Työpaikkojen on syytä edetä koronan jälkeisissä suunnitelmissaan syksyllä maltillisesti ja riskiarvioiden kautta, kehottaa Työterveyslaitos tiedotteessaan.
Työterveyslaitoksen pääjohtajan Antti Koivulan mukaan ihmiset ovat työpaikoilla eri asemassa, koska kaikki eivät ole saaneet vielä toista rokotusannosta.
– Yleisesti rohkaisemme työpaikkoja ottamaan koronaexit-suunnitelmissa aikalisän, Koivula kertoo tiedotteessa.
Ehdotettu aikalisä kannattaa Työterveyslaitoksen mukaan hyödyntää sen sopimiseen, millaisilla pelisäännöillä työpaikoille palataan.
– Joustavan työn käytänteitä kannattaa linjata työpaikka-, tiimi-, ja yksilötasolla, kertoo Työterveyslaitoksen TYÖ2030-ohjelmajohtaja Sanna Kulmala tiedotteessa.
Syksyn koronatilanne on deltavariantin takia epävarma.
Työterveyslaitoksen mukaan työpaikoilla onkin tärkeää hyödyntää yhä kaikkia suojautumiskeinoja, kuten turvavälejä ja kasvomaskeja.
Etätyötä kannattaa Koivulan mukaan jatkaa monissa organisaatioissa. Lähityössä on pidettävä kiinni jo sovituista suojautumistoimenpiteistä.
Pääjohtaja: Rokotuksesta ei pakko kertoa – toivoo vapaaehtoisuuteen pohjaavaa vuoropuhelua
Koivulan mielestä tieto rokotuksesta on terveystieto, jota ei ole pakko kertoa. Hän ehdottaakin työyhteisöissä vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa rakentavaa vuoropuhelua rokotuksista ja työjärjestelyistä.
– Joskus työnantaja voi joutua pohtimaan riskinarvioinnin yhteydessä, voiko osoittaa työtehtävään mahdollisesti rokottamatonta työntekijää, joka on riskissä sairastua tai tartuttaa laajasti muita. Nämä ovat kuitenkin osin myös perustuslaillisia kysymyksiä, Koivula kertoo tiedotteessa.
Keinoja työssäjaksamiseen ja kuormittuvuuden vähentämiseen tarvitaan Työterveyslaitoksen mukaan erityisesti sote-alalla, jossa huoli henkilöstön riittävyydestä on pahentunut kesän aikana.
– Suuri merkitys on myös sillä, miten paljon yhteiskunnassa osoitetaan arvostusta sote-työntekijöille, kertoo Työterveyslaitoksen Hyppäys digiin -yksikön johtaja Päivi Husman tiedotteessa.
Älä osta turhaa krääsää. Tietokirjailija ja yrittäjä Julia Thurénin mielestä raha kannattaa sijoittaa heräteostoksia parempiin paikkoihin. Heräteostokset kuormittavat kukkaroa, mutta myös maapalloa kestämättömällä tavalla.
Tämä ei kuitenkaan ole syyllistämisen puheenvuoro. Thurén ei usko syyllistämiseen, mutta haluaa herätellä ajattelemaan, miksi oikeastaan kulutamme niin kuin kulutamme.
Thurén kertoo olevansa kyllästynyt varsinkin puheeseen siitä, että pienituloistenkin tulisi ostaa vastuullista ja kestävää. Pienituloiset eivät ole tämän maapallon ongelma, Thurén sanoo.
– Inhoan sitä, että pienituloiselle mennään sanomaan, että ostapa vastuullista. Se on täyttä skeidaa. Ongelma on, että isotuloiset ihmiset ostavat liian paljon asioita.
Hän antaa esimerkin: puhelimet vaihdetaan muutaman vuoden välein, ja muotiteollisuus sysää ostamaan uudet kerrastot jokaiselle kaudelle. Käytämme luonnonvaroja enemmän kuin niitä ehtii uusiutua.
Kuluttamisen tuomat ympäristöhaitat ovat keskiluokan ongelma ja tuo luokka on kasvanut, Thurén sanoo. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n mukaan suomalaisista noin 80 prosenttia on taloudellisella mittapuulla keskiluokkaa.Tiina Jutila / Yle
Thurén avaa uudessa kirjassaan Kaikki kuluttamisesta (Gummerus) kuluttamisen syitä ja keinoja vähentää kulutusta ja turhia heräteostoksia.
Milloin ja miksi meistä sitten tuli hamstraajia, jotka heittävät hyvääkin tavaraa mäkeen ja ostavat jatkuvasti uutta tilalle? Julia Thurén löytää ainakin neljä selittävää syytä.
1. Historia: Uuden ostamisesta tuli korjaamista halvempaa
Aiemmin ruokaa viljeltiin omiin tarpeisiin, mutta 1700- ja 1800-lukujen aikana ryhdyttiin ensimmäistä kertaa puhumaan kulutusyhteiskunnasta.
Teollistumisen myötä kulutustavaroita, kuten pelejä tai ruokailuvälineitä, ryhdyttiin tuottamaan tehtaissa: niiden tekeminen halpeni ja tavaroita pystyttiin tuottamaan suuria määriä. 1900-luvun alusta lähtien voidaan puhua sarjatuotannosta.
Uuden ostamisesta tuli halvempaa kuin vanhan korjaamisesta, Thurén sanoo.
– Totta kai ihminen ostaa halvemman, jotta jää rahaa muuhun. Meillä hajosi pesukone, ja vakuutusyhtiö haki kolme vuotta vanhan koneen pois ja toi uuden tilalle. Ei puhettakaan, että se kannattaisi korjata, koska työvoima on kallimpaa kuin luonnon resurssit.
Samalla öljy ja muovin kehittäminen muuttivat tavarat halvoiksi ja helpoksi tuottaa.
– Kaikki nämä asiat ovat periaatteessa tosi kivoja, ja samalla we´re all screwed.
2. Kapitalismi: Uuden tuottaminen on firmoille kannattavaa
Julia Thurén näkee kapitalismissa paljon hyvää – ja korjattavaa. Sen avulla esimerkiksi köyhyys ja kurjuus maailmassa on vähentynyt. Samalla se, ettei luonnonvarojen käytölle asetettu alun perin hintaa, on johtanut siihen, että esimerkiksi ilmakehään saa tupruttaa halvalla, Thurén sanoo.
– Bisnes perustuu siihen, että aina kannattaa ostaa uutta.
– On järkevää saada ihmiset ostamaan uudet vaatteet itselleen joka kausi. Firmat saavat rahaa, ja pidettyä työntekijät. Kun saadaan pidettyä työntekijät, voi maksaa veroja ja hyvinvointivaltio toimii.
– Kapitalismia pitäisi säännellä enemmän. Se on aivan villi länsi.
Thurén toivoo ja uskoo, että ansaintamalli voi kuitenkin muuttua tulevina vuosina. Hän haaveilee palvelusta, josta voisi kuukausimaksua vastaan vuokrata kodinkoneet, vasaran tai lasten talvivaatteet käyttöönsä. Näin kaikkea ei tarvitsisi omistaa itse.
– Näitä palveluita voisi olla vielä enemmän. Tämä voisi olla bisnes, josta myös saataisiin veroja.
Thurénin valkoisessa kauluspaidassa on tahra. Miksi hyvästä paidasta tulee tahran takia käyttökelvoton? Thurén kyseenalaistaa. Tiina Jutila / Yle
3. Kulttuuri: Miksi vanhassa tai parsitussa esiintymistä pidetään nolona?
Thurén ei halua syyllistää yksilöä, eli meitä kuluttajia, vaan katsoo, että rakenteissa on paljon parantamisen varaa. Monet asiat lähtevät hänen mukaansa politiikasta; esimerkiksi EU:ssa keskustellaan parhaillaan hiilitulleista, joiden on tarkoitus kannustaa vihreämpään teollisuuteen.
Mutta voi yksilökin osansa tehdä: esimerkiksi haastaa vallitsevia normeja ja kulttuuria.
Kuin kirjoittamattomina sääntöinä meille on esimerkiksi iskostettu ajatus siitä, ettei samassa asussa mennä kaksiin kesähäihin tai töihin kahta päivää putkeen, Thurén sanoo.
– Meillä on alitajunnassa tällaisia normeja, kapitalismin metkuja. Mainokset, tv-sarjat ja populaarikulttuuri synnyttävät ajatuksen, että sä olet freesi ja ihana tyyppi, kun uudistut koko ajan – siis ostat uutta. Koko sosiaalinen media perustuu siihen, että pitää olla uutta.
Vastalauseena tälle normille Thurén itse pukeutuu samaan mekkoon puhuessaan tilaisuuksissa – ja saa siitä myös jatkuvasti palautetta.
4. Psykologia: Kuulutko kenties Apple- tai Marimekkoheimoon?
Kuluttaminen on myös psykologiaa, Thurén sanoo. Esimerkiksi yläasteikäisenä porukkaan kuulumisen tunne on erityisen tärkeää, ja kuluttamalla samoja asioita osoitetaan sekä halua kuulua joukkoon että statusta.
– Kuluttamalla pystyy kuulumaan joukkoon, mutta sillä halutaan myös erottautua. Kuluttaminen on siis myös osa identiteettiä.
Suomi on oikea sikailijakansa: meidän kaupungit ja kylät eivät vielä pala tai tulvi, mutta elintapamme tukee sitä, että ilmastokriisi tulee jatkumaan. Julia Thurén
Thurén viittaa tohtorikoulutettava Mikko Kurenlahteen, jonka mukaan kuluttamisella on paljon yhteistä uskontojen kanssa. Taivaspaikan sijaan tavoitellaan vain uutta autoa tai mökkiä.
