Ysiluokkalaiset Eveliina Jansson ja Jenna Jokimies ovat tuoreita yrittäjiä. Tytöt perustivat muutama kuukausi sitten koulun valinnaisella yrittäjäkurssilla oman koruja valmistavan yrityksen.
Creaty Crafts Ny -niminen yritys valmistaa ja myy käsintehtyjä ranne- ja korvakoruja. Materiaaleina ovat metallilanka ja muovihelmet, jotka Jansson ja Jokimies hankkivat paikallisesta käsityöliikkeestä.
– Olin tehnyt näitä koruja noin kuukauden ajan ennen kuin meidän piti koulussa valita, millaisen yrityksen perustamme. Ehdotin, että perustaisimme koruyrityksen, ja se sopi Jennalle, Eveliina Jansson kertoo.
Nuoret yrittäjät ovat myyneet koruja koulussaan Haminassa, ja harkinnassa on ollut korumyynnin järjestäminen myös tapahtumissa. Koruja on mennyt kaupaksi etenkin opettajille, mutta myös muutama oppilas on ostanut yrityksen tuotteita. Yhteensä yritys on myynyt parikymmentä korua.
– Tähän asti on mennyt ihan hyvin, Jenna Jokimies sanoo.
15-vuotiaat Eveliina Jansson ja Jenna Jokimies käyvät peruskoulun yhdeksättä luokkaa.Antro Valo / Yle
Yrittäjyys kiinnostaa nuoria
Moni nuori tutustuu yritystoimintaan koulun valinnaiskursseilla. Kymenlaaksosta alkoi tällä viikolla valtakunnallinen nuorten yrittäjyyskilpailu, jossa nuoret esittelevät omia tuotteitaan ja yrityksiään.Tapahtumia järjestetään eri puolilla Suomea ennen huhtikuun finaalia.
Nuori yrittäjyys ry:n järjestämään Uskalla Yrittää -kilpailuun osallistuu satoja uusia yrityksiä, joita peruskoulun oppilaat ja toisen asteen opiskelijat ovat perustaneet kuluvan lukuvuoden aikana Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa. Suomessa ohjelma on ollut käytössä 1990-luvulta saakka, ja kymmenet tuhannet nuoret ympäri Suomea ovat osallistuneet ohjelmaan osana opetusta.
Eveliina Jansson tekee käsintehdyt ranne- ja korvakorut kotonaan.Antro Valo / Yle
Nyt yhdeksättä luokkaa käyvät Eveliina Jansson ja Jenna Jokimies aloittivat yrittäjyyden opiskelun valinnaisena aineena kahdeksannella luokalla.
– Valitsin yrittäjyyden, koska se vaikutti mielenkiintoiselta ja helpolta. Jatkoin sen opiskelua, koska se oli tosi mukavaa ja erilaista. Kurssilla myös oppii hyödyllisiä taitoja elämää varten, esimerkiksi työnhakua ja cv:n kirjottamista, Eveliina Jansson sanoo.
Tilit plussalla
Nuorten kokemukset yrittämisestä ovat olleet tähän mennessä pääasiassa hyviä.
– Ihmisiä on oikeasti kiinnostanut, mitä teen yrityksessäni. On ollut kivaa, kun ihmiset ovat tilanneet erilaisia koruja. Vaikeinta on korujen suunnittelu, Eveliina Jansson sanoo.
– Parasta on ollut se, kun on oikeasti päässyt tekemään jotain. Muissa oppiaineissa ei hirveästi pääse itse tekemään. Yrittämisestä myös saa rahaa, jatkaa Jenna Jokimies.
Jansson ja Jokimies ovat saaneet tähän mennessä yrityksestään voittoa joitakin kymmeniä euroja.
– Se on ihan hyvä tulos, Jenna Jokimies sanoo.
Värikkäät korut on tehty muovihelmistä ja metallilangasta.Antro Valo / Yle
Yrittämisestä leipätyö?
Eveliina Jansson ja Jenna Jokimies ovat jakaneet työt yrityksessään niin, että Jansson pääsääntöisesti suunnittelee ja valmistaa korut, kun taas Jokimies hoitaa markkinoinnin ja kirjanpidon.
Koulun yrittäjyystuntien lisäksi aikaa yrityksen asioihin kuluu Janssonilta viikossa pari tuntia, Jokimieheltä noin tunti.
Eveliina Janssonin ja Jenna Jokimiehen yrittäjyyden kurssiin kuuluu, että keväällä kurssin lopuksi koulussa tehdään yrityksen lopettamiseen liittyvät toimenpiteet, kuten tilinpäätös. Vaikka Creaty Crafts -yrityksen loppu häämöttääkin jo lähitulevaisuudessa, yrittäjyys voisi kiinnostaa nuoria haminalaisia myös tulevaisuudessa.
– Voisi olla ihan mielenkiintoista perustaa joku oma, pieni yritys. En mitään suurempaa halua, mutta esimerkiksi juuri korujen tekeminen voisi olla ihan kivaa, jos niitä myisi vaikka netissä, Eveliina Jansson sanoo.
– Se voisi olla ihan ok, jos mistään muusta ei tule mitään, Jenna Jokimies komppaa.
Vera Kaunisvesi, 25,työskenteli lähihoitajana Attendon vanhuspalveluja tuottavassa yksikössä Kokkolassa helmikuun ensimmäiseen viikkoon saakka. Päätös irtisanoutumisesta syntyi, kun työnantajalla ei ollut osoittaa korvaavaa työtä rokottamattomalle henkilöstölle.
Kaunisvesi työskenteli opintojen ohella vain muutamana päivänä viikossa ja ajatteli, että korvaavaa työtä olisi tarjolla.
– Tein niin vähän töitä, että minulle olisi varmasti ollut muutamalle päivälle viikossa sitä korvaavaa työtä, vaikka se ei olisi ollut hoitotyötä. Olisin voinut laittaa pyykkejä tai jakaa lääkkeitä, Kaunisvesi sanoo.
Kaunisveden mukaan henkilöstöpula tuntui kovalta päivittäin. Hän uskoi, että tällaisessa tilanteessa myös rokottamaton hoitaja olisi saanut jatkaa.
– Mutta ei nähtävästi voi, Kaunisvesi sanoo.
Vera Kaunisvesi uskoi voivansa vielä jatkaa vanhustenhoidossa, sillä yksikössä kärsittiin hänen mukaansa työvoimapulasta. Toisin kävi.Vera Kaunisveden kotialbumi
Kaunisveden kanssa samankaltaisen tarinan jakaa sosionomina mielenterveysasiakkaiden parissa Keski-Pohjanmaalla työskennellyt Kaisa Herlevi.
Herlevi jäi palkattomalle vapaalle, koska työnantajalla ei ollut osoittaa korvaavaa työtä.
– Korvaavaa työtä oli mietitty, mutta mitään ei kuitenkaan ollut tarjota. Sitä ei avattu tarkemmin. Meilläkin työyhteisössä oli puhetta, että työtä olisi voinut tehdä etätyönä, koska osin sitä oli jo aikaisemminkin tehty etänä, Herlevi kertoo.
Ennen palkattomalle vapaalle jäämistään Herlevi keskusteli esihenkilöiden kanssa tilanteestaan.
– Saatiin kirjallisena muistio, jossa sanotaan, että työntekijä joutuu palkattomalle työntekijästä johtuvasta syystä, koska ei suostu toimittamaan rokotustodistusta.
Herlevi jäi palkattomalle 31. tammikuuta.
– Tässä ihmetellään, että mitä tulevan pitää, Herlevi kertoo.
Korvaavaa työtä haastava löytää
Hyvinvointiala Hali ry:n terveyspalveluiden johtaja Hanna-Maija Kause myöntää haasteet korvaavan työn tarjoamisessa. Hali ry on yksityisten sote-alan yritysten etujärjestö. Sen jäsenistöön kuuluu 1550 sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen yritystä järjestöä, jotka työllistävät yhteensä yli 95 000 ammattilaista.
– Yksityisellä puolella, erityisesti hoiva-alan yksiköissä, on voinut olla hankala löytää korvaavia töitä rokottamattomalle henkilöstölle. Jos on pieni hoivan yksikkö, jossa ollaan haavoittuvassa asemassa olevien kanssa tekemisissä, ei välttämättä ole muita tehtäviä joihin voidaan siirtää, Kause kertoo.
Kausen mukaan tartuntatautilain väliaikaisella muutoksella ei ole ollut suurta vaikutusta esimerkiksi hoitajapulaan.
– Hoitajapula on ollut tekeytymässä jo pidempään ja siihen tarvittaisiin valtakunnallisia ratkaisuja. Erityisesti pieniltä toimijoilta tulee jonkin verran viestiä, että tämä on osaltaan pahentanut tilannetta. Isossa kuvassa tuntuma on, että on pärjätty aika hyvin tämän lain kanssa. Paikallisesti voi olla tilanteita, jotka ovat haastavia työnantajalle.
Tartuntatautilain toimeenpano nopealla aikataululla on aiheuttanut haasteita esimerkiksi laintulkinnassa.
– Ongelmallista on, että viranomaisohjeistus on ollut riittämätöntä, ja tässä joudutaan tekemään hyvin paljon tulkintaa, Kause kertoo.
Ei joukkopakoa
Yksityisellä puolella ei ole ollut havaittavissa erityistä joukkopakoa, joka johtuisi tartuntatautilain väliaikaisesta pykälästä, kertoo Attendon aluejohtaja Tiina Talonen.
– Hyvin harvahan tästä syystä itse irtisanoutuu. Kyseessä on vuoden määräaikainen laki. Mahdollisuus on se, että on vuoden palkattomalla ennen kuin itsensä irtisanoo, Talonen kertoo.
Tietoa siitä, kuinka monen palkanmaksu on Attendolla keskeytynyt, ei Talosen mukaan ole toistaiseksi saatavilla.
– Paljon heitä ei kuitenkaan voi olla. Kokonaisuudessaan rokottamattomia meillä Attendolla on noin 300 henkilöä, kun meillä työskentelee kuitenkin yli 14 000 työntekijää, Talonen kertoo.
– Vähäiset on kuitenkin rokottamattomien määrät, mikä meitä kovasti ilahduttaa. Siitä syystä palkanmaksu ei ole keskeytynyt niin monella kuin mitä ensin ajateltiin.
Talonen myöntää haasteet korvaavan työn tarjoamisessa rokottamattomalle henkilöstölle.
– Meillä ei oikeastaan ole tarjota korvaavaa työtä, koska pääsääntöisesti kaikki meidän 14 000 työntekijää tekee sitä välitöntä hoitotyötä asiakkaiden luona.
