Kansalaisaloite, jolla halutaan saada Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille jatkuvat oleskeluluvat, etenee eduskuntaan.

Eduskuntakäsittelyn edellyttämät 50 000 kannatusilmoitusta kertyivät täyteen tänään perjantaina, ilmenee kansalaisaloite.fi-sivustolta. Iltayhdeksän aikaan allekirjoituksia oli kertynyt 50 155.

Kansalaisaloite ehdottaa Suomeen lakia, jolla valtio voisi myöntää nelivuotisen jatkuvan oleskeluluvan henkilöille, jotka ovat hakeneet turvapaikkaa Suomesta ennen vuotta 2017 eivätkä ole saaneet jatkuvaa oleskelulupaa.

Kansalaisaloitteessa sanotaan, että lakimuutoksella tulisi virallistaa pitkään ja yhtäjaksoisesti Suomessa joko turvapaikanhakijoina, paperittomina tai tilapäisellä oleskeluluvalla asuneiden henkilöiden oleskelu maassa.

Tällaisille henkilöille tulisi aloitteen mukaan tarvittaessa voida myöntää muukalaispassit, eikä mahdollinen maahantulokielto saisi estää heidän oleskelunsa virallistamista, kansalaisaloitteessa sanotaan.

Kansalaisaloitteen mukaan oleskelulupien myöntäminen ratkaisisi tehokkaasti ja yksinkertaisesti akuutin ihmisoikeusongelman Suomessa.

Kansalaisaloitteessa ihmisoikeusongelmalla viitataan pitkittyneisiin turvapaikkaprosesseihin tai paperittomuuteen joutuneiden turvapaikanhakijoiden tilanteeseen.

Poliisi pyrkii vähentämään nuorten aiheuttamia liikenneonnettomuuksia uusilla tavoilla. Liikenteen valvontaa aiotaan lisätä iltoihin ja viikonloppuihin, jolloin nuorten aiheuttamat kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet usein tapahtuvat.

– Panostamme valvontaa etenkin kesän viikonloppuöihin niin paljon kuin pystymme, kertoo poliisitarkastaja Heikki Kallio Poliisihallituksesta.

Suomessa tieliikenteessä loukkaantuneista nuoria on noin kolmannes, vaikka heidän osuutensa väestöstä on vain 11 prosenttia. 15–24-vuotiaiden kuljettajien loukkaantumisen tai kuoleman riski liikenteessä on yli kolminkertainen muuhun väestöön verrattuna.

Onnettomuuksiin liittyy usein suuri ylinopeus ja melko usein rattijuopumus.

– Rattijuopumustapauksissa kuolleista joka neljäs oli nuori, sanoo Kallio.

Suuri osa rattijuopumuksista liittyy nykyisin huumeiden käyttöön. Tämä vuoden tammi-maaliskuussa alle 25-vuotiaiden rattijuopumuksista yli puolessa oli kysymys sekakäytöstä tai muusta huumaavasta aineesta kuin alkoholista.

Kokoontumisajoissa suuret riskit

Poliisi aikoo keskittyä valvonnassaan etenkin mopoihin. Kallion mukaan mopoilijoille tapahtuu suhteellisen paljon loukkaantumiseen tai jopa kuolemaan johtavia onnettomuuksia.

Osa nuorten liikenneonnettomuuksista tapahtuu kokoontumis- ja kiihdytysajoissa. Esimerkiksi viime vuonna kokoontumisajoja järjestettiin pääkaupunkiseudulla joka viikonloppu. Kokoontumiseen voi tulla satoja tai jopa tuhat ajoneuvoa. Järjestäjää ei yleensä ole, vaan kutsu leviää sosiaalisessa mediassa.

Nuoret kuljettajat näyttävät kokoontumisajoissa ajotaitojaan. Kallion mukaan tapahtumissa on ollut vaaratilanteita, kun menopeli onkin ajautunut vieressä olevan yleisön joukkoon.

– Viranomaisille on ollut vaikeaa päästä näihin tilanteisiin. Poliiseja on saatettu jopa vastustaa, Kallio kertoo.

Poliisin suunnitelmissa on luoda keskusteluyhteys tapahtumien järjestäjiin ja näin päästä vaikuttamaan tapahtuman luonteeseen, reitteihin ja sääntöihin etukäteen. Muun muassa Turussa mopomiitteja on järjestetty luvallisesti yhteistyössä poliisin kanssa.

Poliisi aikoo valvoa nuorten kokoontumisajoja miehittämättömillä lennokeilla eli drooneilla. Niitä voitaisiin käyttää muun muassa ajotapojen tallentamiseen.

Lisäksi tapahtumiin on poliisin mukaan syytä varautua riittävillä partiomäärillä. Yhden partion voimin on haastavaa puuttua usean sadan ajoneuvon tapahtumaan.

– Lisäresursseja meille ei tule. Kohdistamme olemassa olevia resursseja tarkoituksenmukaisemmin, Kallio toteaa.

Hänen mukaansa liikennesääntöjä noudattamattomaan riskiryhmään kuuluu noin 10–17 prosenttia nuorista. Suurin osa ajaa sääntöjen mukaan.

Liikenteessä kuolee muita maita enemmän nuoria

Suomen tieliikenteessä kuolee 15–17-vuotiaita nuoria selvästi enemmän kuin muissa vertailumaissa. Suomen ilmoittama kuolleiden määrä sisältää useista muista maista poiketen myös itsemurhat.

Suomen tieliikenteessä vuonna 2019 kuoli 18–20-vuotiaita nuoria selvästi enemmän verrattuna muihin Pohjoismaihin, mutta kuolleiden määrä on lähellä Saksan ja Ranskan lukuja.

Kallion mukaan Norjassa ja Ruotsissa on panostettu muun muassa keskikaiteiden rakentamiseen kaistojen väliin. Lisäksi muissa Pohjoismaissa autot ovat keskimäärin uudempia kuin Suomessa.

– Uudet autot ovat paljon turvallisempia kuin vanhemmat autot, poliisitarkastaja Kallio sanoo.

Suomessakin nuorten kuolemat ja loukkaantumiset liikenteessä ovat vuosien saatossa vähentyneet enemmän kuin muiden ikäluokkien liikennekuolemat ja -loukkaantumiset.

Vuodesta 2018 lähtien 17-vuotiaat ovat Suomessa voineet saada ajokortin poikkeusluvalla. Ajokorttilakiin valmistellun uudistuksen myötä kaikki 17-vuotiaat voisivat suorittaa B-luokan ajokortin huoltajansa suostumuksella.

– 17-vuotiaat poikkeusluvalla kortin saaneet kuljettajat ovat olleet törkeissä liikenneturvallisuuden vaarantamisissa yliedustettuina. Monelta on jouduttu ottamaan ajokortti pois törkeän ylinopeuden vuoksi, Kallio kertoo.

Poliisi voi jopa takavarikoida kulkuvälineen nuorelta

Poliisin tuoreen kehityssuunnitelman mukaan nuoriin on vaikutettava myös viestinnän avulla. Poliisi voi muun muassa tehdä videoita tai tallenteita oppilaitosten liikennekasvatuksen käyttöön.

Suunnitelmissa on selvittää liikenneonnettomuudessa mukana olleiden käyttöä nuorille suunnatuissa koulutustilaisuuksissa.

Vakavimpiin alle 18-vuotiaiden tapauksiin on poliisin suunnitelman mukaan puututtava myös lastensuojelun keinoin. Esimerkiksi liikenneturvallisuuden vaarantamisesta epäiltyjen alaikäisten asia voidaan tutkia nuorille suunnatussa poliisin Ankkuritoiminnassa ja ottaa vanhemmat mukaan kuulemisiin.

Poliisin suunnitelmissa on estää nuorten liikennettä vaarantavaa ajoa kulkuneuvoja takavarikoimalla.

– Se selvitetään syyttäjän kanssa, milloin takavarikko on mahdollinen. Tällä tavalla voidaan estää etenkin toistuvia vakavia liikennerikoksia, Kallio sanoo.

Poliisin arvion mukaan liikennerikoksiin syyllistyneiden rekisteröintiä on laajennettava, esimerkiksi kenttärekisteröinnin kehittymisen myötä. Rikoksesta epäillyn sormenjäljet ja muut tiedot voitaisiin rekisteröidä poliisin järjestelmään heti poliisiautossa.

– Tällä voi olla vaikutusta siihen, etteivät ihmiset syyllistyisi rikoksiin, Kallio kertoo.

Voit keskustella liikennekulttuurista sunnuntaihin 24.4.2022 kello 23:een saakka.

Lisää aiheesta:

Seitsemän nuorta osallisina kolarissa Järvenpäässä – 17-vuotias kuljettaja kuoli

Ministeriö haluaa liikenteestä niin turvallista, että kukaan ei kuole – uusia nopeusrajoituksia tulisi etenkin koulujen ja päiväkotien lähelle

Nuoria kuolee liikenteessä joka kesä liikaa, tässä kolme keinoa onnettomuuksien ehkäisyyn

Nuoret iloitsevat ajokorttiuudistuksesta, mutta tietävät vaarat – Okko Niemi, 17: "Rajoitus yöaikana ajosta voisi hillitä liikennekäyttäytymistä"Nuoret iloitsevat ajokorttiuudistuksesta, mutta tietävät vaarat – Okko Niemi, 17: "Rajoitus yöaikana ajosta voisi hillitä liikennekäyttäytymistä"

Nuorten liikenneturvallisuuden parantamiseksi haetaan nyt keinoja nuorilta itseltään – videoiden ja somen kieli avuksi

Tästä vuodesta on tulossa liikennekuolemien musta vuosi – Miksi liikenneturvallisuuden hyvä kehitys on hukattu muutamassa vuodessa?

Useita kuollut nuorten autokolareissa, joissa on neljä samanlaista piirrettä – epäilyt hurjastelusta ja päihteistä yhdistävät tapauksia

Le Pen pehmensi imagoaan, mutta jakaa mielipiteitä yhä jyrkästi

Ylen toimittaja Annastiina Heikkilä kyseli kansalaisten mielipiteitä Ranskan presidentinvaalien alla Nizzassa. Siellä kolmatta kertaa presidentiksi yrittävän Marine Le Penin ja istuvan presidentin Emmanuel Macronin suosio on lähes tasan.

Le Pen on pehmentänyt retoriikkaansa, mutta hänen vaaliohjelmansa ydin on äärioikealla. Nizzalaisten kommenteissa Le Peniä ihaillaan, mutta myös haukutaan hirviöksi.

Sydämen rytmihäiriön jäljille on toisinaan vaikea päästä

Uudet digitaaliset mittauslaitteet parantavat sydämen eteisvärinän diagnostiikkaa. Sydämen eteisvärinä-rytmihäiriö eli flimmeri on väestön ikääntyessä yleistyvä sairaus.