– Uskontoon kuuluvat erilaiset heimot, ja nyt on kulutusheimoja. Ostamalla asioita ja kuluttamalla tietynlaisia juttuja, pääset mukaan heimoon. Itse kuulun Apple-heimoon, vaikken ole edes ajatellut sitä tietoisesti, vaan se on tullut automaattisesti.
Sen lisäksi kuluttamiseen liittyy tunteita, esimerkiksi mielihyvän tunnetta.
– Jos menee hyvin, halutaan, että se tunne jatkuu. Jos on kurjaa, palkitaan itsemme. Ja usein se toimii, mikä taas voi tuoda esimerkiksi taloudellisia ongelmia.
"Haluaisin olla ihminen, joka ostaa lapsille käytetyt vaatteet. Jos on aikaa, ostan käytettyä ja koluan kirppareita. Mutta olen mukavuudenhaluinen ja kiireinen, ja joskus vain ostan, mitä eteen tulee."Tiina Jutila / Yle
Mikä sitten avuksi?
Thurén kertoo itsekin tekevänsä joskus heräteostoksia. Syyllistämisellä tai edes syyllistymisellä ei hänen mukaansa pitkälle pääse.
Sen sijaan Thurénin mielestä olisi tärkeää, että tavarat ja asiat maksaisivat sen verran, kun niiden oikeasti pitää maksaa. Ei ole kestävää, että tavarat ovat niin halpoja, että uuden ostaminen on halvin vaihtoehto.
– Mitä suurituloisempi olet, sitä enemmän elämästäsi päästöjä tulee, ja kaikki joutuvat siitä maksamaan. Suomi on oikea sikailijakansa: meidän kaupungit ja kylät eivät vielä pala tai tulvi, mutta elintapamme tukee sitä, että ilmastokriisi tulee jatkumaan.
Thurén toivoo ja uskoo, että uuden ostaminen, kotiovelle tuotavien pakettien unboxaaminen eli uusien tavaroiden esittely ja ylikuluttaminen muuttuvat pikku hiljaa noloksi – tai ainakin vähemmän ihailtavaksi.
Muutos on jo tapahtumassa, Thurén uskoo.
– Jossakin vaiheessa “lennän Pariisin shoppailemaan” muuttuu niin noloksi, että vaikka se periaatteessa on nautinnollista, siitä ei nauti. Samalla tavalla ihmiset haluavat kuulua joukkoon ja normi kuluttamisesta alkaa kääntymään.
Seksuaalinen häirintä ja seksuaaliväkivalta ovat yleisiä sosiaali- ja terveysalalla, selviää alan ammattijärjestö Tehyn jäsenilleen teettämästä kyselystä.
Kyselyyn vastanneista 30 prosenttia kertoi kohdanneensa uransa aikana seksuaalista häirintää työpaikoilla. 19 prosenttia kertoi kokeneensa seksuaalista häirintää viimeisen kolmen vuoden aikana. Vastaajista kuusi prosenttia kertoi kokeneensa työssään seksuaaliväkivaltaa.
Seksuaalinen häirintä kohdistui erityisesti alle 35-vuotiaisiin työntekijöihin, joista 45 prosenttia kertoi kokeneensa häirintää työuransa aikana.
Asiakkaat ja potilaat useimmiten häirinnän takana
Kyselyn mukaan seksuaalista häirintää koetaan yleisimmin asiakkaiden ja potilaiden taholta (85 prosenttia vastauksista). Toiseksi yleisimmin seksuaalista häirintää koetaan muiden työntekijöiden taholta (26 prosenttia).
Kyselyssä kartoitettiin vastausvaihtoehdoin, millaista seksuaalista häirintää ja seksuaaliväkivaltaa vastaajat olivat kokeneet työssään. Seksuaalisen häirinnän osalta kerrottiin useimmiten seksuaalisesti latautuneista puheista, vitseistä tai ehdotuksista. Yleisiä olivat myös seksuaalisesti vihjailevat eleet tai ilmeet sekä työntekijän vartaloa tai pukeutumista koskevat intiimit huomautukset.
Yleisimmät vastaajien kokemat seksuaaliväkivallan muodot olivat rintojen tai takapuolen puristelu sekä muu koskettelu.
Seksuaalinen häirintä on yleistä erityisesti sosiaalipalveluissa, joissa vastaajista 36 prosenttia oli kokenut häirintää ja 9 prosenttia seksuaaliväkivaltaa.
Vastausten valossa työntekijöihin kohdistuva seksuaalinen häirintä ja seksuaaliväkivalta ovat tyypillisiä myös vuodeosastolla, psykiatriassa, palveluasumisessa, kotihoidossa, vammaispalveluissa, ensihoidossa ja kuntoutusosastoilla.
Kyselyyn vastasi runsaat 4 000 tehyläistä. Vastanneista 90 prosenttia on naisia.
Vastaajat työskentelevät erikoissairaanhoidossa (44 prosenttia vastaajista), perusterveydenhuollossa (30 prosenttia), sosiaalipalveluissa (22 prosenttia) ja varhaiskasvatuksessa (4 prosenttia). Tehyn kyselyn toteutti Aula Research.
Veturinkuljettajien lakko pysäytti toukokuussa junia ja sai aikaan palautevyöryn VR:n asiakaspalveluun. Korvauspyyntöjä ja muita yhteydenottoja tuli yli 2 000 kappaletta.
– Siitä seurasi meille isot ruuhkat palaute- ja korvauskäsittelyyn. Ruuhkaa on saatu nyt hyvin purettua, mutta vielä noin 500 yhteydenottoa on työn alla, kertoo VR:n palvelujohtaja Piia Tyynilä.
Korvausajat ovat venyneet, ja osa asiakkaista on odottanut rahojaan takaisin yli kaksi kuukautta.
– Monissa tapauksissa asiakas saa rahat tililleen jo muutaman päivän sisällä. Esimerkiksi lipun peruutukset tai epäonnistuneet ostotapahtumat käsitellään automaationa. Jotkut palautteet vaativat kuitenkin asiakaspalvelijan käsittelyä, ja niissä odotusaika voi olla pitempi. Siitä olemme tosi pahoillamme, Tyynilä sanoo.
Asiakaspalveluun on lisätty nyt väkeä
Lakon perään tuli heti kesälomakausi ja vilkastunut junamatkustus, mikä lisäsi ruuhkaa entisestään. Sesonkipiikkeihin VR voi varautua, mutta lakkoja ja luonnonoikkuja se ei luonnollisesti pysty juuri ennakoimaan.
– Nyt olemme pyrkineet resurssoimaan elokuun aikana lisää henkilöitä, jotta saisimme odotusaikaa lyhennettyä huomattavasti. Kyllä tämä odotusaika on ollut meidänkin mielestämme aivan liian pitkä, Tyynilä sanoo.
Koronapandemian alkuaikoina asiakaspalvelussa näkyi paljon lipunvaihtoja. Nyt asiakkaiden käytöksessä on tapahtunut selvä muutos.
– Ihmiset harkitsevat matkalle lähtöä pitkään. Varausaikajänne on tällä hetkellä tosi lyhyt – tehdään paljon saman päivän päätöksiä, Tyynilä kertoo.
Kolmen vuonna 2004 syntyneen murhasta syytetyn pojan mielentilatutkimusten lausuntoja käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa Koskelan surmajutun viimeisessä pääkäsittelyssä perjantaina 13. elokuuta.
Lausuntojen sisältö on muilta osin salainen, mutta niiden lopputulokset tulevat julki. Lausunnoista selviää, olivatko syytetyt teon aikaan syyntakeisia, syyntakeettomia vai alentuneesti syyntakeisia.
Alaikäisiä poikia syytetään 16-vuotiaan pojan murhasta Koskelan sairaalan alueella Helsingissä perjantaina 4. joulukuuta 2020.
Rikos oli poikkeuksellisen raaka ja julma
Syyttäjien mukaan pojat murhasivat seurassaan olleen 16-vuotiaan pojan yksissä tuumin.
Syyttäjien mukaan syytetyt olivat houkutelleet uhrin mukaansa yhden syytetyn syntymäpäiväjuhliin tarkoituksenaan kohdistaa häneen väkivaltaa.
Uhria oli pahoinpidelty raa'alla, julmalla ja nöyryyttävällä tavalla useiden tuntien ajan. Lopulta tiedottomassa tilassa ollut uhri oli jätetty rikospaikalle kylmään ulkoilmaan. Hänet löydettiin menehtyneenä vasta seuraavana maanantaina.
Uhria oli pahoinpidelty samassa paikassa jo kolmena aiempana perjantaina. Lisäksi osittain samat tekijät olivat osallistuneet aiemmin uhrin ryöstöön ja siihen yllyttämiseen.
Syyttäjät vaativat syytetyille mielentilatutkimusta heidän nuoren ikänsä sekä teon poikkeuksellisen laadun vuoksi.
– On syytä tällaisessa teossa tutkia, ovatko vastaajat syyntakeisia ja löydetäänkö jotain syytä, miksi he ovat näin toimineet. Mielentilatutkimus oli myös heidän etunsa, kertoo toinen jutun syyttäjistä, aluesyyttäjä Satu Pomoell.
