Yksi ihminen on kuollut Tampereen Sammon koulun torstaisessa työtapaturmassa.
Poliisi ja aluehallintoviraston työsuojeluosasto tutkivat onnettomuuden syytä. Sammon koulun laajennuksen ja päiväkodin työmaalla kaksi elementtiä irtosi hitsauksistaan ja kaatui.
Aluehallintovirastossa turmaa pidetään poikkeuksellisena.
– En muista, että ihan lähiaikoina olisi tapahtunut vastaavan kaltaisia onnettomuuksia, sanoo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen johtaja Jouni Kallioluoma.
Kallioluoman mukaan aluehallintoviraston juristit arvioivat vasta tarkastusraportin valmistuttua, onko työmaalla syyllistetty rikoksiin tai laiminlyönteihin.
– Poliisi voi omasta aloitteestaan alkaa tutkia rikosta, mutta yleensä he odottavat meiltä impulssia siitä, lähdetäänkö rikostutkintaa tekemään.
Jouni Kallioluoma ei osaa tässä vaiheessa arvioida, kuinka kauan onnettomuuden tutkinta tulee viemään aikaa.
– Näin vakavat työtapaturmat pitää perata ihan ytimiään myöten. Voi kestää kauankin selvittää, mitä ja miksi on tapahtunut. Kolmanneksi selvitetään, miten vastaavat voidaan jatkossa välttää.
Ulkokuntosalit yleistyvät Suomessa vähitellen. Toistaiseksi niitä löytyy lähinnä suurimmista kaupungeista, mutta korona ja kaunis kesä vauhdittivat trendiä muuallakin.
Laihialla ulkokuntosali syntyi treenaavan kaveriporukan ideasta.
Idean ympärille perustettiin yhdistys, Koko Laihia liikkuu ry. Yhdistyksen kautta hankittiin sponsorit ja asiantuntevaa apua saatiin alueen Yhyres-kehittämisyhdistykseltä.
– Yhdistyksellä on ideana se, että halutaan kannustaa ihmisiä liikunnalliseen elämäntapaan. Haluamme pitää kulut mahdollisimman pieninä, kertoo Koko Laihia liikkuu -yhdistyksen puheenjohtaja Kristian Lepistö.
Koko Laihia liikkuu yhdistyksen puheenjohtaja Kristian Lepistö näyttää punnerruksen mallia. Birgitta Vuorela / Yle
Kontin ympäriltä löytyy alue telineineen. Siellä on mahdollista tehdä kehonpainoharjoittelua.
– Alue on kaikille avoin, voi tulla vaikka aamulenkillä jumppaamaan.
Kontista löytyvän välineistön saa käyttöön maksamalla yhdistyksen 30 euron kannatusmaksun.
Vielä loppukesän koleana arki-iltana kontin ympärille kertyy joukko innokkaita treenaajia.
Kontista kannetaan painoja, kahvakuulia ja kuminauhoja.
Alkulämmittelyssä vaatekertoja on päällä reilusti, kerrokset vähenevät sitä mukaan kun lihakset lämpenevät.
Korona lie osaltaan vaikuttanut siihen, että kiinnostus ulkokuntosaleja kohtaan kasvaa. Tarvetta saleille lisää sekin, että etätöitä on tehty osin ergonomialtaan hankalissa olosuhteissa.
– Korona oli yksi juttu. Ulkona treenaamisesta tuli entistä suositumpaa ja sitten tämmöinen toiminnallinen treenaaminen vaatii vähän tilaa ympärilleen. Yleensä nuo sisäsalit ovat pienehköjä, kertoo Kristian Lepistö.
Laihialainen Mari Kaasalainen pyyhkii hikeä otsaltaan ulkotreenin jälkeen. Korona takia sisäkuntosalin salijäsenyys jäi kesäksi uusimatta, onneksi treenimahdollisuus löytyi ulkoa.
– Paljon on tehty etänä töitä, ja huomaan, että alkaa paikat jumittua. Pitäisi lihasvoimaa hankkia kroppaan, niin jaksaa paremmin.
Toiminnallinen lihaskuntoharjoittelu vaatii tilaa.Birgitta Vuorela / Yle
Niin pitkään kuin sää sallii
Monesta kunnasta löytyy jo erilaista kuntoilulaitteistoa ulkotiloista. Ulkokuntosalit, joissa on tarjolla monipuolista välineistöä punteista kuminauhoihin ovat kuitenkin yhä harvassa.
– Viime vuosina on ollut huomattavissa, että ulkosaleja alkaa Suomestakin löytyä. Nämä ovat olleet enemmänkin keski- ja Etelä-Euroopan juttu, sanoo Kristian Lepistö.
Syykin on selvä, Suomen suvi on lyhyt ja oikukas. Tänä vuonna lämpöä riitti, se ei ainakaan Mari Kaasalaista haitannut, eikä sekään, että kesä kääntyy hiljalleen syksyyn.
– Kyllä vielä olen valmis tulemaan. Toivotaan että tulisi pitkä kaunis syksy niin pääsisi ulkoilmaan. Nyt kun olen töihin on palannut niin on kiva päästä iltaisin ulkoilemaan.
Tarkoitus on kuitenkin jatkaa myös ohjattuja harjoituksia nin kauan kuin sää sallii.
Uudet suunnitelmat ensi kesälle
Kannatusmaksuja on tähän mennessä kertynyt nelisenkymmentä. Tänä kesänä sali ehti käyttöön harmillisen myöhään, vasta kesän loppupuolella. Syynä oli se, että välineistö jumitti merirahtiin.
– Tavaran saaminen viivästyi, mutta sitten kun saatiin yllättävän nopeasti saatiin paikka rakennettua.
Toiveissa on, että ensi kesänä toiminta pääsee käyntiin heti sään salliessa. Uusia ideoita toiminnan kehittämiseksi muhii, mutta niistä Kristian Lepistö ei vielä kerro enempää.
Mari Kaasalaisella on yksi toive tulevaan, lisää ohjattuja tunteja.
– Helpommin liikkuu, kun on joku piiskaamassa tahtia. Tulee tehokkaammin tehtyä.
Mari Kaasalainen toivoo lämmintä syksyä. Sisällä tehdyn työpäivän jälkeen on mukava kohentaa lihaskuntoa ulkona. Birgitta Vuorela / Yle
Aiheesta voi keskustella lauantaihin 28. elokuuta kello 23:een asti.
Paltamossa on tapahtunut tasoristeysonnettomuus, jossa henkilöauto törmäsi pikajunan kanssa. Kaksi henkilöä on menehtynyt.
Paikan päällä alkaa onnettomuuden tutkinta ja onnettomuuspaikan raivaus sen jälkeen, kun tutkinta on valmistunut.
Intercity-juna 711 Kuopiosta Rovaniemelle myöhästyy aikataulustaan VR:n mukaan Paltamon ja Vaalan välillä arviolta kaksi tuntia onnettomuuden vuoksi.
Onnettomuuspaikka sijaitsee Kontiomäki–Oulu-radan varressa noin kolme kilometriä Paltamon rautatieasemalta Oulun suuntaan. Tasoristeyksessä Koikerolahdentie ylittää radan. Nimeltään paikka on Lepikon tasoristeys.
Viime vuonna tasoristeysonnettomuuksissa kuoli kolme ihmistä ja loukkaantui vakavasti kaksi. Kuluva vuosi on ollut synkempi, alustavan tiedon mukaan tasoristeyksissä on kuollut jo kuusi ihmistä.
Lepikon tasoristeys kuuluu Väyläviraston tasoristeysten poisto- ja parantamishankkeiden piiriin eli se poistetaan ensi vuonna kiertotiejärjestelyillä kokonaan käytöstä.
Junaliikenne on pysähdyksissä kyseisellä osuudella, junan kyydissä olleille matkustajille on järjestetty jatkokyyti ja heidän on mahdollista saada kriisiapua Oulussa.
– Asiat pyörivät mielessä koko ajan. Nukun huonosti enkä pysty keskittymään, kertoo nuori afganistanilaisnainen.
Naisen sukulaiset ovat tällä hetkellä Kabulissa ja piileskelevät talibaneja. Tähän artikkeliin haastatellut naiset esiintyvät nimettöminä oman ja Afganistanissa olevien läheistensä turvaamiseksi.
Hän ei pelkää haastattelun antamista sillä ei usko, että Taliban pystyisi kaivamaan hänen henkilöllisyyttään esille. Tällä hetkellä moni pelkää puhumista medialle, sillä Taliban on sanonut kostavansa.
Nuoren naisen äiti on tullut mukaan haastatteluun, sillä hän toivoo, että voisi auttaa sukulaisiaan tuomalla asioita julki. Hän kertoo heräävänsä öisin lukemaan uutisia Afganistanista, sillä tilanteet muuttuvat jatkuvasti.
