Länsirannikolla tuulee nyt erityisen hyvin.

Vuonna 2020 Suomeen rakennettiin 67 uutta tuulivoimalaa, mutta viime vuonna jo 141.

Tänä vuonna valmistumassa olisi vielä tuplasti enemmän – 344 tuulivoimalaa, todetaan Suomen Tuulivoimayhdistyksestä Ylelle.

Ja tästäkin tuulivoiman vauhti vain kiihtyy.

Suomen ilmastopaneeli toteaa tuoreessa raportissaan tuulivoiman tarpeen viisinkertaistuvan Pohjoismaissa vuoteen 2050 mennessä.

Länsi-Suomi on tässä kehityksessä voittaja – ja myös tulevaisuudessa.

Suurin osa käytössä olevista tuulivoimaloista sijoittuu eri puolille läntistä Suomea ja Perämeren ympärille, ilmee Suomen Tuulivoimayhdistyksen tuoreessa selvityksessä.

Sen sijaan itäiseen Suomeen ei teollista tuulivoimaa juurikaan rakenneta.

Myös suunnitteilla olevat tuulivoimahankkeet sijoittuvat pääosin länsirannikolle.

Yksi keskeinen syy tilanteeseen itärajalla on puolustusvoiminen aluevalvonta ja tutkatoiminta.

Kookkaat tuulivoimalat ovat merkittävimpiä tutkien havaintokykyyn vaikuttavia esteitä. Varsinkin lavat, pyöriessään tutka-aaltoa vastaan, voivat aiheuttaa häiriöitä tutkiin.

Tämä ilmenee myös valtioneuvoston tuulivoimaselvityksessä viime vuodelta.

Sanna Marinin (sd.) hallitus on pyrkinyt selvittämään ja vähentämään tutkista johtuvia rajoitteita tuulivoimarakentamisessa.

Tavoitteena on ollut saada tuulivoimaa tasapuolisemmin maan eri osiin.

Ukrainan sota ja Suomen itärajan uusi turvallisuustilanne haastavat kerralla tämän tavoitteen. Suomen Nato-kaavaillut lisäävät omalta osaltaan itärajan valvonnan painetta.

Tilanne herättää nyt suurta huolta Itä-Suomen maakuntajohtajissa.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ei ole yhtään valmista tuulivoimalaa.

– Puolustusvoimien aluevalvonta on ollut aivan keskeinen syy tähän – ja me kyllä ymmärrämme ne syyt.

– Mutta tosiasiallisesti siitä syystä se rakentaminen estyy, sanoo Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen.

Itärajan maakunnat haluavat korvausta tuulivoimasta

Yle kysyi kaikilta maakuntajohtajilta (18 maakuntaa) näkemystä tuulivoiman tulevaisuudesta omassa maakunnassa. Kaikki maakunnat vastasivat kyselyyn.

Vastauksissa korostui itärajan maakuntajohtajien selvä tyytymättömyys tilanteeseen. Tuulivoima ja sen tuomat tulot kunnille karkaavat Länsi-Suomeen.

Kuntien saamat tuulivoimatulot ovat selvässä kasvussa.

Kuntaliiton selvityksen mukaan, kuntien saamat kiinteistöverotulot olivat viime vuonna noin 17 miljoonaa euroa. Tänä vuonna summa nousee jo reiluun 19 miljoonaan.

Summa voi nousta lähivuosina jopa noin 30 miljoonaan, arvioi Suomen Tuulivoimayhdistys Ylelle.

Tähän rahavirtaan halutaan mukaan myös Itä-Suomessa.

Maakuntajohtajat esittävät ratkaisuksi uudenlaista korvausjärjestelmää, kompensaatiomallin laatimista.

Siinä aluevalvonnan takia menetetyt tuulivoimatulot korvattaisiin jollakin tavoin Itä-Suomen kunnille.

– Kuntien kompensaatiomallin tulisi olla osa heti seuraavaa hallitusohjelmaa ja toteuttaa ministeriöiden laajalla valmistamisella, Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen sanoo Ylelle.

Hirvonen korostaa, että itärajan maakunnissa hoidetaan mielellään itärajan valvontaa – koska isänmaan etu sitä vaatii.

– Mutta on aivan keskeinen oikeusvaltion perusperiaate, että siitä aiheutuvat haitat, kuten tuulivoiman menetykset, tulee meille kompensoida, sanoo Hirvonen.

