Kansanedustaja Ano Turtiaisen vetämä puoluehanke on edennyt nopeasti. Kesäkuussa Turtiainen ilmoitti tavoittelevansa uuden puolueen perustamista, ja kannatusilmoitusten keräämiseen riitti yksi päivä.
Kannatusilmoitusten kerääminen aloitettiin sekä verkossa että fyysisinä kannatuskortteina keskiviikkona 11. elokuuta. Valta kuuluu kansalle -yhdistys tiedotti puolenyön jälkeen, että tarvittavat 5000 kannattajailmoitusta on saatu kasaan.
Torstai-aamuun mennessä kannattajailmoituksia on kerääntynyt yli 5200.
Tiedotteen mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta, kun kannattajailmoitukset saadaan kasaan näin nopeasti. Ano Turtiainen on erittäin tyytyväinen tulokseen.
– Valta kuuluu kansalle, ja suoran demokratian periaatteiden mukaisesti kaikkien suomalaisten pitää saada yhdessä päättää Suomen poliittisesta suunnasta. Tätä on jatkossa ajamassa uusi puolue Valta kuuluu kansalle. Suomea ei pidä enää luotsata eri puolueiden omien ahtaiden intressien pohjalta, vaan suomalaisten itse itselleen määräämään suuntaan, Turtiainen sanoo tiedotteessa.
Yhdistys kertoo tavoitteekseen kansanvallan vahvistamisen lisäämällä muun muassa suoraa demokratiaa esimerkiksi kansanäänestysten muodossa. Yhdistyksen säännöt ovat luettavissa yhdistyksen internetsivuilla.
Ennenkuin Valta kuuluu kansalle rekisteröidään puolueeksi oikeusministeriö toimittaa kannatusilmoitukset Digi- ja väestötietovirastolle, joka ne tarkastettuaan ilmoittaa ministeriölle, onko ilmoituksia tarvittava määrä. Tämän jälkeen oikeusministeriö tekee lopullisen rekisteröintipäätöksen ja merkitsee yhdistyksen puolueena puoluerekisteriin.
Ano Turtiainen erotettiin perussuomalaisista helmikuussa. Tämän jälkeen Turtiainen muodosti yhden miehen eduskuntaryhmän. Turtiaisen mukaan eduskuntaryhmän nimi on nyt Valta kuuluu kansalle.
Tänä syksynä opintonsa lukiossa tai ammattikoulussa aloittaa moni vuonna 2004 syntynyt nuori, jolla peruskoulu päättyi viime vuonna.
Perusopetuksen jälkeen opiskelijan on halutessaan mahdollista valita yhden lukuvuoden kestävä lisäopetus eli niin sanottu kymppiluokka.
Kaikki viime lukuvuoden kymppiluokkalaiset ovat nyt väliinputoajia, jotka eivät ole oikeutettuja maksuttomaan opiskeluun.
– Valitettavasti se pitää paikkansa. Vuonna 2005 syntyneet ja he, jotka ovat käyneet lukuvuonna 2020-2021 nivelvaiheen koulutuksia, ovat tämän maksuttomuuden ulkopuolella, myöntää Opetushallituksen ruotsinkielisen toiminnan johtaja Kurt Torsell.
Nivelvaiheen koulutuksia ovat perusopetuksen jälkeiset valmistavat koulutukset, kuten perusopetuksen lisäopetus eli kymppiluokka, lukiokoulutukseen valmistava koulutus tai ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus.
Kurt Torsell Opetushallituksesta muistuttaa, että maksuttoman opiskelun ulkopuolelle rajattujen nuorten määrä on niin pieni, että kunnat saattavat hyvinkin tulla hätiin materiaalikustannusten maksamisessa. Kuva: Opetushallitus
Nivelvaiheen koulutuksissa aloitti viime syksynä noin 4 500 opiskelijaa. Näiden ryhmien väliinputoaminen oli tiedossa, kun oppivelvollisuusiän nostamisesta päätettiin.
– Raja oli vedettävä johonkin, Torsell valittelee.
Kunnilta voi saada kädenojennuksen
Tilanne ei ole Kurt Torsellin mukaan aiheuttanut suurta hämmennyksen vyöryä, mutta joitain ihmetteleviä kysymyksiä Opetushallitukseen on asiasta tullut.
Moni kunta on ojentanut kätensä väliinpudonneille opiskelijoille.
Esimerkiksi Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat päättäneet tarjota kaupunkien oppilaitoksissa maksuttoman toisen asteen opiskelun myös vuonna 2004 syntyneille peruskoulunsa viime vuonna päättäneille.
Yksityiset toisen asteen oppilaitokset saavat näissäkin kaupungeissa päättää itse, tarjoavatko maksuttoman koulutuksen nivelvaiheen opinnoista tuleville.
Torsell uskoo, että kunnat ja muut koulutuksen järjestäjät ovat pääsääntöisesti valmiita tulemaan kuluissa vastaan. Hän neuvookin, että tällaisessa tilanteessa olevat opiskelijat ottaisivat ensisijaisesti yhteyttä suoraan koulutuksen järjestäjään.
– Kunta tai muu koulutuksen järjestäjä saa halutessaan tarjota maksuttoman opetuksen. Siinä on tietenkin olemassa yhdenvertaisuusaspekti. Kaikkia samassa ryhmässä olevia täytyy kohdella yhdenvertaisesti.
Kymppiluokalla opiskelijat tavanomaisesti korottavat yläkoulun numeroita ja hakevat motivaatiota jatko-opintoihin. Kuvituskuva.Sami Takkinen / Yle
Kymppiluokalla korotetaan arvosanoja
Kymppiluokalla opiskelevien määrä on pysytellyt viime vuosina noin tuhannessa. Määrä on puolittunut kymmenen vuoden takaisesta.
Kymppiluokka, kuten myös erilliset lukioon tai ammatilliseen koulutukseen valmistavat koulutukset, ovat oppivelvollisille maksuttomia.
Kymppiluokalle hakeudutaan useimmiten silloin, jos tarkka suunta peruskoulun jälkeen on vielä hakusessa tai opiskelija haluaa korottaa arvosanojaan.
– Aika suuri osa jatkaa lukioon. Ainakin meillä sellainen suuntaus on ollut näkyvissä muutaman vuoden ajan. Kymppiluokalla voi jo suorittaa lukiokursseja, sanoo Vantaan kaupungin opetustoimen asiantuntija Eeva Ahtee.
Vantaalla kymppiluokkalaisille on tänä syksynä 70 opiskelupaikkaa.
Ensi vuoden syksystä alkaen peruskoulun jälkeiset ja toista astetta edeltävät nivelvaiheen opinnot yhdistyvät tutkintoon valmentavaksi Tuva-koulutukseksi. Kymppiluokka, lukioon ja ammatillisiin opintoihin valmentavat koulutukset sekä maahanmuuttajien valmentava koulutus alkavat siis tänä vuonna viimeistä kertaa.
Aiheesta voi keskustella 13.8.2021 klo 23.00 asti.
Moni kymppiluokalta lukioon tuleva maksaa opintoja itse
Oppivelvollisuusiän nostaminen teki toisen asteen koulutuksesta maksutonta viime keväänä peruskoulunsa päättäneelle vuonna 2005 syntyneelle ikäluokalle.
Sen sijaan lukioihin ja ammattikouluihin tulleet viime lukuvuoden kymppiluokkalaiset eivät saa maksutonta koulutusta. Moni kunta on tosin ojentanut kätensä uudistuksessa väliinpudonneille opiskelijoille.
Osa lukiolaisista joutuu aloittamaan kouluvuoden ilman luvattua läppäriä
Seinäjoella sijaitsevan Nurmon lukion rehtori Pekka Manninen käy läpi varatietokoneita. Uusia koneita joudutaan vielä odottamaan.Pasi Takkunen / Yle
Toisen asteen maksuttomuus koskee myös oppimisvälineitä. Tänä syksynä lukioissa ensimmäisen vuoden opiskelijat saavat kannettavan tietokoneen maksutta käyttöönsä. Useissa kouluissa tietokonetoimitukset ovat kuitenkin viivästyneet ja oppilaille joudutaan etsimään nyt varakoneita. Syynä viivästyksiin on muun muassa koronapandemian aiheuttama komponenttipula.
Saarikko kertoo ensimmäisen budjettinsa pääkohdista
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) ei keskiviikkona vielä arvioinut, kuinka paljon valtio joutuu ottamaan uutta velkaa ensi vuonna. Nella Nuora / Yle
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) julkistaa tänään tärkeimmät kohdat ensimmäisestä budjettiehdotuksestaan. Saarikon ehdotus on pohjana koko hallituksen budjettineuvotteluille syyskuussa.
Valtiovarainministeriö järjestää tänään tiedotustilaisuuden ministeriön sisällä käydyistä budjettineuvotteluista. Yle näyttää tiedotustilaisuuden suorana verkkolähetyksenä kello 12.00.
Ano Turtiaisen puoluehanke keräsi tarvittavan kannatuksen päivässä
Turtiainen kertoo olevansa hyvin tyytyväinen. Kuva kesäkuulta eduskunnasta.Pekka Tynell / Yle
Kansanedustaja Ano Turtiainen on saanut kasaan tarvittavan määrän kannattajailmoituksia perustaakseen puolueen. Valta kuuluu kansalle -yhdistys keräsi yhdessä vuorokaudessa 5 200 kannattajaa.
Kritisoitu medialaki meni Puolassa läpi
Puolan parlamentti hyväksyi myöhään keskiviikkoiltana lain, jonka kriitikot sanovat rajoittavan median vapautta.Wojciech Olkusnik / EPA
Puolassa maan parlamentti äänesti illalla uuden medialain puolesta. Lain on määrä estää Euroopan ulkopuolelta tulevia omistajia saamasta määräysvaltaa puolalaisissa mediayhtiöissä. Lain on kritisoitu rajoittavan median vapautta Puolassa.
