Koulujen alku on liikenteeseen lähteville alakoululaisille ja vanhemmille jännittävää aikaa. Erityisen jännittävää se on tänä syksynä Kemin Karihaarassa, missä Metsä Groupin sellutehtaan tierakentaminen on myllertänyt satojen koululaisten reitit uusiksi.
Kemiläinen Tapio Karjula ja Kemin toiseksi suurimmassa koulussa Karihaarassa kakkosluokkaa aloittava Lenni-poika kävivät muuttuneen koulureitin läpi yhdessä.
– Kyllähän siinä riskin paikkoja on olemassa ja ainahan se vähän on huoli. Mutta toki onhan tuo järjestely turvallisen näköinen, että kun vain reitillä pysyy, niin varmasti turvallisesti kouluun pääsee, tuumaa Tapio Karjula.
Valtavan sellutehdashankkeen vuoksi niin auto- kuin kevyen liikenteen reitit ovat totutusta poikkeavia ja niitä joudutaan muuttamaan rakennustöiden edetessä. Lisäksi työmaalla liikkuu paljon raskaita koneita, joista pienen koululaisen havaitseminen voi olla vaikeaa.
Lenni Karjula aloittaa toisen luokan Karihaaran koulussa. Koulutie on katsottu etukäteen Tapio-isän kanssa.Juuso Stoor / Yle
Kemissä koulureitin vaaroja ja vanhempien huolta koululaisistaan lisää tietyömaa, mutta uusien koululaisten tulo liikenteeseen lisää aikuisten tienkäyttäjien vastuuta joka paikassa.
Vuosittain alakouluikäisiä lapsia loukkaantuu tieliikenteessä noin 150.
Psykologin vinkit: puhu arjessa ja näytä esimerkkiä
Liikennepsykologiaan perehtynyt neuropsykologian erikoispsykologi Sari Kukkamaa vinkkaa, että liikenneturvallisuudesta kannattaisi keskustella lasten kanssa arjessa, eikä tyytyä vain saarnatuokioihin koulujen alkaessa.
– Ihan arkipäiväinen havainnointi liikenteessä; mitä nähdään, mitä tapahtuu, mitä tässä tilanteessa on huomioitava. Keskustelua ei toki ole myöhäistä aloittaa nytkään, mutta aina on tietysti parempi, jos se on jatkuvampaa, neuvoo Kukkamaa.
Tärkeää on myös oman esimerkin näyttäminen.
– Aikuisen omat käsitykset ja tavat liikenteessä tarttuvat lapsiin ihan huomaamatta. Jos aina kiihdyttää oranssilla valolla tai ajaa autolla kännykkä kädessä, tapa tarttuu. Lapset oppivat mallioppimalla helposti ja tehokkaasti, Kukkamaa sanoo.
Lapset oppivat mallista nopeasti, joten pyöräilykypärän käytöstä on hyvä pitää kiinni, muistuttaa psykologi Sari Kukkamaa. Tapio Karjula näyttää esimerkkiä.Juuso Stoor / Yle
Entäpä jos koulureitti on lapselle niin jännä ja pelottava, että matkasta ei tahdo tulla mitään? Kukkamaa muistuttaa, ettei lasta saisi jättää yksin ahdistavassa tilanteessa.
– Lapsen pelkoa ei saa mitätöidä sanomalla vaikka, että "koitapas nyt reipastua". Perinteinen koulutien yhdessä kulkeminen vaikkapa isompien sisarusten kanssa auttaa hallitsemaan uutta ja pelottavaa tilannetta.
Kukkamaalla on vinkki myös ruuhkista tai tietöistä tuskastuneille autoileville aikuisille: hengitä syvään. Tieraivoa tai vähintään ärtymystä tuntee lähes jokainen, mutta sille ei tarvitse antaa valtaa.
– Kun ärsytyksen tunteen tunnistaa ja tulee siitä tietoiseksi, voi tehdä ratkaisuja järjen eikä vain tunteen vallassa. Perinteinen syvähengitys rauhoittaa ja on hyvä vastatoimi hermostumisen aktivoimille toiminnoille.
Tärkeää on myös kiireestä huolimatta pitää ajonopeus riittävän alhaisena ja huolta vireystilasta ja havainnointikyvystä. Liikenneturvan mukaan neljä viidestä lasten jalankulkuonnettomuuksista sattuu tietä ylitettäessä, esimerkiksi suojatiellä.
Rehtori Jukka Vaaramaan mukaan koululla aiotaan seurata, miten liikkuminen tietyömaan läpi sujuu lapsilta.Juuso Stoor / Yle
Urakoitsijoiden kanssa turvallisuutta on painotettu
Karihaaran koulun rehtorin Jukka Vaaramaan mukaan koulun henkilökunta on käynyt reitin läpi ja tarkastanut vaaranpaikat. Reitti käydään läpi myös luokanvalvojien johdolla oppilaiden kanssa.
– Mutta se ei poista sitä, etteikö tuolla pitäisi olla varovainen. Vaikka noudattaa ohjeita, niin aina on muutoksia ja aina pitää olla varovainen ja seurata liikennettä, muistuttaa Vaaramaa.
Kaupungin mukaan lasten koulutiehen liittyviä liikenneturvallisuusasioita on käyty läpi myös urakoitsijoiden kanssa.
– Työmaa-aluetta on aidattu oppilaiden kulkureitin ulkopuolelta, eikä sinne työkoneiden sekaan pitäisi päästä kovin helposti, kertoo Kemin ympäristöjohtaja Mika Grönvall.
Kaupunki on myös rakentamassa kahta alikulkua, jolla parannettaisiin koululle suuntautuvan kevyen liikenteen turvallisuutta. Leinosenpolun uusi alikulku on tavoitteena saada käyttöön lokakuussa ja Tornionkadun alikulku marraskuussa 2021.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella perjantaihin 13.8. kello 23 saakka.
Perussuomalaisten puoluekokous järjestetään 14.–15. elokuuta Seinäjoella. Kokoukseen on tulossa yli 2000 osallistujaa. Turvajärjestelyt ovat isoille tapahtumille tyypillisen tiukat.
– Totta kai, vastaavaa tasoa kuin vuonna 2019. Sinne ei tulla kuin torppaan. Meillähän on sekä suojelupoliisin että mahdollisimman monen muun kanssa yhteistyötä näissä järjestelyissä, joilla varmistetaan kokouksen turvallisuus, sanoo Perussuomalaisten puoluetoimiston työntekijä Matti Putkonen.
Väärinkäsityksiltäkään ei ole vältytty.
Tapahtumassa ravintolapalveluja toteuttava yritys on hankkinut tapahtumaan henkilökuntaa henkilöstövuokrausyrityksen kautta.
Henkilöstövuokrausyrityksen työntekijöilleen toimittamassa työtarjouksessa ilmoitettiin tehtävään valittaville henkilöille suoritettavasta turvaselvityksestä.
Henkilön turvaselvityksiä tai turvallisuusselvityksiä voi kuitenkin tehdä vain suojelupoliisi tai pääesikunta ja vain lainmukaisin tiukoin kriteerein.
Go-On Yhtiöt -henkilöstövuokrausyrityksen mukaan pyyntö selvityksen mainitsemisesta työtarjouksessa on tullut yrityksen asiakkaalta eli ravintolapalveluiden tarjoajalta, jonka nimeä yritys ei mainitse.
Henkilöstövuokrausyritys pidättäytyy muuten kommentoimasta asiaa.
Kokouspaikan eli Seinäjoki Areenan ravintolapalvelut tuottaa Compass Group Finland Oy. Ravintolapalveluiden tuottaja kieltäytyy kommentoimasta asiaa ja ilmoittaa tiedotusvastuun olevan tapahtuman vastuullisella järjestäjällä.
Turvallisuusselvityslain mukaan selvitystä voi hakea selvityksen kohteen työnantaja tai se, jonka antamaa toimeksiantoa tai siihen kuuluvaa tehtävää selvityksen kohteen on tarkoitus hoitaa.
Perussuomalaisten puoluetoimiston työntekijän Matti Putkosen mukaan yksi osa tapahtuman turvallisuusjärjestelyjä on se, että yrityksen kautta töihin tulevien henkilöiden henkilöllisyys on varmistettu. Pekka Tynell / Yle
Kysytään siis puoluetoimistolta, mistä on kyse.
– Tässä on nyt savua ilman tulta. Tässä tapauksessa kyseinen firma, jota emme tiedä, vain ilmoittaa, että tilaisuuteen tulevalta henkilöltä tarkistetaan henkilöpaperit eli varmistetaan, että hän on se oikea henkilö. Mistään muusta ei ole kysymys. Varmistetaan siis, että henkilöllä, joka tulee töihin, pitää olla henkilöllisyystodistuskortti mukana, Putkonen sanoo.
Supo: Lain mukaisen turvallisuusselvityksen edellytykset eivät täyty
Kyse on siis jossakin kohtaa syntyneestä väärästä sanavalinnasta, sillä suojelupoliisin ylitarkastajan Pekka Ahon mukaan puoluekokouksissa työskentely ei lähtökohtaisesti täytä ehtoja, joita henkilöturvallisuusselvitysten tekemiselle on asetettu.
Ahon arvio siitä, voidaanko lain mukainen turvallisuusselvitys tehdä vuokratyöfirman kautta tapahtumassa työskentelevästä henkilöstä, on selkeä. Hänen mukaansa turvallisuusselvityksen tekemiselle ei ole edellä mainitun kaltaisessa tilanteessa edellytyksiä.
Ahon tiedossa ei ole, että kyseisellä perusteella olisi haettu turvallisuusselvityksiä. Hänen mukaansa keskeinen este selvityksen tekemiselle on, etteivät lain vaatimat perusteet täyty.
– Mikä on se suojattava etu? Poliittisessa puoluekokouksessa tuskin voidaan vahingoittaa valtion turvallisuutta, maanpuolustusta tai Suomen kansainvälisiä suhteita, ja siellä tuskin käsitellään viranomaisen turvaluokitettuja tietoja.
Hän huomauttaa, että lähtökohtaisesti poliittinen puolue ei myöskään itse voi teettää turvallisuusselvityslain mukaisia henkilöturvallisuusselvityksiä.
– Puolueissa ei käsitellä viranomaisen turvaluokiteltua tietoa. Se, että puolueessa saatetaan käsitellä puolueen luottamuksellista tietoa, ei ole lainsäädännön mukaan edellytys hakea turvallisuusselvitystä.
Työntekijöille tehtävien turvallisuusselvityksien perusteista säädetään turvallisuusselvityslaissa. Selvitysten tekemisestä vastaa suojelupoliisi. Supo tekee selvityksiä sekä henkilöistä että yrityksistä.
Turvallisuusselvityksillä pyritään ennaltaehkäisemään kansallista turvallisuutta vaarantavaa toimintaa. Niiden avulla suojataan myös merkittäviä taloudellisia etuja ja yritysten turvallisuusjärjestelyjä.