Esimerkiksi keskuskeittiöstä voisi kuitenkin hänen mukaansa mahdollisesti löytyä korvaavia työtehtäviä.
Hoitajapula ei ole Talosen mukaan olennaisesti pahentunut rokottamattoman hoitohenkilöstön poisjäännin vuoksi.
– Kokonaistilanne omikrontilanteen, sairaslomien ja karanteenikäytäntöjen suhteen jatkuvasti kuormittaa työyhteisöjä. Tärkeintä on, että ollaan saatu huolehdittua meidän asiakkaista ja heidän turvallisesta elämästä. Ollaan saatu riittävästi henkilökuntaa erilaisilla järjestelyillä.
– Se on äärimmäisen harmillista tässä tilanteessa, jos joku tästä syystä meiltä irtisanoutuu. Meillä kellään yksityisellä eikä kunnallisella ole varaa menettää yhtäkään ammattilaista tässä työvoimatilanteessa, Talonen lisää.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun perjantaihin 11.2. kello 23:een saakka.
Korkein hallinto-oikeus päätti vasta, ettei se käsittele Pudasjärven kehitysvammaisten ryhmäkodista jätettyä valitusta. Ryhmäkotia päästäneen rakentamaan tänä keväänä.
Kymmenettuhannet kolmikymppiset käyttävät laskutuspalveluita
Verkossa toimivista laskutuspalveluista on tullut osa kymmenien tuhansien ihmisten arkea. Verohallinnon tietojen mukaan palveluja suosivat erityisesti 26–35-vuotiaat, suurimmissa kaupungeissa asuvat. Suurella osalla käyttäjistä palvelujen kautta saadut tulot jäävät kuitenkin varsin pieniksi.
Etänä tehdyn tietotyön kuormittavuus huolestuttaa tutkijoita, vasta aika näyttää, mitä se tekee aivoille
– Työ on välillä hyvinkin stressaavaa. Meillä on paljon uusia asioita meneillään, kun olemme saneet juuri tuotekehityksen valmiiksi ja haemme rahoitusta markkinoille menoon, sanoo startup-yrittäjä Paavo Timonen.Jarkko Riikonen / Yle
Ajatus venäläisten tv-kanavien kieltämisestä jakaa mielipiteitä Virossa
Viron kilpailu- ja kuluttajaviraston elinkeino-osaston päällikkö Ulrika Paavle kertoo Ylelle, että toisessa maassa toimivan tv-kanavan edelleenlähetys Viron alueella voidaan kieltää, mikäli kanava on kolmesti syyllistynyt törkeään jakelusääntöjen rikkomukseen.Rain Kooli / Yle
Virossa on herännyt vilkas keskustelu venäläisistä tv-kanavista Ukrainan kriisin kärjistyessä lännen ja Venäjän väliseksi vastakkainasetteluksi. Kriitikot vaativat nyt "Kremlin propagandaa välittävien" kanavien sulkemista. Monelle Viron venäjänkieliselle ne ovat ensisijainen tiedonlähde.
Poutainen ja aurinkoinen päivä
Jesse Heikkilä / Yle
Aamun aikana maan keskiosan yli liikkuu matalapaine, lumikuuroja tulee paikoin. Päivä on suurilta osin poutainen. Iltapäivällä aurinkokin voi pilkahdella.
Hoitotyön ammattilaiset ovat paljon tyytyväisempiä työhönsä, kun he ovat päässeet ajoissa mukaan suunnittelemaan työpaikalleen tulossa olevia muutoksia.
Suunnitteluun mukaan päässeet tuntevat myös enemmän arvostusta myöhemmin. Yhteishenki työkavereitten kesken on parempi, ja porukka on toverillisempaa. Esimiehetkin tuntuvat toimivan fiksummin.
Tällaisia tuloksia tutkijatohtori Tuuli Turja saitutkiessaan hoitoalan ammattilaisten osallistamista organisaationsa muutoksiin. Tutkimuksen julkaisi Tampereen yliopisto.
"Miksi tietoa pantataan?"
Turjan aineistona on Tilastokeskuksen työolotutkimus. Mukaan valikoituivat vastaajat, joiden työpaikassa oli ollut jonkinlaisia organisaatiomuutoksia.
Tulokset ovat karuja: vain alle kolmannes hoitotyön ammattilaisista kertoi saaneensa organisaatiomuutoksista tietoa jo hyvissä ajoin suunnitteluvaiheessa. Turja ihmettelee määrän pienuutta.
– Aika pieni joukko tämä alle kolmannes. Herää kysymys, miksi tietoa pantataan. Tiedetään, että työtä tai työn organisointia muutettaessa paras asiantuntija on ihminen, joka tätä työtä tekee, sanoo Tuuli Turja Tampereen yliopiston tiedotteessa.
Puolet tutkimukseen osallistuneista oli saanut muutoksesta tietoa juuri ennen sen toteutumista. Lähes neljäsosa sai tietoa vasta, kun muutokset jo rysähtivät toteen.
Osallistaminen sitouttaa
Turjan tutkimus osoitti, että osallistaminen lisää työhyvinvointia.
– Jo pelkästään työntekijöiden informoiminen tulevasta muutoksesta kasvattaa työyhteisön sosiaalista pääomaa ja työntekijöiden tunnetta arvostetuksi tulemisesta.
Kyse on tutkijan mielestä myös hoitoalan pito- ja vetovoimasta.
– Tulos osoittaa, että jos halutaan pitää terveydenhuollossa vähiin käyvät työntekijät tyytyväisinä, heitä kannattaisi sitouttaa. Yksi tapa on osallistaa heitä muutoksiin niiden aktiivisina tekijöinä.
Huoli on todellinen. Esimerkiksi Yle on kertonut useaan otteeseen hoitajapulasta tai siitä, ettei ala enää houkuttele uusia opiskelijoita.
Tuuli Turjan tutkimus liittyy kolmen yliopiston ja lääkäriseura Duodecimin Pro Shade -hankkeeseen. Siinä arvioidaan jaetun päätöksenteon käytäntöjä sekä terveydenhuollon organisaatioissa että potilaiden hoitopäätöksissä.
Millaisia ajatuksia juttu sinussa herättää? Voit keskustella aiheesta 12.2.2022 kello 23:een saakka.
Helsingin kaupunki on päättänyt iskeä päiväkotien kriisiin nopean avun joukoilla. Seurasimme yhden tällaista työtä tekevän, varhaiskasvattaja Maarit Kuhasen työpäivää.
Vallan keskittyminen samoille henkilöille eri rooleissa nousi puheeksi Turussa, kun konsernijaoston jäsenenä vuosina 2017–2021 toiminut Merja Lundén (vas.) teki viime vuonna valtuustoaloitteen kaksoisroolien kieltämisestä. Aloitteessa ehdotettiin, etteivät samat ihmiset voisi olla konsernijohdossa ja samaan aikaan ohjaamassa ja valvomassa yhtiöitä, joiden hallituksissa he itse istuvat.
Merja Lundénilla on kokemusta kaksoisroolista. Hän oli konsernijaoston jäsenenä ollessaan myös Turun Seudun Vesi Oy:n hallituksen varajäsenenä.
– Ei voi olla yhtä aikaa lojaali sekä kaupungille että yhtiölle. Ristiriitoja ilmenee viimeistään, jos yhtiö ajautuu ongelmiin. Hallituksen jäsenenä tulee hoitaa asioita yhtiön etu mielessä, mutta se ei välttämättä vastaa kaupungin etua, Merja Lundén määrittelee kahdella jakkaralla istumisen ongelmaa.
Merja Lundén koki kahdella tuolilla istumisen hankalaksi ja jäi pois vesiyhtiön hallituspaikalta.Jari Hakkarainen / Yle
Turku-konsernissa on noin 60 tytäryhtiötä. Näistä tärkeimmät yhteisöt on nimetty strategisiksi yhteisöiksi. Ne toimivat esimerkiksi asunto- ja kiinteistöalalla, koulutuksessa, palveluntuottajina tai huolehtien energiasta, vesi- ja viemäriverkostosta, jätehuollosta tai vaikka satamasta.
Ennen yhtiöittämistä monet niistä toimivat kaupungin laitoksissa lautakuntien tai johtokuntien alaisuudessa.
Kaupunkikonsernia johtaa ja ohjaa kaupunginhallitus, mutta se on delegoinut osan toimivallastaan kaupunginhallituksen konsernijaostolle. Se määrittelee yhtiöiden tavoitteet ja vastaa niiden seurannasta. Jaosto nimittää myös strategisten yhtiöiden hallitukset.
Konsernijaoston esittelijänä toimii kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen ja keskeisenä viranhaltijana on omistajaohjausjohtaja Jarkko Virtanen. Hallituksen ja konsernijaoston puheenjohtajana toimii pormestari Minna Arve (kok.).
Paula Collin / Yle
Päättäjistä Seppo Lehtinen (sd.), Lasse Lindholm (kok.) ja Ville Tavio (ps.) ovat mukana kaupunginhallituksessa varsinaisena tai varajäsenenä sekä konsernijaostossa. He ovat myös hallituksen puheenjohtajia kaupunkiyhtiöissä.
“Hallitustyöstä hyötyä”
Kaarea Oy tuottaa ruoka-, siivous ja kiinteistöpalveluja hyvinvointialueelle, kaupungille ja muille omistajina toimiville julkisyhteisöille. Hallituksen puheenjohtaja on kokoomuksen Lasse Lindholm.
– Yhtiön hallituksessa on selvää, että kaikki hallituksen jäsenet ovat vain ja ainoastaan yhtiön edustajia. Siellä ajatellaan vain ja ainoastaan sen yhtiön etuja, Lasse Lindholm sanoo.
– Kun yhtiö pärjää, se on kaikkien etu. Se on omistajan etu ja ennen kaikkea henkilöstön etu.
Lasse Lindholmin mielestä hallituspaikka antaa hyvää kokemusta poliitikoille.Jari Hakkarainen / Yle
Konsernijaoston tehtävänä on valvoa yhtiöiden toimintaa. Lasse Lindholm puhuu konsernijaoston jäsenenä valvomisen sijaan mieluummin ohjaamisesta ylätasolla. Kahdella eri tasolla toimiminen ei ole ongelma.
– Tässä ei ole pienintäkään ristiriitaa, Lindholm sanoo.
Käytäntö on, että kun jaostossa käsitellään sellaisen yhtiön asioita, joiden hallinnossa jaoston jäsen on mukana, edustaja jäävää itsensä. Eli kun esimerkiksi Kaarea Oy:n asioista päätetään, Lindholm poistuu kokouksesta eikä osallistu asian käsittelyyn.