Esimerkiksi yhdysvaltalainen Discovery-konserni joutuu myymään pois oman osuutensa Puolan suurimmasta yksityisestä televisioyhtiöstä TVN:stä. Yhtiön uutiskanavan linja on ollut erittäin kriittinen Puolan hallitusta kohtaan.
Sateet hellittävät, etelässä lämmintä
Anniina Valtonen / Yle Sää
Sade- ja ukkoskuurot ovat eilistä harvemmassa ja painottuvat länteen ja pohjoiseen. Idässäkin yksittäisten kuurojen mahdollisuus on olemassa. Sää lämpenee etelässä, ja paikoin lämpötila voi kohota lähelle hellerajaa.
Meeri Watts, 5, antaa pitkän halin äidilleen Eva Kalliolle Mannilan päiväkodin tuulikaapissa. Jyväskyläläinen Watts aloittaa eskaria hieman jännittävissä, mutta odottavissa tunnelmissa.
– Ei tarvitse ottaa enää päiväunia! Eskarilaiset saavat olla ulkona silloin, kun toiset ovat päikkäreillä, Watts iloitsee.
Watts olisi jatkanut tänä syksynä samassa päiväkodissa ilman esikoulun alkuakin, joten heidän perheessään arki ei juurikaan muutu.
– Mielenkiintoista on saada seurata, että miten 5-vuotiaana aloitettu esikoulu valmistaa kouluun. Toisaalta en usko, että muutos on suuri, koska Meeri on ollut varhaiskasvatuksessa jo aiemminkin, sanoo Eva Kallio.
Joillakin paikkakunnilla joudutaan esikoululaiset siirtämään toiseen rakennukseen, mutta Meeri Watts saa jatkaa tutussa Mannilan päiväkodissa, vaikka aloittaakin jo eskarin.Jarkko Riikonen / Yle
Kaksivuotiseen esiopetuskokeiluun osallistuu Helsingin ja Jyväskylän lisäksi 145 muuta kuntaa neljän vuoden ajan. Niistä 105 kunnassa järjestetään 5-vuotiaille maksutonta esiopetusta ja loput kunnat ovat niin sanottuja verrokkikuntia, joissa jatketaan varhaiskasvatusta entiseen malliin.
Kunnat ja niissä sijaitsevat päiväkodit valittiin mukaan kokeiluun satunnaisotannalla.
– Vielä emme tiedä, moniko lapsi aloittaa kokeilun tänä vuonna. Se selviää vasta, kun kunnat päivittävät kokeilurekisterit Opetushallitukselle, kertoo erityisasiantuntija Mervi Eskelinen Opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Ministeriössä arvioidaan kokeilun tuovan varhaiskasvatuksen piiriin jotain satoja sellaisia viisivuotiaita lapsia, jotka muuten eivät sinne tulisi.
– Kaikkiaan odotamme kokeiluun noin 10 000 lasta, mutta määrä voi olla suurempikin, Eskelinen toteaa.
Esiopetuskokeiluun on varattu valtion budjetista 30 miljoonaa euroa.
Tasavertaisempi polku koulutielle
Kaksivuotisella esiopetuskokeilulla pyritään saamaan entistä enemmän lapsia osallistumaan varhaiskasvatukseen.
Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan on huomattu, että jos lapsi tulee varhaiskasvatukseen ensimmäistä kertaa vasta 6-vuotiaana, saattaa mennä pitkäänkin opetellessa ensin päiväkotitaitoja ennen kuin päästään aloittamaan esikoulutaitojen harjoittelu.
– On tutkimuksellista näyttöä siitä, että varhaiskasvatus lisää koulutuksellista tasa-arvoa ja hyödyttää lasta etenkin, jos lapsi tulee haavoittumammasta asemasta, sanoo Eskelinen.
Lisäksi, jos lapsella ilmenee esimerkiksi erityisen tuen tarvetta, se pystytään havaitsemaan ja auttamaan lasta aiemmin.
Välillä varhaiskasvatukseen osallistuminen on perheissä myös rahasta kiinni. Tämä este on nyt pyritty poistamaan.
Edellisessä ilmaisessa 5-vuotiaiden varhaiskasvatuskokeilussa havaittiin, että päiväkoti ei tullut perheille lopulta ilmaiseksi, koska se pienensi perheille maksettavaa kotihoidontukea sisarkorotuksen poistuessa.
Päiväkodissa järjestettävä nelituntinen esiopetus on nyt perheille sen sijaan täysin maksutonta.
Mannilan päiväkotiin on ilmoittautunut tänä syksynä muutama 5-vuotias lapsi enemmän kuin normaalisti. Koko Jyväskylän alueella kokeilu tuo varhaiskasvatukseen kymmenisen lasta lisää.
– Toimintaa suunnitellaan lasten mielenkiinnon kohteista käsin. Esiopetuksen tavoite on vahvistaa lapsen myönteistä kuvaa itsestään. Keskeisimpiä asioita ovat oman oppimisen ja tutkimisen taidot, joita harjoitellaan. Osataan olla ryhmässä ja ilmaista ja tunnistaa omia tunteita, Mannilan päiväkodin johtaja Maija Kontro kertoo.
Ryhmässä on 14 viisivuotiasta lasta ja kaksi varhaiskasvatuksen opettajaa. Ennen esikoulukokeilua ryhmässä oli lapsia 3-vuotiaista 5-vuotiaisiin.
Varhaiskasvatuksen opettaja Tarja Mikkosen mielestä on hyvä, että ryhmässä kaikki lapset ovat nyt samanikäisiä.
– Se on iso etu, että meillä kaikki lapset ovat viisivuotiaita ja meillä on kaksi vuotta aikaa valmistella koulupolkua sekä harjoitella sosiaalisia taitoja yhdessä. Voimme keskittyä yksilöllisesti kunkin lapsen taitoon oppia uusia asioita, Mikkonen kertoo.
Meeri Watts osaa jo kirjoittaa oman nimensä ja laskea sataan tai ehkä jopa miljoonaan. Hän on innoissaan esikoulun alkamisesta ja haaveilee lääkärin ammatista.Jarkko Riikonen / Yle
Mannilan päiväkodissa annetaan esiopetusta joka päivä neljä tuntia, kello 8.30 – 12.30.
Kaikki oppiminen, kuten tunne-, esiintymis- ja vuorovaikutustaidot, sujautetaan osaksi arjen toimintaa.
– Edelleen leikki on pääasia, ja toiminnassa säilyy päiväkotimaisuus. Ei painoteta vielä 5-vuotiaille kynä- tai muita koulutaitoja, vaan yhä retkeillään, liikutaan ja leikitään aivan kuin ennenkin, sanoo Kontro.
Pula pätevistä opettajista
Jyväskylässä on ollut riittävästi kokeilun vaatimia esiopetuspätevyyden saaneita varhaiskasvatuksen opettajia, mutta tilanne ei ole yhtä hyvä kaikkialla.
– Oikeastaan ainoa palaute, joka meille ministeriöön on tämän esiopetuskokeilun järjestämisestä kantautunut, on että kaikkialla ei ole ollut riittävästi kelpoista henkilökuntaa saatavilla, kertoo Mervi Eskelinen.
Jos kelpoista opettajaa ei saada, kokeilussa opettajaksi voi palkata määräajaksi myös ei-kelpoisen henkilön.
– Tietysti toivomme, että kaikkialla olisi kelpoiset opettajat, sillä uskon koulutuksen tuovan tarvittavaa osaamista. Eihän esiopetuksen pätevyyttä turhaan hankita, sanoo Eskelinen.
Vaikka joillakin alueilla on pulaa pätevistä esikouluopettajista, ei opetusministeriön mukaan opettajankoulutusta aiota lisätä. Ministeriöstä kerrotaan, että opettajapulaan täytyy löytyä muita keinoja.
– Opettajankoulutuksen aloituspaikkoja nostettiin vastikään yli tuhanteen. Nyt pitää koulutuksen lisäämisen sijaan esimerkiksi seurata sijoittuvatko valmistuneet opettajat opetukseen vai kenties joillekin muille aloille, Eskelinen sanoo.
Mannilan päiväkodissa lähdetään lähiluontoon retkeilemään viikoittain. Jokaiselle reissulle sisällytetään joitakin kunkin viikon teeman mukaisia oppimisen taitoja.Jarkko Riikonen / Yle
Miten oppimistuloksia tullaan vertailemaan, sitä päiväkodeissa ei vielä tiedetä.
– Vanhemmat ja työntekijät ovat olleet innostuneita ja kiinnostuneita kokeilusta. Paljon on ilmassa kysymyksiä, joihin meillä ei vielä ole vastauksia. Koko ajan opimme yhdessä, kuinka esikouluopetusta järjestämme tai kuinka taitoja ja oppimistuloksia dokumentoimme sekä arvioimme. Näihin odotamme vielä tarkempaa ohjeistusta, sanoo Kontro.
Esiopetuskokeilu päättyy vuonna 2024 ja seurantatutkimuksen tulokset saadaan seuraavana vuonna. Tulosten ja palautteen jälkeen päätetään, että halutaanko jo 5-vuotiaat pysyvästi esiopetukseen.
Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus auttaa täsmentämään neuroborrelioosin hoitoa. Osa borrelioosiin sairastuneista saa hermostollisia oireita, jolloin sairautta kutsutaan neuroborrelioosiksi.
Aikaisemmin neuroborrelioosia on totuttu Suomessa hoitamaan kolme viikkoa kestävällä suonensisäisellä antibioottikuurilla.
Väitöstutkimuksen mukaan hoitoon voitaisiin käyttää myös suun kautta otettavaa antibioottia, mikä tarkoittaisi tehokkaampaa, helpompaa ja halvempaa hoitoa.
