Keltaisella tuolilla vaaleassa huoneessa istuu Annikki Niiranen. Hän kirjoittaa tietokoneella pöytänsä äärellä Kotkassa Takojantiellä. Työpäivän ensimmäinen tunti kuluu sähköpostien läpikäymiseen. Sen jälkeen on tiedossa kokoontumisia erilaisten sosiaali- ja terveysasioiden parissa.

Niiranen on ollut Kymenlaakson sosiaali- ja terveysasioiden keulakuva miltei seitsemän vuoden ajan. Hänet valittiin toukokuussa 2015 silloisen sote-kuntayhtymä Carean toimitusjohtajaksi Kouvolan apulaiskaupunginjohtajan paikalta.

Viimeiset kaksi vuotta Niiranen on toiminut Kymenlaakson kuntien omistaman sote-kuntayhtymä Kymsoten toimitusjohtajana.

– Vapaa-ajalla olen äiti, isoäiti ja kumppani. Tykkään siitä, että ympärillä on hälinää. Töissä olen enemmänkin asiakeskeinen kuin ihmiskeskeinen, Niiranen kuvailee.

Työssään tämä asiakeskeinen toimitusjohtaja joutuu ottamaan vastaan kovaakin kritiikkiä. Välillä aiheesta, välillä aiheetta.

Kolarin tytöstä toimitusjohtajaksi

Lapissa Kolarissa kasvanut Annikki Niiranen sanoo olevansa kotoisin vaatimattomista ja köyhistä oloista.

– Olen kahdeksanlapsisen perheen toiseksi nuorin. Isä oli metsätyömies ja kirvesmies. Äiti oli kotona, kun olimme pieniä ja sen jälkeen siivoojana valtion virastossa.

Perhe asui pienessä talossa Muoniojoen rannalla. Vanhimmat sisarukset olivat jo muuttaneet pois, kun Annikki oli koululainen ja murrosikäinen.

– Lähtökohdista riippumatta minulle on mahdollistettu se, että olen pystynyt opiskelemaan jopa kaksi tutkintoa. Haluan jollain tavalla lastenlapsille mahdollistaa sen, että meillä on vakaat yhteiskuntaolot ja mahdollisuus kehittää itseä.

Kymenlaaksossa paikallislehtien kommenttipalstoilla ja nettifoorumeilla Kymsotesta ja sen toimitusjohtajasta käydään välillä kipakkaakin keskustelua.

Niiranen seuraa keskustelua silloin tällöin. Hän kuulee myös työntekijöiltään mitä keskustelua foorumeilla käydään. Niirasen mukaan kommentit ovat usein irrallisia ja niistä puuttuu konteksti.

– Saan aika paljon suoraakin palautetta. On yksinkertaisempaa ja helpompaa, kun pääsen puhumaan ihmisten kanssa ja kertomaan, mihin mikäkin asia liittyy. Vaikka emme olisi samaa mieltä asioista, ihmisten on helpompi saada oma ymmärrys ja käsitys siitä, miksi joku ratkaisu on tehty.

Esimerkiksi kaupunginvaltuutetut ovat mielipidekirjoituksissa vaatineet myös Kymsoten johdon vaihtamista. Niiranen sanoo, ettei itse ole ollut mukana keskusteluissa, joissa hänen eroaan olisi vaadittu. Se on hämmentänyt.

– Olisin toivonut, että näistä olisi keskusteltu myös minun kanssani. Olisin toivonut, että olisin itse voinut vastata kysymyksiin tai tapahtumiin, että mistä se kumpuaa.

Murskaava kritiikki sai jäämään kotiin

Sote-kuntayhtymä Carean vuosiin osuu jakso, jolloin kritiikki oli niin murskaavaa, ettei Annikki Niiranen käynyt puoleen vuoteen edes kaupassa sen takia.

Kritiikki liittyi Pohjois-Kymen sairaalan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen sekä leikkaustoiminnan lakkaamiseen. Päätöksen takana oli silloisen pääministerin Juha Sipilän (kesk.) hallitus. Vuonna 2016 päätettiin terveydenhuolto- ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta. Sen myötä leikkauksia keskitettiin pienistä sairaaloista isompiin sairaaloihin.

– Sain sellaisia viestejä, että miltä tuntuu olla Kouvolan vihatuin ihminen. Viestit tulivat asiasta, jonka kanssa minulla ei ollut mitään tekemistä.

Niiranen kertoi saamastaan palautteessa omalla työpaikallaan ja kotona. Hän puhui siitä, miltä se tuntuu.

– Ajattelen niin, että ihmisillä ei ollut tietoa tai ymmärrystä siitä, että päätös ei ollut Carean eikä minun, vaan hallituksen ja lainsäädännöstä johtuva. Jotenkin selitin sen itselleni sillä tavalla.

Viime vuoden lopulla Kymsote päätti 14,5 miljoonan euron leikkauksista sote-menoihin. Esimerkiksi Mäkikylän palvelukeskus Kuusankoskella ja Kotkassa sijaitseva lastensuojelun vastaanottokoti Taimela suljetaan tänä vuonna. Niirasen mukaan leikkauksilla turvataan uuden hyvinvointialueen toimintaa. Leikkaukset tehdään, vaikka ne tietäisivät kritiikkiä.

– Niin kauan kuin pystyn olemaan rehellinen siinä, että kyse on väestölle kriittisten ja tarpeellisten palvelujen turvaamisesta, pitää pystyä tekemään myös sellaisia ratkaisuja, että voimme tuottaa palvelut tulevaisuudessakin kestävällä tavalla.

Kaikesta palautteesta ei hätkähdä niin paljon. Sen verran Niiranen sanoo tottuneensa palautteeseen. Kuntalaisilta ja päättäjiltä palautetta on tullut aina työtehtävästä ja kaupungista riippumatta.

– Kun kritiikkiä tulee kollegoilta, silloin jää miettimään. Sellaiseen ei välttämättä ole tottunut.

Lapsille täytyy olla aikaa

Lähikuukausina Kymenlaakson hyvinvointialueelle valitaan johtaja. Niirasta on esitetty hyvinvointialueen väliaikaiseksi johtajaksi, mutta hän ei ole vielä miettinyt, aikooko hakea johtajan paikkaa, kun se pian tulee hakuun. Hän arvelee tekevänsä päätöksen asiassa, kun aluevaltuusto määrittelee, millaista johtajaa haetaan ja mitä häneltä odotetaan.

Niirasen mukaan hänen on pohdittava, onko työ hänen arvojensa mukaista. Korona-aika on saanut miettimään, että elämässä on muutakin kuin työ.

Kuten niin monen lähipiirissä, myös Niirasen perheessä tapaamiset ovat vähentyneet viimeisen kahden vuoden aikana koronaepidemian vuoksi. Annikki Niirasella on kolme biologista lasta ja yksi sijaislapsi. Lastenlapsia on seitsemän.

– Oli aika outo kokemus viettää joulu ilman lapsia ja lastenlapsia ensimmäisen kerran 40 vuoteen. Yleensä olemme olleet paljon lasten ja lastenlasten kanssa, käyneet matkoilla ja mökillä. Mutta korona-aika on ollut sellainen, että kaipaan sitäkin, että pystyn antamaan myös lapsille aikaa.

Kymsotella ja Niirasella sen toimitusjohtajana on edessään viimeiset työkuukaudet ennen kuin hyvinvointialue aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. Niiranen uskoo, että johtajan paikan lisäksi on myös muita kiinnostavia tehtäviä, joissa hän voi palvella hyvinvointialuetta.

– Olen siirtynyt urallani tehtävästä toiseen enkä aina hierarkiassa ylöspäin. Ei se olisi poikkeuksellista minulle. Tehtävän sisältö ja mielekkyys ovat tärkeämpää kuin hierarkinen asema.

Helsingin poliisi on saanut valmiiksi Helsingissä Tapaninvainiossa tapahtuneen epäillyn murhan esitutkinnan.

Poliisi epäilee 27-vuotiasta miestä noin 40-vuotiaan miehen murhasta. Rikos paljastui viranomaisille, kun hätäkeskukseen tuli soitto paritalon jäteastiasta löytyneestä verisestä matosta.

Poliisit löysivät uhrin menehtyneenä viereisestä ulkoroskiksesta. Epäilty murha tapahtui uhrin asunnossa 19.–20. marraskuuta viime vuonna.

Poliisi pitää tapausta murhana, koska tekotapa oli raaka ja julma. Asunnosta löytyi runsaasti verijälkiä. Esitutkinnan perusteella 27-vuotias mies oli suunnittelut teon etukäteen. Hän oli käyttänyt väkivaltaan kirvestä.

Poliisi sai epäillyn kiinni 28-vuotiaan naisen seurasta Pohjois-Suomesta Suomussalmelta, jonne he olivat yhdessä paenneet rikospaikalta. Molemmat vangittiin, mutta nainen vapautettiin myöhemmin.

Poliisin esitutkinnan mukaan nainen ei ollut tietoinen miehen suunnitelmista, joten häntä ei epäillä murhasta. Iltalehden tietojen mukaan nainen oli uhrin avovaimo. 27-vuotias epäilty oli puolestaan naisen entinen puoliso.

– Murhasta epäilty ei ole halunnut edistää henkirikoksen tutkintaa. Polisiin käsityksen mukaan teon taustalla ovat olleet miehen suunnitelmat yhteisestä elämästä naisen kanssa, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Tuomas Lindholm poliisin tiedotteessa.

Naista epäillään rikoksentekijän suojelemisesta, hautarauhan rikkomisesta ja pelastustoimen laiminlyönnistä.

Tapaus siirtyi syyteharkintaan torstaina 10. helmikuuta. Syytteen nostamisen määräpäivä on 23. helmikuuta 2022.

isää aiheesta:

27-vuotias mies ja 28-vuotias nainen vangittiin murhasta epäiltyinä – uhri löytyi paritalon jäteastiasta Helsingissä

Jäteastiasta löytyi kuollut mies Helsingin Tapaninvainiossa – poliisi epäilee 28-vuotiasta naista ja 27-vuotiasta miestä murhasta

Kerttu Niskanen valmistui 2008, Krista Pärmäkoski vuonna 2009, ja Iivo Niskanen 2012, listaa Sotkamon urheilulukion rehtori Mauri Reinikka.

– Kyllä tällä menestyksellä on valtavan iso merkitys. Urheilun puolella tehty kasvatustyö kantaa hedelmää. Ei voi myöskään väheksyä Vuokatin olympiavalmennuskeskuksen merkitystä.

Reinikka näkee, että kolmikon esimerkki kannustaa nuoria entistä ammattimaisempaan toimintaan omalla uralla.

– Varsinkin, kun osa meidän opiskelijoista on päässyt treenaamaan tämän kolmikon kanssa samaan aikaan, mikäs sen hienompaa.

Kaiken kaikkiaan Vuokatti–Ruka olympiavalmennuskeskuksesta osallistuu Pekingin olympialaisiin 23 urheilijaa, kolme valmentajaa ja kahdeksan johto- ja asiantuntijatehtävissä toimivaa.