Lasse Lindholmin mielestä olisi hyödyllistä, jos jokainen konsernijaoston jäsen olisi vähintään yhden yhtiön hallituksessa.
– Siten saataisiin näkemystä yhtiössä toimimisesta, yhtiön hallituksen roolista suhteessa sen toimitusjohtajaan ja johtoryhmään. Se tuo näkemystä myös työskentelyyn konsernijaostossa.
Konsernijaostoon yritysmaailman ulkopuolelta tulevat jäsenet Lindholm laittaisi Kauppakamarin Hyväksytty hallituksen jäsen -koulutukseen.
– HHJ-tutkinto lisäisi osaamista. Se olisi hyvä yhtiöille ja yhteiselle asialle.
“Puoluepolitiikkaa ei käytännössä ole”
Turun Vesihuolto Oy:n tavoitteena on tuottaa hyvää talousvettä mahdollisimman kustannustehokkaasti. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimii konsernijaoston jäsen Seppo Lehtinen (sd.).
Miehellä on monivuotinen kokemus kaupunginhallituksesta, konsernijaostossa ja kaksoisrooleista yhtiöiden hallituksissa.
– Tehtävät eivä ole missään nimessä poliittisia. Jaostossa katsotaan asioita laajemmin omistajan näkökulmasta, huomioidaan muita osakeyhtiöitä ja yhteiskuntaa. Sitten kun ollaan osakeyhtiössä, katsotaan osakeyhtiön näkökulmasta, Seppo Lehtinen sanoo.
Seppo Lehtisen mukaan estellisyysongelmia ei ole, kun päättäjä ei osallistu oman yhtiönsä asioiden käsittelyyn konsernijaoston kokouksissa.Jari Hakkarainen / Yle
Politiikka on ollut mukana ehkä siinä vaiheessa, kun yhtiöittämisestä on päätetty valtuustossa, mutta konsernissa Seppo Lehtinen ei muista puoluepoliittisia vääntöjä olleen.
– Sellaista keskustelua voisi olla, että kuinka paljon konserni ottaa osinkoja eli tulouttaa yhtiön tuloksesta, mutta ei tällaisesta ole koskaan äänestetty.
Kun vesiyhtiön asioita käsitellään jaostossa, kävelee Seppo Lehtinen jääviyden takia kiltisti ulos kokoushuoneesta – tai etäaikana poistuu palaverista.
– Konsernijaoston valvonta tarkoittaa esimerkiksi, että jos yhtiön tehtäväksi on määritelty katujen auraaminen, ja se alkaakin pestä pyykkiä, siihen omistajan edustajana puututaan.
Seppo Lehtisen mielestä olisi hyvä, jos jokainen kaupunginhallituksen jäsen, varajäsen ja ehkä valtuutettukin olisi mukana jossain osakeyhtiössä.
– Se on hyvä näköalapaikka, näkee miten tämä koko apparaatti pyörii.
“Omia arvoja voi toki korostaa”
Turun seudun puhdistamo Oy vastaa jätevesien siirrosta ja puhdistuksesta, tunnetuin osa yhtiötä on Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo. Hallituksen puheenjohtajana toimii konsernijaoston varapuheenjohtaja Ville Tavio (ps.)
Suurin osa päätöksistä on Ville Tavion mielestä puhtaasti liiketaloudellisia, mutta puoluepoliittisia painostuksiakin on näkynyt.
– Esimerkiksi työntekijöiden asemaa koskevassa tilanteessa tai kun puhutaan julkisen ja yksityisen toimijoiden välisestä konfliktista markkinoilla.
Ville Tavion mielestä luottamusmiehiäkin tarvitaan yhtiöiden hallituksiin.Petteri Bülow / Yle
Osakeyhtiöissä hallituksen jäsenet ovat yhtiön asialla.
– Omia arvoja voi toki korostaa. Esimerkiksi itse pidän aina kotimaisuuden puolta.
Hyvä hallintotapa ja esteellisyyssäännökset täyttyvät, kun “oman” yhtiön päätöksentekoon ei osallistu.
– Yhtiön hallitukseen kuuluvat jäsenet ovat vakiintuneen tavan mukaan jäävänneet itsensä, kun yhtiön asioista päätetään Turun konsernijaostossa, Ville Tavio vastaa sähköpostitse.
Tavio arvioi, että kaksoisroolit ovat vähenemään päin Turussa, mutta kaksoisrooleja ei tulisi kieltää. Voi olla hyväkin, että luottamushenkilöistä löytyy päteviä hallitusjäseniä.
– Pikemminkin ilman kansanäänestystä valittujen virkamiesten valtaa ja kaksoisroolia yhtiöissä voisi vähentää.
Kuka saa olla kaksoisroolissa?
Merja Lundén teki valtuustoaloiteen kaksosroolien kieltämisestä Turussa. Kaupunginvaltuusto päätti uudesta konserniohjeesta joulukuussa. Konserniohjeen mukaan kaksoisrooleja tulee päsääntöisesti välttää.
Kaksoisroolien välttämiseksi konsernijohtoon kuuluvan luottamushenkilön ja viranhaltijan tai yhteisön valvontavelvollisen ei tule pääsääntöisesti kuulua kaupungin määräysvallassa olevien strategisten yhteisöjen toimielimiin. Turun kaupungin konserniohjeet
– Minusta päätös vesittää koko aloitteeni tarkoituksen. Mitä tarkoittaa pääsääntöisesti? Kuinka monta saa olla kaksoisroolissa? Kuka sitä vahtii? Merja Lundén ihmettelee.
Hän perustelee kaksoisroolien kieltämistä sillä, että näin vältetään ongelma ollako yhtiön vai sen omistavan kaupungin edustaja.
– En uskoisi, että siitä mitään huono seuraisi, päinvastoin. Meillä on Turussa iso valtuusto ja varajäseniä, niin minkä takia tästä porukasta ei löytyisi osaavia ihmisiä? Mielestäni on väärin, että päätökset tehdään tosi pienessä piirissä, Lundén sanoo.
Tampereella nollatoleranssi
Tampereen konserniohjeissa päädyttiin vuonna 2019 selkeään kirjaukseen. Kaksoisroolit eivät tule kysymykseen.
Tampereen konsernijaoston puheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) perustelee linjausta syntyvällä ristiriidalla.
– Kaupunginhallitus ja erityisesti sen konsernijaosto on omistajaohjauksen toimielin, joten siihen ei voi kuulua ohjattavien yhtiöiden ja yhteisöjen hallinnon luottamushenkilöitä tai johtoa. Jos tämä olisi mahdollista, ohjattaisiin käytännössä omaa toimintaa. Sama sääntö koskee tarkastuslautakuntaa ja sen tarkastustoimintaa.
Lauri Lylyn mielestä Tampereen linjaus on yksiselitteinen.Jari Hakkarainen / Yle
Lylyn mukaan linjaus on on selkeyttänyt tilannetta. Puolueet huomioivat linjan henkilövalinnoissaan.
– Samalla vältytään konsernijaostossa ja tarkastuslautakunnassa asioiden käsittelyjen yhteydessä syntyvistä esteellisyyksistä.
Lauri Lyly arvioi Ylen pyynnöstä Turun konserniohjetta, jossa sanotaan, “ettei pääsääntöisesti” ole kaksoisrooleja.
– Nopeasti arvioituna päälinja näyttää olevan, ettei kuuluttaisi eri tasojen hallintoon, mutta tämä rajanveto saattaa aiheuttaa tulkintaongelmia.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 12.2. kello 23.
Pienikin lapsi ymmärtää, että korona-aika on ollu kurjaa.
– Ei päässyt päiväkotiin eikä eskariin. Ei saanut olla kavereiden kanssa. Ei päässyt ulos. Piti olla aivan yksin.
Näin tykittävät rovaniemeläisen Asemapäällikön päiväkodin lapset pandemiakokemuksiaan.
Joissakin perheissä ja joillekin lapsille koronavuodet ovat olleet erityisen raskaita. MLL:ään tuli viime vuonna yli 125 000 yhteydenottoa, joista vain murto-osaan pystyttiin vastaamaan.
Yksi syy yhteydenottoihin oli ylitse muiden: yksinäisyys.
Esimerkiksi pieni lapsi saattoi soittaa seuran puutteessa koulumatkalta tai koululainen, joka vietti iltapäivää yksin kotona. Kaverisuhteisiin ja psyykkiseen terveyteen liittyvät aiheet puolestaan kuuluivat erityisesti alle 15-vuotiaiden yhteydenotoissa.
– Moni lapsi tuntee tulleensa työnnetyksi joukosta ulkopuolelle. Sillä voi olla vakavia seurauksia, jos lapsi ei tule hyväksytyksi vertaistensa joukossa, sanoo MLL:n auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki.
Ulostyöntämistä voi torjua positiivisen kautta. Käytännössä vanhemmat voivat esimerkiksi kehua jos huomaavat lapsen hoitavan tyylikkäästi vaikkapa yhteisen leikin. Kouluissa ja päiväkodeissa pitäisi luoda turvalliset ryhmät, joissa yhteisvastuuta korostetaan.
Rovaniemen Asemapäällikön päiväkodissa ketään ei jätetä leikkien ulkopuolelle.Antti Mikkola / Yle
"Mielenterveyttä ei tueta vain palveluja vahvistamalla vaan tukemalla niitä yhteisöjä, joissa lapset ja nuoret elävät." Tatjana Pajamäki
Kontaktien vähäisyys korona-aikana on myös tuonut joillekin lapsille sosiaalista ahdistusta ja osa voi jopa arastella maskin pois ottamista.
Pajamäen mukaan on tärkeä pohtia hyvinvointia lisääviä yhteisöllisiä tekoja.
– Nyt puhutaan paljon mielenterveyspalvelujen toimivuudesta, mutta yhä enemmän tulisi keskittyä siihen, mistä lasten huonovointisuus kumpuaa. Mielenterveyttä ei tueta vain palveluja vahvistamalla vaan tukemalla niitä yhteisöjä, joissa lapset ja nuoret elävät.
Käytännössä vanhemmat voivat esimerkiksi kehua jos huomaavat lapsen hoitavan tyylikkäästi vaikkapa yhteisen leikin. Kouluissa ja päiväkodeissa pitäisi luoda turvalliset ryhmät, joissa yhteisvastuuta korostetaan.
Perheiden tuen tarve kasvanut huomattavasti
Lasten ahdistusoireilu, pelot ja masennusoireilu ovat lisääntyneet viime kuukausien aikana, kertoo Rovaniemen perheneuvolan johtava psykologi Marja Nuortimo. Osa ongelmista on tullut esiin viiveellä poikkeusajan aina vain pitkittyessä.