Tutkimukseen osallistui 210 Tyksissä ja Hyksissä vuosina 2012–2017 hoidettua borrelioosipotilasta, joista 99:llä oli varma ja 88:lla mahdollinen neuroborrelioosi. Potilaat satunnaistettiin saamaan antibioottia joko suonensisäisesti tai tabletteina.
Tutkimuksen tulosten perusteella neuroborrelioosia sairastavat potilaat paranevat yhtä hyvin suun kautta otetun doksisykliini-, kuin suonensisäisen keftriaksoni-antibiootin avulla.
Borrelioosin ilmaantuvuus on suurinta Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Kymenlaakson rannikkoseudulla ja Vaasan seudulla. Viime vuonna Suomessa raportoitiin noin 2 000 laboratoriotutkimuksella varmistettua borrelioositapausta.
Sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Elisa Kortelan väitöskirja tarkastetaan Turun yliopistossa 20. elokuuta.
GigaVaasa eli Vaasan akkutehdasalue on saamassa tavoittelemansa akkukennotehtaan.
Norjalainen pörssiyhtiö FREYR Battery on tehnyt Suomen Malmijalostuksen ja Vaasan kaupungin kanssa aiesopimukset yhteistyöstä akkukennoteknologian ja tuotannon kehittämisestä Suomessa teollisessa mittakaavassa.
Vaasan kaupungin kanssa aiesopimus on allekirjoitettu90 hehtaarin tontista mahdollisen tehtaan rakentamista varten. Edellytyksenä on, että tietyt ehdot projektissa täyttyvät.
FREYRin toimitusjohtajan Tom Einar Jensenin mukaan Vaasan sijainti on houkutteleva. Lisäksi käytettävissä on paikallisia raaka-aineita, uusiutuvia energialähteitä ja olemassaoleva akkujen arvoketjuklusteri.
Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry pitää sopimusta loogisena seuraavana askeleena keväällä julkistetun Johnson Matthey -sopimuksen jälkeen. Häyry näkee suuret mahdollisuudet pohjoismaisen akkuketjun kehittämiseen FREYRin kanssa.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä iloitsee tiedotteessa siitä, että akkukennotehtaan perustaminen etenee. Lintilä katsoo suunnitelmien sopivat äärimmäisen hyvin Suomen tavoitteeseen rakentaa vahva akkuekosysteemi.
GigaVaasa pääsi vauhtiin huhtikuussa
Huhtikuussa Suomen Malmijalostus kertoi suunnittelevansa investointia Vaasaan suunniteltuun katodimateriaalitehtaaseen. Kumppanina ja tehdasinvestoinnin vetäjänä toimii brittiläinen pörssiyhtiö Johnson Matthey, jonka kanssa Vaasan kaupunki allekirjoitti aiesopimuksen.
Varaus koskee noin 50 hehtaarin suuruista tonttia. Rakentamisen on tarkoitus alkaa Laajametsän alueella vielä tänä vuonna, ja toiminnassa tehdas olisi vuonna 2024.
Kaikkiaan alue on satojen hehtaarien suuruinen. Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry ennakoi huhtikuussa, että tämän päänavauksen jälkeen alue lähtee kehittymään kovaa vauhtia.
Vaasan kaupunki kertoi jo tuolloin houkuttelevansa alueelle myös akkukennojen valmistajaa. Akkukennotehtaat ovattyöllisyysvaikutuksiltaan ja investoinneiltaan kaikkein merkittävimpiä. Tehtaan perustaminen maksaa useita miljardeja euroja.
Northvolt rakentaa akkukennotehdasta parhaillaan Ruotsin Skellefteån. Suomi kilpaili samasta investoinnista, mutta jäi kakkoseksi.
Johnson Matthey suhtautui kaupungin pyrkimyksiin myönteisesti, mutta ei pidä kennotehdasta Vaasassa oman toimintansa kannalta välttämättömänä.
Johnson Matthey tulee valmistamaan Vaasan tehtaassaan eLNO:ta. Se on yhtiön omaa energiatiheää, matalakobolttista katodiakkumateriaalia.
Biolan investoi uuteen biokuitulaitokseen. Sen avulla yhtiö pyrkii vähentämään turpeen käyttöä ja saavuttamaan täyden turpeettomuuden vuoteen 2040 mennessä.
Biolanin toimitusjohtaja Teppo Rantanen kertoo yhtiön tiedotteessa, että biokuitulaitos antaa valmiuksia lisätä uusiutuvien ja kierrätettyjen raaka-aineiden määrää yhtiön tuotteissa.
– Laitoksen avulla pystymme kasvattamaan muun muassa metsäteollisuuden puupohjaisten sivuvirtojen tai rahkasammaleen osuutta tuotteissamme, kuten mullissa, ammattiviljelyn kasvualustoissa ja kuivikkeissa. Samalla pystymme vastaavasti vähentämään turpeen osuutta kyseisissä tuotteissa.
Biokuitulaitos rakennetaan yhtiön pääkonttorin yhteyteen Euraan. Sen rakennustyöt on jo aloitettu ja laitos on suunnitelmien mukaan toimintakunnossa ensi vuoden elokuussa.
Arviolta kuuden miljoonan euron investointi on yhtiön historian suurin.
Etelä-Pohjanmaan ely-keskus on myöntänyt hankkeelle investointituen ja hanke on osa hallituksen ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaa.
Etäkouluaikana kouluissa otettiin digiloikka varsinkin etäyhteyssovellusten ja pilvipalveluiden käytössä.
Sekä oppilaiden että opettajien teknologian käytön perustaidot ovat korona-aikana harjaantuneet, arvioi Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen yliopistonlehtori ja Growing Mind -hankkeessa mukana oleva Tiina Korhonen.
Vaikka perusosaaminen alkaa olla hallussa, Korhosella ja hänen tutkijakollegoillaan on huoli: oppilaat eivät saa koulussa riittäviä valmiuksia teknologian luovaan ja keksivään käyttöön. Tutkijat puhuvat uutta luovasta teknologiasta ja keksimisen pedagogiikasta.
– Meillä on tästä iso huoli. Sellaisesta teknologian käytöstä, jossa sovelletaan laaja-alaisesti teknologiaa uuden luomiseen, yhdistämällä sitä eri aineissa opittuihin taitoihin. Se voi olla ohjelmoinnin ja robotiikan hyödyntämistä vaikka älyvaatteiden, tanssivien robottien tai arjen haasteita ratkovien keksintöjen tekemisessä, Tiina Korhonen sanoo.
Esimerkiksi ohjelmointia ja robotiikkaa harjoitellaan kouluissa yhä melko vähän, sanoo Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Tiina Korhonen. Hän vetää myös Innokas-verkostoa, joka aktivoi kouluja innovatiivisuuteen teknologian avulla.Mårten Lampén / Yle
Esimerkiksi ohjelmointiin ja robotiikkaan liittyvä osaaminen on kouluissa Korhosen mukaan vielä heikkoa. Oppilaat eivät tutkijoiden mukaan myöskään saa tarpeeksi taitoja oppiaine- ja arkitiedon yhdistämiseen tai monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen.
Digitalisaatio ja sen vaikutukset kuitenkin muuttavat maailmaa nopeasti, ja samalla muuttuu se, mitä taitoja lapset ja nuoret tulevaisuudessa tarvitsevat.
"Nyt on tarttumapinta olemassa"
Opettajat puolestaan tarvitsisivat paljon nykyistä enemmän koulutusta digitalisaatiosta. Heille pitäisi myös tarjota tukea siihen, miten digitaalista teknologiaa voi käyttää opetuksessa uutta luovilla tavoilla. Tiina Korhosen mukaan heillä on siihen suorastaan oikeus, sillä digitaalinen teknologia kehittyy ja digitalisaatio etenee nopeasti.
Korhosen mukaan opettajat ovat korona-aikana havahtuneet entistä enemmän teknologisen osaamisensa kehittämiseen ja tehneet sen eteen valtavasti työtä. Tästä on hänen mielestään hyvä jatkaa ja saada opettajille yhä lisää digiosaamista pitkällä tähtäimellä.
– Nyt on se tahtotila ja tarttumapinta olemassa, Tiina Korhonen sanoo.
Growing Mind -hankkeen toukokuussa 2020 tekemissä opettajahaastatteluissa peruskoulun opettajat kertoivat, mitä tuntoja etäkouluun hyppääminen sekä uusien ohjelmien ja sovellusten haltuunotto herättivät.
"Mun on ollut pakko voittaa se pelko ja ottaa käyttöön kaikki mahdollinen ja uskaltaa kokeilla."
"Vaikka on puhuttu, että meillä Suomessa ollaan hyvin pitkällä digikoulussa ja tämmöisessä, niin kyllähän etäopetusaika osoitti, että ei välttämättä ole oltukaan. (…) Olihan se semmoinen sokki."
"Kyllä se on hyvin tärkeää, että selviteltiin yhdessä monia teknisiä ongelmia ja myös ihan käytännön asioita."
Monien oppilaiden ja opettajien digiosaamisen perustaidot ovat etäkoulun myötä harjaantuneet.Mikko Ahmajärvi / Yle
Lisää digikoulutusta ja tukea opettajille
Tiina Korhosen mukaan Suomesta löytyy huippuosaamista ja menetelmiä uutta luovien teknologioiden hyödyntämiseen opettamisessa. Opettajien pitäisi saada koulutusta, aikaa perehtymiseen ja opetuksen suunnitteluun sekä oman osaamisensa mukaista tukea. Niihin pitäisi suunnata resursseja niin koulujen, kuntien kuin valtakunnan tasolla.
– Nyt tarvittaisiin se tuki myös osaksi koulujen arjen toimintaa, ei pelkästään erillisiksi koulutuksiksi, Tiina Korhonen sanoo.
Koulujen kiireisessä arjessa osaaminen jää myös helposti vain yksittäisten opettajien pääomaksi.
– Kaikkein olennaisinta tällä hetkellä on varmasti se, millä tavalla koulussa organisoidaan, että näiden opettajien osaaminen saadaan leviämään ja miten tätä työtä resursoidaan.