Lähes viidesosa Pekingiin valituista urheilijoista on Sotkamon urheilulukion käyneitä. Luku on ollut tasaisessa kasvussa koko 2010 – luvun.

Iivon johtajuus näkyi jo lukiossa

Iivo Niskasesta on puhuttu Sotkamon lukiossa viime päivinä paljon, ja erilaisia tarinoita on kerrattu opettajanhuoneessa. Reinikan mukaan tietty johtajuus nousi jo lukioaikana esille.

– Yksi hyvä esimerkki on sellainen, että siinä oli porukka ämpyröinyt liikuntatunnilla, ettei ala juoksemaan cooperia, kun on muuta treeniä. Iivo sitten oli kerännyt porukan kasaan ja oli sanonut, että nyt juostaan, Reinikka kertoo.

Kun Iivo Niskanen hiihti Pekingissä perjantaina kultaa perinteisen 15 kilometriltä, oli Sotkamon urheilulukion kasvatti Remi Lindholm ensimmäisten olympialaistensa toisella matkalla.

– Aika raskas reissu oli. Harmittaa, että vähän hyydyin loppuun, kun aloitin vähän liian kovaa. Siinä tuli vähän mieleen se, kun Nipsu istuu Muumeissa laiturilla ja katsoo auringonlaskua, niin vähän sellainen surullinen olo, Sotkamossa asuva Lindholm kertasi Yle urheilulle.

Mauri Reinikka kertoo, että vaikka olympialaiset ovat vieneet huomion lukiossa, niin totta kai opiskeluunkin panostetaan.

– Kyllä täällä luokissa seurataan kisoja. Varmaan kännykätkin ovat luvattomassa käytössä. Nämä kisat on niin harvoin ja tällaista menestystä tulee niin harvoin, että nyt on rehtorin lupa, Reinikka veistelee.

Olympiakeskuksen ensimmäiset kisat

Vuokattiin perustettiin olympiavalmennuskeskus edellisten Pyeongchangin talviolympialaisten jälkeen. Keskus tekee myös yhteistyötä urheilulukion kanssa.

Keskuksen johtaja Janne Vuorinen toimii olympialaisissa muun muassa rinnelajien lajipäällikkönä. Ennen olympialaisia Vuorinen kertoi Ylelle, että menestyspaineita totta kai on. Nyt niitä on lunastettu maastohiihdon neljän mitalin kautta. Mitalit eivät ole ainoa mittari onnistumiselle.

– Nykyurheilijoiden määrän suunta meiltä on oikea. Kiinnostus keskukseen on ollut vahvaa viime vuosina, ja meillä on vahva rooli lumilajeissa.

Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki sanoo, että Sotkamon urheilulukion asemaa lumilajien huippu-urheilijoiden kohdalla halutaan kasvattaa tulevaisuudessa.

Harvan yrityksen alkutaivalta on seurattu niin tiukasti kuin terveysjätti Mehiläisen ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän perustaman Harjun terveyden. Harjun terveys tuottaa perusterveydenhuollon palvelut yli 130 000 asukkaalle Lahdessa, Iitissä ja Kärkölässä. Yhteisyrityksen ensimmäinen toimintavuosi on takana ja tulosta tuijottavat omistajien lisäksi poliittiset päättäjät ja päijäthämäläiset asukkaat.

Ainakaan ensimmäisenä vuotena voittoa ei syntynyt. Tappiota tuli 276 000 euroa (-0,7 % suhteessa liikevaihtoon). Toimitusjohtaja Petja Orren mukaan tulos oli odotettu. Ensimmäisenä vuotena toimintaan investoitiin, koulutettiin henkilökuntaa ja kehitettiin digipalveluita.

– Olemme pystyneet tuottamaan enemmän palveluita ja parempaa hoidon saatavuutta samalla hinnalla kuin aiemmin. Mutta emme tietenkään voi tehdä pitkään tappiota. Tämän ja ensi vuoden tavoite on, että olemme itsenäisesti elinkelpoinen yritys, sanoo Orre.

Kriitikot pelkäävät, että uusi yritys tekee verovaroin voittoa, joka valuu tuntemattomien omistajien taskuihin. Omistajat puolestaan haluavat, että rahat riittävät tuottamaan juuri niin laadukkaat palvelut kuin tilauksessa on sovittu. Asukkaat vertailevat kokemuksiaan yhtiön omiin tyytyväisyysmittareihin. Lahtelaiset jaksavat vertailla saamaansa palvelua erilaisissa someryhmissä.

– Palaute on tervetullutta ja kansalaiskeskustelu on tärkeää. Mutta kun Harjun terveys on osallistunut somekeskusteluihin joskus iltamyöhäänkin, niin pikkuhiljaa pitäisi alkaa palata normaaliin, huokaa Päijät-Soten toimitusjohtaja Marina Erhola.

Etävastaanotot paransivat hoitoon pääsyä

Harjun terveys keskitti alkuvuonna vastaanottonsa Lahdessa pääterveysasemalle ja aloitti uudenlaisen tiimityömallin. Potilaan hoito alkaa ensimmäisestä puhelinkontaktista. Kiireettömän vastaanottoajan on saanut pääsääntöisesti samalle tai seuraavalle päivälle, jos se on ollut tarpeen. Puheluihin vastattiin keskimäärin joulukuussa 33 minuutissa avosairaanhoidossa. Suunterveydenhuollossa vastaamisaika on 47 minuuttia. Vasteaika on tavoiteltua pidempi.

Joskus lahtelaiset kyseenalaistavat Harjun terveyden antamia lukuja. Someryhmissä ja lehtien tekstiviestipalstoilla ihmetellään, miksi takaisinsoittoa ei koskaan kuulunut.

– Puheluita tulee sen verran paljon, että on mahdollista, että yksittäisen potilaan kohdalla käy yksittäinen virhe. Yritämme parhaamme mukaan selvittää mistä on kyse, sanoo Orre.

Lisää aiheesta: Mehiläisen kehittämä digiklinikka laajenee koko Päijät-Hämeeseen vuoden loppuun mennessä – ministeri Kiuru ei katso hyvällä

Puhelinasioinnin lisäksi Harjun terveydellä on käytössään Mehiläisen kehittämä Digiklinikka, jonka lääkärivastaanottojen määrä on 10 prosenttia kaikista Harjun terveyden lääkärivastaanotoista. Harjun terveyden asiakkaiden lisäksi Digiklinikka laajeni loppuvuodesta Asikkalan, Hollolan ja Padasjoen sotekeskusten käyttöön.

Oma Mehiläinen -sovelluksen on ottanut käyttöön yli 51 000 asukasta, mikä on 39 prosenttia Harjun terveyden väestöpohjasta. Digiklinikka on etenkin nuoremman väen suosiossa. Käyttäjien keski-ikä on 32 vuotta.

Henkilöstön vaihtuvuus on suurta

Myös tilaaja eli Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on tyytyväinen ensimmäisen vuoden tuloksiin, vaikka parannettavaakin löytyy. Hyvinvointiyhtymän hallinnollinen asiantuntijaylilääkäri Petteri Jyrkinen seuraa herkeämättä Harjun terveyden mittareita ja ottaa vastaan asiakaspalautetta.

– Tavoitteemme hoitoon pääsyn nopeuttamisesta ja digipalveluiden tehokkaammasta käytöstä onnistuivat hyvin, sanoo Jyrkinen.

Kuntayhtymä on kuitenkin kiinnittänyt huomiota Harjun terveyden henkilöstön vaihtuvuuteen ja edellyttää yhtiöltä tilanteen vakiinnuttamista.

– Henkilöstön vaihtuvuus on ollut suurempaa kuin meidän omassa toiminnassa keskimäärin. Siitä kärsii hoidon jatkuvuus.

Jyrkinen ei kerro irtisanoutuneiden lukumääriä, mutta heitä on Harjun terveyden kaikilla ammattialoilla. Irtisanoutumisia oli eniten toiminnan alkuvaiheessa.

– Alkuun tapahtui isoja muutoksia ihmisille, jotka olivat vuosia tottuneet tekemään töitä tietyllä tavalla. Toiset pitävät hyvänä, että asiointi etänä on nopeampaa ja toiset kaipaavat fyysisiä käyntejä. Tämä näkyy myös potilailla.

Petteri Jyrkinen kertoo, että eniten palautetta tulee hoitoon pääsystä. Vaikka se on parantunut, monet kokevat, että he eivät pääse fyysiselle vastaanotolle silloin kuin olisi tarve. Jyrkisen mukaan vastakkainasettelu tehokkuuden ja ihmisten kokemusten välillä on väistämätön.

– Jos haluamme tehokkuutta ja lääketieteellisesti tai toiminnallisesti optimaalista ratkaisua, se ei välttämättä vastaa potilaan toivomuksia. Kumpikaan osapuoli ei saisi asettua jämähtäneisiin linjoihin, vaan asiakasta on kuunneltava ja palautteet otettava vakavasti, sanoo Jyrkinen.

Voit keskustella aiheesta 12.2 klo 23 saakka.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päättänyt kaikkien kokoontumisrajoitusten kumoamisesta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin alueelta maanantaina 14. helmikuuta alkaen.

Avi harkitsi kaikkien kokoontumisrajoitusten purkua alueella jo viime tiistaina.

Avi lievensi kokoontumisrajoituksia tiistaina 8. helmikuuta HUSin alueella. Siitä lähtien sisätiloissa sai järjestää enintään 500 ihmisen yleisötilaisuuksia tietyin lisäedellytyksin.

Sekä pääkaupunkiseudun että Uudenmaan alueelliset koronakoordinaatioryhmät suosittelivat aville yleisötilaisuuksia koskevien henkilömäärärajoitusten purkamista.

Rajoitusten kevennyksiä perustellaan sillä, että tautiaallon tartuntahuippu on ohitettu.

Avi kertoo myös, että 14. helmikuuta Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin alueen kokoontumisrajoituksia kevennetään niin, että yli 50 henkilön yleisötilaisuuksiin voi ottaa enintään puolet tilan enimmäishenkilömäärästä. Vastaava kevennys tulee voimaan jo huomenna lauantaina Kymenlaakson sairaanhoitopiirin alueella.

Etelä-Suomen alueella säilyy edelleen voimassa aluehallintoviraston määräys, joka velvoittaa erilaisten tilojen käytöstä vastaavia toimijoita ehkäisemään lähikontaktien aiheuttamaa tartuntariskiä. Määräys perustuu tartuntatautilain pykälään 58 d.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 12. helmikuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Uudenmaan kokoontumisrajoitukset kevenevät tiistaina – 500 hengen tilaisuudet sallittuja

Yleisörajoituksista voitaisiin luopua ensi viikolla, sanoo Helsingin seudun koronaryhmä – jos epidemia helpottaa, purku toteutuu koko Uudellamaalla

Tampere joutuu käyttämään potilastyössä jatkossakin myös vailla koronarokotussuojaa olevia sote-ammattilaisia. Tampereen sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualueen johtaja Taru Kuosmanen kertoo, että kyse on kymmenistä vanhuspalveluissa työskentelevistä ihmisistä.