Lain määritelmän mukaan selvityksillä pyritään parantamaan mahdollisuuksia ehkäistä tilanteita, jotka voivat vahingoittaa valtion turvallisuutta, maanpuolustusta, Suomen kansainvälisiä suhteita, yleistä turvallisuutta tai muuta niihin verrattavaa yleistä etua tai merkittävää taloudellista etua.
– Yksityisen yrityksen on aika vaikea päästä meille asiakkaaksi, koska lainsäädäntö rajaa yksityiset yritykset aika tiukasti pois.
Yritysten, jotka selvityksiä haluavat hakea, tulee täyttää lain asettamat vaatimukset. Yrityksiltä vaaditaan lisäksi muun muassa tietoturvan hyvää hallintaa. Sen jälkeenkään kun suojelupoliisi on hyväksynyt toimijan selvitysten hakijaksi, niitä ei voi teettää mielivaltaisesti. Selvityksen hakeminen vaatii lisäksi aina selvityksen kohteen suostumuksen.
– Yrityksen kanssa käydään ne henkilöryhmät läpi, joista turvallisuusselvityksiä voidaan tehdä. Vaikka yritys hyväksytään meidän asiakkaaksemme, se ei anna vapaata korttia hakea kenestä tahansa yrityksen työntekijästä turvallisuusselvitystä.
Hakijalle luovutetaan vain tehtävän kannalta oleellinen tieto
Virallisissa selvityksissä on kolme tasoa.
Suppea turvallisuusselvitys voidaan tehdä esimerkiksi siivoojalle, joka saa kulkuoikeuden viranomaisen yleisöltä suljettuun tilaan. Tällöin selvitykseen kuuluvat esimerkiksi poliisin tiedot sekä rikos- ja sakkorekisterin tiedot.
Perusmuotoinen selvitys laaditaan henkiöstä, jolla on pääsy turvaluokitettuun tietoon. Tyypillisesti viranomainen hakee selvityksen nimitettävästä viranhaltijasta, joka työssään käsittelee viranomaisen turvaluokiteltua tietoa.
Perusmuotoiseen selvitykseen otetaan mukaan myös esimerkiksi luottotiedot. Suojelupoliisi voi tehdä kansainvälisiä tiedusteluja henkilöstä. Selvitykseen otetaan mukaan sellaisten rekistereiden tietoja, joihin selvityksen kohteella ei ole tarkastusoikeutta, kuten puolustusvoimien ja suojelupoliisin rekisterit.
Laajimmassa selvityksessä voidaan lisäksi tarkastella muun muassa henkilön liiketoiminnallisia sidonnaisuuksia sekä laatia selvityksen kohteen puolisosta turvallisuusselvitys. Laajin selvitys tehdään tyypillisesti esimerkiksi valtion korkeimmista viranhaltijoista.
Oli selvityksen laajuus sitten mikä tahansa, hakijalle ei anneta kaikkea selvityksessä esiin noussutta tietoa.
– Siinä käytetään tapauskohtaista harkintaa ja arvioidaan, millä tiedolla on merkitystä tässä nimenomaisessa tehtävässä, johon turvallisuusselvitystä on haettu.
Turvallisuusselvitysten määrä on kasvussa
Selvitysten hakijoiksi hyväksyttyjä yksityisiä yrityksiä ja viranomaisia on yhteensä alle 400. Esimerkiksi yrityksen arvokkaiden innovaatioiden suojaaminen voi olla perusteltu syy turvallisuusselvityksien hakijaksi pääsemiselle.
Halua selvitysten tekemiseen olisi ylitarkastaja Ahon mukaan yksityissektorilla enemmänkin, mutta kaikki yritykset eivät täytä lain kriteerejä. Ahon mukaan selvitysten teko-oikeuden rajaaminen on perusteltua.
– Siinä puututaan kuitenkin selvityksen kohteen perusoikeuksiin. Lakia ei voi tulkita joustavasti, vaan sitä tulee tulkita ahtaasti.
Ahon mukaan Suomessa lainsäädäntö on poikkeuksellinen muuhun Eurooppaan nähden, sillä muualla yritykset eivät voi hakea selvityksiä samassa laajuudessa kuin Suomessa.
Selvitysten määrä on kasvanut. Vuonna 2020 henkilöturvallisuusselvityksiä tehtiin noin 88 000. Selvityksistä noin puolessa hakija oli yksityinen yritys ja noin puolessa viranomainen.
Yksityisten teettämistä selvityksistä suurin osa on suppeita, viranomaisilla taas perusmuotoisia. Viime vuonna suppeita selvityksiä tehtiin yhteensä 40 000 ja perusmuotoisia 31 000.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas (ps.) on saanut syytteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, kertoo Helsingin Sanomat.
Peltokangas kertoo HS:lle, ettei halua kommentoida syytettä tarkemmin tässä vaiheessa asian käsittelyä.
Peltokankaan mukaan kyse on "vuoden vanhoista Facebook-jutuista". Hän kertoo kiistävänsä kaikki syytteet.
Peltokangas on ehdolla perusuomalaisten puoluekokouksessa toiseksi varapuheenjohtajaksi. Puoluekokous järjestetään tulevana viikonloppuna Seinäjoella.
Ensimmäisen kauden kansanedustaja, Vaasan vaalipiirin ääniharava
Mauri Peltokangas nousi kansanedustajaksi edellisissä eduskuntavaaleissa, jolloin hän oli puolueensa ääniharava Vaasan vaalipiirissä. Vuoden 2019 vaaleissa Peltokangas sai yli 13 000 ääntä.
Kuntavaaleissa Peltokangas puolestaan nousi Kokkolan kaupunginvaltuustoon äänikuninkaana, kun perussuomalaiset voittivat neljä lisäpaikkaa valtuustossa.
Reilu vuosi sitten Peltokangas herätti kohua Facebook-kommentillaan, jossa Peltokangas kutsuu pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen ministereitä "säälittäviksi perserei'iksi"
Oikaisu 12.8. 22.05 Jutusta poistettu maininta, jonka mukaan syytteen olisi nostanut yksityishenkilö. Suomessa syytteen nostamisesta vastaa tavallisesti syyttäjä.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) kummastelee Etelä-Suomen aluehallintoviraston (Avi) torstaista päätöstä pääkaupunkiseudun uusista kokoontumisrajoituksista, jotka osuvat tuntuvasti myös lasten ja nuorten harrastustoimintaan sisätiloissa.
– Hallitus on mielestäni aika johdonmukaisesti ilmaissut huolensa siitä, että että lasten ja nuorten arkeen korostuu erityisiä huolia, Saarikko sanoi Ylen iltauutisten lähetyksessä.
– Koronan jättämä varjo heidän elämässään on erityisen pitkä, siksi rajoituksia ei pitäisi kohdistaa heihin. Niinpä tänään hallituksessa asiasta linjasimme, ja sosiaali- ja terveysministeriö sai vastuun ohjeistaa alueita, Saarikko sanoi.
Avin päättämät kokoontumisrajoitukset astuvat voimaan pääkaupunkiseudulla 20. elokuuta ja ne tekevät käytännössä mahdottomia monien joukkuelajien harrastamisesta sisätiloissa, sillä sisätiloissa pitäisi noudattaa kahden metrin turvaväliä.
Aluehallintovirasto täsmensi tänään muun muassa Twitterissä, että pääkaupunkiseudulla turvavälivelvoite koskee myös lasten ja nuorten harrastustoimintaa sisätiloissa.
Hallitus neuvotteli tänään Säätytalolla koronastrategiasta, mutta myös Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksistä ja kahden metrin turvavälivaatimuksesta.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi hallituksen neuvotteluiden jälkeen, että alueviranomaisia ohjeistetaan asiasta. Viranomaisia ohjeistetaan myös turvavälivaatimuksista, sillä hallitus haluaa luopua kahden metrin turvavälivaatimuksesta, joka on kurittanut kulttuurialaa ja kurittaa jälleen pääkaupunkiseutua uusien kokoontumisrajoitusten myötä.
Ylen uutisankkuri Piia Pasanen kysyi Saarikolta uutislähetyksessä, haluaako hallitus eri asioita kokoontumisrajoitusten suhteen kuin aluehallintovirasto.
– Hallitus ei voi paeta vastuutaan, Saarikko aloitti.
– Suomessa on kuitenkin sellainen päätöksentekojärjestelmä, että alueviranomaiset käytännössä tekevät ne ratkaisut ja hallitus luo suuret linjat. Siksi tänään keskustelimme (hallituksen neuvotteluissa) siitä, että kun rokotekattavuus on riittävä, pääsisimme tästä rajoitusten ajasta pois, Saarikko totesi.
Li Andersson: Päätös on Avin, eikä hallituksen
Moni ministeri tuntui olevan yhtä mieltä kahden metrin turvavälivaatimuksesta ja siitä, että lasten ja nuorten harrastusten rajoittaminen ei saa olla ensimmäisten toimien joukossa.
Esimerkiksi opetusministeri Li Andersson (vas.) korosti Twitterissä alkuillasta, että Etelä-Suomen aluehallintoviraston tämänpäiväinen rajoituspäätös ei ollut hallituksen antama.
– Tämänpäiväinen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös lasten ja nuorten harrastustoiminnan rajoituksista oli viranomaisen oma eikä hallituksen ja on tärkeää, että ”lapset ja nuoret ensin”-periaatteen merkitystä taas voimakkaasti painotetaan, Andersson kirjoitti.
Saarikon puoluetoveri, nykyinen kulttuuri- ja tiedeministeri Antti Kurvinenkommentoi aiemmin tänään Twitterissä, että kahden metrin turvavälivaatimus on ongelmallinen kulttuuri- ja urheilutapahtumille.
– Arkijärkeä tarvitaan, Kurvinen tiivisti.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp.) ilmaisi olevansa erityisen iloinen hallituksen yhteisymmärryksestä kahden metrin turvavälivaatimuksen suhteen.
– Yhteiskuntaa on pidettävä mahdollisimman auki, ja kulttuurialaa on kohdeltava oikeudenmukaisesti. Kahden metrin turvavälivaatimuksesta esimerkiksi kulttuuritapahtumissa tullaan luopumaan, Henriksson kirjoitti Twitterissä.
Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä käsittelee kolmannen rokoteannoksen tarvetta elokuun lopussa, jonka jälkeen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) voi antaa lausuntonsa sosiaali- ja terveysministeriölle (STM).
Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet toivoo, että kolmannen rokoteannoksen antamisesta päätettäisiin syyskuun jälkeen, kun toinen rokoteannos on pystytty tarjoamaan mahdollisimman monelle.
Lopullisen päätöksen kolmansien rokoteannosten jakamisesta tekee STM yhdessä valtioneuvoston kanssa.
THL:n ylilääkäri ja Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) sihteeri Hanna Nohynek ei vielä osaa kertoa tarkasti, milloin päätöksiä kolmannesta rokotuksesta tehdään Suomessa.
Tietoa tarvitaan hyödystä eri väestöryhmille
Ennen kolmansien rokoteannosten antamista tarvitaan Rämetin mukaan tietoa lisää muun muassa siitä, millainen hyöty kolmannesta rokoteannoksesta olisi eri väestöryhmille ja kuinka pitkälle suoja kestää riittävän hyvänä kahdella rokoteannoksella.