Kukaan ei vastustanut tutkimusta, joten syytetyt määrättiin mielentilatutkimukseen Helsingin käräjäoikeuden 24. maaliskuuta 2021 antamassa välituomiossa.
Välituomion mukaan syyttäjien kuvaus perjantain 4. joulukuuta tapahtumista on voitu pääpiirteissään todistaa. Välituomiossa ei kuitenkaan otettu vielä kantaa rangaistuksiin tai rikosnimikkeisiin.
Kaikki kolme syytettyä on tutkittu kevään ja kesän aikana kukin eri psykiatrisessa sairaalassa. Alaikäisten mielentilatutkimuksissa otetaan huomioon myös kehityksen keskeneräisyys.
Syyttäjä vaativat pitkiä vankeusrangaistuksia
Lopullinen tuomio annetaan, kun mielentutkimusten lausunnot on käsitelty oikeudessa. Tuomioistuin ottaa mielentilalausunnot huomioon harkinnassaan, mutta tekee ratkaisun rangaistuksesta itsenäisesti.
Tuomionantopäivä kerrotaan perjantain istunnossa. Tuomio annettaneen muutaman viikon sisällä. Alaikäiset syytetyt ovat edelleen vangittuina. Perjantaina päätetään vangitsemisen jatkamisesta.
Syyttäjät vaativat syytetyille 12, 11 ja 9,5 vuoden vankeusrangaistuksia murhasta sekä aiemmista pahoinpitelyistä ja ryöstöstä sekä siihen yllyttämisestä.
Syytetyt kiistävät tahallisen henkirikoksen. Kaksi heistä myöntää uhrin viimeisenä iltana syyllistyneensä törkeään pahoinpitelyyn ja törkeään kuolemantuottamukseen, yksi pelkkään pahoinpitelyyn.
Puolustuksen mukaan oikea rangaistus törkeistä rikoksista olisi noin neljä vuotta vankeutta ja pahoinpitelystä alle kaksi vuotta ehdollista vankeutta.
Asianosaiset voivat täydentää loppulausuntojaan perjantain istunnossa.
– Asianosaisilla on tilaisuus lausua siitä, mitä mielentilatutkimuksen jälkeen on heidän mielestään tarpeen lausua ennen kuin he jättävät asian ratkaistavaksi, kertoo Helsingin käräjäoikeuden laamanni, Koskelan surmajutun puheenjohtaja Tuomas Nurmi.
Viranomaisten toimintaa selvitetään
Koskelan surma on herättänyt kysymyksiä viranomaisten toiminnan riittävyydestä.
Murhasta syytetyt pojat pahoinpitelivät surman uhria useita kertoja ennen surmailtaa.
Uhri oli saanut pahoinpitelyistä silmin nähden havaittavia vammoja. Hän oli kuitenkin peitellyt vammojen alkuperää.
Kukaan uhrin lähellä ollut ulkopuolinen ei tiennyt tilanteesta, eikä puuttunut siihen. Poliisi tiedotti tapauksen alkuvaiheessa uhrin olleen lastensuojelun asiakas.
Ylen tietojen mukaan hän asui kodin ulkopuolelle sijoitettuna uhrin vanhempien omasta toiveesta.
Helsingin poliisilaitos tekee esiselvitystä uhrin koulun ja lastensuojelun toiminnasta.
Porissa Meri-Porin yhtenäiskoulun oppilaat heräsivät tänään uuteen kouluvuoteen. Tarkkaan varjeltu salaisuus paljastui vasta koulun pihalla.
Kesäloman viimeisten päivien aikana koulun takapihalle oli ilmestynyt lava, jolle kapusivat tänään rap-artisti Pyhimys ja laulajakonkari Eino Grön.
– Tätä ei voi oikeastaan verrata tavalliseen esiintymiseen. Yllätyin, kuinka pinnassa tunteet olivat. Tämä saattaa olla ainutkertainen keikka, Pyhimys totesi esityksen jälkeen.
Kumpikaan artisteista ei ole ollut koskaan vastaavanlaisessa koulunavauksessa. Eino Grön muistelee olleensa kouluaikoinaan silti hyvinkin usein lavalla.
– Minut poimittiin jo päiväkodissa lavalle ja heti ekalla luokalla jouduin laulamaan. Ne muistot ovat läheisiä ja siitä se ura lähti ensin harrastuksen kautta, Grön kertoo.
Meri-Porin yhtenäiskoulun lukuvuoden avajaisissa julistettiin myös koulurauha.Kasper Heimolehto / Yle
Ajatus lähti uimarannalta
Pyhimyksen ja Eino Grönin esitys teki vaikutuksen yleisöönsä.
– Minulle tuli jotenkin kylmät väreet esityksen aikana. Se oli aika tunteellista, kuvailee seitsemännen luokan aloittava Iiris Simala.
Meri-Porin yhtenäiskoulun rehtori Toni Ranne pitää tärkeänä, että isoon yhteisöön saadaan hyvä yhteishenki tämän kaltaisilla lukuvuoden avajaisilla. Ranne kehitti ajatuksen juhlallisesta startista jo monta vuotta sitten työskennellessään toisessa porilaiskoulussa.
Tämän vuoden erikoisversion hän kuitenkin ideoi kesälomallaan.
– Lekottelin uimarannalla, kun yhtäkkiä mieleen pälkähti, että oppilaille pitää tarjota koronavuoden jälkeen jotain erityistä. Eino Grön on koulumme suojelija, ja hänen kauttaan saimme myös Pyhimyksen mukaan, Ranne summaa.
Ensimmäisen koronarokotteen oli keskiviikkona saanut Suomessa 67,6 prosenttia väestöstä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Tämä tarkoittaa, että 32,4 prosenttia väestöstä on toistaiseksi rokottamattomia.
Tällä hetkellä koronarokotetta tarjotaan jo 12-vuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille ja aikuisille. Osa suomalaisista on siis toistaiseksi jättänyt ottamatta koronarokotteen, vaikka rokote olisi heille tarjolla.
Yle kerää nyt kokemuksia ihmisten arjesta. Onko rokotteen ottaminen tai ottamatta jättäminen aiheuttanut kiistoja esimerkiksi koulussa, perheessä tai kaveripiirissä? Millaisiin tilanteisiin olet törmännyt? Onko rokotekattavuus vaikuttanut tapaamisiin, harrastuksiin tai juhlien järjestämiseen?
Jätäthän nimesi ja yhteystietosi. Kerro myös, oletko valmis kertomaan kokemuksistasi omalla nimelläsi.
Käräjäoikeuden päätös jää nyt voimaan, koska tuomittu ja syyttäjä eivät valita hovioikeuteen.
Käräjäoikeus katsoi päätöksessään, että ylietsivä oli tehnyt vuosina 2016–2017 ydinvoimayhtiö Fennovoimaan liittyvän virkatoimensa esteellisenä. Oikeuden mukaan mies oli suorittanut Fennovoiman turvakontin auditoinnin eli turvallisuuden arvioinnin Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjoella.
Koirapalveluita tarjoava yritys teki ylietsivästä esteellisen
Esteellisyyden aiheutti miehen ja hänen avopuolisonsa osittain omistama yritys, jolta Fennovoima tilasi koirapalveluita.
Fennovoima maksoi yhtiölle erikoisetsintä- ja suojelukoirapalvelun valmiuksien luomisesta noin 30 000 euroa vuodessa vuosina 2015–2017. Fennovoima oli yhtiön ainoa asiakas.
Käräjäoikeuden mukaan suojelupoliisin ylietsivän täytyi ymmärtää, että luottamus hänen toimintansa puolueettomuuteen oli vaarantunut.
Ylietsivä ei ollut ilmoittanut sivutoimestaan suojelupoliisille, vaikka käräjäoikeuden mukaan hänen olisi pitänyt virkamieslain perusteella tehdä niin. Oikeuden mukaan sivutoimea ei todennäköisesti olisi myönnetty tai sen pitäminen olisi kielletty.
Suojelupoliisin ylietsivä oli tuomittu käräjäoikeudessa myös ampuma-aserikoksesta.
Miehellä oli hallussaan Mauser-merkkinen käsiase. Syyttäjän mukaan mies sai rekisteröimättömän aseen sukulaiseltaan ja piti sen jälkeen asetta hallussaan muun muassa kotonaan ja työpaikallaan.
Ylietsivä totesi käräjäoikeudelle, ettei ase ollut toimintakuntoinen. Käräjäoikeuden mukaan asetta ei kuitenkaan ollut deaktivoitu eli tehty toimintakyvyttömäksi. Oikeus katsoi ylietsivän syyllistyneen ampuma-aserikokseen.
Käräjäoikes tuomitsi suojelupoliisin ylietsivälle 40 päiväsakkoa, mikä hänen tuloillaan tarkoitti 1 240 euroa. Tämä sakkorangaistus jää nyt siis voimaan.
Ylietsivä on ollut pidätettynä virastaan tapauksen tutkinnan alusta lähtien.
Suojelupoliisista kerrottiin heinäkuussa, että virkamiesoikeudellinen arvio tehdään sen jälkeen, kun tuomio on lainvoimainen. Yle ei tavoittanut keskiviikkona suojelupoliisin edustajaa vastaamaan siihen, milloin supo päättää ylietsivän viran jatkosta.
Rokotevastaisen viestin huoltajille lähettänyt opettaja on irtisanoutunut tehtävistään Kokemäellä.
Satakunnan Kansa kertoi tiistaina, että opettaja lähetti maanantai-iltana huoltajille Wilman välityksellä viestin, jossa pyydettiin huomioimaan rokotteiden haitat. Viestissä oli myös linkkejä rokotevastaisille sivustoille.