– Naisten ja lasten asema on tällä hetkellä niin huono, että he ovat siellä valmiita tekemään itsemurhan, jotta eivät joutuisi talibanien käsiin, äiti kertoo tyttärensä välityksellä.
Talibanit voivat rynnätä ovelle milloin vain. Lapsia piilotellaan ja lähetetään salaa naapuriin. Äiti kertoo myös, että naisia ja lapsia rangaistaan ja tapetaan täysin mielivaltaisesti.
– Tätini on leski ja hänellä on kaksi naimatonta tytärtä. Heidät voidaan pakkonaittaa talibaneille, kuten kaikki yli 12-vuotiaat tytöt, tytär kertoo.
"Pelkoon ja suruun ei auta tällä hetkellä mikään. Paitsi se, jos saisi tietää, että he pääsevät sieltä pois.", nuori afgaaninainen sanoo.Timo Turpeinen / Yle
Yhteys sukulaisiin voi katketa milloin tahansa
Tampereen Marhaban-keskuksen toiminnanohjaaja Maria Haapavaara kertoo, että Afganistanin tilanne on moninkertaistanut yhteydenottoja. Normaalitilanteeseen verrattuna määrä on viisinkertaistunut.
Marhaban-keskus on Tampereen seurakunnan ylläpitämä kulttuurien kohtauspaikka, jonka kävijöistä valtaosa on afganistanilaisia.
– Suurin huoli heillä on naisista ja lapsista, joiden asema on äärimmäisen heikko. Monet pelkäävät siellä olevien lasten häviämistä eli Taliban voi tulla ja ottaa lapset itselleen.
Pelkoa lisää myös epävarmuus siitä, säilyykö yhteys läheisiin ihmisiin.
– Kun rahaa ei ole ja pankit ovat kiinni, ei voi ladata puheaikaa.
Nuori afgaaninainen pelkää, että Taliban katkaisee maasta nettiyhteydet.
– He haluavat kaikki yhteydet ulkomaailmaan poikki.
Syyttöminä tapetut
Marhaban-keskuksessa haastateltu Suomessa 17 vuotta asunut nainen kertoo, että talibaneille tappamisen syyksi riittää se, että on nainen.
Kysyn, pelottaako häntä haastattelun antaminen.
– He voivat kiduttaa tai tappaa jos saavat selville, että sukulaisiasi asuu jossain Euroopassa. Ei heitä kiinnosta, onko joku antanut haastattelun tai mistä syystä.
17 vuotta Suomessa asunut afgaaninainen kertoo tuhonneensa kaikki valokuvat edellisen Taliban-valtauksen aikana. "Jos he löytävät kuvan missä olet ilman huivia, se on syy tappaa." Timo Turpeinen / Yle
Nainen asui Afganistanissa edellisen Taliban-valtauksen aikaan. Hän kertoo, että seitsemänhenkisellä isättömällä perheellä ei lopulta ollut rahaa ruokaan tai vuokriin, sillä äiti ei enää saanut käydä töissä.
– Siellä on paljon heitä, jotka olivat lapsia edellisen valtauksen aikana. Nyt he ovat itse vanhempia ja yrittävät hädissään päästä pois. Koska he, kuten minäkin, tietävät millaiseksi tilanne tulee muuttumaan.
Nainen kertoo, että maasta poispääsy on äärimmäisen vaikeaa. Hänen yhdellä sukulaisellaan on Tanskan kansalaisuus, mutta se ei tee lähtöä helpommaksi.
– Hän yritti kerran mennä Kabulin lentokentälle, mutta ei uskalla enää yrittää. Siellä hakataan ihmisiä ja matkustusdokumentteja revitään käsistä.
– En nuku enkä pysty syömään. Mietin myös, millaisia lapsia kasvaa heistä jotka jäävät sinne. Onko heillä tulevaisuutta.
Tampereen Vanhassa kirkossa hiljennytään afganistanilaisten ja toivon puolesta perjantaina 27.8. Rukoushetket järjestetään kello 18 ja 19.
Kaupunkilaiset voivat myös tuoda kynttilän Vanhan kirkon kivimuurille ja sytyttää sen palamaan toivon merkkinä. Kynttilöitä voi tuoda kello 16 alkaen, jolloin paikalla on myös kirkon työntekijöitä keskustelua varten.
Haminan kaupunginhallituksen puheenjohtaja vaihtuu.
Perussuomalaisten Ari Rinne on ilmoittanut eroavansa kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävästä. Hän on toimittanut eroilmoituksen kirjeitse Haminan kaupungille tänään perjantaina.
– Syynä on ajankäyttö ja perhesyyt. Oman työn ja puheenjohtajuuden yhteensovittaminen ei toimi. Jompi kumpi tulee hoidettua vasemmalla kädellä, ja siihen minä en lähde, Rinne sanoo.
Lääkärinä työskentelevällä Rinteellä on kolme alaikäistä lasta, 10-vuotiaat kaksoset ja 16-vuotias tytär.
– He ovat lapsia vain kerran. Olisi eri tilanne, jos he olisivat jo aikuisia, Rinne sanoo.
Perussuomalaiset nousi kesäkuun kuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi kuudessa kunnassa. Yksi niistä oli Hamina.
Rinne valittiin kaupunginhallituksen johtoon uuden valtuustokauden ensimmäisessä valtuuston kokouksessa 10. elokuuta.
– En etukäteen arvannut kuinka paljon puheenjohtajuudessa on hommaa. Kyllä minä sen sanallisesti kuulin, ja ajattelin, että mikäpä tässä, kokeillaan. Mutta nyt jo näyttää siltä, että mitään omaa elämää ei töiden ja kuntapolitiikan jälkeen jää. Joskus täytyy olla hieman itsekäs.
Hän toimii puheenjohtajana vielä seuraajansa valintaan asti. Ilmoituksensa mukaan hän itse aikoo toimia oman valtuustoryhmänsä rivivaltuutettuna nyt alkaneella valtuustokaudella.
– Tottakai jatkan, kun sain niin suuren äänimääränkin, Rinne sanoo.
Rinteen mukaan puolueessa keskustellaan nyt siitä, kuka ottaisi hänen paikkansa puheenjohtajana. Päätöksiä ei vielä ole.
Asia käsitellään seuraavassa valtuuston kokouksessa 28. syyskuuta.
Turvavälimääräys päättyy Pirkanmaalla sunnuntaina. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto päätti asiasta perjantaina.
Aluehallintoviraston mukaan tartuntatautilain pykälän 58 d nojalla tehtävää niin sanottua turvavälipäätöstä ei pidetä enää tarpeellisena jatkaa, ja sen voimassaolo alueella päättyy 29. elokuuta.
Kokoontumisrajoitukset jatkuvat kuitenkin Pirkanmaalla edelleen. Aluehallintoviraston mukaan rajoituksia tarvitaan yhä, koska tartuntamäärät Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella ovat edelleen huomattavia. Siksi paikallisten viranomaisten käytössä olevien toimenpiteiden tueksi tarvitaan vielä ainakin lyhytaikaisesti aluehallintoviraston määräys.
Uusi päätös on voimassa 30.8.–12.9.2021.
Yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia voi järjestää sisätiloissa, jos osallistujamäärä on enintään 10 henkilöä. Ulkotiloissa yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia voi järjestää, jos osallistujamäärä on enintään 50 henkilöä.
Edellä mainittuja osallistujamääriä ylittäviä tilaisuuksia voi kuitenkin järjestää edellyttäen, että turvallisuus niissä voidaan varmistaa.
Aluehallintoviraston perjantaina antama määräys kokoontumisrajoituksista täydentää tartuntatautilain pykälän 58 c yleisiä hygieniavaatimuksia, jotka on huomioitava laajasti erilaisten asiakas- ja yleisötilojen käytössä, myös yleisötilaisuuksissa.
Pykälä velvoittaa toimijoita muun muassa siten, että asiakkaille on tarjottava mahdollisuus käsien puhdistamiseen tai desinfiointiin, asiakaspaikat on järjestettävä mahdollisimman väljästi ja asiakkaita on ohjeistettava hyvistä käytännöistä, joilla terveysturvallisuutta parannetaan. Tietyn mittaisia turvavälejä ei kuitenkaan vaadita.
Tästä jutusta voit lukea tuoreimmat tiedot koronavirustilanteesta Pirkanmaalla.
Lisää Pirkanmaan uutisia Yle Areenassa. Kuuntele, katsele ja lue mitä lähelläsi tapahtuu.
Hermokivut, pahoinvointi ja spastisuus eli lihasten jäykkyys ovat MS-taudin oireita, joihin Keski-Suomessa asuva Juha saa apua lääkekannabiksesta. Hän on käyttänyt lääkekannabista oireiden helpottamiseen 10 vuotta.
Kannabiksen päihdyttävä vaikutus kesti Juhan mukaan pari viikkoa, kunnes toleranssi sille kasvoi.
