohdallani yllättävän helppo ja minulla kävi tuuri, kun sain työtä läheltä. Kaikille se ei ole yhtä helppoa, toteaa Hokkanen.

Nykyisin hän tekee samaa työtä kuin kaksi vuotta sitten eikä ole aikeissa lopettaa.

– Meillä on hyvä työporukka ja erinomainen pomo. Täällä olen niin kauan kuin näitä hommia riittää, osa-aikaista siivoustyötä tekevä Hokkanen sanoo iloisena

Aktiivimallin suhteen hän on kuitenkin tyytyväinen, että se päätettiin lakkauttaa. Hän pitää päätöstä hyvänä sellaisten työttömien kannalta, jotka eivät mallista hyötyneet.

Hokkasen mielestä malli ei ollut oikeudenmukainen ja tasapuolinen.

– Työttömiä syytettiin ja rangaistiin turhaan. Eihän se työttömien vika ole, että työtä ei ollut. Olisi pitänyt jättää leikkaamatta päivärahoja, jos työtön haki töitä niitä kuitenkaan saamatta, hän pohtii.

Lue lisää:

Analyysi: Aktiivimallin loppuraportissa työllisyysvaikutukset jäämässä hämäriksi – Hallitus saa kinastella, tarvitaanko korvaavia keinoja

Ministerinpesti oli yksinäinen, ja eniten Jari Lindström katuu aktiivimallia – "Avustajani itki, kun näki hallitusohjelman"

Enemmistö TE-toimistojen asiantuntijoista lakkauttaisi aktiivimallin

– Ei tästä ole kuin pari vuotta, kun vesi oli penkan tasalla. Nyt vesi on hävinnyt jonnekin, Heikki Kiiha sanoo osoittaen kohtaa, jossa vesiraja aiemmin oli.

Kiihan mökkirannassa Ruokolahden Äitsaaressa Saimaan vesi on metrin tavallista alempana. Vesiraja on karannut 3–4 metriä järven keskelle päin. Heikki Kiiha onkin saanut uuden hiekkarannan ja lisää tonttia kesämökilleen.

– Eikä siitä ole tarvinnut maksaa mitään, hän naurahtaa.

Saimaan vedenpinta on ollut viime kesästä lähtien keskimääräistä alempana.

Kiiha ei muista, että vesi olisi 30 vuoden aikana ollut koskaan näin alhaalla. Pian tilanne muuttuu.

Saimaan pinta kohoaa nyt ennätysvauhtia. Vedenpinta on noussut Lauritsalan mittauspisteessä kuukauden aikana lähes parikymmentä senttimetriä. Näin raju Saimaan vedenkorkeuden nousu on poikkeuksellista.

Sadan vuoden aikana vesi on noussut Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen johtavan vesitalousasiantuntija Jukka Höytämön mukaanSaimaalla yhtä nopeasti vain kolme kertaa aiemmin.

Saimaan suuresta koosta on hyötyä, sillä Saimaa pystyy ottamaan vastaan rajujakin sadevesimääriä.

– Jos Saimaa olisi Pielisen kokoinen, vesi olisi noussut jo kolme metriä, Höytämö toteaa.

Vesi ei imeydy

Saimaan vedenkorkeus on tällä hetkellä yli 75,6 metriä. Raju käännös vedenkorkeudessa johtuu siitä, että lokakuusta joulukuuhun vettä on satanut normaaliin verrattuna moninkertaisesti enemmän.

Maaperä on nyt niin vetinen, ettei se pysty imemään yhtään vettä, vaan sadevedet valuvat suoraan takaisin vesistöihin.

– Se johtuu ilmastonmuutoksesta. Samanlaisia vuosia tulee varmastiyhä enemmän, Jukka Höytämötoteaa.

Suomen ympäristökeskuksen johtava hydrologi Bertel Vehviläinen vahvistaa, että Saimaa on siirtynyt ilmastonmuutoksen aikaan. Talvella vesi ei haihdu samoin kuin keväällä.

– Ilmaston lämpeneminen johtaa siihen, että talvitulvat lisääntyvät ja kesällä on kuivaa, Bertel Vehviläinen sanoo.

Vehviläisen mukaan tämä saattaa vaikuttaa esimerkiksi järvien ravinnekuormaan.

– Tulevaisuudessa lumettomat jaksot ovat pidempiä. Kun lumi ei suojaa maata, sieltä voi valua vesistöihin enemmän ravinteita.

Jos ennusteet pitävät paikkansa, Saimaan vedenkorkeus kohoaa ensi kesään mennessä vielä puolella metrillä. Kuluva talvi ja pakkaset vaikuttavat kuitenkin paljon vedenkorkeuteen.

– Talven sateet ovat oikeastaan vielä satamatta. Jos sateet tulevat vetenä, ei ole sulavaa lunta eikä tule tulvaa, Jukka Höytämö selittää.

Toisaalta jos lunta tuleekin paljon, tulevan kevään ja kesän vesitilanne muuttuu.

– Ensin tilanne muuttuu paremmaksi, jos verrataan viime kesän kuivuuteen. Jos taas lunta tulee paljon ja keväällä ja kesällä sataa vielä paljon vettä, voi tulla ongelmia.

Vielä ei kuitenkaan Höytämön mukaan kannata pelätä tulvia.

– Suuremmalla todennäköisyydellä kaikki menee hyvin.

Tuulet tuovat vettä Itämerelle

Myös merivedet ovat nyt korkealla. Esimerkiksi Pyhtään edustalla Kaunissaaressa vesi nousi alkuviikosta niin korkealle, että osa venevajoista joutui veden varaan.

– Itämeren vedenpinta on 30-40 senttimetriä tavallista korkeammalla, meriasiantuntija Antti Kangas Ilmatieteen laitokselta kertoo.

Meriveden pinnan kohoaminen johtuu talvimyrskyistä, jotka lisääntyvät ilmastonmuutoksen takia.

– Tuulet puhaltavat lounaasta ja pakkaavat vettä Atlantilta Itämerelle, Kangas selittää.

Merivesien tämänhetkinen tilanne ei kuitenkaan ole erityisen harvinainen. Merivesi voi olla talvella 50 senttimetriä tavallista korkeammalla.

Ilmatieteen laitos varoittaakin korkeasta merivedestä Selkämeren pohjoisosassa, Merenkurkulla sekä Perä- ja Saaristomerellä. Kankaan mukaan merivesien pinta tulee vielä nousemaan.

– Tulvahuiput ovat yleensä olleet tässä vuodenvaihteen aikoihin.

Sitä, milloin tilanne tasaantuu, Antti Kangas ei uskalla luvata. Tilastojen valossa kuitenkin matalapaine hellittää helmikuussa, jolloin tulvat usein loppuvat.

Lisäjuoksutukset hidastavat nousua

Aivan vapaasti Saimaan vesi ei pääse kohoamaan, sillä saimaannorpan pesinnän aikaan Saimaan vedennousua hidastetaan lisäjuoksutuksilla. Ilman lisäjuoksutusta vaarana on, että parhaillaan pesivän saimaannopan poikaspesiä romahtaisi.

Lisäjuoksutusta jatketaan maaliskuulle asti. Sen jälkeen luonto näyttää, mihin tasolle vedenkorkeus asettuu.

Hyvä puoli alhaisessa vesirajassa on Heikki Kiihan mukaan ollut se, että lapsenlapset ovat nauttineet parina kesänä käytössä olleesta omasta hiekkarannasta.

– Emme itse ole sellaisia ihmisiä, jotka makoilevat biitsillä, joten tällä ylimääräisellä rannalla ei ole suurta käyttöä.

Heikki Kiiha odottaakin Saimaan veden paluuta normaalille tasolle. Alhainen vedenpinta on vaikeuttanut esimerkiksi veneilyä.

– Tuossa lähellä on vaarallinen kari, jonka päällä on 10-20 senttimetriä vettä. Joka kesä siihen joku ajaa ja rikkoo perämoottorinsa, Heikki Kiiha kertoo.

Ikuinen riesa on Kiihan mukaan myös se, että jäät vievät laiturit mennessään.