Nohynekin mukaan tietoa tarvitaan edellä mainittujen lisäksi siitä, kuinka moni saa koronan ja kuinka vakavana kahden rokoteannoksen jälkeenkin ja kuinka moni heistä päätyy sairaalahoitoon.
Kun tietoa saadaan, Rämetin mukaan selkenee myös muun muassa se, annettaisiinko kolmas rokoteannos vain riskiryhmäläisille vai koko väestölle.
Rämet toteaa, että samalla kun käydään pohdintaa kolmannen rokoteannoksen antamisesta, tulee keskittyä siihen, että väestö saa mahdollisimman kattavasti ensimmäisen rokoteannoksen. Kaikkien ikäryhmien rokotuskattavuudessa on Rämetin mukaan vielä parantamisen varaa.
Ensimmäinen annos antaa Rämetin mukaan jo hyvän suojan vakavaa tautimuotoa vastaan. Toisella annoksella suojavaste vielä huomattavasti paranee.
Rämet kertoo, että kaikki Suomessa jaettavat rokotteet suojaavat tehokkaasti myös deltamuunnosta vastaan.
– Suojavaikutuksen loppumiselle ei ole tiettyä kuukausimäärää, Rämet kertoo STT:lle.
Toinen rokotuskierros on mennyt jämäkästi eteenpäin. Rämet kertoo, että työikäinen perusterve on tehosteannoksen jälkeen hyvässä suojassa vakavaa tautimuotoa vastaan, vaikka tartuttaminen on edelleen mahdollista.
Eroa kolmen ja kahden rokotuksen välillä täytyy Rämetin mukaan pohtia niin tartuttavuuden kuin vakavan tautimuodon estämisenkin osalta.
Maailman terveysjärjestö painottaa solidaarisuutta
Nohynekin mukaan Israel, Chile ja Yhdistyneet Arabiemiirikunnat ovat jo aloittaneet kolmansien rokoteannosten antamisen. Lisäksi esimerkiksi Saksa ja Ranska ovat jo tehneet päätöksen aloittaa, ja myös moni maa harkitsee kolmannen annoksen antamista.
Nohynek muistuttaa, että Israelilla on sopimus Pfizerin kanssa tuottaa myyntilupaa tukevaa dataa koronarokotteesta, minkä vuoksi Israelia ei voi suoranaisesti pitää vertailukohteena.
Maailman terveysjärjestön (WHO) pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus on vedonnut rikkaisiin maihin, että ne eivät aloittaisi kolmansien rokoteannoksien antamista, sillä köyhien maiden rokotuskattavuus on vielä pientä.
Myös pääministeri Sanna Marin (sd.) painotti viime vuoden marraskuussa Iltalehdelle, että globaali vastuu ja solidaarisuus on pandemiatilanteessa otettava huomioon, vaikka moni haluaisi kolmannen koronarokotteen heti omille kansalaisilleen.
– Sen näytön varassa, mitä nyt on saatavilla meillä käytettyjen rokotteiden tehosta sekä solidaarisuuskysymyksen vuoksi, mielestäni on syytä vakavasti pohtia onko todellakin jo aika kolmansia rokoteannoksia ryhtyä antamaan, myös Nohynek sanoo.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila taas kertoo, että Suomi on osaltaan ulkoministeriön kautta osallistunut rokotteiden lahjoittamiseen Covax-ohjelmassa, jonka tavoitteena on covid-19-rokotteiden tasapuolinen saatavuus maailmassa. Hallitus päätti tästä osana rokotusstrategiaa.
– Mikäli kolmas rokote todetaan vähintään riskiryhmille tarpeelliseksi, arvioidaan sitä lääketieteellisistä ja epidemiologisista lähtökohdista, Varhila kertoo.
Skeittilauta kiepahtaa ilmassa, pipo valahtaa silmille ja Jaakko Pesosen jalat eivät osukaan täydellisesti takaisin laudalle.
– Odota, mä otan ton uusiksi, Pesonen huikkaa ja kiihdyttää laudan uuteen vauhtiin.
Kello on puolen päivän tuntumassa ja Pesoselle se tarkoittaa aamua. Eiliset iltakaljat kavereiden kanssa venyivät pikkutunneille. Tämä päivä on alkanut energiajuomalla ja tupakalla.
Eli ihan tavallisesti.
24-vuotias Pesonen on työkyvyttömyyseläkkeellä. Hän on sairastanut syntymästään asti kallon luutumishäiriötä.
Sairaus on harvinainen ja Pesosen taudin tyyppi vielä harvinaisempi. Kuten harvinaisten sairauksien kohdalla usein käy, diagnosointi ja hoidon saaminen kesti luvattoman pitkään.
Hoidon viipyminen voi olla syy siihen, etteivät hänen aivonsa kehittyneet niin kuin pitäisi.
Harvinaisten sairauksien tunnistamista ja hoitoa yritetään nyt parantaa Suomessa. Se ei kuitenkaan enää auta Pesosta, jonka kalloa on leikelty peräti kahdesti, mutta liian myöhään.
"Minne tahansa menenkin, järkkään shown ja nauratan naisia", Jaakko Pesonen kuvailee arkeaan. Juho Liukkonen / Yle
Jos katsoo tarkkaan, voi huomata, että Pesosen leuka on vähän vino ja silmät aavistuksen eri korkeudella.
Normaalisti ihmisen kallo kasvaa ja antaa saumoista myöten sitä mukaan, kun aivot tarvitsevat lisää tilaa. Kallon luutumishäiriössä yksi tai useampi kallon saumoista on luutunut umpeen. Kallo pitää leikata, jotta aivot pääsevät kasvamaan.
Pesosen pää leikattiin ensin vuoden vanhana ja seuraavan kerran seitsemänvuotiaana. Hän itse muistaa noista ajoista lähinnä kurjan olon sairaalassa.
Äidille ne ovat painuneet mieleen lähtemättömästi.
Jaakko on Merike Pesosen kolmas lapsi, ja äidille oli alusta asti selvää, että jokin on vialla. Vauva huusi ja oksensi lähes tauotta.
– Valitin neuvolalääkärille, että lapsen pää on oudon muotoinen. Minulle sanottiin, että olen nukuttanut vauvaa liikaa yhdessä asennossa, Merike Pesonen kertoo.
Asiaan alettiin paneutua vasta, kun vauvan silmät olivat lopulta selkeästi eri korkeudella. Jaakko Pesosen kallo leikattiin vähän alle vuoden vanhana.
Kallonluutumishäiriössä on tavallisinta, että yksi kallon saumoista on luutunut umpeen. Jos näin olisi ollut Pesosenkin tapauksessa, ongelma olisi todennäköisesti korjaantunut vauvana tehdyllä leikkauksella.
Se oli kuitenkin vasta alkua.
Pesonen kokee, ettei oikein mikään elämässä suju paitsi skeittaaminen. Jopa skeitatessa mieli saattaa jäädä jumiin toistamaan yhtä ja samaa asiaa.Juho Liukkonen / Yle
Mitä kauemmin leikkausta odotetaan, sitä varmemmin tulee ongelmia
“Luusto on ohentunut ja reikäinen”, lukee 6-vuotiaan Jaakon kallon 3D-kuvien lausunnossa.
– Se tarkoittaa, että aivot olivat yrittäneet löytää tien ulos, kun kallon saumat eivät antaneetkaan periksi, Merike Pesonen kertoo.
Jaakon ensimmäisten elinvuosien ajan Pesoset olivat ravanneet lääkärissä. Äiti oli varma, että jokin on vialla, sillä poika oli levoton, sai raivokohtauksia, eikä pystynyt keskittymään mihinkään. Perheelle suositeltiin kerta toisensa perään psykologin tapaamista.
Noihin aikoihin Helsingin yliopistollisessa sairaalassa leikattiin 40-50 kallonluutumishäiriöpotilasta vuodessa. Suurin osa potilaista oli vauvoja, mutta osalla häiriö huomattiin vasta kouluiässä tutkittaessa oppimisvaikeuksia ja käytöshäiriöitä. Tutkimuksissa on todettu, että mitä pidempään kallon luutumishäiriöpotilas joutuu odottamaan leikkausta, sitä todennäköisempiä erilaiset kognitiiviset ongelmat ovat.
Merike Pesonen oli varma, että kuusivuotiaan Jaakon ongelmat johtuivat vauvana todetusta sairaudesta. Hän päätti lopulta ottaa itse suoraan yhteyttä Helsinkiin.
Jaakko Pesonen leikattiin taas.
Mutta vaikka aivoille tehtiin lisää tilaa, ne eivät enää lähteneet kehittymään normaalisti.
Pesonen kiittää äitiään siitä, että hän on potkinut pojan aina takaisin laudalle, jos ote skeittaamiseen on alkanut horjua. "Siinä se on kyllä best mama".Juho Liukkonen / Yle
Mikkelin keskustan kupeessa sijaitseva kaksio on sisustettu skeittilaudoilla. Merike Pesonen juo kahvia ja Jaakko Pesonen energiajuomaa.
– Hain vähän pärinää aamuun, poika toteaa äidilleen viitaten juomaansa.
Kumpikin plärää puhelintaan pöydän ääressä istuen.
– Meillä on aamuisin aika niukkaa kommunikointia, Merike Pesonen nauraa.
Asunto on äidin, mutta poika viettää siellä aikaa lähes yhtä paljon kuin kotonaan Espoossa. Jaakko Pesonen reissaa kahden kodin välillä lähes viikottain. Mikkelissä on äidin lisäksi skeittiyhteisö.
Pesonen alkoi skeittaamaan neljävuotiaana, kun isä rakensi hänelle rampin takapihalle. 12-vuotiaana Pesonen oli omassa sarjassaan skeittauksen Suomen mestari ja pääsi kisoihin ulkomaille.
Nyt skeittaamisesta on tullut elämäntapa, joka pitää Pesosen pään pinnalla.
– Mun elämä on tämmönen läppä. En käy töissä enkä koulussa. En pysty oppimaan uusia asioita, koska aivot jäävät jumittamaan.
Muutamia vuosia sitten Pesosen jalkapöytä murtui. Koska hän ei kyennyt sitoutumaan kuntoutukseen, paraneminen vei seitsemän kuukautta. Koko sinä aikana skeittaaminen ei onnistunut, ja Pesonen masentui.
– Skeittaaminen on mulle kaikki. Tärkeintä elämässä on perhe, kaverit ja skeittaaminen.
Ennen työkyvyttömyyseläkettä Pesonen oli lähes viisi vuotta töissä ravintolan keittiössä. Sitä ennen hän yritti opiskella ammattikoulussa ensin kiinteistönhuoltoa ja sitten ravintola-alaa. Opinnoista ei tullut mitään.
– Olin käynyt koulut siihen saakka kuuden oppilaan pienryhmissä ja omien sermien rajaamassa tilassa. Miten ne voivat kuvitella, että pystyisin opiskelemaan yhtäkkiä 30 hengen ryhmässä?
Pesosella on tarkkaavaisuushäiriö ja vaikeuksia oppia ja ymmärtää asioita. Elämä sujuu melko itsenäisesti, mutta äiti on koko ajan puhelinsoiton päässä.