– Yhteydenottojen määrä on kovasti kasvanut kaikissa tämän tyyppisissä palveluissa, ei ainoastaan perheneuvolassa. Paine tuelle ja sen tarjoamiselle on suurempi kuin aikoihin, toteaa Marja Nuortimo.
Mikäli tarve ei ole kiireellinen, perheneuvolan jonot ovat useiden kuukausien pituisia. Nuortimo muistuttaa, että lasten voimavarat ovat kiinni perheiden jaksamisesta. Jos vanhempien energia ei riitä lapselle, lapset voivat oireilla.
Hätää jaksamisesta koetaan jo pienten lasten neuvolakäynneilläkin. Tapaamisilla näkyy kasvanut keskustelun tarve.
– Vanhemmat kaipaavat vertaistukea eli ihan yhteistä hetkiä vauvauinneilla tai vauvajumpalla, sanoo Rovaniemen äitiys ja lastenneuvolan vastuu hoitaja Kaisa Riipi.
Joissakin perheissä voi myös havaita seurauksia siitä, kun lapset jäävät vaille tärkeitä kontakteja.
– Vuorovaikutuksen puute vaikuttaa leikkeihin, ei osata jakaa leluja ja myös puheen kehitykseen vaikuttaa toisten lasten puuttuminen ympäristöstä.
Aleksi ja Benjamin Sandbergin korona-ajan hitti on ollut Muumi Kimble. Taustalla vanhemmat Riina Alakurtti ja Jerry Sandberg.Antti Mikkola / Yle
"Tämä aika on pakottanut keskittymään siihen, mikä on kaikkein tärkeintä eli perheen yhteiseen aikaan." Riina Alakurtti
"Voiko koronaan kuolla?"
Kaksospojat Aleksi ja Benjamin Sandberg ovat onnekkaita nelivuotiaita. Heillä on aina seuraa toisistaan, vaikka korona on muuten rajoittanut lasten sosiaalista elämää. Lautapelit, perheen yhteiset makkaranpaistoretket ja muu touhu täyttävät vapaa-ajan.
Poikien äiti, Riina Alakurtti, kertoo korona-arjen hyvistä puolista.
– Nykypäivänä ajatellaan, että kaikkien pitää harrastaa ja olla koko ajan menossa. Tämä aika on pakottanut keskittymään siihen, mikä on kaikkein tärkeintä eli perheen yhteiseen aikaan.
Toki korona mietityttää myös Aleksia ja Benjaminia, ja vanhemmat ovat joutuneet vastaamaan vaikeisiin kysymyksiin.
– Pojat kysyivät, voiko koronaan kuolla. Vastasimme, että kyllä siihen voi kuolla, mutta perusterveet lapset ja vanhemmatkin ihmiset selviävät. Ei siis mitään hätää, isä Jerry Sandberg kertoo.
Pohjois-Savon Vieremällä jännitetään perjantaina, nappaako oman kylän poika Iivo Niskanen hiihdon olympiakultaa.
Kylätalo Rientolaan on järjestetty kaikelle kansalle avoin kisastudio, jossa seurataan Niskasen onnistumista miesten 15 kilometrin perinteisen tyylin kilpailussa. Kisa alkaa Suomen aikaa aamuyhdeksältä, ja Niskanen starttaa matkaan kello 9.32 kilpailunumerolla 64.
Yle seuraa Vieremän kisastudion tunnelmaa suorassa lähetyksessä kello 9.20 alkaen.
30-vuotias Iivo Niskanen on kotoisin Vieremältä ja edustaa seuratasolla kuopiolaista Puijon Hiihtoseuraa. Niskanen on synnyinpitäjässään erittäin suosittu, mistä kertoo muun muassa kirkonkylän urheilukentän nimeäminen Iivon Areenaksi vuonna 2020.
Niskanen ei ole ainoa savolainen, joka tavoittelee menestystä miesten 15 kilometrillä. Perjantain kilpailussa nähdään myös Puijon Hiihtoseuran Perttu Hyvärinen, joka kisaa numerolla 36.
Torstaina tuli jo hopeaa
Perjantaiaamun kisakatsomo on Vieremällä jo toinen tällä viikolla. Torstaina Rientolassa jännitettiin porukalla Iivon isosiskon Kerttu Niskasen menestystä naisten 10 kilometrin perinteisellä.
Kerttu Niskanen nappasi omalla päämatkallaan olympiahopeaa. Ylen välittämät tunnelmat Vieremältä voit katsoa oheisesta videosta.
Poliisi on selvittänyt kesällä Etelä- ja Kaakkois-Suomessa tehtyjen lukuisten törkeiden varkauksien sarjan.
Tekijät käyttivät teoissaan varastettuja autoja, joilla he repivät irti kylmäasemien automaatteja ja ajoivat liikehuoneistojen ovista läpi. Varkaat iskivät ainakin Virolahdella, Miehikkälässä, Luumäellä ja Janakkalassa sijaitseville bensa-asemille. Osa teoista jäi yrityksiksi.
Tapauksen esitutkinta on nyt valmistunut, Kaakkois-Suomen poliisi tiedottaa. Syyttäjälle siirtyy yhteensä 27 varkautta, joista suurin osa on törkeitä. Ryhmän rikoksista saama rikoshyöty on ollut kokonaisuudessaan yli 110 000 euroa. Teoista koitui asianomistajille yhteensä yli 230 000 euron vahingot.
Tekojen takana on viime heinäkuussa Suomeen saapunut neljän romanialaisen miehen ryhmä. Heidän tavoitteenaan oli tehdä mahdollisimman arvokkaita varkauksia ja poistua sen jälkeen nopeasti maasta.
Ryhmä tavoitteli käteistä rahaa, helposti jälleenmyytäviä matkapuhelimia ja savukkeita. He ryöstivät muun muassa autoja, lähikauppoja, kioskeja, baareja ja matkapuhelimia myyviä liikkeitä. Joukkoon mahtui myös eläinlääkäriasema ja kukkakauppa.
Kohteisiin murtauduttiin yöaikaan ikkunoita rikkomalla ja kaltereita vääntämällä. Tekijät käyttivät usein myös tekoa varten varastettuja autoja murtautumiseen.
Poliisi pääsi tekijöiden jäljille jo varkauksien tekoaikana, mutta romanialainen nelikko ehti poistua maasta ennen kiinniottoa. Tekijät kuitenkin palasivat Suomeen syksyllä ja aloittivat uusien jäsenien kanssa vastaavan rikossarjan.
Silloin tekijät saatiin kiinni. Tämä kokonaisuus on jo käräjäoikeuden käsittelyssä.
Suomi on evakuoinut Afganistanista viitisenkymmentä ihmistä lisää. Heistä 37 saapui Suomeen myöhään torstai-iltana, kertoo ulkoministeriö.
Lisäksi Suomi on evakuoinut Afganistanista kymmenkunta muuta ihmistä, jotka saapuvat Suomeen lähiviikkoina.
Suomeen saapuneet ovat Suomen Kabulin suurlähetystön entisiä työntekijöitä ja heidän perheenjäseniään sekä konsulipalvelulain piiriin kuuluvia suomalaisia tai pysyvästi Suomessa asuvia ulkomaalaisia, jotka ovat elokuusta lähtien pyrkineet pois Afganistanista.
He siirtyivät viime viikolla Afganistanista Pakistaniin ja sieltä edelleen Saksan kautta Suomeen. Heitä avustivat Suomen ulkoministeriön edustajat, jotka tekivät yhteistyötä Pakistanin viranomaisten sekä Saksan, Hollannin ja Pohjoismaiden Pakistanissa toimivien edustustojen kanssa. Myös Saksa, Hollanti ja muut Pohjoismaat ovat jatkaneet evakuointeja.
Suomen Kabulin-lähetystön entisten työntekijöiden evakuointi on ukoministeriön mukaan lähestymässä loppua. Maassa edelleen olevien konsuliavustettavien osalta työ jatkuu edelleen.
Valtioneuvosto teki elokuussa 2021 kolme eri päätöstä yhteensä 298 henkilön evakuoinnista Suomeen.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon työntekijät ovat katsoneet niin paljon olympialaisia, että verkko on meinannut kaatua. Tämä on aiheuttanut ongelmia asiakaspalveluun.
Esimerkiksi kirkon Itä- ja Kaakkois-Suomen seurakuntia kattavan IT-alueen työntekijät saivat torstaina tietohallintopäälliköltään suurella tärkeydellä merkityn sähköpostin.
Viesti oli selvä: Koko netti tökkii, kun työntekijät käyttävät kirkon verkkoa olympialaisten katsomiseen, ja esimerkiksi asiakaspalvelu on ollut paikoin mahdotonta. Tästä lähtien olympialaisia ei saa katsoa kirkon verkolla toimistoaikana, jotta päivittäiset työt saadaan tehtyä.
Kyseessä oleva Kouvolan IT-aluekeskus kattaa Kotkan, Kouvolan, Heinolan, Lappeenrannan, Imatran, Savonlinnan, Mikkelin ja Kiteen ja niiden ympärillä olevat seurakunnat.
Kirkkohallituksen tietojärjestelmäpäällikkö Raimo Haapakorpi kertoo, että heidän tietoliikennepalveluntarjoajansa olivat havainneet verkon kuormituksen kasvaneen huomattavasti 4. helmikuuta, kun Pekingin talviolympialaiset alkoivat.
Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on kaksitoista IT-aluetta, jotka vastaavat oman alueensa verkon sujuvuudesta. Haapakorpi kertoo, että netin hitaudesta on tullut viime päivinä kommentteja myös muilta IT-alueilta.
Palveluntarjoaja ehdotti, että Yle Areenan käyttö jopa estettäisiin, jotta verkko ei kuormittuisi.
– Seurakunnalla Areenaa käytetään paljon muuhunkin kuin ohjelmien katsomiseen, joten se ei ollut hyvä vaihtoehto. Kirkkohallitus on pyytänyt kustannusarviota kirkkoverkon kaistan laajennuksesta, Haapakorpi kertoo.
Jos työntekijät siis jatkavat urheilun seuraamista, verkon pitäisijatkossa riittää myös töiden tekemiseen.
Monen työpaikan netti on kovilla
Myös muilla työpaikoilla netti on tökkinyt. Tampereen kaupunki myös havainnut kuormittumista jo keskiviikkona ja ohjeistanut välttämään olympialaisten katsomista.
Rovaniemen kaupungillakin on perjantaina ohjeistettu henkilöstöä siitä, ettei netin kautta saa katsoa striimiä. Yle Areenan lähetysten katsominen on perjantaista lähtien myös teknisesti rajoitettu, vaikka varsinaista ongelmaa ei ole vielä ollutkaan. Tällä varmistetaan esimerkiksi pääsy potilastietoihin.