Tuulivoimatulot valtion kassaan?

Miten kompensaatiomalli sitten käytännössä hoidetaan?

Hirvosen mielestä, tuulivoimatuloja pitäisi tulouttaa ensin valtion kassaan, ja jakaa sieltä alueille maanpuolustuksen takia.

– Jos tuloista jaettaisiin pienikin osa rajamaakuntiin, olisi järjestelmä oikeudenmukainen, Hirvonen perustelee.

Kymenlaakson maakuntajohtajan Jaakko Mikkolan mielestä itärajan maakunnille tulisi osoittaa korvaavia investointeja.

– Mikäli tuulivoiman rakentamista rajoitetaan tai se kielletään kokonaan osasta Suomea, uusiutuvaan energiaan kohdistuvia ja muita kehittämis- ja rahoitustoimia tulisi suunnata erityisesti näille alueille, sanoo Kymenlaakson maakuntajohtaja Jaakko Mikkola.

Etelä-Karjalan maakuntajohtajan Satu Sikasen mielestä investoinnit tuulivoimaan eivät jakaannu maantieteellisesti tasapuolisesti.

– Kompensaatiomalli tarvitaan, mutta sillä ei silti tule heikentää tuulivoimahankkeiden etenemistä muualla Suomessa, Sikanen toteaa.

Kompensaatio tyrmätään – Suomi on jaettava kahtia

Itäsuomalaisten maakuntajohtajien ehdotus kompensaatiosta ei saa muista maakunnista vastakaikua.

Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju ymmärtää virkaveljiensä tuskan itärajalla, mutta tyrmää ehdotuksen.

– Jos me haluamme edistää tuulivoimaa, kompensaatioehdotus ei ole käyttökelpoinen, Harju sanoo.

Pohjois-Pohjanmaa on Suomen tuulivoimamaakunta: tällä hetkellä valmiita tuulivoimaloita on 349. Se on reippaasti eniten Suomessa.

Harjun mielestä paras ratkaisu olisi Suomen jakaminen sähkön markkinahinnan osalta eri hinta-alueisiin. Mallia voitaisiin ottaa Ruotsista ja Norjasta, jossa näin on tehty.

– Silloin voitaisiin puhua Pohjois- ja Itä-Suomen kokonaisuudesta.

– Tällä olisi vaikutusta sähkön hintaan ja luotaisiin kilpailukykyä näille alueille, paljon paremmin kuin jollakin kompensaatiomenettelyllä, Harju sanoo.

Myös Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi jakaa sympatian itärajan maakunnille.

Riipi ei silti lämpene tuulivoimatulojen kompensaatiolle.

– Lapissa tämä tarkoittaisi käytännössä hankkeiden pysähtymistä, Riipi toteaa vastauksessaan Ylelle.

Tuulivoiman haittoina pidetään maisema-arvojen menetystä ja meluhaittoja asutusten lähellä.

Riipin mielestä haittaperusteen tulee kunnille säilyä vahvana.

– Verotulot täysimääräisesti sijaintikunnille, jossa ovat tuulivoiman haitatkin, Riipi sanoo.

Lisää tuulivoiman tulevaisuudesta Suomessa illan A-studiossa. Vieraina ympäristö - ja ilmastoministeri Emma Kari (vihr.) ja kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Kai Mykkänen. A-studio ma 25.4. klo 21:00 TV1.

Tampereen keskustassa alkoi maanantaina myllerrys. Katukuvaan vaikuttavat niin kesä kuin lähestyvät jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut.

MM-kisojen suomalaispelit ja muut tärkeät ottelut pelataan kuukauden päästä Tampereen uudella areenalla. Sitä ennen Tampereella jännätään, päästäänkö torilla juhlimaan Tapparan SM-Liigan mestaruutta.

Maanantaina saadun tiedon mukaan mahdollisia kultajuhlia ei kuitenkaan juhlita Keskustorilla. Esteenä ovat juuri aloitetut, viime kesänä suurta suosiota saaneen Keskustorin kesäkeitaan rakennustyöt. Rakentamisen aikana Keskustori on aidattu työmaa-alueeksi.

Jos Tappara kukistaa TPS:n, kultajuhlia juhlitaan Keskustorin kupeessa Frenckellin aukiolla.

Tapparan värit ilmestyivät tällä viikolla Hämeensillan patsaiden päälle pelipaitoina.