Merike Pesonen on vakuuttunut, että Jaakon toisen leikkauksen viivästyminen on syypää siihen, etteivät aivot toimi normaalisti. Ja, että viivästyminen johtui siitä, ettei äidin huolta otettu tosissaan.
Lääkärit joutuvat pohtimaan vaikeita tapauksia ylitöinä
Harvinaisten sairauksien tunnistaminen ja hoito ovat hankalia, sillä sairaudet ovat nimensä mukaisesti harvassa. Oikean diagnoosin saaminen voi viedä pitkiä aikoja. Kestää aikansa ennen kuin terveyskeskuksessa tai työterveydessä hoksataan yhdistää oudot oireet yhteen sairauteen sen sijaan, että kyse olisi vaikkapa kolmesta eri taudista.
THL:n tutkimusprofessori Helena Kääriäinen pitää yhtenä syynä kiirettä. Lääkärit joutuvat pohtimaan erikoisempia tapauksia omalla ajallaan.
– Juuri missään ei ole sellaista käytäntöä, että yhtenä työpäivänä viikossa lääkäri voisi käydä läpi niitä potilaita, jotka ovat jääneet pohdituttamaan. Tehokkuutta mitataan potilaiden määrän, eikä onnistuneiden diagnoosien perusteella.
Siksi voi myös kestää, ennen kuin potilas pääsee parhaan asiantuntemuksen äärelle yliopistosairaalaan.
Pesonen kertoo traumatisoituneensa lapsuuden sairaalajaksoista niin, ettei enää mene lähellekään sairaaloita. Juho Liukkonen / Yle
Nykyään kaikissa yliopistosairaaloissa on harvinaisten sairauksien keskus. Niitä on perustettu vasta viime vuosina. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen on perustettu tänä vuonna harvinaisten sairauksien koordinointikeskus.
HUSissa tehdyn alustavan tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että harvinaisten sairauksien hoito voi haukata jopa viidenneksen sairaalan resursseista. Niinpä tavoitteena on nyt nopeuttaa sairauksien tunnistamista.
Jaakko Pesosen kallon luutumishäiriö vaati kiireellistä hoitoa 2000-luvun alussa. Silloin harvinaisten sairauksien hoito oli Suomessa vasta ottamassa kehitysaskeleita.
– Harvinaisista taudeista alettiin kyllä puhua jo aika kauan sitten, mutta tiedotuksen leviäminen peruskoulutukseen terveyskeskuslääkäreille ja hoitajille on lähtenyt kunnolla liikkeelle ehkä vasta vuosituhannen vaihteessa, Kääriäinen sanoo.
Tällä hetkellä Pesonen ei käy kontrolleissa missään. Hänellä on kuitenkin mahdollisuus saada hoitoa sitä halutessaan.
Juuri nyt katse on syyskuussa, skeittauskisoissa Itävallassa.
Pesonen on innoissaan siitä, että Mikkelissä on paljon lahjakkaita nuoria skeittaajia. Juho Liukkonen / Yle
Pesonen hyppää laudalta, kumartuu noukkimaan energiajuomapullon asfaltilta ja nappaa pipon päästään. Hiki on noussut pintaan.
Pesosella ei ole kypärää. Hän sanoo sen haittaavan keskittymistä.
Äiti paljastaa, että kypärä on oikeasti ongelmallinen, sillä sen pitäisi olla kallon muodon vuoksi erikoisvalmisteinen. Lisäksi kypärä tuntuu pahalta, koska päänahka on jouduttu kiristämään leikkauksissa äärimmilleen.
Pesonen harjoittelee tällä hetkellä päivittäin. Innsbruckissa on amatööriskeittaajien maailmanlaajuisen kisan Euroopan finaali. Kisasta on noussut ammattiskeittaajia maailman huipulle ja se on myös Pesosen unelma.
Vaikka Pesonen on eläkeläinen, toimeton hän ei ole. Hän on aktiivisesti mukana pyörittämässä Mikkelin Rullalautailijoiden skeittihallia. Se on ainoa paikka, missä kaupungissa voi skeitata talvisin. Pesonen avaa skeittihallin ovet, rahastaa tulijat, pitää vahtia paikan päällä ja sulkee ovet illalla.
Jos Pesonen haluaisi, hänen leukansa voitaisiin leikata symmetriseksi milloin vain. Operaatiosta puhutaan perheessä kauneusleikkauksena, mutta tosiasiassa kasvojen eriparisuus vaikuttaa purentaan.
Tällä hetkellä Pesosta ei saisi leikkaukseen kuin pakottamalla. Kuntoutuminen kestäisi ainakin vuoden, eikä hän usko, että hänellä olisi nyt rahkeita selvitä vaikeasta prosessista.
Eikä silloin voisi skeitata.
– Mä vaan rakastan tätä niin paljon, etten vaihtaisi päivääkään.
Harvinaisten sairauksien diagnosointiin uutta vauhtia
Jaakko Pesonen, 24, on Euroopan amatööriskeittaajien huippua ja eläkeläinen. Pikkulapsena hänen kallonsa luutumishäiriö vaati kiireellistä hoitoa ja useamman leikkauksen. Tuolloin 2000-luvun alussa harvinaisten sairauksien hoito oli Suomessa vasta ottamassa kehitysaskeleita.
Tänä vuonna Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen perustettiin harvinaisten sairauksien koordinointikeskus, jonka tarkoituksena on nopeuttaa harvinaisten sairauksien diagnosointia ja avun saantia koko maassa.
Syöpäpölyjen hallinnassa on puutteita monella työpaikalla
YIT:n työmaalla Helsingin Pitäjänmäessä kvartsipölyä estetään leviämästä muun muassa osastoimalla työmaan alueita.Hilma Toivonen / Yle
Puupöly ja kvartsipöly voivat aiheuttaa syöpää, mutta työsuojeluviranomainen löysi joka viidenneltä tarkastamaltaan työpaikalta korjattavaa niiden hallinnassa. Kvartsipölyä syntyy muun muassa rakennustyömailla ja puupölyä teollisuudessa sekä esimerkiksi ammattioppilaitosten teknisen työn luokissa. Tehokkaita keinoja syöpäpölyjen hallintaan olisi kuitenkin tarjolla.
Näin Napolissa haetaan helpotusta ennätyshelteillä
Elokuu on italialaisten lomakuukausi. Napolissa moni hakee viilennystä kuumuuteen rannoilta. Paolo Manzo
Välimeren alueen kesistä on tullut yhä kuumempia ja kuivempia. Nyt Italiaa koettelee ennätyksellisen voimakas helleaalto, joka vaikuttaa erityisesti niihin ihmisiin, joilla ei ole mahdollisuutta paeta polttavista kaupungeista. Yle kävi katsomassa, miten Napolissa viilennytään lähes 40 asteen lämpötilassa.
Taliban etenee Afganistanissa – kertoo vallanneensa maan toiseksi suurimman kaupungin
Afganistanin turvallisuusjoukkojen sotilas tarkisti ajoneuvoja Kandaharissa 12. elokuuta.EPA
Äärijärjestö Taliban kertoo saaneensa haltuunsa Afganistanin toiseksi suurimman kaupungin Kandaharin. Uutistoimisto AFP:n mukaan Talibanin edustaja kertoi asiasta Twitterissä. Paikallinen asukas sanoi uutistoimisto AFP:lle, että hallituksen joukot vaikuttavat vetäytyneen sotilastukikohtaan kaupungin ulkopuolella. Afganistanin hallitus ei ole toistaiseksi vahvistanut kaupungin hallinnan menettämistä.
Ukkoskuuroja ja paikoin liki hellettä
Anniina Valtonen / Yle Sää
Aamu valkenee sumuisena lännessä ja pohjoisessa. Muualla on aurinkoista. Päivällä on luvassa sade- ja ukkoskuuroja monin paikoin. Aurinkoisilla alueilla lähennellään hellerajaa.
Niin sanotun Koskelan surman käsittely jatkuu tänään perjantaina Helsingin käräjäoikeudessa tapauksen viimeisessä pääkäsittelyssä. Yle seuraa oikeudenkäyntiä paikan päällä.
Oikeudessa käydään läpi kolmen vuonna 2004 syntyneen murhasta syytetyn pojan mielentilatutkimusten lausunnot. Lausuntojen sisältö on muilta osin salainen, mutta niiden lopputulokset tulevat julki.
Kaikki kolme syytettyä on tutkittu kevään ja kesän aikana kukin eri psykiatrisessa sairaalassa. Lausunnoista selviää, olivatko syytetyt teon aikaan syyntakeisia, syyntakeettomia vai alentuneesti syyntakeisia.
Useita kuukausia kestäneessä mielentilatutkimuksessa on selvitetty, ovatko syytetyt ymmärtäneet tekonsa seuraukset eli ovatko he olleet täydessä ymmärryksessä.
Syyntakeinen voidaan tuomita rangaistukseen, ja syyntakeeton voidaan määrätä psykiatriseen pakkohoitoon.
Alaikäisiä poikia syytetään 16-vuotiaan pojan murhasta Koskelan sairaalan alueella Helsingissä perjantaina 4. joulukuuta 2020. Syytetyt olivat itsekin teon aikaan 16-vuotiaita. Surmailtana vietettiin yhden syytetyn syntymäpäivää.
Perjantaina päätetään tuomion aikataulusta
Helsingin käräjäoikeuden 24. maaliskuuta 2021 antaman välituomion mukaan syyttäjien kuvaus perjantain 4. joulukuuta tapahtumista on voitu pääpiirteissään todistaa. Välituomiossa ei kuitenkaan otettu vielä kantaa rangaistuksiin tai rikosnimikkeisiin.
Lopullinen tuomio annetaan, kun mielentutkimusten lausunnot on käsitelty oikeudessa. Tuomioistuin ottaa mielentilalausunnot huomioon harkinnassaan, mutta tekee ratkaisunsa itsenäisesti.
Tuomionantopäivä kerrotaan perjantain istunnossa. Alaikäiset syytetyt ovat edelleen vangittuina. Perjantaina päätetään myös vangitsemisen jatkamisesta.
Syytetyille vaaditaan pitkiä vankeustuomioita
Syyttäjät vaativat syytetyille 12, 11 ja 9,5 vuoden vankeusrangaistuksia nuorena tehdystä murhasta sekä aiemmista pahoinpitelyistä ja ryöstöstä sekä siihen yllyttämisestä.
Syytetyt kiistävät tahallisen henkirikoksen. Kaksi heistä myöntää syyllistyneensä törkeään pahoinpitelyyn ja törkeään kuolemantuottamukseen, yksi pelkkään pahoinpitelyyn uhrin surmailtana.
Puolustuksen mukaan oikea rangaistus törkeistä rikoksista olisi noin neljä vuotta vankeutta ja pahoinpitelystä alle kaksi vuotta ehdollista vankeutta.
Helsingin poliisilla on meneillään esiselvitys uhrin koulun ja lastensuojelun toiminnasta Koskelan surmaan liittyen. Uhria oli pahoinpidelty toistuvasti ennen surmailtaa, mutta kukaan ei ollut huomannut asiaa tai puuttunut siihen.