– Ikäihmisten palveluissa meillä on niin kova vajaus henkilökunnasta, että siellä myös rokottamaton henkilöstö jatkaa työskentelyään. Kyse on noin 80 työntekijästä, Kuosmanen sanoo.

Hoitohenkilökunnan rokotusvelvollisuudesta määräävä tartuntatautilain väliaikainen muutos tuli voimaan helmikuun alussa. Laissa on kuitenkin pykälä, joka mahdollistaa rokottamattomien työntekijöiden työskentelyn, jos asiakas- tai potilasturvallisuus muuten vaarantuisi.

– Näköpiirissä ei ole asiaan pikaista ratkaisua, Kuosmanen kertoo.

Testauskäytännöt vielä kysymysmerkki

Tampereen kaupungin sote-ammattilaisista noin kolme prosenttia on vailla rokotussuojaa. Yhteensä rokottamatonta henkilöstöä oli lain tarkoittamissa tehtävissä helmikuun alussa noin 130. Tampere otti aluksi aikalisän helmikuun 14. päivään asti rokottamattomien käytössä.

Parin viikon aikana sote-alan sisältä on löytynyt uusia tai sovellettuja töitä noin 30 työntekijälle. He ovat esimerkiksi siirtyneet potilastyöstä etätyöhön tai muihin tehtäviin, joissa ei ole asiakaskontakteja.

Noin 20 henkilölle etsitään edelleen sopivaa tehtävää, joissa rokotuksia ei vaadita. Kuosmanen kertoo, että ensi sijassa nämä tehtävät tulevat sosiaali- ja terveyspalveluista, tämän jälkeen on kartoitettu sivistyspalvelujen tehtäviä esimerkiksi kasvatus- tai perusopetuksen puolelta.

Tampereen kaupungilla odotetaan edelleen tarkennettuja ohjeita rokottamattomien työntekijöiden koronatestauksista. Lain mukaan lääketieteellisten perusteiden takia rokottamaton henkilö voi jatkaa työtään, mutta hänet on testattava. Testitulos on voimassa 72 tuntia.

Muiden rokottamattomien osalta on ollut vielä selvitettävänä, voidaanko heitä testata. Kuosmasen mukaan valtakunnallisesti tulkinnat tästä ovat olleet vaihtelevia.

Kuosmasen mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on kuitenkin loppuviikosta suositellut myös muiden kuin lääketieteellisistä syistä rokottamattomien testaamista.

– Tästä tehtäneen meilläkin linjauksia jo ensi viikolla, Kuosmanen sanoo.

Kustannukset testauksesta maksaa kaupunki.

– Tavoitteemme on, että kaikki rokottamattomat työntekijät testataan.

Rokottamattomalla henkilöllä voi olla myös sairastettu korona, joka mahdollistaa työskentelyn puoli vuotta.

Lue myös:

Tampereella yli sata sote-ammattilaista on ilman koronarokotusta – saavat jatkaa töissä, koska muuten vanhuksille ei riitä hoitajia

Pohjois-Savon Vieremällä on jo alettu suunnitella kansanjuhlaa Iivo ja Kerttu Niskasen kunniaksi.

Vieremältä kotoisin olevat hiihtäjät ovat voittaneet meneillään olevissa Pekingin talviolympialaisissa kolme henkilökohtaista mitalia. Kirkkain kruunu tuli tänään aamulla, kun Iivo Niskanen nappasi paraatimatkallaan 15 kilometrin perinteisellä kultaa.

Kunnanjohtaja Mika Suomalainen sanoo kansanjuhlien pitopaikan olevan kirkonkylän keskustassa sijaitseva Einarin puisto.

– Varmaankin luvassa on suurimmat juhlat Vieremällä koskaan. Tulijoita on varmasti läheltä ja kaukaa – niin paljon tästä menestyksestä on iloittu, Suomalainen kertoo.

Suomalaisen mukaan juhlat järjestetään läheisessä yhteistyössä metsäkoneyhtiö Ponssen kanssa. Vieremäläinen Ponsse on kummankin hiihtäjä-Niskasen pitkäaikainen pääsponsori.

Ponssen pääomistaja Juha Vidgrén uskoo tarkempien juhlasuunnitelmien valmistuvan jo Pekingin olympiakisojen aikana.

– Alitajunta on tehnyt kansanjuhlien eteen töitä jo neljä vuotta, koska etenkin Iivo on hiihtänyt maailman absoluuttisella huipulla koko ajan, Vidgrén sanoo.

– Eniten miettimistä aiheuttaa varmasti ajankohta, eli milloin Kerttu ja Iivo ehtivät kiireiltään Vieremälle. Iloista mieltä ja hyviä esiintyjiä kyllä järjestetään, hän jatkaa.

Mitä tonttien ja urheilukentän jatkoksi?

Siihen, miten Vieremä aikoo muutoin palkita olympiasankarinsa, kunnanjohtaja Suomalainen ei ota vielä kantaa.

Vuonna 2014 Niskaset saivat Sotshin olympialaisten menestyksestään Vieremän kunnalta metsäpalstat. Neljä vuotta myöhemmin Iivo Niskanen palkittiin Pyeongchangin olympiavoitostaan stipendillä ja nimikkourheilukentällä.

Suomalaisen mukaan hänelle on esitetty tämänkertaisesta palkitsemisesta jo kymmeniä ideoita.

– Ajatuksia on, ja keskustelemme niistä pian päättäjien kanssa. Mikään palkinto ei mielestäni ole riittävän suuri, kun puhe on näin hienoista saavutuksista, Suomalainen sanoo.

Vieremän kunnan ohella Iivo Niskasen palkinnee myös Kuopio, jossa Niskanen asuu. Kaupungin palkitsemisohjesäännön mukaan yksilölajin olympiakulta oikeuttaa ainakin 8000 euron stipendiin.

Miten Niskasia kannattaisi muistaa olympiamenestyksestä? Voit keskustella aiheesta 12. helmikuuta kello 23 saakka.

Lue myös:

"Iivo ja Kerttu ovat toisiaan tsempanneet" – onnellinen isä kertoo, miten piinaava jännitys vaihtui ryhmähaliin Niskasten kisakatsomossa

Iivo Niskasen kotipuolessa kokoonnuttiin suureen kisakatsomoon – Yle seurasi kultahuumaa suorassa lähetyksessä

Vuosi sitten Kerttu Niskanen opetteli kävelemään uudelleen – näin vakavasta paikasta hän taisteli itsensä olympiamitalistiksi

Poliisihallitus tiedotti torstaina puoliltapäivin, että poliisiin kohdistuu mahdollinen uhka, jonka vuoksi poliisin varautumista on tehostettu. Ilta-Sanomat oli uutisoinut asiasta hetkeä aiemmin.

Niukka tiedotuslinja on jatkunut tänään. Tiedottaminen yhä jatkuvasta uhasta on keskitetty Poliisihallitukselle ja tähän vedotaan kaikkialla poliisiorganisaatiossa.

Poliisitoimesta vastaava sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) on tietoinen tilanteesta, mutta myös hän jättää kommentoinnin Poliisihallitukselle.

Yle tavoitti sisäministerin perjantaina iltapäivällä Kontiolahdelta. Mikkonen vieraili Pohjois-Karjalan rajavartiostossa Onttolassa.

Poliisihallituksen mukaan poliisiin kohdistuu mahdollinen turvallisuusuhka. Oletteko huolestunut asiasta?

Tämän tilanteen osalta Poliisihallitus tiedottaa. Olen tietysti tästä tietoinen ja olen iloinen siitä, että meidän turvallisuusviranomaiset ovat hyvin ajan tasalla ja pystyvät tällaisia uhkiakin selvittämään.

Uhasta tiedotettiin eilen, mitä voitte nyt kertoa tilanteesta?

Poliisihallitus tiedottaa tästä.

Julkisuuteen on levinnyt väite järjestäytyneen rikollisuuden toiminnasta. Pitäääkö tämä paikkansa?

Poliisihallitus kommentoi.

Onko tällainen uhka-sanalla varustettu epämääräinen ja niukka tiedotuslinja oikein kun se herättää kansalaisissa lähinnä hämmennystä ja huolta?

Tässä tilanteessa Poliisihallitus on se taho, joka kommentoi.

Poliisiasemien luona turvallisuutta on nostettu tuomalla muun muassa autoja porteille. Onko turvallisuustasoa nostettu muualla kuin poliisiasemilla?

Tietysti kaikki turvallisuusviranomaiset pitävät huolta turvallisuudesta ja varautuvat erilaisiin tilanteisiin.

Onko poliisiuhkan takia tehty toimia muualla kuin poliisiasemilla?

Niin kuin kerroin, niin tähän liittyen Poliisihalitus on se taho, joka kommentoi.

Voitteko kertoa, vieläkö uhka on olemassa?

Poliisihallitus on se taho, joka kommentoi.

Milloin pystytte asiaa avaamaan?

Poliisihallitus on se taho, joka kommentoi, ja nyt tilanne on tällä hetkellä tämä.

Lue myös:

Asiantuntija: Poliisiin ei ole aiemmin kohdistunut tällaista uhkaa Suomessa – "Kyse on hyökkäyksestä yhteiskuntaa vastaan"

Poliisilähde Ylelle uhkatilanteesta: "Nyt on niin kovat panokset, ettei mitään voi puhua" – tämä kaikki tilanteesta tiedetään tällä hetkellä

Panssariautot ovat suojanneet poliisitaloja Helsingissä ja Tampereella turvallisuusuhan vuoksi – Poliisilähde Ylelle: "Ei tällaiseen lähdetä leikillään"

Tampereen keskuspaloasemalta ei tarvitse lähteä kuin viereiselle Sukkavartaankadulle, niin löytyy esimerkki kulkuväylästä, jossa paloautolla on hankala liikua.

Apulaispalopäällikkö Ville Naskali mittaa kadun varteen pysäköityjen autojen peilien väliä ja toteaa, että haasteita voisi tulla.

– Kapeat kadut ovat hankalia kesälläkin. Mutta talvella syntyy todella ahtaita paikkoja, kun aurausta ei pääse kunnolla suorittamaan.

Vastaavanlaisia katuja on Tampereella erityisesti keskustassa ja Pispalassa. Pispalassa lisäongelmia tuo mäkinen maasto, jossa kaduista tulee helposti liukkaita. Naskalin mukaan pelastuslaitoksen väkeä on käynyt tällä viikolla katsomassa, miten sinne sammutuskalustolla pääsee.

– Palomestarin näkemys oli eilen, että kyllä sinne vielä raskaallakin kalustolla päästään. Mutta on siellä mutkia, joissa saattaa isommille autoille tulla haasteita.

Jossain tapauksissa pysäköityjä autoja pitää siirtää pois tieltä joko lihasvoimalla tai vinssin avulla. Ylipalomies Pekka Kirjavaisen mukaan tänä talvena ei ole vielä tarvinnut siirtohommiin ryhtyä.

