Julkiset tuloverotustiedot julkaistaan tänä vuonna päivää ilmoitettua aikaisemmin, kertoo Verohallinto.
Vuoden 2019 julkiset verotiedot valmistuvat ilmoitettua nopeammin, ja ne julkaistaan tiistaina 3. marraskuuta.
Alun perin verotiedot piti tulla julkisiksi samana päivänä kuin Yhdysvaltain presidentinvaalien tulokset tulevat.
Verohallinto kertoo, että aikataulumuutoksella tuetaan mediassa käytävää yhteiskunnallista keskustelua verotuksesta, sillä muutoin mahdollisuudet verokeskusteluun olisivat rajatut samana päivänä valmistuvien tulosten takia.
Laihialaisen Jarkko Lehtimäen omakotitalon pihassa käy myllerrys. Pannuhuoneessa vanhan punaisen öljykattilan putket on jo rälläköity poikki. Ulkona miehet häärivät ison poran ympärillä, joka jyrskyttää kaivoa maalämpöputkelle.
Samanlainen myllerrys käy nyt sadoissa pientalopihoissa ympäri Suomen.
Kustannusarvio yli 200-neliöisen omakotitalon maalämpöjärjestelmälle on noin 20 000 euroa. Tarjousten hintahaitari oli jopa 5 000 euroa.
Kallistahan se on, Lehtimäki myöntää. Remontti oli kuitenkin edessä, ennemmin tai myöhemmin.
– Ei ole varaa öljyyn, kun ei tiedä, mikä sen hinta tulee jakossa olemaan. Tällä hetkellä se on halpaa, mutta kukaan ei tiedä, mitä hinta on viiden vuoden päästä. Se voi olla niin kallista, että pitää laittaa talon yläkerta kiinni.
Laihialaisperheessä kisa lämmitysratkaisusta käytiin lopulta maalämmön ja ilma-vesilämpöpumpun välillä. Maalämmöllä eurot saadaan kuitenkin isossa talossa paremmin hyötykäyttöön.
– Tietääpä, miksi aamulla lähtee töihin, Lehtimäki lohkaisee.
Lämmitysjärjestelmän muutoksia vauhdittaa valtion myöntämä tuki. Avustusten hakuaika alkoi syyskuussa.
Tukea myöntää Pirkanmaan Ely-keskus, joka ruuhkautui öljylämmittäjien hakemuksista heti ensimmäisten päivien aikana. Viikossa hakemuksensa oli jättänyt jo yli tuhat remontoijaa. Eniten hakijoita kiinnosti maalämpö ja ilma-vesilämpöpumppu.
– Alkuvaihehan on ollut tosi hurja. Meille on tullut satoja hakemuksia ensimmäisinä päivinä. Tähän vaikuttaa se, että tukea on pystynyt hakemaan tehtyihin töihin takautuvasti, sanoo ympäristöasioiden ryhmäpäällikkö Vesa-Pekka Heikkilä.
Nykytahdilla hakemusten käsittely kestää viikkoja. Osa hakemuksista jäi jonoon, kun niistä puuttui esimerkiksi puolison valtakirjoja.
Parhaimillaan voi saada 4000 euron avustuksen, kun öljylämmityksen vaihtaa maalämpöön, ilma-vesilämpöpumppuun tai kaukolämpöön. Pienemmän tuen eli 2500 euroa saa , jos lämmitys vaihtuu muuhun ei-fossiiliseen lämmitysmuotoon.
Hakemuksissa maalämmön kustannusarviot ovat olleet 7 000–28 000 euroa.
Myös Jarkko Lehtimäki on tietoinen tuesta. Hakemus Elyyn lähtee heti kun valtakirjat on hoidettu ja kiireisimmät asiat antavat myöden.
– Mielellään otetaan eurot vastaan. Olisimme remontoineet ilman tukeakin, mutta erittäin tervetullut 4000 euroa.
Laihialaisen omakotitalon öljykattila oli vielä hyvässä kunnossa. Talon oston yhteydessä lämmitysjärjestelmä kuitenkin vaihtui maalämpöön.Pasi Takkunen / Yle
Tarkat ehdot avustukseen
Hakemustulvasta huolimatta Elyn rahaa kyllä riittää: Sitä on varattu lähes 30 miljoonaa 10 000 remontoijalle.
Tuen saajaksi kelpaa, jos remontti on tehty kesäkuun 1. päivän jälkeen. Tuki maksetaan kuitenkin vasta päätöksen jälkeen kuitteja vastaan.
Ehtojen mukaan remonttikohteen pitää olla vakituisessa asuinkäytössä. Pientalojen lisäksi myös asuntoyhtiömuotoinen paritalo tai pientalo voi saada tukea, jos sen lämmitys on yhtiön säännöissä sälytetty osakkaan vastuulle.
– Toki vain yksi avustus yhtä ölljylämmityskattilaa kohden, Heikkilä muistuttaa.
Aina vanhasta öljykattilasta ei tarvitse kokonaan luopua. Jos vanhassa kattilassa on kaksoispolttomahdollisuus, sen voi myös jättää varalämmönlähteeksi puunpolttoon. Tärkeintä on, että kattilasta on purettu pois koko öljylämmitysjärjestelmä eli öljypolttimo, -putkisto ja -säiliö.
Arvioiden mukaan suomalaisilla on käytössä vielä noin 130 000 öljykattilaa, joista lupumisessa kestää vuosia. Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on fossiilisesta öljystä vapaa vuoteen 2030 mennessä.
Aiheesta voi keskustella 20. syyskuuta 2020 klo 23.00 asti
Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi perjantaina päätöksen niin sanotussa sateenkaaripapin tapauksessa. Tuomiokapitulilla oli oikeus antaa varoitus samaa sukupuolta olevan parin avioliittoon vihkineelle papille.
KHO katsoo vuosikirjapäätöksessään, että Oulun hiippakunnan tuomiokapituli ei toiminut lainvastaisesti, kun se antoi samaa sukupuolta olevan parin vihkineelle papille varoituksen. KHO kumosi näin hallinto-oikeuden aiemman päätöksen.
Tuomiokapituli oli päättänyt lokakuussa 2017 antaa pastori Arpad Kovacsille kirkkolain mukaisen kirjallisen varoituksen, koska tämän katsottiin toimineen vastoin pappisviran velvollisuuksia ja pappislupausta. Tuomiokapituli katsoi, että avioliittolakia muutettaessa ei tarkoitettu muuttaa kirkollisen vihkimisen edellytyksiä. Avioliittolain muutos oli tullut voimaan maaliskuussa 2017.
KHO totesi selvityksessään että Suomen evankelis-luterilaisen kirkon avioliittokäsitystä ja vihkimistä koskevaa säännöstöä ei ollut lainmuutoksen vuoksi muutettu. Tuomiokapituli ei toiminut asiassa lainvastaisesti, sillä perustuslaki turvaa kirkon sisäistä autonomiaa.
– Kaikilla uskonnollisilla yhdyskunnilla on itsenäinen oikeus päättää, vihkivätkö ne avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja, ratkaisussa todetaan.
– Tuomioistuimessa voitiin tässä varoituksen antamista koskevassa asiassa tutkia ainoastaan sitä, onko tuomiokapituli voinut hiippakunnan papistoa ohjatessaan ja valvoessaan katsoa, että pappisvirassa olevan papin toiminta on ollut kirkon omissa toimivaltaisissa elimissä kirkkolain nojalla määritellyn avioliittokäsityksen ja sen perusteella annetun ohjeistuksen vastaista.
KHO päätyi ratkaisuunsa äänin 4–1.
Piispojen mukaan ratkaisu selkeyttää tilannetta
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat kommentoivat KHO:n ratkaisua tuoreeltaan tiedotteessa perjantaina.
Piispat toteavat, että KHO:n ratkaisu selkeyttää oikeudellista tilannetta pitkään jatkuneessa keskustelussa kirkon vihkikäytännöistä.
– KHO on nyt tehnyt päätöksen siitä, voiko samaa sukupuolta olevan parin vihkineelle papille koitua seuraamuksia. Kirkon avioliittokäsityksestä päättäminen kuuluu kirkon omille päätöksentekoelimille perustuslain turvaaman uskonnonvapauden piiriin kuuluvana asiana, piispat sanovat tiedotteessa.
Piispainkokous käsittelee asiaa seuraavassa kokouksessaan 21. lokakuuta.
Oletko pitkäaikaistyötön? Millaisia kokemuksia sinulla on erilaisista työllistämistoimista? Millä tavoin uudet toimet vaikuttaisivat sinun elämääsi ja työllistymiseesi?
Tai ehkä olet jo entinen työtön ja mukana työelämässä. Millä keinoin työllistyit? Miltä uudet suunnitelmat sinusta vaikuttavat? Vertaa niitä omiin kokemuksiisi ja kerro meille alla olevalla lomakkeella.