– Ikävin MS-taudin oire on mielestäni pahoinvointi. Lääkekannabis auttaa siihen älyttömän hyvin. Toisaalta se pahoinvoinnin helpotus ei myöskään kestä kovin kauaa, minkä takia käytän lääkekannabista useamman kerran päivässä. Yleensä aina ennen syömistä, että saan ruokahalun.
Juha esiintyy tässä jutussa vain etunimellään, koska häntä pelottaa, että lääkekannabiksesta puhuminen vaikeuttaa tulevaisuudessa reseptin saamista.
Nyt Juhan hoito uhkaa katketa, koska hänen on vaikeaa löytää lääkäriä, joka uusisi reseptin. Syy on se, että kannabis on kiistelty lääke.
Juha käyttää lääkekannabista enimmäkseen höyrystämällä. 4–5 kertaa päivän aikana höyrystämiseen kuluu aikaa noin pari tuntia. "Aluksi tämä tuntui kummalliselta ja ajattelin, että olisihan se helpompi vain heittää pilleri naamaan. Mutta siihen tottuu, ja nykyään se on rauhoittumishetki.Jarkko Riikonen / Yle
Tutkimusta ei ole rahoitettu
Sosiologi Aleksi Hupli on tehnyt väitöskirjatyön niin sanottujen älylääkkeiden käytöstä sekä ollut kirjoittamassa keväällä julkaistua kirjaa lääkekannabiksesta. Huplin mielestä lääkekannabikselle asetetaan eri standardit kuin muille huumausainelääkkeille.
Lääkekannabiksen lisäksi huumausainelääkkeitä Suomessa ovat esimerkiksi amfetamiini johdannaiset ADHD-lääkkeet tai kipulääkkeinä käytetyt opioidit.
– Mikä kelpaa todistusaineistoksi tehosta ja turvallisuudesta? Se, että kannabista on käytetty vuosituhansia? Se, että yliannostuskuolemia ei ole todettu? Riittääkö yksittäisen potilaan kertomus tehosta, vai pitääkö niiden aina olla kolmannen vaiheen plasebokontrolloituja kaksoissokkoutettuja tutkimuksia, joita on kallis tehdä? Hupli sanoo.
Huplin mielestä on tärkeää, että laadukasta loppuvaiheen lääketutkimusta tehdään, mutta lääkekannabiksen kohdalla tutkimuksia ei ole rahoitettu. Kannabista nimittäin ei voi patentoida.
Samaa sanoo Helsingin yliopiston farmakologian professori Esa Korpi.
– Eihän lääkefirmat tee sellaista tutkimusta, mistä ei voi mitään bisneshyötyä saada. Tämän pitäisi olla mahdollisesti eri valtioiden, EU:n, WHO:n tai valtiollisten isojen tutkimuslaitosten tehtävä. Jo tehdyissä potilaskokeissa kannabisvalmisteet eivät ole paria sairautta lukuun ottamatta osoittautuneet tehokkaaksi.
Kannabiksen pääasiallisesti vaikuttavan tekijän eli tetrahydrokannabinoli (THC) vaikutusmekanismi tunnetaan hyvin. Yhdiste vaikuttaa ihmisen endokannabinoidijärjestelmän kautta useisiin elimistön toimintoihin.
Muihin huumausaineisiin verrattuna kannabiksella on kuitenkin yksi selkeä ominaisuus, joka tekee siitä Korven mukaan turvallisen: Kannabis ei aiheuta kuolemia.
– Ei juurikaan ole tapauksia, jossa huumekuolema olisi johtunut pelkästään kannabiksesta. Se voi olla taustalla, mutta yleensä aina mukana on esimerkiksi opioidi tai alkoholi, joka sen kuoleman aiheuttaa.
Huume vai lääke?
Juha käyttää lääkekannabista neljästä viiteen kertaa päivässä. Aamun hän aloittaa syömällä lääkekannabiksella terästetyn suklaapalan. Juhan mukaan lääkkeestä on hänelle vain vähän haittoja. Hän käyttää lääkettä höyrystämällä, joka ärsyttää hieman hengitysteitä.
– Jos vaan söisin lääkekannabista, minulla menisi sitä noin puolitoista kertaa enemmän. Tämä on vähän kompromissi helppouden ja hinnan välillä.
Juha ei tällä hetkellä tiedä, mistä hän tulevaisuudessa saisi lääkettään. Hänellä ei ole vielä tiedossa lääkäriä, joka uusisi reseptin.
– Lääkäripuolella tuntuu olevan paljon sitä vanhoillista ajattelua, että kitketään tämä lääkekannabis pois, koska se on huume. Se tuntuu kohtuuttoman suurelta stigmalta siihen nähden, että sitä käytetään kuitenkin lääkkeenä ja olon helpottamiseksi eikä vaan viihteeksi.
Lääkekannabiksen reseptipurnukka.Jarkko Riikonen / Yle
Itä-Suomen yliopiston farmakologian dosentti Markus Storvikin mukaan lääkekannabikseen suhtautumisessa on sukupolvellisia eroja.
– Vuosikymmenien ajan kannabista käsiteltiin vain päihdelääketieteen puolella. Se tarkoittaa sitä, että lääkärikenttä tuntee sen puolen hyvin, mutta ei ole valmistumisensa jälkeen päivittänyt lähteitään.
Storvikin mielestä asiaan vaikuttaa myös lääkärien koulutus. Hänen mukaan perustason käsitys siitä, mitä kannabis on tai ei ole, on hataralla tasolla lääkärikunnassa. Esimerkiksi THC:n ja kannabiksen toisen vaikuttavan aineen kannabidiolin eli CBD:n välistä eroa on alettu opettaa yliopistoissa vasta viime vuosien aikana.
– Vastoin yleistä käsitystä, lääkärien ymmärrys lääkkeistä ei ole kovin syvällistä.
Juha on kirjoittanut MS-potilas -blogia kymmenen vuotta. Projekti on auttanut häntä jäsentelemään omia ajatuksiaan sairauteensa liittyen:
"Halusin kertoa ihmisille minkälaista elämä on, jos on MS-tauti ja käyttää lääkekannabista."Jarkko Riikonen / Yle
Valvontaviranomaisilla on kireä ote
Viimeisen viiden vuoden aikana Valvira on antanut muutaman yksittäisen lääkärin ammatinharjoittamista koskevan päätöksen, jotka ovat koskeneet kannabisvalmisteiden määräämistä.
Vain yhden lääkärin ammatinharjoittamisoikeutta on kannabinoidien osalta rajoitettu. Kyseessä on Juhallekin viime vuosina reseptejä kirjoittanut lääkäri.
Valviran näkemyksen mukaan virallinen kliininen tutkimusnäyttö ei toistaiseksi tue kannabislääkevalmisteiden käyttöä esimerkiksi minkään kiputilan hoidossa.
Suomessa lääkekannabiksen määrääminen on ollut mahdollista vuodesta 2008. Sosiologi Aleksi Huplin ja psykiatri Marja Vihervaaran kirjoittaman Lääkekannabis -kirjan mukaan käänteentekevä hetki oli Turun hallinto-oikeuden päätös vuodelta 2006. Siinä todettiin, etteivät kansainväliset huumausainesopimukset olleet missään vaiheessa kieltäneet kannabiksen lääkekäyttöä. Kaikki olivat vain olettaneet asian olevan näin, perehtymättä alkuperäisiin sopimusteksteihin.
Koko prosessissa oli mukana tiiviisti apteekkineuvos Markku Knuutila, jota ilman Suomen ensimmäinen lääkekannabispotilas tuskin olisi saanut lääkettään.
– Silloin eräs ylilääkäri sanoi, että kannabista voidaan määrätä “vain hänen kuolleen ruumiinsa yli”, sanoo Knuutila.
Kannabiksen määrääminen lääkkeeksi on hyvin monimutkainen prosessi. Ensin lääkäri kirjoittaa potilaalle huumausainereseptin, jonka potilas vie apteekkiin.
Apteekki hakee Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealta erityislupaa lääkkeen myöntämiseksi. Erityisluvan saamisen jälkeen apteekki hakee Fimealta lääkkeelle maahantuontilupaa. Luvan saatuaan apteekki lopulta lähettää luvan Hollannin lääkekannabisvirastoon, joka myöntää lääkkeelle maastavientiluvan.
Lisäksi Fimea anoo YK:n huumevalvontalautakunnalta kannabiskiintiötä Suomen valtiolle. Maakohtaiset kiintiöt myönnetään vuodeksi kerrallaan.
Knuutilan mukaan työläät erityislupahakemukset väsyttävät lääkäreitä. Monet lääkärit myös kyllästyvät jatkuvaan ammattitaidon kyseenalaistamiseen.
– Lääkärit vaarantavat urakehityksensä määrätessään lääkekannabista. Yleensä joutuu johtajalääkärien puhutteluun ilman sen kummempaa perustelua, sanoo apteekkineuvos Knuutila.