Myös valtion virastojen ja laitosten verkko on ollut kuormittunut viime aikoina. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon kaikkien virastojen ja laitosten ict-palvelut ja tietoturvaratkaisut.
Valtorin viestinnästä kerrotaan, että suoratoistopalveluiden laatua on rajoitettu väliaikaisesti, jotta verkkojen toimivuus turvataan. Valtorin vastuulla on noin 99 000 työasemaa ja 16 000 palvelinta.
Oulun kaupunki esti Yle Areenan käytön
Oulun kaupunki on joutunut estämään sisäisestä verkostaan Yle Areenan torstai-iltapäivästä lähtien, kun eilisaamun hiihtojen seuranta kuormitti verkkoa niin, että työhön käytetyissä ohjelmissa näkyi hidastumista.
– Tämä tehdään, ettei kriittisiä toimintoja, kuten potilastietojärjestelmiä ja rokotuksiin liityviä järjestelmiä vaarannu, sanoo Oulun Digi -liikelaitoksen johtaja Tapio Matinmikko.
Matinmikon mukaan kyseessä on varotoimenpide. Yhteyksien myös Areenan osalta pitäisi toimia taas normaalisti perjantai-iltapäivästä lähtien. Tilannetta kuitenkin seurataan esimerkiksi ensi viikon aikana.
Esimerkiksi kouluissa saatetaan seurata Pekingin olympialaisten hiihtoja tarkalla silmällä, kun menestystä on tullut. Perjantaiaamun 15 kilometrin hiihto kiinnostaa suomalaisedustuksen vuoksi.
Monessa koulussa ei tätä nykyä ole televisiota, Tapio Matinmikko sanoo. Hän kehottaakin käyttämään mobiiliverkon jakoa tai avointa ja langatonta PanOulu-verkkoa laiteyhteyksissä, ne toimivat normaalisti.
Porissa yllätyttiin pilvipalveluiden pettämisestä
Myös Porin kaupunki on estänyt Yle Areenan ja muut olympialaisia välittävät striimauspalvelut sisäverkossaan.
Kaupungin ICT-yksikön vt. päällikkö Juha Seppänen kertoo, että jo alkuviikosta havaittiin verkon kuormittuvan ja hidastuvan niin, että se aiheutti merkittävää haittaa päivittäiselle työlle.
– Kyllä se suhteellisen isona yllätyksenä tuli, ei osattu etukäteen varautua tällaiseen ongelmaan, sanoo Seppänen.
Ongelmia esiintyi nimenomaan Porin kaupungin sisäverkossa. Etätöissä olevien yhteydet pilvipalveluihin kulkevat ulkokautta, eikä niissä ole ollut ongelmia.
– Nykyisin käytetyistä ohjelmistoista monet toimivat pilvessä. Jos sinne pilveen ei pääse, kun kaikki katsovat Areenasta olympialaisia – mikä sinällään on ihan ok ICT-osaston mielestä – se vaikeuttaa työntekoa.
Juha Seppäsen mukaan Porin kaupungin ICT-osastolla ei ole mitään olympialaisten seuraamista vastaan.Kati Rantala / Yle
Porin kaupungin työntekijöitä onkin ohjeistettu seuraamaan olympialaisia perinteisestä radiosta tai televisiosta, mikäli se on työajan puitteissa muuten sallittu.
Striimausesto ei myöskään koske aivan kaikkia toimialoja. Esimerkiksi opetustoimi on omassa verkossaan, eikä siellä ole Seppäsen mukaan tällaista rajoitusta. Hän ei kuitenkaan osaa sanoa, seurataanko kouluissa esimerkiksi hiihtoja verkon kautta.
– Riippuu siitä, mitä opettajat ja rehtorit ovat asiasta päättäneet, ICT:n puolesta se on mahdollista.
Juha Seppäsen mukaan striimauspalveluiden estot tullaan Porin kaupungin sisäverkossa purkamaan heti olympiatulen sammuttua.
– Emme ole olympia- emmekä Yle Areena-vastaisia, nauraa Seppänen.
Lisätty tietoa 11.2.2022 kello 11.06: Tieto Valtorin tilanteesta.
Otitko sinä kuvia viime yön revontuliloisteesta? Lähetä kuva meille painamalla yllä olevaa painiketta. Yle saattaa käyttää kuvaa osana tätä verkkojuttua, tv-uutislähetyksiämme tai somejulkaisujamme.
Revontulet loistivat taivaalla viime yönä koko Suomessa. Upea värishow tallentui ihastelijoiden kameroille Etelä-Suomea myöten.
Revontulikuvaajan mukaan revontulia nähtiin eilen jopa pohjoisessa Skotlannissa asti. Hänen mukaansa valoilmiö tulee lisääntymään tulevina vuosina myös etelämpänä.
Katso tästä jutusta lukijoidemme kuvasaalista eilisyön väriloistosta.
Revontulia saattaa nähdä myös ensi yönä
Viime yön revontuliesitys saattaa jatkua myös ensi yönä, sillä koko maassa korkeapaineen selänne pitää sään selkeänä koko maassa, kertoo Jesse Heikkilä ilmatieteen laitokselta.
Revontulet eivät ole täysin tavattomia Etelä-Suomessa, mutta tämä on ollut poikkeuksellisen hyvä revontulitalvi. Syynä voi olla kirkas sää.
Ilmatieteen laitoksen mukaan revontulien todennäköisyys on hieman koholla. Ensi yönä todennäköisyys on pienehkö, ylihuomenna kohtalainen.
Parhaimmat revontulet tiedossa sunnuntaiyönä
Muoniolainen revontulikuvaaja Antti Pietikäinen oli myös valppaana viime yönä, mutta kuvasaalis jäi laihaksi. Pietikäinen arvioi, että parhaat palat revontuliesityksestä nähtiin Etelä-Suomessa.
– Näyttää siltä, että tänä yönä aktiivisuus jatkuu. Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä pitäisi olla paras hetki.
Revontulien ennustaminen on edelleen hankalaa. Pietikäisen mukaan revontulien aikaikkuna on yleensä kaksi tai kolme päivää.
– Ennustemallit eivät vielä ole niin tarkkoja, että voisi sanoa tiettyyn aikaan tulevan purkausta.
Pietikäisen mukaan satelliitit seuraavat aurinkotuulta. Kun arvot hyppäävät, saadaan ennakkotietoa mahdollisista revontulista noin 30–45 minuuttia ennen niiden alkua.
Antti Pietikäisen mukaan eiliset revontulet näkyivät jopa pohjoisessa Skotlannissa saakka
– Tässä harrastuksessa tulee teknistä osaamista, ulkoilmaa ja sitä pienuuden tunnetta.
Auringon aktiivisuus on Pietikäisen mukaan nousussa. Hänen mukaansa vuonna 2025 ollaan aktiivisuuden huipputasolla, joten revontulia tullaan lähivuosina näkemään entistä enemmän.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 12.2.2022 kello 23 saakka.
Oulussa on kova pula pienten lasten päiväkotipaikoista. Varsinkin pienten alle kolmivuotiaiden lasten hoitotarve on lisääntynyt viime vuoden lopussa.
Päivittäinen tilanne vaihtelee, mutta vaje on noin 100–300 hoitopaikan suuruinen.
Oulun varhaiskasvatusjohtaja Miia Kemppi arvioi, että tilanteen taustalla on useita syitä. Hänen mukaansa näyttää siltä, että perheissä on viime vuoden lopun jälkeen työllistytty tai päästy kursseille, jolloin hoitotarve on lisääntynyt varsinkin pienen lasten perheissä.
– Lisäksi myös laki on muuttunut ja lapsille pitää tarjota hoitopaikka ja useille se on joko ilmainen tai hyvin edullinen sisaralennusten takia, jolloin lapsille halutaan hoitopaikka, Miia Kemppi arvioi.
Taustalla on subjektiivisen perhepäivähoito-oikeuden laajenemisen lisäksi esimerkiksi syntyvyyden nousu ja pula varhaiskasvatuksen pätevistä työntekijöistä.
Oulussa tilanteeseen vaikuttaa myös se, että alle kolmivuotiaita voidaan sijoittaa ryhmiin vähemmän kuin vanhempia lapsia, joten uusia lapsia on voitu ottaa aiempaa vähemmän päiväkoteihin.
Kaupunki on yrittänyt paikata tilannetta muun muassa hankkimalla lisätiloja ja perustamalla uusia ryhmiä, mutta osalle lapsista joudutaan osoittamaan edelleen hoitopaikka vain pitkän matkan päästä.
Varhaiskasvatuspaikoista on pulaa monilla alueilla, mutta erityisesti tarvetta lisäpaikkoihin on Kiimingissä, Haukiputaalla, Oulunsalossa ja Hiukkavaarassa.
Varhaiskasvatuksessa arvioidaan lähiviikkoina varhaiskasvatuksen palveluverkkoa ja hoitopaikkojen riittävyyttä lähivuosina. Samalla mietitään mahdollisten lisäpäiväkotien tarpeet sekä mahdolliset hankinnat loppuvuodelle.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun päivähoidon tilanteesta Yle Tunnuksella 12.2. kello 23 saakka.
AMK-opiskelijat tekevät yleensä joka vuosi useita ryhmätöitä alaa katsomatta. Opiskelijat halutaan valmentaa näin työelämään, jossa vain harva tekee työtään täysin yksin.
Ryhmätöitä ei tehdä vain oppimista varten, vaan myös suuret ryhmäkoot pakottavat opettajia valitsemaan ryhmätyön tekemisen: seitsemän ryhmätyötä voi olla nopeampi tarkistaa kuin neljäkymmentä yksilötyötä.
Pahimmillaan ryhmäprojekti voi haitata oppimista, kun kaikki energia menee työstä selviämiseen. Moni opiskelija kokee, että ryhmässä tekeminen on kuormittavampaa kuin yksilötehtävät: motivaatiota syövät lusmuilevat ryhmäläiset ja välillä taas ohjauksen puute.
Kysyimme kolmelta LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta KOEn hallituksen jäseneltä heidän kokemuksiaan ryhmätöistä ja etsimme keinoja, miten ryhmätöistä saa eniten irti.
Vapaakyytiläiset jättävät muiden harteille raskaamman taakan
– Kerran jouduin heittämään yhden ryhmäläisen ulos, kun hän ei tehnyt mitään. Se ei tuntunut kivalta, mutta oli ryhmän parhaaksi. Stressiä lisää, kun pitää miettiä toisen opintoja omien lisäksi, sanoo toista vuotta restonomiksi opiskeleva Niklas Tommola.