– Ei niitä ole näkynyt, vaikka tämä paikka on verrattain tuuleton ja suojaisa.

Aiheesta voi keskustella 17.1. kello 22.00 asti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus alkoholin liikakäytöstä toi huolestuttavia uutisia Satakuntaan: maakunnassa on eniten alkoholin riskikäyttäjiä.

Tutkimuksessa toisena on Varsinais-Suomi, kolmantena Pohjois-Pohjanmaa. Vähiten alkoholin riskikäyttäjiä löytyy THL:n mukaan Vaasasta. Koko tilasto löytyy tämän jutun lopusta.

Riskikäyttäjällä tarkoitetaan tässä tapauksessa henkilöä, joka juo kuusi annosta tai enemmän kerralla. Muita tunnusmerkkejä ovat juomisen humalahakuisuus, juominen vähintään neljänä päivänä viikossa ja yksittäisten suurien annosten nauttiminen.

Miehillä runsaan käytön määrä on 24 ja naisilla 16 annosta alkoholia viikossa.

Porin A-klinikan johtaja Matti Järvinen toppuuttelee THL:n tutkimuksesta heräävää huolta. Hän huomauttaa, että tutkimuksen vastausprosentti on vain 26, eikä Satakunta ole yhtäkkiä ampaissut kärkeen suurella erolla muihin alueisiin.

– Vaikka Satakunta nousi tilastossa kärkeen, muutos on todella marginaalinen. En ole tämän perusteella ollenkaan huolissani.

"Käytän aika paljon alkoholia"

THL:n tutkimuksessa satakuntalaiset ovat maan suurimpia alkoholin riskikäyttäjiä. Jalkautuminen vajaan 7 000 asukkaan Harjavaltaan osoittaa sen, että tieto tulee myös ainakin osalle satakuntalaisista yllätyksenä.

– Kyllä tämä tieto yllättää. Ajattelin, että eniten riskikäyttäjiä olisi Pohjois-Suomessa ja Pohjanmaalla, miettii harjavaltalainen Terhi Niemenmaa.

Tutkimuksessa selvitettiin työikäisten, eli 20–64-vuotiaiden alkoholinkäyttöä.

Monelle on iskostunut mieleen stereotypia erakoituneesta lappilaismiehestä, joka juopottelee paljon. Satakunnassa kuitenkin etenkin naiset nousivat runsaasti alkoholia käyttävien tilastokärkeen.

– Käytän aika paljon alkoholia. Teen vuorotyötä ja vapaa-ajalla ei ole paljon muuta, tulee helposti lähdettyä lähipubiin istumaan ja juttelemaan työkavereiden kanssa, sanoo Harjavallassa asuva Tanja Pikkarainen omasta alkoholinkäytöstään.

Nopea gallup osoittaa sen, että stereotypiat alkoholinkäyttäjistä elävät vahvana: monella on yhä se kuva, että alkoholia kuluttavat runsaasti keski-ikäiset miehet.

– Kyllä se yllättää, että naiset ovat tässä tilastossa niin hyvin edustettuina. Ajattelin, että vähän vanhemmat miehet olisivat olleet kärjessä, nakkilalainen Sampo Hyökyvirta sanoo.

• "Mikään ei tuntunut niin hyvältä kuin ajatus pullon korkkaamisesta" – nuorten naisten viinin lipittelyssä uhkana riippuvuus
• Kirkkaiden kulutus ukkoutuu – nuorista aikuisista tullut "epälojaaleja" alkoholin kuluttajia
• Nuorten pitkään jatkunut raitistuminen pysähtyi – humalaan juodaan kavereiden kanssa ja koska "se tuntuu kivalta päässä"

Varhainen puuttuminen tärkeää

Vaikka THL:n tutkimus ei herätäkään Porin A-klinikan johtaja Matti Järvisessä suurta huolta, alkoholinkäyttö ylipäätään herättää.

Suomessa käytössä olevat riskirajat ovat Järvisen mukaan suuremmat kuin kansainväliset rajat. Tätä hän pitää osana ongelmaa.

– Rajojen laskeminen ehkä havahduttaisi sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia kiinnittämään alkoholinkäyttöön enemmän huomiota.

A-klinikalle tullaan siinä vaiheessa, kun käyttäjällä on jo päihdeongelma. Matti Järvinen listaa toimijoita, joiden pitäisi puuttua alkoholinkäyttöön varhaisessa vaiheessa.

– Työterveys, perusterveydenhuolto, neuvolatoimijat ja ikäihmisille palveluja tuottavat – porukkaa riittää.

Eikö liialliseen alkoholinkäyttöön sitten puututa Suomessa tarpeeksi varhain?

– Ei puututa. Liian vähän kysytään, Matti Järvinen sanoo napakasti.

Alkoholia runsaasti käyttävät

Taulukosta löytyvät alkoholia liikaa käyttävien 20–64-vuotiaiden suomalaisten osuus sairaanhoitopiireittäin vuonna 2018. THL:n tutkimuksessa alkoholin runsaalla käytöllä tarkoitetaan kuuden tai useamman annoksen kerralla nauttimista.

Länsipohjan sairaanhoitopiiri sisältyy THL:n taulukossa Lapin sairaanhoitopiiriin.

Professoriliitto on valinnut vuoden professoriksi maantieteen professori Anssi Paasin Oulun yliopistosta.

Oulun yliopiston pitkät käytävät Linnanmaan kampuksella ovat tulleet tutuiksi vuoden professorille. Hän on työskennellyt professorina Oulussa vuodesta 1989.

Vuoden professori on tutkinut pitkän työuransa ajan muun muassa alueiden rakentamista ja identiteettiä, humanitääristä maahanmuuttoa, liikkuvuuden ja rajojen suhdetta sekä nationalismia.

Nämä teemat ovat maantieteen professori Paasin mukaan edelleen ajankohtaisia.

– Euroopassa on paljon regionalistista liikehdintää. Euroopassa ja muualla maailmassa on pieniä alueita ja ryhmiä, jotka haluavat autonomiaa tai jopa itsenäisyyttä. Kansanäänestyksiä on ollut Skotlannissa ja Kataloniassa. Maantieteellisiä rajoja piirretään edelleen, Paasi sanoo.

Huolestuttavana Paasi pitää sitä, että tämän päivän nationalismissa ei ole kyse vain kansallisen identiteetin positiivisesta ilmaisemisesta.

– On esimerkiksi pyrkimyksiä irrottautua jostakin alueesta tai vahvistaa poliittista päämäärää. Se voi olla symboliikan korostamista tai vastakkain asettamista jotakin toista kohtaan.

Paasin mukaan kaikista huolestuttavinta onkin muukalaisten tai toisten vastustaminen, joka tuntuu hänen mukaansa olevan pääasiassa monessa nykypäivän nationalistisessa pyrkimyksessä.

Laatu ratkaisee, ei määrä

Anssi Paasi luottaa akateemisessa tutkimuksessa kolmeen perustaan: perustutkimukseen, soveltavaan tutkimukseen ja kehittämistyöhön. Hänen oma työnsä edustaa perustutkimusta.

– Perustutkimuksessa etsitään ja määritellään perusasioita. Soveltavassa tutkimuksessa sovelletaan näitä asioita käytännön ratkaisuihin. Kehittämistyö tähtää puolestaan konkreettisiin kehittämistoimiin tai tuotteisiin. Tämä vanha jako on mielestäni edelleen hyvä.

Paasi on ollut koko uransa ajan tutkimuksellisesti tuottelias. Hänen tieteellinen julkaisuluettelonsa sisältää yli 270 nimikettä. Määrä ei kuitenkaan ole Paasin mukaan ratkaiseva.

– Tieteen kehityksen ja tulosten saamisen kannalta tärkeintä on julkaisujen laatu, ei määrä. Tiede kehittyy laadun myötä, ei siten, että tehdään paksu pino julkaisuja, joita kukaan ei lue.

