Korkein oikeus (KKO) aloittaa maanantaina Kittilän kuntapäättäjien virkarikosjutun suullisen käsittelyn Rovaniemellä. Käsittelyyn on varattu aikaa viisi päivää.

Käsittelyyn osallistuu viisi korkeimman oikeuden jäsentä eli oikeusneuvosta sekä asian esittelijä. Vastaajina jutussa on kahdeksan kunnan entistä ja nykyistä päättäjää.

Suulliset käsittelyt ovat KKO:ssa harvinaisia, ja Helsingin ulkopuolella istuntoja on noin kerran vuodessa. Korkeimman oikeuden esittelijän Johannes Koskenniemen mukaan Lappiin matkaaminen saattaa olla ensimmäinen kerta KKO:n historiassa.

– Ehkä noin kerran vuodessa olemme Helsingin ulkopuolella suullisessa käsittelyssä, ja tiedossa ei ainakaan ole, että olisimme koskaan aiemmin olleet Rovaniemellä, Koskenniemi sanoo.

Käsittelyssä kiisteltyjen tapahtumien alkusoitto

KKO käsittelee laajasta Kittilän virkarikosjutusta ainoastaan kiistanalaisten tapahtumien alkusoittoa, jossa Kittilän kunnanhallitus perui Levin hissiyhtiön syrjään siirretystä toimitusjohtajasta tehdyn tutkintapyynnön, ja palautti hänet takaisin toimitusjohtajaksi.

Rovaniemen hovioikeus antoi viime toukokuussa vapauttavan tuomion kaikille 28 syytetylle Kittilän virkarikosjutussa, jossa käsiteltiin kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomiseen liittynyttä päätöksentekoa. Hovioikeus ei muuttanut Lapin käräjäoikeuden tuomiota, jossa kaikki syytteet hylättiin.

Syyttäjä ja ex-kunnanjohtaja Anna Mäkelä hakivat valituslupaa KKO:lta, joka antoi viime marraskuussa ainoastaan syyttäjälle rajatun valitusluvan. KKO käsittelee pelkästään Kittilän kunnanhallituksen päätöksentekoa vuosina 2013 ja 2014, eli tapahtumia ennen kuin kunta irtisanoi silloisen kunnanjohtajan Mäkelän laittomasti. Muilta osin hovioikeuden ratkaisu sai lainvoiman, ja suurin osa kuntapäättäjistä on vapautettu syytteistä.

Lue myös: Hovioikeus vapautti kuntapäättäjät Kittilän virkarikosjutussa – Kunnanjohtaja Antti Jämsén: Unohtakaa puheet suhmuroinnista, Kittilässä noudatetaan lakia

Avainkysymys: Mikä oli motiivi?

Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta kommentoi Ylelle aiemmin, kun tieto korkeimpaan oikeuteen saadusta valitusluvasta tuli, että vain nyt valitusluvan saanut asianosa näyttää täyttävän ennakkopäätöksen perusteet Kittilä-jupakassa.

KKO:n keskeisin tehtävä on antaa ennakkopäätöksiä kysymyksistä, joihin laki ei anna selvää vastausta. KKO myönsi valitusluvan koskemaan sitä, olivatko kuntapäättäjät rikkoneet virkavelvollisuutensa hankkiakseen hyötyä hissiyhtiön entiselle toimitusjohtajalle Jouni Palosaarelle.

Tolvasen mukaan Kittilän tapauksessa kysymys on siitä, millä motiiveilla kunnanhallitus päätti perua tutkintapyynnön. Oliko perusteena toimitusjohtaja Palosaaren suosiminen vai esimerkiksi se, että tutkintapyyntö oli perusteeton. Palosaarta itseään ei korkeimman oikeuden käsittelyssä enää kuulla.

Kaikki alkoi tutkintapyynnöstä

Vuosikausien oikeusjupakkaan johtanut tapahtumasarja alkoi joulukuun alussa 2013, kun Kittilän silloinen kunnanjohtaja Anna Mäkelä teki poliisille tutkintapyynnön Levin hissiyhtiön toimitusjohtajan paikalta projektipäälliköksi siirretystä Jouni Palosaaresta koskien hänen toimiaan hissihankinnassa.

Kuun puolivälissä Kittilän kunnanhallitus päätti perua tutkintapyynnön ja vaati Palosaaren palauttamista toimitusjohtajaksi. Maaliskuussa 2014 Levin hissiyhtiön uusi hallitus kutsui Palosaaren takaisin toimitusjohtajaksi. Näistä tapahtumista käynnistyi Anna Mäkelän irtisanomiseen johtanut tapahtumasarja Kittilässä.

Levin hissihankinnat ja Palosaaren toimet niihin liittyen on jo käsitelty loppuun oikeusportaissa ja Palosaaren syytteet on hylätty.

Syyttäjän mukaan kunnanhallituksen jäsenet ja varajäsenet syyllistyivät virka-aseman väärinkäyttämiseen peruessaan kunnan nimissä tehdyn tutkintapyynnön Palosaaresta. Kunnanhallitus oli myös ilmoittanut Levin hissiyhtiön hallituksessa istuville kunnan edustajille kunnan kannaksi, että entinen toimitusjohtaja nauttii edelleen kunnan luottamusta ja hänet on kutsuttava takaisin yhtiön toimitusjohtajaksi.

Syyttäjien mukaan kunnanhallituksessa luottamushenkilöt olivat näin rikkoneet virkavelvollisuutensa.

Korkeimmassa oikeudessa vastaajina ovat silloisessa kunnanhallituksessa päätöksiä tehneet kahdeksan kuntapäättäjää. Heistä kaksi on yhä Kittilän kunnanvaltuutettuja, neljä istuu jossakin lautakunnassa jäsenenä tai varajäsenenä, ja kaksi on jäänyt pois kuntapolitiikasta.

Valtiolle kallis virkarikosvyyhti

Kittilän virkarikosvyyhdissä oli alunperin kyse kuntapäättäjien toimista liittyen kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomiseen. Kittilän kunta irtisanoi kunnanjohtaja Anna Mäkelän marraskuussa 2014. Korkein hallinto-oikeus totesi potkut laittomiksi kesällä 2016, ja kunta maksoi Mäkelälle korvauksia.

Koko Kittilä-jupakka on tullut tähän mennessä maksamaan veronmaksajille pelkästään oikeudenkäyntikuluina arviolta noin kaksi miljoonaa euroa. Tähän tullaan siis lisäämään vielä kulut korkeimman oikeuden käsittelystä.

Varsinaisen virkarikosjupakan lisäksi oikeuskäsittely on yhä kesken kahdessa sivuhaarassa. Neljä kunnan johtoon kuulunutta tuomittiin käräjäoikeudessa lainopillisten neuvojen tilaamisesta kunnan laskuun niin sanotussa Eilavaara-laskutusjutussa. Timo Kurula on yksi näistä syytetyistä. Tämän jutun käsittely alkaa hovioikeudessa toukokuussa.

Lisäksi Kittilän entisen hallintojohtajan Esa Mäkisen kohtelua käsittelevästä jutusta on myös valitettu hovioikeuteen.

Lue myös:

Rovaniemen hovioikeus vapautti Levin hissipomon syytteistä – käräjäoikeuden päätös pysyy voimassa

Korkein oikeus myönsi rajoitetun valitusluvan syyttäjille Kittilän virkarikosjutussa – ei lupaa Anna Mäkelälle

Porissa pohditaan, pitäisikö kaupungin ruotsinkielinen nimi Björneborg nostaa nykyistä enemmän esille, kun kaupunkia markkinoidaan.

Asia on noussut esille kaupunginvaltuutettu Hanna Raitakarin (kok.) valtuustoaloitteen ansiosta. Raitakari toivoo, että Björneborg-nimeä käytettäisiin nykyistä näkyvämmin muun muassa kaupungin logossa.

Raitakari muistuttaa, että ruotsin kielellä on pitkät perinteet Porissa: kaupungissa on ruotsinkielinen koulu, jonka oppilaista merkittävä osa on nykyisin äidinkieleltään suomenkielisiä, ja Porissa on vielä 1960-luvulla ilmestynyt ruotsinkielinen sanomalehti Björneborgs Tidning.