Koulu sai viestistä paljon palautetta.
Kokemäen yhteiskoulun rehtori Timo Niinisalo kertoo, että viesti oli täysin koulun linjan vastainen. Viestin lähettänyt opettaja on nyt tehnyt omat ratkaisunsa kohun saattelemana.
– Emme olleet vielä edes ehtineet keskustella asiasta, kun hän oli jo tehnyt omat päätelmänsä ja tuli irtisanoutumaan.
Koulu suhtautuu koronarokotuksiin Niinisalon mukaan myönteisesti ja seuraa viranomaisten ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen linjauksia. 12-vuotiaiden rokotukset aloitetaan koulussa lähiaikoina.
Koulu on lähettänyt tapauksen jälkeen huoltajille oman viestinsä rokotuksista ja henkilökunnan kanssa on keskusteltu siitä, kenellä on oikeus lähettää koulun järjestelmän kautta viestejä.
Rahapeliyhtiö Veikkaus aloittaa yt-neuvottelut, joiden piirissä on kaikkiaan 830 henkilöä.
Veikkaus arvioi, että henkilöstövähennykset voivat koskea enimmillään 200:aa työntekijää. Lisäksi 330:n työntekijän työsuhteen ehdot voivat Veikkauksen mukaan muuttua olennaisesti.
Tiedotteessaan Veikkaus kertoo, että viime vuosien aikana sen liiketoiminnan volyymi ja yhtiön toimintaympäristö ovat muuttuneet merkittävästi.
Veikkaus kertoo pyrkivänsä tarjoamaan mahdollisimman monelle yt-neuvotteluiden piirissä olevalle uusia tehtäviä yhtiöstä.
– Yhtenä konkreettisena esimerkkinä on joulukuussa avattava Casino Tampere, jonne tarvitaan vielä noin 50 ammattilaista täysin uudenlaiseen kasinoon, sanoo Veikkauksen kanava- ja myyntijohtaja Jari Heino tiedotteessa.
Helsingin poliisi on saanut esitutkinnan valmiiksi julkisuudessa esillä olleeseen suojamaskikauppoihin liittyvästä kiristystapauksesta.
Esitutkinnan perusteella poliisi epäilee kolmea henkilöä rikoksista. Rikosnimikkeistä kaksi on törkeän kiristyksen yritys ja yksi yllytys törkeään kiristykseen.
Poliisin mukaan tapaus koskee kahden henkilön välistä riitaa mittavasta suojamaskikaupasta ja kauppaan liittyvästä taloudellisesta edusta.
Poliisi epäilee, että asianomistajaa on vaadittu pakottamalla luopumaan noin viiden miljoonan euron arvoisesta taloudellisesta edusta. Tapaukseen epäillään liittyneen eri asteista uhkailua ja kiristystä.
Tapaus siirtyi tänään syyttäjälle syyteharkintaan.
Helsingin poliisin kiristystapausta koskeva tutkinta liittyy samaan kokonaisuuteen kuin Keskusrikospoliisin Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) suojavälinehankintoja koskeva esitutkinta.
Pieksämäkeläinen Harjun koulu sijaitsee vilkkaasti liikennöidyn Kuopiontien varrella. Alakoululaiset saapuvat lähes kaikista ilmansuunnista ja reitille osuu esimerkiksi koulun nurkalla sijaitseva, liikennevaloin ohjattu risteys.
Nyt koululaisille on suunniteltu aiempaa turvallisemmat kulkureitit kolmen eri alakoulun läheisyyteen. Reitit on merkitty kevyen liikenteen väylille ja jalkakäytäville sinisellä viivalla sekä lasten itsensä suunnittelemalla opasteella.
– Ei ole käytetty lyhintä reittiä vaan turvallisinta reittiä. Olemme pyrkineet etsimään sellaisia reittejä, jotka karttavat isoja risteyksiä ja on muutenkin turvallisia kulkea, kertoo tekninen johtaja Jari Nykänen.
Pieksämäellä järjestettiin piirustuskilpailu, jossa lapset saivat suunnitella turvallisen koulutien opasteen.Esa Huuhko / Yle
Lisäksi koulujen läheisyydessä sijaitseville suojateille on asennettu vilkkuvat huomiovalot, jotka kertovat autoilijalle, kun lapsi – tai kuka tahansa jalankulkija tai pyöräilijä – on astumassa suojatielle.
– Talvella se helpottaa tilannetta, koska pienet lapset eivät näy penkkojen takaa. Ei näy pipo eikä lippa. Valomerkeillä pystytään parantamaan tilannetta, Nykänen sanoo.
"Koulutie tuntuu turvalliselta", sanoo ekaluokkalainen
Ensimmäisen luokan aloittava Nooa Sirkka on ehtinyt harjoitella koulumatkaa useita kertoja perheensä kanssa. Matkaa Maaselän kouluun on vain muutama sata metriä.
– Ensinnäkin katsottiin, että missä olisi varmimmat suojatiet, joista lapsi näkisi hyvin ja tulisi nähdyksi. Yhdessä on reittiä kuljettu ja mietitty siitä, että pitää pysyä sovitulla reitillä, vaikka vastaan tulisi mielenkiintoisia kohteita, sanoo äiti Saara Sirkka.
Nooan koulureitti kulkee pääosin sinistä viivaa pitkin. Hän pannut merkille myös lyhtypylväisiin kiinnitetyt turvallisen koulutien opasteet.
– Niiden mukaan on turvallista liikkua, Nooa Sirkka sanoo.
Saara ja Nooa Sirkka Harjun koulun pihalla. Esa Huuhko / Yle
Vanhempaakin uudet merkit ovat ilahduttaneet.
– Se on yhteisöllinen asia. Niillä pystytään ohjaamaan lapsia siihen, että he tekevät hyviä ratkaisuja liikenteessä. Kun lapset oppivat karttamaan vaarallisimpia paikkoja, niin turvallisuus lisääntyy.
Saara Sirkka on paitsi tuoreen ekaluokkalaisen vanhempi, myös Harjun koulun erityisopettaja. Hänen mukaansa autoilijat ovat huomioineet lapset pääasiassa hyvin.
– Sillä on iso merkitys, että miten koulumatka sujuu, se antaa paljon suuntaa päivän kululle. Siksi varmaan kaikki toivomme, että lapset saisivat kulkea sen hyvin ja luottavaisesti.
Iso vaikutus, maltilliset kustannukset
Pieksämäen alakoulujen läheisyydessä ei ole sattunut vakavia onnettomuuksia, mutta vaaratilanteita on vuosittain jonkin verran.
– Vaaratilanteet on lähinnä sellaisia, että lapsi tulee suojatielle yllättäen. Liikennevaloissa vihreän valon aika on ollut lyhyt ja he meinaavat mennä punaisia päin, rehtori Saila Korhonen kertoo.
Harjun koulun vieressä sijaitseva suojatie on varustettu huomiovaloin. Ne vilkkuvat, kun kävelijä tai pyöräilijä on tulossa suojatielle. Esa Huuhko / Yle
Reittien merkitsemisen ohella huomiota on kiinnitetty koulujen pysäköintialueisiin.
Harjun, Maaselän ja Kontiopuiston kouluille on rakennettu uudet jättöalueet, jotta lapset pääsevät turvallisesti koulukuljetuksen kyytiin ja pyöräilijät lähtemään pihasta.
Turvallinen koulutie -hankkeen kustannukset ovat kaikkiaan alle sata tuhatta euroa. Tekninen johtaja Jari Nykänen pitää hintaa maltillisena.
– Jos niillä yksikin onnettomuus tai lähinnä piti -tilanne ehkäistään, niin se on meille riittävä vaikutus.
Uusista koulureiteistä kertovat kartat löytyvät koulujen verkkosivuilta. Rehtori Saila Korhosen mukaan perheille on viestitty asiasta myös Wilmassa ja paikallislehdissä.
– Tämä on ymmärtääkseni aika ainutlaatuista Suomessa, että tällaisia reittejä on merkitty.
Suomessa aletaan testata kahta uutta koronan hoitoon tarkoitettua lääkettä. Toiveena on, että lääkkeiden avulla voitaisiin estää kuolemia ja sairaalahoitoon joutuneiden potilaiden päätymistä teho-osastolle.
Lääkkeet ovat leukemian eli veren valkosolujen syövän hoitoon alun perin kehitetty Imatinibi-tabletti ja kertaluontoisesti, suonensisäisesti annettava reumalääke Infliksimabi. Kumpaakin lääkettä on Suomessa käytetty yli 20 vuotta, ja ne ovat yleisesti hyvin siedettyjä.
Tutkimus suoritetaan satunnaistettuna tutkimuksena. Se tarkoittaa, että Suomessa joka kolmas potilaista saa standardihoitoa ja kaksi kolmasosaa saa standardihoidon päälle jommankumman tutkimuslääkkeen.
Suomessa toteutettava lääkkeiden testaus on osa virallisesti tänään keskiviikkona käynnistynyttä Maailman terveysjärjestön WHO:n Solidarity-tutkimushankkeen toista vaihetta, johon osallistuu yhteensä 52 maata ja 600 sairaalaa.
– Suomi hyväksyttiin ensimmäisenä maana mukaan tutkimuksen toiseen osioon, kertoo Solidarityn kansallinen päätutkija, professori Kari Tikkinen.