Professoriliiton myöntämä 20 000 euron palkinto luovutetaan Paasille Communicatio Academica -tapahtumassa perjantaina 17.1.2020.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo, että kansanedustaja, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikon (ps.) toiminnassa ei ole Niikon hänelle antaman selvityksen mukaan mitään sääntöjen vastaista.

Niikko ei ole jättänyt ilmoittamatta omistuksia tai sidoksia, joita hänen olisi pitänyt, Halla-aho sanoo.

Suomen Kuvalehti kertoi eilen, että Niikko ja hänen puoluetoverinsa Ville Vähämäki salasivat osakkuutensa Kiinan valtioon kytkeytyvässä teknologiayhtiössä Realmax Oy:ssa.

SK:n selvityksen mukaan suomalaisyhtiö Realmax Oy:n perustajaosakkaita olivat Niikko ja kansanedustaja Vähämäki. Lisäksi perustajaosakkaana on Suomessa teknologia-alalla työskennellyt Kiinan kansalainen Hang Si, joka alkoi työskennellä yrityksen toimitusjohtajana.

Niikon 20 prosentin omistusosuus Realmaxissa ei käy ilmi hänen kansanedustajana tekemistään sidonnaisuusilmoituksista. Kun Suomen Kuvalehti kysyi asiaa, Niikko viittasi ohjeistuksiin siitä, että vain yli 20 prosentin omistusosuudet pitää kertoa. Niikon mukaan osakkuus kesti vain kuukausia.

Kysyttäessä onko Niikolla yhä luottamus toimia ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana, Halla-aho vastasi, että Niikkoa vastaan ei ole esitetty syytöstä, joka asettaisi tämän luottamuksen kyseenalaiseksi.

– Hän ei ole jättänyt ilmoittamatta sidonnaisuuksia, joita olisi pitänyt ilmoittaa. Näin ollen väitteet siitä, että hän olisi salannut omistuksiaan tai yhteyksiään eivät pidä paikkaansa, koska hänellä ei ole velvollisuutta niitä ilmoittaa.

Olivatko nämä Kiinaan liittyvät asiat tiedossanne, kun Niikko valittiin puheenjohtajaksi ulkoasianvaliokuntaan?

– Ei tällaisista asioista ole ollut puhetta.

Halla-ahon mukaan hän ei ole keskustellut Vähämäen kanssa Suomen Kuvalehden jutusta.

Muutti vaalituen lainaksi

Niikko on pyrkinyt kuitenkin peittelemään jotain toimiaan.

Niikko kiisti Ylen viime kevään Mot-ohjelmassa, että ei tietäisi kuka on Realmax-yrityksen toimitusjohtaja, vaikka oli perustamassa yritystä ja on myöhemmin kuvannut Hang Sita ystäväkseen.

Oletteko keskustelleet Niikon kanssa siitä, miksi hän kiisti tietävänsä, kuka on Realmaxin toimitusjohtaja?

– Tämä on minulle täysin uusi asia, mutta varmasti tästäkin keskustellaan vielä, Halla-aho sanoo.

SK kertoi eilen, että Niikko olisi saanut Hang Silta lähes 5 000 euron vaalituen. Ylen MOT-ohjelma kertoi maaliskuussa, että Niikko oli salannut tukijansa nimen vaalirahoitusilmoituksesta muuttamalla saadun tuen jälkikäteen vaalilainaksi. Niikko myöntää tiedotteessaan vaihtaneensa tuen vaalilainaksi. SK:n mukaan arkistoidusta alkuperäisestä vaalirahoitusilmoituksesta näkyy, että vaalituen oli Niikolle antanut nimenomaan Hang Si.

– Olen tehnyt kaikki vaalituki-ilmoitukset säädöksien mukaan. Tiedot ovat julkisia. Maksoin Suomen Kuvalehden mainitseman 2015 saamani vaalituen takaisin eli muutin sen lainaksi, Niikko kirjoitti tiedotteessaan.

Halla-ahon mukaan Niikko ei ole sanonut sitaatteja virheellisiksi

Halla-aho sanoi eilen Suomen Kuvalehdelle, että Niikon mukaan Suomen Kuvalehden jutussa hänen sanomisiaan olisi "liimailtu ja leikkailtu aika villisti".

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd.) sanoi STT:lle torstai-iltana, että Niikko on lähettänyt valiokunnan jäsenille viestin, jonka mukaan SK:n juttu sisältää virheitä.

Suomen Kuvalehden mukaan Niikko on saanut tarkistaa sitaattinsa ja haastattelu on nauhalla.

STT kysyi Halla-aholta, mitkä jutun väitteet ovat tarkalleen ottaen virheellisiä.

– Hän varmasti pystyy itse vastamaan tähän kysymykseen. Ei hän ole sellaista sanonut, että sitaatit itsessään olisivat virheellisiä. Hänestä jutusta sai harhaanjohtavan kuvan, ilmeisesti liittyen ainakin siihen, että Suojelupoliisi olisi ottanut jotain kantaa tähän nimenomaiseen tapaukseen, mikä ei pitänyt paikkaansa, Halla-aho sanoo.

SK kirjoitti jutussaan, että lehden tietojen mukaan Supo on kiinnittänyt Niikon Kiina-yhteyksiin huomiota sen jälkeen, kun Niikko nousi ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaksi kesällä 2019.

Selvitystä odotellaan

Kokoomuksen kansanedustaja ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen Anne-Mari Virolainen vaati torstaina Niikkoa antamaan pikaisesti selvityksen Suomen Kuvalehden väitteistä.

– Paljastuneet tiedot ovat hyvin vakavia ja edellyttävät puheenjohtajalta kattavaa selvitystä asiaan, Virolainen vaati tiedotteessa.

– Erityisesti ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajalla on velvollisuus tuoda esille kaikki sidonnaisuutensa ulkomaisiin toimijoihin. Nyt vaikuttaa siltä, että kaikkea ei ole kerrottu asiallisesti ja avoimesti, hän sanoi.

Halla-ahon mukaan hän jatkaa keskusteluita Niikon kanssa.

– Asiaan tuli jonkin verran selvyyttä hänen eilisestä tiedotteestaan. Jos ulkoasianvaliokunta haluaa asiasta tietoa, niin sitten se varmasti asiaa pyytää puheenjohtaja Niikolta.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajan Erkki Tuomiojan mukaan Niikko on luvannut lähettää valiokunnan jäsenille selvityksen SK:n juttuun liittyen.

Lue myös:

MOT: Vaalirahaa ja salarahaa

MOT selvitti piiloon jäävää vaalitukea: Etujärjestöiltä yli 100 000 euroa kolmen suurimman puolueen kärkipoliitikoille, osa ay-järjestöistä maksaa palkkaa vaalityöstä

Virolainen arkkitehtitoimisto suunnittelee Tampereen keskustaan uutta asuinkerrostaloa. Kuvien perusteella muutos olisi suuri ja suunnitelma poikkeuksellinen.

Suunnitelma onkin herättänyt jo laajaa kiinnostusta sosiaalisessa mediassa. Kuvat ovat herättäneet huomiota esimerkiksi Arkkitehtuurikapina – ei enää rumia laatikoita -ryhmässä.

Kommentit ovat epäuskoisia.

– On kyllä upean näköinen! Jos toteutuu, niin toivottavasti uusi sivu Suomen asuntorakentamisessa kääntyy ja tämä olisi tienviittana uudelle rakentamiselle.

– En usko silmiäni.

– Tuntuu täysin uskomattomalta ollakseen totta Suomessa.

Virolaisen arkkitehtitoimiston kuvat

Alkuperäinen kerrostalo on rakennettu Tampereelle betonielementeistä vuonna 1971. Kerrostalossa on kuusi kerrosta ja 30 asuntoa.

Kerrostalo sijaitsee Tuomiokirkonkadun ja Lapintien risteyksessä, ja se eroaa hyvin paljon lähellä olevista rakennuksista.

Suunnitelman takana on arkkitehtitoimisto Allan Strus. Arkkitehtitoimisto esittelee projektia kotisivuillaan. Sieltä voi katsoa tarkempia kuvia kuin tässä jutussa.