Muutoksia kaavaillaan näihin toimiin:
1. Hallituksen ehdotuksen mukaan työttömän pitää hakea tiettyä määrää työpaikkoja kuukaudessa. Määrä vaihtelee nollasta neljään, ja se riippuu työmarkkinatilanteesta alueella ja työttömän työkyvystä. Määrästä sovitaan yksilöllisessä työllistämissuunnitelmassa. Hakeminen voi tarkoittaa työhakemusten tekemistä, suoria yhteydenottoja työnantajiin tai vaikka osallistumista rekrytointitapahtumiin.
2. Karensseihin on luvassa lievennyksiä. Jos työllistämissuunnitelman velvoitteet eivät täyty, ensin saa vain huomautuksen. Jos velvoite jää uudelleen täyttämättä, siitä seuraa viiden päivän etuuden menetys. Seuraavan kerran karenssia tulee 10 päivää, ja lopuksi työvelvoite.
Muiden kuin työnhakuun ja palveluihin liittyvien työttömyysturvaseuraamusten maksimipituus voi olla 45 päivää. Nykyisin työnhakija voi menettää etuutensa jopa kahdeksi kuukaudeksi.
3. Työtön työnhakija tapaa virkailijan entistä useammin. Aiemmin tapaamisia oli kolmen kuukauden välein. Tulevaisuudessa virkailija ja työtön kohtaavat alkuvaiheessa joka toinen viikko.
4. Virkailijoiden määrää lisätään. Helpottaako se työllistymistä? Millaisia kokemuksia sinulla on virkailijoiden tavoittamisesta ja kohtaamisista heidän kanssaan?
A-studio tekee juttua ja etsii myös haastateltavia. Lomake on suojattu ja tiedot tulevat vain toimituksen käyttöön.
Voit kirjoittaa niin pitkästi kuin haluat.
Kysely on päättynyt. Kiitämme kaikkia osallistujia!
Koronakriisi on ajanut matkailualan koko Suomessa ja erityisesti Lapissa selkä seinää vasten. Ilman ulkomaalaisia turisteja ja charter-lentoja tuleva talvikausi uhkaa jäädä pannukakuksi, millä olisi kohtalokkaita seurauksia monille matkailualan yrityksille ja työpaikoille.
Lapin matkailun tulevaisuudesta suorassa verkkolähetyksessä keskustelivat Lapin matkailuelinkeinon liiton toiminnanjohtaja Nina Forsell, Villi Pohjola Oy:n toimitusjohtaja Sami Päivike, Rovaniemen lentoaseman päällikkö Johan Juujärvi, Kemin matkailu Oy:n toimitusjohtaja Susanna Koutonen sekä matkailututkija Outi Rantala Lapin yliopistosta muiden muassa.
Rovaniemen lentokentältä lähetetetyn ohjelman voi katsoa Yle Areenasta tai klikkaamalla tämän jutun pääkuvaa.
Ulkomaalaiset turistit tuovat matkailualan ydintoimintojen liikevaihdosta Lapissa noin kaksi kolmasosaa.Vesa Vaarama / Yle
Ulkomaiset matkailijat tärkeitä
Ulkomaisten matkailijoiden osuus esimerkiksi yöpymisistä on vuositasolla Lapissa reilu puolet, mutta heidän merkityksensä alan taloudelle on paljon sitä suurempi.
Kotimaisista matkailijoista osa majoittuu esimerkiksi yksityisten vuokraamiin mökkeihin, ulkomaiset yleensä hotelleihin tai mökkikyliin.
Lapin noin miljardin euron vuosittaisesta matkailutulosta kaksi kolmasosaa kertyy ydinpalveluista, eli hotelleista, ravintoloista ja ohjelmapalveluyrityksistä. Loppu kolmannes jää esimerkiksi kauppoihin ja huoltoasemille. Lapin liiton tilastojen mukaan ulkomaalaiset matkailijat tuovat ydinpalvelujen liikevaihdosta noin 70 prosenttia.
Lapin osuus koko maan matkailusta on viidenneksen luokkaa. Pääkaupunkiseutu on matkailumielessä Suomen vetovoimaisin paikka – tosin sinne matkustamisen syy on usein työmatka. Lappiin tullaan ulkomailta lomalle.
Jos konkurssiaalto tulee, ketä tänne jää?
Matkailuelinkeino on lukuisilla kannanotoillaan tuonut kriisinäkymiä esiin äänekkäästi. Lapin liiton matkailuasiantuntijan, projektipäällikkö Kristian Sieversin mukaan tilanne ei kuitenkaan tämän vuoden numeroiden valoissa täysin toivoton.
– Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että alkuvuoden majoitusmyynti on viimevuotiseen miinuksella noin 24 miljoonaa euroa. Mutta toisaalta Airbnb-puolella kasvua on 12 miljoonaa euroa. Esimerkiksi heinäkuussa pudotus oli enää noin 0,7 miljoonaa euroa, Sievers laskee.
Sieversin mielestä on syytä muistaa myös se, mihin verrataan: vuosi 2019 on kaikkien aikojen matkailuvuosi Lapissa. Talvisesonki viime marraskuusta tämän vuoden huhtikuuhun on historian parhaita, vaikka pari viimeistä kuukautta rinteet ja hotellit olivat kiinni.
Alueellista ja yrityskohtaista vaihtelua on paljon.
Rovaniemen Napapiirin pajakylä Joulupukkeineen vetää erityisesti kansainvälisiä turisteja. Jouluksi Lappiin tulevat kotimaiset matkailijat menevät useammin tunturikeskuksiin. Arkistokuva.Esko Jämsä / AOP
Matkailurajoitukset iskevät erityisen kovasti Rovaniemen seudulle, joka on profiloitunut kansainvälisen joulumatkailun keskuksena. Napapiirin pajakylässä ylivoimainen enemmistö joulupukkia tapaamaan jonottavista turisteista on muualta kuin kotimaasta.
Tunturikeskuksissa puolestaan on vilkasta tälläkin hetkellä, kun kotimaiset ruskaturistit ovat saapuneet. Kesän aikana esimerkiksi maastopyörien vuokraustoiminta (siirryt toiseen palveluun) on ollut paikoin jopa ennätysvilkasta.
Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset kasvoivat esimerkiksi heinäkuussa viitisentoista prosenttia. Siksi kaikki liikenevät markkinointieurot aiotaan nyt monessa yrityksessä laittaa kotimaan markkinointiin.
Kotimaan matkailijat löysivät Lappiin kesällä sankoin joukoin. Tunturissa oli silti tilaa olla myös yksin.Ismo Pekkarinen / AOP
Lapissa on toimialaluokituksen mukaan jopa 1800 matkailualan yritystä, joista valtaosa on pieniä tai jopa mikroluokan yrityksiä. Jos kasvuvuosina on investoitu lainarahalla, voi muutamienkin ennakkovarausmaksujen peruuntuminen kaataa koko toiminnan konkurssiin.
Nähtäväksi jää, onko Lapissakin koronakriisin seurauksena edessä omistuksen keskittyminen entistä harvempien käsiin.
Onko tulevaisuus sittenkin olemassa?
Tuleva joulusesonki alkaa ulkomaisten turistien osalta olla jo menetetty, mutta jos esimerkiksi Ison-Britannian koronatilanne paranee niin, että Suomeen pääsee ilman hankalia tuplatestejä ja karanteenia voisi osa talvisesongista olla pelastettavissa.
Sieversin mukaan tähän vaikuttaa myös lentoliikenteen palautuminen kansainvälisesti, sekä vaikkapa Välimeren maiden matkailun tilanne. Suomen osuus maailman matkailusta on nimittäin prosentin luokkaa ja Lapin osuus Suomen matkailusta noin viidennes.
– Tärkeä kysymys on se, mitä tapahtuu kansainvälisille matkanjärjestäjille, pystyvätkö ne pitämään liiketoimintansa pystyssä, Sievers sanoo.
Keskeinen kysymys Lapinkin matkailulle on se, pysyvätkö kansainväliset matkatoimistot pystyssä koronakriisin keskellä. Arkistokuvassa konkurssiin menneen matkatoimisto Thomas Cookin charterkone Rovaniemellä.Kaisa Siren / AOP
Jos ei ole matkanjärjestäjiä, ei ole matkojakaan. Tästä antoi esimakua Thomas Cook -yhtiön konkurssi, jonka vaikutukset Lapin matkailussa olivat tuntuvat.
Tällä hetkellä myös brittien matkustushalut ovat tutkimusten perusteella maissa. Sen tosin odotetaan muuttuvan nopeasti, jos koronatilanne paranee.