– Mutta kyllä se ihan mahdollista on.

Lumikasat tukkivat pelastusteitä ja hidastavat hälytysajoja

Tampereella on tänä talvena tullut lunta reilusti. Sen huomaa myös keskuspaloaseman pihalla, jossa osa parkkipaikoista on jäänyt lumikasojen alle.

Kasoja löytyy myös katujen varsilta. Erityisesti risteyksiin kertyneet lumikasat haittaavat näkyvyyttä liikenteessä ja hidastavat hälytysajoneuvojen kulkua.

– Vaikka kuinka olisi vilkut ja pillit päällä, risteykseen ei voi mennä vauhdilla. On ihan pakko pysähtyä katsomaan, onko joku tulossa, Kirjavainen sanoo.

Ville Naskali muistuttaa, että kun lunta alkaa olla pihassa liikaa, sitä pitää kuskata sieltä pois.

– Jos tilanteessa joudutaan huomauttamaan lumikasoista, se on siinä vaiheessa jo myöhäistä. Taloyhtiöille pitäisi olla itsestään selvää huolehtia asukkaidensa turvallisuudesta.

Ellei hälytysajoneuvolla päästä lähelle, sammutusautosta vedetään letkuja kauemmas ja ambulanssiin kannetaan potilaita pitemmän matkan päästä. Pekka Kirjavaisen mukaan isompia ongelmia voi tulla tikasauton kanssa.

– Jos tikasauto ei pääse lähelle, ei sitä voi käyttää.

Ville Naskalin mukaan tänä talvena kaikkiin kohteisiin on vielä päästy.

Millaisia ajatuksia juttu herättä? Oletko törmännyt ongelmiin, joista pelastajat kertovat? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 12. helmikuuta kello 23 asti.

– Nyt tuli pystyseinä vastaan, toteaa Kalevi Vilppola.

Vilppola on turveyrittäjä Siikajoen Paavolasta. Hän on tehnyt yli 40 vuoden uran turvealalla. Yrityksen toiminta on pysähdyksissä, kun asiakas on tämän talven aikana ilmoittanut, ettei tilaa enää turvetta.

– Onko tämä ilmapiiri nyt sellainen, että turve ajetaan alas kaikin mahdollisin keinoin. Ei piisaa kyky eikä halu enää jatkaa.

Vilppola on yksi niistä turveyrittäjistä, jotka ovat tarttumassa turvetuotantokoneiden romutustukeen nyt heti alkuvaiheessa tuen tultua hakuun. Hän ennakoi, että suurin osa yrittäjistä tarttuu tukeen ja hävittää koneet.

– Mitäpä me niillä koneilla tehdään, jos ei ole toimintaa.

• Turvetuotantokoneille voi nyt hakea romutuspalkkiota, mutta alaa edustavan Hanna Haavikon mukaan tukitaso on riittämätön: "Tyhjän saa pyytämättäkin"

Korvauksen määrä, enimmillään 200 000 euroa, saa Vilppolan mietteliääksi.

– Korvaus elämäntyön päättymisestä on pieni. Vaihtoehtohan on, että se vain sitten loppuu, eikä tule mitään korvausta. Yritetään jotain tällaisia kipukorvauksia järjestää.

Parikymmentä hakemusta tuli heti

Turvetuotantokoneiden romutustuen haku käynnistyi tiistaina 8. helmikuuta. Sitä myönnetään vuoteen 2024 saakka. Tuen jakaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

Muutaman ensimmäisen päivän aikana hakemuksia on tullut yhteensä parikymmentä. Suomessa toimii arviolta 400–500 turvealan yritystä.

Valtio on varannut koneiden romuttamiseen jaettavaksi 30 miljoonaa euroa.

Hakijalle voidaan myöntää tukea enintään 200 000 euroa, vaikka tukikelpoisia turvekoneita ja -laitteita olisi romutettu enemmänkin. Tuen voi hakea sen jälkeen, kun koneet on toimitettu romutukseen. Romutettavan koneen tulee olla täysin toimintakuntoinen romutushetkellä.

Yksikön päällikkö Olli-Matti Karesvuo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta kertoo, että ennakkoon tuesta on tullut paljon kyselyjä ja ensimmäiset hakemukset on jo lähetetty.

– Tätä romutustukea on odotettu. Alan etujärjestöt ovat olleet tuen suunnittelussa mukana. Romutustuki nähdään toimivana tukijärjestelmänä.

Tämän kevään aikana tulee vielä erikseen haettavaksi tuotannon luopumistuki.

Uusi ura

Kalevi Vilppola on epäileväinen alan luopumistuen sisällöstä. Hänen mukaansa kaikkea ei ole vielä kerrottu. Turveyrittäjillä on erilaisia jälkihoitovelvoitteita.

– Ei ole mahdollista lopettaa kaikkia turvetuotantoa tukevia toimia, koska on esimerkiksi ympäristölupia, joiden ehtoja pitää noudattaa. Eihän se mene niin että lopetetaan kuin seinään. Katsotaan sitä sitten, kun säännöt ovat olemassa.

Elämä jatkuu, vaikka turveyritys laitetaan pakettiin. Vilppola on kouluttautumassa metsäkoneenkuljettajaksi. Sen suurempaa surutyötä hän ei kerro tekevänsä.

Suomessa on vielä kuntia, joissa asunnot lämmitetään turpeella. Seinäjoki, Oulu ja Jyväskylä ovat suurimmat turpeen polttajat.

– Ollaan huolissaan neljästä tuhannesta ihmisestä, jotka joutuvat työttömiksi turvetuotannon loppumisen vuoksi. Ketään ei huoleta ne miljoonat, jotka paleltuvat. Enkä minä aio olla niistä huolissaan, kun eivät he itsekään ole.

Herättikö juttu ajatuksia? Kommenttikenttä on auki 12. helmikuuta kello 23:een asti.

Suomessa vallitsee jo toista päivää epätietoisuus poliisiin mahdollisesti kohdistuvasta uhasta. Poliisihallitus tiedotti uhasta torstaina puoliltapäivin ja kertoi, että poliisin varautumista on tämän vuoksi tehostettu.

Sen jälkeen uhasta, sen laadusta tai kestosta ei ole tiedotettu.

Poliisitoimesta vastaava sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) ei halunnut kommentoida tilannetta tarkemmin perjantaina. Myös hän vetoaa siihen, että tiedottamisesta vastaa Poliisihallitus.

• Poliisiministeri Mikkonen yhä jatkuvasta uhasta poliisia kohtaan: "Olen iloinen, että turvallisuusviranomaiset ovat hyvin ajan tasalla"

Poliisihallituksen viestinnästä vastattiin iltapäivällä Ylen toimittajan tietopyyntöön lyhyesti:

– Poliisi ei tässä vaiheessa kommentoi uhka-asiaa eilen annettua tiedotetta enempää.

Poliisioikeuden asiantuntija: tiedotuslinja on perusteltu

Poliisiin kohdistuvaa väkivaltaa tutkinut oikeustieteen tohtori, poliisioikeuden dosentti Henri Rikander arvioi, että poliisin tiedotuslinja on perusteltu.

– Poliisi on viestinyt asiasta niukkasanaisesti ja näin se pitää ollakin.

– Poliisi haluaa pitää kaiken tiedon tällä hetkellä itsellänsä, kuinka tilanteeseen pystytään vaikuttamaan. On oikein hyvä taktiikka tässä vaiheessa olla kertomatta asioista liikaa.

Rikander sanoo, että poliisiorganisaation ulkopuolelta on vaikea nähdä, onko uhan taso valtakunnallinen vai onko uhka kohdentamaton.

Rikanderin mukaan on myös vaikea ennakoida, kuinka yksityiskohtaisesti asiasta myöhemmin saadaan tietää.

– Jos kyseessä on esitutkinnan yhteydessä saatu tieto (uhasta), se tulee myöhemmin julkisuuden piiriin. Mutta jos kyseessä on puhtaasti tiedustelutietoa, josta esitutkintaa ei ole vielä käynnissä, saattaa myös tiedotus jäädä niukaksi.

Poliisijärjestön puheenjohtaja: toisin toimimisen mahdollisuutta ei ole

Myös Suomen Poliisijärjestöjen liiton (SPJL) puheenjohtaja Jonne Rinne pitää Poliisihallituksen tiedotuslinjaa perusteltuna.

Rinne sanoo, että Poliisihallitus on varmasti harkinnut tarkoin toistaiseksi vain muutamaan virkkeeseen typistyneen tiedottamisen.

– Lähtökohta poliisin toiminnassa avoimuuden periaate. Mutta nyt pyritään suojaamaan Suomen sisäisestä turvallisuudesta vastaavan viranomaisen, sen työntekijöiden ja asiakkaiden turvallisuutta. Niukkaan tiedotuslinjaan on syynsä.

Rinne muistuttaa, että poliisilla on hallussaan kiinniotettuja ja heidänkin turvallisuudestaan huolehditaan, vaikka uhka koskee nimenomaan poliisia.

– Nyt on sellainen tilanne, että ei ole toisin toimimisen mahdollisuutta. Tiedon julkiseksi tekeminen aiheuttaisi todennäköisesti enemmän haittaa toiminnalle kuin se, että se joudutaan pitämään salassa.

Rinne sanoo, että poliisin asiakkaille on kuitenkin haluttu kertoa, miksi poliisilaitoksilla toimitaan nykyisellä tavalla. Samalla viestitään, että poliisissa "ollaan hereillä".

Uhka on saanut valtavasti julkisuutta ja herättänyt paljon arvailuja.

– Tämän he ovat varmasti tienneet siinä vaiheessa, kun ovat tehneet päätöksen tiedottamisesta. Ja mitä pidempään tilanne kestää, niin sitä enemmän median ja yleisön kiinnostus ja paine nousee, ennakoi Rinne.

– Kun tilanne on ohi, paine on niin kova, että ei voida vain sanoa, että tilanne on purettu ja näkemiin, vaan tätä ainakin jossakin määrin avataan. Mutta voidaanko lopullista syytä koskaan kertoa, sitä en osaa sanoa.

Lue lisää:

Asiantuntija: Poliisiin ei ole aiemmin kohdistunut tällaista uhkaa Suomessa – "Kyse on hyökkäyksestä yhteiskuntaa vastaan"

Poliisilähde Ylelle uhkatilanteesta: "Nyt on niin kovat panokset, ettei mitään voi puhua" – tämä kaikki tilanteesta tiedetään tällä hetkellä

Panssariautot ovat suojanneet poliisitaloja Helsingissä ja Tampereella turvallisuusuhan vuoksi – Poliisilähde Ylelle: "Ei tällaiseen lähdetä leikillään"

Nyt riitti -liittoumaksi itseään kutsuva joukko on jo pitkään kampanjoinut sosiaalisessa mediassa ensi maanantaina (14.2.) alkavaa sotealan mielenilmausta, jota se kutsuu sotealan yleislakoksi.