Ruotsi oli pitkälle 1800-luvun loppupuolelle ja 1900-luvun alkuun asti erityisesti kaupungin taloudellisen ja poliittisen eliitin käyttämä kieli. Nykyisin Porissa asuu noin 500 ruotsia äidinkielenään puhuvaa – kaupungin koko väkiluku oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna runsaat 83 000.

Virkamies: Harkitaan, mutta ei kiirettä

Toimialajohtaja Lauri Kilkku toteaa omassa vastauksessaan Raitakarille, että ruotsin kieli on jo edustettuna Porin matkailumarkkinoinnin sivuilla. Sen sijaan kaupungin logon versiointia Pori-Björneborg-muotoon ei ainakaan toistaiseksi kiirehditä. Asia otetaan kuitenkin harkintaan, ja siitä käydään keskustelua myös Porin viestintäyksikön kanssa.

Pori on viime vuosina havitellut muun muassa ruotsinkielistä palomieskoulutusta. Koulutus annettiin kuitenkin Vaasaan.

Suomen herttua Juhana eli myöhempi kuningas Juhana III – Johan III perusti Björneborgs stadin eli Porin kaupungin vuonna 1558. Syynä oli maan nousu, joka vaikeutti kauppalaivojen purjehdusta Itämereltä Ulvilaan ja pakotti siirtämään Kokemäenjoen suulla olevan kauppapaikan lännemmäksi kohti merta.

Katso Yle Areenasta: Pärjääkö Porissa ruotsin kielellä?

Analyysi: Macron voitti, mutta halusiko Ranska hänet vai sittenkin sen "pienemmän pahan"?

Istuva presidentti Emmanuel Macron voitti Ranskan vaalit, mutta mandaatti ei välttämättä ole kovin vahva. Moni ranskalainen äänesti ennen kaikkea Marine Le Peniä vastaan. Macron joutuu pian uuteen testiin, jossa kannatus punnitaan, kirjoittaa Ranskaa seuraava ulkomaantoimittaja Maria Tolsa.

Komission hiilitullit leikkaisivat tuontia Suomeen

EU-komission valmistelemat hiilitullit vähentäisivät tuntuvasti muun muassa raudan, teräksen ja lannoitteiden tuontia Suomeen EU:n ulkopuolelta. Silti hiilitulleilla olisi Suomen taloudelle myönteisempi vaikutus kuin EU-maissa keskimäärin, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuore selvitys.

Esimerkiksi terästeollisuus voisi kasvattaa omaa markkinaosuuttaan EU-alueella.

Korkein oikeus tekee harvinaisen matkan pohjoiseen

Korkein oikeus (KKO) aloittaa maanantaina Kittilän kuntapäättäjien virkarikosjutun suullisen käsittelyn Rovaniemellä. Suullisia käsittelyjä on KKO:ssa harvakseltaan, etenkään Helsingin ulkopuolella.

Käsittelyssä on vain pitkän jupakan alkusoitto, jossa Kittilän kunnanhallitus perui Levin hissiyhtiön syrjään siirretystä toimitusjohtajasta tehdyn tutkintapyynnön, ja palautti hänet takaisin toimitusjohtajaksi.

Helsingin yliopisto pärjäsi kansainvälisessä vertailussa

Helsingin yliopisto on sijoittunut sijalle 120 maailman parhaiden yliopistojen vertailussa. Kyseessä on Center for World University Rankings -vertailu, joka listaa vuosittain 20 000 yliopiston joukosta 2 000 parasta. Kolme ensimmäistä sijaa nappasivat yhdysvaltalaiset yliopistot Harvard, Massachusettsin teknillinen yliopisto (MIT) ja Stanfordin yliopisto.

Alkavalla viikolla viilenee entisestään

Alkuviikolla pohjoisesta virtaa edelleen viileämpää ilmaa. Sää myös muuttuu vaihtelevammaksi ja sateita tulee aluksi etenkin pohjoisessa. Maanantaina sadealue leviää pohjoisesta Lappiin. Sateita tulee niin räntänä kuin lumena.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Nurmijärveläisen Rauno Raution tontti rajautuu jylhään näkymään: maasta kohoaa kymmeniä metrejä korkea kallioseinä.

Näkymättömissä kallion laella on Raution omakotitalo.

– Kallio on 200 metriä pitkä ja 100 metriä leveä, hän sanoo ja viittoilee ympärilleen.

Tähän kallioon Rautio haluaa louhia väestönsuojan tuhansille kuntalaisille. Asiasta on aiemmin kertonut Nurmijärven Uutiset.

Ajatus syntyi jo kymmenisen vuotta sitten, mutta nyt asia on saanut uutta pontta Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

– Ajattelin, että se tarvitaan tässä kylässä muutenkin, vaikkei olisi minkäänlaista kahinaa tulossa. Mutta kuitenkin on olettamus, että joku voi hyökätä tänne, ja siksi se on tarpeellinen.

Omakotiasujat haluavat kuulla, minne suojautua

Rautio ei ole huolineen yksin.

Omakotiliittoon on tullut joitain huolestuneita yhteydenottoja pientaloasukkailta, kertoo toiminnanjohtaja Marju Silander.

Niiden perusteella ei kuitenkaan ole nähtävissä, että omakotiasukkaat olisivat ryhtyneet rakentamaan itselleen väestönsuojia.

Sen sijaan asukkaat ovat toivoneet, että heidän huolensa yleisten suojien puuttumisesta haja-asutusalueilla kuultaisiin kunnissa – ja että he saisivat itselleen tärkeän tiedon, miten suojautuminen tositilanteessa on järjestetty.

– Se, että on valinnut omakotitalon kerrostaloasumisen sijaan, ei saisi asettaa asukkaita eriarvoiseen asemaan mahdollisessa suojautumistarpeessa, Silander sanoo.

Yleisiä väestönsuojia ei ole monessakaan maakunnassa, eikä niitä löydy edes kaikista suurimmista kaupungeistakaan.

Valtaosa väestönsuojista Suomessa on yksityisiä, talokohtaisia teräsbetonisuojia, jotka on rakennettu asuin- ja liikekiinteistöjen yhteyteen.

Pelastuslaki velvoittaa väestönsuojan rakentamiseen, jos rakennuksen kerrosala on vähintään 1 200 neliömetriä ja siellä asutaan tai työskennellään pysyvästi.

"Kunta ei ole huutanut hurraa"

Rauno Rautio olisi valmis aloittamaan kalliosuojansa louhintatyöt vaikka heti.

Toistaiseksi uupuu vielä rakennuslupa, samoin kuin lupa 20 metriä pitkään tieosuuteen luolan suuaukolle.

– Kunta ei ole huutanut hurraa. Kuitenkin uskon, että kunta käsittää tämän jutun ja antaa liittymäluvan.

Yle ei tavoittanut ketään Nurmijärven kunnasta kommentoimaan Raution suunnitelmaa.

Rautio on vaitonainen siitä, kuinka hän aikoo rahoittaa omien sanojensa mukaan miljoonamittaluokan rakennustyöt.

– Se on osittain salaisuus. Kivimassan myynnistä saa osan. Kivet ovat arvostettua kamaa ja menevät kyllä kaupaksi.

Hän kertoo, että Nurmijärven Klaukkalassa sijaitseva kallioluola voisi toimia autotallina tai teollisuuden käytössä.

Kalliossa on jo nyt kaksi porakaivoa, joten luolaan tulisi käyttövesi.

Rautio arvelee, että jos lupa kunnasta heltiää, louhos olisi valmis kahdeksassa kuukaudessa.

Jos väestönsuojalle tulisi tarvetta, ketkä olisivat tervetulleita kallioluolaan?

– Kaikki ne ihmiset, jotka kerkeävät sinne juosta.

Väestönsuoja toisi turvaa jopa kolmelletuhannelle ihmiselle, Rautio laskeskelee.

Yksinkertaisimmillaan tilapäissuoja on kuoppa maassa

Yksityishenkilö saa halutessaan rakentaa oman väestönsuojan.