Sievers muistuttaakin, että Suomella ja Lapilla voi olla nykyisessä maailmantilanteessa valttinsa. Tästä on nähty esimerkkikin: Nizzan ja Berliinin vuoden 2016 terrori-iskujen seurauksena matkanjärjestäjät siirsivät lentojaan turvalliseksi koettuun Lappiin.
Huijarit ovat yhä kekseliäämpiä. Sisä-Suomen poliisilaitos varoittaa uusista posti- ja Facebk-petoksista. Niistä on ilmoitettu tällä viikolla poliisille.
Postihuijausyrityksissä henkilö on poliisin mukaan saanut tekstiviestin, jossa kerrotaan, että hänelle olisi lähetys tulossa, mutta postimaksua uupuu. Viestin linkki ohjeistaa tietojenkalastelusivulle, jossa pyydetään henkilön pankkitunnuksia.
– Älä klikkaa linkkiä tai anna mitään tietojasi, poliisi varoittaa.
Facebk-huijauksissa henkilön luottokortilta on puolestaan tehty luvattomia veloituksia, joissa viitteenä on FACEBK. Summat voivat olla poliisin mukaan muutamasta eurosta ylöspäin.
– Jos huomaat tällaisia tilitapahtumissasi, sulje korttisi ja ole yhteydessä luottokortin myöntäneeseen pankkiisi. Veloitukset on tehty usein ulkomailta, poliisi neuvoo.
Petosten selvittäminen on hankalaa, koska ne on tehty ulkomailta. Luottokorttitiedot on saatu jollain tavalla ongittua ihmisiltä.
Huijaus ei sinänsä liity Facebookiin, mutta ihmisiä voidaan hämätä luulemaan, että he ovat ostaneet Facebookista jotain.
Poliisi muistuttaa, että luottokorttiin voi laittaa rajoítuksia verkkopankissa esimerkiksi summiin ja mistä maanosasta korttia voi käyttää.
Vastaava Facebk-huijaus on tunnettu jo ennestään ainakin ulkomailla.
Korona-aikana huijaukset lisääntyneet
Luottokorttitietoja kalastelevat huijarit ovat varsinainen vitsaus.
Yle kertoi toukokuussa, että yli puoli miljoonaa suomalaista on joutunut identiteettivarkausyrityksen kohteeksi viime vuoden aikana. Huijaukset ovat lisääntyneet korona-aikana.
Jopa 27 prosenttia identiteettivarkauksien uhreista ja kohteista nimesi somen kanavaksi, josta identiteettivarkaus tai sen yritys sai alkunsa. Sosiaalisen median rooli tietovuodon kanavana korostui erityisesti 25–34-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden keskuudessa.
Itä-Suomen poliisilaitos on aloittanut tutkinnan siitä, onko Kotkan poliisivankilassa kuolleen miehen tapauksessa syytä epäillä rikosta.
Noin 30-vuotias mies kuoli putkaan Kotkan poliisiasemalla syyskuun alkupuolella. Poliisi tiedotti asiasta viime viikon maanantaina.
Poliisin mukaan mies oli otettu kiinni Kotkassa lauantaina-iltapäivänä 5. syyskuuta, koska mies oli käyttäytynyt uhkaavasti. Mies oli viety Kotkan poliisiasemalle päihtyneiden tiloihin, josta hänet oli myöhemmin löydetty kuolleena.
Kotkan poliisiasema on Kaakkois-Suomen poliisin aluetta. Tapahtumien tutkinta siirrettiin paikalliselta poliisilaitokselta Itä-Suomen poliisilaitokselle.
Selvittely vie jopa kuukausia
Tutkinnanjohtajana toimivan kihlakunnansyyttäjän Yrjö Pulkkisen mukaan tapauksen selvittelyssä voi kulua aikaa jopa useita kuukausia.
– Selvitämme, onko syytä epäillä, että joku poliiseista olisi menetellyt virheellisesti, Yrjö Pulkkinen sanoo.
Tämän jälkeen poliisi ratkaisee, aloittaako se tapauksesta esitutkinnan. Jos poliisi epäilee, että tapauksessa on tapahtunut rikos, esitutkinta alkaa.
Esitutkinnassa poliisi selvittää esimerkiksi sitä, onko rikos todella tapahtunut, missä ja miten se on tapahtunut ja ketä rikoksesta epäillään. Tämän jälkeen syyttäjä päättää, syytetäänkö tekijää rikoksesta.
Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Kari Hyyryläinen kertoi viime viikolla, että poliisihenkilöstö on perehdytetty pitämään huolta poliisivankilassa olevista henkilöistä.
– Meillä on kameravalvonta ja vartija koko ajan poliisivankilassa. Kun henkilö otetaan poliisivankilaan, pyrimme varmistamaan, että asiat ovat kunnossa, Hyyryläinen sanoi.
Sellutehtaiden piipuista tupruavasta savusta saattaa tulevaisuudessa muodostua Suomelle arvokas raaka-aineen lähde.
Savusta voidaan irrottaa hiilidioksidia, josta voidaan vetyyn yhdistämällä valmistaa synteettisiä polttoaineita kuten bensiiniä ja dieseliä.
Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT julkaisi perjantaina energiayhtiö St1:n ja teknologiayhtiö Wärtsilän kanssa tutkimuksen, jonka mukaan Suomi voisi muuttua täysin energiaomavaraiseksi ja lopettaa kokonaan fossiilisten energialähteiden käytön.
Suomesta voitaisiin jopa viedä polttoaineita.
– Meille tulisi viiden miljardin euron arvosta lisää synteettisten polttoaineiden vientiä ja häviäisi viiden miljardin euron arvosta fossiilisten polttoaineiden tuontia, Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen tiivistää.
LUT-yliopiston tutkimusjohtaja Petteri Lehtonen.Kare Lehtonen / Yle
Kymmenen sellutehdasta riittäisi
LUTin tutkimuksessa yhtenä vaihtoehtona on malli, jossa synteettisten polttoaineiden tuotantoon käytettäisiin kymmenen suurimman sellutehtaan tuottama hiilidioksidi.
Tällöin synteettisillä polttoaineilla voitaisiin kattaa Suomen koko polttoaineiden tarve, ja vientiinkin riittäisi vielä 60 prosenttia tuotetusta määrästä.
Sähköntuotantoa jouduttaisiin kuitenkin kasvattamaan peräti 270 prosenttia, koska vedyn tuotantoon elektrolyysin avulla vedestä tarvitaan paljon sähköä.
Tuulivoimaa tarvittaan huomattavasti lisää, jos synteettisia polttoaineita aletaan tekemään.Pasi Takkunen / Yle
Tutkimusjohtaja Petteri Laaksosen mukaan taloudelliset edellytykset tuulivoiman huomattavalle lisäämiselle ilman valtion tukia ovat olemassa.
– Tuulivoima on jo nyt edullisin sähköntuotantomuoto Pohjois-Euroopassa, ja hinta on edelleen laskussa. Sähkön hinnan lasku tulee varmistamaan sen, että myös vedyn valmistus ja näin myös synteettisten polttoaineiden valmistus tulee koko ajan halpenemaan, Laaksonen toteaa.
Muutoksella olisi järisyttävä vaikutus Suomen talouteen. Jo pelkästään kauppataseen parantuminen kymmenellä miljardilla eurolla muuttaisi kertaheitolla taloudenpidon edellytykset.
Suomi toi vuonna 2019 tavaraa noin 65,8 miljardilla eurolla ja vei noin 65 miljardilla eurolla.
Työpaikkoja tulisi ehkä rutkasti lisää.
– Suomeen tulisi kymmeniä tuhansia uusia pysyviä työpaikkoja alueille, jotka ovat muuten olleet taantumassa, Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen sanoo.
Paljon biohiilidioksidia
Tutkimusjohtaja Petteri Laaksosen mukaan perusedellytykset synteettisten polttoaineiden valmistukselle Suomessa ovat hyvät.
Esimerkiksi puupohjaista hiilidioksidia on runsaasti saatavilla.
– Meillä on runsaasti metsiin pohjautuvaa biohiilidioksia, jota syntyy sellunkeitosta. Meillä on vettä vaikka kuinka paljon ja meillä on mahdollisuus tehdä halpaa sähköä tuulivoimalla, sanoo Laaksonen.
Myös synteettisten polttoaineiden valmistukseen tarvittava teknologia on jo olemassa ja se on markkinoilla.
– Se on täysin kaupallistettua teknologiaa, jota on tarjolla. Siinä ei ole mitään mystistä, tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen korostaa.
Taloudellisesti järkevää
LUT, St1 ja Wärtsilä ovat tutkineet synteettisten polttoaineiden valmistuksen kannattavuutta käytännön esimerkin kautta. Tutkimuksessa mallinnettiin pilottilaitoksen rakentamista Lappeenrannan Joutsenoon Kemiran tehtaan yhteyteen.