Ensimmäistä vuotta kansainvälistä liiketoimintaa opiskeleva Anna Salonen kertoo, että etätapaamisissa jotkut lymyilevät kiinni olevan kameran suojassa, eivätkä edes suostu näkemään kasvotusten.
Opiskelijoiden mielestä on välillä vaikea puuttua, jos opiskelukaveri ei tee osuuttaan. Työelämästä tuttua esimies-työntekijä-hierarkiaa ei vielä ole, vaan kaikki ovat saman arvoisia.
Ryhmän ongelmiin kannattaa varautua jo heti ryhmätyön alussa määrittelemällä yhdessä ryhmän tavoitteet, kirjoittamalla säännöt ja päättämällä yhdyshenkilö kommunikoimaan ryhmän ja opettajan välillä.
Yleensä ryhmätyön tavoitteen kertoo opettaja, mutta yhdessä on hyvä määritellä vielä, tavoitteleeko ryhmä täydellistä numeroa vai yritetäänkö saada aikaan keskiverto tulos. Näin kaikki tietävät, millaisella antaumuksella ihmiset ovat mukana.
Yhdessä luodut säännöt ovat auktoriteetti, joka otetaan esiin, jos joku asia alkaa hiertämään. Silloin kenenkään ei tarvitse nousta ylitse muiden etsimään ratkaisuja riitatilanteessa.
Mitä teen, kun toisen naama ärsyttää?
Säännöt helpottavat yhdessä tekemistä, mutta eivät välttämättä estä sitä, että jonkun naama alkaa ärsyttää. Innostu ryhmästä -kirjan kirjoittaneen sosiaalipsykologi Saara Repon mukaan ärsyyntyminen on osa ihmisten kanssa toimimista, eikä sitä kannata yrittää vältellä vaan ennemminkin sietää.
Repo neuvoo, että ärsyyntymistä voi lievittää kertomalla fiksulla tavalla ryhmäläisille, mikä ottaa päähän. Suun avaaminen voi aloittaa hyvän keskustelun.
Tilannetta voi yrittää myös kääntää itselleen voitoksi ja miettiä, mitä se opettaa muiden tavoista ajatella.
Jos toisille sanominen tuntuu vaikealta, Repo vinkkaa käyttämään aseenaan kehuja. Niitä on usein helpompi antaa kuin risuja. Kehumalla työnsä hoitaneita voi samalla antaa ilman kehuja jääneelle laiskottelijalle vinkin, että tällä kertaa panoksesi ei ollut kehumisen arvoinen.
Saako laiska palkkansa?
– Joskus arvosana on ollut epäoikeudenmukainen. Yksi sai saman numeron kuin muut, vaikka ei tehnyt paljon mitään, muistelee Salonen.
Ryhmätöiden arvosanat aiheuttavat opettajille päänvaivaa. Opettajat eivät pysty millään vahtimaan jokaisen ryhmäläisen tekemiä hommia.
LAB-ammattikorkeakoulun kalustemuotoilun lehtori Harri Kalliomäki myöntää, että joskus lusmu saa saman arvosanan kuin ryhmän ahkerat.
Ryhmätyöt eivät kuitenkaan muodosta koko kurssin arvosanaa. Lisäksi moni opettaja käyttää hyväkseen vertaisarviointia, jossa opiskelijat antavat arvosanan sekä itselleen että muille ryhmäläisille. Opettajalle voi muutenkin vinkata, jos joku ei tee hommiaan.
Toisten tekemisiä tai tekemättä jättämisiä ei kannata liikaa miettiä. Sosiaalipsykologi Saara Repon mukaan parhaiten oppii, kun on itse aktiivinen. Usein peukalokyytiläisyys koituu lopulta omaksi tappioksi.
– Mieti, mitä voit antaa ryhmälle äläkä mitä voit saada. Se voi antaa paradoksaalisesti enemmän myös itselle.
"Ohjaava opettaja on Jumalan lahja"
Moni opettaja suosii ryhmätöitä, sillä ryhmätöiden on todettu opettavan asioita monipuolisemmin. Opettajilla ei kuitenkaan ole aina aikaa tai taitoja ohjata ryhmätöitä.
– Ohjaava opettaja on Jumalan lahja. Jotkut antavat vain tehtävälaput. Se on kuin opettaja näyttäisi täydellisen veistoksen ja antaisi metallinpalan eteen sanoen "tehkää tuollainen", kuvailee toista vuotta kansainvälistä liiketaloutta opiskeleva Nooa Kopanen.
Lehtori Kalliomäen mielestä ryhmätöitä vedetään välillä korkeakouluopetuksessa väärin. Opettajan tehtävänä on toimia tiimien valmentajana, joka motivoi, ohjaa läpi vaiheiden ja varmistaa, että tavoitteet saavutetaan
Ryhmiä muodostetaan yhä arpomalla, jolloin tiimissä ei välttämättä ole oikeanlaista osaamista tehtävän tekemiseen. Esimerkiksi kalustemuotoilussa ryhmässä pitää olla paljon hulluja ideoita tuottava jäsen, henkilö joka osaa muuttaa hulluja ideoita käytäntöön ja joku joka osaa laittaa suunnitelmat esitettävään muotoon. Jos ryhmässä on vain hulluja ideoita suoltavia ihmisiä, ei ryhmä pääse pitkälle.
Kalliomäen mukaan opettajalle voi sanoa, jos kokee ryhmätyön huonosti ohjatuksi. Parhaimmillaan opettaja tajuaa muuttaa keinojaan.
Ryhmätyöstä saa eniten oppia miettimällä ryhmän tavoitteiden lisäksi myös omat tavoitteet. Jos ryhmä valitsee omasta mielestä tylsän aiheen, voi miettiä, voisiko oppimisen paikka löytyä ryhmäkommunikaatiosta tai uudesta roolista ryhmässä.
Lopputulos ei ratkaise opinnoissa, vaan tärkeintä on kliseisesti matka. Kalliomäki muistuttaa, että oppiminen tuntuu harvoin helpolta.
– Oppiminen ei tapahdu epämukavuusalueella vaan tuntemattomalla alueella. Oppiminen on välillä tuskallista, koska siinä joudutaan muuttamaan omia ennakkokäsityksiä. Jos lopputulos on keskinkertaista parempi, mutta työ on tehty vasurilla, mitä siitä on opittu?
Juttua varten on haastateltu myös LAB-ammattikorkeakoulun yliopettaja Pia Haapeaa ja lehtori Taina Orpanaa.
Millaisia muistoja sinulla on ryhmätöistä? Menikö kaikki putkeen vai menikö hermot? Voit kertoa kokemuksesi ja osallistua keskusteluun 12.2. kello 23:een saakka.
Sijaispula kouluissa pahenee. Kouluilla on suuria vaikeuksia löytää sijaisopettajia poissaolojen paikkaamiseksi.
Yle teki yhteistyössä Suomen Rehtorit -yhdistyksen kanssa kyselyn peruskouluihin ja lukioihin. 94 prosenttia kyselyyn vastanneista rehtoreista totesi, että pätevien sijaisten saamisessa on vaikeuksia. Kyselyyn vastasi 163 rehtoria eri puolilta Suomea.
Koulujen rehtorit kommentoivat sijaistilannetta kyselyssä muun muassa näin:
“Lyhytaikaisiin sijaisuuksiin on täysin mahdotonta saada päteviä tekijöitä. Myös pitkäaikaisiin sijaisuuksiin voi olla 0 hakijaa. Erityisen vaikeaa on löytää aamulla sairastuneen tilalle ketään.”
“Erityisesti puutetta on erityisopettajista ja erityisluokanopettajista, mutta myös luokan- ja -aineenopettajat tuntuvat kadonneen maan alle myös erittäin pitkissä sijaisuuksissa. Edes virkoihin tai koko vuoden määräaikaisiin, joissa olisi kesän palkka, ei tahdo löytää henkilöstöä.”
Arppen koulussa Kiteellä kuudennen luokan oppilaat harjoittelivat työhakemusten tekoa. Ari Haimakainen / Yle
Kiteellä tilanne poikkeuksellisen hyvä
Arppen koulussa Kiteellä ongelma tunnistetaan, mutta rehtori Sari Martikainen on tyytyväinen koulun tämänhetkiseen sijaistilanteeseen.
– Meillä on onneksi useampia eläkkeelle jääneitä opettajia sijaisringissä. Lisäksi olemme organisoineet sijaisten hankinnan niin, että siihen osallistuu koko hallintotiimi eli lisäkseni apulaisrehtori ja koulusihteeri, Martikainen kertoo.
Isoissa kouluissa sijaisjärjestelyjen miettiminen on joka-aamuinen urakka.
Pahimmillaan kolmannes opettajista poissa
Yli kolme neljännestä kyselyyn vastanneista rehtoreista kertoo, että sijaistilanne on huonontunut entisestään kuluvan lukuvuoden aikana. Yksi selkeä syy on korona.
“Pahimmillaan noin 30 prosenttia opettajista on ollut sairauslomalla tai karanteenissa samaan aikaan. Sijaisia, edes epäpäteviä tai jotain opetuskokemusta omaavia, ei ole ollut tarjolla.”
“Päteviä sijaisia ei ole ollut viime vuosina. Tänä vuonna ei ole ollut myöskään epäpäteviä.”
Opettajat joutuvat sijaistamaan paljon toistensa poissaoloja oman työn ohessa. Esimerkiksi alakoulun sijaisopettaja saattaa vaihtua useamman kerran yhdenkin päivän aikana muiden opettajien aikataulun ja hyppytuntien mukaan. Myös koulunkäynninohjaajat toimivat opettajien sijaisina, mutta silloin heidän oma työnsä jää tekemättä.
Kaksi kolmannesta rehtoreista vastaa kyselyssä, että sijaisuuksia on jäänyt täyttämättä.
“Yhdistelemme pakon edessä ryhmiä, erityisopettaja auttaa sijaistamalla, ja samalla hänen omat tuntinsa jää pitämättä (lue: oppilaan tuki jää saamatta).”
“Kahden opettajan opetusryhmissä on menty yhdellä opettajalla. Iltapäiväkerhossa on yhdistetty oppilasryhmiä koronaohjeen vastaisesti.”
Arppen koulun apulaisrehtori Arja Makkonen, koulusihteeri Auli Hirvonen ja rehtori Sari Martikainen tekevät tiivistä yhteistyötä sijaisten hankinnassa. Heidän mukaansa koulun sijaistilanne on tällä hetkellä yllättävän hyvä.Ari Haimakainen / Yle
Eläkeläisopettajat kullanarvoisia kouluille
Kiteellä apulaisrehtori Arja Makkonen tarkistaa aamuisin heti herättyään, onko opettajilta tullut viestejä poissaoloista. Makkonen vastaa myös lukujärjestyksistä, joten hän on perillä siitä, milloin kullakin opettajalla on hyppytunteja.