Nykyinen rakennus ei arkkitehdin mukaan kunnioita historiallista ympäristöä ja se tuhoaa katukuvan. Kerrostalossa ei myöskään ole alakerroksessa tilaa yrityksille, kuten muissa lähialueen taloissa.

Suunnitelmassa kerrostalo on korvattu historiallisen näköisellä rakennuksella ja sen täydennysosalla.

Suunnitelman on tilannut tamperelainen Säilänportti-taloyhtiö.

"Kauniin ei välttämättä tarvitse olla kallista"

Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Erkki Ottela sanoo, että kyseessä on vasta suunnitelma.

Suunnitelma tamperelaisesta kerrostalon uusimisesta lähti pari vuotta sitten. Talon putket ovat tulleet tiensä päähän, ja sitä odottaisi joka tapauksessa iso remontti. Kerrostalo sijaitsee väljällä, omalla tontilla.

Suunnitelma on alustavassa kaavaharkinnassa Tampereen kaupungilla. Tätä varten arkkitehtitoimisto piirsi luonnoskuvat.

– Olemme kovasti ihastuneita arkkitehdin työhön.

Kerrostalon naapuritalot ovat 1920-luvulta, eikä nykyinen betonielementtitalo sovi Ottelan mukaan ympäristöön.

Rahoitus perustuu siihen, että kerrostalo on omalla, arvokkaalla tontilla. Taloyhtiö haluaa lisää rakennusoikeutta, joka rahoittaisi suunnitelman. Kustannuslaskelmat on tehty, mutta Ottela ei halua paljastaa niitä vielä.

Ottelan mukaan uusi suunnitelma ei tule koristeista huolimatta välttämättä kalliiksi.

– Kauniin ei välttämättä tarvitse olla kallista.

Myös remontti tulisi kalliiksi

Myös remontti tulisi joka tapauksessa Ottelan mukaan kalliiksi. Putkiremontin hinta olisi noin tuhat euroa neliömetriltä.

Taloyhtiö on jättämässä kaavamuutoshakemuksen kaupungille. Myös rakennuslupa vie aikaa, samoin kuin rakentajan valinta ja itse taloyhtiön päätös.

Jos kaikki menee hyvin, rakennus voisi olla valmis 3–4 vuoden jälkeen.

– Toivon, että rakentamisessa päästäisiin kauniimpaan, parempaan, viihtyisempään toteutukseen. Toivon, että padot murtuvat tässä, Ottela sanoo.

Yle kertoi keskiviikkona, että esimerkiksi tyhjät vuokrakerrostalot halutaan panna matalaksi entistä nopeammin.

"Nykyrakentaminen on tylyä"

Viime vuosikymmenten arkkitehtuuri ei ole aina mieleen.

– Meidän arkkitehtuurissamme olisi parantamisen varaa. Nykyrakentaminen on tylyä, ja puhun tuhansien asukkaiden puolesta.

Ottelan mukaan nykyisten talojen ulkoasu ei useinkaan sovi katukuvaan. Hänen mukaansa yleinen rationaalisuus ja kustannustehokkuus ovat johtaneet siihen, että talojen julkisivu ei ole kaunis. Ottela haukkuu rakentamista Excel-taulukkorakentamiseksi.

– Tähän on herätty ympäri Eurooppaa. On kaivattu klassista rakentamistyyliä. Esimerkkejä löytyy tuhansittain, Suomesta ne vain uupuvat.

Voit keskustella aiheesta 17.1. kello 22.00 asti.

Lue lisää:

Tyhjät vuokrakerrostalot halutaan panna matalaksi entistä nopeammin – kohta talo voidaan purkaa lähes kokonaan valtion tuella

Video näyttää, kuinka perinteikäs Hamburger Börs nakerrettiin pala palalta Turun kaupunkikuvasta – kerro omat hotellimuistosi

Yle uutisoi viime viikolla, että apulaisoikeusasiamies tutkii Senaatti-kiinteistöjen asemaa valtion monopolivuokranantajana. Kaikilla Senaatti-kiinteistöjen vuokralaisilla ei ole pelkästään positiivisia ajatuksia vuokranantajastaan.

Oulun poliisilaitoksella ongelmana pidetään sitä, miten poliisitalon sisäilma ehti sairastuttaa niin monia ennen kuin Senaatti-kiinteistöt sai asian kuntoon. Kainuun rajavartiostossa huolettaa se, miten Rajavartiolaitos joutuu maksamaan niin paljon vuokraa, että säästöpaineet kohdistuvat henkilöstöön.

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön alainen liikelaitos, jonka tehtävänä on lain mukaan huolehtia valtion kiinteistövarallisuudesta.

Oulun poliisilaitos: Sisäilmaongelmiin ei puututtu

Oulun poliisilaitoksen Senaatti-kiinteistöiltä vuokraamissa tiloissa on ollut ja on edelleen erilaisia sisäilmaongelmia. Monen poliisin työntekijän näkemys on se, että Senaatti-kiinteistöt epäonnistui asioiden hoitamisessa.

Syksyllä 2016 Oulun pääpoliisiasemalla Rata-aukiolla tehtiin isoa peruskorjausta niin, että kaikki 270 työntekijää olivat väistötilojen sijaan talossa sisällä. Kun talon rakenteita avattiin, sisäilmaoireiden määrä nousi nopeasti pilviin.

Senaatti-kiinteistöt keskeytti peruskorjauksen vasta Oulun kaupungin rakennusvalvonnan määräyksestä helmikuussa 2017.

Oulun poliisin työsuojeluvaltuutettu ja vanhempi konstaapeli Tero Väyrynen kertoo, että riitely Senaatti-kiinteistöjen kanssa on edelleen kesken. Kukaan Oulun poliisilaitoksella sairastuneista ei ole tutkimuksen mukaan parantunut.

– Korjauksessa ja korjaukseen ryhtymisessä oli monennäköisiä epäselvyyksiä ja ongelmia. Asioihin ryhtyminen oli todella verkkaista. Toimijoilla ole oikein muuta vaihtoehtoa kuin odottaa, laittaisiko Senaatti-kiinteistöt tilat kuntoon.

Kainuun rajavartiosto: Vuokrat nousevat kohtuuttomiksi

Kainuun rajavartioston komentaja Mika Rytkönen on huolissaan siitä, että vuokrat nousevat koko ajan, vaikka valtio ei nosta Rajavartiolaitoksen budjettia. Säästöjä pitää siis keksiä muualta.

– Vuokran korotuksia ei ole huomioitu Rajavartiolaitoksen budjetissa. Meidän pitää jotenkin tämä vajaus hoitaa, ja se tarkoittaa sitä, että olemme joutuneet leikkaamaan toimintamenoista.

Vuonna 2017 Rajavartiolaitos maksoi tiloistaan vuokraa vajaat 14 miljoonaa euroa. Rytkösen mukaan viime vuonna vuokra oli vielä kaksi miljoonaa euroa suurempi ja tänä vuonna 4,8 euroa enemmän kuin vuonna 2017. Senaattikiinteistöllä vuokrilla maksetaan kaikki kiinteistöistä aiheutuvat kustannukset, muun muassa peruskorjaukset, uudisinvestoinnit, ylläpito, lainojen korot ja kiinteistöverot.

Useissa Rajavartiolaitoksen yksiköissä kärsitään sisäilmaongelmista. Vuokralaisen ja vuokranantajan yhteinen näkemys on, että ilman lisärahoitusta toimitilojen vuokria on korotettava vuodessa yli 11 miljoonaa euroa vuoteen 2025 saakka, jotta ongelmat saataisiin korjattua.

Rajavartiolaitos hakeekin noin 30 miljoonan euron lisärahoitusta tuleville vuosille selvitäkseen kustannusten noususta. Jos lisärahoitusta ei myönnetä, menoja pitää leikata muualta entisestään.

– Eli ei enää osteta kalustoa tai pidetä sitä kunnossa. Tai sitten ei kouluteta rajavartioita tai jopa joudutaan irtisanomaan ihmisiä. Jotta pystymme maksamaan vuokrat vuonna 2025, se vastaa summaa, joka on 155 rajavartijan vuosipalkka, Rytkönen sanoo.