Maailmalla ja Suomessa eteisvärinän varhaisempaan havaitsemiseen on kehitetty useita digitaalisia laitteita ja sovelluksia. Itsemittauksesta on hyötyä, mutta siihen voi liittyä myös haittoja.

Ukrainan presidentti: Venäjä aikoo hyökätä muihinkin maihin

Ukrainan presidentti epäilee, että Venäjä aikoo hyökätä myös muihin maihin. Volodymyr Zelenskyi sanoi perjantaina, että tähän viittaavat Venäjän sotilasjohdon määrittelemät uudet tavoitteet Ukrainassa.

Venäläisen kenraalimajurin mukaan Venäjän asevoimien tavoitteena on valloittaa Itä-Ukrainan Donbasin alue sekä eteläinen Ukraina. Lue lisää illan ja yön tapahtumista Ukrainassa täältä.

Haavisto: Pitkittyvä sota ei ole Venäjänkään etu

Rauhan saavuttamiseksi Venäjän on hyväksyttävä Ukrainan suvereniteetti ja oikeus valita itse oma tulevaisuutensa, toteaa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.). Pitkittyvä sota ei ole Venäjänkään etu, mutta juuri nyt tietä rauhaan ei ole näkyvissä, Haavisto arvioi.

Katso ulkoministeri Haaviston suora haastattelu Ykkösaamussa Yle TV1:ssä, Yle Areenassa sekä Yle Radio1:ssä klo 10.05.

Sää jatkuu poutaisena

Sää jatkuu korkeapaineen vaikutuksesta poutaisena ja osin aurinkoisena. Pilvisyys on runsasta ja jokunen sadekuurokin voi tulla.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Puhtaan meren puolesta -yhdistys on iloinen korkeimman hallinto-oikeuden tekemästä päätöksestä, joka koskee Harjavallan akkumateriaalitehtaan ympäristölupaa. Yhdistyksen mielestä oikeuden päätös on tärkeä linjaus siitä, että ilmastonmuutosta vastaan ei pidä taistella kuormittamalla vesistöjä.

KHO hylkäsi BASF-yhtiön valituksen Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä. Vaasan hallinto-oikeus oli kumonnut viime kesänä BASFin saaman ympäristöluvan. BASF sai aluehallintovirastolta ympäristöluvan laitokselleen vuoden 2020 elokuussa. Ympäristöjärjestöt Puhtaan meren puolesta, Luonnonsuojeluliitto Pori ja Vesiluonnon puolesta valittivat päätöksestä.

Kokemäenjoki uhattuna

BASF rakentaa akkumateriaalitehdasta Satakuntaan Harjavallan suurteollisuusalueen välittömään läheisyyteen. Laitoksen on ollut tarkoitus johtaa jäte- ja jäähdytysvesiä Kokemäenjokeen.

Hallinto-oikeus kallistui ympäristöjärjestöjen kannalle siinä, että akkumateriaalitehdas kuormittaisi merkittävästi Kokemäenjokea sulfaattipäästöillä. Päästöjä syntyisi 115 tonnia vuorokaudessa.

– PMP:ssä haluamme korostaa, että emme vastusta teollisuutta. Luotamme siihen, että BASF kehittää toimivat ratkaisut, jotta kokonaisvastuu ympäristöstä toteutuu ja tehdas voi aloittaa toimintansa, Puhtaan meren puolesta -yhdistyksen puheenjohtaja Marja Tomberg toteaa.

BASF ei luovuta

BASFin maajohtaja Tor Stendahl kertoi Ylelle perjantaina, että yhtiö aikoo jatkaa luvan hakemista eikä missään nimessä luovu laitoksesta, joka on jo lähes valmis.

Harjavallan akkumateriaalitehdas tuottaisi vuosittain materiaalia 300 000:an täyssähköautoon. Tehdas työllistäisi noin sata ihmistä.

Toiminta on Stendahlin mukaan oikeuden päätöksen jälkeenkin tarkoitus aloittaa vielä tänä vuonna. Tämä vaatii ympäristöluvan saamista.

Uutista voi kommentoida Yle Tunnuksella 24.4. klo 23 saakka.

Eino Kilpiäinen, 87, oli vain 5-vuotias, kun hän ensimmäisen kerran joutui lähtemään sotaa pakoon Karjalan kannakselta, silloisen Antrean pitäjän Kuparsaaren kylästä. Talvisota syttyi Suomen ja Neuvostoliiton välille marraskuun 30. päivänä 1939. Nykyisin Antrea tunnetaan nimellä Kammenogorsk.

– Meidät laitettiin täysiin junanvaunuihin, joista käytimme nimeä härkävaunu. Ne olivat pimeitä ja aika viileitäkin. Oli pelottavaa, kun en tiennyt tulevaisuudesta mitään, en edes seuraavasta tunnista, Eino Kilpiäinen muistelee.

Kaikkiaan tien päälle joutui noin 400 000 karjalaista.

Sota Ukrainassa koskettaa monia suomalaisia Karjalan evakkojen kokemusten kautta. Luovutetuilla alueilla syntyneitä ihmisiä on yhä elossa. Väkevät muistot on kerrottu seuraaville sukupolville.

Uutiset ja kuvat sotatantereelta ovat nostaneet pintaan Eino Kilpiäisen lapsuuden kokemukset.

– Olen ryhtynyt muistelemaan evakkomatkojen yksityiskohtia. Aivan selvästi tämä on aktivoinut muistia. Voisi sanoa, että tämä vaikuttaa pikkuisen uniinkin.

Ensimmäinen evakuointi vei Kilpisen Lounais-Hämeeseen Humppilan asemalle. Sieltä matka jatkui kapearaiteisella junalla Forssaan ja edelleen Tammelaan.

– Isännät tulivat reellä hakemaan. Meidän sijoitettiin kahden muun perheen kanssa erääseen sivukylän kouluun. Siellä olimme talven.

Tammelassa oli kirjoilla yli 5 000 antrealaista. Heitä sijoitettiin keväällä eri puolille Etelä-Hämettä.

Kilpiäisten perhe asettui Lopelle, Vojakkalan kylään, entiseen kaupparakennukseen parin muun perheen kanssa.

Leivät on leivottava, sanoi mummo

Eino Kilpiäinen palasi takaisin kotikyläänsä syksyllä 1941, kun Suomi oli jatkosodassa vallannut menetettyjä alueita takaisin. Miltei kaikki pitäjän asukkaat palasivat kotikonnuilleen.

Sotaa jouduttiin pakenemaan uudelleen vuonna 1944, kun Neuvostoliitto painoi päälle. Tällä kertaa lähtö tuli viime tingassa.

Kilpiäinen muistelee, kuinka juhannuksen alla pari sotilaspoliisia tuli tyhjentämään kylää. Mummo kieltäytyi lähtemästä, ennen kuin miniä oli saapunut naapurikylästä ja leivät oli leivottu.

Sotaväkeä ja sen kalustoa saapui Karjalan rataa ja teitä pitkin vastaanottamaan Neuvostoliiton suurhyökkäystä.

Kilpiäiset joutuivat poistumaan alueelta sivuteitä pitkin. Perhe vaelsi arviolta yli kuukauden jalkapatikassa neljää lehmää paimentaen.

Lopulta Kilpiäiset asettuivat jälleen Lopelle noin 900 muun antrealaisen kanssa.

Siirtoväki ärsytti paikallisia

Riihimäelle sijoitettiin noin 2 000 karjalaista, joista vähän yli 700 oli antrealaisia, kertoo tutkija Antero Heiskala.

Siirtokarjalaisten sijoittuminen uusille asuinsijoille sujui päällisin puolin hyvin. Tosin yksittäisiä huonojakin kokemuksia on. Karjalaisten omat tavat ja erilainen murre erottivat helposti heidät muusta väestöstä.

– Paikallisväestössä herätti jonkin verran mielipahaa karjalaisten saamat korvaukset menetetystä omaisuudesta. Osa lapsista koki myös ryssittelyä, koulukiusaamista ja väkivaltaakin, sanoo Heiskala.

Hän mainitsee, että väestöryhmien välejä kiristi myös karjalaisille ominainen liioittelu, kerskuminen ja kehuminen siitä, kuinka Karjalassa asiat olivat paljon paremmin.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan avasi lapsuudenmuistot

Kilpiäisten tila Lopella on työllistänyt ukrainalaisia jo vuosia. Nytkin heitä on tilalla viisi. Kesäksi pitäisi saada vielä lisää ammattiväkeä.

– Ukrainalaiset ovat työskennelleet täällä jo pitkään maatalousalalla. Heitä kunnioitetaan samalla tavalla kuin aikoinaan ahkeriksi tiedettyä Karjalan siirtoväkeä, sanoo tutkija Antero Heiskala.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on saanut Eino Kilpiäisen kertomaan pojalleen yli 80 vuotta vanhoista tapahtumista.

–Tuntuu, että isä on nyt sodan takia avautunut enemmän. Kuulin tässä (Ylen haastattelun) yhteydessä isän evakkoretkistä oikeastaan ensimmäistä kertaa syvällisemmin, maatalousyrittäjä Jorma Kilpiäinen tunnustaa.

Voit keskustella aiheesta sunnnuntaihin 24.4.2022 klo 23:een saakka.

Influenssatapausten määrä on lähtenyt kasvuun Suomessa. Nousu tapausmäärissä on poikkeuksellisen myöhäinen, sillä normaalisti influenssakausi alkaa vuoden loppupuolella ja tapaukset vähenevät kevään koittaessa.

Satakunnan sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä tarkisti influenssatapausmäärät perjantaina. Koko Suomessa oli todettu testeillä tämän kauden aikana jo 1 119 influenssa A -tartuntaa.

Nousu voimakasta

Satakunnassa oli löytynyt maaliskuun alusta alkaen 120 influenssa A -tapausta, joista 62 tällä viikolla.

Satasairaalassa eli Satakunnan erikoissairaanhoitoa antavassa sairaalassa oli perjantaina neljä influenssapotilasta. Koronapotilaita oli samaan aikaan hoidossa yhdeksän, tosin heistä vain viisi oli hoidossa ensisijaisesti koronatartunnan takia.

Influenssatapauksia on todettu myös Satasairaalan henkilökunnalla.

Rokotteiden teho hiipunut

Influenssa on siis leviämässä samaan aikaan, kun koronatartuntojen määrä on kääntynyt laskuun. Koko korona-ajan influenssaa on havaittu tähän asti hyvin vähän. Tammikuussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL arvioi, että Suomi voi säästyä influenssaepidemialta jo toista kautta peräkkäin.