Vetyä pilottilaitos saisi Kemiran kemiantehtaalta ja hiilidioksidia Finnsementin Lappeenranta semnttitehtaalta. Lopputuotteena olisi esimerkiksi bensaa.
Laaksosen mukaan taloudelliset edellytykset synteettisten polttoaineiden valmistukselle ovat muodostumassa otollisiksi.
– Mallinsimme Joutsenon laitoksen investointi- ja käyttökustannuksia, ja tulokset näyttävät hyviltä. Ei se mikään kultakaivos olisi, mutta ehdottomasti tätä kannattaa selvittää eteenpäin, Petteri Laaksonen sanoo.
Myös energiayhtiö St1:stä vahvistetaan lupaavat tulokset.
– Tutkimus osoittaa, että synteettisille polttoaineille on tulevaisuutta, St1:n vastuullisuusjohtaja Timo Huhtisaari sanoo.
Vetyä Joutsenon pilottilaitos saisi Kemiran Joutsenon tehtaalta. Kari Kosonen / Yle
Samalle viivalle biopolttoaineiden kanssa
Huhtisaari kuitenkin korostaa, että ennen kuin teollisuus lähtee investoimaan, tarvitaan lakimuutoksia.
Nykyään polttoainekauppiaiden pitää sekoittaa fossiilisen polttoaineen joukkoon viidennes biopolttoainetta. Synteettisille polttoaineille pitäisi Huhtisaaren mukaan asettaa samanlainen sekoitusvelvoite.
– Ennen kuin tällainen lainsäädäntö on olemasssa, on vaikea löytää yrityksiä, jotka lähtevät tähän investoimaan, Timo Huhtisaari sanoo.
Työ- ja elinkeinoministeriöstä kerrotaan, että lakimuutos on jo valmisteilla.
– Jakeluvelvoitetta ollaan päivittämässä niin, että synteettiset polttoaineet otetaan siihen mukaan. Hallituksen esitys asiasta lähtee luultavasti jo tänä vuonna, ja eduskunnassa asia on ensi vuonna, teollisuusneuvos Pekka Grönlund työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo.
Otavan entinen toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja, professori Heikki A. Reenpää on kuollut, kertoo Helsingin Sanomat.
Hän kuoli 98-vuotiaana tänään perjantaina Helsingissä.
Reenpää toimi Otavan toimitusjohtajana vuosina 1968–1978 ja hallituksen puheenjohtajana 1979–2000. Hän kuului Otavaa monessa polvessa johtaneeseen Reenpään sukuun.
Poikkeuksellisen pitkän uransa aikana hän sai kokea aitiopaikalta Otavan sodanjälkeisen toiminnan ja kustannuspolitiikan monet eri vaiheet. Hän sai myös todistaa esimerkiksi perheyrityksen listautumisen pörssiin ja osakkeiden pois vetämisen pörssistä, jolloin yhtiö palautui Reenpään suvun ja Otavan kirjasäätiön täyteen omistukseen, kirjoittaa Helsingin Sanomat.
Reenpää oli keskeinen henkilö perustettaessa Eino Leinon seuraa, ja hän toimi myös Pro Karelia -kansalaisliikkeessä.
Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi perjantaina päätöksen niin sanotussa sateenkaaripapin tapauksessa. Sen mukaan tuomiokapitulilla oli oikeus antaa varoitus papille, joka vihki samaa sukupuolta olevan parin avioliittoon. KHO kumosi näin hallinto-oikeuden aiemman päätöksen.
Oulun hiippakunnan tuomiokapituli oli päättänyt lokakuussa 2017 antaa Oulussa työskentelevälle pastori Árpád Kovácsille kirkkolain mukaisen kirjallisen varoituksen, koska tämän katsottiin toimineen vastoin pappisviran velvollisuuksia ja pappislupausta.
Kovács kommentoi Ylelle, että hän ei täysin ymmärrä oikeuden ratkaisua. Hänen nähdäkseen sateenkaariparien vihkimisessä on kyse omantunnonasiasta.
Hän kuitenkin muistuttaa, että oikeuden päätös koski sitä, saiko tuomiokapituli antaa hänelle varoitusta vai ei. Se ei koskenut sitä, onko homoparien vihkiminen oikeutettua.
– Tämä on hallinnollinen päätös. Tämä ei ole päätös siitä, mitä kirkko tekee tulevaisuudessa.
Kovács kuitenkin pelkää, että homoparien vihkimistä vastustavat voivat nähdä päätöksen myös laajemmin.
– Valitettavasti tämä antaa tietyille piispoille mahdollisuuden piiloutua pelkurimaisesti päätöksen taakse. Toivottavasti vanhoilliset eivät nyt riehaannu ja rupea jakelemaan oikealle ja vasemmalle kaiken maailman varoituksia.
Oulun hiippakunnan lakimiesasessori Mari Aallon mukaa KHO:n päätös selkeyttää kirkon tilannetta.Piispain kokous käsittelee asiaa seuraavassa kokouksessaan lokakuussa. Aalto arvelee, että siellä voidaan linjata, onko päätöksellä seurauksia kirkossa.
– Tämä prosessi on ollut kesken kauan. Avioliittolain muuttamisen jälkeen tämä oikeudenpäätös selvensi sen, että kirkolla on edelleen oikeus päättää vihkimisen edellytyksistä kirkossa.
Kovács ei aio muuttaa toimintaansa varoituksista huolimatta. Hän on saanut nyt KHO:ssa käsitellyn varoituksen lisäksi myös huomautuksen tänä kesänä. Huomautus liittyi siihen, että Kovács on mukana Oulun anarkistiliitossa, joka oli jakanut Facebookiin kuvan rynnäkkökiväärillä varustautuneesta hahmosta. Huomautus liittyi myös siihen, että Kovács oli Ylen haastattelussa vuonna 2017 sanonut olevansa 95-prosenttisesti agnostikko ja 5-prosenttisesti ateisti.
– En ole varma onko se oikein, että papeille jaetaan varoituksia, koska he toimivat omatuntonsa mukaan. Siinä tapauksessa saavat jaella minulle vaikka minkä näköisiä varoituksia, vaikka potkuja, koska minun omatuntoni ei anna periksi.
Helsingin hiippakunnan piispa Laajasalo: keskiössä ovat ihmiset
Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo toteaa, että lähiaikoina selviää, kuinka KHO:n tuore päätös vaikuttaa hiippakunnassa. Helsingissä papit ovat voineet vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja ilman seuraamuksia.
– Tutustumme KHO:n päätökseen ja mietimme sen vaikuttavuutta. Tässä on hyvä erottaa kaksi eri asiaa: se, minkä katsotaan olevan mahdollista ja se, millaisia sanktioita mistäkin tulee.
Mahdollisuus vihkiä sateenkaaripareja ilman seuraamuksia on perustunut Helsingissä siihen, että tilanteen on katsottu olevan juridisesti epäselvä. KHO:n päätös muuttaa nyt tilannetta.
Laajasalon mukaan keskiössä ovat kuitenkin koko ajan ihmiset, jotka kaipaavat vihkimistä. Hänen mukaansa KHO:n päätöksen tuoma juridinen selkeys painottaa sitä, että keskustelu on palautettava varsinaiseen asiaan: kysymykseen kirkon avioliittokäsityksestä.
– Selvää on, ettei ole mitään järkeä, että tämän kysymyksen kanssa kompastumme. Ja vieläpä niin, että ihmiset arvioivat suhdettaan kirkkoon pelkästään tämän asian kautta. Ratkaisu siis tarvitaan.
– Uskallan sanoa näin: tilanne on hyvin selkeä sekä yhdenvertaisuuden että kirkon ykseyden kannalta. Tavalla tai toisella on päästävä siihen tilanteeseen, että voimme vihkiä kaikki parit, sanoo Laajasalo.
Voit keskustella aiheesta 19.9. kello 23:een saakka!
Juttua on korjattu 18.9. kello 14.24: Juttuun on korjattu, että Kovács sanoi vuonna 2017 Ylelle olevansa 95-prosenttisesti agnostikko ja 5-prosenttisesti ateisti. Alun perin jutussa luki virheellisesti, että Kovács olisi sanonut jutussa olevansa ateisti.
Sanna Marinin (sd.) hallituksen päätöksiä ensi vuoden rahan käytöstä on jo ehditty pyöritellä mediassa moneen kertaan, mutta tunnetko saaneesi selviä vastauksia? Ei ihme, sillä moni asia on vielä auki.
Kokosimme 20 kysymystä, joihin yritimme hakea vastauksia.