Senaatti-kiinteistöt: Ongelmana rahoitus

Senaatti-kiinteistössä nähdään, että erityisesti poliisin ja Rajavartiolaitoksen osalta ongelmana on tarvittavien hankkeiden rahoitus. Senaatti ei voi edistää investointeja, jos asiakkaan puolelta ei löydy rahoitusta investointien mukaiseen vuokraan.

Senaatti-kiinteistöjen markkinointi- ja viestintäjohtaja Sanna Jääskeläisen mukaan tällä hetkellä Senaatti-kiinteistöillä on suunniteltu yhteensä yli 1,5 miljardin edestä investointeja ja näiden toteutus on kiinni rahoituksesta. Näihin kuuluu useita poliisin hankkeita ja Rajavartiolaitoksen osalta iso hanke Immolassa.

Toimialajohtaja Riitta Juutilaisen mukaan Senaatti-kiinteistöjen vuokrat on sidottu elinkustannusindeksiin, eli vuokrat nousevat silloin, jos kustannukset kasvavat. Senaatti ei tee voittoa valtion vuokratoiminnalla, ja tänä vuonna se tekee nollatuloksen.

Juutilainen myöntää, että esimerkiksi Kainuun rajavartioston tilanne on ongelmallinen, jos lisärahoitusta vuokrien maksua varten ei saada.

– Tämä on kokonaisuus, jonka kanssa painiskellaan yhdessä. Meillä on yhteinen haaste, miten investointeja ja tarvittavia korjauksia edistetään, jos rahoitusta valtion budjetissa ei ole niille osoitettu. Viime kädessä eduskunta päättää, ja budjetissa heille osoitetaan rahat.

Juutilaisen mukaan Senaatilla on lähdetty kehittämään ennakoivaa toimintaa, jotta Oulun poliisilaitoksen kaltaiset tilanteet voidaan jatkossa huomata aiemmin. Hän sanoo, että Oulun tilanteessa reagointi oli liian hidasta.

– Meillä on kehitetty toimintamallia, miten jatkossa toimitaan, ja olemme miettineet vasteaikoja.

Juutilainen kuitenkin sanoo, että poliisilaitokselle ei ole yhtä helppoa hankkia korvaavaa tilaa kuin esimerkiksi normaalille toimistolle.

– Polisiin toiminnoille tutkitaan tiloja ja turvallisuusmääräykset pitää pystyä hoitamaan konsulttien turvatarkastuselvityksiin saakka, vaikka on kiireellinen tilanne. Niissä ei voi hätiköidä, ja niihin menee paljon aikaa. Näissä pitäisi silti selkeästi pyrkiä nopeampiin läpimenoaikoihin.

Kritiikkiä vuokrauspakosta

Sekä Kainuun rajavartioston komentaja Mika Rytkönen että Oulun poliisin työsuojeluvaltuutettu ja vanhempi konstaapeli Tero Väyrynen ovat sitä mieltä, että nykyinen vuokramalliSenaatti-kiinteistöjen kanssa on ongelmallinen.

– Valtiolla ja kunnilla on lainsäädännöllisesti velvollisuus kilpailuttaa tilat. Nyt se jää pois, kun meidät määrätään olemaan Senaatti-kiinteistöjen tiloissa. Mielestäni se ei ole hyvä ratkaisu, Väyrynen sanoo.

Rytkösen mukaan on erikoista, että valtionyhtiön toiminta voi vaikuttaa toisen valtion organisaation toimintaan taloudellisesti.

– Senaatti-kiinteistöillä on tietyt säännöt, jonka mukaan vuokrat määräytyvät. Mielestäni tässä on rakenteellinen vika: meidän on pakko vuokrata toimitilat Senaatti-kiinteistöiltä ja vuokrat nousevat koko ajan, Rytkönen kertoo.

Apulaisoikeusasiamies selvittää myös valtion vuokrajärjestelmän oikeudellista perustaa. Selvityksessä kysytään lisäksi muun muassa sitä, voitiinko vuoden 2016 alussa käyttöön otettu valtion vuokrajärjestelmä luoda valtioneuvoston asetuksella vai olisiko siitä pitänyt säätää laki. Useissa kanteluissa ja tarkastuksissa on tullut ilmi Senaatti-kiinteistöjen asema ja se, ettei vuokratilojen puutteita voida korjata ilman Senaatti-kiinteistöjen päätöksiä.

Keskustele aiheesta kello 22:een saakka!

Helsingin rannikkovesistä on löytynyt uusi, saksisiiraksi kutsuttu vieraslaji.

Kyseessä on noin viiden millimetrin mittainen äyriäinen, jolla ei ole virallista suomenkielistä nimeä, mutta se kuuluu Sinelobus vanhaareni -vieraslajeihin.

Laji havaittiin viime syksynä Vuosaaren edustalta Skatanselältä otetustasta pohjaeläinnäytteestä.

Tämähetkisten tietojen perusteella saksisiirasta ei juuri ole haittaa.

Helsingin kaupungin ympäristöpalvelujen tiimipäällikön Jari-Pekka Pääkkösen mukaan laji ei ole ihmiselle vaarallinen, mutta toisaalta sitä saattaa esiintyä suurina tiheyksinä, jolloin se voi syrjäyttää muita lajeja.

Lisäksi vieraslaji on aina riski, sillä se voi tuoda mukanaan muutakin: esimerkiksi haitallisia loisia. Pääkkösen mukaan saksisiirassa ei kuitenkaan pitäisi olla tätä vaaraa.

Kaikkiruokainen laji elää rakentamissaan putkissa merenpohjassa.

– Se on oppurtunisti laji, joka pystyy elämään murtovedessä eli suolaisen ja makean veden sekoituksessa. Ja kun Itämeri on tästä syystä lajiköyhä, niin elintilaa tällaisille lajeille löytyy helposti, Pääkkönen kuvailee.

Matkustaa laivan kyljessä pitkin meriä

Pääkkönen arvelee, että saksisiira on kulkeutunut Itämereen laivaliikenteen mukana.

– Koska kyseinen laji elelee merenpohjassa, se on todennäköisesti tullut laivan runkoon kiinnittyneenä.

Laivojen painolastivesi, jota tarvitaan aluksen vakauttamiseen, on toinen vaihtoehto saksisiiran leviämiselle pohjoisen rannikoille.

Varmaksi otuksen matkaa ei kuitenkaan voida tietää, Pääkkönen sanoo, kuten ei sitäkään, mistä se alun perin on Suomeen tullut ja mikä on sen luontainen esiintymisalue.

– Kyseessä on pieni eliö ja lajien väliset yksityiskohdat ovat hankalasti tunnistettavia. Tämä monimutkaistaa alkuperän selvittämistä.

Saksisiiraa esiintyy muun muassa Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Euroopassa laji havaittiin esimmäisen kerran Hollannissa vuonna 2006 ja Suomessa kymmenen vuotta myöhemmin Inkoossa.

Vieraslajeja havaitaan Helsingin edustalta koko ajan enemmän

Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut seuraa pääkaupunkiseudun merialuetta ja sen tilaa säännöllisesti. Pääkkönen kertoo, että seurantaa on tehty vuosikymmenten ajan.

– Meillä on yli 50 vuoden aineisto, joten seula on aika tarkka. Jos joku outo yksilö pistää silmään, niin se kyllä huomataan.

Uuden, Suomen luontoon kuulumattoman vieraslajin löytyminen ei kuitenkaan ole ilonaihe.

– Kun sellainen leviää ympäristöön ja luontoon, niin käytännössä niitä on mahdotonta saada sieltä enää pois, Pääkkönen toteaa.

Helsingin edustalla vieraslajihavaintoja tehdään Pääkkösen mukaan "säännöllisen epäsäännöllisesti", mutta kuitenkin vuosi vuodelta useammin.

On yleistä, että vieraslaji havaitaan vasta jälkikäteen, kun se on jo ehtinyt muodostaa pysyvän yhteisön uudelle elinalueelleen.