Tampereen ratikka aloitti liikennöinnin tällä viikolla. Samalla kerrottiin rakennusprojekteissa harvinaisesta seikasta.
Tampereen ratikka valmistui etuajassa ja selvästi budjettia halvemmalla. Tavoitekustannus alitetaan tämänhetkisen tiedon mukaan noin 34 miljoonalla eurolla. Raitiotieallianssin asettama 300 miljoonan euron tavoitehinta alittuu näin yli kymmenellä prosentilla.
Summa on iso ja siihen vaikutti monta onnistunutta asiaa. Jopa sääkin oli tamperelaisten puolella. Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö sanoo, että säästöä on tullut sään takia monessa kohdassa.
– Säät ovat ilman muuta suosineet, sillä olemme pystyneet jatkamaan rakennuskautta, jolloin työmaat ovat valmistuneet nopeammin. Suunniteltuja talvitöitä on myöskin pystytty tekemään halvemmalla, kun maa ei ole jäätynyt tai työt on voitu tehdä ilman telttoja.
Tampereen kaupunki on alituksesta mielissään. Tavoitehinnan alitus johtui kaupunkiympäristön johtajan Mikko Nurmisen mukaan myös onnistuneista hankinnoista, innovaatioista ja aikataulun alittamisesta.
Esimerkiksi Hatanpään osuuden piti valmistua vasta loppuvuodesta, mutta se valmistui jo kesällä.
– Tavoitehinnan alitus on seurausta monista asioista ja onnistumisista, Nurminen korostaa.
Pekka Sirviö sanoo, että allianssi onnistui saamaan säästöjä materiaaleista hyvällä hankinnalla ja kilpailutuksilla. Rakentamisprojektin aikana muutettiin esimerkiksi työmenetelmiä suunnitelluista ja tehtiin innovaatioita.
– Taitorakenteissa eli silloissa ja tukimuureissa on löytynyt ratkaisuja, joilla on saatu säästöjä aikaiseksi, Sirviö antaa esimerkkejä.
Summat selviävät viiden vuoden kuluttua
Vähälle huomiolle julkisuudessa on jäänyt tieto, että Tampereen kaupunki ei suinkaan saa tätä koko summaa itselleen ja summa selviää vasta viiden vuoden jälkeen.
– Työ on vielä osin kesken ja viimeiset summat selviävät vasta takuuajan päätyttyä viiden vuoden kuluttua, Mikko Nurminen sanoo.
Sirviö vahvistaa, että lopullinen säästön suuruus selviää vasta silloin.
– Alitus on toki jo todellisuutta nyt eli emme ole käyttäneet kaikkea investointiin varattua rahaa, hän lisää.
Ratikka rakennetaan allianssimallilla. Raitiotieallianssin muodostavat tilaajaosapuolet Tampereen kaupunki ja Tampereen Raitiotie Oy sekä palveluntuottajat NRC Finland, Sweco Finland, YIT ja Afry Finland. Ne myös jakavat kaupallisen mallin mukaan hyödyn.
Raitiotieallianssille on luotu oma kannustinjärjestelmä, jonka pohjalta osapuolet saavat joko bonuksia tai sanktiota. Onnistuminen tuottaa palveluntuottajille bonusta ja tilaajalle säästöä.
Jos tavoitekustannus alittuu yli viidellä prosentilla, tilaajat saavat 40 prosenttia, palveluntuottajat 30 prosenttia ja loput 30 prosenttia summasta menee bonuspooliin.
Bonuspoolin mittareita on useita ja ne kannustavat eettisiin valintoihin. Aikataulun pitämisen lisäksi esimerkiksi hankkeen tapaturmattomuus, julkisuuskuva ja alihankintojen paikallisuus vaikuttavat. Näissä onnistuminen ja bonusten jako selviävät viiden vuoden kuluttua.
Summa alentaa kaupungin ratikkakustannuksia
Alituksesta koituvalla säästöllä ei rahoiteta mitä tahansa kaupungin budjetissa. Joka tapauksessa onnistuminen laskee kaupungin kustannuksia ratikasta.
– Alitus menee yhtiön hyväksi, mikä siten alentaa kaupungin maksamaa pääomaan kohdistuvaa vastiketta raitiotieinfran osalta järjestelmän käytön aikana, Sirviö sanoo.
Nurmisen mukaan kaupunki hyötyy joka tapauksessa tätä kautta paljon.
Tampereen raitiotie rakennetaan kahdessa osassa. Osan Pyynikintorilta Santalahteen pitäisi olla valmis niin, että liikenne voidaan aloittaa vuonna 2023. Loppuosa Santalahdesta Lentävänniemeen odottaa sitä, käsitelläänkö valitusta vesistön täyttöluvasta Näsisaarta varten vielä korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Syyttäjä vaatii kolmekymppiselle miehelle elinkautista vankeusrangaistusta murhasta.
Nokialla Pirkanmaalla tapahtui jouluaaton ja joulupäivän välisenä yönä henkirikos, jossa sai surmansa paikallinen, vuonna 1990 syntynyt mies.
Vuonna 1990 syntynyt nokialainen mies ilmoittautui itse poliisille asianajajansa välityksellä. Uhri ja syytetty tiesivät poliisin mukaan toisensa.
Syytetty tunnusti esitutkinnassa ampuneensa uhria ja aiheuttaneensa tämän kuoleman. Häntä syytetään myös ampuma-aserikoksesta, koska kyseessä oli laiton ase.
Asian käsittely alkoi perjantaina Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Syyttäjän todisteena on esimerkiksi päiväkirjamerkintöjä ja valvontakamerakuvia.
Pirkanmaan käräjäoikeudesta epäillyltä löytyy ennestään kuusi rikosasiaa nimikkeillä pahoinpitely, törkeä pahoinpitely ja huumausainerikos.
Kuusamossa kaikkiaan 28 ulkomaalaisella marjanpoimijalla on todettu koronavirustartunta, ensimmäisistä tartunnoista kerrottiin torstaina illalla.
Tartunnan saaneet ja altistuneet ulkomaalaiset poimijat on asetettu karanteeniin. Virus ei jäänyt kiinni normaaleissa maahantulotesteissä, kertoo Kuusamon kaupunginjohtaja Jouko Manninen.
Poimijat hakeutuivat testeihin saatuaan lieviä oireita.
Mannisen mukaan poimijat Kuusamoon tuonut marjayritys ei ole paikallinen. Kaupunginjohtaja kertoo, että koronaviruksen leviämisen estäminen on tehty parhaalla mahdollisella tavalla, ja poimijat ovat nyt omassa kuplassaan.
Ulkomaalaisilla marjanpoimijoilla on ollut useita tartuntoja tänä kesänä myös Kainuussa ja Lapissa.
Syyttäjä on nostanut syytteet entisen valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk.) erityisavustajana toimineelle henkilölle. Ministerin entistä erityisavustajaa syytetään petoksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Tapaus liittyy Kulmunin viestintäkoulutusten laskutusepäselvyyksiin.
Syytteen mukaan erityisavustaja on erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saanut valtiovarainministeriön maksamaan valmennuksesta perusteettomasti noin 13 700 euroa. Samalla menettelyllä erityisavustaja on virkamiehenä rikkonut virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin ja määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa.
Vastaaja on kiistänyt syyllistyneensä rikoksiin. Erikoissyyttäjä Anja-Riitta Rinkisen mukaan jutussa ei ole kuultu epäiltyinä muita kuin ministerin erityisavustajana toiminutta henkilöä.
Syyttäjä ei kerro epäillyn nimeä. Kulmunilla oli useita erityisavustajia. Julkisuudessa on kerrottu, että koulutuksen järjestämisestä vastasi heistä erityisesti Kari Jääskeläinen.
Tampereella vaihtui valta demareilta kokoomukselle viime vaaleissa, kun kokoomus voitti niukasti isoimman puolueen tittelin muutamilla kymmenillä äänillä.
Pormestariehdokas Anna Kaisa Ikonen (kok.) esittelee Tampereen pormestariohjelmaa perjantaina. Yle esittelee suorana pormestariohjelmaa kello 12. 15 alkaen. Ylen toimittaja Kai Pohjasen haastateltavana suorassa lähetyksessä ovat pormestariehdokas Anna-Kaisa Ikonen (kok.), valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi (sd.), apulaispormestariehdokas Matti Helimo (vihr.) ja valtuustoryhmän puheenjohtaja Sirpa Pursiainen (kd.).
Yhtiöittämisiä harkitaan, kuntavero ei nouse
Tampere lähtee Ikosen mukaan uuteen valtuustokauteen vaikeassa taloustilanteessa koronan varjossa. Kaupunki pyrkii tasapainottamaan talouttaan ja harkitsee esimerkiksi Tampereen Veden yhtiöittämistä ja löytämään uutta kasvua.
Tampereen Vesi pysyisi kuitenkin kaupunkikonsernin enemmistöomistuksessa.
Samalla on Ikosen mukaan haettava ratkaisuja korona-ajan nostamiin ongelmiin, kuten mielenterveyteen.
Tampere ei ole nostamassa kuntaveroa ennen kuin soteuudistuksen vaikutukset ovat näkyvissä kuntatalouteen.
Velanoton nousuvauhtia on pormestariohjelman mukaan hillittävä. Velkaa voidaan ottaa vain investointien rahoittamiseen.
Tampereelle tulee vuosittain 3 000 uutta asukasta, mikä pitää huomioida kaavoituksessa. Uusia asuntoja ohjataan etenkin ratikkareitin varrelle. Sen sijaan asuntorakentamista ei kaavoiteta Eteläpuistokadun etelänpuoleiselle alueelle, vaan sitä kehitetään virkistyskäytön lähtökohdista.
Kaupunki haluaa panostaa myös nuorten koulutukseen ja hyvinvointiin. Lasten harrastustakuu jatkuu ja koulutuspaikkoja lisätään.
Alle 18-vuotiaiden liikuntapaikkamaksua alennetaan.
Tampereelle tulee rakentaa uusia tekojääratoja ja uuden uimahallin suunnittelun aloittaminen on ajankohtaista. Tampereelle tarvitaan pormestariohjelman mukaan talvikäyttöinen jalkapallohalli.
Puolueet tehneet pitkään yhteistyötä
Uusi pormestari valitaan virallisesti ensi maanantaina.
Pirkanmaan maakuntajohtaja Esa Halme ennakoi Ylelle aiemmin perjantaina, ettei pormestariohjelma tuo suuria yllätyksiä. Puolueet ovat pitkään tehneet Tampereella yhteistyötä suurissa kysymyksissä.
Tampere on investoinut viime vuosina paljon esimerkiksi ratikkaan ja Tampereen areenaan. Joukkoliikenteen lisäksi hän pitää tärkeänä yhteistyötä koulutuspolitiikassa.
Riihimäen vankilan koronatartuntaketju on onnistuttu katkaisemaan. Vankilassa todettiin viime viikolla yhdellä työntekijällä koronatartunta, josta seurasi yksi jatkotartunta sekä altistumisia.