Growing Mind -hankkeen tutkijat julkaisivat tutkimustiedon pohjalta kootut koulujen digiopetukseen liittyvät politiikkasuositukset. Niistä koulut saavat käytännön ehdotuksia ja päättäjät apua päätöksentekoon.
Kouluilla käytettävää ohjelmointi- ja robotiikkavälineistöä.Mårten Lampén / Yle
Suosituksissa on myös konkreettisia keinoja, joilla uutta luovaa teknologiaa voi kouluihin tuoda.
Esimerkiksi pelijameissa oppilaat ideoivat ja suunnittelevat pelejä sekä yhdistelevät eri oppiaineiden sisältöjä. Tehtäviin kuuluu niin piirtämistä, animointia, koodaamista kuin äänisuunnittelua. Samalla oppilaat saavat harjoitusta yhteistyöstä.
Lainattavilla ja siirrettävillä välinepaketeilla oppilaat voivat puolestaan harjoitella luovia teknologiataitoja pienissä kokeiluissa. Tutkijoiden mukaan kuntien tulisi tarjota tämäntyyppisiä uudenlaisia ratkaisuja siihen, että koulut saavat esimerkiksi robotiikkavälineistöä käyttöön.
Kouluissa kannattaisi huomioida nykyistä enemmän myös esimerkiksi se, että osalla oppilaista on vapaa-ajalta kertynyttä vahvaa teknologista asiantuntemusta. He voivat jakaa taitojaan muille oppilaille tutoroppilaan roolissa.
Monialaisen Growing Mind -hankkeen tavoitteena on tuottaa toimintamalleja koulujen uudistumiseen ja kehittymiseen. Tutkimus- ja kehittämistyötä tehdään yhteistyössä koulujen kanssa. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto.
Lapset lähtevät koulutielle ja monissa perheissä alkaa taas pohdinta siitä, uskaltaako lasta päästää polkupyörällä kouluun.
Koulut eivät saa kieltää tai rajoittaa edes pienimpien koululaisten pyöräilyä, mutta esimerkiksi turvallisuuteen perustuvia suosituksia on mahdollista antaa. Lopullinen päätös kuuluu kuitenkin tehdä perheissä yhdessä lasten kanssa.
Ylen haastattelemat asiantuntijat suuntaisivatkin kouluilta tulevia suosituksia liikennekasvatuksen suuntaan siten, että perheet tekevät itse päätöksensä siitä, onko lapsi kypsä pyöräilemään koulumatkoja.
– Opettajilla ja rehtoreilla on tietämystä koulujen lähiympäristön liikenteestä ja vaaranpaikoista. Huoltajilla puolestaan pitää olla ymmärrystä siitä, millaisia tietoja ja taitoja lapsilta odotetaan liikenteessä, toteaa Liikenneturvan suunnittelija Tomi Niemi.
Kysyimme neuvoja siihen, mistä tietää, milloin lapsi on kypsä polkupyöräilemään kouluun ja miten lasta voi pyöräilyyn opastaa. Iällä ei välttämättä tähän ole vaikutusta.
1) Keskustelkaa yhdessä kotona
Lapsen kanssa kannattaa aluksi keskustella kotona polkupyöräilystä ja hänen kiinnostuksestaan pyöräilyä kohtaan.
Jo tässä vaiheessa on hyvä pohtia reittiä sekä liikennesääntöjä ja mahdollisia vaaranpaikkoja koulureitin varrella.
Kuopiolaiset Antti (edessä oikealla), Niilo, Eelis, Anne ja Ronja Lipponen liikkuvat arjessa polkupyörällä lähes kaikkialle. Kouluun lapset eivät kuitenkaan pyörällä kulje, koska he noudattavat koulun antamaa suositusta.Antti Karhunen / Yle
2) Lapsen kanssa täytyy pyöräillä yhdessä
On tärkeää pyöräillä koulumatkareittiä yhdessä lapsen kanssa useita kertoja. Tällöin vanhemmat pystyvät hahmottamaan itselleen lapsen taitoja ja samalla taidot myös kehittyvät. Yksi kerta ei riitä.
Vanhempien on hyvä hahmottaa, millä tasolla lapsella on ajoneuvon eli pyörän hallinta ja liikennesäännöt sekä erilaisten tilanteiden kohtaaminen liikenteessä.
Esimerkiksi se, että osaa ajaa polkupyörällä pitämällä yhtä kättä ohjaintangossa, on keino arvioida lapsen pyöränhallintataitoja. Tätä taitoa tarvitaan suuntamerkin näyttämisessä. Lapsen pitää myös osata seurata pyöräillessään muuta liikennettä.
Isompaakaan koululaista ei pidä päästää polkupyörällä liikenteeseen kylmiltään.
3) Ainakin väistämiseen liittyvät liikennesäännöt tiedettävä
Väistämissäännöt eli missä tilanteessa pyörä väistää ja missä auto. Sääntöjä voi kerrata esimerkiksi Pyöräliiton sivuilta.
Pyöräilijä on ajoneuvon kuljettaja, jolloin tienylityksessä pätee eri väistämissäännöt kuin jalankulkijana. Pienen lapsen osalta helpointa on, että ennen tienylitystä pysähdytään ja ajorata ylitetään taluttamalla, jolloin lapsi on jalankulkija, ja ajoradan liikenteen tulee lain mukaan antaa suojatietä ylittävälle jalankulkijalle esteetön kulku.
Pyöräilijän paikka on tiedettävä. Esimerkiksi vain alle 12-vuotias lapsi voi ajaa jalkakäytävällä, mutta tällöinkään ei saa aiheuttaa huomattavaa haittaa jalankululle.
On myös hyvä muistaa pyörän ja pyöräilijän varusteet kuten esimerkiksi pyörän valot sekä pyöräilykypärä.
Lapsen on myös hyvä ymmärtää, että tilanteet liikenteessä eivät mene aina sääntöjen mukaan. Yllättäviin tilanteisiin on hyvä varautua.
Neuvoja antoivat Liikenneturvan suunnittelija Tomi Niemi, kuopiolainen perheenisä ja aktiivinen pyöräilijä Antti Lipponen sekä Sanna Ojajärvi Fiksusti kouluun -hankkeesta.
Keskustele aiheesta 13.8.2021 kello 23.00 asti. Annetaanko teidän perheessä myös ekaluokkalaisen kulkea pyörällä kouluun? Onko koulu suositellut jotain tiettyjä liikkumismuotoja?
Kun pimeä tänä torstai-iltana saapuu, kannattaa laittaa tuoli makuuasentoon ja nauttia taivaankannen tarjonnasta. Näin aikoo ainakin tehdä tähtiharrastaja Timo Loikala.
Torstain ja perjantain välisenä yönä pitäisi nimittäin näkyä erityisen paljon näyttäviä tähdenlentoja.
– Ne ovat kirkkaita, jopa kirkkaampia kuin itse tähdet, kertoo Loikala.
Timo Loikala on kymenlaaksolaisen tahtiharrastusyhdistyksen Konut Tählet ry:n palkittu puheenjohtaja. Hän arvioi, että torstain ja perjantain välisenä yönä voi tunnin aikana nähdä jopa noin 30 tähdenlentoa.
Tähdenlennot näkyvät Loikalan mukaan paljain silmin oikein hyvin. Niitä voi nähdä kauttaaltaan taivaankannella, mutta eniten niitä näyttää tulevan Perseuksen tähtikuvion luota. Siksi puhutaankin Perseidien tähdenlentoparvesta.
Perseuksen tähtikuvio sijaitsee taivaalla idän ja kaakon suunnalla.
Aamuyöllä paras hetki
Eteläinen Suomi on pimeyden kannalta paras alue nähdä ensi yön tähdenlennot. Otollisin hetki Timo Loikalan kokemuksen mukaan on aamuyö.
– Noin sadan kilometrin korkeudessa maapallon ilmakehään törmää pienen pieniä hiekkahiukkasia, jotka höyrystyvät ja tekevät kirkkaan valoilmiön.
Tämä kuva tähdenlennosta on otettu Saksassa elokuussa 2014.Patrick Pleul / EPA
Nämä hiekanjyväset ovat peräisin aurinkoa kiertävästä komeetta Swift-Tuttlesta.
Tähdenlento kestää taivaalla vain lyhyen hetkien, minkä takia sen valokuvaaminen voi olla hankalaa ja vähän onnen kauppaa. Sitä ei pysty kuvaamaan niin, että näkee tähdenlennon ja räpsäisee kuvan, koska silloin on auttamattomasti myöhässä.
Valotusajan tulee olla pitkä, objektiivin tarkennus äärettömyyteen ja ehdottomasti mukana täytyy olla jalusta.
Saitko kuvan?
Lähetä meille alla olevalla lomakkeella kuva alla tai kokemus tähdenlennosta! Olitteko porukalla seuraamassa tähdenlentoja?
Huomaa, että lähettämällä kuvan Ylelle annat oikeuden käyttää, jakaa ja tarvittaessa muokata kuvaa kaikissa Ylen palveluissa. Lähetäthän vain itse ottamiasi kuvia. Yksityistilanteissa kysy lupa kuvassa näkyviltä ihmisiltä. Kuvista ei myöskään makseta palkkiota. Lue tarkat säännöt tästä.
Määräys velvoittaa myös monia toimijoita varmistamaan, että kahden metrin turvaväleistä voi asiakastiloissa pitää kiinni.
Aluehallintoviraston tiedotteessa kerrotaan, että korkean tartuntariskin tiloissa, kuten sisäliikuntatiloissa, määräystä on noudatettava, vaikka asiakkaita olisi samanaikaisesti vähemmänkin. Jos toimintaa ei ole mahdollista järjestää lain edellyttämällä tavalla, tiloja ei voi käyttää.