Vastaava influenssaepidemian nousu on nähty myös muualla Euroopassa.

– Epidemia on erittäin poikkeuksellinen, sillä se tulee niin myöhään, että pääosin marraskuussa annettujen influenssarokotusten teho on jo osin hiipunut. THL on suositellut, että mikäli kunnissa on vielä influenssarokotteita jäljellä, niitä kannattaisi antaa vielä tässä vaiheessa, ylilääkäri Uusitalo-Seppälä sanoo.

Esimerkiksi Satakunnassa influenssarokotteet on kuitenkin pääosin käytetty. Rokotuksiin kannustettiin marras-joulukuussa, koska normaalisti se on paras aika rokottautua influenssaa vastaan.

Katso Yle Areenasta: Kysytään lääkäriltä: Flunssan ja influenssan ero

Konkurssiin ajautuneen teknologiayhtiö Uroksen pääomistaja Jyrki Hallikainen sai STT:n tietojen mukaan vähintään yli 20 miljoonaa euroa myymällä pieniä palasia yhtiöstään ennen sen kulissien romahtamista. Suurin kauppa tapahtui kesällä 2020, kun Hallikainen myi osuuden Sveitsissä asuvalle sijoittajalle.

Sijoittaja asui Hallikaisen lähellä Zürichinjärven rannalla Wolleraun kylässä. He keskustelivat liiketoimistaan, jolloin Hallikainen kertoi osuuden Uros-yhtiöstä olevan myytävänä.

Keskustelut etenivät kesän aikana siihen, että heinäkuussa 2020 sijoittaja osti sijoitusyhtiönsä kautta noin yhden prosentin osuuden Uroksesta noin 20 miljoonalla eurolla. Monelle sijoittajalle summa olisi iso, mutta kyseiselle ostajalle vain pieni osuus hänen omaisuudestaan.

Hallikainen siis määritteli yhtiönsä arvoksi noin kaksi miljardia euroa. Osuuden myi Hallikainen eikä sillä esimerkiksi rahoitettu Uroksen tyhjää kassaa.

Hallikainen ja sijoittaja sopivat myös optiosta ostaa neljän prosentin osuus yhtiöstä. Valtava jatkokauppa ei kuitenkaan toteutunut, sillä Uroksen ongelmat valkenivat sijoittajalle alkuvuodesta 2021.

Yksi sijoittaja sai rahansa takaisin

Hallikainen onnistui STT:n tietojen mukaan myymään pieniä osuuksia yhtiöstään yhteensä ainakin kolmelle kokeneelle sijoittajalle.

Yksi suomalainen sijoittaja on sittemmin onnistunut purkamaan kaupan ja saamaan rahansa takaisin, sillä sopimukseen oli kirjattu ehto suuren pääomasijoittajan mukaantulosta. Kun sellaista ei tullut, sijoittaja sai takaisin noin viisi miljoonaa euroa.

Tämän jälkeen Hallikaiselle jäi ulkomaisen sijoittajan noin 20 miljoonaa euroa ja toisen suomalaisen sijoittajan selkeästi pienempi osuus, jonka tarkkaa summaa STT ei ole pystynyt varmistamaan.

Uros kertoi maaliskuussa 2021 siirtävänsä pääkonttorinsa Suomesta Sveitsiin, jonne se oli perustanut vuoden 2020 lopulla konsernille uuden emoyhtiön, Uros Ag:n. Sveitsissä yhtiöiden omistus ei ole julkista tietoa, joten STT on varmistanut Uroksen ja yhtiötä omistavien sijoittajien sijoitusyhtiöiden omistukset muita reittejä.

Sveitsin lainsäädännön mukaan Hallikaisen ei ole todennäköisesti tarvinnut maksaa myyntivoitostaan veroa.

Kovat lupaukset kasvusta

Miten Hallikainen vakuutti ostajat, jotka ovat kaikki kokeneita ja vauraita sijoittajia? Tilintarkastaja oli hyväksynyt Uroksen vuoden 2018 tilinpäätöksen, jonka mukaan yhtiö teki 120 miljoonan euron liikevoiton.

Lisäksi esimerkiksi Wolleraun sijoittajalle esiteltiin vuoden 2019 tilintarkastamattomia lukuja, joiden mukaan Uros teki liikevaihtoa lähes 2,7 miljardia euroa ja liikevoittoa noin 170 miljoonaa euroa. Hänelle esitellyt vuoden 2020 luvut olivat vielä huikeammat: niiden mukaan Uros teki vuoden kolmannella neljänneksellä yli 1,4 miljardin euron liikevaihdolla lähes 66 miljoonan euron nettovoiton.

Hallikaisen puheet tulevaisuudesta olivat samankaltaisia kuin Uroksen edustajien tarinat suomalaismedioissa: nopealle kasvulle ei ollut rajoja, vuoden 2019 tilinpäätös saadaan pian ja mukaan on tulossa esimerkiksi pääomasijoittaja tai Uros on lähellä yrityskauppaa.

Hallikaisen ja Uroksen ongelmat alkoivat kaatua päälle loppuvuodesta 2020. Yhtiön valtavat voitot olivat myyntisaamisissa, joita yhtiölle oli vuoden 2019 hyväksymättömän tilinpäätöksen mukaan kertynyt noin 330 miljoonaa euroa.

Avoin kysymys on, kuinka aitoja Uroksen suurimmat asiakkaat olivat ja minkä verran yhtiöllä oli oikeaa liiketoimintaa. STT:n tietojen mukaan Hallikainen ei edes yrittänyt aktiivisesti periä saatavia asiakkailta. Toisaalta noin 20 miljoonan sijoituksen tehneelle sijoittajalle ei ikinä selvinnyt, miltä asiakkailta saatavat edes olivat.

Hallikainen siirsi omaisuuttaan pois

Kun totuus Uroksen liiketoiminnasta alkoi valjeta sijoittajalle vuodenvaihteessa 2020–2021, samoihin aikoihin Jyrki Hallikainen siirsi valtaosan omaisuudestaan Suomessa silloisen vaimonsa Tarja Hallikaisen nimiin.

Asia ilmenee asiakirjoista Hallikaisten ja Nordean ulosottokiistassa, joka on vireillä Oulun käräjäoikeudessa. Nordean mukaan Jyrki Hallikaisen tarkoituksena on ollut siirtää omaisuuttaan velkojien ulottumattomiin. Nordean maaliskuussa käräjäoikeudelle toimittamien asiakirjojen mukaan Hallikaisella on Nordealle ulosotossa yli 2,7 miljoonan euron velat.

Hallikaisten mukaan kyse on avioeron yhteydessä tehdystä osituksesta. Pariskunnan avioero tuli vireille Oulun käräjäoikeudessa joulukuussa 2020 ja se astui voimaan heinäkuussa 2021. Tammikuussa 2021 Hallikaiset sanovat tehneensä Sveitsissä osituksen, jossa kaikki Jyrki Hallikaisen osallisuudet suomalaisissa osakeyhtiöissä – kuten velkakirjoihin perustuvat saatavat ja osakkeet – siirtyivät Tarja Hallikaiselle.

Nordean mukaan Sveitsissä laadittu sopimus ei näytä ositussopimukselta, koska siinä vain Jyrki Hallikainen luovuttaa omaisuutta Tarja Hallikaiselle. Nordean mukaan sopimusta ei myöskään ole toimitettu Suomen Digi- ja väestötietovirastoon rekisteröitäväksi.

– Lisäksi ulosottoselvityksestä ilmenee, että Jyrki Hallikaisella ei ole lainkaan tuloja (ansio- sekä pääomatuloja). Jyrki Hallikainen omistaa ainoastaan kaksi vähäarvoista henkilöautoa, kolme asetta, konkurssiyhtiö Uros Oy:n saatavat sekä Mandatumin eläkevakuutuksen (ulosmitattu). Näin ollen Nordea katsoo, että Jyrki Hallikainen on olennaisen omaisuuden luovutuksella Tarja Hallikaiselle tullut ylivelkaiseksi maksamaan velkojaan, Nordea kirjoittaa lausumassaan oikeudelle.

Hallikaisen ulosoton taustalla Uros-velat

Jyrki Hallikaisen ulosottovelka Nordealle koostuu hänen takaamistaan Uroksen veloista. Helsingin käräjäoikeus antoi veloista yksipuoliset tuomiot viime vuoden marraskuussa, koska Uros ja Hallikainen eivät vastanneet Nordean kanteisiin määräajassa.

Tammikuussa Ulosottolaitos määräsi Hallikaiselta ulosmitattavaksi kahden yrityksen – MPG Services Oy:n ja Faubourg Oy:n – osakkeita, sekä kyseisiltä yrityksiltä ulosmitattavaksi Hallikaisen saatavia, jotka ovat miljoonia euroja.

Hallikainen ja hänen ex-vaimonsa ovat molempien yritysten ainoat hallitusten jäsenet. Nordean mukaan Jyrki Hallikaisella on MPG Servicesiltä saatavia lähemmäs 17 miljoonaa euroa ja Faubourgilta kahdeksan miljoonaa.

Hallikaiset valittivat ulosottopäätöksistä Oulun käräjäoikeuteen ja vaativat niiden kumoamista. Valitusten mukaan kyseinen omaisuus ei enää kuulu Jyrki Hallikaiselle, vaan siirtyi Tarja Hallikaiselle osituksessa.

Hallikaisten mukaan ositusasiakirja on Sveitsin julkisen notaarin vahvistama ja oikeaksi todistama. Heidän mukaansa ositukseen sovelletaan Sveitsin lakia ja sopimuksesta aiheutuvat riidat pitää ratkaista sveitsiläisessä tuomioistuimessa.

Valituksessa vedotaan siihen, että Jyrki Hallikaisen koti- ja asuinpaikka on ollut poissa Suomesta vuodesta 2002 ja Tarja Hallikaisen 2003.

– Tarja ja Jyrki Hallikaisella on siten Suomen avioliittolain mukainen oikeus sopia lainvalinnasta asiakirjassa ilmoitetun mukaisesti, valituksessa kirjoitetaan.

Oulun käräjäoikeus on määrännyt ulosottopäätösten täytäntöönpanon keskeytetyksi, kunnes asia on ratkaistu.

Nordea: Hallikainen tiesi maksuvaikeuksista

Nordea katsoo, että Hallikainen tiesi jo osituksen aikaan tammikuussa 2021 Uroksen maksuvaikeuksista. Nordean mukaan tilintarkastusyhteisö BDO:n raportista selviää, että maksuvaikeudet alkoivat viimeistään joulukuussa 2020.

Samassa kuussa Business Finland määräsi Uroksen saamat yhteensä yli kuuden miljoonan euron tuotekehityslainat ja avustukset takaisinmaksettavaksi. Business Finlandin mukaan yhtiö oli saanut avustukset väärillä ja salailluilla tiedoilla.