Tosiasiassa kyse ei ole lakosta, koska sitä eivät ole järjestämässä alan ammattiliitot kuten Super tai Tehy. Viralliselta ay-puolelta korostetaan mahdollisten töistä poisjääntien olevan yksittäisten ihmisten mielenilmaus.

Nyt riitti -ryhmäuhoaa, että ensi maanantaista lähtien työvuoroihin ei enää tulla, ellei hoitoalan väliaikaista koronarokotevelvoitetta peruta. Ryhmittymä itse puhuu tuhansista osallistujista paljastamatta tarkempia lukumääriä.

Nyt riitti -liittouma on myös tukenut Helsingissä liikennettä häirinnyttä Convoy Finland -mielenosoitusta. Lisäksi se on muistuttanut Lappeenrannan lauantaisesta hoitajien rokotusvelvoitetta vastustavasta mielenosoituksesta.

Työnantajan mahdoton varautua

Sote-piireissä tilanteen kehittymistä seurataan. Esimerkiksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten henkilöstö- ja viestintäjohtaja Santtu Niemi sanoo, ettei Eksotella ole asiasta mitään huhuja varmempia tietoja eikä tietoa laajemmista poisjäänneistä.

– Yleinen varautuminen näin epävarmojen tietojen pohjalta valossa on käytännössä mahdotonta. Toki seuraamme tilanteen kehittymistä, Niemi sanoo.

Kymenlaaksossa Kymsoten johtajaylihoitaja Hannele Mattila kommentoi samaan sävyyn.

– Meillä ei ole etukäteen tietoa, onko kukaan jäämässä pois, sillä ilmoituksia ei ole tullut. Tämän takia mitään erityistä varautumista ei ole tehty. Tilanteeseen reagoidaan tarpeen mukaan maanantaina aamulla, Mattila sanoo.

Tietoja työntekiljöiden mahdollisesta töistä pois jäämisestä ei ole kantautunut myöskään Hyvinvointiala Hali ry:stä, johon kuuluvat yksityiset sote-alan yritykset. Hali ry:n työmarkkinajohtaja Tuomas Mänttäri ei ole saanut viestejä asiasta.

– Tietenkin yksittäisiä poisjäämisiä voi tulla. Toivottavasti tämä ei leviäisi, Mänttäri sanoo.

Terveydenhuollon koronaturvallisuuden varmistamiseen tähtäävä määräaikainen lakipykälä tuli käytäntöön tammikuun lopussa. Lisää hoitoalan koronarokotevelvoitteen vaikutuksista voit lukea tästä.

Pomarkun kunnanjohtajana kaksi vuotta toiminut Jari Rantala jättää tehtävänsä. Hän on ilmoittanut eropäiväkseen 18.2.

Rantalan eron syynä on luottamuspula. Runsaan 2 000 asukkaan satakuntalaiskunta Pomarkun poliitikot ovat kertoneet Rantalalle, että tämä ei nauti enää luottamusta. Asiaa on käsitelty eri valtuustoryhmissä.

Vuoden palkka käteen

Pomarkun kunnanvaltuusto käsittelee kunnanjohtajan erosopimusta viikon päästä. Sitä ennen osapuolet eivät Pomarkun lähettämän tiedotteen mukaan kommentoi asiaa.

Jos valtuusto hyväksyy Rantalan kanssa laaditun sopimuksen, tämä saa vuoden palkkaa vastaavan erokorvauksen, noin 79 600 euroa.

Entinen upseeri sai arvostelua puhetavasta

Jari Rantala valittiin Pomarkun kunnanjohtajaksi juuri ennen koronaepidemian alkua tammikuussa 2020. Hän seurasi pitkäaikaista ja pidettyä kunnanjohtajaa Eero Mattssonia, joka kuoli pian eläkkeelle jäämisensä jälkeen.

Rantala on taustaltaan upseeri. Häneen on kohdistettu syytöksiä epäasiallisesta johtamisesta: ammattiliitto JHL:n pääluottamusmies kanteli viime vuonna hänen puhetavastaan.

Asiaa käsiteltiin marraskuussa kunnanhallituksessa. Kunnanhallitus valtuutti puheenjohtajansa käsittelemään asiaa Rantalan kanssa mutta tuolloin asia ei edennyt pidemmälle. Tiedossa ei ole, liittyykö tapaus luottamuspulaan.

Näyttelijä Mirka Myllärin äiti sairastui rintasyöpään 43-vuotiaana. Sairauden kanssa taistelu kesti 15 vuotta.

Vuosi ennen äidin kuolemaa Mirka Mylläri alkoi äitinsä omaishoitajaksi.

– Jälkikäteen mietin, millä ihmeen energialla olen siitä selvinnyt, pohtii Mylläri.

Äidin kunto vaihteli. Hyvänä päivänä Mirka Mylläri sai äitinsä kanssa nauttia ikimuistoisia hetkiä niin luonnon rauhassa kuin kovaäänisessä karaokebaarissa.

– Mutta totta kai omaishoitajan työ on äärimmäisen raskasta. Varsinkin, kun itse olin samaan aikaan kuutena päivänä viikossa töissä ja pienen lapsen äiti.

Viimeisen vuoden Mylläri pystyy tiivistämään muutamaan sanaan

– Kiire, väsymys, pelko – mutta myös paljon hauskoja hetkiä.

Viimeinen vuosi

Mirka Mylläri on kirjoittanut Kotkan kaupunginteatterin näyttämölle näytelmän itsestään ja äidistään. Viimeinen vuosi – Potilas nro:CA15-3 kertoo äidin ja tyttären tarinan aina äidin kuolemaan saakka.

Mylläri myös näyttelee näytelmän toisen pääroolin. Hän ei kuitenkaan tunnusta tyttärenä näyttelevänsä itseään .

– En ole ajatellut näytteleväni itseäni. Sehän on mahdoton ajatus. Näyttelen Minnaa, jolla sattuu olemaan hyvin samanlaiset elämänkokemukset kuin minulla, kertoo Mirka Mylläri.

Mirka Myllärin äiti muutti Kuopiosta Kotkaan pari vuotta ennen kuolemaansa. Syntyi ajatus saada tarina talteen.

– Huomasin sairaalassa, että äitiä kutsutaan hänen tyttönimellään. Äiti ei puhunut enää Savon murretta vaan kirjakieltä.

Mylläri ihmetteli asiaa äidilleen, joka kertoi tällä tavalla pitävänsä yllä potilasroolia. Se oli eräänlainen tapa selvitä kuolemanpelosta.

– Silloin sanoin äidille, että tämä olisi hieno aihe näytelmäksi. Siinä olisi kaksi näyttelijää, joiden persoonat kohtaavat.

Alkoi kehkeytyä usean vuoden kirjoittamisprosessi. Tekstin Mylläri kirjoitti uusiksi 20 kertaa.

– Ensimmäisessä versiossa kirjoitin täysin faktaa. Sen jälkeen mietin, mitä draama tarvitsee: mitä poistetaan oikean elämän tapahtumista ja mitä keksittyä lisätään, selvittää Mirka Mylläri.

Näytelmä kulkee takaumien kautta. Siinä palataan menneisyyteen, mutta ennen kaikkeaollaan ajassa vähän ennen äidin kuolemaa.

Kirjoittaminen oli Myllärillekin eräänlainen surutyö.

– Kirjoittaessa oman surun käsittely tuli tiettyyn pisteeseen. Kirjoittaminen auttoi suruprosessia. Näyttämöllä ja näytelmän harjoitusvaiheessa suru ei enää näy.

Äidin sairaalassa käyttämää potilasroolia Mirka Mylläri alkoi ymmärtää oman työnsä kautta. Näyttelijänä hän on näyttämöllä roolissa, jonka suojassa voi olla.

– Voin hyvin käsittää sen, että potilasrooli auttaa ottamaan vastaan esimerkiksi huonoja uutisia ja valmistautumaan niihin, sanoo Mirka Mylläri.

Sairaan, hauraan ihmisen äärellä kuoleman epätodellisuus muuttuu todeksi, väistämättömäksi. Omaishoitajana Mirka Mylläri valmistautui väistämättömään vuoden ajan.

– Viimeinen vuosi lähiomaisen elämässä ei tarkoita pelkästään surua tai epätoivoa. Se tarkoittaa myös paljon rakkautta ja hauskoja hetkiä, myös tavallista arkea.

Mirka Myllärin äiti oli kuollessaan vasta 58-vuotias – hänellä olisi pitänyt siis olla vielä runsaasti elinvuosia jäljellä.

– Toivon, että tästä näytelmästä jäisi katsojalle sellainen olo, että vaikka elämä on jollakin ihmisellä lyhyempi kuin jollakin toisella, elämä voi olla tosi merkityksellinen. Merkitys kantautuu eteen päin jälkipolvissa tai muissa ihmisissä. Ei ole olemassa merkityksetöntä elämää, sanoo Mirka Mylläri.

Äidinsä rinnalla tämän viimeisiä aikoja eläessään myös Mirka Myllärin oma suhtautuminen syöpään muuttui. Sairastumisen mahdollisuus ei pelota.

– Minun äitini antoi eväät kestää se. Ei ole mitenkään epätodennäköistä sairastua syöpään. Samanlaisella taistelulla lähtisin sitä voittamaan, enkä luovuttaisi helpolla, sanoo Mirka Mylläri.

Mirka Myllärin äiti kuoli helmikuussa 2016. Ennen kuolemaansa äiti oli antanut luvan näytelmän kirjoittamiseen.

– Ja harmitteli, kun ei pääse ensi-iltaan.

Mirka Myllärin kirjoittama ja Miko Jaakkolan ohjaama "Viimeinen vuosi – Potilas nro:CA15-3" ensi-illassa Kotkan kaupunginteatterissa 12.2.2022.

Minkkien ja supikoirien säännöllisellä pyytämisellä on onnistuttu edistämään lintujen pesimistä saaristossa.

Suomen luontoon levinneet minkki ja supikoira ovat vieraslajeja, jotka aiheuttavat maassa pesiville linnuille haittaa. Etenkin saaristossa vieraspedot voivat tappaa lintuja ja syödä munia.

Vuosikymmen sitten lajien havaittiin aiheuttavan niin paljon haittaa Hangon Tvärminnen alueella pesiville haahkoille, että tutkijat päättivät aloittaa vieraspetojen poistamisen. Haahkantutkimusalueella, joka on noin 15 neliökilometrin kokoinen, on 38 saarta. Niistä 24 on valittu yksityiskohtaisen haahkojen tutkimuksen kohdesaariksi.

Nyt minkkejä ja supikoiria on poistettu tehokkaasti Tvärminnen saaristosta jo kymmenen vuoden ajan ja haahkojen pesintä sujuu nyt paremmin.

Koirat ja loukut apuna pyynnissä

Luonnon- ja riistahoitosäätiön toimitusjohtaja Kim Jaatinen myöntää, että aluksi petojen torjunta sujui kehnosti. Hangosta löytyi kuitenkin osaavia metsästäjiä, jotka ovat opettaneet myös Jaatisen pyydystämään lintujen pesintää haittaavia vieraslajeja.