Hänen mukaansa Suomessa on jo saatu rekrytoitua maailman ensimmäiset potilaat tutkimukseen toiseen vaiheeseen, johon odotetaan osallistuvan kymmeniätuhansia potilaita.
Suomi oli mukana myös Solidarity-koronalääketutkimuksen ykkösosiossa, jossa testattiin muun muassa ebolalääkkeenä tunnettua viruslääke remdesiviriä.
Ensimmäisessä vaiheessa tutkimukseen osallistui yhteensä yli 14 000 koronapotilasta eri puolilta maailmaa. Lopulliset tulokset tästä tutkimuksesta saadaan syyskuussa.
“Koronapotilaiden hoidossa lääkehoidon ajoitus on tärkeässä asemassa”
Professori kertoo, että koronavirus saattaa aiheuttaa käytännössä sairastuneen henkilön elimistön tulehdusreaktion ajautumisen ylikierroksille. Testattavien lääkkeiden tarkoitus on osaltaan tuoda näitä ylikierroksia alas.
Nyt testattavista lääkkeistä on lähinnä kokeellista ja ei-satunnaistettuihin tutkimuksiin perustuvaa näyttöä.
Tikkisen mukaan lääkkeistä varsinkin leukemialääke Imatinibilla on jo hyvää alustavaa, lupaavaa näyttöä koronaan sairastuneiden hoidossa.
– Hollannissa tehdyssä lumekontrolloidussa tutkimuksessa lääke puolitti kuolemanriskin. Tutkimuksessa oli kuitenkin mukana vain 400 potilasta, joten tulokseen on toistaiseksi suhtauduttava varauksella, hän sanoo.
Tikkinen pitää mielenkiintoisena myös Infliksimabin tutkimusta.
– Havainnoivissa tutkimuksissa reumapotilailla vakavaa koronatautia on ollut vähemmän niillä, jotka ovat saaneet tämän tyyppistä reuman biologista lääkehoitoa. Tulos vaatii kuitenkin vahvistuksen satunnaistetusta tutkimuksesta.
Tikkinen sanoo, että nyt noin 1,5 vuotta jatkuneessa koronapotilaiden hoidossa on käynyt ilmi, että lääkityksen oikea-aikaisuus on tärkeässä asemassa.
– Se missä vaiheessa mitäkin lääkettä kannattaa käyttää, selviää vain tutkimalla, hän toteaa.
Solidarityssa tutkitaan kolmantena lääkkeenä myös vaikean malarian hoitoon tarkoitettua Artesunaattia, mutta Suomessa tehtävistä tutkimuksista kyseinen lääke jätettiin pois teknisistä syistä.
Suomi oli kutsuttu keskiviikkona ensimmäistä kertaa mukaan WHO:n viikottaiseen tiedotustilaisuuteen. Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) puhui tiedotustilaisuudessa.
– Tarvitsemme riittävän laajoja tutkimuksia, jotta lääketutkimus on luotettavaa. Olemme ylpeitä, että olemme päässeet maana mukaan Solidarity+ –tutkimukseen. Suomalaissairaaloita on tutkimuksessa mukana 14, Sarkkinen sanoi.
WHO:n koordinoimat kansainväliset lääketutkimukset ovat Sarkkisen mielestä elintärkeitä uuden tiedon esiinsaamiseksi ja koronapotilaiden auttamiseksi.
Korj. 11.8. klo 17.15 Väliots jälk 2. kpl : Nyt testattavista lääkkeistä on lähinnä kokeellista ja ei-satunnaistettuihin tutkimuksiin perustuvaa näyttöä. Viittaus biologisiin lääkkeisiin poistettu, koska toinen niistä on sellainen, toinen ei.
Turun yliopistossa palataan osittaiseen lähiopetukseen sekä Turun, Porin että Rauman kampuksilla. Muutos koskee kaikkia vuosikursseja.
Opetusta voidaan järjestää niin, että yhdessä tilassa on kerrallaan korkeintaan 50 henkilöä. Myös pienet opetustilat otetaan täysimääräisesti käyttöön.
Etäopetusta hyödynnetään kuitenkin myös jatkossa.
– Niin paljon järjestetään kampuksella opetusta kuin mahdollista. Jokainen arvioi, mikä opetustapa sopii opetettavaan asiaan parhaiten, kertoo vararehtori Piia Björn.
Syksyn teemana on opiskelijoiden sosiaalisten kontaktien ja turvallisen fyysisen yhteisöllisyyden palauttaminen.
Kaikille ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoille, kansainväliset opiskelijat mukaan lukien, järjestetään muun opetuksen lisäksi heti syyslukukauden alussa orientaatiojakso kampuksella.
Yliopistolla tulee välttää lähikontaktia ja käyttää kasvomaskia.
Vararehtori Piia Björn iloitsee siitä, että syksyllä päästään palaamaan kampukselle asteittain ja hallitusti. Yhteisöllisyys on tärkeä osa yliopistolaisuutta.Johanna Manu / Yle
Turun yliopistossa opiskelee runsaat 20 000 opiskelijaa. Suhtautuminen etäopiskeluun on ollut vaihtelevaa, kertoo Piia Björn.
– Osa haluaisi jäädä ikuisesti etäopintoja suorittamaan, lähinnä johtuen omasta elämäntilanteesta. Osa janoaa kampukselle.
Lähiopetuksen jatkuminen vaatii henkilökunnalta lähityötä, mutta muissa työtehtävissä suositaan jatkossakin pääsääntöisesti etätyötä.
Etelä-Pohjanmaan alueella tulee merkittävästi pahentuneen koronaepidemian takia voimaan kokoontumisrajoituksia perjantaina juuri ennen vilkasta tapahtumaviikonloppua.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedotti rajoituksista ennakoivasti keskiviikkona. Päätös niistä tehdään torstaina.
Rajoitukset koskevat sisätiloissa yli kymmenen hengen ja ulkona yli 50 hengen kokoontumisia. Tapahtumia ei tarvitse perua, mikäli ne pystytään järjestämään turvallisesti.
Perussuomalaisten puoluekokoukseen Seinäjoella on osallistumassa yli 2000 ihmistä.
Puoluekokousta järjestelevä Matti Putkonen sanoo, että tulevat rajoitukset eivät tuo lisätyötä eivätkä aiheuta muutoksia puoluekokousjärjestelyihin.
– Suunnitelmat on käyty läpi hyvässä yhteisymmärryksessä terveysviranomaisten kanssa, eikä niihin tarvitse tehdä muutoksia.
Turvavälit ja maskit pidetään
Aluehallintoviraston mukaan 10 ja 50 henkeä suurempiakin tilaisuuksia voidaan järjestää, jos turvallisuus niissä voidaan varmistaa noudattamalla opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 31.5.2021 antamaa ohjetta.
Matti Putkosen mukaan ohjeiden noudattamisessa ei ole ongelmaa. Hygieniasta huolehditaan, maskeja käytetään ja turvavälit pidetään.
– Ruokailussa kaikki istuvat pöydissä omilla paikoillaan.
Seinäjoen terveyskeskuksen johtava ylilääkäri Tiina Perä vahvistaa, etttä rajoituksista huolimatta puoluekokous voidaan järjestää.
– Olemme saaneet järjestäjiltä terveysturvallisuussuunnitelmat, ja näyttää siltä, että ne täyttävät avin vaatimukset. Tilat ja tapahtumat on sillä tavalla suunniteltu, että ohjeita pitäisi pystyä noudattamaan.
Perän mukaan puoluekokouksen pitopaikka Seinäjoki Areena on väkimäärään nähden riittävän tilava.
Tamperelaisen nuoren valtuutetun Brigita Krasniqin (vihr.) ilmastoahdistus paheni tänä kesänä ainakin kolmesta syystä.
– Kun on ollut niin kovat helteet, ahdistus on tuntunut kirjaimellisesti, hän sanoo.
Lisäksi juuri julkaistu ilmastoraportti kertoi, että ilman välittömiä päästövähennyksiä maapallon keskilämpötilan nousun pysäyttäminen edes kahteen asteeseen ei ole mahdollista.
Kolmas syy löytyy kotikaupungista. Tampereen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 80 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna ja loput 20 prosenttia kompensoidaan. Kaupunki valmisteli tavoitetta varten tiekarttaan 236 toimenpidettä.
Uuden voimalayksikön hyödyt viiveellä
Tampere ei kuitenkaan näyttäisi pääsevän päättyneelle valtuustokaudelle asetettuun päästövähennystavoitteeseen. Suuri syy tähän on se, että Naistenlahden voimalan tuomat hyödyt viivästyivät siitä, mitä tiekartassa ensin ajateltiin, Tampereen kaupungin kehityspäällikkö Laura Inha sanoo.
Naistenlahden noin 150 miljoonaa maksava uusi voimalaitosyksikkö korvaa vuonna 1977 valmistuneen yksikön. Se valmistuu vuoden 2022 lopussa ja alittaa päästörajoitukset. Laitoksella tuotetaan sekä kaukolämpöä että sähköä, hiilidioksidipäästöt laskevat ja uusiutuvien energialähteiden osuus nousee.
Inhan mukaan uusia ratkaisuja pitää hakea erityisesti lämmityksestä ja liikenteestä.
Aurinkokennoja, sähköbusseja, yhteistiloja
Nyt puolueet pohtivat kuumeisesti Tampereella, mitä asialle voisi tehdä. Kokoomuksen valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Ilkka Sasi summaa, että tavoitteesta ollaan samaa mieltä, mutta keinoista on erilaisia näkemyksiä.