– Edellä esitetty osoittaa, että Jyrki Hallikaisen on täytynyt lahjoitushetkellä tammikuussa 2021 tietää Uros Oy:n maksuvaikeuksista sekä niiden aiheuttamasta hänen omien takausvelkojensa realisoitumismahdollisuudesta, minkä vuoksi hän todennäköisesti on pyrkinyt siirtämään varallisuuttaan velkojien ulottumattomiin, Nordea sanoo.

Nordea katsoo, että Hallikaisten järjestelyssä on kyse lahjasta tai lahjaluonteisesta sopimuksesta. Pankin mukaan Tarja Hallikaisen täytyi Jyrki Hallikaisen silloisena vaimona tietää miehensä taloudellisesta tilanteesta sekä siitä, että lahjoitus johtaa tämän maksukyvyttömyyteen ja ylivelkaisuuteen.

STT tavoitteli molempia Hallikaisia haastatteluun juttua varten, mutta he eivät vastanneet yhteydenottopyyntöön.

Hallikainen asunut pitkään Sveitsissä

Hallikainen on oululaistaustainen liikemies, joka on pitkään asunut ulkomailla, ensin Belgiassa ja sittemmin Sveitsissä. Viime syksyn aikana Hallikainen ilmoitti kotipaikakseen Liechtensteinin. Sveitsin kiinteistöviranomaisen mukaan hän kuitenkin yhä omistaa asunnon hulppeasta Wolleraun talosta, jossa hän on pitkään asunut.

Ulosottolaitoksella on toimivaltuudet vain Suomessa eikä se voi tehdä ulosmittausta ulkomailla olevaan omaisuuteen. Jos Ulosottolaitos saa selville ulkomailla olevaa omaisuutta, se voi ilmoittaa siitä velkojalle, joka voi sitten itse käynnistää ulosottomenettelyn kyseisessä maassa.

Uros asetettiin useiden velkojien vaatimuksesta konkurssiin helmikuussa. Konkurssipesän pesäluettelon ja velallisselvityksen on määrä valmistua vapuksi, erityistilintarkastuksen toukokuun aikana.

Lue lisää:

Hovioikeus piti teknologiayhtiö Uros Oy:n perustajien omaisuuden takavarikointia koskevan tuomion voimassa

Porin Tikkulassa sijaitseva Prisma Rauta -liike jouduttiin sulkemaan aamupäivällä vesivahingon takia. Prisma Rauta on entinen Kodin Terra, eräs Satakunnan suurimmista rautakaupoista.

Vesijohto oli alkanut vuotaa liikerakennuksen seinän sisällä. Vettä pääsi lattialle, ja henkilökunta ohjasi asiakkaat ulos tiloista.

Pelastuslaitos paikansi vuodon, sulki vesijohdon ja aloitti veden poistamisen lattialta. Palomestari Tero Järvelä arvioi Ylelle, että vettä on noin sentin verran 150 neliömetrin suuruisella alueella.

Liiketila pystytään Järvelän arvion mukaan avaamaan asiakkaille puolenpäivän aikaan.

Padasjoella, Kuhmoisten rajamailla alkoi viime kesän lopulla liikkua karhu, joka on mieltynyt etsimään ruokaa roskiksista. Nallen käsittelyssä roskapöntöt ovat saaneet kyytiä, ja onpa otus käynyt penkomassa kompostejakin.

Karhun tassunleveydeksi on mitattu jäljistä noin 14 senttiä, eli se on varsin isokokoinen. Elopaino on varovaisesti arvioiden 250 kilon kieppeillä.

Isolla kaverilla on iso nälkä.

Kuhmoisten puolella karhua on hätistely metsästäjien antaman virka-avun turvin kauemmas asutuksesta tänäkin keväänä. Padasjoella otuksen on annettu olla, koska se aiheuttaa toistaiseksi varsin vähän riesaa.

– Siitä on vain riistakamerakuvia, eikä se ole tullut talojen pihapiiriin kuin öisillä läpikulkumatkoillaan. Olemme kertoneet viranomaisille karhusta, mutta jos se ei aiheuta suurempia ongelmia, annamme sen olla rauhassa, kertoo Padasjoen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jukka Ilonen.

"Metsän omenasta" on harvoin hankaluuksia

Karhujen ja ihmisten kohtaamiset nousivat tänä keväänä otsikoihin, kun pieksämäkeläismies törmäsi viiteen talviuniltaan heränneeseen karhuun ja sai yhden pedoista kimppuunsa. Kuusamon suurpetokeskuksen nokkamies Sulo Karjalainen puolestaan joutui sairaalaan, kun tarhasta karannut karhu kävi hoitajansa kimppuun.

Tapaukset ovat erittäin harvinaisia.

Suomen riistakeskuksessa suurpetoasioista valtakunnallisesti vastaava Kainuun riistapäällikkö Marko Paasimaa kertoo, että ihmisasutuksen lähelle tulevia karhuja joudutaan karkottamaan muutamia kertoja vuosittain koko maassa.

Samoin lopetuspäätökset ovat harvinaisia. Tarkkoja määriä on hankala saada, sillä osan karkotus- ja lopetuspäätöksistä antaa poliisi, osan riistakeskus.

Mitä enemmän kontioita on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä ne harhautuvat ihmisasutuksen lähelle. Nyt maassamme on Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan hieman alle 2 500 karhua.

Myös ravintotilanne luonnossa vaikuttaa. Kun metsässä on syötävää, ei karhun tarvitse dyykata roskiksia.

Riistakeskuksen Etelä-Hämeen alueella karhuja on viime vuosina hätistelty muutamia kertoja, muun muassa Asikkalassa ja Lahdessa. Tapaukset painottuvat alueen itäosiin, kun tiheimmän karhukannan alueelta Itä-Suomesta vaeltaa eläimiä länteen uuden elinpiirin toivossa.

Karhua ei saa kesyttää

Padasjoella "roskiskarhu" havaittiin ensimmäisen kerran maaliskuun lopulla. Se on etsinyt talviunien jälkeen nälkäisenä hiukopalaa muun muassa pienpetopyytäjien loukkuihin asetetuista syöteistä. Loukuista on otson käsittelyssä tullut entisiä.

Ruoka onkin keskeisimpiä syitä siihen, miksi karhu tulee lähelle ihmisasutusta. Padasjoen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jukka Ilonen on neuvonut muun muassa seudun hevostilallisia ottamaan eläimet sisälle yöksi. Kotien tai mökkien pihoille ei saisi jättää muutakaan karhua kiinnostavaa syötävää.

– Esimerkiksi kalanperkeitä ei saisi jättää lojumaan. Jos kokee pedon aiheuttavan uhkaa, tulee ottaa yhteyttä hätäkeskukseen, Ilonen muistuttaa.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 24.4.2022 klo 23:een saakka.

Ukrainan sota on lisännyt ulkomaalaisten matkailijoiden kiinnostusta sotahistoriaan.Miehikkälässä sijaitseva Salpalinjamuseo avautui kevätkauteen huhtikuun alussa. Esimakua kansainvälisten kävijöitten kiinnostuksesta on jo havaittu.

– Puolasta meillä kävi pieni ryhmä ja muistakin sotilasmuseoista on kuulunut sellaista signaalia, että Ukrainan naapurimaista on käynyt nyt enemmän vierailijoita, kertoo museotutkija Armi Oinonen .

Venäjän rajalla asuminen herättää kaksijakoisia tunteita ulkomaalaisvieraissa.

– Salpalinjamuseolta on reippaat kymmenen kilometriä valtakunnan rajalle. Kansainvälisiä matkailijoita voi myös hämmentää tämä sijainti. Välillä kysytään, pelottaako meitä.

Kotimaassa sotahistoria on Oinosen mukaan ollut ennenkin suosittua, mutta maailmantilanne voi vielä vahvistaa sitä.

– Salpalinja on konkreettinen Suomen maanpuolustustahdon ja itsenäisyyden monumentti.

Sotahistoria kiinnostaa myös nuoria

Maiju Hannonen Lappeenrannasta piipahti Salpalinjamuseolla syömässä. Hän kertoo, että on sisarustensa kanssa kiertänyt kesäisin erilaisia museokohteita, ja tulevana kesänä voisi olla Salpalinjaan tutustumisen aika.

– Sotahistoria on aina kiinnostanut. Olen rajan pinnasta kotoisin, ja suvullani on maita rajan läheisyydessä. Sotahistoria jotenkin kuuluu siihen, sanoo Hannonen.

Ukrainan sodan tilanne on saanut Hannosen kunnioittamaan kotimaansa historiaa entistä enemmän, mutta muuten asia ei ole juuri vaikuttanut hänen arkeensa.

– Toki tilanne on ikävä ja aiheuttaa huolta, mutta toisaalta on ihmisiä, jotka tietävät ja valvovat tilannetta. Ei se huolestuta tällä hetkellä, hän sanoo.

Tällä viikolla Salpalinjamuseossa on ollut melko rauhallista. Opastukset museolla tehdään kulloisenkin matkailijaryhmän toiveiden mukaan.

Kansainvälisissä opastuksissa taustoitetaan enemmän Suomen historiaa. Suomalaisia sotahistoria on Oinosen mukaan aina kiinnostanut. Sen havaitsee esimerkiksi siitä, että sotahistoriasta kertova kirjallisuus on suosittua.

– Nuoret ovat ihan yhtä lailla kiinnostuneet sotahistoriasta kuin aikuisetkin, mutta sillä on merkitystä, miten se heille tarjoillaan.

Historiaa voidaan esittää Oinosen mukaan esimerkiksi pelillisyyden tai keinotodellisuuden avulla, jolloin se voi olla nuorille kiinnostavampi tapa lähestyä asiaa.

Lottaperinneyhdistys piristynyt

Kiinnostus sotahistoriaan on huomattu myös Kaakonkulman lottaperinneyhdistyksessä.

– Mukaan on tullut uusia nuoria jäseniä. Tämä tuo toimintaan vireyttä ja näköalaa tulevaisuuteen. Uusissa jäsenissä kysymyksiä herättää usein oman suvun historia, kuten missä sukulaiset ovat palvelleet. Näitä asioita pyritään sitten selvittämään yhdessä, kertoo puheenjohtaja Terttu Ravi.

Yhdistys on järjestänyt seudulla tapahtumia museotoimen ja muiden yhdistysten ja yhteisöjen kanssa. Uusia yhteistyötahojakin on tullut lähivuosina.

Kaakonkulman lottaperinneyhdistyksen toimintaa leimaa myös sijainti lähellä rajaa. Ihmiset muista kunnista ja lottaperinneyhdistyksistä ottavat yhteyttä aika ajoin kysellen paikkakunnasta ja sukuhistoriasta.