Vankien ja vankilan työntekijöiden seulonnoissa ei ole enää ilmennyt uusia tartuntoja, mikä vuoksi Riihimäen vankilan toimintojen erityisrajoitukset on purettu. Ne koskivat esimerkiksi kirjaston käyttöä ja vapaa-ajan toimintoja.
Rikosseuraamuslaitoksen mukaan Riihimäen vankilassa on suljettujen vankiloiden korkein rokotusaste, mikä on voinut auttaa tartuntaketjun tukahduttamisessa. Korkeampi rokotusaste on ainoastaan Keravan avolaitoksessa.
Riihimäen vankilan johtajan Susanna Schugk-Laulumaan mukaan ensimmäisen rokotteen on saanut 52 prosenttia Riihimäen vangeista. Täysi rokotesuoja on viidellä prosentilla vangeista. Riihimäen vankilassa on yli 200 vankipaikkaa.
Rikosseuraamuslaitoksen valmiuspäällikkö Anssi Vuosalmi kertoo sähköpostitse, että Vankiterveydenhuollon yksikkö on lyhentänyt vankien rokotevälin kahdeksaan viikkoon.
– Riihimäellä vangit saisivat tehosterokotteet elokuun lopussa ja syyskuun alussa, mikä nostaa nopeasti täyden rokoteannoksen saaneiden osuutta.
Vuosalmen mukaan se on merkittävä askel kohti normaalia, erityisesti juuri Riihimäellä, jossa rokotteita on otettu aktiivisesti.
Rajoituksia jatketaan useissa vankiloissa
Riihimäellä ja useissa muissa vankiloissa eri puolella Suomea jatketaan tapaamisten ja poistumislupien rajoittamista ja keskeyttämistä. Vuosalmi kertoo, että osin rajoituksia on myös lievennetty.
Useissa vankiloissa keskeytettyjä valvomattomia tapaamisia voidaan korvata valvotuilla tapaamisilla, jos niissä noudatetaan turvavälejä ja käytetään maskeja. Valvomattomia tapaamisia ovat esimerkiksi perhetapaamiset. Vankilat päättävät itse voidaanko tällaisia tapaamisia järjestää.
Vankilat ovat yhä haavoittuvia, koska rokotekattavuus on tällä hetkellä muuta yhteiskuntaan alhaisempi.
Rikosseuraamuslaitoksen mukaan iso osa vangeista kuuluu myös koronavirustaudin riskiryhmiin, mikä on otettu huomioon rajoituspäätöksissä.
Perjantaina päivällä sattui Pirkanmaalla samaan aikaan kaksi liikenneonnettomuutta.
Ikaalisissa sattui kolmen auton onnettomuus valtatie 3:lla. Kolarissa on ollut osallisena seitsemän ihmistä.
Pirkanmaan pelastuslaitoksen mukaan kaksi loukkaantui ja heidät kuljetettiin sairaalaan.
Kolmostie oli hetken aikaa perjantaina kokonaan suljettu liikenteeltä Mylly-Kartun kohdalla Ikaalisissa. Tie saatiin avattu puoli yhden jälkeen. Jonot purkautuvat vähitellen.
Mahdollisista loukkaantumisista ei ole vielä tietoa.
Lisäksi Pirkanmaalla tiellä 12 Kangasalla sattui kahden auton perääajo. Tampereelta Pälkäneen suuntaan menevä kaista oli perjantaina hetken aikaa suljettuna. Vakavista henkilövahingoista ei ole ainakaan vielä tietoa.
Kangasalan onnettomuuspaikka on Kaivannon kanavasta Raikun suuntaan. Liikenne ruuhkautuumyös tämän onnettomuuden takia.
Kuiva ja lämmin kesä oli jälleen hyvä turvetuotannolle, mutta silti energiaturpeen tuotantomäärät hiipuvat. Energiaturvetta ei uskallettu tänä kesänä nostaa, koska kysyntä on romahtanut ja varastojakin vielä on.
Päästöoikeudet ja kansallinen verotus ovat tehneet energiaturpeesta kilpailukyvyttömän. Etenkin päästökaupassa mukana olevat energiayhtiöt ovat vaihtaneet turvetta puuhakkeeseen ennätysvauhtia.
– Aika varovasti on nostettu, kun ei tiedä paljonko sitä enää tarvitaan, sanoo jalasjärveläinen turveyrittäjä Ari-Pekka Niemi.
– Energiaturvetta on nostettu huomattavasti vähäisempiä määriä kuin aikaisempina vuosina. Tuotantomäärät laskivat radikaalisti. Kysyntä on romahtanut ja romahtamassa edelleen, sanoo myös Neovan eli entisen Vapon tuotantojohtaja Pasi Rantonen.
Turveyrittäjien epätoivo
Turvetuottajien ja urakoitsijoiden tilanne on – mikäli mahdollista – entistäkin hankalampi. Moni jäi tänä kesänä ilman tuotantosopimuksia ja paine on kova.
– Niille, jotka ovat energiaturpeessa kiinni, tilanne tarkoittaa ikäviä. Moni on joutunut sopeuttamaan ja on jo konkurssejakin alalla tapahtunut, sanoo Rantonen.
Hallituksen lupaamia kansallisia tukia tai EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta tulevia tukirahoja ei vielä ole näkynyt tuottajien tilannetta helpottamaan. Niiden hakuvaatimuksista tai ehdoistakaan ei ole vielä tietoa.
Jos olisi hidas ja järkevä alasajo, mutta kun on pystysuora pudotus Ari-Pekka Niemi, turveyrittäjä
– En ole mistään saanut minkäänlaista vastausta, vaikka olen usealta kansanedustajaltakin kysellyt. Kovin tuntuu hitaalta ja kun on katsellut huutokauppasivuja, niin aika moni on jo ajautunut konkurssiin. Ei nyt kovin hyvin ole hoidettu se homma, kritisoi Niemi.
Rantonen puolestaan tietää, että kansallisia tukia valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä. Hän arvioi, että tukien haku saattaa mennä ensi vuoden puolelle.
– Rahat on eri budjeteissa varmaan varattu, mutta byrokratia vie aikaa. Apua olisi kuitenkin tarvittu jo. Tuet ovat auttamattomasti myöhässä, toteaa Rantonen.
Tuottajat eivät muutenkaan pidä tukipakettia pelastuksena.
– Kyllä epätoivo alkaa vallata ja on melko kova henkinen paine päällä, sanoo Niemi.
Jalasjärveläinen yrittäjä Ari-Pekka Niemi sanoo, että luvatuista tuista ei ole vielä mitään tietoa. Elina Niemistö / Yle
Minkälainen tuki toimisi?
Turvetuottajia on kritisoitu siitä, että he ovat pitäneet nopeaa alasajoa yllättävänä. Tilastojenkin mukaan energiaturpeen käyttö on romahtanut nopeasti.
Moni olisi toivonut kunnollista siirtymäaikaa, jotta olisi ehditty reagoida ja esimerkiksi kuluttaa kalliit investoinnit ja koneet loppuun.
– Jos olisi hidas ja järkevä alasajo, mutta kun on pystysuora pudotus, toteaa Niemi.
Tukipolitiikka voisi vielä jotain pelastaa, jos se todella näkyisi tuottajien arjessa. Nyt tuottajat ovat epäileviä sen suhteen, ohjataanko niitä ollenkaan järkevästi.
– Työryhmällä oli alunperin hyvät ajatukset. Sen mukaan olisi korvattu suoraan alueita ja kasoja, tai valtio olisi voinut ostaa niitä huoltovarmuusvarastoihin. Mitä nyt olen kuullut, niin siitä suunnitelmasta on poimittu vain romutuspalkkio pelkästään, sanoo Niemi.
Eli kalliita hienoja koneita pitäisi romuttaa?
– Kyllä, se tuntuu vähän hölmölän hommalta.
Sama huoli on energia-alan laitoksissa, joissa joudutaan investoimaan uusiin, vaikka vanhat polttokattilat eivät olisi vielä edes elinkaarensa päässä.
– Tämä näkyy kyllä kuluttajan kukkarossa, muistuttaa Niemi.
Samaan aikaan kun energiaturpeen kysyntä hiipuu, kasvu- ja kuiviketurpeen kysyntä on puolestaan kasvussa. Myös vienti vetäisi. Kysymys vain kuuluu, miten pitkään tai miten kannattavaa on nostaa pelkkää pintakerrosta. Alan ongelmat tulevat heijastumaan kasvu- ja kuiviketurpeeseenkin.
Kasvuturve nostetaan suon pintakerroksista, eikä sitä vanhoilla turvealueilla enää ole. Uusien alueiden avaaminen on ollut viime vuosina jo työn takana.
Rantonen epäilee, että viimeistään ensi vuonna energiaturpeen tuotanto on jo alhaisempi kuin muiden turvetuotteiden tuotanto.
– Muutos tapahtuu paljon nopeammin kuin kukaan olisi pari vuotta sitten osannut ennustaa, toteaa Rantonen.
Niemen yrityksessä kasvu- ja kuiviketurpeen tuotanto on kasvanut jo samalle tasolle energiaturpeen kanssa.
– Nyt on aika lailla puolet ja puolet, kun ennen oli 5-10 prosenttia tuotannosta kasvu- ja kuiviketurvetta. Kyllä se on rajusti muuttunut. Mutta ei vaan ole enää sellasia alueita, kun suurin osa on vanhoja soita, niin niissä ei ole enää sellaisia kerroksia, jotka kelpaisivat. Pohjaa kohden kun mennään, siellä ei ole kuin polttoturvetta, selittää Niemi.
Verot ja päästökauppa
Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi on puhuttu turpeen polton puolittamisesta tai jopa kokonaan luopumisesta. Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta 2035 mennessä. Turpeen polton on laskettu aiheuttavan kymmenisen prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä, vaikka sen osuus kokonaisenergian kulutuksesta on viitisen prosenttia.
Turve on luokiteltu uusiutumattomaksi energianlähteeksi ja mm. hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC luokittelee turpeen samaan luokkaan fossiilisten polttoaineiden kanssa.
Turpeen verotukseen tehtiin muutoksia viime syksynä. Sille laadittiin ns. lattiahintamekanismi, jossa vero on sidottu päästöoikeuden hintaan. Se on tehnyt oman osansa energiaturpeen kysynnän romahtamiselle, mutta suurin vaikutus on kansainvälisellä päästökaupalla.
Energiaturpeesta on tullut kallista ja yhtiöt ovat korvanneet sitä erityisesti puuhakkeella.
Myöskään puun tai puuhakkeen polttaminen ei välttämättä ole ongelmatonta. Hakkeen tuonti kasvaa jajo nyt sitä tuodaan mm. Venäjältä ja Etelä-Amerikasta.
Wasalinelle kesä on ollut odottavaista aikaa. Laivayhtiössä on odotettu sekä uutta laivaa että matkustajamäärien parantumista. Näistä jälkimmäinen on toteutunut.
Kulunut kesä on ollut parempi kuin laivayhtiö osasi odottaa.