Se on sallittua ja jopa suotavaa, sanoo pelastusylitarkastaja Jarkko Häyrinen sisäministeriön pelastusosastolta.

– Siihen täytyy tietysti hakea rakennusvalvonnasta rakennuslupa.

Suojan kuntoa valvoo pelastusviranomainen palotarkastusten yhteydessä.

Tilapäisen väestönsuojan saa itselleen vaikka omakotitalon kellarista, Häyrinen lisää.

– Jos kellarissa on tukevat seinät, voidaan sitä vahvistaa esimerkiksi tukemalla parruilla välipohjaa ja lisäämällä hiekkasäkkejä tukemaan seiniä.

Häyrisen mukaan taajamissa viranomaiset saattavat tosipaikan tullen jopa kaivaa tilapäisiä väestönsuojia maahan.

– Kaivetaan yksinkertaisesti maahan kuoppa, ja siihen sitten tehdään seinät, katto ja maavalli päälle.

Hän muistuttaa, että viranomaisilla on useita keinoja väestön suojaamiseen.

Väestöä voidaan esimerkiksi evakuoida turvallisemmalle paikalle. Alueen väestönsuojia voidaan myös käyttää joustavammin siten, että niihin otetaan ihmisiä, jotka eivät muutoin kuulu kyseiseen kiinteistöön.

– Toistaiseksi ei kannata ryhtyä toimenpiteisiin. Jos tilapäissuojia tarvitaan, niin kyllä viranomaiset opastavat, Häyrinen summaa.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 26. huhtikuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Yle selvitti väestönsuojien kapasiteetin viidellä alueella Suomessa – vain Sveitsissä on parempi tilanne, ministeriö vakuuttaa

Väestönsuojien huolto on kuin villi länsi: laki ei edellytä suojanhoitajan nimeämistä – asiantuntija: "Suoja tulisi huoltaa vuosittain"

Etelä-Savon käräjäoikeus on asettanut kansanedustaja Ano Turtiaisen (vkk) firman voimailuvälinekauppa Gometalin konkurssiin. Oikeus teki päätöksen asiassa viime viikon torstaina todettuaan yrityksen maksukyvyttömäksi

Konkurssihakemuksen jätti verohallinto, jonka mukaan kotipaikkaansa Etelä-Savon Juvalla pitävällä yrityksellä on verottajalle maksamatta viivästysseuraamuksineen kymmenien tuhansien eurojen saatavat.

Yhtiön toimitusjohtaja ja hallituksen ainoa varsinainen jäsen on Ano Turtiaisen puoliso Minna Turtiainen. Ano Turtiainen on omistanut yrityksen yhdessä vaimonsa kanssa.

Yrityksen verkkosivujen perusteella Gometal on myynyt varsinaisten voimailuvälineiden lisäksi muun muassa asusteita ja myös Valta kuuluu kansalle -puolueen kannatustuotteita, joiden tuotto on mennyt VKK-yhdistyksen hyväksi.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Taloussanomat.

Lisää aiheesta:

Verottaja hakee kansanedustaja Ano Turtiaisen yritystä konkurssiin

Raitiotien ykköslinjan jatkamista Hatanpäältä Pirkkalaan ja TAYSilta Linnainmaalle suunnitellaan parhaillaan. Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi hankesuunnitelman väliraportin jatkosuunnittelun pohjaksi viime viikolla.

Myös kuntalaisten mielipiteitä on kysytty, mutta ainakin Linnainmaan reitin varrella Pappilassa mietitään, onko mielipiteillä oikeasti merkitystä.

Suunnitelmaluonnoksia sai huhtikuun alussa kommentoida kahdessa avoimessa työpajassa, joista toinen järjestettiin Pirkkalassa ja toinen Linnainmaalla. Linnainmaan tilaisuudessa paikalla ollutta Jouni Laukkasta ihmetyttää, että reitin varrella asuvien kommentteja pyydettiin vasta siinä vaiheessa, kun suunnitelmat olivat jo pitkällä.

– Asiaa oltiin nuijimassa jo tietyllä tavalla muottiin, mutta meitä haluttiin sitten kuulla kuntademokratian nimissä.

Laukkanen on Pappilan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja. Hänen lisäkseen tilaisuudessa oli mukana monia muitakin pappilalaisia.

Tampereen Raitiotie Oy:n kehityspäällikkö Ville-Mikael Tuominen muistuttaa, että raitiotien linja on lyöty pitkälti lukkoon jo seudullisessa yleissuunnitelmassa loppuvuodesta 2020. Myös sitä ennen suunnitelmia on voinut kommentoida.

– Silloin päätettiin, millä kadulla ja millä puolella tietä raitiotie kulkee ja missä kohtaa tiet risteävät. Nyt yksityiskohtia vielä tarkennetaan.

Asukkaat huolissaan lähimetsien kohtalosta

Yleissuunnitelman jälkeen suunnitelmiin on tullut kuitenkin muutoksia. Nyt hyväksytyssä mallissa Teiskontien ylittää Alasjärven kohdalla yksi ratikkasilta, kun yleissuunnitelmassa siltoja oli kaksi. Erityisesti tämä harmittaa pappilalaisia, joiden ulkoilumetsää uusi ratkaisu uhkaa.

Suunnitelmaan annettiinkin runsaasti palautetta Linnainmaan koululla järjestetyssä työpajassa, jossa puhumisen lisäksi karttoja pystyi kommentoimaan liimaamalla niihin viestilappuja. Jouni Laukkasen mukaan viesteissä oli selkeä sanoma.

– Ainakin tiettävästi meidän näkökanta kirjattiin virallisena mielipiteenä. Ja tietenkin, kun kyseessä oli virallinen kuulemistilaisuus, sillä pitäisi olla jotain painoarvoa.

Voimakas reaktio valtatien varressa sijaitsevan metsäkaistaleen puolesta tuli suunnittelijoille hieman yllätyksenä.

– Raitiotien suunnittelussa pitää sovittaa yhteen raitiotien liikennöinti, liikenneturvallisuus, kustannukset, luontoarvot, asukkaat, kiinteistönomistajat ja kaupalliset palvelut. Mutta kyllä kaikilla on vaikutusta ja yksityiskohtia tarkennetaan vielä moneen kertaan, Ville-Mikael Tuominen sanoo.

Vaikuttaminen vaatii kaupunkilaisilta myös aktiivisuutta

Sen jälkeen, kun ratikkaa alettiin suunnitella Tampereelle, kaupunkilaiset ovat saaneet äänestää muun muassa ratikan väristä, penkkien kuosista ja vaunujen nimistä.

– Kyllä kansalaiset ovat moneen asiaan vaikuttaneet. Pysäkkien paikkoja ja nimiä on kysytty, samoin sitä, mille pysäkeille pyöräilyn liityntämahdollisuuksia tarvitaan. Ja kun joukkoliikenteen linjasto tarkentuu raitiotien toteutuessa, kuntalaisilta tullaan kysymään mielipidettä bussien reiteistä, sanoo Tuominen.

Omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Jouni Laukkanen toivoo, ettei kuntalaisia unohdeta siinäkään vaiheessa, kun isompia päätöksiä tehdään.

– Olemme tottuneet siihen, että näissä kaavoitusasioissa mielipidettä monesti kysytään jo hyvissä ajoin etukäteen, kun edustamme paikallisia asukkaita. Nyt se on muuttunut vähän sellaiseksi, ettei viestejä ja sähköpostikutsuja enää tule. Täytyy itse seurata ja olla aktiivisempi.

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta tiistaihin kello 23:een saakka!

Lue myös:

Ratikan jatkosuunnittelu etenee – ykkösellä saattaa päästä Pirkkalasta Tampereen Linnainmaalle jo vuonna 2028

Raitiotien suunnittelu Pirkkalasta Linnainmaalle alkaa – linja käyttöön viimeistään vuonna 2028

Sipsiä, karkkia ja pikaruokaa. Iloisia ihmisiä ja huumorilla höystettyä kerrontaa. Muun muassa tällainen markkinointikuvasto on nykyään hyvin yleistä nuorten sosiaalisen median alustoilla.