– Teimme aikaisemmin matkoja taistelupaikoille rajan toiselle puolelle. Ne olivat suosittuja, mutta niitä ei toki voida nyt järjestää, suree Ravi.

Suosittu retkeilykohde

Salpalinjamuseon läpi kulkee retkeilyreitti, jota pitkin voi vaeltaa seuraten sotahistoriallista puolustuslinjaa. 50 kilometrin mittaisen vaellusreitin suosio on kasvanut kovasti kahden viime vuoden aikana, kun korona lisäsi kiinnostusta ulkoilmakohteisiin.

– Salpapolun taukopaikkoja ja kotia on varattu aikaisempaa enemmän. Museollakin piipahtaa usein retkeilijöitä, sanoo museotutkija Armi Oinonen.

Itse museon kävijämäärät ovat pysyneet viime vuosina suunnilleen samanlaisina. Maailmantilanne voi kuitenkin luoda lisää kiinnostusta.

Odotukset tulevasta kesästä ovat nyt positiiviset, sillä rajoitukset ovat vapautuneet ja museolla voidaan ottaa pitkästä aikaa vastaan myös ryhmämatkailijoita. Lisäksi kesätapahtumat palaavat taas museon miljööseen.

Taksiliikenteen valvontaisku perjantaina 22. huhtikuuta Helsingissä osoitti useita puutteita. Valvonnassa tarkastettiin yhteensä 65 taksia, joista 37:ssä oli huomautettavaa. Liikennevirhemaksuja määrättiin 24.

19:llä taksilla oli puutteita hintatietoja esittämisessä. 15:llä taksilla luvanhaltijan nimi ja yhteystiedot eivät olleet matkustajan nähtävillä. 11:llä taksilla kuljettajan nimi ei ollut matkustajan nähtävillä. Lisäksi paljastui yksittäistapauksia, joilla ei ollut esittää taksiliikennöintiin oikeuttavaa asiakirjaa, ajoneuvovero oli maksamatta, tai ajoneuvoa ei oltu rekisteröity luvanvaraiseen käyttöön.

Taksissa pitäisi olla nähtävillä hinnat, luvanhaltijan nimi- ja yhteystiedot sekä kuljettajan nimi.

Poliisin mukaan liikenneturvallisuuden kannalta asiat olivat silti pääosin kunnossa, ja ajokalusto oli hyväkuntoista. Taksinkuljettajien ajolupa löytyi kaikilta tarkastetuilta kuljettajilta.

Yhteiseen valvontaiskuun osallistuivat Helsingin poliisilaitos, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ja Verohallinto.

Osalle taksiyrityksistä on tulossa lisää veroja maksettavaksi.

– Olemme löytäneet sekä yrityksiä että yksittäisiä kuljettajia, jotka ovat yrittäneet piilotella tuloja, Verohallinnon apulaisjohtaja Tarja Valsi kertoo tiedotteessa.

Tamperelainen kirjailija Anneli Kanto on saanut kirjan ja ruusun päivänä jaettavan Kiitos kirjasta -palkinnon romaanistaan Rottien pyhimys.

Keskiaikaisen Hattulan Pyhän ristin kirkon seinämaalausten syntymisestä 1500-luvun alkupuolella kertova kirja saa palkintoraadilta suitutusta.

– Rottien pyhimyksessä kohtaavat taitavasti rakennettu juoni, päähenkilön psykologisesti uskottava kehitystarina sekä taiteilijuuden kuvaus niin konkreettisena kuin henkisenä prosessina, raadin puheenjohtaja Markus Sainio kirjoittaa.

Kulttuurihistorian kuvausta

Palkintoraati kiittää kirjailijaa Hämeen historian elävöittämisestä.

– Henkilöiden mietteissä ja puheissa kuuluu luontevasti katolisen kirkon sävyttämä ajatusmaailma. Erityisesti lukijaa kuitenkin ilahduttaa – naurunpyrskähdyksiin saakka – elävä kieli keskiaikaisine ilmauksineen ja solvauksineen, Sainio toteaa.

Kiitos kirjasta -palkinnon jakavat vuosittain Kirjakauppaliitto, kirjakauppa-alan yhdistys Libro ja Suomen kirjastoseura.

71-vuotias Anneli Kanto on toiminut urallaan kirjailijana, toimittajana ja käsikirjoittajana. Hänen kirjansa Rottien pyhimys oli myös Runeberg-palkintoehdokkaana.

Katso Yle Areenasta Anneli Kannon haastattelu.

Tulvahuippu on Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla pääosin saavutettu ja jokien pinnat ovat lähteneet laskuun.

Rajapyykkinä toimii Lapuanjoki, jonka etelänpuolesilla joilla - Lapväärtinjoella, Teuvanjoella, Närpiönjoella, Maalahdenjoella, Laihianjoella, Kyrönjoella ja Lapuanjoen eteläosissa - jokien pinnat ovat pääosin laskussa, kerrotaan Tulvakeskuksesta. Lapuanjoen yläosissa huippua ennustetaan ensi viikon alkuun.

– Kyrönjoen virtaama Skatilassa Mustasaaressa on esimerkiksi tullut jo mukavasti alas. Huippu oli 300 kuutiota sekunnissa, tänään oltiin 275 kuution paikkeilla, kertoo Kim Klemola Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.

ELY-keskus on miettinyt tarkkaan, tarvitseeko Kyrönjoen tulvaluukkuja avata tänä vuonna pengerrysalueille, mutta vettä ei ole tarvinnut juoksuttaa pelloille.

– Tulvaluukkuja ei todennäköisesti tarvitse avata Lapuanjoellakaan, koska raja-arvo on vielä lähes metrin päässä.

Kuortaneenjärvellä tulvahuippua odotetaan ensi viikon puoliväliin. Tällöin tulvat voivat katkoa paikallisteitä ja uhata vapaa-ajan rakennuksia.

Erityisesti Perhonjoki hyötyy viilenevästä säästä

ELY-keskuksen tietoon ei ole tullut tulvien aiheuttamia rakennustuhoja.

– Pienemmillä uomilla Lappajärven pohjoispuolella, Perhonjoen suunnalla yläjuoksulla on vielä runsaasti lunta. Sulamisen myötä pientä riskiä tulvavahingoista voi olla mutta pidän sitä epätodennäköisenä alueellamme, Klemola ELY-keskuksesta toteaa.

Klemola jatkaa erityisesti Perhonjoen hyötyvän viilenevästä säästä.

– Perhonjoen yläosilla Perhon, Vetelin, Kaustisen ja Halsuan alueella on vielä runsaasti lunta. Perhonjoella tulee luultavasti pitkä, kaksiosainen tulvahuippu lumien sulaessa hitaasti. Tämä vie huipusta tehon.

– Jatko riippuu sitten seuraavasta ilman lämpenemisestä, koska lunta varmaankin jää vielä sulamatta. Jos tulisi suuria sateita ja lämmintä ilmaa, voi alkuviikkoa suurempi huippu olla vielä tiedossa, Klemola ELY-keskuksesta toteaa.

Kruunupyynjoelle ja Perhonjoelle odotetaan tulvahuippua alkuviikoksi.

Viilenevän sään vuoksi Keski-Pohjanmaan tulvahuipusta odotetaan kaksiosaista. Ensimmäisen, keskimääräisen tai hieman suuremman huipun odotetaan ajoittuvan alkuviikkoon, kerrotaan Tulvakeskuksesta.

Ainekset kunnon tulviin ovat olleet kasassa tänä vuonna.

– Lunta oli keskimääräistä enemmän lähes koko alueellamme ja lumen vesiarvot olivat todella korkeat.

Pieniä jääpatojen aiheuttamia tulvia on esiintynyt esimerkiksi Vimpelissä.

Lue lisää:

Tulvaluukut pysyvät todennäköisesti kiinni ja tiet ajokunnossa – "Positiivista, kun ajattelee, miten paljon lunta ja jäätä on ollut"

Tulvahuipulla ollaan tällä viikolla useita päiviä

Kun helsinkiläinen Armi Kunnaala perusti hävikkikukkakauppa Kukkiksen muutama vuosi sitten, hän ei ollut uskoa, kuinka hyväkuntoisia kasveja puutarhamyymälät laittavat hävikkiin.

– Ihmiset haluavat ostaa kasvinsa täydessä kukassa ja virheettöminä. Hävikissä on tavallisesti kyse siitä, että kasvi on jollain tapaa vioittunut, elinkaarensa loppupäässä tai sellaisessa vaiheessa, jossa se ei kuki, hän kertoo.

Kunnaalan kukkakaupassa hävikkikasvit saavat uuden elämän. Usein hänelle päätyy esimerkiksi ruusukimppuja, joissa on yksi huono ruusu, minkä vuoksi koko kimppu on pantu hävikkiin.

– Myös monivuotiset hyötykasvit ovat timanttisia pelastettavia. Sellaisia ovat esimerkiksi omenapuut, joissa on hoidettavissa olevaa kasvitautia.

Kunnaala kerää kasvihävikkiä pääasiassa puutarhamyymäläketju Plantagenilta ja muutamalta pienemmältä toimijalta.

– Hävikkiä tulee enemmän kuin voimme ottaa vastaan. Pääsiäisviikolla meille tuli pari pakettiautollista ulkokukkia ja viherkasveja sekä kymmenen ämpärillistä leikkokukkia.

Hävikkikukkakaupassa kasvit elvytetään ja myydään eteenpäin. Kunnaala kertoo sen olevan työlästä, mutta palkitsevaa.

– Työ on todella konkreettista: kukat ovat kauniita, ja ne olisivat roskakorissa ilman meitä.

Helsingin Itäväylän Plantagenin myymäläpäällikkö Mira Pötrönen kertoo, että myymälässä hävikkiin päätyvät kasvit, joissa on kasvitautia tai tuholaisia. Myös esimerkiksi kuljetuksen aikana tulleet vahingot tai kasvin kukkimattomuus voi johtaa siihen, ettei kasvia voi myydä.

– Asia riippuu kuitenkin täysin kasvista. Esimerkiksi pelargonia saattaa hetkellisesti lopettaa kukkimisen, jolloin asiakas ei sitä osta. Silloin se viedään varastoon ja siistitään, ja parin päivästä se kukkiikin. Pihalle istutettavia, keväällä kukkivia kasveja myydään kesällä alennuksella hävikin vähentämiseksi.

Hävikin määrää on Pötrösen mukaan mahdotonta arvioida. Sitä kuitenkin pyritään minimoimaan pitämällä kasvien tilausmäärät kysyntää vastaavina.

Jos kasvi kuitenkin hävikkiin päätyy, se laitetaan biojätteeseen.