Näin ollen lounaan hinta on jo noussut niillä paikkakunnilla, joissa opiskelijaravintolat ovat ottaneet käyttöön enimmäishinnan.
Hallitus kuitenkin hyvittää tätä nyt nostamalla opiskelijan saamaa ateriatukea. Ateriatuen taso on ensi tammikuusta alkaen 2,30 euroa ateriaa kohden, kun se oli ennen 1,94 euroa.
Aterian lopullinen hinta vaihtelee ympäri Suomen siis sen mukaan, ottavatko opiskelijaruokalat käyttöön suunnitellun enimmäishinnan.
2. Paljonko päivähoitomaksuihin tulee alennusta?
Tarkkoja lukuja ei vielä ole. Tulorajoja muutetaan niin, että yhä useampi perhe pääsee maksuttoman päivähoidon piiriin. Uudistus pyritään saamaan voimaan ensi vuoden elokuussa. Tämä maksaa 70 miljoonaa euroa.
Suomessa yli 55-vuotiaiden työllisyys on alhaisempi kuin esimerkiksi Ruotsissa. Yhtenä syynä tähän on pidetty eläkeputkea. Työnantajalla on houkutus irtisanoa ikääntyneitä työntekijöitä, koska he voivat siirtyä “putkeen”. Tämä tarkoittaa sitä, että lähellä eläkeikää oleva henkilö saa ansiosidonnaista työttömyyskorvausta eläkeikään saakka.
Hallituksen neuvotteluissa sovittiin, että eläkeputken poistoa tai sen lyhentämistä valmistellaan marraskuun loppuun asti työmarkkinaosapuolten kesken. Työmarkkinajärjestöt ovat työnantajia ja työntekijöitä edustavia järjestöjä.
Jos valmista ei tule, hallitus tekee päätöksen itse.
4. Mikä on hallituksen työllisyystavoite neuvotteluiden jälkeen?
Marinin hallituksen uusi tavoite on tehdä päätöksiä, joilla Suomeen saataisiin 80 000 työllistä lisää vuoteen 2030 mennessä. Aiempi tavoite oli lisätä työllisyyttä 60 000 ihmisellä tällä hallituskaudella, mutta korona sotki suunnitelmat. Hallitus arvioi, että budjettiriihen jälkeen koossa on päätöksiä 31 000–36 000 lisätyöllisestä.
5. Mitä työllisyystoimet tarkoittavat?
Työllisyystoimiksi voidaan periaatteessa laskea kaikki sellaiset päätökset ja toimenpiteet, joilla yhä useampi ihminen saadaan tekemään töitä.
Työllisyystoimia ovat esimerkiksi päivähoitomaksujen alentaminen, yksilöllisen työnhaun malli, palkkatuki ja oppivelvollisuuden laajentaminen 18 ikävuoteen asti. Korkeaa työllisyysastetta tarvitaan hyvinvointipalvelujen varmistamiseksi ja ylläpitoon.
Hallituksen budjettiriihessä rahaa yritettiin osoittaa hankkeisiin, joilla voidaan tukea ihmisten työllistymistä.Nella Nuora / Yle
6. Yksilöllisen työnhaun mallissa työttömän pitää hakea kuukauden aikana 0–4:ää ”työmahdollisuutta”. Voiko töitä olla hakematta ollenkaan?
Lähtökohta on kuitenkin, että työttömän on haettava neljää työpaikkaa kuukaudessa. Velvoitteen voi täyttää myös käymällä esimerkiksi rekrytointimessuilla. Työnhausta on raportoitava sähköiseen järjestelmään joka kuukausi.
7. Mitä seuraa, jos työpaikkoja ei hae?
Jos työllistymissuunnitelman velvoitteita ei täytä, saa ensin vain huomautuksen. Jos velvoitteen jättää uudelleen täyttämättä, seuraa viiden päivän etuuden menetys eli karenssi, ja tämän toistuessa 10 päivän karenssi, ja tämän jälkeen työssäolovelvoite. Muiden, kuin työnhakuun ja palveluihin liittyvien työttömyysturvaseuraamusten maksimipituus voi olla 45 päivää.
8. Milloin tämä malli tulee voimaan?
Tavoitteena on, että se uudistus tulee voimaan vuoden 2022 alussa.
Hallitus nostaa opiskelijoiden saamaa ateriatukea.Antti Kolppo / Yle
9. Paljonko alkoholi ja tupakka kallistuvat?
Veronmaksajain keskusliitto on jo arvioinut, että jos korotukset tehdään samalla periaatteella kuin aiemmin, tupakka-askin hinta nousisi 45 senttiä.
Alkoholiveron korotus nostaa keskioluttölkin hintaa kolmella sentillä ja litran viinapullo kallistuu 40 senttiä.
10. Nousevatko pakolaiskiintiöt?
Pakolaiskiintiötä nostetaan 200 henkilöllä 1 050 henkilöön. Uudistukseen on suunniteltu käytettäväksi noin 2 miljoonaa euroa.
11. Miksi valtio ottaa velkaa 10,8 miljardia?
Koronakriisin hoitaminen tulee kalliiksi. Koronatesteihin on varattu ensi vuonna 1,4 miljardia euroa. Suomi varautuu myös maksamaan rokotteen, jos se valmistuu. Kunnille korvataan koronasta aiheutuneet kulut täysimääräisesti. Lisäksi työttömyys on lisääntynyt ja sen hoitoon kuluu entistä enemmän rahaa.
12. Mitä turpeen käytölle tapahtuu tulevaisuudessa?
Tämä tarkoittaa, että turpeelle asetetaan tietty hintataso verotuksen avulla ja oletetaan, että päästökauppa pitää maa-aineksen hinnan tietyllä tasolla. Jos hinta laskee, turpeen verotusta nostetaan.
13. Mitä tapahtuu asuntolainan korkovähennykselle?
Asuntolainan korkovähennys pienenee. Tänä vuonna lainan koroista voi vähentää 15 prosenttia, ensi vuonna kymmenen prosenttia.
Hallitus neuvotteli tiistaina ja keskiviikkona ensi vuoden talousarviosta johtoviisikon eli puolueiden puheenjohtajien ja valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) kesken.Nella Nuora / Yle
14. Miten paljon öljyllä lämmitettävän omakotitalon lämmityskustannukset nousevat vuodessa?
Veronmaksajien keskusliitto on laskenut, että nousu on sadan neliön omakotitalossa 75 euroa vuodessa.
15. Nousevatko eläkkeet?
Eläkkeisiin tulee tavallinen indeksikorotus. Eläkkeitä korotetaan siis sen mukaan, miten palkkataso ja elinkustannukset ovat nousseet.
16. Vähäpäästöisten työmatkojen veroedut paranevat. Mitä se tarkoittaa?
Liikkumisen työsuhde-etuja muutetaan niin, että ne kannustaisivat työntekijöitä liikkumaan työmatkoja aiempaa enemmän sähköautoilla, hybrideillä, polkupyörillä ja joukkoliikenteellä. Päätavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä.
17. Kannattaako hankkia työsuhdepolkupyörä?
Työsuhdepolkupyörä muuttuu 1 200 euroon asti verovapaaksi eduksi vuodessa. Kyse on uudesta tuesta, sillä tähän asti työnantajan kustantama polkupyörä on ollut kokonaisuudessaan veronalaista tuloa.
18. Miten työsuhdematkalippu muuttuu?
Työsuhdematkalippua yksinkertaistetaan ja siitä tulee verovapaa etu 3 400 euroon asti vuodessa. Aiemmin työsuhdematkalippu on ollut työntekijälle veroton etu 300 euroon saakka.
Työsuhdepolkupyörä muuttuu 1 200 euroon asti verovapaaksi eduksi vuodessa. Silja Viitala / Yle
19. Mitä tapahtuu kotitalousvähennykselle?
Päätös kotitalousvähennyksen laajentamisesta lykätään ensi kevääseen. Hallitus odottaa päätöksiä vuoden lopussa tehdystä tutkimuksesta, jossa selvitetään miten paljon kotitalousvähennys on vaikuttanut työllisyyteen.
20. Miksi tärkeimpien tavoitteiden takaraja on vasta vuosikymmenen päässä?
Koska koronan hoitaminen maksaa niin paljon. Suurista talouskriiseistä toipuminen kestää pitkään. Tämä huomattiin vuoden 2008 talousromahduksessa.
Jäikö hallituksen päätöksissä vielä jokin arveluttamaan? Aiheesta voi keskustella 19.9 klo 23:een saakka.
Juttua täsmennetty 18.9 klo 16.29: Täsmennetty opiskelijalounaan hintaa koskevan kohdan otsikkoa ja lisätty tekstiin maininta siitä, että joillain paikkakunnilla lounaan hinta on jo noussut.