Yhtiön mukaan heinäkuussa Wasalinella oli lähes 12 000 matkustajaa. Vuotta aikaisemmin eli ensimmäisenä koronakesänä heinäkuun matkustajamäärä oli 4 700.
– Tämä on kyllä kaukana siitä, kun vuonna 2019 matkustajia heinäkuussa oli 46 000. Teimme kuitenkin heinäkuussa plussatuloksen ja onneksi elokuukin näyttää hyvältä, kertoo Wasalinen toimitusjohtaja Peter Ståhlberg.
Elokuulle on varattu yli 6 500. Toisin oli viime vuoden elokuussa, jolloin matkustajia oli 2 400.
– Päivämatkat eli niin sanotut shoppailumatkat Uumajaan ovat yleistyneet, kiitos rokotusten, Ståhlberg kertoo.
Wasalinelle rahtiliikenne on ollut aina merkittävä osa liikennöintiä. Niin myös tänä kesänä.
– Meillä on 20 prosenttia enemmän rahtimetrejä verrattaesssa viime vuoteen. Myös tonneissa on kasvua 22 prosenttia eli se on pitänyt meidät pinnalla talouskunnossa.
Wasaline on lisännyt vuoroja ja Ståhlbergin mukaan yhtiössä kärsitäänkin kapasiteettipulasta.
– Kyllä se uusi laiva täällä tarvitaan.
Yle/Alexia Sahl
Enemmän Ruotsista Suomeen
Alkukesän aikana Wasalinen matkustajista suurempi osa tuli Ruotsista Suomeen kuin toisinpäin.
– Ruotsalaisia ollaan nähty todella paljon enemmän. Ruotsissa rokotustahti on ollut hyvä ja toinen rokote on annettu paljon nopeammin kuin Suomessa, Ståhlberg sanoo.
Ståhlberg uskoo, että kahden rokotuksen ottaneet ovat innostuneet matkustamisesta.
– Todistus kahdesta rokotuksesta kelpaa ilman karanteenia, kuten myöskin sairastettu korona. Niiden vuoksi ihmiset ovat lähteneet matkaan, Ståhlberg toteaa ja kertoo, että on itsekin päässyt matkustamaan kokouksiin Uumajaan kaksi rokotusta saatuaan.
Uutisia luvassa lähipäivinä
Merenkurkun uusi laiva laiva kulkee nesteytetyllä kaasulla, mutta joutuu ainakin alkuunsa turvautumaan nesteytettyyn maakaasuun eli LNG:hen.
Sen suhteen Ståhlberg on saanut hyviä uutisia – ja lisää on hänen mukaansa odotettavissa lähipäivinä.
– Olemme ottaneet isoja edistysaskeleita LNG:n kanssa, missä meillä oli suuria haasteita. Viime päivät on ollut positiivista suuntausta. LNG saadaan laivaan ensi viikolla.
Laiva on Ståhlbergin mukaan polttoaineratkaisun viimeistelyä vaille valmis. Tarkkasilmäiset ovat huomanneet sen liikkuneen jo Rauman satama-alueella.
– Siellä on tehty laiturikokeita ja tehty akuston ja LNG:n testausta, Ståhlberg toteaa.
Vaikka laiva on myöhässä, pitää Ståhlbergin mukaan olla kärsivällinen.
– Nyt tehdään asioita huolella. Ja kyllä pian kuullaan laivasta uutisia, Ståhlberg lupaa.
Lappeenrantalainen elektroniikkakorjaaja Mika Timperi on korjannut elektroniikkalaitteita työkseen jo 26 vuotta, ja tätä ennen hän teki samaa harrastuspohjalta. Pitkän uransa aikana hän on nähnyt selkeän kehityksen laitteissa. Ne ovat muuttuneet koko ajan yhä vaikeammiksi korjata.
– Moni nykyaikainen halpa laite tehdään niin, että se hajoaa jo purettaessa. Sitten se heitetään roskikseen ja tilalle ostetaan uusi. Näin elektroniikkajätevuori vain kasvaa, Timperi sanoo.
Mika Timperi on nähnyt pitkän uransa aikana
nähnyt elektroniikkalaitteiden muuttuvan vaikeammiksi korjata. Mikko Savolainen / Yle
Vaikka laitteen pystyisikin korjaamaan törmätään uusiin ongelmiin. Varaosien saanti voi olla vaikeaa.
– Viiden vuoden päästä laitteen valmistuksesta varaosien toimitus usein lopetetaan. Niitä ei voi myöskään korvata millään muilla osilla, koska varaosien ohjelmistojen pitää olla juuri siihen laitteeseen tarkoitettuja, Mika Timperi kertoo.
Varaosien saatavuus voi estää nykyaikaisen laitteen korjauksen. Varaosa voi olla liian kallis tai sitä ei ole ollenkaan saatavilla. Mikko Savolainen / Yle
Laitteiden korjausta vaikeutetaan myös varaosien kovilla hinnoilla.
– Tämänkin Marantzin vuonna 2016 valmistetun kotiteatterivahvistimen varaosamoduli maksaa enemmän kuin koko laite uutena. Siihen kun pistetään vielä työn osuus päälle, niin laitetta ei ole enää mitään järkeä korjata, Timperi selventää.
Timperin mukaan Itsenäisillä huoltoliikkkeillä on myös vaikeuksia saada varaosia, koska laitevalmistajat pyrkivät eri tavoin keskittämään huoltotoimintaa omille huoltoliikkeilleen.
Korjaaminen tehty vaikeaksi
Nykyaikaiset elektroniikkalaitteet on usein myös rakennettu niin, että niiden korjaaminen on jo itsessään vaikeaa ja korjaamiseen menee paljon aikaa. Tämä merkitsee jälleen lisää kustannuksia.
– Laite on tehty niin, että kaikkiin paikkoihin ei pääse käsiksi, vaan se pitää purkaa kokonaan, ja kasata sen jälkeen uudelleen testausta varten. Jos vieläkin löytyy vikaa, niin sama pitää toistaa. Näin kustannukset ylittävät helposti laitteen arvon, Mika Timperi selventää.
Tandbergin vuoden 1976 virintinvahvistin vasemmalla ja Matanzin vuoden 2016 kotiteatterivahvistin. Tandberg on paljon helpompi korjata kuin Matanz. Mikko Savolainen / Yle
Vertailun vuoksi Timperillä on työpöydällään avoinna myös norjalaisen Tandbergin vuonna 1976 valmistama viritinvahvistin. Sen korjaaminen on Timperin mukaan helppoa.
– Tähän pystytään kaikki osat vaihtamaan, ja ne ovat helposti käsillä. Varaosia myös löytyy maailman tappiin saakka. Siellä on perustransistoreja, vastuksia ja kondensaattoreita. Tämän kanssa huollossa ei tule ikinä ongelmia.
Timperin mukaan 1970–80-luvun elektroniikkalaitteissa näkyykin, että ne on jo alun perin suunniteltu korjattaviksi.
Varaosia vuoden 1976 Tandbergiin riittää Mika Timperin mukaan maailman tappiin saakka.Mikko Savolainen / Yle
Hän epäilee, että nykylaitteissa korjaamisen vaikeus on ainakin osittain tarkoituksellista.
– Ei esimerkiksi toimiteta komponentteja, että saataisiin vaan uutta tavaraa kaupaksi, Timperi epäilee.
Kehitys alkoi jo 1990-luvulla
Timperin mukaan elektroniikkalaitteiden korjaaminen alkoi vaikeutua 1990-luvulla ja kehitys on jatkunut siitä lähtien.
Osaksi kysymys on digitaalitekniikasta, joka on antanut valmistajille mahdollisuuden tuoda nopeasti markkinoille uusilla ominaisuuksilla varustettuja tuotesukupolvia.
Samalla tuotteiden laatu kärsii, koska tuotteita ei ehditä enää testata kunnolla.
– Laitteet tuodaan usein myyntiin keskeneräisenä ja kuluttaja toimii sitten koekaniinina, Mika Timperi huokaa.
Hän tiivistää nykyvalmistajien tuotantofilosofian muutamaan sanaan.
– Tehdään nopeasti tavaroita, jotka on halpoja valmistaa, mutta kalliita korjata.
Tällaiset 1970-luvun korjatut matkaradiot ovat nyt kovassa suosiossa. Ne ovat kestäviä, niissä on hyvä äänenlaatu ja radioasemat kuuluvat hyvin mökilläkin. Mikko Savolainen / Yle
Swappien toimitusjohtaja havainnut saman asian
Myös suomalaisen Swappie-yrityksen toimitusjohtaja ja yksi yrityksen perustajista Sami Marttinen on havainnut korjaamisen vaikeutumisen.
– Näkisin, että se on ollut kautta linjan yleinen trendi viime vuosien aikana eri valmistajilla, Marttinen sanoo.
Swappie on lyönyt viime vuosina voimakkaasti läpi Suomessa ja maailmalla takuuhuollettujen käytettyjen älypuhelinten markkinoilla.
Marttinen katsoo, että asia ei koske pelkästään älypuhelimia, vaan laajemminkin kuluttajatuotteita ja erityisesti kodinkoneita.
– Joihinkin isompiin kodinkoneisiin on enää vaikeata saada korjauspalveluita.
Älypuhelimissa korjaamista vaikeuttaa Marttisen mukaan osin puhelinten entistä monimutkaisempi teknologia ja uusien tuotesukupolvien tuonti nopeasti markkinoille.
Marttinen kuitenkin näkee korjaamisen vaikeutumisen taustalla osittain myös tahallista toimintaa.
– Minulla ei ole selkeää mielipidettä siitä, kuinka paljon kysymys on tahallisesta vaikeuttamisesta ja kuinka paljon muusta. Tästä aiheesta puhuminen on kuitenkin täysin oikeutettua, Marttinen korostaa.
EU pyrkii lisäämään korjattavuutta
Elektroniikan ja kodinkoneiden korjaamisen vaikeutuminen on noussut viime vuosina esille myös EU:ssa, jossa asiaa halutaan edistää osana kiertotaloutta.
EU julkaisi viime vuoden maaliskuussa uuden kiertotalouden toimintasuunnitelman, ja Euroopan komissio valmistelee parhaillaan tähän liittyvää kestävien tuotteiden aloitetta, joka koskee juuri tuotteiden korjattavuutta.
– Se keskittyy nimenomaan siihen, että tuotteista tulisi pitkäikäisempiä ja niitä voitaisiin korjata niin, että esimerkiksi varaosia olisi tarjolla, kertoo ympäristöministeriön erityisasiantuntija Sarianne Tikkanen.
EU:n komission esityksen asiasta on tarkoitus tulla vielä tänä vuonna. Sen tavoitteena on asettaa pakollisia vähimmäiskestävyysvaatimuksia tietyille tuoteryhmille.
Tuotteista halutaan näin tehdä kestäviä, huollettava, korjattavia sekä turvallisesti kierrätettäviä.
1970-luvulla laitteilla oli usein selkeät käyttö- ja huoltoohjeet. Tässä Tandbergin viritinvahvistemen käyttöopas vuodelta 1976. Mikko Savolainen / Yle
Tietyille tuottelle on nähtävästi tulossa myös digitaalinen tuotepassi, joka mahdollistaisi tuotetietojen läpinäkyvyyden ja esimerkiksi materiaalien seurattavuuden.