– Kierrätämme lähes kaiken jätteemme. Kasvit lähtevät kompostoitumaan mullaksi, Pötrönen sanoo.

Hoida haaskaamisen sijaan, neuvovat asiantuntijat

Plantagenin tuoreen Kasvitrendit-raportin mukaan noin 60 prosenttia suomalaisista kierrättää jossain muodossa puutarhoissaan, parvekkeilla ja terasseilla. Raportti perustuu kuluttajatutkimukseen, johon osallistui Suomessa 1 053 vastaajaa.

Monille tuottaa kuitenkin ongelmia huonovointisten kasvien pelastaminen, raportissa todetaan. Noin puolet suomalaisista kertoi, ettei heillä ole riittävästi tietoa pelastaakseen kasvinsa, jos se kärsii esimerkiksi tuholaisista tai taudeista.

Suomalaisille tutuin kierrätysmuoto on kompostointi, jota teki kolmasosa vastaajista. Toiseksi yleisintä on sadeveden käyttäminen kasteluun esimerkiksi keräämällä sadevettä tynnyreihin, mitä teki lähes joka kolmas.

Myös kasvien lisääminen siemenistä tai pistokkaista oli monelle tuttua.

Ympäristöystävällistä puutarhanhoitoa voi opetella ja toteuttaa kotipihalla yksinkertaisin keinoin. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Eeva-Maria Tuhkanen toteaa, että eniten pihoilta kertyy risuja ja lehtiä.

– Jos ne poltetaan, orgaaninen aines menee hukkaan ja hiiltä vapautuu. Tällöin ravinteita viedään pois pihalta, mikä vaikuttaa kasvuolosuhteisiin huonontavasti. Tilalle saatetaan tuoda kemiallisia mineraalilannoitteita, joiden valmistamiseen on kulunut paljon energiaa.

Polttamisen sijaan lehdet voi silputa ruohikkoon ruohonleikkurilla. Tämä parantaa maaperän laatua. Oksat voi silputa ja käyttää katteena tai kompostin tukiaineena, Tuhkanen vinkkaa. Istutuksia taas voi kastella keräämällä sadevettä ja käyttämällä sitä.

Hän korostaa, että pihalla tärkeää on säilyttää myös olevassa olevaa kasvillisuutta.

– Ympäristön kannalta huono ratkaisu on, että piha laitetaan ensin matalaksi ja siihen tuodaan sitten uutta materiaalia.

Jos taas huonekasvit ovat nuupahtamassa, ei kannata suoraan olettaa, ettei mitään ole enää tehtävissä. Yrittäjä Armi Kunnaala neuvoo, että kasvien vointia voi yrittää parantaa monin keinoin.

Hän suosittelee, että kasvin omistaja tutustuisi kasviinsa esimerkiksi hakemalla siitä ja sen hoidosta tietoa internetistä. Sitä kautta löytää konkreettiset ohjeet, millaista hoitoa kasvi tarvitsee.

Kunnaala vinkkaa, että kasvin omistajan olisi syytä tarkistaa ainakin kasvin sijainti, ruukun koko ja lehtien kunto.

Kasvin tulisi sijaita sille optimaalisella paikalla, ja ruukussa tulisi olla tarpeeksi tilaa kasvin juurille kasvaa. Myös multa ruukussa tulisi vaihtaa aika ajoin. Kasvin lehdistä kannattaa tarkistaa, onko niissä tuholaisia, ja poistaa vaurioituneet tai kuivuneet lehdet.

Useimmat kasvit tykkäävät myös kunnon suihkusta, hän sanoo.

– Koko kasvin voi laittaa ruukkuineen suihkun alle ja suihkutella viileällä vedellä. Varsinkin näin keväällä tämä saattaa saada aikaan huikean kasvypyrähdyksen.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 24. huhtikuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Anna Saarto pelastaa roskiin menossa olevat kukat ja sitoo ne kimpuiksi – hävikkikukkakauppa on Suomessa harvinaisuus

Sanna Pöytäkangas haaveili omasta kukkakaupasta, mutta ostikin matkailuauton – nyt maan ensimmäinen liikkuva kukkakauppa menee sinne, mistä muut palvelut ovat loppuneet

Vuoden floristi Jutta Toivonen: "Ihmiset eivät välttämättä tule ajatelleeksi, miten voimakkaasti kukkien kautta eletään ihmisten elämää"

Porin keskustassa Isolinnankadulla palaa Saukkosen talona tunnettu rakennus. Pelastuslaitos on sammutustöissä paikalla.

Palopaikalla käynyt Ylen toimittaja Päivi Meritähti kertoo, että tulipalo aiheuttaa sankkaa savua Porin keskustaan.

Saukkosen talo on osittain suojeltu. Porin kaupunki myi sen kolme vuotta sitten yksityiselle omistajalle. Rakennus sijaitsee nuorisotalon ja oikeustalon lähellä.

Palomestari Tero Järvelän mukaan paikalla on noin kymmenen yksikköä sammuttamassa paloa. Talo tuhoutunee korjauskelvottomaksi. Henkilövahinkoja ei ole sattunut.

Päivitetty 23.4. klo 20.52: Lisätty palomestarin kommentti.

Koskaan ei tiedä, onko kerrostalon rapussa nukkuva ihminen päihtynyt ja miten hän käyttäytyy.

Siksi siivooja soittaa silloin kiinteistöhuoltoon tai suoraan poliisille ja poistuu paikalta, kertoo Tiina Tuomainen. Hän työskentelee siivoustyönjohtajana Helsingin kaupungin asuntoja hallinnoivassa Hekassa.

– Kaikkein eniten pelottavat kellarikäytävät, koska siellä ei toimi puhelin eikä mikään yhteys, jos jotain sattuu.

Tuomainen ja hänen alaisensa siivoavat kaupungin asuntojen yleisiä tiloja itäisessä Helsingissä.

Yösijaa rapusta etsivien lisäksi myös talossa asuvien ihmisten käytös on pandemian aikana muuttunut epäystävällisemmäksi, hän sanoo.

Siivoojille valitetaan muun muassa pandemian takia siirtyneistä remonteista. Myös koronan tuomat huolet toimeentulosta ja terveydestä näkyvät ihmisten käytöksessä.

Kun ihmiset ovat olleet enemmän kotona, he ovat avautuneet työntekijöille useammin, Tuomainen sanoo.

Pandemian tuoma pahoinvointi on huomattu henkilöstöpalveluyrítys Baronassakin: se näkyy niin julkisten kuin yksityistenkin yritystenkin asiakaspalvelussa, sanoo yrityksen johtaja Anne Issakainen.

Baronan kyselyssä selvisi, että palvelualalla monia kuormittaa asiakkaiden kärjistynyt käytös ja jopa uhkailu. Ihmisiä painavat paitsi pandemia, myös sekä Venäjän hyökkäys Ukrainaan että esimerkiksi bensan hinnan nousu.

"Yritän vain päästä tilanteesta pois ja pysyä rauhallisena"

Uhkaavia tilanteita ei ole kovin usein, eikä niissä ole sattunut loukkaantumisia, sanoo Hekan työhyvinvointipäällikkö Jaana Kannus.

Tiina Tuomainen puolestaan arvioi, että poliisille soitetaan pari kertaa kuukaudessa. Tilanteita on ympäri Helsinkiä, eniten sellaisissa taloyhtiöissä, jotka ovat lähellä ostoskeskuksia.

Uhkaavia tilanteita varten Tuomainen on käynyt päivän kestävän työnantajan tarjoaman turvallisuuskoulutuksen, jossa harjoiteltiin aggressiivisesti käyttäytyvän ihmisen rauhoittelua.

– Kuuntelen ja otan vastaan palautteen ja kiitän siitä, mutta sitten yritän poistua, hän kertoo.

– Yritän vain päästä tilanteesta pois ja pysyä rauhallisena. En lähde siihen, että asia ei kuulu minulle, se monesti vain provosoi tilannetta.

On tärkeää varmistaa, että selän takana on ovi, josta pääsee pois, ettei jää loukkuun, Tuomainen sanoo. Koulutuksessa harjoiteltiin myös itsepuolustustaitoja.

– Jos joku käy käsiksi, miten siitä pääsee irti. En tietenkään halua ruveta painimaan kenenkään kanssa, mutta koskaan ei tiedä, mitä tilanne voi olla.

Turvallisuuskoulutus on tarjolla kaikille Hekan työntekijöille, jotka ovat tekemisissä asiakkaiden kanssa, Jaana Kannus kertoo.

Ensimmäiset työntekijät olivat koulutuksessa viime syksynä. Kurssille on toivottu jo jatkoa. Yhtiöllä on työn alla myös ohjeistus, miten missäkin uhkaavassa tilanteessa toimitaan.

Työntekoon turvattomuuden lisääntyminen on vaikuttanut niin, ettei kellarikäytäviä ei enää siivota yksin, Tuomainen kertoo.

Hän on työskennellyt alalla yli 20 vuotta. Sinä aikana siivoojan arvostus on muuttunut.

– Aiemmin ihmiset olivat ystävällisempiä, ja antoivat jopa joululahjoja. Tosin silloin sama siivooja oli pidempään samassa talossa töissä.

Ikäviä tilanteita useita päivässä

Vähättelyä, äänekästä kielenkäyttöä, päälle puhumista – näin kuvailee Baronan johtaja Anne Issakainen kiukkuisen asiakkaan tyypillistä käytöstä.

– Lähdettyään asiakas saattaa unohtaa koko jutun, mutta asiakaspalvelija kokee näitä tilanteita päivän mittaan useita. Se tuo turvattomuuden tunnetta, varsinkin jos on myymälässä yksin.

Epäystävällistä käytöstä on ollut ennenkin, mutta pandemia-ajan muutos on selkeä, Issakainen sanoo.

Puhelimitse tehtävässä asiakaspalvelussa kynnys käyttäytyä huonosti on vielä matalampi.

– Kuohunta saattaa syntyä vaikka siitä, että lasku on maksamatta ja puhelinliittymä sulkeutuu. Harmituksen kohde on asiakaspalvelija, joka yrittää kertoa, mitä vaihtoehtoja on päästä eteenpäin ja saada liittymä jälleen auki, hän kuvailee.

Hyvinvoinnista huolehtiminen voisi houkutella työntekijöitä

Haastavien tilanteiden käsittelyä varten Baronalla on tarjolla muun muassa keskusteluapua.

– Analysoidaan, miksi asiakas käyttäytyi miten käyttäytyi ja siirretään työntekijälle tullut harmistuksen tunne itsestä pois.

Hän toivoo palvelualan työnantajien kiinnittävän entistä enemmän huomiota työntekijöiden turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Se voisi olla myös keino helpottaa työvoimapulaa, Issakainen sanoo.