Kokoomuksen Ilkka Sasi sanoo, että ilmastotavoite on yhdistänyt puolueita Tampereella. Matias Väänänen / Yle
Sasi uskoo, että voimalaitoksen uusiminen parantaa tilannetta. Hän odottaa myös valtakunnallisia toimia, kuten ydinvoiman lisäämistä sekä verotuksen painopisteen siirtymistä kulutukseen.
SPD:n valtuustoryhmän puheenjohtajan Pekka Salmen mukaan voimalan valmistuminen ehtii vaikuttaa vuoteen 2030 mennessä.
SDP:n Pekka Salmi sanoo, että myös liikenteestä ja rakentamisesta pitää löytyä uusia innovaatioita. Antti Eintola / Yle
Salmi odottaa paljon myös siltä, että turpeen käytöstä luovutaan ja maakaasun käyttö jää minimiin. Tampereen Sähkölaitos tutkii geotermistä kaukolämpöä ja biohiilituotantoa. Ne voivat tuoda apua kokonaistilanteeseen, mutta myös liikenteen pitää muuttua.
– Seuraavan viiden vuoden aikana ladattavat hybridiautot ja sähköautot alkavat yleistyä radikaalisti. Tampereen pitäisi alkaa edetä nopeammin sähköbussien käytössä, biokaasua voisi myös hyödyntää kulkuneuvojen polttoaineena.
Salmi parantaisi myös kaupunkien kiinteistöjen energiatehokkuutta peruskorjausten yhteydessä. Ikkunoita uusimalla ja aurinkokennoja laittamalla säästyisi energiaa.
Vihreiden valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Brigita Krasniqi sanoo, että ilmastomuutoksen torjumisen lisäksi pitää alkaa puhua myös siitä, miten kaupungit sopeutuvat muutokseen. Matias Väänänen / Yle
Vihreiden Brigita Krasniqi sanoo, että uusi ratikka ja muu joukkoliikenne auttavat, mutta kaupungin pitää alkaa jo sopeutua ilmaston lämpenemiseen.
– Pitää alkaa puhua myös sopeutumisesta. Tarvitaanko esimerkiksi suuria tiloja, mihin voi mennä yöllä viileämpään nukkumaan, Krasniqi ehdottaa.
Perussuomalaisten Lassi Kaleva vastustaa ruuhkamaksuja ja muuta liikenteen kallistumista. Marjut Suomi / Yle
Yksityisautoilu jakaa kantoja
Erityisesti suhde yksityisautoiluun ja täydennysrakentamiseen jakaa puolueita.
Ylen soittokierroksella tavoitetuista vain perussuomalaiset olisi valmis luopumaan itse tavoitteesta, mutta sekin haluaa vähentää päästöjä.
Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Lassi Kaleva sanoo, että ilmastokeinot eivät saa kallistaa asumista ja liikennettä.
– Keinotekoisesta hiilineutraalisuustavoitteesta tulee luopua ja löytää kustannustehokkaita keinoja. Olemme Tampereella ja Suomessa tehneet jo oman osamme verrattuna muihin maihin.
Vasemmistoliiton Milka Hanhela sanoo, ettei ilmastotoimia pidä jättää yksityisille ihmisille tai yrityksille. Yhteiskunnan pitää ottaa niistä vastuu. Antti Eintola / Yle
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Milka Hanhela on täysin eri mieltä.
– Tavoitteesta ei pidä missään nimessä luopua. Siihen on edelleen mahdollista päästä, mutta se vaatii kovasti tekoja ja investointeja.
Hanhelan mielestä Tampereella on tehty monia edistysaskeleita, mutta takapakkia on tullut hänestä esimerkiksi autoiluun tehdyistä investoinneista.
– Kaupunkia suunnillaan sen kautta, että autoilu kasvaisi. Tämä ei voi olla ennuste, jonka mukaan mennään. Autoilu ei voi kasvaa.
Hanhela tarkastelisi kriittisesti uuden eritasoliittymän ja ison parkkihallin Kunkun parkin rakentamista. Samoin kauppaa ei tulisi hänen mukaansa ohjata vain isoihin marketeihin, koska se edellyttää usein oman auton käyttöä.
Täydennysrakentaminen puhuttaa
Vihreiden Brigita Krasniqin mukaan Tampereella pitäisi alkaa puhua ruuhkamaksuista. Tämä herättää monessa puolueessa vastustusta.
Perussuomalaisten Lassi Kaleva uskoo, että liikenteen päästöt alenevat "luonnollisesti" ajoneuvokannan uudistuessa, koska uudet ajoneuvot ovat vähempipäästöisiä. Perussuomalaiset tahtoisi myös laskea joukkoliikenteen hintoja ruuhka-aikojen ulkopuolella ja hankkia kaupungille biokaasukäyttöisiä busseja.
Keskustan Jouni Ovaska ei luopuisi hiilineutraaliustavoitteesta, vaan yrittäisi kehittää uusia keinoja sen saavuttamiseen. Jani Saikko / Yle
Keskustan Jouni Ovaska sanoo, että Tampereella pitää päästä kulkemaan edelleen autolla. Hän etsii keinoja eri suunnasta.
– Haluamme lisätä kaupunkiseudulle lähijunaliikennettä, lähikunnista pitäisi päästä pyörällä Tampereelle. Sähköautojen latauspisteitä voisi lisätä, Ovaska listaa.
Ovaskan mukaan Tampereen korkeat kerrostalot ovat esimerkki onnistuneesta täydennysrakentamisesta. Kaupunkia ei saa kuitenkaan rakentaa hänen mukaansa liian täyteen: lähiluonnon pitäisi löytyä kodin läheltä.
Tämä mietityttää myös monia muita valtuutettuja.
– Täydennysrakentaminen ei voi tarkoittaa sitä, että rakennetaan puistot täyteen, Milka Hanhela sanoo.
Kokoomuksen Ilkka Sasi sanoo, että täydennysrakentaminen vaatii aina tapauskohtaista harkintaa.
Perussuomalaisille käy korkea rakentaminen, kunhan se ei pilaa maisemia ja sopii asukkaille.
Jyväskylän Keljonkankaalla koulutyö alkoi keskiviikkoaamuna upouudessa koulurakennuksessa.
Pitkälti yli 20 miljoonaa euroa maksaneessa modernissa koulussa on 5.–9.-luokkalaisia oppilaita yli 600, ja heitä siirtyy uusiin tiloihin entisestä Keljonkankaan koulusta, Säynätsalon yhtenäiskoulusta sekä Muuratsalon ja Säynätsalon päiväkotikouluista.
Jokaiselle ikäluokalle on koulussa oma "maailma" tai "kotipesä", ja omansa rakennuksen keskellä on erityisen tuen opetukselle.
Esimerkki koulun työskentelytiloista.Isto Janhunen /Yle
Koulutilat tuovat mieleen modernin toimiston. On isompia avokonttorimaisia tiloja ja niiden ohessa pienempiä tiloja pienempiä ryhmiä ja parityöskentelyä varten.
Rehtori Tarja Seppälä–Pänkäläinen kehuu hyvää yhteistyötä rakennuksen arkkitehtien ja sisustusarkkitehtien kanssa.
– Kokonaisuus on todella onnistunut. Nämä tilat vähän niin kuin pakottavat yhteistyöhön, Seppälä–Pänkäläinen sanoo.
Rehtorityöpari Marja Hänninen-Helin ja Tarja Seppälä-Pänkäläinen ovat uusista tiloista iloisia. Isto Janhunen / Yle
"Pulmat on tehty ratkottaviksi"
Innostus ja mielenkiinto uutta koulurakennusta kohtaan on ollut oppilaiden ja vanhempien parissa suurta, ja reittejä on käyty vakoilemassa etukäteen.
– Heti kun piha saatiin heinäkuussa käyttöön, siellä alkoi näkyä isiä, äitejä ja koululaisia. On tosi hienoa, että ihmiset liikkuvat täällä iltaisinkin ja ottavat nämä alueet käyttöön, Seppälä–Pänkäläinen sanoo.
Koulun piha-alue on herättänyt kiinnostusta jo ennen koulun alkua. Isto Janhunen /Yle
Keskiviikkona aamuvarhaisella uuden koulun ensimmäisiä käyttäjiä koottiin pihamaalle saamaan tietoa ja opastusta lukuvuoden alkuun. Rehtori on uusista tiloista ja uusista oppilaista silmin nähden innostunut.
– Varmaan pulmia tulee, mutta ne on tehty ratkottavaksi. Kaikesta selvitään yhteistyössä kotiväen kanssa, ja huoltajia tuodaan tänne tutustumiskierroksille heti, kun tilanne muuttuu koronan osalta normaalimmaksi, Seppälä–Pänkäläinen sanoo.
Uudessa koulurakennuksessa opiskelevat vuosiluokat 5–9. Isto Janhunen /Yle
Isompia kouluja kohti koko maassa
Koko maassa kehitys kulkee kohti isompia kouluja ja isompia oppilasmääriä, kun pienempiä kouluja sulautetaan isompiin. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 Suomessa oli 2 719 peruskoulua ja viime vuoden lopussa 2 130.
Opetushallituksen mukaan tärkein taustatekijä on yksinkertaisesti se, että koulua käyvät ikäluokat ovat pienentyneet.
– Oppilasmäärät ovat pienentyneet sekä kasvukeskuksissa että maaseudulla, mutta kasvukeskuksissa se on käynyt hitaammin. Trendi koskee koko Suomea, sanoo Opetushallituksen erityisasiantuntija Timo Kumpulainen.