Lisäksi komissio aikoo rajoittaa kertakäyttötuotteita, puuttua tuotteiden tahalliseen vanhentamiseen ja kieltää myymättä jääneiden kestokulutustavaroiden hävittämisen.
Kauppapoliittinen ongelma
Ongelmana on, että sääntöjen pitää koskea myös EU:n ulkopuolelta tulevia, esimerkiksi suoraan kuluttajille netin kautta myytäviä tavaroita. EU:n ulkopuoliset maat voivat katsoa, että EU pyrkii säännöillä suojelemaan omaa tuotantoaan.
Uusista EU-säännöistä saattaa nåin tulla samanlainen kauppapoliittinen ongelma EU:lle kuin unionin ulkorajoille suunnittelmista hiilitulleista. Hiilitulleja suunnitellaan niille tavaroille, joiden tuottaminen aiheuttaa enemmän päästöjä kuin EU:n normit sallivat
EU ei ole kuitenkaan aivan yksin asiassa. Myös Yhdysvalloissa on valmisteilla samanlaista lainsäädäntöä.
Perusterveiden 12–15-vuotiaiden koronarokotukset ovat käynnistyneet tällä viikolla eri puolilla maata. Kyseiseen ikäluokkaan kuuluu Suomessa noin 250 000 lasta ja nuorta.
Osa kunnista on jo aloittanut rokotukset ja osa aloittaa ne ensi viikon aikana. Riskiryhmiin kuuluvien 12–15-vuotiaiden rokottamiseen ryhdyttiin jo heinäkuun alkupuolella.
Tilastokeskuksen tuoreen suuntaa-antavan Kansalaispulssi-kyselyn mukaan 78 prosenttia vanhemmista suhtautuu oman lapsensa rokottamiseen myönteisesti. Kielteisesti rokotuksiin suhtautuu 13 prosenttia vanhemmista.
Vanhempien suhtautuminen rokotuksiin on muuttunut pysynyt myönteisenä rokotusten edetessä.
Kansalaispulssikyselyyn vastasi 4.-9. elokuuta noin 300 vanhempaa ja vastausten virhemarginaali on noin 4,5 prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.
Suomessa koronan takia sairaalahoitoon on joutunut 50 lasta tai nuorta, tehohoitoa on tarvinnut muutama
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo, että vaikka vakava tauti on lapsilla ja nuorilla harvinaisempi kuin aikuisilla, on myös Suomessa lapsia ja nuoria joutunut sairaalahoitoon.
Tähän mennessä koronan vuoksi sairaalahoidossa on maassamme ollut kaikkiaan 50 lasta tai nuorta. Tehohoidossa on ollut viisi alle 20-vuotiasta.
Nohynekin mukaan 12–15-vuotiaiden rokotukset ovat edenneet Suomessa hyvin ja tähän mennessä noin 20 000 eli viidennes 12–15-vuotiasta on saanut ensimmäisen rokoteannoksensa. Hän uskoo, että ensimmäisen rokotteen osalta tämä ikäluokka on rokotettu kuukaudessa.
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo, että mitä suurempi rokotekattavuus saadaan, sitä paremmin epidemia saadaan haltuun.Rinna Härkönen / Yle
Rokotteen antama suoja on lapsilla tutkimusten mukaan sataprosenttinen ja jo ensimmäinen rokote suojaa vakavilta tautimuodoilta, Nohynek kertoo.
– Se kuinka hyvin rokote suojaa infektioilta ja tartunnan levittämiseltä ovat asioita, joita tällä hetkellä tutkitaan. Delta-variantti on osoittanut, että henkilö pystyy erittämään virusta jopa kahden annoksen jälkeen. On kuitenkin tiedossa, että rokotetut erittävät sitä vähemmän aikaa kuin rokottamattomat.
Nohynek uskoo, että rokotuksiin oikeutetut eli 12 vuotta täyttäneet ovat Suomessa saaneet täyden rokotussuojan marraskuun alkupuolelle tultaessa riippuen siitä, miten rokoteannoksia saadaan Suomeen.
– Delta-variantin myötä on kuitenkin ilmeistä, että täydelliseen viruksen juurimiseen emme rokotteilla pysty, mutta rokottaminen vähentää tartuttamista.
Tutkimukset siitä, miten paljon pienillä lapsilla ja koululaisilla on pitkittyneitä eli ns. long covid-oireita ovat vasta käynnistymässä.
– On punnittu hyödyt ja haitat ja päädytty siihen, että roketesuoja on nimen omaan lapsen itsensä kannalta olennaista.
Kansalaispulssin tulos kertoo Nohynekin mielestä siitä, rokotusmyönteisyys on Suomessa perinteisesti ollut korkealla ja koronarokoteet eivät tee siihen poikkeusta.
– Meillä on äänekäs vähemmistö, joka ajattelee toisin, mutta valtaosa vanhemmista haluaa lapsillensa rokotesuojan ja toivoo, etteivät lapset sairastu koronaan.
Laumasuojan saavuttamista Nohynek pitää viruksen deltamuunnoksen takia hyvin haastavana.
– Mitä useampi saadaan rokotettua, sitä parempi. Yksittäistä rokotekattavuuden prosenttirajaa, mihin oltaisiin tyytyväisiä, THL ei ole asettanut.
Helsingissä rokotettu ensimmäisen viikon aikana jo kolmannes
Pääkaupungissa 12–15-vuotiaiden rokottaminen on käynnistynyt vilkkaasti.
Helsingin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen arvelee, että ensimmäisen rokotusviikon jälkeen tästä ikäluokasta on rokotettu jo 35 prosenttia.
Helsingin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen pitää kaupungin rokotustahtia hyvänä.Sini Järnström/ Yle
– Keskitetyissä rokotuspisteissä oli torstaihin mennessä rokotettu noin 3 500 12–15-vuotiasta. Torstaina käynnistyivät rokotukset myös kouluissa. Kahden viikon kuluessa kaikki koulut pitäisi olla läpi käytynä, Lukkarinen sanoo.
Helsingissä 12 vuotta täyttäneitä nuoria on noin 23 000.
Lukkarisen mukaan ennen rokotusten alkua kaupungille tuli paljon kyselyjä siitä, milloin rokotukset päästään aloittamaan. Palautetta tuli myös rokotteita vastustavilta.
Hän uskoo, että pienen rokotekriittisen ryhmän vastustuksesta huolimatta Helsingissä päästään 12–15-vuotiaiden ikäluokassa yli 80 prosentin rokotekattavuuteen.
Hallituksen koronastrategiassa tavoitellaan 80–90 prosentin rokotekattavuutta kaikkien yli 12-vuotiaiden osalta.
– Tehosterokoteaikoja annetaan tällä hetkellä 12 viikon päähän, mutta osa varmasti aikaistaa tehosteen kahdeksaan viikkoon.
– Marraskuusta kuitenkin puhutaan, ennen kuin tämä ikäryhmä on Helsingissä rokotettu kattavasti, Lukkarinen sanoo ja muistuttaa, että deltavariantin kohdalla vasta kahden rokotteen sarja antaa riittävän suojan.
Nuoria rokotetaan tällä hetkellä Helsingissä ajanvarausten kautta, rokotuspisteiden walk-in-klinikoilla sekä kouluissa.
Pop-up-pisteet ovat tauolla siihen asti, kunnes koulujen rokotukset on tehty, koska niillä rokottava henkilökunta tarvitaan nyt kouluille.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös kiristää pääkaupunkiseudun kokoontumisrajoituksia tuli Helsingin kaupungille yllätyksenä kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan, sanoo apulaispormestari Paavo Arhinmäki (vas.)
– Hallituksen ja kaupungin tavoite on ollut avata yhteiskuntaa. Nämä rajoitukset vievät sitä toiseen suuntaan, Arhinmäki toteaa.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto ilmoitti eilen, että pääkaupunkiseudun kokoontumisrajoitukset kiristyvät 20. elokuuta alkaen.
Arhinmäen mukaan koronaturvallisesti järjestetyistä kulttuuritapahtumista ei ole lähtenyt liikkeelle suuria tartuntaketjuja.
– Käytännössä tämä sulkee yleisötapahtumat ja kulttuuritapahtumat. Järkytys oli suuri, kun huomattiin, että lasten ja nuortenkin harrastustoimintaa ollaan sulkemassa, sanoo Arhinmäki.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi tänään perjantaina hallituksen haluavan luopua kulttuuritapahtumien kahden metrin turvavälivaatimuksesta ja lähettää asiasta ohjauskirjeen aluehallintoviranomaisille. Hallitus ohjeistaa myös lasten ja nuorten harrastuksiin kohdistuvista rajoituksista.
– Hallitus haluaa lähettää selvän viestin kentälle siitä, että lapset ja nuoret -periaatteen pitäisi toteutua nyt kun viranomaiset ovat tehneet päätöksiä esimerkiksi erilaisten tilaisuuksien ja harrastustoiminnan rajoituksista, Marin sanoi neuvotteluiden päätyttyä, kommentoi Marin Ylelle torstaina.
Tartuntaluvut ovat korkealla. Suomessa todettiin eilen ennätykselliset 1024 tartuntaa. Arhinmäen mielestä yhteiskunnan tulisi silti siirtyä eteenpäin. Rajoitustoimenpiteillä on pyritty turvaamaan sairaanhoidon kapasiteetti, joka on Arhinmäen mukaan rokotuskattavuuden ansiosta jo parempi.
– Tämä on taloudellisesti ja henkisesti katastrofi. Avilta tuli niin tiukat ja päällekkäiset säännökset, että ne tekevät tapahtumista logistisesti ja taloudellisesti mahdottomia järjestää.
Arhinmäen mielestä kulttuuri- ja tapahtuma-ala tulee tarvitsemaan valtiolta uuden tukipaketin, jos rajoitukset jatkuvat.
Muusikko Iiro Rantala soittamassa pianoa Ylen 90-vuotisjuhlissa vuonna 2016. Arkistokuva.Ilmari Fabritius/Yle
Tänään Ylen Radio Suomen Helsingin lähetyksessä vieraillutta muusikko Iiro Rantalaa sapettaa viimeisin päätös rajoituksista. Hänen mielestä päättäjät eivät kuuntele ammattikuntaa.
– Meidät on pidetty kiinni vaan sen takia, että poliitikot saavat sulan hattuunsa siitä, että jotain pidetään kiinni ja kansaa suojellaan.
Rantalan mielestä esimerkiksi festivaalijärjestäjistä pyritään löytämään syntipukki tartuntoihin aina kun se on mahdollista.
Rantala povaa päättäjiltä kohtuutta päätöksentekoon. Rajoitustoimien jatkaminen johtaa muusikon mielestä pidempiaikaisiin ongelmiin: syrjäytymiseen, masennukseen ja taloudellisiin ongelmiin.
– Me haluamme tehdä töitä, se on kulttuurialan viesti.
Voit keskustella aiheesta perjantaina 13.8.2021 kello 23 saakka.