Yksittäinen herkku ei tee kenellekään pahaa, mutta täysin harmittomia iloiset mainokset eivät silti ole. Epäterveellisen ruoan markkinoinnilla on todettu voivan olla merkittävä vaikutus nuoren ravitsemukseen ja elintapojen muodostumiseen.

Viime vuosina esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO, YK ja Unicef ovat vaatineet eri valtioilta toimia alaikäisten suojelemiseksi ja pyytäneet kiristämään epäterveellisen ruoan markkinoinnin lainsäädäntöä.

Suomessakin sääntelyssä on vielä paljon petrattavaa. Tuore Helsingin ja Tampereen yliopistojen sekä Suomen ympäristökeskuksen toteuttama EPELI-tutkimushanke toteaa, että 13–17-vuotiaat nuoret jäävät liian alttiiksi mainonnan negatiivisille vaikutuksille. Tämä ikäluokka on suojattomassa asemassa, kun taas pienempiin lapsiin kohdistettua elintarvikemainontaa säännellään jo melko hyvin.

Taustalla yhteiskunnallinen muutos

Tampereen yliopiston apulaisprofessori Elina Närväsen mukaan sääntelyn hankaluus lähtee jo määrittelyn puutteesta laissa.

– Kuluttajansuojalaista puuttuu tällä hetkellä kokonaan epäterveellisen elintarvikkeen määritelmä, joten suoraa tai velvoittavaa sääntelyä ei ole.

Nuoriin kohdistuva elintarvikemainonta jää siis käytännössä tällä hetkellä yritysten omalle vastuulle.

Voimassa on viime vuosina ollut kuluttaja-asiamiehen laatima linjaus epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnista alaikäisille, mutta käytännössä yritykset eivät ole saaneet sanktioita linjauksen noudattamatta jättämisestä. Närväsen mukaan linjaus on ollut myös epäselvä, mikä on johtanut valvonnan puutteellisuuteen.

Linjaus on tällä hetkellä merkitty vanhentuneeksi.

Närvänen toteaa, että riittämättömään tilanteeseen on ajauduttu pikkuhiljaa vuosien varrella.

– Yhteiskunnan normit ovat muuttuneet. Jos ajatellaan vaikkapa alkoholin tai tupakan markkinoinnin sääntelyä, niin ne ovat olleet jo pitkään paremmalla tolalla. Oikeastaan vasta ihan viime vuosina kansainvälinen paine epäterveellisen ruoan sääntelyyn ja sen tiukentamiseen on lisääntynyt.

”Kun avaa vain somen, niin kyllä siellä näkyy mainoksia”

Tamperelaiset Hesburgerissa ja McDonald’sissa asioivat nuoret tunnistavat ilmiön. Nuorten kommenteissa toistuvat samankaltaiset huomiot: Mainontaa on paljon ja nimenomaan sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi pikaruokaloiden ja ruoan kuljetuspalveluiden mainoksia on korostuneen paljon.

Moni Ylen tapaama nuori myös kommentoi, että mainoskuvastossa pikaruokaan liitetään selvästi positiivisia mielikuvia.

– Kun avaan vain somen, niin kyllä siellä näkyy melkein joka kerta mainoksia, toteaa tamperelainen Sebastian Blomerus.

Nuorten mediankulutuksen nopea siirtyminen perinteisistä kanavista sosiaaliseen mediaan on hankaloittanut osaltaan sääntelyä. Karkeasti nuorten mediaympäristön muutos on ollut nopeampaa kuin sääntelyn muutos.

Sosiaalisessa mediassa markkinoinnilla on aivan omat lainalaisuutensa. Apulaisprofessori Elina Närvänen nostaa esimerkiksi vaikuttajamarkkinoinnin, jota somessa käytetään paljon, myös epäterveellisen ruoan mainontaan.

– Nuorten omat esikuvat ja idolit käyttävät tuotteita ja kehottavat omia seuraajiaan luomaan sisältöä niistä. Näkisin, että se on hyvin tehokas tapa vaikuttaa mielikuviin. Ja niin kertoivat myös nuoret, joita hankkeessamme haastateltiin.

Helpoin ratkaisu mainontaan löytyy yritysten sisältä

EPELI-tutkimushanke esittää monia vaihtoehtoja sääntelyn lisäämiseksi.

– Vanhentuneet viranomaisohjeet tulee uusia ja epäterveellinen elintarvike määritellä selkeästi lakiin. Tietenkin myös yritysten itsesääntelyä tulisi tehostaa, Närvänen luettelee esimerkkejä.

Hankkeessa todetaan myös, että Suomessa tulisi ottaa käyttöön ravitsemusprofilointiin perustuva järjestelmä, joka kertoisi elintarvikkeen ravitsemuksellisesta laadusta riittävän monipuolisesti.

Elina Närvänen kuitenkin korostaa, ettei markkinoinnin keinoihin puuttuminen ole ainoa keino ratkaista ongelmaa. Helpoin tie saada mainonnasta kestävämpää lähtee Närväsen mukaan yritysten omasta tuotekehittelystä.

– Jos olisin pikaruokaravintolayritys, niin lähtisin kehittämään tuotteita siihen suuntaan, että ne olisivat ravitsemuksellisesti parempia. Silloin voisi käyttää ihan niitä samoja markkinointikeinoja jatkossakin.

Yle yritti tavoittaa Hesburgerin ja McDonald'sin markkinointivastaavia haastateltavaksi juttuun, mutta Hesburgerin yhteyshenkilö kieltäytyi haastattelusta ja McDonald'silta emme saaneet yhteydenottoa takaisin.

Törmäätkö sinä usein pikaruokamainoksiin? Mitä ajattelet niistä? Voit kommentoida maanantaihin kello 23:een.

Routavauriot ovat tänä vuonna paikoin poikkeuksellisen hankalia. Esimerkiksi Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Uudellamaalla sekä Päijät- ja Kanta-Hämeessä routavauriot ovat nyt pahimmillaan.

Erityisesti routaheittojen määrä ja laajuus Kaakkois-Suomessa on tänä vuonna poikkeuksellisen suuri. Routaheittoja syntyy varsinkin sorateille, kun tie routii epätasaisesti. Sen seurauksena tielle syntyy töyssyjä.

– Olen toistakymmentä vuotta ollut tässä hommassa ja näin pahaa kevättä ei routaheittojen osalta ole ollut, sanoo Kaakkois-Suomen ely-keskuksen maanteidenhoidon projektipäällikkö Risto Hämäläinen.

Alkutalvi oli märkä ja talvi runsasluminen. Välillä on ollut kovia pakkasjaksoja ja välillä lämpötila on käynyt nollan molemmin puolin, minkä seurauksena lumi on sulanut ja jäätynyt uudelleen.

– Ilmiöt yhdistettynä saavat aikaan sen, että tierakenteisiin kertyy jäälinssejä ja routaa, kertoo kunnossapitopäällikkö Tuomas Vasama Kaakkois-Suomen ely-keskuksesta.

Risto Hämäläisen mukaan toive olisi, että tiet routisivat tasaisesti, mutta tänä vuonna niin ei ole.

Routavauriot jatkuvat pitkään

Tuulinen ja aurinkoinen sää on routavaurioiden korjaantumisen kannalta paras. Sen sijaan runsaat sateet vaikeuttaisivat tilannetta entisestään.

Kunnossapitopäällikkö Tuomas Vasaman mukaan routavaurioiden aiheuttamat ongelmat kestävättänä keväänä kuitenkin tavallista pidempään.

Ely-keskus neuvoo autoilijoita keventämään nyt kaasujalkaa ja olemaan varovaisia, jottei autoihin tulisi vaurioita. Routaheitot helpottavat, kun routa sulaa. Varsinkin metsäisillä tieosuuksilla sulaminen jatkuu kuitenkin vielä pitkään.

– Tilanne korjautuu, kun päästään kesään, sanoo maanteidenhoidon projektipäällikkö Risto Hämäläinen.

Tierakenteessa olevan jään sulaminen aiheuttaa tien kantavuuden heikkenemistä. Pahimmillaan tielle joudutaan asettamaan painorajoituksia.