– Päätyökalu ovat koirapartiot. Erityiskoulutetut koirat koluavat läpi tutkimussaaret. Jos saaressa on vieraspetoja, koirat löytävät niiden jäljet ja paikantavat ne meille.

Minkki tai supikoira lopetetaan koloonsa tai ajetaan kolosta pois ja ammutaan. Vieraspetojen torjuntaa tehdään sekä keväisin ja että syksyisin, mutta tärkein aika torjua vieraspetoja on keväällä, ennen lintujen pesintää.

Toinen tapa torjua minkkejä on loukutus. Kelirikkoaikaan saaristoalueella ei pysty liikkumaan kovin hyvin, ja silloin hetitappavat loukut toimivat minkkien pyydystämisessä.

– Loukut myös pyytävät juuri haahkojen pesimisajan alussa vieraspetovapaalle alueelle tulevat minkit, Kim Jaatinen kertoo.

Minkit ovat levinneet Suomen luontoon 1920-luvulla alkaneen tarhakasvatuksen karkulaisina. Supikoirat taas saapuivat itärajan takaa ja viime vuosikymmeninä levinneet laajalti myös pohjoiseen Suomeen.

Viisaat haahkanaaraat välttelevät vaaraa

Hiljattain Oecologia-lehdessä julkaistussa artikkelissa Tvärminnen haahkatutkijat osoittavat, että vieraspetojen torjunnalla on positiivinen vaikutus haahkanaaraiden hengissä selviämiseen ja pesimismenestykseen.

– Kuulostaa itsestään selvältä, mutta se osoittaa, että torjuntamme on ollut riittävällä tasolla. Olemme vaikuttaneet paikalliseen vieraspetokantaan, Jaatinen sanoo.

Hänen mukaan pedot pyritään poistamaan kokonaan joka kevät ja kuolleita haahkanaaraita on löydetty enää hyvin vähän. Pesimistulos on parantunut ja poikasia kuoriutuu.

– Mielenkiintoisin tulos on se, että mitä enemmän vieraspetoja poistetaan, sitä todennäköisemmin pitkäikäisiä haahkoja palaa pesimään alueelle. Haahkat voivat päättää jättää pesimättä ja tekevät juuri niin, jos pesintä on vaarallista.

Tvärminnessä tämä tapahtui useita vuosia peräkkäin, jolloin monet naaraat eivät tuottaneet lainkaan poikasia. Ennen vieraspetojen torjuntaa minkin tai supikoiran tappama haahka oli yleinen näky.

Tutkijat havaitsivat, että jopa viisi vuotta pesimättä olleita haahkoja palasi pesimäpaikoilleen, kun vieraspetoja alettiin poistaa.

– Jotenkin ne osaavat mitata riskiä tulla vieraspedon tappamaksi. Silloin, jos riski on korkea, pesintä kannattaa jättää väliin.

Haahkat munivat noin joka toinen päivä munan pesäänsä, ja alkavat hautoa vasta viimeisten munien pyöräyttämisen yhteydessä. Jaatinen spekuloi, että jos peto vie ensimmäisen munan, niin haahkanaaras saattaa päätellä pesimisalueen olevan vaarallinen.

Linnut saattavat myös konkreettisesti törmätä saarissa liikkuviin minkkeihin ja supikoiriin, jolloin peto paljastuu.

Metsästäjillä taitoa

Luonnonhoitotyötä ei usein yhdistetä metsästäjiin, mutta Kim Jaatisen mielestä vieraspetojen poistamisessa he tekevät vaikuttavaa työtä.

– Metsästyksellisin keinoin me tätä hommaa tehdään ja metsästäjät ovat ne, joilla on työkalut ja osaaminen, Jaatinen sanoo.

Supikoirien ja minkkien saalistus on lisänä sille, mitä kotoiset lajimme kuten kettu pyydystävät luonnosta. Myös merikotka on haahkalle luonnollinen peto.

Merikotkat olivat kadota ympäristömyrkkyjen takia vuosikymmeniä sitten, mutta nyt kanta on vahvistunut voimakkaasti. Merikotkan paluu onkin vaikuttanut saariston lintukantoihin.

– Jos samaan aikaan meillä on vahva minkki- ja supikoirakanta eli kaksi lajia, jotka eivät kuulu tänne, niin tilanne voi olla tosi huono, Kim Jaatinen sanoo.

Toiminnan on jatkuttava vuosia

Vieraspedot pitää poistaa joka vuosi kokonaan niiden torjunta-alueilta eli niin sanotuilta hoitoalueilta. Saaristossa tämä onnistuu ehkä helpommin kuin sisämaassa. Valtion omistamilla saaristoalueilla vieraspetojen torjuntaa johtaa Metsähallituksen Luontopalvelut.

– On ilahduttavaa nähdä, miten Luontopalvelut kantaa valtiollista luonnonhoitovastuuta ja torjuu vieraspetoja, Kim Jaatinen kiittää.

Itärajan takaa Suomeen levinnyt supikoira on tehokas lisääntyjä. Saaristoon päästessään se on armoton peto, vaikka tulee toimeen myös kasviksilla.

– Jos supikoira tekee pennut saareen, niin lähisaarista on turha etsiä maassa pesivien lintujen pesiä, sillä supikoira tyhjentää ne tehokkaasti.

Kim Jaatisen mukaan vieraspetojen poistamista pitää tehdä jatkuvasti, jotta tilanne ei ryöstäytyisi käsistä. Toiminta ei ole kovin kallista ja tekijöitä on toistaiseksi löytynyt, mutta jatkuvuutta tarvitaan.

Monin paikoin saaristossa keväät ovat hiljaisempia, kun esimerkiksi lokit, tiirat ja haahkat tai haahkayhdyskunnat ovat vähentyneet. Luonnon- ja riistanhoitosäätiö on tässä tehnyt Riistakeskuksen kanssa yhteistyötä pilottihankkeena viimeiset kaksi vuotta.

Hankkeen aikana on havaittu toiminnan tehokkuus saaristossa. Sen avulla on voitu luoda linnuston palautumiselle hyvät edellytykset. Minkkien ja supikoirien poistaminen vaikuttaa positiivisesti kaikkien maassapesivien lintulajien elämään.

– Puhutaan miltei kaikista saaristolinnuista. Ruokit, lokit, kahlaajat ja sorsalinnut – kyllä ne kaikki saattavat hyötyä tästä, Kim Jaatinen arvioi.

Lue myös:

Vieraspetoja pyydetään saaristossa hankkeen avulla – pyynti laajentunut eteläiselle Saaristomerelle asti

Minkkejä ja supikoiria pyydetään pois Keski-Suomen lintuvesiltä – metsästäjät liikkuvat petojen perässä myös pimeään aikaan

Vesilintujen pesät lautoille turvaan minkeiltä ja supikoirilta

Näin palkkametsästäjät poistavat supikoirat saaristosta – katso videolta, millainen oli tehoisku Tunhamniin

Vaasan keskussairaalan vaativan kuntoutuksen osasto on kinestetiikan laatuyksikkö.

Osasto on edelläkävijä, sillä se on ensimmäinen erikoissairaanhoidon yksikkö, joka on tuon sertifikaatin saanut.

Sertifikaatin myöntää Suomen Kinestetiikkayhdistys. Sertifikaatti on voimassa kerrallaan kolme vuotta. Suomessa kinestetiikan laatuyksiköitä on vajaa parikymmentä.

Vaativan kuntoutuksen osastolla Vaasassa kinestetiikka on ollut osa hoitotyötä jo neljä vuotta. Osastolla toimintatapoja on viety pikkuhiljaa kinestetiikkaan.

– Osastolla on kinestetiikkatuutoreita ja koko henkilökunta on saanut vähintään peruskoulutuksen kinestetiikasta, kertoo vt. osastonhoitaja Päivi Hotakainen.

Potilaan omat voimat keskiössä

Yksinkertaistettuna kinestetiikka on toimintatapa, jossa potilasta aktivoidaan liikkumaan itse vaikka vain vähän.

Häntä ei esimerkiksi välttämättä nosteta sängystä nostimella, vaan opetetaan vähän kerrallaan hoitajien avustuksella nousemaan itse.

Kinesteettinen hoitotyö on lempeää ja perustuu täysin potilaan omiin voimiin. Hänen kanssaan edetään juuri niin rauhallisesti ja varovaisesti kuin voimat antavat myöten.

Kinestetiikkakouluttaja ja fysioterapeutti Kirsi Hagström kertoo, että muun muassa jo teho-osastolla voidaan alkaa tehdä pieniä potilasta aktivoivia liikkeitä.

– Se voi lähteä vaikka ihan siitä, että ensiksi käännetään kasvot kohti istumaannousun suuntaa. Potilaan kanssa edetään pala palalta siihen tahtiin kuin hän pystyy, sanoo Hagström.

Iloa ja työkykyä

Kinestetiikka on lempeä myös hoitohenkilökunnalle, sillä potilasta ei nostella kaikin voimin vaan apuna ovat ihmisen luontaiset liikeradat.

Näitä hyödyntämällä hoitajille ei tule esimerkiksi nostoja. Hyvä työergonomia säästää muun muassa hoitajien hartioita ja selkää, ja työkyky pysyy hyvänä.

Monen potilaan kohdalla vain pienikin itse tehty liike on iso asia. Osastostolla työskentelevä neurologi ja kuntoutuslääkäri Lauri Herralan mukaan tällä on vaikutusta henkisesti.

– Senhän näkee jo potilaan kasvoista kuinka iso ilo siitä on, että voi liikkua.

Aiheesta voi keskustella sunnuntaihin 13. helmikuuta kello 23 asti.

Lue seuraavaksi:

Janita Ruuskasella on yksi Suomen harvinaisimmista sairauksista – uutena hoitomuotona on kokeiltu kävelyrobottia

Eksote saa kiitosta aivoverenkiertohäiriöiden hoitajana – yhdyshenkilöiden tapaamiset ja palvelujen oikea-aikaisuus toimivat

Ulkoministeriö kehotti perjantai-iltana antamassaan matkustustiedotteessa Ukrainassa olevia suomalaisia poistumaan maasta välittömästi. Tilanne Ukrainassa on arvaamaton ja voi muuttua nopeasti, matkustustiedotteessa perustellaan.

Päätöstä Suomen Kiovan-suurlähetystön evakuoinnista ei kuitenkaan ole tehty.

– Tällä hetkellä ei ole päätöstä, että olisimme evakuoimassa (Kiovan edustustoa), mutta tarkkailemme tilannetta tiiviisti päivittäin, kertoo ulkoministeriön viestintäpäivystäjä Petra Sarias Yle Uutisille.

Suomen Kiovan-suurlähetystön omien verkkosivujen perusteella suomalaista virkahenkilöstöä on edustustossa suurlähettiläs Päivi Laineen lisäksi noin kymmenkunta.