Rakennus sijaitsee Keljonkankaalla Eteläväylän ja Sohlberginkadun kulmauksessa.Isto Janhunen / Yle
Toinen tekijä on se, että kunnat pyrkivät säästämään rahaa. Julkisessa keskustelussa koulujen lakkauttamiseen suhtaudutaan usein kriittisesti, mutta Kumpulainen muistuttaa myös isojen koulujen hyvistä puolista.
– Suuremmissa kouluyksiköissä on omat ongelmansa, mutta myös myönteisiä puolia. Esimerkiksi erityisen tuen oppilaille tarjottava tuki voi olla hyvällä tasolla ja oppiainetarjonta voi olla monipuolisempaa. Ei pieni koulu aina välttämättä ole se kaikkein toimivin, Kumpulainen sanoo.
Suomen laajalla liikenneverkolla riittää korjattavaa, ja monella alueella on halua uusille, paremmille yhteyksille. Mille uusille väylille olisi kovin tarve, sitä arvioidaan nyt aiempaa enemmän Väylävirastossa.
Virasto julkaisi kesällä suunnitelmaluonnoksen, johon se kokosi tulevien kahdeksan vuoden aikana eteneväksi ehdotettuja väylähankkeita. Luonnos vuosille 2022–2029 on lausuntokierroksella alkusyksyyn asti.
Kärkeen nousevat varsinkin hankkeet, jotka ovat tehokkaita ja jotka olisi mahdollista saada nopeasti toteutukseen.
– Pitkäjänteisyys on tässä hyvä asia. Teemme kahdeksanvuotisen suunnitelman, jota on tarkoitus vuosittain tarkistaa budjettivalmistelun yhteydessä, sanoo Väyläviraston toimialajohtaja Pekka Rajala.
Vaikka virkatasolla luonnostellaan, mitkä hankkeet kannattaisi ja voisi laittaa käyntiin, lopullisen päätöksen rahoista tekee yhä eduskunta.
Euroja ehdolla pääradalle ja Turun kehätielle
Ensimmäisenä toteutettavaksi ehdotettavien hankkeiden "suunnitelmavalmius on riittävä päätöksentekoa varten tai ne ovat muutoin kiireellisiä", kun toiseen hankekoriin sisältyvät hankkeet edellyttävät vielä jatkosuunnittelua ennen toteuttamista.
Listasimme kustannusten mukaan suurimpia ykköskoriin nostettuja hankkeita tie- ja rataverkolta.
Ratahankkeista Helsinki-Riihimäki-välin kolmas vaihe täydentää aiempia hankkeita, joissa tehdään lisäraiteita Keravan pohjoispuolelle. Kolmas vaihe sisältää kaksi Jokelan ja Riihimäen välistä lisäraidetta. Sen jälkeen päärata on neliraiteinen Keravalta Riihimäelle saakka.
Raisiossa on jo muutama vuosi sitten visioitu merkittäviä keskustan kehittämissuunnitelmia, jos kehätien uudistaminen etenee ja sille muun muassa rakennetaan noin 450 metriä pitkä tunneli.
Tampereen ratapihan uudistuksessa rakennetaan kolmas henkilöliikenteen välilaituri, uusitaan infraa ja perusparannetaan asematunneli.
Isojen hankkeiden ohella suunnitelmassa on monia pienempiä parantamishankkeita. Aiemmin päätetyt kehittämishankkeet eivät sisälly investointiohjelmaan. Niitä voi selata viraston karttapalvelussa.
Vähäliikenteisille teille ei helpotusta
Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Nina Raitanen näkee nykyisessä, virkavetoisemmassa tyylissä hyviä puolia.
– Hankkeiden järjestykseen laittaminen perustuu paljon siihen, mistä on suunnitelmat valmiina ja mitkä helposti saadaan toteutettua. Ehkä siinä virkamies- ja asiantuntijanäkemys on hyvä, Raitanen pohtii.
– Mutta kyllä poliitikoille jää tässä paljon valtaa, Raitanen muistuttaa.
Poliitikot vetävät linjat 12-vuotisille suunnitelmille, joissa asetetaan raamit investointiohjelman kokoamiselle.
Raitasen suurin huoli kohdistuu väyläverkolla tuttuun ongelmaan, eli rahoituksen alhaiseen tasoon suhteessa tarpeisiin.
– Suunnitelman ensi vuodet rahoitus on tosi alhainen. On tehty hieno suunnitelma ja tavoiteltu pitkäjänteisyyttä, mutta jo alussa rahoitus jää vajaaksi, Raitanen sanoo.
Tampereen ratapihan uudistaminen voi edetä lähivuosina investointiohjelman rahoituksella. Tampereen aseman ympäristössä on rakennettu runsaasti viime vuosina. Matias Väänänen / Yle
Alemmalle tai vähäliikenteisemmälle tieverkolle uusi suunnitelma ei tuo nopeaa helpotusta.
– Suunnitelmassa on paljon päätieverkosta ja sen kunnossapitämisestä ja kuntoon laittamisesta ja siellä todetaan useassa kohtaa, että päätieverkkoakaan ei saada kuntoon.
– Vähäliikenteisestä tieverkosta ei paljoa puhuta. Se herättää huolta, että sillekin pitäisi saada selkeä suunnitelma, miten se aiotaan ja halutaan nostaa nykyisestä kurimuksesta, Raitanen jatkaa.
Väyläviraston Rajala on toiveikas, että vuoden 2025 jälkeen perusväylänpidon rahoitus nousisi tasokorotuksen myötä sille tasolle, että vaikutukset alemmalle tieverkolle olisivat positiivisia.
Tiehankkeet ratahankkeita kannattavampia
Investointiohjelman kaikkien väylämuotojen uusien kehittämishankkeiden talouskehys on noin 2 475 miljoonaa euroa kahdeksan vuoden aikajaksolla.
Siitä hieman yli puolet menee raidehankkeisiin, reilu miljardi euroa tieverkolle ja vesiväyläverkon kehittämiseen 82 miljoonaa euroa.
Luonnoksen mukaan rataverkon hankearvioiduilla hankkeilla (yht. noin 700–800 milj. e) saadaan noin 465 miljoonan euron kokonaishyödyt, ja tieverkon hankearvioiduilla hankkeilla (yht. noin 740 milj. e) saadaan noin 1 660 miljoonan euron kokonaishyödyt. Lisäksi tiehankkeet vähentävät yli 10 henkilövahinkoon johtavaa onnettomuutta vuosittain.
Miksi tiehankkeet ovat näin paljon raidehankkeita kannattavampia?
– Ratahankkeiden kannattavuushaaste on siinä, että hankkeet ovat kalliimpia. Tieverkko on laajempi, joten sieltä pystytään nostamaan kaikkein tehokkaimmat hankkeet ensimmäisiksi ja toteutus on kustannustehokkaampaa, Rajala sanoo.
34-vuotias opiskelija ja järjestökoordinaattori Henri Ramberg (vas.) valittiin Rovaniemen kaupunginvaltuustoon 201 äänellä. Hän on valtuuston ensikertalainen, yksi 24:stä.
Untuvikko hän ei kuntapäättäjänä silti ole. Takana on kokemusta muun muassa Rovaniemen kaupungin perusturvalautakunnan jäsenyydestä. Ramberg ei osaa nimetä mitään erityistä aihepiiriä, jonka haltuunotto jännittäisi häntä etukäteen uutena valtuutettuna.
– No, ehkä kaupungin vuosittainen talousarvio ja tulevien vuosien taloussuunnitelmat voisivat olla sellaisia. Ne ovat niin laajoja kokonaisuuksia, että niiden kohdalla täytyy olla todella hereillä ja perehtynyt siihen, mistä ollaan päättämässä, hän sanoo.
Uuteen tehtävään hyppääminen on nyt edessä monella tuoreella valtuutetulla erityisesti Lapissa, missä vain seitsemässä kunnassa valtuustossa jatkaa yli puolet entisistä valtuutetuista.
Valtuustojen pöllyytys voi olla kunnalle hyvä juttu
Kuntaliiton erityisasiantuntija Sirkka-Liisa Piipposen mukaan Lapin tilanne ei ole mitenkään poikkeuksellinen: koko Suomen tasolla uusia jäseniä on valtuustoissa 44 prosenttia.
– Vaihtuvuuden prosentti on pysynyt suurin piirtein samana jo useiden valtuustokausien ajan, vaikka kuntakohtaiset erot voivat olla paikoin suuria, hän sanoo.
Lapin 21 kunnasta seitsemässä jatkavat valtuutetut ovat enemmistönä. Kunnat ovat Keminmaa, Tornio, Kemi, Kolari, Rovaniemi ja Utsjoki. Muissa 14:ssa Lapin kunnassa väki vaihtui isolla kädellä
Eniten vaihtuvuutta oli Ranualla, missä 71 prosenttia valtuutetuista on uusia. Myös Pelkosenniemellä uusia on nyt reilu enemmistö, 69 prosenttia. Piipponen näkee myös hyvänä asiana sen, että iso luuta pyyhkii ja väki vaihtuu valtuustoissa.
– Kun on paljon uusia valtuutettuja, se on tavallaan suuri mahdollisuus myös muutokseen ja hyvään yhteistyöhön. Ja jos osaamista miettii, niin ensikertalaisille on tarjolla paljon koulutusta, maksutonta ja maksullista, hän sanoo.