Tällä hetkellä koko maassa on painorajoituksia yli 1080 kilometrin matkalla. Kevät on myöhässä, joten rajoitusten määrän uskotaan vielä kasvavan.

Vaaralliset reiät korjataan pian

Tiellä liikkujille jokakeväinen tuttu ilmiö ovat myös teihin tulleet reiät.

Kouvolan kaupungin kunnossapitopäällikkö Jukka Perttula kertoo, että kiireellisimmät ja suoranaista vaaraa aiheuttavat vauriot pyritään korjaamaan mahdollisimman pian ainakin väliaikaisesti. Vähemmän kiireellisiä vaurioita korjataan läpi kesän syksyyn asti.

Kouvolassa luminen talvi on aiheuttanut jonkin verran tavallista enemmän vaurioita esimerkiksi kasvillisuudelle. Tulviminen aiheuttaa puolestaan vaurioita katujen rakenteille. Virtaava vesi voi syödä esimerkiksi tienpenkkoja.

Lappeenrannan kaupungin ylläpitämillä teillä on kunnossapitopäällikkö Topi Kankaan mukaan havaittavissa normaalia talven mukanaan tuomaa kulumista. Asfaltille pahinta on, kun lämpötila sahaa talvella nollan molemmin puolin.

– Se on kaikkein huonoin asfalttipinnalle, kun asfalttiverkon huokosiin menee vettä ja se jäätyy ja sulaa ja jäätyy taas uudelleen. Pitkät pakkasjaksot ovat kaikkein parhaita, silloin asfaltti ei rapaudu niin paljon, Kangas selittää.

Naton miinantorjunta-alusosasto harjoittelee Turussa Merivoimien kanssa torstaina ja perjantaina.

Yhteistä harjoitusta johtaa Rannikkolaivasto. Harjoitus järjestetään Saaristomerellä.

Rannikkolaivaston esikuntapäällikkö, komentaja Mikko Villikari kertoo, että kyseessä on normaali harjoitus, josta on tiedetty jo vuosi etukäteen.

– Harjoituksen tärkein tavoite on vedenalaisten kohteiden etsintä ja tunnistaminen, Villikari sanoo.

Naton miinantorjunta-alusosasto vierailee Turussa maanantaista keskiviikkoon. Kansainväliset harjoitukset ovat tärkeitä Suomen Merivoimille.

– Näissä harjoituksissa opitaan toimimaan osana osastoa, jonka kanssa ei jatkuvasti toimita. Ne ylläpitävät kansainvälistä osaamista, Villikari sanoo.

Naton miinantorjunta-alusosastosta Turkuun on saapunut kolme alusta, jotka ovat latvialainen LVNS Virsaitis, virolainen ENS Sakala ja hollantilainen HNLMS Schiedam. Alukset eivät ole yleisölle nähtävillä.

Harjoitus painottuu miinantorjuntaan

Vierailun päättävä yhteinen PASSEX-harjoitus painottuu miinantorjuntaan ja merimiestaitoon ja sen tavoitteena on harjaannuttaa osallistujia toimimaan monikansallisessa ympäristössä.

Suomesta harjoitukseen osallistuvat Rannikkolaivaston Katanpää-luokan miinantorjunta-alukset Purunpää ja Vahterpää sekä 4. Miinantorjuntalaivueen johtoporras.

Tavallisille ihmisille harjoitus ei juuri näy. Laivat liikkuvat jonkin verran saaristossa, mutta tarkkaa paikkaa ei kerrota. Harjoituksen pääpaino on vedenalaisessa toiminnassa.

Harjoitus tukee samalla Katanpää-luokan alusten tämänvuotisen NRF-valmiusjakson toimeenpanoa. Naton nopean toiminnan joukko (Nato Response Force, NRF) on korkeassa valmiudessa oleva joukko, jota voidaan käyttää erilaisissa Naton operaatioissa.

PASSEX-harjoitus on hyväksytty Puolustusministeriössä Puolustusvoimien vuoden 2022 kansainväliseksi harjoitukseksi.

Videomateriaalia Turun satamassa olevista ulkomaisista NRF-aluksista on tulossa tähän juttuun myöhemmin maanantaina.

Lue myös:

Asiantuntijat: Naton turvatakuut Suomelle hakuajaksi ovat epärealistinen ajatus – mutta Suomi on silti tukevasti lännen suojassa

Nato-jäsenyys tarkoittaisi Suomelle todennäköisesti joukkojen lähettämistä Baltiaan sekä ilmavalvontaan osallistumista

Suomalaiset Naton suurharjoituksessa Pohjois-Norjassa – prikaatikenraali Manu Tuominen: "Harjoitusolot haastavat"

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) toivoo Ahvenanmaalta aloitetta suomalaisten sotilaiden sijoittamisesta saarille, kertoo Etelä-Suomen Sanomat (ESS). Vanhanen puhui aiheesta sunnuntaina Lahdessa keskustan järjestämässä yleisötilaisuudessa.

ESS:n mukaan Vanhanen sanoi, että puolustuksen järjestämisen kannalta olisi eduksi, että Ahvenanmaalla olisi pysyvästi suomalaisia joukkoja, koska Suomella on joka tapauksessa velvollisuus puolustaa Ahvenanmaata.

Vanhanen sanoo, ettei ole itse ehdottamassa Ahvenanmaan erityisaseman muuttamista.

– Aloitteen pitäisi mieluummin tulla Ahvenanmaalta, jonka itsehallinto täyttää sata vuotta. Olen menossa kesäkuussa sinne vierailulle. Jospa he silloin tekisivät ehdotuksen, Vanhanen sanoi ESS:n mukaan.

Vanhanen sanoi myös, että Ahvenanmaan erityisasema demilitarisoituna alueena, jonka aseettomuutta Venäjä valvoo, ei estä Suomea liittymästä sotilasliitto Natoon.

Kansainvälisen sopimuksen mukaan Ahvenanmaa on demilitarisoitu rauhan aikana ja puolueeton sodan aikana. Demilitarisoinnin historia ulottuu 1800-luvulle saakka.

Äiti Senja Långin perheessä ruuasta keskustellaan paljon. Kun lapset tulevat Kuopion Saarijärvellä sijaitsevasta Pitkälammen päiväkodista kotiin, he kertovat vanhemmilleen, mitä päiväkodissa oli ruuaksi.

– Meillä tytöt ovat aina syöneet hyvin.

Marjat maistuvat lapsille aina. Kasviksista parsakaali on toisen suosikki ja toisen peruna. Kotona maistellaan myös paljon uutta.

– Olemme molemmat ruokakaupassa töissä, niin ruoka on aika lähellä sydäntä. Eilen esimerkiksi söimme grillistä parsaa.

Långin mukaan heidän perheessään kumpikin on yhtä lailla mukana ruokakasvatuksessa.

Kun lapset tyrmäävät jonkin ruuan, vanhemmat kehottavat edes maistamaan.

– Joskus on tullut kommenttia, että hei, tämähän onkin hyvää. Se saattaa näyttää epämiellyttävältä, mutta he tykkäävätkin siitä.

Tämän perheen tapa toimia on tuoreen tutkimuksen perusteella myönteinen malliesimerkki siitä, miten lapsia voi auttaa syömään kasviksia, hedelmiä ja marjoja.

Itä-Suomen yliopiston tutkija ja laillistettu ravitsemusterapeutti Kaisa Kähkönen on väitöskirjassaan tutkinut varhaisen ruokakasvatuksen merkitystä. Miten lapset saadaan syömään enemmän kasviksia, marjoja ja hedelmiä?

Se tiedetään, että leikki-ikäiset lapset syövät liian vähän kasviksia, hedelmiä ja marjoja.

Kun halutaan saada lapset syömään enemmän kasviksia, marjoja ja hedelmiä molempien vanhempien esimerkillä on Kähkösen mukaan iso merkitys.

Myös isillä merkitystä

Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen aineisto koostuu päiväkotien kautta lasten vanhemmilta kerätystä kyselyaineistosta ja päiväkodeissa toteutetusta välipalabuffetista. Yhteensä päiväkodeista osallistui 183 lasta ja heidän vanhempansa.