Farmakologian dosentti Markus Storvikin mukaan lääketiede on hierarkkista toimintaa. Nuoret lääkärit eivät ota riskiä leimaantumisesta, vaan pyrkivät tekemään hyvin tiukasti asioita, joista nuorta lääkäriä ei voida hirttää.
– Kaikki käyvät läpi saman lihamyllyn kuusi vuotta, jonka jälkeen ajattelu menee tiukasti kiskoilla ja poikkeamia karsastetaan vaikka joskus olisikin aihetta poiketa.
Juha annostelemassa lääkekannabista höyrystettäväksi.Jarkko Riikonen / Yle
Reseptiprosessi on raskas
Erityisluvallisten valmisteiden lisäksi Suomessa on myös yksi myyntiluvallinen kannabisvalmiste: kannabiksesta uuttamalla valmistettu Sativex-suusuihke. Sativexia voivat määrätä ainoastaan neurologit tai neurologian alan sairaalayksiköiden lääkärit.
Jokainen erityislupahakemus maksaa potilaalle 20 euroa. Sen takia Knuutilan mukaan lääkärit yleensä kirjoittavat potilaille onnistuneiden ensikokeilujen jälkeen maksimimäärän eli vuoden reseptin, koska se tulee potilaalle halvemmaksi. Potilas voi kuitenkin nostaa lääkekannabista apteekista vain parin kuukauden erissä tarkassa valvonnassa.
Kallista on myös itse lääkekannabis. Juha arvioi, että häneltä kuluu hoitoon noin 500 euroa kuussa.
– Jos käyttäisin Sativexia niin menisi varmaan noin tuplat, sanoo.
Knuutilan kokemuksen mukaan suurin osa potilaista halusi käyttää erityisluvallisia valmisteita, koska he kokivat saavansa niistä enemmän apua kuin Sativexista.
Tyypillisesti Suomessa määrätään Hollannin valtion valvonnan alaisuudessa tuotettua Cannabis Flos varieteit Bedrocania ja Cannabis Flos varieteit Bediolia. Ne ovat pitoisuuksiltaan tarkkaan määriteltyjä kannabiskasveja. Myös Juhalla on reseptit molempiin.
Knuutilan mukaan terveydenhuollon julkisella puolella myyntiluvattomia valmisteita saa määrätä vain yliopistollisten sairaaloiden kipupoliklinikoiden lääkärit. Sen takia suurin osa resepteistä määrätään yksityisellä puolella.
Myös Juha on saanut reseptinsä yksityiseltä puolelta.
– Uuden lääkärin etsiminen on kallista hakuammuntaa, jos jostain ei saa vinkkiä. Reseptien uusinta on onneksi uudenkin lääkärin kanssa helpompaa ja varmempaa kuin silloin, kun reseptiä hakee ensimmäistä kertaa, sanoo Juha.
Fimean mukaan viimeisen viiden vuoden aikana myyntiluvattomiin kannabisvalmisteisiin liittyviä erityislupahakemuksia on vuosittain tehnyt noin 40–50 lääkäriä.
Vuonna 2017 tehdyn selvityksen arvion mukaan noin 2 000–5 000 suomalaista käyttää kannabista lääkinnällisistä syistä ilman virallista reseptiä. Se on huomattavasti suurempi luku kuin mitä lääkekannabisreseptejä vuosittain kirjoitetaan.
Fimealta saatujen tietojen mukaan kaiken kaikkiaan Bediolille ja Bedrocanille erityislupahakemuksia on tehty viimeisen viiden vuoden aikana vuosittain keskimäärin noin 250.
Juha kertoo elävänsä nykyään liikunnallista elämää. Päiviä rytmittää kotona tehdyt kuntosalitreenit ja kävelylenkit.Jarkko Riikonen / Yle
Lääkekannabiksen käyttäjiä ei tunneta
Juha on sairautensa vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä. Ennen sairastumistaan hän teki töitä ohjelmoinnin parissa. Nyt ohjelmointi on harrastus.
– Muutamat ekat vuodet en myöskään tiennyt, että kuinka nopeasti tämä menee niin sanotusti loppuun saakka.
Juhan MS-tauti on harvinaisempaa etenevää muotoa, johon on heikommin lääkkeitä tarjolla kuin yleisempään aaltoilevaan tautimuotoon. Juhan tauti siis pahenee tasaisesti. Tai ainakin paheni, kunnes hän ryhtyi käyttämään lääkekannabista. Juha uskoo, että aine on vähintäänkin epäsuorasti vaikuttanut asiaan, koska se on parantanut hänen toimintakykyään.
– Olen nykyään paremmassa fyysisessä kunnossa kuin mitä olin ennen diagnoosia. Se, että pystyn kuntoilemaan ja syömään kunnolla, on lääkekannabiksen ansiota. Lihasjäykkyydet ja hermokivut käytännössä estivät vähänkään tehokkaamman liikunnan kokonaan.
MS-tauti on kuitenkin ehtinyt tehdä pysyvää vahinkoa Juhaan. Pahoinvoinnin ja kipujen lisäksi hänen on vaikea keskittyä asioihin ja kuormittavissa tilanteissa aivoista loppuu niin sanotusti potku kesken päivän. Tauti myös väsyttää fyysisesti ja aiheuttaa masennusta.
– Lääkekannabisreseptin saamisen ainakin pitäisi olla helpompaa. Lääkekannabiksen käyttö on kuitenkin tarkkaan kontrolloitua.
Sosiologi Aleksi Huplin mukaan on harmillista, että Suomen lääkekannabiksen käyttäjistä tiedetään niin vähän. Kymmenen vuoden aikana kukaan ei ole selvittänyt, millä annoksilla kannabista on käytetty, mihin tarkoitukseen ja onko siitä saatu hoitovastetta.
– Kannabiksen käytön suhteen on korostettu haittoja, mutta eihän kukaan käytä mitään haittojen takia.
Voit keskustella lääkekannabiksesta lauantaihin kello 23 asti.
Vuonna 1986 syntynyt jyväskyläläismies on tuomittu elinkautiseen vankeusrangaistukseen Jyväskylän Pupuhuhdassa joulukuussa 2020 tehdystä murhasta.
Keski-Suomen käräjäoikeuden antaman tuomion mukaan Jani Kuivalainen on syyllinen henkirikokseen, jonka uhrina menehtyi 25-vuotias jyväskyläläinen nainen. Uhri oli tekijän avopuoliso. Tuomitulla on aiempaa väkivaltarikostaustaa.
Henkirikos tapahtui kerrostaloasunnossa Pupuhuhdassa. Uhriin oli kohdistettu vakavaa ja pitkäkestoista väkivaltaa.
Tekoon osallisena ollut toinen mies tuomittiin hautarauhan rikkomisesta kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Miehet kuljettivat uhrin tapahtumapaikalta autolla noin 600 metrin päähän Vemmelsäären kevyen liikenteen väylälle.
Kymenlaakson museo ja Kotkan kaupungin kaupunkisuunnitteluosasto haluavat säilyttää historiallisen Ankkuri-talon Kantasataman kupeessa.
Kaupunkisuunnittelun virkamiesten lausunnossa todetaan, että rakennus on olennainen osa keskustaa. Myös Kymenlaakson museo nostaa esiin rakennuksen historiallisen arvon satamatyöläisten maamerkkinä.
Rakennuksen omistaja, satamaoperaattori Steveco, haluaisi purkaa rakennuksen ja on hakenut sille purkulupaa. Satamaoperaattorilla ei ole rakennukselle mitään käyttöä.
Myös Kotkan ympäristöseura vastustaa Ankkuri-talon purkamista. Ympäristöseura on joitain vuosia sitten esittänyt rakennuksen suojelemista.
Ankkuri-talon puolustajien mielestä rakennuksen tulevaisuutta pitäisi vielä tarkastella alueen asemakaavauudistuksen yhteydessä.
Ruukinkadun varressa sijaitsevan rakennuksen asemakaavaa ei ole muutettu, vaan se luetaan edelleen satama-alueeksi. Kaava katsotaan vanhentuneeksi. Muuta ympäröivää satama-aluetta on kaavoitettu uudelleen sitä mukaa, kun satamatoiminnot ovat siirtyneet muualle. Kantasatama vapautui satamakäytöstä 2000-luvun taitteessa, jolloin neste- ja konttiliikenne keskittyivät Mussalon syväsatamaan.
Kotkan keskustan osayleiskaavassa Ankkuria on esitetty suojeltavaksi rakennukseksi.
Rakennuksen purkamista perustellaan sen huonolla kunnolla. Satamaoperaattori Stevecon teettämässä selvityksessä todetaan, että rakennuksen tekninen käyttöikä on ylitetty. Talotekniikan ja rakenteiden remontoiminen ei olisi taloudellisesti järkevää.
Korjaus- ja ylläpitokustannukset tulevat kalliiksi, koska omistajalla ei ole rakennukselle enää mitään käyttöä.