Valtuutetuilta odotetaan moniosaamista ja ihmissuhdetaitoja
Ramberg sai kunnalliseen päätöksentekoon sparrausta ja koulutusta jo ennen vaaleja. Taustalla on myös julkisoikeuden opinnot yliopistossa.
– Osallistuin aikoinaan poliitikkokouluun, joka oli oman puolueeni ja Kansan sivistystyön liiton järjestämä. Sieltä sain aika paljon eväitä poliittiseen vaikuttamiseen ja toimintaan myös kuntatasolla. Sitten on ollut erilaisia lyhyempiä seminaareja ja kursseja, hän kertoo.
Puolueet kouluttavat valtuutettujaan eri tavoin ennen vaaleja ja vaalien jälkeen.
Kuntaliitto tarjoaa uusille ja entisillekin valtuutetuille Kuntapäättäjä -oppimisympäristön verkossa. Sivustolta löytyy maksutonta ja maksullista tietoa muun muassa laeista ja päätöksenteosta, kuntataloudesta sekä johtamisesta ja yhteistyötaidoista.
Yhteistyötaitoja Piipponenkin peräänkuuluttaa uusilta valtuutetuilta. Mutta se ei riitä, sillä luottamushenkilöt tarvitsevat hyvin monipuolisia taitoja, myös ihmissuhdetaitoja.
– Yhteistyön ja joukkuepelaamisen taitoja uudet valtuutetut tarvitsevat aivan erityisesti. Varsinkin, kun monessa kunnassa äänestysaktiivisuus jäi alhaiseksi. Valtuutettujen pitäisi nyt osata kuunnella kuntalaisia ja edistää kuntalaisten osallistumista. Kunnan henkilöstön osaamistakin pitäisi arvostaa ja ajaa kunnan etua, hän sanoo.
Piipposen mukaan myös ennakointitaidot korostuvat nyt, kun kunnissa ollaan monella tapaa uuden edessä. Valtuutettujen pitäisi osata ennakoida ja katsoa tulevaan.
– Kuntatalous on monen muuttujan summa, ja kunnan elinvoima ja talous ovat asioita, jotka vaativat paljon perehtymistä. Kuntaliitossa meillä on sellainen käsitys, että tuoreet valtuutetut toivoisivat enemmän kuntatalouteen liittyvää koulutusta.
"Vuodessa kaikki on selvää pässinlihaa"
Miten käy kuntalaisten yöunien, kun päättämässä on iso joukko ensikertalaisia? Jos asiaa kysyy Rovaniemen kaupunginvaltuustossa ensimmäistä kauttaan istuvalta Henri Rambergilta, hän uskoo, että rovaniemeläiset saavat painaa päänsä tyynyyn rauhassa jatkossakin.
– Esitykset tulevat aina montaa reittiä, ja niihin osallistuu viranhaltijoita virkavastuulla. Tällä pyritään takaamaan päätösten laillisuus. Itselläni on hyvä luotto siihen, että meidän viranhaltijat osaavat työnsä. Päättäjät taas opiskelevat ja ottavat asioista selvää, jotta pystyvät tekemään hyviä päätöksiä.
Valtuustokausi kestää neljä vuotta. Kauankohan vie, ennen kuin asiat ovat Rambergilla itsellään niin sanotusti näpissä?
– Jos soitat vuoden kuluttua uudelleen, niin luulen, että kun siinä vaiheessa tehdään jo toisen kerran talousarviota, niin asia alkaa olla paremmin hahmottunut, hän nauraa.
Ramberg valittiin Rovaniemen kaupunginvaltuuston ensimmäisessä kokouksessa myös kaupunginhallitukseen.
– Uskon, että se on sellainen näköalapaikka, että kyllä kaikki on vuodessa jo selvää pässinlihaa.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 12.8. kello 23 saakka.
Toisen asteen opiskelu muuttui maksuttomaksi ja maksuttomuus koskee myös oppimateriaaleja ja -välineitä. Käytännössä esimerkiksi lukiossa ensimmäisen vuoden opiskelijat saavat kannettavan tietokoneen maksutta käyttöönsä.
Koneiden saamisessa on kuitenkin tullut viivästyksiä, ja koneita on jouduttu monin paikoin odottelemaan. Esimerkiksi Seinäjoella, Nurmon lukion koneita ei vielä näy.
Osassa oppilaitoksista joudutaan uusia koneita odottamaan.Antro Valo / Yle
Rehtori Pekka Manninen kertoo, että ennakkotieto oli aluksi, että koneet tulevat mahdollisesti vasta marraskuun lopussa.
– Silloin tuli mieleen suunnitelma B ja C:kin, mutta ajattelin sitten, että koulu käynnistyy siitä huolimatta oliko niitä koneita tai ei. Nyt olemme saaneet kuitenkin hieman parempia uutisia eli nyt on luvattu koneita ensi viikolla, sanoo Manninen.
Välttämättä ihan kaikkia koneita ei vieläkään tule, mutta ainakin osa noin 120:stä ensimmäisen vuoden opiskelijasta saa koneen.
"Tyypillinen tilanne tällä hetkellä"
Viivästyksiä koneissa on muuallakin. Kuntaliitossa lukioasioista vastaava erityisasiantuntija Kyösti Värri kertoo, että samanlaista tietoa on saatu muualtakin.
Kuntaliiton erityisasiantuntija Kyösti Värri on saanut läppäripulasta tietoa eri puolilta Suomea.Suomen Kuntaliitto ry
Lukioiden rehtorit ja Kuntaliitto ovat tiiviissä yhteistyössä ja viestiä on tullut eri puolilta Suomea.
– Tilanne on meillä tiedossa, ja se on kahtalainen. Osa oppilaitoksista on saanut koneet tilauksen mukaisesti, mutta sitten on useita paikkakuntia, joissa toimitukset viivästyvät. Tämä on hyvin tyypillinen tilanne tällä hetkellä Suomessa. Odottavia oppilaitoksia on siellä täällä, muotoilee Värri.
Komponenttipula kiusaa pitkään
Yhtenä syynä koneiden saatavuusongelmiin on komponenttipula, joka on edelleen kova elektroniikkateollisuudessa. Elkomit ry:n toimitusjohtaja Veli-Matti Kankaanpää sanoo, että tilanne ei ole koskaan aiemmin ollut näin huono.
– Pula ei ole huutava, vaan se on järkyttävä. Kaikeksi lisäksi pahinta tilannetta ei ole vielä nähty. Arvio on, että kriisi olisi ohi aikaisintaan vuonna 2023, sanoo Kankaanpää.
Kankaanpään mukaan esimerkiksi tietokonevalmistajilla on oma vakiintunut suhde komponenttitoimittajiin, joille toimituksia pystytään tekemään. Uudet tilaukset ja asiakkaat eivät pääse tästä hyötymään.
– Koneiden saatavuusongelmat ovat vain jäävuoren huippu.
Kankaanpää nostaa "komponenttisyöpöiksi" nykyteknologian ja muun muassa koko ajan kasvavan somekäyttäytymisemme, jonka johdosta konesaleja ja kapasiteettia tarvitaan aina vain lisää.
"Tiukka aikataulu kilpailutuksille"
Oma syynsä on myös nopealla lainsäädännön aikataululla. Laajennetun oppivelvollisuuden nopea voimaantulo on aiheuttanut tilaamisessa ongelmia.
Oppilaitoksissa on otettu varman päälle, ja tietokonetilauksia on tehty vasta sitten, kun lainsäädäntö oli varma. Tasavallan presidentti vahvisti lain 30.12.2020.
Kuntaliiton erityisasiantuntija Kyösti Värri sanoo, että kunnille on tullut kiire.
– Laki astui osittain voimaan pari päivää vahvistamisen jälkeen. Aikataulu on ollut hyvin tiukka kilpailutusten ja hankintojen osalta, sanoo Värri.
Manninen ei lähde kritisoimaan päätöksentekijöitä, mutta pidempi valmistautumisaika laajennettuun oppivelvollisuuteen olisi ollut hänen mielestään hyvä.
Joissain oppilaitoksissa ennakointeja koitettiin tehdä. Esimerkiksi Espoossa ja Vaasassa koneita tilattiin heti alkuvuonna. Vaasan lyseon lukiossa koneet ovat kuitenkin erilaisia kuin ne, joita alun perin piti hankkia. Saatavuusongelmat koitettiin välttää.
Digimateriaalit arkipäivää
Nurmon lukion rehtori Pekka Mannisella oli siis varasuunnitelmia, jos koneita ei saada, eivätkä ne ihan opiskelujen alkuun ehtineetkään.
Oppilaiden perheille lähetettiin toivomus tarkistaa, josko kodeista löytyisi jokin perusläppäri, jota voisi käyttää. Hätätapauksessa kännykälläkin olisi pärjännyt, toteaa Manninen.
Oppilaitoksissa on varakoneita, joita pystytään hyödyntämään niin kauan kunnes omat koneet saapuvat.
Nykykoulussa tietokoneiden merkitys opiskelussa on selvästi isompi kuin aikaisempina vuosina. Vaikka edelleen myös perinteisiä oppikirjoja käytetään, paljon materiaalia on digimuodossa. Niitä käytetään päivittäin oppitunneilla.
– Meillä esimerkiksi opettajien toivomuksen mukaisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoiden oppimateriaali on pääosin pelkästään digitaalisia materiaaleja, ja siksi tällaisten välineiden merkitys opiskelussa korostuu enemmän kuin aikaisemmin, sanoo Manninen.
Voit keskustella aiheesta 13.8.2021 klo 23.00 saakka.