– Nyt ollaan uuden äärellä: työvoimapula koskettaa kaikkia ja palveluala kärsii siitä tällä hetkellä varmasti eniten.

– Se lähtee siitä, että tunteiden näyttäminen sallitaan työpaikalla. Toivoisin, että työntekijät aidosti kokisivat, että on ok puhua turvattomuuden ja pettymyksen tunteista työaikana ja työpaikalla, ja että esihenkilöt ovat kiinnostuneita ja välittävät.

Voit keskustella aiheesta 25.4. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Pitkät aukioloajat mahdollistavat karuja kohtaamisia asiakkaiden kanssa – S-ryhmän päällikkö penää nuorille parempia työelämävalmiuksia

Mitä mieltä Macron ja Le Pen ovat Euroopan suunnasta?

Ranskassa koittaa tänään ratkaiseva presidentinvaalien toinen kierros. Istuva presidentti Emmanuel Macron kampanjoi jatkuvuuden puolesta. Oikeistopopulistinen Marine Le Pen on vedonnut vaalien alla etenkin kansalaisten taloushuoliin.

Miten ehdokkaat uudistaisivat taloutta, miten he suhtautuvat turvapaikanhakijoihin ja islamiin? Entä ilmastonmuutokseen, Venäjään tai Euroopan unioniin? Kartoitamme vastauksia tässä jutussa.

Ukrainassa on sodittu kaksi kuukautta

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta ja taistelut maassa jatkuvat edelleen. Venäjän uusin hyökkäys Ukrainan itäosissa ei ole toistaiseksi tuottanut mainittavia tuloksia, arvioi Britannian tiedustelupalvelu.

Luotettavia tietoja taisteluiden etenemisestä on vaikea saada. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ kertoi lauantaina, että sen kansainvälisiä sotilastarkkailijoita on otettu kiinni Itä-Ukrainassa. Järjestö ei ole tarkentanut, kuinka monta sen jäsentä on vangittu.

Lue lisää illan ja yön tapahtumista Ukrainassa täältä.

Turvattomuuden tunne on lisääntynyt palvelualan töissä

Palvelualalla moni kokee asiakkaiden käytöksen aiempaa epäystävällisempänä. Henkilöstöpalveluyritys Baronan kyselyn mukaan alalla monia kuormittaa asiakkaiden kärjistynyt käytös ja jopa uhkailu.

Helsingin kaupungin vuokrataloja hallinnoiva Heka kertoo, että uhkaavia tilanteita ei tapahdu usein. Heka kuitenkin tarjoaa työntekijöilleen koulutusta, jossa harjoitellaan myös itsepuolustustaitoja.

Runoilija Essi Leppänen: Yksinäisyydestä ei puhuta tarpeeksi, vaikka se tappaa

Kulttuurivieras Essi Leppänen maalaa sanallisia kuvia yksinäisistä ja poispudotetuista. Hänen mielestään yksinäisyys on kansantauti, jonka keskeiset syyt ovat rakenteissa. Taloudellinen eriarvoisuus, häpeä ja heittäytymisen pelko ajavat ihmisiä nurkkaan ja saavat unohtamaan, että me olemme toisistamme riippuvaisia.

Sunnuntai on aurinkoinen

Pohjoisesta virtaa Suomeen pikkuhiljaa viileämpää ilmaa. Tänään on kuitenkin vielä laajalti aurinkoista ja lämpötila on päivällä 10 asteen tuntumassa. Yöllä on koko maassa pakkasta ja alkuviikolla sää viilenee.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Tänään tulee kuluneeksi kaksi kuukautta Venäjän hyökkäyksen alkamisesta Ukrainaan. Meri-Lapissa asuville ukrainalaistaustaiselle Alina Juopperille ja venäläistaustaiselle Marina Sarajärvelle sota on tuonut järkytystä, piinaavaa huolta läheisistä, perheen sisäisiä riitoja ja jopa vihapuhetta.

Yli neljä vuotta Kemissä asunut Alina Juopperi itki, valvoi ja lopulta masentui, kun sota alkoi.

– En tiennyt, miten auttaa Ukrainassa olevia ihmisiä. Sota on pelottava asia vieläkin, mutta kun asiasta kuulee joka päivä, siitä on tullut ikään kuin normaalia. Enää ei ole sellaista ahdistusta kuin sodan alkupäivinä, hän kertoo.

Lapissa 17 vuotta asunut Marina Sarajärvi on seurannut sotaa järkyttyneenä. Sarajärvellä on Ukrainan puolella edelleen paljon tuttuja, joihin hän on tutustunut maan ollessa vielä osa Neuvostoliittoa.

– Se on hirveä tilanne. Ihmiset kuolevat molemmin puolin.

Parempi kuolla kotona kuin elää Venäjän lipun alla

Alina Juopperin vanhemmat ovat yhä sodan keskellä. Äiti tosin pääsi pakenemaan kaupungista rauhallisempaan paikkaan, ja isä työskentelee armeijan apuna.

– Kaupungissa ei ollut niin turvallista, koska venäläinen armeija oli lähellä, kolmen kilometrin matkan päässä. Isäni puolestaan tankkaa armeijan ambulansseja ja autoja, Juopperi kertoo.

Molemmat vanhemmat ovat halunneet pysyä Ukrainassa, vaikka äidillä olisi mahdollisuus paeta maasta.

– Isäni kertoo, että kukaan ei halua elää Venäjän lipun alla. Silloin olisi parempi kuolla kuin elää.

Myös huoli muista läheisistä on ollut kova. Osa Juopperin serkuista on jo päässyt turvaan. Hänen serkkunsa pääsi pienen lapsensa kanssa Ouluun. Osa kavereista on mennyt Saksaan.

– Mutta siellä on nyt liian paljon pakolaisia ja sieltä ei saa turvapaikkaa, Juopperi sanoo.

Sodan jatkuessa Juopperi on pyrkinyt auttamaan Ukrainaan jääneitä ihmisiä. Hän on lähettänyt miehensä kanssa Ukrainaan tavaroita, lämpimiä vaatteita, tyynyjä ja peittoja. Lisäksi he ovat lähettäneet rahaa ja ruokaa lemmikeille.

"Ensin he riitelivät asiasta, mutta päättivät sitten, että perheessä ei saa riidellä politiikan takia." Marina Sarajärvi

Venäläisille vanhemmille omat televisiot

Marina Sarajärven vanhemmat asuvat Venäjällä. Hän on saanut huomata, kuinka paljon ristiriitoja tilanne herättää jopa omien vanhempien välillä.

– Äiti on Venäjän puolella ja isä uskoo Ukrainan uutisiin. Ensin he riitelivät asiasta, mutta päättivät sitten, että perheessä ei saa riidellä politiikan takia. Nyt heillä on omat televisiot ja he katsovat eri ohjelmia.

Tarkemmin Marina Sarajärvi ei halua isän mielipiteistä kertoa.

– Venäjällä on uusi laki, jonka mukaan mielipiteiden takia voi joutua vankilaan.

Venäjä kiristi maaliskuussa otettaan tiedonvälityksestä. Uusi laki kieltää jakamasta valheellista tietoa siitä, mitä Venäjän hallintoelimet tekevät ulkomailla. Rangaistuksena voi olla jopa 15 vuoden vankeustuomio.

Lue myös: Venäjän duuma laajensi lakia, joka voi passittaa Ukrainan sodasta kertovan vuosiksi vankilaan

Äiti katsoo Venäjän televisiota ja seuraa maan sosiaalista media.

– Hän sanoo, että Venäjän pitää pelastaa tavallisia ukrainalaisia natsismilta ja fasismilta. Moni venäläinen ajattelee näin, Sarajärvi kertoo.

Vihapuhetta ja välit poikki

Alina Juopperi on puhunut Ukrainan tilanteesta sosiaalisessa mediassa, ja hän on saanut myös vihaa osakseen: syyttelyä valehtelusta ja jopa uhkailua.

– Esimerkiksi yksi venäläinen kaverini kirjoitti minulle ja muistutti, että hän tietää missä asun. Hän kertoi, että kun menen kotiin, niin minun tulee aina katsoa selkäni taakse, Juopperi kertoo.

Hänellä on myös venäläisiä kavereita, jotka aidosti ymmärtävät hänen huolensa ja surunsa.

Marina Sarajärvi kertoo olevansa aktiivinen sosiaalisessa mediassa ja näyttäneensä avoimesti mielipiteensä tilanteesta.

– Minusta sota pitäisi lopettaa. Mitä nopeammin niin sen parempi.

Osa hänen tutuistaan ymmärtää, millainen tilanne oikeasti on, mutta he pelkäävät sanoa sitä. Osa venäläisistä tutuista taas ei ole hyväksynyt Sarajärven suhtautumista.

– Jotkut ovat poistaneet minut kavereistaan somekanavissa. Suurin osa heistä on iäkkäitä naisia, joilla on heikko suomen kieli, eivätkä he lue Suomen uutisia, vaan he katsovat kotona Venäjän tv-kanavia. Olen kuullut sanonnan, että jääkaappi on Suomessa, televisio Venäjällä ja aivot pihalla, kertoo Sarajärvi.

Sarajärvi ei ole kokenut vihapuhetta suomalaisilta. Ennemminkin hän on kokenut myötätuntoa.

– Eräs suomalainen tuttuni oli huolissaan siitä, olenko saanut vihapuheita, koska olen venäläinen. Sanoin, että minun mielestäni Suomessa on paljon järkeviä ihmisiä, jotka ymmärtävät, että sota ei ole meidän tavallisten ihmisten vika.

Lue myös:

Venäjä hyökkää Ukrainassa - tässä artikkelissa Venäjän aloittaman sodan tärkeimmät tapahtumat

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 25.4. kello 23 saakka.

Hevosala kärsii paikoin työntekijöiden puutteesta, mutta Vuoden Hevosenhoitajaksi valittu Kirsi Simi nauttii työstään.

– Karsinoiden siivoaminen ja heinien kärrääminen ovat fyysistä työtä, mutta hevoset ovat niin aitoja ja hienoja eläimiä, että niiden kanssa on mielettömän kiva touhuta.

Simin mukaan työssä viihtymiseen vaikuttaa myös työporukan hyvä yhteishenki.

Hän sai tunnustun raviurheiluväen yhteisessä ravigaalassa maaliskuun lopulla. Työt jatkuvat Orimattilassa ravitalli Korvenheimolla.

– Tässä tallissa valmennetaan nuoria kilpahevosia. Ei ole kahta samanlaista hevosta, ja pitää oppia tuntemaan hevosen tavat. Muutaman tamman kanssa saa olla silmät selässäkin, mutta tulemme toimeen hyvin.