Vanhempien kyselyt kohdistettiin erikseen äidille ja isälle. Tutkimuksessa haluttiin katsoa tasapuolisesti äitiä ja isää.

– Aikaisemmin tutkimus on keskittynyt paljon äiteihin ja on tiedetty, että äidit ovat siellä keittiössä paljon ja sillä on merkitystä, mitä äiti tekee. Paljon vähemmän on ollut tutkimusta isistä, Kaisa Kähkönen kertoo.

Mitä haastavampi maku on kyseessä, sitä tärkeämpää molempien vanhempien on tukea lasta syömään näitä makuja.

Tutkimuksessa ilmeni, että äitien mieltymys oli positiivisesti yhteydessä siihen, millaisista kasviksista, marjoista ja hedelmistä lapset pitivät, kun taas isien mieltymyksellä oli myönteinen yhteys siihen, että lapset pitivät myös voimakkaan makuisista kasviksista ja marjoista.

– Käytännössä kotona opitaan ruokailutottumukset ja ruokamieltymykset kehittyvät siellä. Lapset ottavat vanhemmilta mallia. Molempien toiminnalla on väliä.

Lisäksi äitien ja lasten kasvisten, marjojen ja hedelmien kulutus liittyivät positiivisesti toisiinsa. Isillä ja lapsilla yhteys oli puolestaan kypsennettyjen kasvisten syömisessä.

Tutkimuksessa huomattiin, että isän rooli nousee tärkeämmäksi silloin, kun syödään kasviksia ja marjoja, joita on haastavampaa oppia syömään.

Ne ovat Kähkösen mukaan kasviksia ja marjoja, jotka ovat perusominaisuuksiltaan happamia ja karvaita.

Marjoista esimerkiksi herukat, puolukat ja vadelmat ovat happamia. Kasviksista karvaita makuja on esimerkiksi parsakaalissa ja kukkakaalissa eli kaaleissa ylipäätään.

Katse omaan toimintaan

Kähkönen sanoo, että vanhempien katse keskittyy monesti lapsen lautaselle ja siihen, että katsotaan, syökö lapsi vai eikö.

– Mielestäni meidän kannattaa kääntää katseita omaan toimintaan. Miten vanhempana, äitinä ja isänä toimin ja minkälaista esimerkkiä näytän. Tietenkin myös, että miten kannustan ja rohkaisen lastani syömään omalla esimerkillä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että äiti ja isä syövät myös itse kasviksia, hedelmiä ja marjoja eli vanhemmat ovat avoimia ja tutustuvat niihin itsekin.

– Tämä ei tarkoita sitä, että vanhemman on osattava syödä niitä jo itse, vaan että vanhemmat lähtevät yhdessä lapsen kanssa tutustumaan niihin. Sama kiinnostus, mitä vanhemmat haluavat herättää lapsissa, niin vanhemmat löytävät sitä myös itsestään.

Lisäksi tutkimuksen mukaan varhaiskasvatuksen eli päiväkotien toteuttamalla aistilähtöisellä Sapere-ruokakasvatuksella on positiivinen yhteys siihen, että lapset haluavat syödä kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Sapere-ruokakasvatusta on toteutettu osassa päiväkoteja Suomessa monin paikoin jo pitkään.

– Kodit ja varhaiskasvatus voivat tehdä todella tiivistä ja hyvää yhteistyötä ruokakasvatustyössä. Iso osa meidän ruokatottumuksista muodostuvat varhaislapsuudessa ja ne pysyvät yllättävän samanlaisina aikuisuuteen. Voimme tehdä paljon hyvää jo ennen kouluikää.

Mitä ajatuksia uutinen herättää? Voit keskustella aiheesta 27.4. klo 23:een asti.

Lue myös:

Leikki-ikäiset syövät liian vähän kasviksia, hedelmiä ja marjoja – tutkija neuvoo, miten ruokavalio pannaan remonttiin

Tutkimus: Leikki-ikäisten ravitsemuksessa parantamisen varaa – vain 14 prosenttia syö ravitsemuksellisesti hyvälaatuista ruokaa

Aistilähtöinen ruokakasvatus sai lapset rouskuttamaan lanttua – ”Jo kolmivuotias osaa arvioida, minkä verran jaksaa syödä”

Nokian Tehdassaaren kiistojen sovittelu alkaa Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Alueen uusi omistaja ja vuosikausia saaressa toiminut kulttuuriosuuskunta ovat sovitteluistunnossa oikeudessa vuokrasopimuksen purkamisesta.

Uusi omistaja alkaa tuottaa alueelle teatteria, musiikkiesityksiä sekä muuta esittävää kulttuuria. Vuosia saaressa toiminut kulttuuriosuuskunta joutui lopettamaan toimintansa lähes kokonaan viime vuoden lopulla.

Alueen kiinteistöjen uusi omistaja Cireco Tehdassaari Kiinteistökehitys Oy vaati aiemmin Tehdassaaren osuuskunnalle häätöä käräjäoikeudessa. Sovitteluistunnon sisältöä ei vielä tiedetä.

Nokia-yhtiön kotisaari

Nokian kaupunki huutokauppasi Tehdassaaresta kulttuurihistoriallisesti merkittävän, niin sanotun Upofloorin kiinteistön huhtikuussa 2021. Kiinteistö oli siirtynyt kaupungin omistukseen vuotta aiemmin.

Huutokaupan jälkeen Cireco osti kiinteistön Nokian kaupungilta. Yle kertoi Cirecon suunnitelmista huhtikuussa 2021.

Jo aiemmin yhtiö oli ostanut Tehdassaaresta muun muassa Nokia-yhtiön entisen pääkonttorin.

Marraskuussa kiinteistön uusi omistaja haastoi osuuskunnan oikeuteen vuokrasopimusta koskevan kiistan vuoksi. Tämän jälkeen osuuskunta teki vastakanteen.

Kiistan osapuolet ovat vaatineet toisiltaan kymmenien tuhansien eurojen vahingonkorvauksia.

Omistajanvaihdoksen jälkeen monet osuuskunnan alivuokralaisena toimineet pienyrittäjät ovat siirtyneet muualle.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida tiistaihin kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Nokia-yhtiön kotisaari Nokialla kunnostetaan arvoisekseen – toiminta Tehdassaareen palaa kiertotalouden ehdoilla

Osuuskunta kehitti ruohonjuuritason toimintaa Nokialla vuosia, sitten historiallisen miljöön omistaja vaihtui – kiistoja puidaan nyt oikeudessa

Nokian Tehdassaareen rakennetaan uusi kesäteatteri – avaajana kesäkuussa Heikki Vihisen käsikirjoittama musiikkikomedia

Tässä vaiheessa Hämeen ilmastovahtipalvelussa ovat mukana kaikki Kanta-Hämeen 11 kuntaa, Hämeen ely-keskus, Hämeenlinna-Vanajan seurakunta, Hämeen liitto ja Hämeen ammattikorkeakoulu. Hämeen ilmastovahti -hankkeen projektipäällikkö Noora Arola sanoo, että kaikki ilmastotoimenpiteistä kiinnostuneet yritykset, järjestöt ja muuta toimijat ovat myös tervetulleita mukaan toimintaan.

– Mukana palvelussa olevat kunnat saavat koottua ilmastotoimenpiteensä yhteen paikkaan ja nimettyä niille vastuuhenkilöt, jolloin toiminta on paremmin organisoitua. Lisäksi kuntien päättäjät näkevät ilmastovahtipalvelun kautta, missä kunta menee ilmastotoimenpiteissä, kertoo Noora Arola.

– Toisaalta kunnat saavat tästä hyvän näyteikkunan, josta kuntalaiset pääsevät katsomaan, mitä kunta tekee ja he voivat ottaa yhteyttä kuntaan ja ehdottaa uusia ilmastotekoja.

HAMK:n opiskelijat ovat koonneet yhteiseen verkkopalveluun ilmastotekoja, joita tällä hetkellä on kasassa yhteensä yli 500. Osassa kuntia ilmastoteot listattiin nyt ensimmäistä kertaa. Ilmastoteko voi olla esimerkiksi hävikkiruoan hyödyntäminen, katulamppujen vaihtaminen led-valoiksi ja pohjavesien suojelusuunnitelma.