Kymenlaakson museo toteaa lausunnossaan, kuinka Ankkuri-talon merkitys maisemassa korostuu etenkin, kun taloa katsoo Kantasataman suunnasta.Pyry Sarkiola / Yle
Ahtaajien sosiaalitilojen pioneeri
Ankkuri-talo valmistui 1950-luvun alussa ahtaajien sosiaalitilaksi. Pukuhuoneiden, saunojen ja ruokalan lisäksi rakennuksessa toimi ahtaajien työhönottokonttori.
Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Kotkan sataman työntekijöiden sosiaalisiin oloihin ja niiden puutteisiin kiinnitettiin huomiota. Ankkuri-talo rakennettiin osin myös siitä syystä, että valtioneuvosto edellytti sataman hallintoa järjestämään työntekijöilleen tilat peseytymistä, pukeutumista, ruokailua ja oleskelua varten.
Silloin uudenaikaiseen rakennukseen tuli tilat tuhannen työntekijän tarpeisiin.
Ahtaajat kerääntyivät vuosikymmenten ajan työnjakoon Ankkuri-talon huutosaliin. Arkistokuva.Antti Kolppo / Yle
Kymenlaakson museo huomauttaa lausunnossaan, että Ankkuri-talon voi katsoa aloittaneen satamatyössä uuden ajan. Museon mukaan Ankkuri-talo oli valtakunnallisesti ensimmäisten huoltorakennusten joukossa parantamassa satamatyöläisten sosiaalitiloja.
Aikaisemmin satamatyöläiset olivat odottaneet työkomennustaan ulkona ja ruokailleet sekä peseytyneet ympäri satamaa sijainneissa pienissä mökeissä.
Kantasataman kehittämisestä uutta puhtia myös Ankkuri-taloon?
Ankkuri-talon naapuriin nousee lähivuosina Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun uusi kampus ja Kotkan kaupungin tapahtumakeskus. Kaupunki on kehittänyt aluetta voimakkaasti ja siellä sijaitsee jo muun muassa Merikeskus Vellamo.
Kymenlaakson museo katsoo, että Kantasataman uusi toiminta voisi tuoda mukanaan ideoita Ankkuri-talon kehittämiseksi.
Kaupunkikuvassa Ankkuri-talo on museon mielestä tärkeä linkki sataman ja keskusta-alueen välillä. Rakennuksen merkitys maisemassa korostuu etenkin, kun taloa katsoo Kantasataman suunnasta.
Rakennus muodostuu kahdesta toisiinsa yhteydessä olevasta siivestä. Toimistosiipi on kolmikerroksinen ja ruokalasiipi yksikerroksinen. Ankkuri-talo on ainoa 1950-luvun rakennus Ruukinkadulla, ja se edustaa hyvin omaa aikakauttaan.
Kerro meille oletko sinä nähnyt tai kokenut lapsena tai nuorena seksuaalista häirintää tai hyväksikäyttöä? Entä onko lähipiirissäsi oleva lapsi tai nuori saanut seksuaalissävytteisiä viestejä somessa?
Toivomme, että jätät etu- ja sukunimesi sekä yhteystietosi kyselyn lopussa. Saatamme olla vastanneisiin yhteydessä lisätietojen saamiseksi. Vastauksia voidaan tarvittaessa käyttää nimettöminä osana aiheesta tehtävää juttua.
Tietoja ei luovuteta ulkopuolisille ja niitä käsittelevät vain kyseistä juttua tekevät Ylen toimittajat.
Helanderin huutokaupan meklari Mika Sirén esittelee penkkiä. Yli satavuotias penkki on ollut aikoinaan Helsingin rautatieaseman odotustilassa.
– Tässä on varmaan kosittu ja erottu, saatu hyviä ja huonoja uutisia, Sirén maalailee.
– En usko, että enää ikinä tulee vastaavaa esineistöä myyntiin, olen siitä 99 prosenttisen varma.
Saarisen penkit ovat syviä ja matalia, ajan mittojen mukaan tehtyjä.Sara Salmi / Yle
Penkki on arkkitehti Eliel Saarisen rautatieteollisuudelle suunnittelema. Helander huutokauppaa lauantaina Saarisen kalusteita ja VR:n vanhaa esineistöä Vallilan Konepajalla. Sirénin mukaan VR:n aikoinaan varastoima tavara oli menossa roskiin, kun Helander ryhtyi toimeen ja sai järjestettyä esineille huutokaupan.
Huutokaupassa on vanhaa toimistokalustetta joka lähtöön.Sara Salmi / Yle
Kansallisromanttisen ja jugend-arkkitehtuurin mestari Saarinen suunnitteli 1900-luvun alkupuolella VR:lle niin rakennuksia kuin esineistöäkin. Helsingin päärautatieaseman lisäksi Saarinen suunnitteli vastikään hotelliksi muunnetun VR:n pääkonttorin. Lauantaisessa huutokaupassa on tarjolla arkisempaa tavaraa: Saarisen ovia ja penkkejä.
– Tämä on suomalaista kulttuurihistoriaa. Jokainen meistä on voinut avata nämä ovet matkalla Steissille kavereita treffaamaan, Sirén mehustaa.
Meklari Mika Sirénin mukaan osa Saarisen tuoleista tullaan todennäköisesti myymään useiden tuhansien eurojen hinnalla.Sara Salmi / Yle
Mika Sirén esittelee 1910-luvulla rautatieasemalle valmistettuja ovia.
– Tämä on umpitammea. Yksi katselemassa käynyt asiakas kertoi, että ajatteli ostaa tämän tehdäkseen tästä pöydän.
Paikalta löytyy myös hintavampaa tavaraa. Sirénin mukaan Saarisen suunnittelema tikastuoli menee kaupaksi todennäköisesti nelinumeroisella hinnalla. Tuolin pohjasta löytyy teksti: "Ratapihan jaosto: huone 4004".
Suurin osa muusta tavarasta menee Sirénin mukaan kaupaksi 50–100 euron hinnalla.
.
VR:n musiikkiorkesterin vaatteet kuuluvat valikoiman erikoisempaan osastoon.Sara Salmi / Yle
Erikoisempaan tarjontaan kuuluvat VR:n musiikkiorkesterin vaatteet sekä vanhat junan istuimet. Junanistuinten lähtöhinnat ovat viisikymmentä euroa.
Vanhoja junanpenkkejä harrastaville lauantainen huutokauppa on kultasuoni.Sara Salmi / Yle
Lauantaina käytävä huutokauppa tapahtuu pääosin verkossa koronarajoitusten vuoksi.
Voit keskustella aiheesta perjantaina 27.8.2021 kello 23 saakka.
Helsingin kouluissa on alkaneella lukuvuodella ollut laulukielto. Lasten laulelu musiikkitunneilla on ollut pannassa koronatartuntojen ja täten laajojen karanteenien välttämiseksi. Isommassa kuvassa varotoimilla pyritään säilyttämään lähiopetus. Laulukielto on herättänyt vanhemmissa ihmetystä.
Tänään vanhemmille tulleen Wilma-viestin mukaan laulukielto saattaa päättyä syyskuun puolessavälissä. Jos koronatartuntatapaukset jatkavat tämänhetkistä laskuaan, pääsevät lapset syyskuun loppupuolella taas laulamaan.
Viestin mukaan yläkoululaisten koronarokotukset ovat edenneet hienosti ja pienempienkin koululaisten huoltajien ikäluokissa rokotekattavuus on jo varsin hyvällä tasolla.
Hyvän kehityksen jatkuessa laulaminen sallitaan sisätiloissa syyskuun puolessavälissä. Tällöin yläkouluikäisten rokotuksista on kulunut kaksi viikkoa ja rokotevaste on ehtinyt käynnistyä.
Voit keskustella aiheesta perjantaina 27.8.2021 kello 23 saakka.
Kuusi terhakkaa kissanpentua hyppii, juoksee ja leikkii innoissaan pitkin huonetta. Kissoista ei näe päällepäin, millaisista olosuhteista ne ovat viime viikolla Etelä-Kymenlaakson eläinsuojeluyhdistyksen eläintalolle tulleet.
Eläinsuojeluyhdistyksen tiloissa kissoilla on tilaa temmeltää.Antro Valo / Yle
Kissat pelastettiin pienestä syrjäisestä saunamökistä Kotkan seudulta. Mökissä majaili yhteensä 41 kissaa. Paikallisen eläinsuojeluyhdistyksen vapaaehtoiset hakivat kissat turvaan sen jälkeen, kun niistä oli tehty ilmoitus valvontaeläinlääkärille. Kissoista kolme vastasyntynyttä pentua menehtyi pelastamisen jälkeen, mutta loput voivat hyvin.
– Terveitä kissoja ja loistavassa kunnossa. Mitään sairauksiin viittaavaa ei eläinlääkärin tarkastuksessa löytynyt. Kissat eivät myöskään näytä sisäsiittoisilta, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Satu Väisänen.