Pääkkösen mukaan tehokkain tapa torjua vieraslajeja olisikin ennakointi, eli että kyseiset lajit eivät pääsisi kulkeutumaan ja siten levittäytymään ollenkaan.

Tämä on kuitenkin vaikeaa.

Pääkkösen mukaan asiasta on tehty kansainvälisestikin sopimuksia, mutta keinot ovat silti olla vähissä.

– Esimerkiksi laivojen ulkopinnat voi maalata maaleilla, joilla voidaan estää lajien kiinnittymistä. Nämä laivamaalit ovat kuitenkin myrkkyä kaikille muillekin vesieliöille, Pääkkönen kertoo.

Lisäksi ihmiset ja tavarat liikkuvat ympäri maailmaa jatkuvasti enemmän, mikä avaa uusia mahdollisuuksia vieraslajeille.

Pääkkösen mukaan ilmastonmuutos aiheuttaa puolestaan sen, että esimerkiksi talvisin merivesi on totuttua lämpimämpää – eli lauhkeampiin keleihin tottuneille vieraslajeille viihtyisämpää.

Lisää aiheesta:

Polta, katkaise tai hukuta – asiantuntija kannustaa sotaan villisti lisääntyviä tappajaetanoita vastaan: "Nyt on aika toimia"

Kaksi vuotta sitten Lempäälässä hätkähdyttäneet oudot möllykät ovat täällä taas: Heinäkuun helteet lisäsivät hyytelösammaleläimiä

Tämä aggressiivinen merenpohjan vieraslaji on levinnyt jo Perämerelle asti – Mustatäplätokkoa ei voi pysäyttää, mutta olisiko siitä ruokakalaksi?

Vieraslaji lupiini leviää tienvarsilta myös metsiin – "Osittain näyttää siltä, että peli on menetetty"

Ismo Tuomisto työskentelee vertaisohjaajana Kriminaalihuollon tukisäätiön pyörittämässä Hard Luck -nettikahvilassa. Siellä hän opastaa entisiä ja pian vapautuvia vankeja sekä asunnottomia ihmisiä netin käytössä, jotta nämä pystyvät hoitamaan asioitaan esimerkiksi Kelan, Työvoimatoimiston ja sosiaalitoimen sivuilla.

– Asumisasiat ovat tärkeimpiä, koska moni vapautuu asunnottomana, Tuomisto sanoo.

Tuomisto osaa asettua asiakkaidensa asemaan, sillä hän on itse entinen vanki. Vankilassa on kulunut yhteensä lähes 15 vuotta useassa eri pätkässä. Tuomiot ovat tulleet väkivalta- ja huumausainerikoksista.

Kun Tuomisto viimeksi vapautui vuonna 2016, tapahtui käänne. Hän meni katkolle. Siitä saakka hän kertoo viettäneensä päihteetöntä ja rikoksetonta elämää.

– Vielä samana vuonna olin vankilassa päättänyt, että en koskaan lopeta kaman vetämistä, mutta kas kummaa, niin siinä sitten kävi, että lopetin kuitenkin. Ei se ole vaikeaa, jos oma halu on kova.

Myös asunnottomuus on Tuomistolle tuttua. Muutoksen sai aikaan juuri se, että hän väsyi elämään ilman omaa kotia, kuten myös huumepiirien epärehellisyyteen.

– En yksinkertaisesti jaksanut sitä, että mikään ei toimi tuolla huumemaailmassa. Kukaan ei puhu totta, ja asiat eivät toimi niin kuin kuuluisi. Vaikka suunniteltaisiin, niin ne eivät ikinä mene niin kun haluttaisiin.

Digimaailmasta tippuminen lisää syrjäytymisen riskiä

Tuomiston kollega, Hard Luck -nettikahvilan vastaava ohjaaja Katja Kivipuro on huomannut, että entisten vankien digitaidot ovat hyvin vaihtelevia.

– Meillä on ihmisiä, jotka täysin omatoimisesti suorittavat esimerkiksi opintojaan, ja sitten on ihan toisesta ääripäästä niitä, jotka eivät uskalla edes koskea tietokoneeseen, kun eivät tiedä, saavatko sen rikki, jos jostain napista painaa.

Kivipuron mukaan tekninen kykenemättömyys omien asioiden hoitoon lisää syrjäytymisen ja rikoksen uusimisen riskiä.

– Kun vanki vapautuu, niin oletetaan, että hän pystyy veronmaksajaksi ja yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi. Se on vaikeaa, jos on ollut vaikka kymmenen vuotta ulkona siitä, miten omia asioita hoidetaan vapaassa yhteiskunnassa.

– Siinä on suuri syrjäytymisen vaara. Palataan helposti vanhaan, jos se on ainoa keino saada rahaa. Ei yksinkertaisesti pysty tekemään asioita, eikä ole voimavaroja, Tuomisto lisää.

Nettikahvilassa käy myös sellaisia asiakkaita, jotka osaavat käyttää koneita, mutta eivät omista sellaisia, kuten Juha Kaski. Hänen koevapautensa Helsingin vankilasta on juuri päättynyt tammikuun alkupuolella.

Kasken mukaan mahdollisuudet netin käyttöön ovat vankilassa hyvin rajoitetut, joten monet tippuvat teknisestä kehityksestä.

– Asioiden hoito on monille vangeille vaikeaa, kun yhteiskunta muuttuu koko ajan, ja asiat hoidetaan verkkopankissa sähköisillä pankkitunnuksilla. Vankilassa monilla ei ole tietoa, taitoa, eikä edes ymmärrystä hakea apua vapautuessaan.

Suljetussa vankilassa voi käyttää nettiä rajoitetusti

Rikosseuraamuslaitoksen tietopalvelupäällikön Riku Pammon mukaan kaikissa suljetuissa vankiloissa on nykyään vähintään 3–4 työasemaa, joilla vangit voivat hoitaa asioitaan.

Koneilta ei pääse vapaasti nettiin vaan rajatusti noin viidellesadalle sivustolle. Nämä ovat esimerkiksi verkkopankkeihin, asunnonhakuun, sosiaalitoimeen, päihdehuoltoon ja koulutukseen liittyviä nettiosoitteita. Vanki voi myös järjestää skypetapaamisia valvonnan alaisena.

Netin käyttö suljetuissa vankiloissa on vielä suhteellisen uusi mahdollisuus vangeille. Sähköisen asioinnin työasemia eli niin sanottuja SA-koneita on asennettu vankiloihin vasta kahden viimeisen vuoden aikana.

Vankeuslakiin on kirjattu vuonna 2015, että vangille voidaan antaa lupa internetin käyttöön hyvin perustellusta syystä.

Tämä ei kuitenkaan ole kaikkia vankeja automaattisesti koskeva oikeus. Lupaa haetaan vankilanjohtajalta, joka tekee päätöksen tapauskohtaisesti.

Luvan myöntäminen edellyttää, että netin käytöstä ei aiheudu vaaraa vankilan järjestykselle tai turvallisuudelle, taikka vangin tai muun henkilön turvallisuudelle.

– Muut henkilöt voivat olla rikoksen uhreja. Meidän tehtävämme on estää vankeusaikaista rikollisuutta. Nettiä voi käyttää moneen rikolliseen tarkoitukseen, Pammo sanoo.

Usein olen kuullut asiakkailta, että he kuulevat vasta vankilasta päästyään, että siellä olisi ollut sähköinen asiointiasema. Hard Luck -nettikahvilan vastaava ohjaaja Katja Kivipuro

Hard Luck -nettikahvilassa työskentelevien Katja Kivipuron ja Ismo Tuomiston mukaan kaikki vangit eivät ole olleet tietoisia siitä, että vankiloissa ylipäätään on tietokoneita, joille voisi luvan kanssa päästä.

– Ei niistä huudella sen kummemmin. On joitakin paikkoja, missä on päästy, mutta hyvin rajoitteisesti. Kyllä sen näkee meidän asiakkaistamme, että he eivät todellakaan tiedä, miten koneella toimitaan, Tuomisto sanoo.

– Usein olen kuullut asiakkailta, että he kuulevat vasta vankilasta päästyään, että siellä olisi ollut sähköinen asiointiasema, Kivipuro kertoo.