Salon sairaalassa noin 30 sairaalan työntekijää on altistunut koronavirukselle tällä viikolla. Sairastunut henkilö on sairaalassa tutustumiskierroksella ollut opiskelija.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tartuntataudesta vastaavan ylilääkärin Esa Rintalan mukaan tartunta kytkeytyy aikaisemmin julkisuudessa olleisiin opiskelijatapahtumissa todettuihin tartuntatapauksiin.
Kaikki Salossa altistuneet on tavoitettu ja he toimivat sairaalahygieniayksikön määräämin varotoimin. Osa henkilökunnasta on kotikaranteenissa. Altistuneiden joukossa ei ole potilaita.
Aiemmin tällä viikolla Kaarinan pääterveysaseman henkilökuntaan kuuluvalla henkilöllä todettiin koronavirustartunta.
Kaikista syyskuussa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä todetuista koronavirustartunnoista noin kolmannes on jäljitetty ravintoloihin, opiskelijatapahtumiin tai yksityisjuhliin.
Hermannin koulussa yksi tartunta
Salon kaupunki tiedotti perjantaina iltapäivällä, että Hermannin yläkoulun henkilökuntaan kuuluvalla on todettu laboratoriovahvistettu koronatartunta.
Terveydenhuoltoviranomaisten mukaan koronavirukselle altistuneita on jäljitetty kaksi. He molemmat kuuluvat koulun henkilökuntaan.
Oppilaita ei ole altistunut.
Salon kaupunki ja terveydenhuoltoviranomaiset seuraavat tiiviisti Hermannin koulun tilannetta. Kaupunki tiedottaa, jos tilanteeseen tulee muutoksia.
Iso joukko korkeakouluihin hakeneita joutuu pettymään, koska heille ei ole luvassa opiskelupaikkaa hyväksymisilmoituksesta huolimatta.
Opetushallitus tiedotti perjantaina, että korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa on virheellisesti noussut hyväksytyksi noin 450 hakijaa, jotka olivat alun perin varasijoilla. Heille on lähtenyt ilmoitus valinnasta.
Noin 40 hakijaa on ehtinyt ottaa paikan vastaan. Virheellisesti hyväksyttyjen valinta kuitenkin perutaan, ja väärää tietoa saaneisiin hakijoihin ollaan yhteydessä, kertoo Opetushallitus.
Päätöksen opiskelijavalinnoista tekee aina korkeakoulu eikä Opetushallitus. Opetushallituksen mukaan väärät hyväksymiset johtuvat heidän tekemästään inhimillisestä virheestä.
Elokuun 3. päivän jälkeen opiskelijoiksi on hyväksytty vain oikaisupyyntöjen kautta. Opetushallituksen mukaan virhe on tehty näiden oikaisujen käsittelemisen yhteydessä.
– Olemme Opetushallituksessa todella pahoillamme tapahtuneesta. Ymmärrämme, että virheellinen valintailmoitus on hakijoille suuri pettymys, sanoo Opetushallituksen erityisasiantuntija Merja Väistö tiedotteessa.
Helsingin käräjäoikeus on antanut ratkaisunsa muun muassa tv-juontajana tunnettua Roope Salmista koskevassa asiassa.
Salmista syytettiin pakottamisesta seksuaaliseen tekoon. Syytetyssä rikoksessa oli yksi aikuinen uhri.
Käräjäoikeus tuomitsi Salmisen perjantaina asiassa 70 päiväsakkoon. Hänen tuloillaan maksettavaa kertyy yhteensä 2 380 euroa. Asianomistajalle eli uhrille Salminen velvoitettiin maksamaan tuhat euroa kärsimyksestä.
Rikos oli tapahtunut elokuussa 2015. Käräjäoikeuden tuomion mukaan Salminen oli käyttänyt hyväkseen uhrin päihtymys- ja unitilaa ja saanut tämän alistumaan seksuaaliseen tekoon. Salminen oli riisunut itsensä ja asettunut makaamaan riisutun uhrin viereen.
Oikeuden mukaan teko loukkasi olennaisesti uhrin seksuaalista itsemääräämisoikeutta.
Käräjäoikeuden perjantaina antama tuomio ei ole lainvoimainen, eli siihen voi hakea muutosta valittamalla hovioikeuteen.
Sosiaalisessa mediassa Salminen kertoo valittavansa tuomiosta.
Syytteitä käsiteltiin käräjäoikeudessa aiemmin tänä syksynä. Salminen kiisti oikeudessa syytteet.
Turkulaiskansanedustaja Ilkka Kanerva (kok) edellyttää valtiovallalta merkittävää tukipäätöstä Naantalille. Hänen mielestään hanke pitäisi valmistella laajalla yhteistyöllä.
Neste suunnittelee Naantalin jalostamonsa sulkemista, mikä merkitsisi kovaa taloudellista takaiskua alueelle.
Kanerva pitää lähettämässään tiedotteessa selvänä, että Naantaliin ja koko talousalueelle tarvitaan vastaavanlainen rakennemuutospaketti kuin Jämsän seudulle, jota uhkaa paperitehtaan lakkauttaminen.
Kanervan mielestä kasvua ja investointeja on nyt välttämätöntä tukea Varsinais-Suomessa. Samalla käyntiin on saatava alueen elinkeinoelämälle tärkeät infrahankkeet. Tällaisia ovat Turun kehätien rakentamisen aloittaminen Raisiossa tai Naantali–Raisio-välin suunnittelun käynnistäminen.
Ilkka Kanerva johtaa myös Varsinais-Suomen kansanedustajien yhteistyöryhmää ja maakuntahallitusta.
Kevyt ja lyhytkestoinenkin istumisen korvaava liikunta näyttää vähentävän keski-ikäisten sydänriskejä.
Oulussa ja laajemminkin Pohjois-Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan jo 10 minuutin liikunnallinen muutos päivittäiseen istumiseen ja makoiluun vaikuttaa suotuisasti veren sokeri-, insuliini- ja rasvahappotasoihin sekä painoindeksiin.
– Sohvalta tai työpisteeltä nouseminen ja esimerkiksi kahvin hakeminen ovat kävelyä ja fyysistä aktiivisuutta, kuvailee tutkimuksesta vastaava tohtorikoulutettava Vahid Farrahi.
Hänen mukaansa tutkimuksen tärkein tulos oli, että pienikin liikunnan lisäys tuo terveyshyötyjä mukanaan.
Tutkimuksessa liikunnan hyötyjä arvioitiin useilla eri verenkiertoon ja painoon liittyvillä terveystekijöillä. Vahid Farrahin mukaan 10 minuutin muutoksen laskennallinen merkitys oli 3–5 prosenttia terveystekijästä riippuen.
Farrahi korostaa, että pienikin muutos on hyvä alku liikkumaan tottumattomalle ihmiselle, mutta sydänterveyden hyödyt kasvavat mitä enemmän liikkuu.
– Liikuntaa ei kannata vähentää ajatellen, että kymmenenkin minuuttia riittää.
Armollinen tutkimus
Liikunnan hyödyt terveydelle tunnetaan, mutta oululaistutkimuksella on silti uutta annettavaa ihmisille, arvioi tutkimuksessa mukana ollut terveysliikunnan professori Raija Korpelainen.
– Tutkimus antaa hyvin rohkaisevan ja armollisen viestin siitä, että pienilläkin muutoksilla saadaan aikaan terveysvaikutuksia.
Tuore tutkimus vie liikunnan merkityksen pieniin arjen valintoihin – käynkö pihalla tai parvekkeella toteamassa millainen sää ulkona on vai katsonko ikkunasta?
– Jos ajatellaan täysin liikkumatonta ihmistä, niin nyt mennään yhä pienempiin liikunnan osiin, joista hyötyjä saa. Ei tarvitse heti kerätä 10 000 askelta, liikkua puolta tuntia päivässä tai tavoitella 150 minuuttia kuormittavaa liikuntaa viikossa, toteaa terveysliikunnan professori Raija Korpelainen.
Liikuntatutkimus on osa Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan tutkimusta, jossa mukana oli yli 3 400 vuonna 1966 syntynyttä henkilöä.
Heille tehtiin laajat tutkimukset ja kyselyt 46-vuotiaana. Tutkittavien liikkumista ja paikallaanoloa mitattiin kahden viikon ajan aktiivisuusmittarilla, jossa oli kiihtyvyysanturi.
Herättikö juttu ajatuksia? Keskustele 19. syyskuuta kello 23:een asti.
Matkatoimistoyrittäjä Kirsi Viitala katselee parkissa seisovia neljää isoa Matka-Viitalan linja-autoa. Yksi yrityksen autoista on Lapissa ruskamatkalla, mutta muuten korona on hiljentänyt matkatoimiston toiminnan. Viitala kertoo, että 12.3.–9.7. matkoja ei ollut yhtään.