Esimerkiksi Helsinki, Tampere, Joensuu ja Lappeenranta ovat jo aiemmin julkaisseet vastaavan Ilmastovahti-palvelun, mutta Hämeen ilmastovahti kattaa koko Kanta-Hämeen

HAMK toteuttaa ympäristöministeriön rahoittamaa hanketta yhdessä Hämeen liiton kanssa. Hämeen ilmastovahti -hanke päättyy joulukuussa 2022, jonka jälkeen ilmastovahdin hallinnointi siirtyy Hämeen liitolle.

Ylöjärveltä, Mutalasta on löytynyt mustiin jätesäkkeihin pakattuja sikojen ruhoja tai niiden osia.

Poliisin mukaan ulkoilijat löysivät ruhot. Ensimmäiset ilmoitukset säkeistä ovat tuleet maaliskuussa. Säkkejä on toistaiseksi löytynyt yhteensä seitsemän, ja ne on hylätty luontoon Sorvantien varressa olevalta metsäautotieltä.

Poliisi epäilee, että osa jätesäkeistä on tuotu paikalle kevättalven aikana ja osa mahdollisesti jopa edellisenä syksynä.

Yle Tampereen toimittaja kävi kuvaamassa ruhosäkkejä maanataina aamupäivällä. Kuvauspaikalla säkkejä oli 3-4, ne olivat osittain rikki ja säkeistä pilkotti muun muassa sorkkia ja kärsiä.

Sisä-Suomen tutkii asiaa epäiltynä ympäristörikkomuksena. Ympäristörikkomuksesta voidaan rikoksentekijä tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Sikalöydöstä kertoi ensin Aamulehti.

Säkit kuljetetaan Honkajoelle

Luonnossa lojuvat säkit ovat jo alkaneet haista. Pirkanmaan ympäristövalvonnasta vastaavan Pirtevan ympäristöterveyspäällikkö Maria Wahlfors kertoo, että säkkien poiskuljettamista selvitellään ja järjestellään parhaillaan. Käytännön toimet ovat Ylöjärven kaupungin vastuulla.

Walforsin mukaan ruhojen posikuljettamisella ei ole tulenpalava kiire, sillä ei ole luultavaa, että siat olisivat kuolleet johonkin tautiin. Todennäköisintä hänen mukaansa on, että sioista on otettu ihmisravinnoksi sopivat palat, ja säkkeihin on sullottu teurasjäte.

Teurasjätteen oikea paikka on Honkajoki oy, joka on eläinperäisten sivutuotteiden käsittelijä tällä alueella.

Walfors uskoo, että säkit on heitetty metsään, koska ei ole haluttu maksaa jäteen hävittämisestä. Tapaus ei ole ainutkertainen.

– Vastaavia tulee harvakseltaan esille. Eläinjätteen hävittäminen maksaa, Honkajoen polttolaitos ottaa rahaa ja sillä haetaan säästöjä, että niistä hankkiudutaan eroon toisella tavalla. Se ei ole missään tapauksessa sallittua, eikä onneksi yleistä.

Sianruhon hävittäminen Honkajoella maksaa noin 70 euroa.

Poliisi pyytää kansalaisilta vihjeitä siitä, kuka sianruhot on maastoon hylännyt. Vihjeitä voi antaa Nokian poliisiasemalla tai esimerkiksi sähköpostiosoitteessa vihjeet.sisa-suomi@poliisi.fi.

Poliisi on saanut valmiiksi epäiltyyn poliisin murhan yritykseen Kirkkonummella liittyvän esitutkinnan.

Esitutkinnan mukaan vuonna 1995 syntynyt mies lähestyi poliisia hyökkäystarkoituksessa veitsi kädessään Kirkkonummella 24. helmikuuta 2022.

Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen poliisi pysäytti miehen lähestymisen ampumalla häntä kohti. Epäilty loukkaantui ampumisesta.

Keskusrikospoliisin tekemän esitutkinnan mukaan tilanne alkoi Kirkkonummen terveysaseman pihalta ja päättyi lähistöllä sijaitsevaan kahvilaan.

Poliisi epäilee 26-vuotiasta miestä murhan yrityksestä, kahdesta virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta sekä vahingonteosta. Epäilty on edelleen vangittuna.

Syyttäjä selvitti poliisin virka-aseen käyttöä tilanteessa ja päätti, että asiassa ei aloiteta esitutkintaa poliisin toiminnan johdosta.

Murhan yrityksestä epäillyn miehen osalta esitutkinta siirtyy nyt syyteharkintaan.

Lisää aiheesta:

Poliisi vaatii nuorta miestä vangittavaksi liittyen Kirkkonummen eiliseen epäiltyyn poliisin murhan yritykseen

Poliisi ampui vaarallista henkilöä Kirkkonummella – Loukkaantunutta epäillään poliisin murhan yrityksestä

Erilaiset verkkohuijaukset ovat yleistyneet ja parantuneet viime vuosien aikana.

– Erityisesti pankkitunnusten kalastelu on levinnyt erilaisten toimijoiden alustoille, sanoo Suomen petosviestinnästä vastaava asiantuntija Annukka Multanen Nordeasta.

Perinteisten puhelimitse, tekstiviestillä tai sähköpostilla tehtyjen huijausten lisäksi petostelijat yrittävät enenevissä määrin saada tietoja Postin tai Omakannan näköisten linkkien kautta, ostamalla hakukonemainoksia tai esiintymällä poliisin tai verottajan roolissa.

Yle kerää kokemuksia henkilöiltä, jotka ovat törmänneet verkkohuijaukseen tai joutuneet sellaisen uhriksi.

Alla olevalla lomakkeella voit kertoa kokemuksistasi ja jättää halutessasi yhteystietosi mahdollista haastattelua varten.

Jos lomake ei näy, pääset siihen myös tämän linkin kautta(siirryt toiseen palveluun).

Suomen Punainen Risti toimittaa terveysklinikan Länsi-Ukrainaan kansainvälisen Punaisen Ristin avustusoperaation tueksi. Klinikka lähetetään Ukrainan Uzhorodin kaupunkiin Punaisen Ristin logistiikkakeskuksesta Tampereelta.

Avustuskuljetuksen mukaan lähtee Suomesta asiantuntijoita varmistamaan, että klinikka saadaan hyvin käyttöön. Varsinainen henkilökunta palkataan Ukrainassa, SPR kertoo tiedotteessa.

Terveysklinikalla voidaan hoitaa päivisin perusterveydenhuollon asiakkaita. Varustelultaan klinikka vastaa terveyskeskusta.

SPR:n mukaan Ukrainan sisällä pakolaiset ovat ruuhkauttaneet perusterveydenhuollon Länsi-Ukrainassa.

Suomesta toimitettavalla klinikalla voidaan tukea paikallista terveydenhuoltoa. Yli 7 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa ja paennut toiseen paikkaan Ukrainassa.

Terveysklinikka rahoitetaan Suomen Punaisen Ristin katastrofirahaston turvin.

UPM:n Kymin sellu- ja paperitehtaan ylösajo alkoi tänään työntekijöiden palattua töihin pitkän lakon jälkeen. Tehtaan piiput eivät silti vielä tupruta, sillä luvassa on aluksi koneiden huoltotöitä.

– Kun tehdas on ollut nelisen kuukautta pois käytöstä, ilman muuta löytyy isompaa ja pienempää huollettavaa. Pumpataan esimerkiksi vesiä ja seurataan onko tullut putkirikkoja, sanoo paperitehtaan pääluottamusmies Jari Huomo.

Samoilla linjoilla on UPM:n sellutehtaan pääluottamusmies Hannu Mentula. Hänen arvionsa mukaan kestää pari viikkoa, että tehtaassa päästään tavanomaiseen tuotantotahtiin.

Täysin tyhjillään tehdas ei lakon aikanakaan ollut. UPM Kymin johtaja Jyri Kylmälä sanoo, että siellä oli joitakin työntekijöitä ja toimihenkilöitä.