Matkustusilmoituksen tehneitä 110 Ukrainassa

Ukrainaan on tehty 110 matkustusilmoitusta Suomesta.

– Se ei välttämättä kerro todellista lukumäärää paikan päällä olevista suomalaisista, sillä kaikki eivät tee matkutusilmoitusta, Sarias muistuttaa.

Tarkkoja tietoja Sariaalla ei ole siitä, missä päin Ukrainaa kyseiset 110 matkustusilmoituksen tehnyttä suomalaista ovat ja millä asialla.

– Paljon on ihmisiä, jotka ovat siellä töissä tai mahdollisesti opiskelemassa. Nämä ovat ne yleisimmät syyt, Sarias kertoo.

Kiovassa paikalla oleva Ylen kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen kertoi myöhään perjantai-iltana, ihmisiä oli pääkaupungin kaduilla normaalia vähemmän. Turtiaisen mukaan kaupat ja ravintolat ovat kuitenkin olleet normaalisti auki.

Valkoisen talon uhka-arvio Ukrainan tilanteesta on kasvanut. Se varoitti perjantai-iltana Suomen aikaa, että Venäjä voisi tehdä mittavan hyökkäyksen Ukrainaan päivien sisällä.

Venäjän ja Yhdysvaltain presidenttien on määrä neuvotella puhelimitse tänään lauantaina.

Lue lisää: Suomen ulkoministeriö kehottaa kansalaisiaan poistumaan Ukrainasta välittömästi – USA:n mukaan Venäjä voi hyökätä Ukrainaan lähipäivinä

Santeri Penttinen lopettelee työpäiväänsä puoli viiden aikaan perjantai-iltapäivänä. Kotona odottavat puoliso, pieni lapsi ja opinnot.

Penttinen tilaa taksin. Sen pitäisi tulla vartissa.

Hän odottaa puolitoista, jopa kaksi tuntia. Lopulta kyyti saapuu reilusti myöhässä.

Tilanne toistui useita kertoja viime syksynä.

Jyväskyläläinen Penttinen on näkövammainen ja kulkee siksi töissä kaupungin vammaispalvelutakseilla.

– Savu nousi korvista monta kertaa, kun kotia ei meinannut päästä millään. Kymmenen tunnin työpäivän jälkeen tekisin mielelläni jotain muuta kuin seisoskelisin ja pyörittelisin peukaloita, hän sanoo.

Ongelmat ovat pahentuneet

Taksien myöhästely on tuttua näkövammaisille ja liikuntarajoitteisille. Puolen tunnin ja kolmen vartin viivästykset ovat melko tavallisia, kertoo vammaisten henkilöiden ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry:n toiminnanjohtaja Antti Tuononen. Välillä auto ei tule lainkaan.

– On aika yleinen ongelma, että takseja pitää odotella pitkä aikoja. 95 prosenttia matkoista onnistuu kohtuullisen hyvin, mutta pieni määrä epäonnistuu. Sellaista ei saisi olla lainkaan, Tuononen toteaa.

Ongelmat ovat hänen mukaansa jatkuneet vuosien ja vuosikymmenten ajan eri puolilla Suomea, mutta tilanne on pahentunut viime aikoina.

Kynnys ry:n tiedottajan Sanni Purhosen mielestä kyse on asenneongelmasta.

– Ei ymmärretä, että vammaiset ihmiset eivät mene vain päivätoimintaan tai sairaalaan tai että heillä on aikatauluja. Osa heistä menee töihin ja vie lapset hoitoon, Purhonen sanoo.

Tilanne ei miellytä taksikuskejakaan. Ongelmat ovat tuttuja Keski-Suomen taksiyrittäjien puheenjohtajalle Esa Mäkiselle.

– Korjattavaa olisi paljon. Pitäisi käyttää maalaisjärkeä, Mäkinen sanoo.

Kyytejä tarjoaa kaksi tahoa. Kela kustantaa matkat terveyskeskuksiin ja sairaaloihin. Kunnat puolestaan hoitavat kuljetukset työ- ja päiväkeskuksiin, töihin, harrastuksiin, vapaa-ajan menoihin ja opiskeluihin. Oikeuden niihin takaa vammaispalvelulaki.

Santeri Penttisen työmatkat ovat kaupungin kyytejä. Tuononen on kuullut myöhästelyistä myös Espoosta (HS), Helsingistä ja Pohjois-Karjalasta.

Kela-taksitkaan eivät aina ole ajoissa paikalla.

Kela haluaisi palata entiseen

Iso syy ongelmiin on kilpailutus. Kynnys ry:n Tuononen ja taksiyrittäjä Mäkinen ovat siitä samaa mieltä.

– Taustalla on iso kysymys, kuinka hyvin kilpailutus ylipäätään sopii vammaispalveluihin, Tuononen toteaa.

Kilpailutus ei ole Kelankaan mielestä paras ratkaisu. Se on esittänyt sosiaali- ja terveysministeriölle siirtymistä rekisteröintimenettelyyn, jossa kuljettajille maksettavat korvaukset määritettäisiin valtioneuvoston asetuksella.

– Hinta ei painuisi kilpailutuksen johdosta hyvin alhaiseksi, kuten nyt on käynyt. Kuljetukset voisivat kiinnostaa autoilijoita aidosti, sanoo Kelan vastaava suunnittelija Anne Giss.

Myös toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen onnistuisi hänen mielestään paremmin, kun kilpailutukset eivät katkaisisi sitä muutaman vuoden välein.

Kelan ehdotus tarkoittaisi paluuta entiseen.

Ennen Kela-kyydit sai tilata miltä vain taksiyritykseltä, joka täytti lain kriteerit. Sitten laki muuttui 2018. Sen jälkeen Kelan on täytynyt kilpailuttaa kyydit, ja nyt matkoja saavat ajaa vain kilpailutuksen voittaneet yritykset.

Muutos vähensi jonkin verran Kela-kyytejä ajavien taksien määrän.

Taksiyrittäjä Mäkisen kotikylällä Kuhmoisissa niitä ajoi ennen yhdeksän taksia, nyt vain viisi.

– Kaikki taksiyrittäjät eivät osallistu kilpailutukseen hintojen polkemisen takia, Mäkinen sanoo.

Myös monet kunnat ja kuntayhtymät kilpailuttavat vammaispalvelukyydit, mutta ne voisivat järjestää matkat myös omana toimintana tai palvelusetelillä.

Yksi kilpailuttajista on Jyväskylän kaupunki. Se vertaili palveluiden järjestämistä omana tuotantona ja kilpailutettuna vuonna 2015.

– Tuolloin selvityksen pohjalta arvioitiin, että ostopalvelu on ratkaisuna selkeämpi ja kustannustehokkaampi, sanoo Jyväskylän vammaispalveluiden palvelupäällikkö Elina Hienola.

Syrjäseuduilla kaikkein hankalinta

Taksikuskien pitää välillä hakea asiakkaita sadankin kilometrin päästä Antti Tuonosen kotiseudulla Kuopiossa. Se ei välttämättä onnistu ihan heti. Joskus on jouduttu neuvottelemaan jopa siitä, minä päivänä kyyti tulee.

Taksia ei aina yksinkertaisesti löydy varsinkaan syrjäseuduilla. Erityisesti inva- ja paaritakseja on Anne Gissin mukaan hankala löytää.

Ongelmat johtuvat siitä, että taksien asemapaikkavelvoite poistui lakimuutoksen yhteydessä. Siitä ovat yksimielisiä Kynnys ry:n Tuononen, Kelan Giss ja taksiyrittäjä Mäkinen.

Ennen lakiuudistusta kuljettajien piti palata omalle asemapaikalleen jokaisen kyydin jälkeen. Nyt he saavat päivystää missä haluavat.

– Todennäköisesti pienempien paikkakuntien autoilijat päivystävät nyt kaupungeissa. Lähettyvillä ei välttämättä ole autoa, kun pienellä paikkakunnalla on tarjolla lyhyt matka terveyskeskukseen, Giss sanoo.

Lisäksi koronapandemia on vähentänyt taksien määrää.

– Takseja saattaa siksi olla ruuhka-aikoina haastava saada. Se vaikuttaa vammaispalvelukyyteihin ja vammattomienkin ihmisten taksien saantiin, toteaa Elina Hienola.

Taksien tilausmäärät kääntyivät uuteen nousuun syksyllä, kun koronarajoitukset hellittivät. Yrittäjien oli vaikea löytää kuljettajia, koska osa näistä oli vaihtanut alaa tai lähtenyt opiskelemaan, kun korona oli romahduttanut kyytimäärät. Näin Hienola selittää Jyväskylän syksyisiä myöhästelyjä.

– Kalusto ei yksinkertaisesti riittänyt.

Taksikuskit eivät aina ota vammaispalvelukuljetusten kyytitarjouksia vastaan, kertovat sekä Kynnys ry:n Tuononen että taksiyrittäjä Mäkinen.

Kuljettajat priorisoivat helposti Kela-kyytejä, koska ne ovat tuottoisampia.

– Hinnat poljettiin rajusti kilpailutuksissa. Menemme kannattavuuden rajoilla, Mäkinen toteaa.

Kuskin pitäisi odotella tunti

Santeri Penttinen arpoo ruokakaupan pakastehyllyllä, kuinka kauan menee, että hän on valmis astumaan taksiin.

Kun kaveri pyytää kaupungille, Penttisellä menee ainakin puolitoista tuntia.

– Kovin rivakoita liikkeitä ei pysty tekemään, hän kertoo.

Penttisen pitää tilata vapaa-ajan kyyti tuntia ennen lähtöaikaa ja paluukyyti puoli tuntia etukäteen. Se on käytäntö Keski-Suomessa. Vastaavia tunnin tai parin varoaikoja käytetään muuallakin.

Kyytejä tarjotaan reippaasti etukäteen myös taksinkuljettajille. Kuljettajan pitää odotella lähistöllä ilman korvausta, jos hän hyväksyy kyydin. Mäkisen mukaan se vähentää intoa hommaan.

– Kuka haluaa sitoa itsensä tunniksi kahdeksan euron kyytiin.

Pitkillä varoajoilla on pyritty parantamaan taksien saatavuutta, kertoo Elina Hienola kaupungilta. Tarkoitus on, että välitys ja taksiyrittäjät voivat varautua kyytiin ja suunnitella niiden yhdistelyä.

Mäkisen mielestä homma sujuvoituisi, jos kuljettaja ja asiakas saisivat sopia kyydistä ja noutoajasta keskenään. Silloin kuski voisi parhaiten sovitella ajojaan. Nykyään välikätenä toimivat kuitenkin erilliset matkanvälityskeskukset.

Järjestelmän uudistus sotki Kela-kyydit

Asiakas odotteli Kela-taksia puoli tuntia Tuonosen kotiseudulla Kuopiossa. Sitten taksikuski soitti, että ei ehdikään paikalle. Asiakas joutui perumaan sairaala-aikansa.