Näin ollen myös kaikki sisätiloja käyttävä harrastustoiminta, jossa turvavälejä ei voida noudattaa, on pääkaupunkiseudulla kielletty. Tämä koskisi esimerkiksi kaikkea harrastustason joukkueurheilua.
Aluehallintoylilääkäri Mikko Valkosen mukaan yksilön osallistumista tällaiseen harrastustoimintaan ei voida kieltää, joten laillinen vastuu on harrastetilaisuuksien järjestäjällä.
– Sanoisin, että yksilöllä on silti ensisijainen vastuu. Ei sinne ole pakko mennä pelaamaan. Jokaisen täysjärkisen ihmisen pitäisi ymmärtää lähteä niistä pois, Valkonen lataa.
Valkonen: "Onko kaikki, mitä halutaan tehdä, välttämätöntä, vaikka se olisi kivaa?"
Rajoitusten syynä on koronaviruksen deltamuunnoksen nopea leviäminen. Lisäksi rajoituksia perustellaan tartunnanjäljityksen ja sitä kautta perusterveydenhuollon ruuhkautumisella.
– Terveysalan työntekijät joutuvat käyttämään aikansa tartunnanjäljitykseen, jolloin he eivät ehdi hoitaa perustehtäviään. Esimerkiksi pitkäaikaissairaiden on jo vaikeaa saada aikoja kontrollikäynneille.
Valkosen mukaan myös hammashoito on ruuhkautunut, koska alan työntekijöitä on siirretty tartunnanjäljityksen tekoon.
Hänen mielestään kaikki rajoitukset olivat tarpeellisia.
– Vielä tarpeellisempaa on, että ihmiset tajuaisivat, että pandemia jatkuu. Ihmisten omilla valinnoilla on suuri merkitys. Onko kaikki, mitä halutaan tehdä, välttämätöntä, vaikka se olisi kivaa?
Turvavälisäännöt eivät koske koulujen tai varhaiskasvatuksen liikunnanopetusta. Avin mukaan siellä tilanne on eri, koska lapset pysyvät keskimäärin samoissa ryhmissä. Ulkopuolisessa harrastetoiminnassa ryhmät sekoittuisivat.
Turvavälisäännöt eivät myöskään koske ammattiurheilijoita. Perusteluna on, että he ovat elinkeinon harjoittajia.
Nyt päätetyt kokoontumisrajoitukset ovat voimassa 12. syyskuuta asti.
Lennät lentokoneella ja ostat muutaman euron tai kympin hintaisen päästökompensaation. Aiheuttamasi päästöt hyvitetään eli sidotaan vaikkapa metsän hiilinieluksi jossakin kehitysmaassa.
Tällöin yritetään siis kumota aiheutettu ilmastohaitta vähentämällä tai sitomalla omia päästöjä vastaava määrä jossain toisaalla. Tavoitteena on nollata aiheuttamasi päästöt ja torjua ilmastonmuutosta.
Näin se toimisi, jos kaikki menisi kuin Strömsössä.
Päästökompensaatioiden markkinat ovat kuitenkin perin villit pelkästään meillä Suomessa.
Ensinnäkin toiminta alalla on kirjavaa. Käyttäjille käyttö on vaikeaa eikä oikein mistään voi tietää, poistetaanko omat päästöt kokonaan ja pysyvästi ilmakehästä. Myös alan toimijat ovat toivoneet selkeitä yhteisiä pelisääntöjä.
Toiseksi, kun päästöjä kompensoidaan, kompensaatiolla tuotetut hyödyt voidaan laskea kahteen kertaan. Sekä maksaja että toteuttaja tai maanomistaja voivat laskea ne omiksi kompensaatioikseen. Lisäksi Suomen valtio laskee yksityisen sektorit jo kertaalleen kompensoidut päästöt valtion hyödyiksi riippumatta siitä, onko ne toteutettu valtion sääntelyn tai kannusteiden avulla vai ovatko ne aidosti lisäisiksi tarkoitettuja kompensaatioita, joita ei olisi tapahtunut ilman erillistä kompensaation maksajaa.
– Tämä on kestämätön tilanne. Se johtaa siihen, että edelläkävijä maksaa siitä, että viivyttelijä, joka ei halua tehdä mitään, ei joudu tekemään mitään, koska valtio saavutti edelläkävijän ansiosta päästövähennystavoitteensa, eikä aseta lisää sitovia vaatimuksia. Näin ei päästä päästövähennyksissä nopeuteen, joka olisi jo nyt mahdollinen, sillä maksuhalukkuutta kompensaatiolle on runsaasti, sanoo Risto Sulkava, joka myy yrityksille päästökompensaatioita Hiilipörssi-yrityksen kautta ennallistamalla soita.
Soiden ennallistamisella eli ojitettujen soiden palauttamisella luonnontilaan vähennetään päästöjä, mutta myös autetaan suoluontoa elpymään.Heikki Leppänen / Tornator
Nyt kompensaatiobisnekseen ollaan luomassa pelisääntöjä.
Ympäristöministeriö tilasi selvityksen, jonka mukaan vapaaehtoisten päästökompensaatioiden todellisia ilmastovaikutuksia voidaan vahvistaa julkisella ohjauksella ja luomalla alalle yhtenäiset kriteerit. Kompensaatiopalveluiden sääntelyyn ei kuitenkaan tarvita selvityksen mukaan uutta lainsäädäntöä.
Selvityksen toteuttivat Gaia Consulting, Perspectives ja Bärkraft Legal Services.
– Pidän äärimmäisen tärkeänä, että pystymme luomaan luotettavat, läpinäkyvät käytänteet, jotka todella lisäävät hiilen sidontaa. Tämä on tärkeä askel, että saamme sekä kuluttajien että toimijoiden näkökulmasta selkeät ja toimivat säännöt, sanoi ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) selvityksen julkaisutilaisuudessa verkossa.
Selvityksen mukaan kompensaatioiden laatua voitaisiin parantaa koostamalla opas kompensaation hyvistä käytännöistä ja kriteereistä, joiden noudattamiseen yritykset voisivat vapaaehtoisesti sitoutua.
– Tämä on todella kompleksinen aihealue, ja selkeyttämisen tarve jatkuu. Kyse on kompensaatioiden väittämien ja todellisen laadun välisestä asiasta. Siihen tarvitaan tiedettä tueksi, opas ei riitä, sanoi tilaisuudessa Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä.
Ehdotetut parannukset saavat heti kritiikkiä
Vaikuttava keino olisi selvityksen mukaan myös kompensaatiopalveluiden tuottajien vapaaehtoinen rekisteri, joka hyödyttäisi palvelujen ostajia. Selvityksessä esitetään, että valtio-omisteinen Ympäristömerkintä Suomi Oy kehittäisi yhdessä alan toimijoiden kanssa vapaaehtoisen rekisterin, johon liittyminen edellyttäisi tiettyjen kriteerien täyttämistä.
Esimerkiksi Finnwatch katsoo tällaisen rekisterin perustamisen tarpeelliseksi, mutta näkee ongelmana vapaaehtoisuuden ja riittävän tiukkojen kriteerien yhdistämisen.
– Jos rekisteri on vapaaehtoinen ja alan toimijat pääsevät itse vaikuttamaan kriteereihin, on ilmeinen riski, että kriteereistä joustetaan, jotta toimijat saadaan liittymään mukaan. Parempi vaihtoehto olisi, että kriteerit asetettaisiin tieteellisistä lähtökohdista. Se, että rekisteri mahdollistaisi esityksen mukaisesti kaksoislaskennan välttämisen, olisi toimijoille hyvä porkkana liittyä järjestelmään, jonka kriteerit ovat riittävän tiukat, sanoo Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola tiedotteessaan.
Rekisteri sai myös alan toimijoilta kritiikkiä tilaisuudessa.
– Jos rekisteri on vapaaehtoinen, on vaarana, että kyseenalaiset kompensaatiopalvelut toimivat vain rekisterin ulkopuolella. Vaarana on, että syntyy polarisoitunut markkina, jossa osa toimijoista toimii vastuullisemmin ja toiset myyvät vastuuttomasti heikkolaatuista kompensaatiota erityisesti sellaisille ostajille, jotka eivät osaa tai ymmärrä kysyä oikeita kysymyksiä, sanoi Compensate-palvelun Chief Impact Officer Niklas Kaskeala.
Rekisterin avulla voitaisiin kuitenkin konsulttien tekemän selvityksen mukaan välttää päästövähennyksen kaksoislaskenta eli se, että sama päästövähennys käytetään useampaan kertaan tai lasketaan hyödyksi useaan eri tavoitteeseen.
– Jos kaksoislaskentaa suhteessa NDC:hen [maiden omat ilmastolupaukset] ei saada rekisterin avulla ratkaistua, ei suomalainen kompensaatiomarkkina voi edes teoriassa tuottaa aitoja ilmastovaikutuksia. Kuten raportissa todetaan, se vaatii kuitenkin poliittisen päätöksen. Toivottavasti tämä ymmärretään hallituksessa, Kaskeala sanoo.
Taimiteko-kampanjassa nuoret istuttavat yritysten tai yksityisten ihmisten kompensaatioksi ostamia puuntaimia Suomessa.
Uuden kansallisen lainsäädännön luominen vapaaehtoiseen kompensaatioon ei selvityksen mukaan ole toteuttamiskelpoinen ohjauskeino. Tähän vaikuttavat erityisesti toimijoiden elinkeino- ja sopimusvapaus sekä se, että EU-lainsäädäntö asettaa kuluttajalainsäädännölle Suomessa tiukat reunaehdot.
Finnwatch pitää selvityksessä esitettäviä toimia oikeansuuntaisina, mutta riittämättöminä. Alan kehittäminen on vaarassa jäädä liikaa markkinoilla toimivien yrityksien varaan.