Yrittäjä Kirsi Viitala yrityksensä pihamaalla. Korona on hiljentänyt bussimatkailun.Minna Rosvall / Yle
– Laskin, että puolen vuoden aikana on ollut 20 keikkaa eli 15 ryhmää ja 5 tilausajoa. Normaalisti vastaava määrä tulee täyteen parissa viikossa. Puhelin ei soi ja myös jatko näyttää pahalta – hiljaiselta, kertoo Viitala.
Matka-Viitalan linja-autot seisovat pihassa, kun keikkoja ei ole.Minna Rosvall / Yle
Lokakuussa Viitalan toimisto järjestää yhden kirppismatkan ja yhden matkan Helsinkiin. Korona on iskenyt varsinkin ryhmämatkailuun kovasti.
– Matkailijat eivät uskalla lähteä liikkeelle bussissa, ryhmänä. Mutta palaute ryhmältä, joka uskaltautui Helsinkiin kesällä oli hyvää. He pitivät matkustamista turvallisena ja olivat tyytyväisiä, että lähtivät, kertoo Viitala.
Toista Varsinais-Suomessa toimivaa bussiyhtiötä, Launokorpea edustava Riitta Launokorpi kertoo, että heilläkin on hiljaista. Vain saaristomatkat vetävät jonkin verran.
Matkahäpeä on osasyy matkustamisen välttelyyn
Hiljaiseloa eletään myös Turun keskustassa, jossa on Matkatoimisto Hetan toimisto. Yrittäjä Kirsi-Marja Salonen kertoo, että asiakkaat ovat paikoin hysteerisiä ja pelkäävät jopa kotimaassa matkustamista.
Salonen on törmännyt matkahäpeään, eli kuluttajat häpeävät matkustamistaan. Sosiaalinen paine matkustamisen välttelyyn on kova.
– Tunnelma on sama kuin 1990-luvun laman aikaan. Se ei koskettanut kaikkia ja ne, jotka pystyivät, matkustivat matalalla profiililla. Toiset ihmettelivät, miten voitte tehdä matkoja. Jotkut jättävät reissun tekemättä tai eivät kerro kenellekään, että matkustavat.
Yrittäjä Kirsi-Marja Salonen kertoo, että työyhteisöissä katsotaan vähän karsaasti lomalta palaavaa. "Jopa lapsiperheetkin ovat kieltäneet kavereita tulemasta leikkimään matkan jälkeen."Minna Rosvall / Yle
Salonen pohtii, että kukaan ei tiedä, milloin taas matkustetaan. Keväällä ja alkukesällä peruutettiin tai siirrettiin matkoja. Niitä siirrettiin uudelleen loppukesästä.
Matkahäpeä on tuttu termi matkustajille
Yle kirjoitti jo aiemmin matkahäpeästä, joka alkoi nostaa päätään sosiaalisessa mediassa, kun matkailu alkoi vapautua kesällä. Jutussa kriisipsykologiasta väitellyt Eija Palosaari sanoo, että matkustavia syyllistävän syntipukki-ilmiön taustalla on rankka koronakevät. Taudille on uhrattu paljon.
Päätään nostava toinen aalto on saattanut kääntää kupin nurin ja silloin paha olo on helppo kohdistaa toiseen, esimerkiksi ulkomaille matkaavaan. Sillä lailla harmituksen saa hetkeksi väistymään.
Marja-Leena Paakkunainen matkusti Ruotsiiin laskemaan isänsä tuhkat. Hän epäili matkakohteen paljastamista töissä. "Uskallanko sanoa, että lähden Ruotsiin."Minna Rosvall / YleKirsi Arino oli viettänyt ystävänsä kanssa aikaa Raisiossa ja matkusti kotiin Helsinkiin. "Matkahäpeä on tuttu ajatus. En matkustaisi esimerkiksi Ruotsiin. Halusin matkustaa Raisioon ennen kuin korona yltyy syksyä kohden." Minna Rosvall / Yle
Valtiovallan matkustusrajoitukset ihmetyttävät
Ministeriöiden antamat matkustusrajoitukset ja niiden osittaiset purkamiset ihmetyttävät matkailualan yrittäjiä. He ovat tietenkin tyytyväisiä, että Lapin matkailua halutaan turvata. He toivovat, että tukea tulisi myös pienille matkatoimistoille.
Yrittäjä Kirsi Viitala kertoo, että ala on suunnitellut jopa mielenilmauksen järjestämistä.
– On pohdittu, että mennään Helsinkiin tai että bussit lähtisivät kiertämään ja tööttäilemään kaupungilla, kertoo Viitala.
Viitalan yritys on myös alkanut kehittää omaa toimintaansa. Yrittäjäperheen nuoret keksivät ehdottaa läskipyörien vuokraamista. Tämä innovaatio ei kuitenkaan oikeuta tukien saamiseen, mutta piristää liiketoimintaa edes vähän.
– Jos haluaisin tukea ely-keskukselta, pitäisi kehityssuunnitelma tilata joltakin konsultilta. Oma poika ei kelpaa. Yritystuella ei voi ostaa läskipyöriä, kertoo Viitala.
Leena ja Jyri Lehtinen ovat käyneet pyöräilemässä läskipyörillä pari kertaa. "Löysimme mainoksen sosiaalisesta mediasta. Tämä on meille yhteistä laatuaikaa." Minna Rosvall / Yle
Läskipyörien vuokraajia on tullut matkatoimiston lähimaastoon Virttaan Harjureitille muun muassa Turusta, Raisiosta, Helsingistä ja Uudestakaupungista. Suosio on yllättänyt, mutta toisaalta sen ymmärtää.
– Se on juuri sellaista matkailua, jota tehdään yhdessä muutaman henkilön kesken, ei isommassa ryhmässä, pohtii Viitala.
Mitä sanoo infektiolääkäri matkustamisesta?
Monet pohtivat matkustamisen vaaroja. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalta ylilääkäri Esa Rintala ei pidä kotimaan matkailua pahana.
Lääkäri Esa Rintala neuvoo matkailijoita varaamaan mukaan matkoille käsidesiä. Minna Rosvall / Yle
Bussilla ja junalla uskaltaa hänen mukaansa Suomessa matkustaa, kun noudattaa VR:n ja bussiyhtiön ohjeita turvaseikoista. Tärkeää on, ettei kukaan lähde matkalle sairaana, vaikka olisikin lunastanut teatteri- tai museoliput.
– Alueellisesti koronatilanne vaihtelee aika paljon, mutta tällä hetkellä mikään alue Suomessa ei ole erityisesti vaarallinen, kun muistaa itse noudattaa hyvää käsi- ja yskimishygieniaa, ei kaiva nenäänsä ja silmiään, eikä mene sairaana mihinkään ihmisten keskuuteen.
Rintala muistuttaa, että maskin käytön suosituksen voi tarkistaa vaikka paikkakunnan verkkosivuilta.
Monet suhtautuvat erityisesti ulkomaanmatkoihin kielteisesti. Rintala ei esimerkiksi suosittele Ruotsiin matkustamista juuri tällä hetkellä.
– Koronan ilmaantuvuusluku voi muuttua äkisti. Tulee varautua siihen, että paikalliset viranomaiset asettavat äkistikin rajoituksia esimerkiksi liikkumiselle tai ravintoloiden aukiololle. On hyvä varautua siihenkin, että Suomi muuttaa matkustusrajoituksia.
Rintala muistuttaa, että maskin käyttö ruuhkatilanteissa, joissa ei voi pitää turvavälejä, on suotavaa. Käsidesin käyttö on tärkeää. Matkan jälkeen tulee olla huolellisesti omaehtoisessa karanteenissa, jos kohdemaa kuuluu rajoitusten piiriin.
Ruotsinristeilyllekin voi Rintalan mukaan mennä.
– Pitää vain itse huolehtia varotoimista. Se, että kohtaisi koronasairaan, tartuttavan henkilön ja saisi tartunnan risteilyllä on kuitenkin aika pieni riski. Jos menee maihin Ruotsissa, kannattaa edelleen olla varovainen, koska tilanne siellä vaihtelee ja alueellisia eroja on aika paljon.
Erityisesti koululaisille suunnattu Yle Mix esittelee pelejä, joita on ilmestymässä lähiaikoina suomalaisilta pelitaloilta.
Uudella videolla Tube-tähti Roni Back kertoo palanneensa Playstationin ääreen, vaikka lopetti pelaamisen taannoin.
Kiia tapaa myös uudesta selviytymispelistä haaveilevat Taiton ja Teuvon. Linjoille saadaan lisäksi Kiian 100-vuotias mummi, joka paukuttaa aktiivisesti Candy Crushia.