Hoitaja voi lukea paljon hevosen korvista ja silmistä.

– Jos korvat ovat hörössä, ja hevonen on utelias sekä seurailee ympäristöään, niin kaikki on hyvin. Jos silmät eivät ole kirkkaat, ja eläin on nuupahtaneen oloinen, etsimme mikä hevosella on pielessä.

Alalla on pulaa pätevästä työvoimasta

Hevosalalla ollaan huolestuneita työvoimapulasta. Päteviä ammattilaisia ei löydy kaikkien tarpeisiin.

Alan palkkaus, työehdot ja työurat eivät tällä hetkellä ole riittäviä kaikille hevosalasta kiinnostuneille tai alalle valmistuneille.

Kirsin Simin työnantajan Timo Korvenheimon ravitalli keskittyy erityisesti nuoriin ravihevosiin. Tällä hetkellä tallissa on tuuraajien lisäksi seitsemän kokoaikaista työntekijää.

– Olemme saaneet työntekijöitä hyvin, mutta monella tallilla on vaikeuksia rekrytoida. Aina ei voida mennä toimistoaikojen mukaan, kun hevosen hyvinvointi vaatii työntekijältäkin joustoa.

Korvenheimo istuu Suomen ravivalmentajat ry:n hallituksessa. Hevosalan toimijat pohtivat alan koulutuksen ja työelämän kipupisteitä huhtikuun lopulla Helsingissä.

Suomen Hippoksen mukaan ammatillisen koulutuksen piiriin tulevat ikäluokat ovat jatkuvasti pienempiä. Alan harrastajat hakeutuvat muihin ammatteihin.

Esimerkiksi koulutuskeskus Salpaus kouluttaa Lahdessa hevostenhoitajia. Lehtori Piritta Nieminen sanoo, että työllistymisnäkymät ovat hyvät.

– Hyville tekijöille on ollut aina töitä. Suomalaiset hevostenhoitajat ovat arvostettuja myös ulkomailla.

Hevostenhoito ammattina vaatii paljon.

– Työtehtävät ovat vaihtelevia ja aina voi oppia uutta hevosista, mutta hoitajan pitää olla valmis tekemään myös fyysisesti rankkaa työtä.

Unelmana ravikuningatar

Iitissä asuva Kirsi Simi on työskennellyt hevostenhoitajana noin 15 vuotta. Into hevosiin syttyi seitsemänvuotiaana, kun hän pääsi katsomaan poneja.

Nykyisessä työssään Simi kulkee tallihommien lisäksi mukana ravikilpailuissa.

– Valjastuksien ja kaiken muun on pyörittävä varikon puolella hyvin. Ilman hoitajaa se olisi mahdoton homma.

Ammatilliset unelmat liittyvät raveihin.

– Ravikuningattaruus olisi hienoa voittaa.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 25.4. klo 23:een saakka.

Facebookin puskaradio-ryhmä oli viimeinen oljenkorsi.

Turkulaiset, parikymppiset rakennusinsinööriopiskelijat Emilia Ahtinen ja Anni Hurttila olivat vailla harjoittelupaikkaa, eivätkä kymmenet hakemukset työpaikoille olleet tuottaneet tulosta.

– Lähetin 30 hakemusta. Ei edes tullut vastauksia. Siitä oli varoitettu, mutta silti tylyys yllätti. Ehkä kolmesta tuli viestiä, Emilia Ahtinen kertoo.

Anni Hurttila aloitti kymmenellä hakemuksella, mutta vaisun vastaanoton jälkeen iski pieni paniikki. Hän laittoi hakemuksia lisää, mutta saalis oli yhtä heikko.

Vaikka opiskelijakaksikon kymmenet työhakemukset jäivät ilman huomiota, aiheutti Facebookissa ollut ilmoitus viestitulvan. Naiset saivat kaveripyyntöjä, asiallisia ja asiattomia ehdotuksia, tsemppausviestejä, piruilua, mutta myös toivottuja työtarjouksia.

Ahtisella kävi tuuri.

– Pääsin pieneen yritykseen, jossa valvotaan erilaisia projekteja. Tulen valvomaan kahden omakotitalon sekä mökin ja uima-altaan rakentamista. Työharjoittelusta tulee myös kesätyöpaikka. Paikka on palkallinen, Ahtinen kertoo tyytyväisenä.

Hurttilalla ei vielä haastatteluhetkellä ollut työharjoittelupaikkaa.

– Olen ollut todella aloitteellinen ja koen, että olen antanut itsestäni hyvän kuvan. Harjoittelu voi olla palkaton, mutta eläminen maksaa ja siksi palkallinen olisi toivottava.

Moneen paikkaan kuljetaan omalla autolla, joten jo menoveteen tarvitsisi rahaa muun elämisen lisäksi.

Pandemia-aika lisäsi asioiden siirtymistä verkkoon

Pandemia-aika vaikutti siihen, miten laajasti ihmiset alkoivat käyttää erilaisia virtuaalisia alustoja. Monet perinteiset tapahtumat siirtyivät verkkoon ja uusista alustoista tuli tuttuja niin työnantajille kuin työnhakijoillekin.

Lietohallissa järjestetyssä LietoRekry-tapahtumassa nuoret ja työnantajat pääsivät kohtaamaan kasvotusten parin vuoden tauon jälkeen.

Varsinais-Suomen TE-toimiston asiantuntijana työskentelevä Eija Erlamo kävi Lietohallin tapahtumassa keskustelua nuorten kanssa sosiaalisen median käytöstä työnhaussa. Pikahaastattelut LietoRekryssä vahvistivat sen, että kanavia kyllä löytyy ja nuoriso tietää mitä mikäkin alusta tarjoaa.

– Somesta kysyessä nousi esiin Instagram, josta nuoret helposti löytävät eri yritysten työpaikkapostauksia. Myös videopalvelu YouTube nousi esiin. Selkeästi ne työnantajat, jotka käyttävät rahaa somemainoksiin, tavoittavat myös hakijoita.

Nuorten erityisesti suosimat sovellukset TikTok ja Snapchat eivät ainakaan näkyvästi ole vielä iskeneet työnhakumarkkinoille.

– Törmäsin myös nuoriin, jotka eivät ole koskaan käyttäneet somea työnhakuun, mutta etsivät ahkerasti töitä netistä ja soittavat suoraan työnantajille. Kaikilla nuorilla oli myös kokemus siitä, että aika hyvin työnantajat edes jotenkin reagoivat hakemuksiin. Sitä ei tunnistettu, että omaan hakuun ei reagoida.

"Painetta sosiaalisen median käyttämiselle tuntuu olevan"

TE-palveluissa työskentelevän Erlamon kokemuksen mukaan työnhakukanavat eivät automaattisesti ole ikään sidottuja. Ne liittyvät ehkä enemmän persoonaan.

– Työnantajille hakukanava ei tunnu olevan ratkaiseva. Ennen kaikkea haluttiin enemmän nuoria hakemaan töitä, kanavasta ja keinosta viis! Reipas asenne on plussaa.

Erlamon mukaan työnantajat tunnistavat sen, että Facebookin ”työnhaun puskaradiokanavilla" on mutkattomampaa heitellä kuulostelua siitä, tuntisiko kukaan sopivaa tyyppiä maalaamaan taloja kesällä.

Vaikka "kaikki" tuntuvat olevan somessa, löytyy vielä yrityksiä ilman minkäänlaista somenäkyvyyttä.

– Painetta sosiaalisen median käyttämiselle tuntuu olevan, mutta vielä on pärjätty sähköpostiin tulevilla työhakemuksilla ja soitoilla.

Henkilöstöpalveluyritys Bolt puolestaan on ottanut käyttöön oman sovelluksen.

– Sieltä ei pelkästään haeta ensimmäistä työpaikkaa heille, vaan sieltä rekisteröidytään työnhakijaksi ja katsotaan sitten aikanaan työvuorot ynnä muuta tarvittavaa, Erlamo tietää.

Ilman kokemusta ei saa paikkaa, ilman paikkaa ei saa kokemusta

Rakennusinsinööriksi opiskelevilla naisilla on pian ensimmäinen kouluvuosi takana. Olisi tärkeää saada harjoittelupaikka heti ensimmäisenä kouluvuotena, sillä se helpottaa työpaikan saamista tulevina vuosina.

Kokemattomuudesta tulee helposti kierre.

– Kokemus puoltaa paikan hakua paljon. Ne, joille ei ole kokemusta, jäävät pahasti alakynteen. Jos ei ole kokemusta, ei saa paikkaa, eikä tule koskaan saamaan kokemusta, Emilia Ahtinen luettelee.

Harjoittelut alalla, varsinkin ensimmäisellä kerralla, voivat olla siivoilua työmailla. Toiveena opiskelijoilla itsellään on, että töihin pääsisi kirjaimellisesti käsiksi.

– Moni toivoo, että pääsisi likaamaan kädet ja tekemään itse. Tekemään ja oppimaan jotain rakennusalasta. Koulussa ollut paljon aineita, joista ei välttämättä ole niin paljon käytännön pohjaa. Ensimmäisenä vuonna on matikkaa ja statiikkaa, Anni Hurttila kertoo.

Naiset eivät ole rakennusalalla harvinaisuus, mutta vähemmistöä he ovat. Asenteessa naisia kohtaan olisi parannettavaa, Ahtinen ja Hurttila toteavat.

– Kysellään jaksanko kantaa, meneekö selkä rikki ja pysyykö vasara kädessä. Ehkä tässä on vielä jotain parannettavaa, Ahtinen toteaa.

Eija Erlamo muistuttaa, että myös vanhemmilla ja sukulaisilla on tunnetusti iso merkitys. Nuori työnhakija tarvitsee yhtä paljon suosittelijaa kuin muutkin.

– Edelleen varmasti monelle ensimmäisen työpaikan saanti voi olla haaste, kun kokemusta ei ole, mutta nyt tuntuu, että hakijoita on ehkä vähemmän kuin aiemmin.

Erlamo kannustaa monen työnantajan tavoin pitämään laajaa skaalaa työpaikkojen suhteen.

– Lopputuloksena voisin todeta, että työnhaussa aktiivisuus on kanavaa tärkeämpi. Yhden kortin tai sometilin varaan ei kannata työnhakua jättää.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 25.4. kello 23.

Lue myös:

Kesätyöpaikka vaikuttaa ammatinvalintaan – tulevana kesänä töitä saa jo melkein yhtä moni kuin ennen pandemiaa: "Olen saanut hirveästi arjen taitoja"

Salla Koivumaa, 22, sai siivoojan töitä, mutta päätyi kattonosturiin ja teräsuralle – tekniikan ala tarjoaa jopa ennätyspaljon kesätöitä