– Kompensaatio ei ole mikään kiva viherteko vaan määritelmällisesti sitä vastaa lähes aina fossiilisista polttoaineista aiheutuva päästö. Jokainen huonosti kompensoitu päästö vahingoittaa ilmastoa verrattuna päästövähennykseen tai kunnolliseen kompensaatioon. Lisäksi kompensaatiohankkeilla voi olla merkittäviä haittavaikutuksia ihmisoikeuksiin tai paikalliseen ympäristöön. Pidän outona tapana puhua kompensaatiosta ikään kuin se olisi määritelmällisesti yleishyödyllistä tai haitatonta ja ongelmana olisi lähinnä ilmastovaikutuksen kattavuus, Leipola sanoi tilaisuudessa.
Rauman telakalla vietettiin torstaina juhlahetkeä, kun Tallink-varustamolle rakennettava MyStar-matkustaja-autolautta laskettiin vesille. Viron presidentti Kersti Kaljulaid kastoi aluksen.
Helsinki–Tallinna-reitille valmistuva yli 200-metrinen alus pystyy ottamaan 3 000 matkustajaa. Rauma Marine Constructions luovuttaa sen tilaajalle ensi vuoden alkupuolella.
Nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä polttoaineenaan käyttävä alus on telakan mukaan valmistuttuaan Itämeren ympäristöystävällisin alus.
Rauma Marine Constructionsin toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa iloitsee yhtiön paksusta tilauskirjasta.Samuli Holopainen / Yle
RMC-telakalla eletään muutenkin hektisiä aikoja. Telakan tilauskirja on paksu ja töitä on tiedossa vuoteen 2026 saakka. Lisäksi markkinoilla näyttää nyt hyvältä.
– Tämä tietysti vaikuttaa mahdollisten uusien projektien toimitusaikoihin, jotka ovat nyt vähän kauempana. Sillä voi olla vaikutusta, jos asiakkaan tarpeet ovat aikaisemmassa ajankohdassa, sanoo RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa.
Aallonpohjasta sen harjalle
Rauman telakan mainio tilanne tuntuu lähes uskomattomalta, sillä vajaa kymmenen vuotta sitten koko telakkatoiminta oli vaarassa loppua.
Suhdanneherkässä laivanrakennusbisneksessä nähtiin tuolloin, että aallonharjalta on lyhyt matka syvänteeseen. Raumalla pohjakosketus koettiin syyskuisena maanantaina vuonna 2013.
Raumalla telakkatoimintaa harjoittanut, korealaisomistuksessa ollut STX Finland ilmoitti lopettavansa Rauman telakan ja jatkavansa toimintaa Turussa. 1500-luvulle ulottuva raumalaisen laivanrakennuksen perinne vaikutti saaneen kuoliniskun.
Toisin kävi.
Puoli vuotta lopettamispäätöksestä, eli keväällä 2014 Rauman kaupunki hankki telakka-alueen omistukseensa. Tuolloin puhuttiin vielä telakan korvaavasta teollisuusalueesta, jonne sijoittuisi muun muassa raskasta konepajateollisuutta.
Toiminta lähti ripeästi käyntiin ja alkutaipaleelle mahtui erikoisiakin tilauksia. Telakalla tehtiin muun muassa tekosaari ja kelluvia huviloita luksushotelliin Dubaihin.
Ensimmäisen uudislaivatilauksen RMC sai kesällä 2016, eli pari vuotta toiminnan käynnistymisen jälkeen. Tanskalaiselle Molslinjen-varustamolle rakennettiin 158-metrinen, yli 700 matkustajapaikkainen Hammershus -matkustaja-autolautta, joka valmistui kesällä 2018.
Sen jälkeen raumalaistelakalla on tilauksia riittänyt. Lähes koko telakan olemassaoloajan tavoitteena ollut kauppa Puolustusvoimien neljästä monitoimikorvetista varmistui syksyllä 2019. Alusten rakentamisen eli RMC:n osuus yli miljardin euron hankinnasta on noin 650 miljoonaa euroa.
Rauman telakalla rakennetaan neljä monitoimikorvettia Puolustusvoimille.Rauma marine constructions
Merkittävä askel telakalle ja koko suomalaiselle telakkabisnekselle oli myös pitkän tauon jälkeen Suomeen tullut kotimainen lauttatilaus. Vaasan ja Uumajan väliseen liikenteeseen tilattu Aurora Botnia luovutetaan tilaajalle tämän kuun lopussa, useita kuukausia alkuperäisestä aikataulusta myöhässä.
Verkostomalli pohjana
Rauman telakka toimii niin sanotulla verkostomallilla. Rauma Marine Constructions -telakalla suurin osa laivanrakentajista on alihankkijoiden palveluksessa, ei suoraan telakkayhtiön palkkalistoilla.
Rauman telakalla työskentelevistä rautakourista suuri osaa on ulkoimaista työvoimaa.Katja Halinen/Yle
Tänä päivänä verkostomallin periaatetta kuvaa se, että RMC:n palkkalistoilla on noin 200 laivanrakennuksen asiantuntijaa, vaikka telakan kokonaisvahvuus voi projektista riippuen olla yli tuhat työntekijää.
RMC:llä onkin verkostossaan kymmeniä kumppaneita.
– Olimme ensimmäiset viisi vuottamme startup-yritys ja sitten kasvuyritys. Tämä verkostomalli takaa kasvamisen hallitummin, toteaa RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa.
Kritiikkiä yhtiö on saanut siitä, että erittäin suuri osa rautakourista on ulkomailta.
Turun hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden törkeästä tuhotyöstä antamaa tuomiota. Vuonna 1991 syntynyt mies tuomittiin 4,5 vuoden ehdottomaan vankeustuomioon ja valtaviin vahingonkorvauksiin Tampereen Tuomiokirkonkadun palosta.
Mies sytytti tulipalon 20. maaliskuuta 2018 aamuyöllä Tuomiokirkonkatu 23:n kerrostalon ullakkotiloissa Tampereen keskustassa. Tulipalo sai valtakunnallista huomiota, koska savu vaikutti koko Tampereen keskustaan.
Mies valitti Pirkanmaan käräjäoikeuden antamasta tuomiosta. Miehen mukaan hän ei sytyttänyt tulipaloa, vaikka tunnusti sen esitutkinnassa. Hovioikeus ei pitänyt väitettä uskottavana eikä mahdollisena, että joku muu olisi sytyttänyt tulipalon.
Mies vetosi myös siihen, että hänen maksettavakseen tuomittuja korvauksia sovitellaan, koska hänen taloudellinen asemansa vakuutusyhtiöihin nähden on heikko. Hovioikeuden mukaan tämä ei ole peruste sovitteluun.
Mies velvoitettiin korvaamaan valtavat vahingonkorvaukset, yhteensä runsaat 2,9 miljoonaa euroa. Pelkästään yhdelle vakuutusyhtiölle hänen pitää maksaa 2,45 miljoonaa euroa ja lisäksi korvauksia velvoitettiin maksamaan asukkaille.
Mielentilatutkimuksen perusteella mies oli teon aikana syyntakeinen.
Tulipalo levisi nopeasti laajalle ullakkokerroksessa ja talon katolle ennen kuin pelastuslaitos sai sammutettua tulipalon. Tapahtuma-aikaan kerrostalossa oli 66 henkilöä epäillyn lisäksi. Talossa on 64 asuinkäytössä olevaa huoneistoa ja seitsemän liikehuoneistoa.
Uudenkaupungin rauhan solmimista 300 vuotta sitten juhlistetaan mittavalla tapahtumasarjalla.
Rauhan Symposiumissa Uudessakaupungissa puhui torstaina tapahtuman suojelija, presidentti Tarja Halonen.
Hän korosti siviiliväestön kärsimyksiä sodan keskellä. Asia on tullut viime päivinä jälleen ajankohtaiseksi, kun ulkoministeri Pekka Haavistoon ottanut esiin Afganistanissa suomalaisia auttaneet henkilöt ja heidän pelastamisen. Tämä koskettaa myös Halosta.
– Kirjoitin puheeni uudestaan, kun näin ulkoministeri Haaviston kannanotot asiassa. Siviiliväestö kokee yhä kovan kohtalon sotatantereella, ja se on lasten ja nuorten elämässä koko loppuelämän ajan, pohtii Halonen.
Nelipäiväisessä tapahtumassa on mukana lähes 40 puhujaa ja keskustelijaa. Tapahtuma on avoin kaikille, ja loppuviikon ohjelmaa voi seurata etänä kaupungin Youtube-kanavalla.
Rauhan Symposiumiin otettiin väkeä paikalle rajattu määrä. Ohjelmaa voi seurata suorana Uudenkaupungin nettisivujen kautta.Minna Rosvall / Yle
Pienen kaupungin rauhalla isot vaikutukset
1700-luvun alussa Suomi kuului Ruotsiin. Uudenkaupungin rauha päätti paitsi Suuren Pohjan sodan myös isovihaksi kutsutun miehitysajan.
Rauha solmittiin Uudenkaupungin torille Lokalahdelta tuodussa talossa 30. elokuuta 1721. Paikalla on nykyään rauhan muistomerkki.
Uudenkaupungin rauhan muistomerkki on Uudenkaupungin torilla.Minna Rosvall / Yle
Uudenkaupungin rauhassa Ruotsin suurvalta-asema heikkeni, kun Suomen alueesta irrotettiin Viipuri ja Karjalan kannas Venäjälle, suunnilleen nykyistä Suomen ja Venäjän rajaa myöten.
Filosofian maisteri Tomi Kangas kertoo, että Uudestakaupungista monet pakenivat esimerkiksi Ruotsiin ja kaupungin väkiluku väheni huomattavasti.
Uudenkaupungin rauhaa edeltäneen isonvihan vuoksi tapettujen ihmisten määrä ei ole yhtä suuri kuin Pohjanmaalla. Siellä surmattiin isonvihan aikaan noin neljännes alueen väestöstä. Pohjanmaan veriteoista on kirjoittanut professori Kustaa H.J. Vilkuna, jonka tutkimuksista Yle on julkaissut artikkelin.