Yle Mixin videot ilmestyvät Yle Areenaan YouTubeen keskiviikkoisin ja perjantaisin. Löydät Yle Mixin myös TikTokista tunnuksella @ylemix.
Finnair ilmoitti torstaina aikovansa lopettaa Suomen sisäiset lennot viidelle maakuntakentälle ensi maaliskuussa. Lennot Kajaanin, Kemin, Jyväskylän, Kokkolan ja Joensuun kentille lopetettiin keväällä, mutta nyt lentoja jatketaan puolen vuoden ajan, jonka jälkeen valtio aikoo tukea lentoliikennettä vuoden 2021 loppuun saakka.
Kyse on kuitenkin ainoastaan tilapäisestä ratkaisusta.
– Hyvä, että saatiin tekohengitystä, mutta eihän se pitkällä tähtäimellä toimi. Kyllä se markkinaehtoisesti pitäisi toteuttaa, että homma olisi terveellä pohjalla, kajaanilainen Antti-Jussi Mykkänen sanoo.
Antti-Jussi Mykkänen näkee lentoliikenteen vähenemisessä myös erään hyvän puolen. Elisa Kinnunen / Yle
Kysyimme kajaanilaisista, miten lentojen loppuminen vaikuttaa heidän elämäänsä. Veikko Korhosta tilanne huolettaa, vaikkei hän matkustakaan lentämällä.
– Olen käynyt katsomassa koneita, mutta olen itse käyttänyt kenttää vähän, kajaanilainen Korhonen sanoo.
Veikko Korhosen mukaan lentoliikenteen olisi hyvä jatkua, vaikka hän ei itse lennäkään. Elisa Kinnunen / Yle
Korhosen mielestä lentojen loppuminen ei kuulosta hyvältä Kainuun kannalta. Hänestä valtion pitäisi tukea lentoliikenteen jatkumista.
Lakkautusuhan alla olevat reitit ovat Finnairille heikoimmin tuottavia. Esimerkiksi Kajaanin ja Helsingin välillä tehtiin vuonna 2019 hieman yli 84 000 lentomatkaa. Lentokentän kautta on kulkenut niin lomalaisia kuin työmatkallakin olevia matkustajia, joiden elämään lentojen lakkautus varmasti tulisi vaikuttamaan.
Laura ja Iisris Lumiaho taittavat lomamatkat autolla, mikäli Kajaanin lennot lakkaavat. Elisa Kinnunen / Yle
Yksi heistä on kajaanilainen Laura Lumiaho.
– Hirveän harmi tilanne. Olen lentänyt Helsinkiin noin kaksi kertaa vuodessa, se on ollut helppo ja nopea tapa. Jos lentoja ei olisi, en lähtisi Oulun tai Kuopion lentokentille vaan kulkisin sitten autolla, Lumiaho sanoo.
Tilanne mietityttää myös Anne Nymania, joka tykkää matkustella paljon sekä vapaa-ajalla että työn vuoksi.
– Kieltämättä huolettaa. Kyllä tämä pistää miettimään, miten jatkossa kuljetaan. Ja olisihan se koko alueelle kuolinisku, koska matkailusta täällä eletään.
Ruuben Nyman sen sijaan uskoo muiden joukkoliikennevälineiden riittävän ainakin omalla kohdallaan.
– Minä olen matkustanut harvakseltaan, mutta junathan kulkevat aika hyvin, jos etelään haluaa mennä.
Junamatkan Kajaani–Helsinki kesto on noin kuusi tuntia.
Taisto Romppaisen mielestä valtion olisi hyvä tukea lentoliikennettä, jos sitä ei muuten Kainuuseen saa. Elisa Kinnunen / Yle
Mikäli Kajaanin lentokenttä kokonaan hiljenisi, näkisi moni sen kovana paikkana koko maakunnalle.
– Toivosin, että lentoliikenne jatkuisi, sillä se on niin tärkeää yrityksille ja ihmisillekin. Ja sillä tavalla oltaisiin tasavertaisia muuhun Suomeen nähden, kajaanilainen Taisto Romppainen sanoo.
Antti-Jussi Mykkänen näkee lentoliikenteen huterassa tilanteessa toisenkin puolen.
– Voi olla, että turhasta lentelemisestä päästäisiin eroon.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten työntekijöiden palkkasaatavien määrät henkilöä kohden alkavat hahmottua.
Eksoten työntekijöiden palkkarästit ovat muodostuneet kymmenen vuoden aikana, kun palkkaharmonisointi jäi Eksoten johdolla aikanaan tekemättä ja loppuunsaattamatta.
Noin 4500 työntekijää tulee saamaan yhteensä 30 miljoonaa euroa maksamatta jääneitä palkkoja.
Eksoten valtuusto hyväksyi palkkariidan sovintoratkaisun viime viikolla. Kertakorvausten lisäksi työntekijöiden palkat yhdenmukaistetaan takautuvasti 1. syyskuuta 2020 alkaen.
Osa ammattiliitoista on nyt laskenut, kuinka paljon yksittäinen työntekijä voi enimmillään saada kertakorvausta.
Laskentaperusteita ei voi yleistää
Ammattiliitto Jytyyn kuuluva työntekijä voi saada Eksotelta jopa 11 000 euroa korvauksena maksamatta jääneistä palkoista. Jytyyn kuuluu muun muassa hoitajia.
Lähihoitajien ammattiliitto Superiin kuuluvan työntekijän suurin mahdollinen korvaus taas on 10 000 euroa.
− Tilanteet kuitenkin vaihtelevat, joten tällä hetkellä emme voi arvioida keskimääräisen korvauksen määrää, toteaa SuPerin sopimusasiantuntija Teemu Hiilinen.
Sen sijaan JHL ja Tehy eivät kerro yksittäisten työntekijöiden korvaussummista.
− Määrät ovat hyvin yksilöllisiä eikä kaikilla ei ole perusteita saada korvauksia. Siihen vaikuttaa niin moni asia, ettei ole järkeä kertoa yksittäisiä suurimpia summia, sanoo Tehyn edunvalvonta-asiantuntija Heidi Laurila.
Noin 4500 Eksoten työntekijällä on palkkasaatavia rästissä. Arkistokuva.Mikko Savolainen / Yle
Myös JHL:n vastaavan sopimusasiantuntija Minna Pirttijärven mukaan olisi kohtuutonta kertoa suurin yksittäinen summa, kun osa työntekijöistä ei saa korvauksia ollenkaan.
− Tämä on muutenkin äärettömän vaikea asia, emmekä halua hämmentää ihmisiä lisää, hän sanoo.
Korvausten laskentatapaa ei myöskään voi yleistään kaikkiin ihmisiin, sillä korvauksen suuruuteen vaikuttaa esimerkiksi palkattomien poissaolojen määrä ja se, onko henkilölle maksettu palkan takuuosaa vai ei.
− Tärkeämpää kuin se, että kuinka paljon joku saa, on se että oikeus toteutuu ja että kaikki keille korvaus kuuluu, saavat sen, Pirttijärvi toteaa.
Pirttijärvi uskoo, ettei Eksoten tapaus tule olemaan ainoa laatuaan.
− Eksote avasi Pandoran lippaan. Ihan hiki kirpoaa otsalle, kun mietin sotemaakuntien tuloa.
Pirttijärvi ei kuitenkaan usko, että toista yhtä vaikeaa tapausta olisi odotettavissa.
− Eksoten tilanteessa on hankalaa se, että eri palkanosia on sotkettu toisiinsa. Esimerkiksi tehtäväkohtaista palkkaa ja henkilökohtaista lisää on sotkettu takuuosaan. Näiden jäljittäminen ja eri vuosilta maksettujen palkkojen selvittäminen on ollut työlästä.
Paljon kysymyksiä, vähän vastauksia
Palkkojenmaksu on herättänyt paljon kysymyksiä työntekijöissä.
− Sekä vakituisessa työsuhteessa olevat että Eksotesta jo pois lähteneet ovat kyselleet asiasta. Heitä nimenomaan kiinnostaa se, mikä on niin sanotusti minun oikeuteni saada korvausta ja paljonko niitä saatavia siellä mahdollisesti on, kertoo Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin JHL:n pääluottamusmies Anssi Lepistö.
Myös Superin paikallinen pääluottamusmies Katja Laitinen on saanut kyselyitä aiheesta päivittäin. Hänen mukaansa erityisesti eläkkeelle jääneet ovat olleet asiassa aktiivisia.
− Huono on vastauksia antaa, kun ei ole itselläkään mitään tietoa. Pitää vain jaksaa odottaa.
Alueen pääluottamusmiehille järjestetään ensi maanantaina tiedotustilaisuus, josta he odottavat saavansa lisätietoa sopimuksen yksityiskohdista.