Muutaman kuukauden ikäiset pennut ovat leikkisiä.Antro Valo / Yle
Väisänen sanoo jo kiintyneensä kissoihin. Pennut ovat arviolta 4-5 kuukautta vanhoja. Ne ovat eläväisiä ja leikkisiä. Se on varsin poikkeuksellista, sillä yleensä eläintalolle pelastetut kissat ovat aluksi peloissaan.
– Ulkoa pelastetut kissat ovat hyvin erilaisia, paljon arempia. Näistä huomaa, että ne ovat olleet sisällä ja tottuneet ihmisiin, sanoo Satu Väisänen.
Satu Väisänen sanoo jo kiintyneensä kissoihin, joilla on taustallaan erikoinen tarina.Antro Valo / Yle
Kissoille etsitään hyvä ja turvallinen koti
Pelastetut kissat ovat seitsemän eri eläinsuojeluyhdistyksen hoivissa ympäri Etelä-Suomea. Etelä-Kymenlaakson eläinsuojeluyhdistys piti itse kahdeksan; kuusi pentua ja nuorta urosta. Loput 30 on sijoitettu Lappeenrantaan, Porvooseen, Helsinkiin, Lahteen ja Hämeenlinnaan.
Kissat tutkitaan, sirutetaan, madotetaan ja mahdollisesti myös kastroidaan ennen uuteen kotiin luovutusta.Antro Valo / Yle
Eläinlääkäri on tutkinut kissat ja todennut ne terveiksi. Lisäksi ne ovat saaneet rokotuksen, sirutuksen ja vanhemmat uroskissat on kastroitu.
Kahden viikon päästä ne saavat toiset rokotukset, jonka jälkeen niille ryhdytään etsimään uusia koteja. Pennut luovutetaan nuoren kissan kaveriksi tai pareittain. Kissaa itselleen haluavan tulee täyttää kyseisestä kissasta adoptiolomake.
– Kissat luovutetaan mieluiten omalle toiminta-alueellemme ja kerrostaloon, jossa on lasitettu parveke. Tarkistamme jokaisen tulevan kodin ja siellä mahdollisesti ennestään olevat kissakaverit, sillä jokaiselle kissalle halutaan hyvä ja turvallinen koti, kertoo Etelä-Kymenlaakson eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Satu Väisänen.
Pennut luovutetaan joko toisen nuoren kissan kaveriksi tai pareittain.Antro Valo / Yle
Lemmikkien kysyntä on lisääntynyt koronan myötä. Etelä-Kymenlaakson eläinsuojeluyhdistyksellekin on hakemuksia tullut viimeaikoina runsaasti. Tavallisesti ne pyritään käymään läpi viikossa, mutta nyt jono on ollut pidempi. Saunamökistä löytyneet kissat ovat vielä karanteenissa, joten niistä adoptiohakemuksia ei ole voinut vielä täyttää.
Kissoja on tulossa lisää
Myös muihin eläisuojeluyhdistyksiin sijoitetut kissat voivat hyvin, vaikka ovatkin vielä hieman hämillään. Lahteen toimitetut viisi nuorta poikaa olisivat jo valmiita uusiin koteihin. Ne ovat kaikki leikattu, sirutettu ja rokotettu. Toistaiseksi kissoista ei ole vielä tullut adoptiopyyntöjä.
Kissoja on tulossa vielä lisää, sillä naaraskissojen arvellaan odottavan poikasia.
Osa kissoista olisi jo valmis lähtemään uuteen loppuelämän kotiin.Antro Valo / Yle
Hämeenlinnan eläinsuojeluyhdistyksellä hoidossa olevista kahdesta naaraskissasta toinen sai kaksi pentua lauantaina. Toinen mökistä tulleista kissoista on puolestaan tiineenä. Kumpikin kissa on huomattavan hoikka, joten niille syötetään toipilasruokaa, jotta ne vahvistuisivat.
Kissoja pidetään Hämeenlinnan eläinsuojeluyhdistyksen tiloissa siihen saakka, kunnes pennut ovat luovutusikäsiä eli 14 viikkoa vanhoja. Emokissat ovat kiintyneet toisiinsa, joten niille etsitään yhteinen koti.
Porvoon Tolkkisten kissatalolle tullut emokissa menetti kaikki kolme vastasyntynyttä pentuaan. Poikaset menettäneen emon seuraksi tuotiin toinen tyttökissa, jonka epäillään myös odottavan pentuja. Myös Porvooseen tuodut kissat voivat hyvin, vaikka eläinlääkäri ei ole vielä ehtinyt tarkastaa niitä.
Kissat keräävät voimia vielä joitakin viikkoja. Jos toinen kissoista saa vielä pentuja, se odottaa uuteen kotiin pääsyä pentuineen vielä useamman kuukauden.
Valvontaeläinlääkäri ei kommentoi
Kissoista tehtiin eläinsuojeluilmoitus valvontaeläinlääkärille vajaa kaksi viikkoa sitten. Sivullisen tekemän ilmoituksen perusteella kissat pelastettiin ahtaista tiloista.
– Kissat olivat fyysisesti hyvässä kunnossa, vaikka tila jossa ne olivat eläneet oli pieni. Kissoista on yritetty huolehtia, mutta ruokaa ei ole ollut tarpeeksi eläinten määrään nähden, sanoo Satu Väisänen.
Saunamökistä löytyneet kissat olivat yllättävän hyväkuntoisia.Antro Valo / Yle
Netin keskustelupalstoilla kissan omistajaa haluttaisiin vastuuseen kissojen kohtelusta. Päätöksen tutkintapyynnöstä poliisille tekee viranomainen eli valvontaeläinlääkäri. Hän ei kuitenkaan halua kommentoida asiaa tässä vaiheessa.
Virroilla tapahtui 21. tammikuuta henkirikos ja henkirikoksen yritys, jotka järkyttivät kyläyhteisöä Virtain Liedenpohjassa. Tapaus aiheutti suuren poliisioperaation, kun useat poliisipartiot ja Karhu-ryhmä etsivät epäiltyä.
Poliisi vahvisti, että epäilty tekijä ja uhrit olivat samasta perhepiiristä. Perheen lapsi loukkaantui ja oli sairaalahoidossa.
Nyt poliisi on saanut valmiiksi tapauksen esitutkinnan. Esitutkinnassa rikosnimikkeinä olivat tappo sekä tapon yritys.
Esitutkinta on päätetty saattamatta asiaa syyttäjän käsiteltäväksi, koska rikoksesta epäilty on kuollut. Rikosasiaan liittyvä esitutkintapöytäkirja on salattu kokonaan viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella.
Kyseisen rikosasian yhteydessä poliisi on myös aloittanut esitutkintalain mukaisen selvityksen sen selvittämiseksi, onko asiaan liittyvän lapsen asioissa rikottu mahdollisesti lakia.
Keskiviikkona päivitetyn tiedon mukaan koronarokotteeseen liittyviä haittailmoituksia alle 18-vuotiaista on tehty Fimealle yhteensä 49. Näistä 22 on tehty 12–15-vuotiaita koskien.
Vakaviksi ilmoitetuista tapauksista tähän mennessä kolmessa on kerrottu sairaalahoitoa vaatineesta haittavaikutuksesta.
– Suomessa on tällä hetkellä rokotettu alaikäisiä noin 190 000. Siihen nähden ilmoitusten määrä on varsin maltillinen, arvioi Fimean ylilääkäri Maija Kaukonen.
Fimea päivittää jatkossa viikoittain tietoja nuorten rokotuksiin liittyvistä haittailmoituksista sivuilleen. Fimeasta kerrotaan, että taustalla vaikuttaa se, että nuorison rokottaminen on parhaillaan käynnissä ja tiedon tarve on suuri.
– Nuorten rokottaminen etenee varsin nopeasti. Meidän tietomme perusteella tilanteessa ei ole ilmennyt erityisiä huolenaiheita. Haitat, mitä heillä on ilmoitettu, ovat samoja yleisiä tunnettuja haittoja kuin aikuisillakin, eli kuumetta, päänsärkyä, suurentuneita imusolmukkeita ja erityyppisiä ihoreaktioita, kuvailee Kaukonen.
Kokonaisuudessaan koronarokotteita koskevia haittailmoituksia on saapunut Fimeaan ennätysmäärä, yli 10 000. Vakavia haittavaikutusilmoituksia on käsitelty 2 179 kappaletta ja ei-vakavia 1 152 kappaletta. Tällä hetkellä tarkempaa käsittelyä odottavia ilmoituksia on noin 10 200.
Ruuhkautuneesta käsittelystä huolimatta vakavat ja odottamattomat ilmoitukset poimitaan saapuneista ilmoituksista lääketieteellisin perustein ensimmäiseksi käsittelyyn. Fimean ylilääkäri toivookin, että ihmiset lähettäisivät Fimeaan ilmoituksia haitoista, joita ei ole aikaisemmin tullut esiin.