Filosofian maisteri Tomi Kangas puhui Rauhan Symposiumissa siitä, millaista oli elämä Uudessakaupungissa 1700-luvulla. Hän on kirjoittanut kirjan Uudenkaupungin rauhasta. Minna Rosvall / Yle
Varsinaisena rauhan solmimispäivänä 30.8.2021 jaetaan Uudenkaupungin rauhanpalkinto. Sen suuruus on 4 000 euroa. Kaupunginhallitus voi kuitenkin halutessaan myöntää poikkeuksellisen ansiokkaasta työstä tai toiminnasta enintään 10 000 euron palkinnon.
Suolistosyöpien seulonta otetaan käyttöön valtakunnallisesti ensi vuoden alusta lähtien, kertoo sosiaali- ja terveysministeriö (STM). Samalla kohdunkaulan syövän seulontoja laajennetaan.
Suolistosyövän seulonta otetaan käyttöön asteittain kaikille 56–74-vuotiaille. Seulonta toteutetaan kahden vuoden välein.
Kohdunkaulan syövän seulontoja laajennetaan 65-vuotiaisiin, kun nyt seulonnat ovat päättyneet useimmissa kunnissa 60-vuotiaiden ikäryhmään. Valtakunnallisella asetuksella kaikki 65-vuotiaat pääsevät seulontoihin asuinpaikasta riippumatta.
Suolistosyöpäseulonta aloitetaan ensi vuonna 60–68-vuotiaille miehille ja naisille. Seulonta laajenee ikäryhmittäin niin, että vuonna 2031 kaikki 56–74-vuotiaat ovat mukana.
STM:n mukaan suolistosyöpää seulotaan Euroopassa laajalti. EU suosittelee jäsenmailleen seulontojen järjestämistä.
Vaikuttavuudesta selkeätä tutkimusnäyttöä
Ministeriö tähdentää, että syöpäseulonnoilla on mahdollista havaita syövän esiasteita ja löytää syöpä varhaisvaiheessa. Sekä kohdunkaulan syövän että suolistosyövän seulontojen vaikuttavuudesta on selkeää tutkimusnäyttöä.
Suomessa suolistosyöpien seulontaa on pilotoitu kahdessatoista kunnassa viimeisen kahden vuoden aikana.
Viimeaikainen koronatartuntojen nousu herättää huolta koronapotilaiden tehohoidon tilannekuvaa ylläpitävässä ryhmässä. Tänään Suomessa kirjattiin ennätykselliset 1 024 uutta koronavirustartuntaa.
Tehohoidon tarve heijastelee tapausmääriä. Tartuntamäärien nousu näkyy tehohoitoa tarvitsevina potilaina puolentoista, kahden viikon viiveellä.
– On aihetta pelätä, että tartuntamäärien kasvaessa tehohoidon tarpeen nousu jatkuu, huomauttaa koronapotilaiden tehohoidon tilannekuvaa ylläpitävää ryhmää johtava anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen.
Toinen huolenaihe on henkilöstöpula.
– Etenkin hoitajista on pulaa terveydenhuollossa ja vaje on pahentunut. Nyt on lomakausi käynnissä. Hoitokapasiteetin lisääminen on vaikeaa. Tämän päivän lukujen mukaan tehohoitopaikoista 76 prosenttia on käytössä. On monta sairaalaa, joissa yli 80 prosenttia on käytössä. Kuormitus on siis melko kovaa, valmius lisätä kapasiteettia on heiveröinen, Reinikainen kertoo.
Jos tehohoitoa tarvitsevien määrä nousee nopeasti, on sairaalan muuta toimintaa supistettava.
Potilaat jakautuvat tasaisesti eri puolille Suomea
Nyt ollaan kuitenkin kaukana suurimmista luvuista: Maaliskuussa Suomessa oli enimmillään 64 koronapotilasta samanaikaisesti tehohoidossa. Huhtikuussa 2020 heitä oli enimmillään runsaat 80.
Ryhmä kokoaa tiedot teho-osastoilta suoraan joka arkiaamu. Tänä aamuna tehohoidossa oli 26 koronapotilasta. Reinikaisen mukaan eilisen lukema oli 21.
STM ja THL kertoivat tänään viikottaisessa koronainfossaan, että tehohoidossa on 19 koronapotilasta. THL:n lukemat perustuvat hieman eri lähteisiin, sairaalat toimittavat tietoja THL:lle ja tietojen siirtymisessä on pieni viive.
Reinikaisen mukaan tehohoitoa vaativia koronapotilaita on nyt hoidossa kaikilla yliopistosairaaloiden erityisvastuualueilla. Tällä hetkellä tehohoidossa olevasta 26:sta potilaasta yhdeksän on Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan HYKSin erityisvastuualueella eli Helsingin ja Uudenmaan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirien alueella.
– Nyt luvut ovat verrattain pieniä, mutta suunta on nouseva. Potilaiden jakautuminen eri puolille Suomea on olennaisesti tasaisempaa kuin ennen, Reinikainen kuvailee.
Kesän hoitojaksojen pituudesta ei vielä tietoa
Sekin on muuttunut, että tehohoitopotilaiden ikäjakauma on nyt selvästi nuorempi kuin aiemmin. Epidemian ensimmäisenä vuonna tehohoitopotilaiden mediaani-ikä oli 60 vuotta eli puolet heistä oli nuorempia, puolet vanhempia kuin 60 vuotta. Nyt kesän osalta mediaani-ikä on 50 vuotta.
– Tämä on hurjan iso muutos, Reinikainen havainnollistaa.
Taudinkuvat ovat rajuja. Kaikkien teho-osastohoitoa tarvitsevien keskimääräinen hoitoaika on kolme vuorokautta. Koronapotilailla keskimääräinen hoitoaika oli 11 vuorokautta viime kevääseen saakka.
– On pieni joukko ihmisiä, joiden hoito kestää viikkokausia, Reinikainen muistuttaa.
Vielä ei ole käsitystä siitä, onko kesän aikana hoitojen kestoihin tullut muutosta. Taudin luonne ei ole olennaisesti muuttunut, Reinikainen kuvailee. Kyseessä on voimakas tulehduksellinen keuhkovaurio, joka johtaa keuhkojen toimintahäiriöön.
Lasten ja nuorten rokottaminen sai rokotteiden vastustajat liikkeelle eri puolilla Suomea. Nokialla ja Juvalla postilaatikoihin on jaettu rokotevastaista materiaalia. Riihimäellä rokotevastaiset lähestyivät lapsia henkilökohtaisesti.
Kaksi aikuista jakoi rokotevastaista materiaalia yläkoulujen oppilaille Riihimäellä keskiviikkoaamuna, kun syyslukukausi alkoi. Henkilöt kävivät kaikilla kolmella Riihimäen yläkoululla. Kouluissa on yhteensä reilusti yli 1 000 oppilasta.
He jakoivat A4:n kokoista paperia, johon on listattu 16 koronarokotukseen liittyvää kysymystä ja vastausta. Paperin viesti on rokotuksia vastustava.
12–15-vuotiaat saavat nyt rokotteita kouluissa eri puolilla Suomea. Riihimäellä rokotukset alkavat ensi viikolla.
Hanna Tuovilan lapsi soitti äidilleen keskiviikkona aamupäivällä. Hän käy koulua Pohjolanrinteen koulussa seitsemännellä luokalla.
– Hän oli hieman huvittunut ja kertoi, että "random-tyypit tuli jakamaan rokotevastaisia lappusia".
Tuovila oli hiljattain keskustellut asiasta lapsensa kanssa saatuaan tietää nuorille suunnatusta rokotevastaisesta somekampanjasta.
– En odottanut, että livenä voi tulla tällaista vastaan. Kävimme läpi paperin väitteitä ja puhuimme, ettei vieraiden aikuisten ole ok tulla koulun pihalle.
Kaupunki konsultoi poliisia
Rokotevastaista paperia jakaneet henkilöt kävivät keskiviikkona kahden koulun portilla ja yhden koulun pihalla, josta rehtori kehotti heitä poistumaan. He sanoivat olevansa oppilaan vanhempia, mutta varmuutta heidän henkilöllisyydestään ei ole.
Riihimäen sivistysjohtajan Jarkko Niirasen mukaan henkilöitä ei enää torstain aikana ole nähty.
– Koulun piha-alue on vain oppilaiden ja henkilöstön käyttöön. Olemme konsultoineet asiassa poliisia ja ohjeistaneet rehtoreita asiasta. Rikoksen tunnusmerkistö ei poliisin mukaan täyty.
Sivistysjohtajan mukaan kaupungin johtoryhmä keskusteli asiasta keskiviikkoiltana. He eivät toistaiseksi ole tiedottaneet vanhempia asiasta, koska yhdenkään oppilaan turvallisuus ei ollut vaarassa.
– Kaikilla on oikeus näkemykseensä, emmekä siihen puutu. Lapset ja nuoret päättävät itse, ottavatko rokotteen. Se, että tällainen kampanja kohdistuu lapsiin, tuntuu minusta aika epäreilulta.
Hanna Tuovila päivitti Twitteriin lapsensa saamasta rokotevastaisesta paperista. Twiitin saama huomio ja reaktiot olivat silmiä avaavia, hän kertoo.
– Omassa kuplassa ei näin voimakasta rokotevastaisuutta ole juuri tullut vastaan. Tämä konkretisoi, että tällaista ajattelua oikeasti on.
Pirkkalan kunnan ylilääkäri Tuomas Jukkola on allekirjoittanut vetoomuksen, jolla vastustetaan lasten ja nuorten koronarokottamista. Aamulehti kertoi eilen iltapäivällä, että Jukkolan nimi löytyy Pelastetaan lapset -nimisen ryhmän verkkosivuilta, jonka vetoomuksessa lasten ja nuorten koronarokotukset haluttaisiin estää.