– Sijaistamiset ovat palapelin rakentamista päivä kerrallaan.
Yliopistokaupunki Joensuuhun on Kiteeltä matkaa 70 kilometriä. Vain harva opiskelija lähtee matkaan päivän sijaisuuden vuoksi, mutta rehtoreiden onneksi vakituisten sijaisten listalla on useampia viime vuosina eläkkeelle jääneitä opettajia. Eläkeläiset ovat monen koulun pelastus.
Kari Uuksulainen jäi elokuussa eläkkeelle luokanopettajan työstä, mutta tekee nyt kuukauden mittaista sijaisuutta biologian ja maantiedon opettajana yläkoulun puolella.
– Syksyllä tein päivän, maksimissaan viikon mittaisia sijaisuuksia. On tärkeää, että koulu ja oppilaat ovat tuttuja. Ihan vieraaseen ympäristöön en lähtisi, Uuksulainen sanoo.
Luokanopettaja Kari Uuksulainen jäi elokuussa eläkkeelle, mutta on tehnyt sen jälkeen sijaisuuksia. Eläkeläisopettajat ovat kouluille kullanarvoisia sijaisia.Ari Haimakainen / Yle
Melkein kuka tahansa "järkevä aikuinen" kelpaa
Sijaisista on pulaa kaikkialla Suomessa, niin suurissa kaupungeissa kuin pienillä paikkakunnilla. Perinteisesti yliopistokaupungeissa sijaistilanne on ollut muita paikkakuntia parempi, mutta näin ei välttämättä enää ole.
“Lyhyisiin poissaoloihin on ollut vaikea saada välillä ketään, pätevyyttä näillä harvoin on. Pääkaupunkiseudulla ‘itsenäisesti ja järkevästi oppilaitten kanssa toimiva tolkun aikuinen’ on päivän sijaisuuteen jo onni.”
Ylivieskan lukion rehtori Kalle Luhtasela Pohjois-Pohjanmaalta kuvailee tilannetta poikkeukselliseksi. Ylivieska sijaitsee 130 kilometrin päässä yliopistokaupunki Oulusta.
– Olemme pitkään olleet sijaisuuksissa Oulun yliopistosta tulevien opiskelijoiden varassa, ja heitä on ollut hyvin käytettävissä. Tavallisesti esimerkiksi historian ja yhteiskuntaopin pidempiin sijaisuuksiin on ollut useita kymmeniä hakijoita, mutta tänä syksynä ei ainuttakaan.
Muutaman tunnin tai päivän mittaisia sijaisuuksia Ylivieskan lukiossa tekevät usein koulun entiset opiskelijat.
Opetus kärsii väistämättä
Suomen Rehtorit -yhdistyksen puheenjohtaja Antti Ikonen on huolissaan sijaisrumban vaikutuksista oppilaisiin.
– Korona on aiheuttanut paljon hyvinvoinnin ja oppimisen vajetta. Sitä pitäisi nyt kuroa umpeen. Sijaispula on pitkäaikainen ilmiö, jota korona on kärjistänyt.
Ikonen kuvailee, että monissa kouluissa etenkin lyhyiden sijaisuuksien järjestelyt ovat selviytymistä päivä kerrallaan. Opetus kärsii väistämättä.
Ylen kyselyssä rehtorit ehdottavat ratkaisuksi sijaispulaan kuntien ylläpitämiä yhteisiä sijaispankkeja sekä vakituisten sijaisopettajien palkkaamista koululle. Osa rehtoreista nostaa esiin myös huolen opetusalan vetovoimasta tulevaisuudessa.
Osallistu keskusteluun jutun aiheesta. Keskustelu on auki 12.2. klo 23:een asti.
Poliisin kohtaama väkivalta on viime vuosina lisääntynyt, mutta koskaan aiemmin Suomessa poliisi ei ole nostanut näin laajasti valmiuttaan itseensä kohdistuvan, mahdollisen turvallisuusuhan vuoksi.
– Olen tuonut omissa tutkimuksissani esille viimeiset seitsemän vuotta, että poliisiin kohtaama väkivalta on lisääntynyt, monipuolistunut ja raaistunut.
– Mutta tämä, että tehdään näin rajua ja kohdennettua poliisiin vaikuttamista, on huolestuttava piirre. Kyse on hyökkäyksestä yhteiskuntaa vastaan.
Turvatoimia on kiristetty poliisiasemilla. Panssarimersut ovat suojanneet esimerkiksi Helsingissä Pasilan poliisitaloja ja Tampereen poliisitaloja. Ylen tietojen mukaan kaikkia poliiseja on Suomessa kehotettu olemaan varuillaan.
Aiemmin uhkaukset olleet yksittäisiä kostoaikeita tai maalittamista
Aiemmin Suomessa poliisiin kohdistuneet uhkaukset ovat olleet Rikanderin mukaan lähinnä henkilöön meneviä yksittäistapauksia kiinnioton yhteydessä tai kostoaikeita. Viime vuosina maalittaminen on korostunut.
– Mutta se, että useissa poliisilaitoksissa nostetaan valmiutta, sellaista ei ole Suomessa aiemmin ollut.
Valmiuttaan poliisi on nostanut Suomessa aiemmin esimerkiksi vuonna 2015 Pariisin terrori-iskujen aikaan. Silloin kyse oli kuitenkin toisenlaisesta uhkakuvasta eikä kohteena ollut Suomen poliisi, Rikander toteaa.
Myös Rikander on mediatietojen varassa eikä tiedä tarkemmin, millaisesta uhkasta on kyse. Jotain kuitenkin kertoo hänen mukaansa se, että poliisi tulee julkisuuteen asian kanssa ja viestii varautumisestaan näkyvästi, kuten poliisiasemien vartioinnin lisäämisellä ja turvatoimien kiristämisellä.
– Jos poliisi lähtee toteuttamaan tällaisia operaatioita, se haluaa kertoa, että jotain meneillään. Samalla halutaan viestiä, että tällaista toimintaa (uhkaamista) ei hyväksytä ja siihen suhtaudutaan vakavasti.
Poliisi on ollut vaitonainen uhasta toistaiseksi. Rikanderin mukaan on vaikea sanoa, kuinka yksityiskohtaisesti asiasta myöhemmin saadaan tietää.
– Jos kyseessä on esitutkinnan yhteydessä saatu tieto (uhasta), se tulee myöhemmin julkisuuden piiriin. Mutta jos kyseessä on puhtaasti tiedustelutietoa, josta esitutkintaa ei ole vielä käynnissä, saattaa myös tiedotus jäädä niukaksi.
Kotkassa toimivan ravintolalautan toimitusjohtaja ja yhtiön paikallinen edustaja on tuomittu ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ympäristön turmelemisesta.
Syytteen mukaan Kantasatamassa sijaitsevassa Oceanbar-ravintolassa ei ole huolehdittu siitä, että jätevedet johdetaan ja käsitellään siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa.
Syyttäjä katsoi, että yhtiössä on toimittu vastoin jätelakia. Ravintolatoiminnassa sekä paljun ja poreammeen vuokrauksesta syntyneet jätevedet eli keittiö-, pesu- ja käymälävedet on johdettu lautan oman jätevesipumppaamon säiliön täytyttyä ylivuotoputken kautta suoraan mereen.
Myös vessojen WC-pöntöt oli asennettu niin, että niistä oli vuotanut mereen jätevettä. Viime toukokuussa ravintolan wc-tiloihin oli asennettu kaksi uutta wc-pönttöä siten, että niiden jätevedet valuivat mereen käsittelemättöminä ja puhdistamattomina. Ravintolalauttaa ei ollut liitetty kunnalliseen jätevesiviemäriin.
Tapaus on käsitelty Kymenlaakson käräjäoikeudessa tänään perjantaina. Molemmat miehet on tuomittu 60 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Lisäksi heidän on maksettava yhteisvastuullisesti noin 2000 euron korvaus rikoksen myötä saamastaan taloudellisesta hyödystä.
Tuomio ei ole vielä lainvoimainen, ja siitä voi valittaa.
Oikeuskäsittelystä uutisoi ensimmäisenä Kymen Sanomat.
Epäilys heräsi viime keväänä
Poliisi sulki Oceanbar-ravintolalautan tilapäisesti ja aloitti viranomaistutkinnan toukokuun lopulla viime vuonna, koska ravintolalautalta epäiltiin päässeen jätevettä mereen.
Ravintola julkaisi viime kesäkuussa Facebook-päivityksen, jossa se vahvisti, että kaksi ravintolalautan vessanpöntöistä oli vaihdettu toukokuun puolessavälissä uusiin. Ravintolan mukaan virheellisesti tehdyn asennuksen vuoksi vessojen jätevesi oli mennyt suoraan mereen.
Vessapaperia satama-altaaseen
Syytteen mukaan jätevedessä olleet vessapaperit ja muu kiinteä aines ovat aiheuttaneet satama-altaassa jätelaissa kiellettyä roskaantumista. Merkittävimmät vaikutukset ovat ulottuneet noin 50–150 metrin päähän ravintolalautasta.
Käymälävesien takia satama-altaan veden laatu on heikentynyt. Lisäksi ravinnepitoisuudet ovat vesialueelle nousseet, mikä on aiheuttanut leväkasvustoa, veden samentumista ja erilaisten pintojen limoittumista. Jäteveden ravinnekuorma on lisännyt vesialueen rehevöitymistä paikallisesti.
Terveydelle vaarallisia suolistoperäisiä bakteereja on ollut vedessä lautan ympärillä ajoittain suuriakin määriä.
Haastehakemuksen mukaan ravintolalautalla on 17 viikon aikana heinä-lokakuussa 2020 ja toukokuussa 2021 syntynyt noin 17 kuutiota jätevettä, joka on päätynyt edellä kerrotulla tavalla suoraan mereen.
Ravintolalautan kallistuminen kiinnitti kaupunkilaisten huomion elokuussa 2021. Kotkan rakennusvalvonta joutui useaan otteeseen pyytämään, että omistajat oikaisisivat lautan.Yle /Mirjam Tahkokorpi
Kaupunki patisti oikaisemaan kellahtaneen lautan
Oceanbar aloitti toimintansa Kotkassa kesällä 2020. Yökerhon ja kattoterassin yhdistävä lautta hinattiin Kantasatamaan Helsingin Hakaniemestä, josta kaupunki ajoi sen pois.