Rikosseuraamuslaitoksen erityisasiantuntija Pia Puolakka on tietoinen siitä, että eri vankiloiden netin käyttömäärissä on eroja.

– Joissain laitoksissa on aktiivisempaa. Syytä en tiedä, mutta jokainen vankilanjohtaja tekee arvion jokaisen vangin kohdalla, ja siinä painavat turvallisuussyytkin.

Myös Puolakka on kuullut vangeilta palautetta rajoitetusta netin käytöstä.

– Siinä olisi varmaan parantamista, että oltaisiin tietoisia, että laitteita voi käyttää. Joidenkin mielestä myös lupakäytäntö on kankea.

Lakiin kirjattu mahdollisuus sähköpostin lähettämisestä voi käytännössä toteutua vain harvoin

Myös vankien mahdollisuudesta sähköpostin käyttöön on kirjattu pykälä vankeuslakiin. Sen mukaan vangille voidaan myöntää lupa sähköpostin lähettämiseen ja vastaanottamiseen.

Suljettujen vankiloiden vangit voivat vastaanottaa sähköpostia vankisähköpostin kautta, josta se tulostetaan heille.

Sen sijaan viestin lähettäminen on käytännössä hyvin hankalaa, sillä SA-koneilta ei ole pääsyä sähköpostiin, eikä vankeja voida turvallisuussyistä päästää henkilöstön koneille.

Puolakan mukaan joissakin tapauksissa on mahdollista, että vanki voi luvan saatuaan valvotusti käyttää oman koneensa sähköpostia, jos hän on jättänyt laitteen vankilan narikkaan.

Läheskään kaikilla vangeilla ei kuitenkaan edes ole omia tietokoneita vankilan narikassa.

Lainsäätäjä on tehnyt lain, jossa ei ole ihan tarkkaan mietitty, miten se käytännössä tapahtuu. Vantaan vankilanjohtaja Tommi Saarinen

Vantaan vankilanjohtajan Tommi Saarisen tiedossa ei ole, että vangeilla olisi missään suljetussa vankilassa mahdollisuutta sähköpostin lähettämiseen.

– Vanki pystyy vastaanottamaan sähköpostia, mutta meillä ei ole ohjeistettu, eikä tietääkseni missään Rikosseuraamuslaitoksessa, millä tavalla tämä asia voitaisiin hoitaa käytännössä suljetussa vankilassa.

Puolakka myöntää, että tässä kohtaa laki ja käytäntö eivät aivan kohtaa nykytilanteessa.

– Se [vankeuslaki] ei vielä ihan täysin täyty suljetulla puolella, mutta siihen ollaan hakemassa ratkaisuja. Maailmalla on pystytty luomaan vankisähköpostijärjestelmiä. Siitä, miten se asia Suomessa järjestyy, kuullaan vielä tämän vuoden aikana.

Puolakan mukaan tavalliset ilmaissähköpostijärjestelmät eivät kuitenkaan tule kyseeseen suljetuissa vankiloissa.

Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajan Arto Kujalan mukaan vankien sähköpostin käytön edistämistä selvitetään, mutta strategista päätöstä ei ole vielä tehty.

Kirjeiden mukana on mahdollisuus lähettää vangeille kiellettyjä aineita imeyttämällä tai piilottamalla niitä muilla tavoilla kirjeeseen. Sähköpostilla näin ei voi tehdä. Rikosseuraamuslaitoksen turvallisuusjohtaja Ari Juuti

Vantaan vankilanjohtajan Tommi Saarisen mielestä lakipykälä vankien sähköpostin käytöstä ei ole täysin realistinen.

– Lainsäätäjä on tehnyt lain, jossa ei ole ihan tarkkaan mietitty, miten se käytännössä tapahtuu. Siinä kohtaa ei ole oltu ihan kaikesta tietoisia, mitä pystytään tekemään. Tekniikka menee eteenpäin hurjaa vauhtia. Myös rikollisuus tapahtuu netissä.

Rikosseuraamuslaitoksen turvallisuusjohtajan Ari Juutin mukaan sähköpostin vapaa käyttö edellyttäisi käytännössä sitä, että joku valvoisi vangin vieressä, mitä tämä kirjoittaa ja kenelle, mutta silloinkaan ei olisi täyttä varmuutta siitä, kuka viestin lopulta vastaanottaa.

Nyt vangit voivat lähettää paperipostia ulkomaailmaan, mutta tätäkään viestintää ei Juutin mukaan pystytä täysin valvomaan. Toisaalta sähköpostiliikenteessä olisi omat etunsa verrattuna perinteisiin paperikirjeisiin.

– Kirjeiden mukana on mahdollisuus lähettää vangeille kiellettyjä aineita imeyttämällä tai piilottamalla niitä muilla tavoilla kirjeeseen. Sähköpostilla näin ei voi tehdä.

"Älyvankilassa" naiset saavat omat sellipäätteet

Seuraava, nyt jo tiedossa oleva edistysaskel vankiloiden digitalisaatiossa on Hämeenlinnan lokakuussa avautuva naisvankila, josta Rikosseuraamuslaitos käyttää nimeä "älyvankila".

Siellä lupaa netin käyttöön ei tarvitse erikseen hakea vaan jokaisessa sellissä on oma sellipääte. Sen käyttö voidaan tapauskohtaisesti evätä, jos vankilan johto niin päättää turvallisuussyistä.

Sellipäätteeltä on pääsy samantyyppisille sivustoille kuin SA-koneilta. Lisänä on vankilan sisäinen tietoverkko, jonka kautta voi viestiä henkilökunnan kanssa ja tehdä ajanvarauksia sekä kanttiinitilauksia. Konetta voi käyttää myös opiskeluun, mutta sähköpostiyhteyttä vankilan ulkopuoliseen maailmaan ei ole.

Minulla ei ole enää hirveästi voimia kovin moneen uuteen yritykseen. Nyt on kaikki pelissä. Juha Kaski

Omasta sellipäätteestä olisi ollut hyötyä myös juuri vapautuneelle Juha Kaskelle, kun hän suoritti aiempaa tuomiotaan Vantaan vankilassa.

– Olin neljä viikkoa ilman omaa rahaa, koska jouduin odottamaan niin kauan ennen kuin pääsin nettiin siirtämään rahaa omalta tililtäni vankilan tilille. Sitten vasta pystyin ostamaan kanttiinista tuotteita.

Koevapautensa aikana Kaski on ollut työkokeilussa Kriminaalihuollon tukisäätiön nuorten toimintakeskuksessa, jossa autetaan päihde- ja rikostaustaisia nuoria. Hän on juuri aloittanut kolmen kuukauden kokemusasiantuntijakoulutuksen ammattikorkeakoulu Laureassa.

Kaskella on takanaan kahdeksan tuomiota ja kaikkiaan 12 vuoden vankilakierre. Tämä vapautuminen on jälleen mahdollisuus uuteen alkuun, johon hän itse uskoo tällä kertaa oikeasti.

– Minulla ei ole enää hirveästi voimia kovin moneen uuteen yritykseen. Nyt on kaikki pelissä.

UTSJOKI Pulmankijärven tuntureilla käy pieni tuulenvire, kun nuorgamilaiset Marja ja Elmo Olkkola nautiskelevat ulkoilmasta.

Tänään perjantaina Nuorgamissa on talven viimeinen kaamospäivä. Lauantaina aurinko nousee ensimmäistä kertaa horisontin yläpuolelle myös täällä Suomen pohjoisimmalla rajalla. Suomen pohjoisimmalla rajalla Utsjoen Nuorgamissa kaamos alkoi marraskuun lopulla.

Marja Olkkola on lähtenyt luontoon viettämään vapaapäivää. Hän aikoo hiihtää parin tunnin ajan, kun ulkona on vielä valoisaa. Elmo Olkkola toi vaimonsa autolla tunturin laelle.

– Viimeinen päivä kaamosta jäljellä, joten lähdin katsomaan, miltä se näyttää. Aivan mahtavaahan täällä on, sanoo Marja Olkkola.