– Teemme käynnistyksen askel askeleelta. Tänään laitamme tulet soodakattilaan ja hajukaasukattilaan, niin siitä se lähtee tupruttamaan. Jos perjantaina tehtaasta tulee ulos sellua, kaikki on mennyt hyvin, hän kertoo.

Paperitehdas käynnistyy omalla aikataulullaan. Koneet käynnistetään loppuviikosta, mutta täyttä paperin tuotantoa täytyy odottaatoukokuun puolelle.

Mielipiteet vaihtelevia

Viikonlopun aikana töissä on ollut yksittäisiä työntekijöitä ja maanantaiaamuna kello kuusi väki on palannut töihin työvuorojen mukaisesti. Mielipiteet töihinpaluusta vaihtelevat.

– Toiset sanovat, että on kiva päästä töihin, toiset olisivat varmaan mielellään vielä jatkaneet lakkoa, sanoo Huomo.

Jokainen suhtautuu työsopimukseen omalla tavallaan.

Lakon aikana kymmeniä työntekijöitä ehti jo irtisanoutua ja joitain lähteä eläkeputkeen. Pääluottamusmiehelle osoitetut kysymykset irtisanoutumisista ovat kuitenkin perjantain jälkeen loppuneet.

Työntekijöitä saapui tehtaalle silti riittävästi, jotta käynnistämiseen on tarvittava osaaminen ja henkilöstömäärä.

– Kaikki ovat yksilöitä ja miettivätasiaaomalta kantiltaan. Toivotaan kuitenkin, että mahdollisimman moni jatkaa töissä.

Sopimus on aina kompromissi, mutta suurimmat kompastuskysymykset on nyt hiottu pois.

– Työtunteja tuli lisää, mutta ne ovat palkallisia. Toinen seikka, joka oli meille tärkeä, oli ulkopuolisen työvoiman käyttö. Se on nyt vanhan sopimuksen mukainen.

Asiakkaat odottavat sellua

Tällä hetkellä tehdasta huoltavat omien työntekijöiden lisäksi myös alihankkijat. UPM:n Kaukaan tehdasalueella työskentelee enimmillään oman henkilöstön lisäksi jopa 900 ulkopuolisten urakoitsijoiden ja palveluntarjoajien työntekijää.

Asiakkaatkin odottavat tehtaiden käynnistymistä.

– Lakon alussa varastossa oli jonkin verran sellua, mutta muutama kuukausi on ollut täysin hiljaista. Sielläkin on odottavat tunnelmat, sanoo Jyri Kylmälä.

Hän ei vielä lähde arvioimaan lakosta Kymin sellu- ja paperitehtaalle koituvia tappioita.

Rajavartiolaitos harkitsee muutaman merivartioaseman siirtämistä pois saaristosta. Länsi-Suomen merivartioston apulaiskomentaja Ilja Iljin kertoo, että taustalla on kiinteistöjen kokonaisvaltainen tarkastelu, jonka yhteydessä pohditaan, ovatko asemat operatiivisten tehtävien kannalta oikeissa paikoissa.

Osa kiinteistöistä on myös tullut käyttöikänsä päähän. Esimerkiksi Mustasaaressa sijaitsevan Vallgrundin merivartioaseman kohdalla tämä on yksi syistä, joiden takia siirtoa pohditaan.

– Asema on sisäilmaongelmien takia käyttökiellossa. Vaihtoehtoina on pohdittu uuden aseman rakentamista Vallgrundiin tai Vaasaan, sanoo Ilja Iljin.

Lisäksi valtaosa aseman tehtävistä on kaupungin edustalla.

– Kaksi kolmesta tehtävästä on nimenomaan Vaasan edustalla, ei saaristossa

Lue myös: Henkilö putosi jäihin Vaasan edustalla, pelastettiin ilmatyynyaluksella viime hetkellä

Uudesta paikasta on käyty alustavia keskusteluja Vaasan kaupungin kanssa, mutta asia on vielä aidosti auki.

– Päätöksiä tehtäneen tämän vuoden aikana.

Länsi-Suomen merivartioston alueella siirtoa pohditaan myös Hiittisten aseman osalta.

– Jos siirtoihin päädytään, puhutaan kaikkien asemien kohdalla korkeintaan muutamasta kymmenestä kilometristä, eikä yhtäkään olla lakkauttamassa, selventää Länsi-Suomen merivartioston apulaiskomentaja Iljin.

Saariston väki huolissaan

Saaristoasian neuvottelukunta (SANK) on siirtoaikeista huolissaan. Kannanotossaan neuvottelukunta muistuttaa, että valtio on vähentänyt huomattavasti toimintojaan saaristosta ja Merivartiolaitos on lähes ainoa valtion viranomainen, joka siellä tällä hetkellä toimii.

Vaikka mahdollisissa siirroissa puhutaan korkeintaan muutaman kymmenen kilometrin matkoista, se on joskus ratkaisevaa, muistuttaa Saaristoasian neuvottelukunnan puheenjohtaja, Sandra Bergqvist.

– Haasteita on varmasti vähemmän kesällä hyvän sään aikaan. Mutta syysmyrkyissä ja talvella kyse voi olla minuuteista, toteaa Bergqvist.

Rajavartiolaitoksessa pohdintaa on vauhdittanut myös uusi, entistä toimintakykyisempi rannikkovartiovenekalusto, joka merivartioston mukaan takaa toimintakyvyn lähes kaikissa keliolosuhteissa.

– Tuli asemien siirtoja eli ei, niin myös saaristossa voidaan olla rauhallisin mielin. Merivartioston apu tulee jatkossakin olemaan saatavilla, vakuuttaa Länsi-Suomen merivartioston apulaiskomentaja Ilja Iljin.

Lue myös: Ensimmäinen Rajavartiolaitoksen uusista rannikkovartioveneistä on nyt testikäytössä - Merenkukussa alus korvaa 1970-luvulta olevan veneen

Huittisten kaupunginjohtajaksi on valittu keskustataustainen Siikaisten kunnanjohtaja Viveka Lanne. Häntä suosi äänestyksessä myös arpa.

Kaupunginjohtajasta äänestettiin maanantaina illalla Satakunnassa sijaitsevan Huittisten kaupunginvaltuustossa. Ääniä saivat myös entinen keskustan varapuheenjohtaja, ex-kansanedustaja Timo Kaunisto Hämeenlinnasta ja Vampulan entinen kunnanjohtaja, nykyisin Akaan hallintojohtajana toimiva ja Tampereella asuva Katariina Koivisto.

Viveka Lanne on syntynyt 1974. Hän toimi viime vuosikymmenellä Porin kaupunginvaltuustossa keskustan ryhmänjohtajana.

Arpa siivitti kohti voittoa

Äänestyksen ensimmäisellä kierroksella Katariina Koivisto sai 12 ääntä, Timo Kaunisto 11 ääntä ja Viveka Lanne 11 äänistä. Koiviston vastaehdokas toiselle kierrokselle valittiin arvalla. Arvonnan voitti Lanne.

Toisella kierroksella Koivisto sai 13 ääntä ja Lanne 21 ääntä. Yksi perussuomalaisten valtuutettu puuttui äänestyksistä.

Äänestykset olivat suljettuja lippuäänestyksiä. Valtuuston suurin ryhmä keskusta jakautui tiettävästi eri ehdokkaiden taakse. Myös muissa puolueissa vältettiin ryhmäkurin käyttöä.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmästä esitettiin ennen äänestystä arvostelua kaupunginjohtajan hakua kohtaan. Valtuustoryhmän puheenjohtaja Jukka Kivimäki katsoi, että prosessia ohjailtiin liikaa kaupungintalosta.

Ehdokkaat eivät itse olleet paikalla Huittisten valtuuston kokouksessa. Myöskään yleisöä ei ollut paikalla median edustajia lukuunottamatta, sillä kaupunkilaisten oli toivottu koronaepidemian takia seuraavan kokousta netissä.

Yli 20 vuotta Huittisten kaupunginjohtajan toiminut Jyrki Peltomaa jää eläkkeelle kesällä.

Huittisissa on hieman alle 10 000 asukasta.