Helsinki purki ravintolalautan vuokrasopimuksen syksyllä 2019. Helsingin Sanomien mukaan taustalla oli se, ettei lautalla ollut rakennuslupaa.
Aivan aluksi ravintolalla oli Kotkassakin pulmia tarvittavien lupien kanssa, ja ravintolan avaaminen viivästyi alkuperäisestä aikataulusta.
Viime kesän lopulla kaupunkilaisten huomio kiinnittyi siihen, että ravintolalautta oli pahasti kallellaan. Kaupungin rakennusvalvonta oli siinä vaiheessa jo useaan otteeseen pyytänyt omistajia oikaisemaan lautan. Yrittäjät lupasivat asentaa lautan alle lisää ponttoneja.
Kesätöiden haku käy nyt kiivaana. Monilla suurilla yrityksillä haut ovat edelleen auki ja kesätyöntekijöitä palkataan taas valtavia määriä.
Millainen on hyvä kesätyöntekijä tai -hakija? Kysyimme kolmelta rekrytoijalta, jotka käsittelevät työssään satoja, jopa tuhansia hakemuksia.
Vastauksia antavat Satakunnan osuuskaupan henkilöstöjohtaja Päivi Huhtamaa, HK Scanin Rauman ja Euran yksikköjen henkilöstöpäällikkö Anna Viitanen sekä kiinteistöpalveluyritys ISS Palvelut Oy:n henkilöstöjohtaja Maria Pajamo.
Hyvästä hakemuksesta välittyy into ja asenne
Hakemus on ensimmäinen askel kesätyöpaikan hankkimisessa ja sen sisällöllä on merkitystä.
Satakunnan osuuskaupan henkilöstöjohtaja Päivi Huhtamaan mielestä erityisen hyvästä hakemuksesta välittyy hakijan asenne. Kaupan alalla tärkeintä on asiakaspalveluasenne, ja sen tulisi näkyä myös hakemuksesta.
– Jos hakemuksesta pystyy lukemaan, että nuori tykkää asiakaspalvelutyöstä, on iloinen, ahkera ja mielellään tekee kaikkia työaikoja. Sellainen on hyvä hakemus, Huhtamaa sanoo.
Rekrytoijan näkökulmasta huono asia hakemuksessa on, jos hakija listaa kovin tarkkoja rajoituksia siitä, milloin voi työtä tehdä: joko työaikojen tai kesätyön ajanjakson suhteen.
Myös tiukat rajoitukset mahdollisissa toimipaikoissa voivat hankaloittaa työhön pääsyä. Satakunnan osuuskaupalla kesätyöntekijöitä kun tarvitaan useisiin paikkoihin, eivätkä kaikki voi päästä samaan paikkaan.
Tärkeintä kesätöissä on... Asenne!
Hyvän kesätyöntekijän vaatimukset kuulostavat joskus vähän liiankin tutuilta ja tylsiltä. Asenne oli tärkeintä jo hakemusvaiheessa, mutta kesätyön aikana se vasta tärkeää onkin. Tätä korostaa jokainen rekrytoija.
– Tärkeintä on asenne ja halu tehdä töitä ja oppia uutta, painottaa HK Scanin Rauman ja Euran yksiköiden henkilöstöpäällikkö Anna Viitanen.
Oikeanlaiseen asenteeseen liittyy myös valmius tehdä kaikkia työaikoja, joita yrityksessä normaalistikin tehdään: HK Scanilla se tarkoittaa kaksivuorotyötä.
Kiinteistöpalveluyritys ISS Palvelut Oy:n henkilöstöjohtaja Maria Pajamo vannoo hänkin työtä pelkäämättömän, oppimishaluisen ja iloisen asenteen nimeen.
– Asenne ratkaisee -fraasi ei ole kulunut. Puhumme asiakaspalvelusta jo haastatteluvaiheessa, mitä hakija ajattelee sen olevan ja mitä se on käytännössä, Pajamo sanoo.
Satakunnan osuuskauppa palkkaa tänä kesänä noin 600 kesätyöntekijää, kertoo Päivi Huhtamaa. HK Scanin henkilöstöjohtaja Anna Viitanen on palkkaamassa Raumalle ja Euraan yli 150 kesätyöntekijää ja ISS Palveluiden Maria Pajamo hänkin satoja.Jari Pelkonen / Yle, Johanna Manu / Yle
Kaikki työkokemus on arvokasta
Työkokemusta ei kesätöihin päästäkseen välttämättä tarvitse, mutta jos kokemusta jo on, ei sen tarvitse olla samalta alalta. Kaikki kokemus on arvokasta.
ISS Palveluiden henkilöstöjohtaja Maria Pajamo aloitti oman työuransa Porin kaupunginsairaalan kahvilassa. Hän palaisi yhä edelleen kulkemaan samaa työpolkua kuin nuorempana. Kahvilasta löytyi töitä kesäpestin jälkeenkin.
– Kokemuksena se oli älyttömän arvokas. Sanon aina nuorille, että sillä kahvilakokemuksella porskuttelin pitkään. Se kertoi työnantajille, että siinä on ahkera tyttö, joka haluaa tehdä töitä ja on tehnyt nuoresta saakka. Ja tietää minkälaista asiakaspalvelu ja työn tekeminen on.
Pajamo suosittelee, että kesätyöpaikkaa hakiessa ei kannata olla turhan valikoiva. Kaikki antaa hyvää pohjaa tulevalle työelämälle.
Jalka oven väliin
Kesätyö on luonteva paikka saada jalka oven väliin myöhempää työuraa ajatellen. Moni jatkaa kesätyön jälkeen ilta- tai viikonlopputöissä, tai palaa seuraavana kesänä uudelleen. Toisinaan työura yrityksessä voi muodostua pitkäksikin.
– Olemme tosi iloisia, jos joku haluaa meillä jatkaa. Meillä on mahdollisuus tarjota aika usein ilta- ja viikonlopputöitä, ja toivotaan, että seuraavana kesänä yhteinen historia jatkuisi. Kyllähän osa löytää itsensä täältä 40 vuoden päästä, kun on tullut jäätyä kesätyöpolulle, kertoo Satakunnan osuuskaupan henkilöstöjohtaja Päivi Huhtamaa.
HK Scanin henkilöstöpäällikkö Anna Viitanen sanoo, että kun kesätyöpestin hoitaa hyvin, voi jatkoakin saada.
– Ei se taikatemppuja vaadi.
ISS:n henkilöstöjohtaja Maria Pajamon mukaan heille hakee yleensä reippaita nuoria, jotka haluavat nähdä työnsä jäljen. Osa jatkaa myös kesän jälkeen tuntitöissä ja kausiapuna. Toisinaan joku palaa koulut käytyään ja luo uran ISS:n palveluksessa asiantuntija- tai johtotehtävissä.
– Osa jää, osa ei, ja sekin on meidän mielestä ok. Olemme tyytyväisiä jos olemme pystyneet hyvä, vastuullinen, luottamusta herättävä kesätyökokemus nuorelle.
Älä lannistu, jos kesätyöpaikkaa ei tipu
ISS suurena työnantajana pystyy tarjoamaan joka kesä satoja kesätyöpaikkoja. Hakemuksia tulee kuitenkin tuhansia, joten moni jää myös ilman paikkaa.
– Harmillinen juttu, sillä sitä haluaisi kaikille nuorille tarjota lähtölaukauksen työelämään ja sellaisen kesätyökokemuksen, joka kasvattaa luottamusta työelämään. Valinnat ovat tosi vaikeita, Maria Pajamo sanoo.
Hän kannustaa hakemaan uudestaan. Ei saa lannistua, vaikka tilanne varmasti harmittaakin.
– Todennäköisesti on vain niin, että jonossa on niin paljon nuoria, että kaikkia ei voida ottaa. Ei pidä lannistua, vaan hyvällä, sitkeällä asenteella hakea uudestaan.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 12.2. kello 23.
Helsingin käräjäoikeus antoi tänään perjantaina tuomionsa VR:n ja lähiliikenteen veturinkuljettajien kiistasta. Tuomion mukaan VR:llä oli oikeus muuttaa veturinkuljettajien ruokatauko palkattomaksi.
VR muutti 26. huhtikuuta 2021 lähiliikenteen veturinkuljettajien taukokäytäntöä siten, että aiemman 35 minuutin palkallisen tauon sijaan annettiin 59 minuutin mittainen palkaton tauko.
Yhteensä 263 veturinkuljettajaa vei asian käräjäoikeuteen. Heidän mielestään VR oli rikkonut työsuhteen ehtoja. Tuomion mukaan ei voitu todistaa, että veturinkuljettajien kanssa olisi sovittu palkallisesta ruokatauosta työsuhteen ehtona.
Veturinkuljettajien ruokatauko oli käytännössä ollut palkallinen jo pitkään. Heidän työehtosopimuksessaan oli kuitenkin myös toinen, palkaton mahdollisuus ruokataukojen järjestämiseen. Oikeuden mukaan VR oli siirtynyt noudattamaan tätä palkatonta tapaa.
Oikeuden mukaan VR ei ollut missään vaiheessa hyväksynyt käytäntöä palkallisesta ruokatauosta itseään sitovaksi. VR:llä oli oikeus muuttaa käytäntöä työnjohto-oikeuden perusteella.
Veturinkuljettajat olivat vaatineet korvausta VR:n palkattomista ruokatauoista saamasta edusta, mutta kaikki vaatimukset hylättiin. Oikeuden mukaan yhteistoimintaneuvottelut oli käyty oikein perustein, joten myös niihin liittyneet korvausvaatimukset hylättiin.
Veturinkuljettajat järjestivät keväällä 2021 mielenilmauksen. Lakko pysäytti lähes koko raideliikenteen Suomessa. Taustalla oli jo pidempään jatkunut tyytymättömyys VR:n henkilöstöpolitiikkaan.
Viimeinen pisara oli kiista ruokatauoista ja liikkumisesta kahden työpisteen välillä. VR otti käyttöön 59 minuutin mittaisen palkattoman ruokatauon Helsingin ja Riihimäen lähiliikenteessä huhtikuun 2021 lopussa.
Helsingin ammattiyhdistys vastasi ilmoitukseen irtisanoutumalla sopimuksesta, jolla he olivat suostuneet siirtymään kahden työpisteen välillä omalla ajallaan. Ennen vuotta 2015 siirtymät rautatieaseman ja Ilmalan välillä kuuluivat vielä työaikaan.
Niihin oli laskettu kuluvan 35 minuuttia kerralla. VR ei kuitenkaan hyväksynyt sopimuksen irtisanomista, vaan määräsi siirtymät jälleen palkattomiksi yt-menettelyn kautta.