– Kaikki haittavaikutusilmoitukset käyvät läpi esikäsittelyn, jossa lääkäri lukee ne läpi ja luokittelee vakavat, ei-vakavat odotetut ja odottamattomat. Sen perusteella vakavat ja odottamattomat haitat menevät ensimmäisenä lopulliseen käsittelyyn.
Kaikki haitat ilmoitetaan myös Euroopan lääkeviraston haittavaikutustietokantaan
Vakavat ja odottamattomat haitat ilmoitetaan nopeutetusti Fimeasta Euroopan lääkeviraston EMA:n tietokantaan. Lääkeviranomaisen tutkittavaksi tulee lukuisia ilmoituksia, joista osa nousee lääkeviranomaisten tarkempaan selvitykseen.
– Yksittäisissä tapauksissa me emme vahvista emmekä kiistä haittavaikutuksen syy-seuraussuhdetta rokotukseen. Lääketieteellistä ongelmaa tutkittaessa lähdetään selvittämään koko ilmiötä. Siinä vaiheessa kun selvitykset valmistuvat, otetaan kantaa, voiko tällainen ongelma aiheutua rokotteesta vai ei, sanoo Kaukonen.
Odottamaton haitta ei aina tarkoita sitä, että se olisi rokotteesta johtuva, muistuttaa Kaukonen.
– Mutta ilmoitus käsitellään nopeammin, jotta uudet ilmiöt otettaisiin tarkempaan tutkimukseen.
Kaikista Euroopan alueella myyntiluvan saaneista rokotteista julkaistaan kerran kuukaudessa julkinen yhteenveto turvallisuuskatsauksessa. Tiedot ovat julkisesti saatavilla Euroopan lääkeviraston sivuilta.
Euroopan lääkevirastossa on tällä hetkellä tarkastelussa kolme mRNA-rokotteisiin mahdollisesti liittyvää haittaa, joita on ilmennyt eri puolilla Eurooppaa. Ne ovat ihoreaktio nimeltään erythema multiforme eli monimuotoinen punavihoittuma, tietyntyyppiset munuaistulehdukset ja kuukautishäiriöt.
– Tiedotamme heti, kun näistä tulee lisää tuloksia, Kaukonen sanoo.
Munuaishäiriöt voivat olla lieviä tai vakavia. Jos häiriö on vakava ja johtaa yleisvoinnin heikkenemiseen, se hoidetaan sairaalassa. Sen sijaan erythema multiforme -ihottuma pääsääntöisesti paranee kotihoidossa. Myös kuukautisvuotohäiriöt ovat yleensä hyvänlaatuisia eli ne eivät johda sairaalahoitoon tai suurempaan toimenpiteeseen, kuvailee Kaukonen.
Fimean mukaan näistä haitoista on tehty ilmoituksia myös Suomesta.
– Vuotohäiriöistä on tullut varsin paljon ilmoituksia eli tämä on tunnistettu myös Suomessa. Myös Erythema multiformesta on ilmoitettu, ja tämäntyyppisestä munuaistulehduksesta on yksittäisiä ilmoituksia Suomesta.
Odottamattomia rokotteisiin liittyviä haittailmiöitä on kevään ja kesän aikana tullut esiin muutamia. Vakavimpia ovat olleet Astra Zenecan rokotteeseen liittynyt hyytymishäiriö ja rna-rokotteisiin liittyneet sydänpussin ja sydänlihaksen tulehdukset.
Näitä tapauksia on raportoitu joitakin myös Suomessa, mutta toistaiseksi niitä ei ole ilmaantunut alle 18-vuotiailla.
Kuolemantapauksista tehty 110 haittailmoitusta
Fimea on tähän mennessä käsitellyt 110 ilmoitusta, joissa koronavirusrokotuksen saanut henkilö on menehtynyt. Yhdeksän potilaista oli saanut Spikevaxin, 16 Vaxzevrian ja loput 85 Comirnatyn koronaokotteen.
Alaikäisiä rokotteen saaneita ilmoitusten joukossa ei Fimean mukaan ole ollut.
– Kuolleiden lukumäärä on suhteellisen pieni. Suomessa kuolee vuosittain noin 55 000 henkeä. Rokottaminen on aloitettu iäkkäimmistä ja sairaimmista suomalaisista. Rokottaminen suojaa heitäkin vain koronavirusinfektiolta, ei muilta sairauksilta toteaa Kaukonen.
Rokotuksen jälkeen tapahtunut kuolema ei tarkoita, että rokotuksella ja kuolemalla olisi syy-yhteys. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tarkastellut väestötasolla rokotusten jälkeistä kuolleisuutta, ja todennut, että rokotettujen kuolleisuus ei ole lisääntynyt. THL:n tuoreen turvallisuusseurannan mukaan kuolemia oli rokotetuilla kaikissa ikäryhmissä selvästi vähemmän kuin rokottamattomilla. Analyysissa huomioitiin tutkittujen taustatekijät: ikä, sukupuoli, terveydenhuoltokäyntien lukumäärä, mahdollinen laitoshoito ja seurantakuukausi.
Kirkkohallitus on myöntänyt Imatran seurakunnalle 250 000 euroa Kolmen Ristin kirkon remontointiin.
Alvar Aallon suunnittelemassa kirkossa on pahoja kosteusongelmia. Korjauksia on tehty aiempinakin vuosina.
Kiireellisimmät toimenpiteet selvitetään kirkon aiempiinkin remontteihin osallistuneen arkkitehtitoimiston kanssa.
Kirkon vuotavan vesikaton korjaaminen on tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä eikä sen kanssa ole tarkoitus aikailla.
– Kolmen viikon sisällä tapahtuu, koska talvi tulee. Kuukauden sisällä siellä jo äijiä katolla, sanoo Imatran seurakunnan kiinteistöpäällikkö Jari Nousiainen.
Nousiainen muistuttaa, että kuparilevystä tehdyn katon korjaaminen on vaativaa ja edellyttää tekijöiltä erityistaitoja.
Kirkko on turistien suosiossa
Imatran Vuoksenniskalla sijaitseva Kolmen ristin kirkko ei ole tällä hetkellä kirkollisessa käytössä.
Kirkosta ja sen arkkitehtuurista kiinnostuneita turisteja Nousiainen on sen sijaan käynyt laskemassa sisälle päivittäin.
– Siksi olisikin paikallaan, että kirkon korjaaminen ja kustannukset eivät jäisi yksin seurakunnan maksettaviksi, sanoo Nousiainen.
Imatran seurakunta sai kirkkohallitukselta avustusta nyt toisen kerran. Summa on hieman alle puolet kirkon toisen korjausvaiheen budjetista. Seurakunta on hakenut rahoitusta myös EU:n elvytysohjelmasta.
Kaikkiaan kirkon korjauksiin on seurakunnassa arvioitu menevän pitkälti yli miljoona euroa.
Kirkkohallituksen avustuksesta kertoi ensin Etelä-Saimaa.
Savonlinnassa paljon keskustelua herättänyt ja tyhjilleen jäänyt kauppakeskus Kauppalinna aiotaan purkaa.
Kauppalinnan tilalle kaavaillaan asuinkerrostaloa ja tarkoituksena on hakea nykyiselle kiinteistölle purkulupa.
Kohteen omistajaksi epäilty Jethro Rostedt kertoi suunnitelmista aiemmin tänään Turun Sanomille. Ylen tiedustellessa asiasta häneltä suoraan, ei Rostedt suostunut kommentoimaan asiaa millään lailla, mutta vahvistaa lehden tiedot oikeiksi.
Lehdessä Rostedt ei myönnä omistavansa kohdetta, mutta kertoo edustavansa tahoja, jotka omistavat rakennuksen. Tarkemmin hän ei suostu kommentoimaan asiaa edes Turun Sanomille.
Vielä eilen Rostedt ei halunnut kommentoida rapistuvan Kauppalinnan tilannetta Yleisradiolle millään tavalla. Tuolloin ilmeni, että kaupungin rakennusvalvonta on kehottanut rakennuksen omistavaa kiinteistöosakeyhtiötä sulkemaan ovet 3. syyskuuta mennessä. Asiaa perustellaan yleisellä turvallisuudella.
Matkatoimistot Aurinkomatkat, TUI Finland ja Tjäreborg kertovat, että matkojen varaaminen on lisääntynyt voimakkaasti kahden viime viikon aikana.
Aurinkomatkat kertoo tehneensä jopa korona-ajan myyntiennätyksen.
– Myynti on vilkastunut todella paljon. Puhutaan tuhansista matkoista, mitä tässä kahdessa viikossa on tähän mennessä myyty, Aurinkomatkojen toimitusjohtaja Timo Kousa laskee.
Matkatoimistoissa on pantu merkille, että matkan varanneiden joukossa on aiempaa enemmän perheitä.
– Kesän aikana ehdottomasti suurimmat asiakasryhmät olivat esimerkiksi pariskunnat ja kaveriryhmät. Nyt on selvästi huomattu, että myös perheet ovat uskaltaneet varata matkoja, TUI Finlandin viestintäpäällikkö Laura Aaltonen sanoo.