Pelastetaan lapset -ryhmä koostuu terveydenhuollon työntekijöistä. Yksi vetoomuksen allekirjoittaneista lääkäreistä Mikael Kivivuori sai keväällä potkut Terveystalosta esitettyään julkisuudessa väitteitä, joiden mukaan koronaepidemia on huijausta.
Jukkolan ylimmälle esihenkilölle, Pirkkalan pormestari Marko Jarvalle tieto Jukkolan allekirjoituksesta tuli täytenä yllätyksenä.
– Sain eilen iltapäivällä tiedon ja katsoin tilannetta hämmästyneenä.
Pirkkalan pormestari Marko Jarva on tyytyväinen kuntansa rokotustahtiin.Matias Väänänen / Yle
Pirkkalassa 12–15-vuotiaiden rokotukset ovat alkaneet tämän viikon maanantaina, ja pormestarin mukaan kaikki saavat halutessaan rokotteen.
– Hyvässä vauhdissa mennään, yli 500 annosta on annettu tällä viikolla, Jarva toteaa.
Pormestari kertoo kunnan noudattavan koronaohjeistuksessa valtioneuvoston, THL:n sekä sairaanhoitopiirin ohjeita. Hän kertoo Pirkkalassa olevan hyvät resurssit rokotusten edistämiseksi.
Kansliapäällikkö: "Virkamieskeskustelut ovat käynnistyneet"
Pirkkalan kansliapäällikkö Jaakko Joensuu oli myös yllättynyt Jukkolan allekirjoituksesta.
– Virkamieskeskustelut Jukkolan kanssa ovat käynnistyneet. Hän ei voi kieltää 12–15-vuotiaiden rokotuksia kunnassa.
Joensuu vakuuttaa rokotusten jatkuvan kunnassa sairaanhoitopiirin ohjeiden mukaisesti.
– Kannustankin kaikkia hakemaan rokotteen.
Pirkkalan kansliapäällikkö Jaakko Joensuu toteaa, että nuorten rokotukset etenevät kunnassa suositusten mukaisesti.Matias Väänänen / Yle
Jukkolan lähin esihenkilö, Pirkkalan hyvinvointijohtaja Harri Rönnholm kertoo, etteivät Jukkolan henkilökohtaiset mielipiteet tai julkinen keskustelu vaikuta Pirkkalan rokotuksiin.
– Kuntalaiset ohjataan toimimaan THL:n sekä sairaanhoitopiirin ohjeiden mukaisesti ja ottamaan rokotuksen siinä järjestyksessä, kun oma vuoro on.
Hän ei usko, että kuntalaisten rokotusinto hiipuu Jukkolan rokotekriittisen ulostulon myötä.
– Meidän vahva viestimme jatkossakin on, että rokotukset pitää ottaa, Rönnholm jyrähtää.
Tuomas Jukkola ei vastannut Ylen haastattelupyyntöön.
Helsinki: Lääkäreillä on oikeus mielipiteensä ilmaisemiseen
Ylen tietojen mukaan Pelastetaan lapset -ryhmän addressin on allekirjoittanut myös kaksi Helsingin kaupungin lääkäriä.
Helsingin kaupungin johtava asiantuntija Matti Heiskanen sanoo, että kaupunki suhtautuu myönteisesti rokotteisiin ja toimii terveysviranomaisten päätösten ja linjausten perusteella.
– Nämä kaksi lääkäriä ovat ilmaisseet käsityksemme mukaan kantansa yksityishenkilöinä. Meillä kaikilla on sananvapaus ja oikeus ilmaista mielipiteitä, Heiskanen sanoo.
Hänen mukaansa lääkärit eivät arvostele työnantajansa eli kaupungin toimintaa, vaan rokottamista, joka on terveysviranomaisten päätös.
– Tämä on kansalaisen perusoikeuksien toteuttamista, että ilmaisee mielipiteitään. Se ei aina ole sama kuin työnantajan tai viranomaisen mielipide.
Heiskasen mukaan lääkäreiden mahdollinen virkasuhde ei muuta tilannetta.
–Viranhoidossa viranhaltijan tulee toimia viran edellyttämättä asiallisella tavalla, mutta lähtökohta on se, että viranhaltijallakin on sananvapaus.
Hänen mukaansa lääkäreiden mielipiteen ilmaus ei muuta kaupungin myönteistä kantaa rokotteisiin.
Pelastakaa Lapset ry otti kantaa
Rokotevastaisen kampanjan nimi muistuttaa erehdyttävästi Pelastakaa Lapset ry:n nimeä. Yhdistys otti verkkosivuillaan kantaa vetoomukseen. Järjestö pitää tilannetta erittäin valitettavana.
– Pelastakaa Lapset ry on tietoinen verkossa ja erityisesti sosiaalisen median kanavissa leviävästä ”Pelastetaan lapset” -disinformaatiokampanjasta liittyen lasten rokottamiseen. Pelastakaa Lapsilla ei ole mitään tekemistä kyseisen kampanjan kanssa, kertoo yhdistys verkkosivuillaan.
Karanteenissa olevien varusmiesten telttamajoittaminen otettiin käyttöön Kouvolassa Karjalan prikaatin Vekaranjärven varuskunnassa kesän aikana, jotta varusmiehiä voitiin pitää väljemmin varuskunta-alueella.
Järjestelyllä on pyritty estämään koronaviruksen leviämistä ja tätä kautta takaamaan varusmiesten turvallisuus.
Kouvolan Sanomat uutisoi keskiviikkona, miten varusmiehet ovat tyytymättömiä teltassa suoritettaviin koronakaranteeneihin.
Kouvolan Sanomien mukaan varusmies on ollut karanteenissa metsässä viime viikon tiistaista asti. Hän ei ole päässyt suihkuun ja hygieniasta huolehtiminen on vaikeaa.
Karjalan prikaatin esikuntapäällikkö everstiluutnantti Riku Mikkonen vahvistaa Ylelle, että osa varusmiehistä on ollut maastossa karanteeniolosuhteissa elokuun alusta saakka. Mikkonen ei myöskään kiistä, etteikö hygieniasta huolehtiminen olisi vaikeaa telttaolosuhteissa.
– Totta kai kaikki huollolliset seikat, kuten peseytyminen, ruokailut ja lääkärillä käynnit on suunniteltu. Tietenkään ne olosuhteet eivät ole yhtä hyvät kuin kasarmiolosuhteissa. Tarpeelliset lääkärinvastaanotot kyllä järjestetään karanteenissa oleville. Joissain tapauksissa tarve ja kiireellisyys voidaan arvioidaan puhelimitse, Mikkonen sanoo.
Kouvolan Sanomien mukaan varusmies on huolissaan mielenterveydestään telttakaranteenissa. Kyseinen asia ei ole tullut esikuntapäällikkö Riku Mikkosen tietoon.
Vekaranjärven varuskunnan alueella on karanteenissa tällä hetkellä 132 varusmiestä. Kari Saastamoinen/Yle
Noin 50 henkeä telttakaranteenissa
Esikuntapäällikkö Riku Mikkosen mukaan telttakaranteenissa olevien määrä vaihtelee päivittäin. Luku on tällä hetkellä noin 50.
Yhtä telttaa kohti majoitetaan noin 4–6 varusmiestä. Pienillä majoituskoilla yritetään ehkäistä isoja altistumisia.
Varusmiesten karanteenijakso kestään 14 päivää. Esikuntapäällikkö Riku Mikkonen kertoo, että jo telttakaranteenissa olevan karanteenia jatketaan, jos hän altistuu taudille uudestaan.
– Se olisi totta kai huonoa tuuria. Mahdollista on myös, että teltassa karanteenissa olevia siirretään kasarmitiloihin, kun sieltä tiloja vapautuu. Kurjuutta ei ole tarkoitus maksimoida, Mikkonen sanoo.
Telttamajoitusjaksoja on muutenkin pidennetty koronatilanteen takia. Varuskunnassa on käytössä koronaviruksen vuoksi niin sanottu 2+2+2-malli, jonka mukaan varusmiehet ovat aina kaksi viikkoa kasarmilla, kaksi viikkoa lomalla ja kaksi viikkoa maastossa.
Mikkonen: "Sinänsä ymmärrän asian"
Kaikkiaan varuskunnan alueella on karanteenissa tällä hetkellä 132 varusmiestä. Tämän lisäksi 137 varusmiestä on karanteenissa kotona, koska on saanut tartunnan lomajaksolla.
Mikkosen mukaan karanteenin järjestämisellä varuskunnassa estetään taudin leviäminen varusmiesten mukana kotipaikkakunnille. Varusmiesten tilaa voidaan myös tarkkailla ja antaa tarvittaessa sairaanhoitoa.
Telttakaranteeniin joutuvat varuskunnassa vain altistuneet ja oireilevat varusmiehet. Tautia sairastavat ovat sisätilossa.
Vekaranjärven varuskunta alueella on tällä hetkellä karanteenissa 46 sellaista varusmiestä, joilla on koronatartunta. Päivittäiset tartuntamäärät varuskunta-alueella ovat heinäkuun tasolla. Vekaranjärvellä todettiin heinäkuussa yhteensä 101 tartuntaa.
Kouvolan Sanomien mukaan Vekaranjärvellä leviää varusmiesten keskuudessa mieliala, jossa mieluummin halutaan sairastaa koronavirus kuin jäädä telttakaranteeniin. Mikkonen on kuulemastaan harmissaan.
– Kyllähän se kuulostaa ikävältä ja harmilliselta. Sinänsä ymmärrän asian, mutta meillä on taudintorjunnassa samanlainen yhteiskunnallinen vastuu kuin muuallakin. Meidän on huolehdittava, että puolustusvalmius ja muu toimintakyky säilyy. Toivomme ja valvomme, että nykyisiä määräyksiä noudatetaan, esikuntapäällikkö Riku Mikkonen Vekaranjärven varuskunnasta sanoo.