Kirvesmiehenä työskentelevä Elmo Olkkola odottaa jo, että päivät alkaisivat pitenemään, vaikkei kaamosaikakaan hullumpi ole.

– Kaamoksen aikana on pakko käyttää valoja työmaalla. Mutta se onkin kaamoksen vaikein asia, muuten se ei minuun vaikuta.

Olkkolat ovat asuneet Nuorgamissa kymmenisen vuotta. Kaamoksesta on jo muodostunut heille ajanjakso, jolloin rauhoitutaan ja nautitaan.

– Minulle se on rauhoittumisen paikka. Se antaa sisäisen rauhan. Kun pimeys tulee, niin mielikin rauhoittuu, sanoo Elmo Olkkola.

– Polttelen paljon kynttilöitä ja laitan valoja. Kaamoksessa on omat ihanat hetkensä, jatkaa Marja Olkkola.

Valon määrä lisääntyy nyt päivä päivältä. Vaikka Olkkolan pariskunta ei koekaan kaamosta negatiivisena asiana, ilahduttaa lisääntyvä päivänvalo siitä huolimatta.

– Myönnän, että kaipaan aurinkoa kaamoksen keskellä. Mieli virkistyy, kun aurinkoa on enemmän.

Mielessä siintävät jo auringossa välkehtivät keväthanget.

– Pääsen pian pilkille hiihtäen myös työpäivän jälkeen niin, että päivänvalo on jäljellä, iloitsee Marja Olkkola.

Jääkiekon SM-liigaseura TPS joutuu maksamaan jääkiekkoilija Jonne Virtaselle 12 kuukauden palkan eli 98 500 euroa työsuhteen perusteettoman purkamisen vuoksi.

Välimiesmenettely ratkaisi asian.

Päätöksestä kertoo Iltasanomat.

TPS ilmoitti työsuhteen purkamisen syyksi epäasiallisen käytöksen ja alkoholin käytön työtehtävissä. Virtanen kiisti väitteet.

TPS joutuu maksamaan myös oikeudenkäyntikulut 30 145 euroa. Päätöksestä ei voi valittaa.

– Mielestämme meillä oli asianmukaiset perusteet purkaa Jonne Virtasen työsopimus. Kunnioitamme välimiesoikeuden päätöstä ja asia on meidän osalta loppuun käsitelty, toteaa HC TPS Turku Oy:n toimitusjohtaja Santtu Jokinen seuran tiedotteessa.

Lue lisää:

TPS:stä ulos potkittu Jonne Virtanen äimistelee hurjia huhuja ja elättää nyt perhettään säästöillä – vaikeatkin ratkaisut käyneet mielessä kohun keskellä: "Tässä on eskaloitunut aika moni asia"

TPS:stä potkut saanut Jonne Virtanen siirtyy tanskalaisseuraan – "Sopimus on tehty hyvän yhteistyömme tuloksena TPS:n kanssa"

TPS:stä lähtemään joutuneelle Jonne Virtaselle jatkosopimus Tanskan Herningiin

Pohjois-Savossa Kuopiossa on ollut viime päivät poikkeuksellisen liukasta. Esimerkiksi koulut ovat joutuneet rajoittamaan oppilaiden pääsyä liian jäisille pihoille.

Kuopiolaisen Jaakko Ojalan kodin pihalla on lasten leikkikenttä, joka on jäätynyt kauttaaltaan. Perheenisä ilahdutti puolisoaan ja lapsiaan kokeilemalla, onnistuuko pihamäellä luistelu.

Videon kuvasi kamerakännykällään puoliso Eevi-Maria Ojala.

– Olen harrastanut jääkiekkoa ja luistellut ihan pienestä pitäen. Halusin kokeilla, miten käy, Jaakko Ojala kertoo.

Perhe asuu talossa toista talvea. Viime talvena vastaavaa ei koettu, sillä silloin lumi peitti pihan.

– Jalkakäytävät on hiekoitettu, mutta leikkikenttä on jäätynyt rauhassa. Pihalla ei näy leikkijöitä, Jaakko Ojala kertoo.

Lue myös:

Jäätynyt koulunpiha on vaarallisen liukas – poikkeuksellinen sää vaikeuttaa välituntien pitämistä

Osakesäästäjien keskusliiton pitkäaikainen entinen puheenjohtaja Jarmo Leppiniemi on kuollut.

71-vuotias Leppiniemi menehtyi keskiviikkona, kertoo hänen vaimonsa Raili Leppiniemi Ylelle.

Leppiniemi sairasti syöpää, joka oli todettu noin vuosi sitten.

Kauppatieteiden tohtori Leppiniemi toimi Osakesäästäjien keskusliiton puheenjohtajana 24 vuotta. Hän luopui tehtävästään toukokuussa 2008 ja hänet valittiin liiton kunniapuheenjohtajaksi.

Hänellä oli laskentatoimen professuuri Helsingin kauppakorkeakoulussa vuodesta 1990. Lisäksi hän toimi useiden yhtiöiden hallituksissa.

Leppiniemi oli tunnettu osakesijoittamisen puolestapuhuja. Hän esiintyi vuosien varrella usein aiheen kommentaattorina muun muassa Ylen uutisissa.

Leppiniemen kuolemasta uutisoi ensin Iltalehti.

Erikoissyyttäjä Heli Vesaaja vahvistaa Iltalehdelle ja Helsingin Sanomille, että muusikko Samu Haberia vastaan nostettu huumerikossyyte on osa samaa poikkeuksellisen suurta rikosvyyhtiä, jossa ovat syytettynä muun muassa Cannonball-moottoripyöräjengin entinen johtaja Janne Tranberg ja liikemies Niko Ranta-aho.

Huumevyyhdissä on yhteensä 53 syytettyä, joista 15 on vangittuna.

Iltalehden mukaan Haberia syytetään perusmuotoisesta huumausainerikoksesta, josta tuomitaan sakkoa tai korkeintaan kaksi vuotta vankeutta. Epäilty rikos tapahtui Turussa 6.–7. heinäkuuta.

Haber kertoi rikosepäilystään itse torstaina Instagram-tilillään. Hän kiisti syyllistyneensä rikokseen, mutta myönsi käyttäneensä vähäisen määrän huumausaineita juhlissa kesällä 2019. Samalla Haber myös kiisti yhteyden isompaan huumevyyhtiin.

Kyseessä Suomen suurin huumerikosvyyhti

Suomen mittakaavalla poikkeuksellisen suuressa rikoskokonaisuudessa on kysymys doping- ja huumausaineiden salakuljetuksesta ja levittämisestä. Poliisin mukaan Suomeen tuotiin erittäin suuria määriä huumeita, lääkkeitä ja doping-aineita, ja toimintaa johdettiin Espanjasta käsin.

Helsingin Sanomille erikoissyyttäjä Vesaaja kommentoi, että Haberin syyte on mennyt käräjäoikeuteen samassa kokonaisuudessa muiden syytteiden kanssa. Hän ei kuitenkaan avannut, mikä Haberin rikossyytteen yhteys isompaan kokonaisuuteen on.

Asiassa nostetut syytteet koskevat pääasiassa törkeitä huumausainerikoksia, törkeitä dopingrikoksia ja törkeää rahanpesua. Asian käsittely alkaa Helsingin käräjäoikeudessa 30. tammikuuta ja jatkuu toukokuuhun saakka.

Yle ei perjantaina tavoittanut erikoissyyttäjä Heli Vesaajaa kommentoimaan Haberin yhteyttä kokonaisuuteen tarkemmin. Syytteen sisältö tulee julkiseksi, kun asiaa käsitellään oikeudessa.

Lue myös:

IL: Muusikko Samu Haberille syyte huumausainerikoksesta – artisti myöntää "vähäisen käytön" Instagramissa

Valtavassa huume- ja dopingaineiden salakuljetusvyyhdissä nostettiin syytteet 53 epäillylle

Poliisi on selvittänyt laajan huume- ja dopingaineiden salakuljetus- ja levitysvyyhdin – Kahden suomalaismiehen epäillään johtaneen toimintaa Espanjasta