Matkoja onkin varattu paljon muun muassa lokakuulle, jolloin koululaiset viettävät syyslomaansa. Kustakin matkatoimistosta kerrotaan, että syyslomaviikoille ajoittuvan loman ovat varanneet tähän mennessä niiden kautta jo arviolta tuhannet asiakkaat.
Suomalaisten reissuinnostusta ovat matkatoimistojen arvioiden mukaan lisänneet koleaksi kääntyneet säät sekä erityisesti koronarokotusten eteneminen.
– 12-vuotiaiden rokotusten aloittaminen on näkynyt selvästi varauksissa. Se on helpottanut perheiden matkallelähtöä, miettii Tjäreborgin maajohtaja Jessica Virtanen.
Timo Kousan mukaan Aurinkomatkat on seurannut tarkasti, miten kahden rokotteen saaneiden määrän lisääntyminen näkyy myynnissä, ja tulos on selvä.
– Mitä enemmän kahden rokotteen saaneiden määrä kasvaa, sitä enemmän käy kauppa.
Mitä korona-ajan reissaajan on syytä ottaa huomioon, lähti sitten paketti- tai omatoimimatkalle? Kysyimme Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorilta Hannu Kivirannalta.
1. Voinko matkustaa Suomesta tällä hetkellä ihan minne itse haluan?
– Suomalaisella on perustuslain mukainen oikeus lähteä Suomesta ja palata takaisin maahan, eli estettä lähtemiselle ei sen mukaan ole. Suosituksemme on kuitenkin, että matkustamista pitäisi vielä välttää, koska pandemia jyllää. Ymmärrämme kuitenkin, että se on vaikeaa ja ihmisillä on painetta päästä matkoille. Matkustettaessa ulkomaille kannattaa noudattaa erityistä varovaisuutta.
2. Mitä erityisen varovaisuuden noudattaminen tarkoittaa käytännössä?
– Se tarkoittaa sitä, että huomioi tilanteet, joissa ei pysty noudattamaan hygieniasuosituksia eli esimerkiksi pitämään etäisyyttä muihin tai pesemään käsiä. Tällaisia tilanteita voi tulla konserteissa tai baareissa, joissa saattaa joutua väkijoukon keskelle. Niissä tilanteissa ihminen ottaa koronatartuntariskin.
3. Mitä minun kannattaa erityisesti huomioida ennen ulkomaille lähtemistä?
– On ensisijaisen tärkeää tutkia kohdemaan koronatilannetta ja selvittää, millaisia rajaturvallisuustoimenpiteitä siellä on käytössä. Käytännöt ovat vaihtelevia, nopeasti muuttuvia ja sekavia. Ääripäänä on Kiina, joka vaatii, että matkustaja jää maahan tullessaan kolmeksi viikoksi hotellikaranteeniin.
– Jos on saanut kaksi koronarokotetta, se yleensä helpottaa ulkomaille pääsemistä, sillä monet maat kohtelevat täysin rokotettuja kevennetyin toimenpitein. Yleinen käytäntö on, että täyden rokotussarjan saaminen vapauttaa testeistä. On kuitenkin myös mahdollista, että jotkut maat vaativat negatiivisen testituloksen rokotuksista huolimatta.
– Jos matkustajalla ei ole esittää joko koronarokotustodistusta tai todistusta sairastetusta taudista, negatiivinen testitodistus toimii yleisesti korvaavana dokumenttina, mikäli testi on otettu 2–3 vuorokautta ennen matkaa. Jos testituloksen tarvitsee, kannattaa selvittää, ehtiikö sen tulos varmasti tulla ennen reissua.
– Matkan jälkeiset toimet kannattaa suunnitella etukäteen. Kaksi rokotusta saaneiden ei tarvitse käydä Suomeen palatessa maahantulon yhteydessä koronatestissä, kun viimeisestä rokotusannoksesta on kulunut vähintään 14 vuorokautta. Ei myöskään niiden, joilla on todistus kuuden kuukauden sisällä sairastetusta laboratoriovarmisteisesta koronavirustaudista.
5. Voinko käyttää julkisia kulkuneuvoja esimerkiksi siirtyessäni lentokentältä kotiin?
– Paras olisi tietenkin käyttää omaa autoa tai taksia, mutta jos julkisilla kulkee, kannattaa pitää maskia ja ottaa etäisyyttä muihin ihmisiin.
6. Olisiko minun syytä olla tapaamatta tuttaviani ulkomaanmatkan jälkeen?
– Jos joutuu menemään koronatestiin reissun jälkeen, kasvokkain tapaamisia kannattaa välttää tulosta odottaessa. Rokotetuillekin suosittelisin reissun jälkeen maskien käyttöä ja yleistä varovaisuutta silloin, kun he liikkuvat ahtaissa julkisissa tiloissa tai ovat tekemisissä ihmisten kanssa, joille kaksi rokoteannosta ei välttämättä anna riittävää suojaa perussairauden tai iän vuoksi.
Lähtisitkö tällä hetkellä ulkomaille tai oletko jo käynyt reissussa? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 28. elokuuta kello 23:een asti.
Keskus voisi tulla esimerkiksi tapahtumakeskus Aeronautica Areenan tiloihin, mutta teknisen ratkaisun etsintä ja toimilupa-asiat ovat vielä kesken.
– Olemme selvittämässä sen mahdollisuutta. Meidän käsitys on, että jäykästä reittiliikenteestä ollaan pitkällä tähtäimellä siirtymässä kutsutaksityyppiseen joustavampaan, suoriin yhteyksiin perustuvaan lentoliikenteeseen. Etälennonjohto olisi yksi edellytys sille, Pyhtään lentokenttää hallinnoivan Redstone Aeron puheenjohtaja ja lentokapteeni Esa Korjula sanoo.
Varovainen arvio on, että etälennonjohtoa päästäisiin testaamaan ensi vuonna.
– Asiaa on selvitetty jo varsin pitkälle ja olemme rakentamassa liiketoimintasuunnitelmaa, mutta niin paljon asioita on auki, ettei voi tarkkaan vielä sanoa, koska etälennonjohtokeskus avattaisiin, Korjula sanoo.
Keskusta varten on jo perustettu Redstone Aeron omistama Beacon Remote Tower Technologies Oy. Sillä ei kuitenkaan ole vielä varsinaista toimintaa. Taustalla vaikuttavat myös Samuli Suokas ja Pyhtään entinen kunnanjohtaja Olli Nuuttila.
Joustavuutta pienten kenttien aukioloon
Korjulan mukaan etälennonjohto mahdollistaisi joustavammat lentoliikenneyhteydet pienemmille, hiljaisemmille kentille. Eri puolilla Suomea olevat kentät voitaisiin etänä Pyhtäältä käsin saada nopeammin avattua saapuvaa lentoa varten.
– Yleensä moni kenttä on auki vain silloin kun reittilento tulee tai lähtee.
Korjulan mukaan Suomessa on 60–70 pientä lentokenttää, joilla olisi elinkeinoelämän tai vientiteollisuuden näkökulmasta tarvetta nostaa profiiliaan niin, että niille voitaisiin operoida taksikoneilla. Toistaiseksi moni niistä palvelee vain harrastuslentotoimintaa tai silloin kun sää on hyvä.
Korjulalla on ideoita.
– Kuhmon musiikkijuhlat voisi esimerkiksi olla sellainen, joka hyötyisi siitä, että esiintyjiä ja miksei kuulijoitakin voisi lennättää musiikkijuhlien aikaan Kuhmon lentokentälle. Pohdimme myös, mitä se tarkoittaisi vaikka Hangon turismille, jos Hangon kenttä nostettaisiin taksikonetasolle, Korjula pohtii.
Tarkempia neuvotteluja eri kenttien kanssa ei ole vielä käyty.
Etälennonjohdon mahdollisuutta selvitetään vasta
Käytännössä lentoja ohjataan etänä kamerajärjestelmän avulla. Sen sijaan, että lennonjohto istuisi lennonjohtotornissa kullakin kentällä, lennonjohto toimiikin etänä joltain toiselta paikkakunnalta.
– Jos vaikka taksilentoyhtiö ottaa yhteyttä Mikkeliin, että meillä olisi lento tulossa, niin kenttä saadaan avattua etänä Pyhtäältä ja kone ohjataan sinne. Kenttiä voitaisiin saada auki lyhyellä varoitusajalla, Korjula sanoo.
Suomessa ei vielä ole yhtään etälennonjohtokeskusta. Myös esimerkiksi lennonjohtopalveluita Suomessa tarjoava Air Navigation Services Finland on selvittänyt asiaa.
Korjulan mukaan he ovat liikkeellä, koska uudistukset säädöksissä mahdollistavat sen. Nykyään toimiluvan lennonvarmistusta varten voivat saada muutkin kuin valtion organisaatiot.