Kela-kyytien järjestelmä oli juuri uudistunut. Matkoja on tarjonnut kaksi palveluntarjoajaa jokaisessa maakunnassa vuoden alusta alkaen, kun aiemmin niitä on ollut vain yksi. Tarkoituksena on, että kilpailu asiakkaista ja autoilijoista parantaa laatua.

Uudistuksen seurauksena asiakaspalvelu ruuhkaantui ja matkoja myöhästyi tai peruuntui kokonaan.

Anne Gissin mukaan uudistus on suurin syy Kela-taksien viimeaikaisiin myöhästelyihin.

– Palveluntuottajat eivät vielä varmuudella tiedä, kuinka moni asiakas kääntyy kunkin niistä puoleen, Giss sanoo.

Kela seuraa matkojen onnistumista jatkuvasti. Tammikuussa kahden viikon aikana 1 044 matkaa peruuntui kokonaan. Se on 0,63 prosenttia kaikkiaan 166 000 matkasta. Myöhästymisten määrää ei vielä tiedetä.

Palautteiden perusteella erityisesti inva- ja paaritaksit myöhästelivät tai eivät tulleet lainkaan.

– Kun toiminta vakiintuu, myöhästymisiä on hyvin vähän, Giss toteaa.

Järjestelmäuudistukset ovat aiheuttaneet ongelmia myös Keski-Suomessa, joka siirtyi alkukesästä maakunnalliseen vammaispalvelukyytien toteutukseen. Jyväskylä liittyi siihen väliaikaisesti tammikuussa, mikä aiheutti aluksi häiriöitä ja kyytien myöhästymisiä.

Jyväskylässä mietitään ratkaisuja

Vantaan vammaispalvelukyytien järjestelmä toimii. Näin kertoo Antti Tuononen. Vammaisneuvosto on ollut alusta alkaen mukana suunnittelussa.

Vantaan malli muistuttaa Kela-kyytien nykyistä järjestelmää. Tilausten välittäjiä on kolme, joten ne joutuvat kilpailemaan laadusta. Asiakkaat ja kuljettajat saavat vaihtaa välittäjää, jos ongelmia tulee.

– Paras ratkaisu olisi kuitenkin, että asiakas saisi itse valita taksifirman, josta tilaa kyydin, Tuononen toteaa.

Jyväskylässä pohditaan parhaillaan ratkaisuja kipukohtiin samalla, kun kaupunki kilpailuttaa sote-kyytinsä. Markkinaoikeus katsoi, että kaupungin on kilpailutettava kyytinsä uudelleen. Uuden järjestelmän on tarkoitus tulla käyttöön ensi vuoden aikana.

Elina Hienolan mukaan keskustelua käydään ainakin ajoneuvosovellusten yhdistämisestä, hinnoitteluiden periaatteesta, erityisrymien kuljettajajakoulutuksesta sekä saatavuuden varmistamisesta ja kuljetusten mahdollisimman joustavasta käytettävyydestä.

– Muutoksia on varmastikin tulossa, hän sanoo.

Taksiongelmia on jo ratkottu Keski-Suomessa muun muassa luoksetulokorvausten laajennuksella ja aiempaa suuremmilla yölisäkorvauksilla joulukuusta alkaen. Elina Hienolan mukaan se on auttanut, ja kaupungille tulleiden reklamaatioiden määrä on vähentynyt huomattavasti.

Kelan Anne Giss kannustaa ongelmatilanteissa antamaan palautetta palveluntuottajille. Kela käy jokaisen palautteen läpi ja pyytää palveluntuottajalta selvitystä toimenpiteistä asioiden muuttamiseksi.

Toimintaa on pyritty parantamaan myös toivetaksi-ominaisuudella vuoden alusta alkaen. Se tarkoittaa, että asiakas ja autoilija saavat sopia keskenään Kela-kyydistä.

Santeri Penttisen kyydit ovat saapuneet melkolailla ajallaan viime aikoina. Tilanne helpottui maakunnallisen järjestelmän myötä alkukankeuksien jälkeen.

Hän suhtautuu kuitenkin varauksella tulevaan.

– Juuri saatiin osasta järjestelmistä melko toimivia, ja nyt vaihdetaan uuteen.

UM pyytää suomalaisia poistumaan Ukrainasta – Putin ja Biden keskustelevat tänään

Ulkoministeriö kehottaa Ukrainassa olevia Suomen kansalaisia poistumaan maasta välittömästi, sillä tilanne maassa on arvaamaton ja voi muuttua nopeasti. Ukrainassa on 110 matkustusilmoituksen tehnyttä suomalaista.

Valkoinen talo varoitti perjantai-iltana, että Venäjä voisi tehdä mittavan hyökkäyksen Ukrainaan päivien sisällä. Venäjän presidentti Vladimir Putinin ja Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin on määrä neuvotella tänään lauantaina puhelimitse.

Asiantuntijat: Korona saattaa yhä yllättää

Hallitus on lupaillut kaikkien koronarajoitusten päättymistä maaliskuussa, voidaanko koronapandemia siis julistaa päättyneeksi? Jos ei voida, onko pahin kuitenkin Suomessa jo varmasti ohi? Kysyimme koronatilanteesta virologian asiantuntijoilta.

Rekkakuskien rokotehermostuksesta virisi Convoy-liike – mistä siinä on kyse?

Kanadalaisten rekkakuskien alulle panemat Freedom Convoy -mielenosoitukset ovat muodostuneet pandemiarajoitusten vastustajien ja monien muiden protestiryhmien kokoontumisajoiksi eri puolilla maailmaa. Protestiliike on saanut Kanadan pääkaupungin julistamaan hätätilan, ja pormestari toivoo jo tuhansien poliisien lisäapua. Lue, mistä Suomeenkin asti levinneessä liikkeessä on kyse.

Haahkanaaraat pesivät iloisesti Hangon saaristossa

Minkkien ja supikoirien säännöllisellä pyytämisellä on onnistuttu edistämään lintujen pesimistä saaristossa. Vesilinnut voivat paremmin, pesintä onnistuu ja poikasia kuoriutuu. Esimerkiksi Hangon saaristossa haahkanaaraat päätyivät aiemmin usein minkkien tappamaksi.

Pekingissä vilkas suomalaispäivä

Pekingissä nähdään tänään vilkas suomalaispäivä hiihdossa, jääkiekossa, ampumahiihdossa, taitoluistelussa ja mäkihypyssä.

Lauantain suomalaisurakan avaa naisten maastohiihtoviesti kello 9.30, jossa Suomi on noussut huippuvireisten Kerttu Niskasen ja Krista Pärmäkosken johdolla jopa voittajasuosikiksi. Katso lauantain kisaohjelma Yle Urheilun sivuilta.

Aurinkoinen päivä tulossa

Lauantaiaamu valkenee pakkassäässä koko maassa, mutta päivän mittaan eteläisessä Suomessa lämpötila kohoaa nollan tuntumaan. Lauantaipäivä on laajalti aurinkoinen, mutta etenkin maan keskivaiheilla itään liikuvista lumisateista voi kertyä jokunen senttimetri uutta lunta.

Lue lisää Ylen sääsivuilta.

Luistelun ystävillä on Helsingissä tällä hetkellä mukavat oltavat. Eri puolilla kaupunkia on käytössä yhdeksän tekojäätä ja yli sata ulkojäätä eli luonnonjäätä.

Luistelukenttien ylläpito ei ole kuitenkaan yksinkertaista hommaa, varsinkaan nyt, kun lämpötilat heiluvat päivittäin nollan molemmin puolin. Tätä työtä tekee Helsingissä noin 50 ihmistä, ja lisäksi osa kenttien jäädytyksistä on ostettu urakoitsijalta, joka käy tankkiauton kanssa jäädyttämässä joitakin yksittäisiä kenttiä.

Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan ulkoilupalveluiden yksikönpäällikkö Petri Angelvuo pitää tilannetta varsin hyvänä.

– Säät ovat olleet suotuisat. Jäädyttämistä päästiin aloittamaan jo viime vuoden puolella, ja vaikka lunta on tullut paljon, se on tullut muutamina päivinä kerralla.

Teemu Suvioja on työskennellyt liikuntapaikanhoitajana Helsingin kaupungilla pitkään: nyt on menossa 17. talvi tutuissa hommissa.

Kuluvana talvena töitä on riittänyt, sillä parin viime viikon aikana lunta on tullut paljon. Suviojan mukaan traktori on liikkunut käytännössä koko ajan.

– Sen näkee helposti, kun katsoo kentän ympärillä olevia lumikinoksia.

Ulkoliikuntapaikkojen käyttäjille paras ja ajantasaisin tieto kenttien ja latujen kunnosta löytyy ulkoliikunta.fi-sivustolta. Teemu Suvioja ja muut liikuntapaikanhoitajat päivittävät heti kentän kunnostuksen jälkeen tiedot sovellukseen, josta ne siirtyvät suoraan sivustolle.

Monet haluavat kuitenkin varmistaa jäätilanteen soittamalla liikuntapaikanhoitajille.

– Puhelin soi tosi paljon. Kysytään, missä kunnossa kenttä on ja sataako siellä.

Brahen kentän remontti näkyy Jätkäsaaressakin

Jätkäsaaren kenttä avattiin luistelijoille ensimmäisen kerran kaksi vuotta sitten. Jätkäsaaren bunkkerin, kerrostalojen ja kuplahallin katveeseen jäävä kenttä on tällä hetkellä Helsingin urbaanein tekojää, sillä Kallion perinteinen Brahen kenttä on remontin vuoksi suljettuna vielä ainakin viikon tai pari.

Vaikka Helsingissä lähes jokaisessa kaupunginosassa on tällä hetkellä oma luistelukenttä, kantakaupungissa määrä on pienempi. Esimerkiksi Kampin, Kruununhaan ja Eiran alueilla ei ole ollenkaan jääkenttää, ja keskustaa lähinnä olevat tekojäät löytyvät Käpylästä ja Lauttasaaresta.

– Täällä käy paljon koulu- ja päiväkotiryhmiä ja iltaisin pipolätkäporukoita ja kaikenlaisia luistelijoita melko laajalta alueelta. Varsinkin nyt kun Brahen kenttä on kiinni, paikka houkuttelee väkeä eri puolilta kantakaupunkia, Suvioja sanoo.

Brahen kenttä avataan muutaman viikon sisällä, mutta tälle talvikaudelle vain luonnonjäänä. Petri Angelvuon mukaan tämän vuoden valopilkuksi on osoittautunut Malmin lentokenttä, jonne avattiin matkaluistelurata viikko sitten.

– Siellä on parhaillaan ollut satoja ihmisiä kerralla, kun aurinko on sattunut sopivasti pilkottamaan. Uskoisin, että hiihtolomaviikolla riittää vilinää.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 13. helmikuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Kiistellyllä Malmin lentokentällä alkoi keskiviikkona uusi aika: Luistelijat, hiihtäjät ja muut ulkoilijat valtasivat kiitotiet

Harvinaista herkkua Etelä-Suomessa: yli 18 kilometriä luistelubaanaa – retkiluistelija: "Onhan tämä ihan mieletön juttu!"