Kesäinen Tampere palvelee myös MM-yleisöä – mukana myös Instagram-kohde

Keskustorin kesäkeitaaseen on kuuluisan suihkulähteen lähelle tulossa piazzamainen istuskelualue. Suurterassille tulee lämpölamppuja, jättivarjoja ja tuulensuojia.

Ravintoloiden yhteisterassi avataan 11. toukokuuta ja noin 500 asiakaspaikalta on mahdollista seurata kaikki jääkiekon MM-kisojen pelit.

Myös muuta keskustaa laitetaan nyt kovaa vauhtia uusiksi. Kesäasun saavat Aleksis Kiven katu, Kuninkaankatu ja Tuomiokirkonkatu. Katujen rakennustyöt alkoivat maanantaina, ja myös niiden pitäisi valmistua 11. toukokuuta.

Aleksis Kiven kadulle lisätään kukkaistutuksia ja ravintolaterasseja. Suomen kansalliskirjailijan mukaan nimetylle kadulle tuodaan myös Maija Kovarin sanataideteos Kosken kuulemat.

Kuninkaankadulla osa terasseista sijoitetaan keskemmälle kävelykatua, ja ravintoloita tulee lisää. Katu koristellaan muun muassa värikkäillä istutuksilla ja ripustuksilla, joihin on haettu mallia muista maista.

– Suunnitteilla on kiinnittää kadun yläpuolelle noin 300 leijaa. Toivottavasti saamme tästä yhtä instagrammattavan kohteen, mitä sateenvarjokadut ovat Euroopassa, kuvaa hankekehityspäällikkö Mikko Siitonen tiedotteessa.

Tampere on aiemmin päässyt somekuviin joulun aikoina, kun keskustan rakennuksia on valaistu näyttävästi.

Kisakatu avataan Tuomiokirkonkadulle

Tuomiokirkonkatu puolestaan toimii toukokuussa jääkiekon MM-kisojen virallisena kisakatuna. Kisailme toistuu muun muassa kadun varrelle ripustettavissa kankaissa, asfalttimaalauksissa sekä kukkaistutuksissa. Kadun varrella on palveluita sekä terasseja.

Kisakadun järjestelyt vaikuttavat myös liikenteeseen, ja Verkatehtaankatu–Otavalankatu suljetaan kävelykaduksi. Sen jälkeen nopeusrajoitusta lasketaan kadulla.

Kesäkatujen vaikutuksia tutkitaan yritys- ja kävijäkyselyillä. Viime kesänä toteutettu Aleksis Kiven kadun kokeilu kasvatti kadun varrella toimivien yritysten liiketoimintaa, lisäsi merkittävästi kadun viihtyisyyttä ja sen houkuttelevuutta niin kulkuyhteytenä kuin asiointipaikkana..

Mitä mieltä olet Tampereen keskustan tulevasta ilmeestä? Voit keskustella aiheesta 27.4. kello 23 asti.

Oulussa on seurattu kummissaan keskeiselle paikalle torinrantaan rakennettavan hotellin vaiheita vuosien saatossa. Välillä on rakennettu ja nyt taas työt ovat olleet seisahduksissa pitkän aikaa.

Ärsytyksen lisäksi keskeneräinen hotellirakennus on herättänyt vitsailua ja nyt pilapiirroksia. Työmaata suojaaviin aitoihin on alkanut ilmaantua tekstejä ja kuvia, joissa otetaan humoristisesti kantaa rakennushankkeeseen.

Oulun uusi toivo -kuvasarjan takaa paljastuu ryhmä Oulun yliopiston ensimmäisen ja toisen vuosikurssin arkkitehtiopiskelijoita.

– Tämä työ on tehty Oulun teekkariyhdistyksen jäynäkisaan, kertoo ryhmässä mukana oleva toisen vuosikurssin arkkitehtiopiskelija Sampo Westerberg.

Ryhmän tekemissä havainnekuvissa torihotellin paikalla on siili, eikä mikä tahansa siili, vaan monien juhlien klassikko – siilikakku.

– En tiedä onko kukaan meistä tehnyt ikinä siilikakkua, vai nähnyt vain jossain kuvia. Siilikakku on niin utopistinen juttu ja käsittämätön konsepti. Toki eihän hotellirakennus Oulun torinrantaan sitä välttämättä ole, mutta hirveän pitkä projekti se on ollut.

Westerbergin mukaan jäynäkisan teemana oli tänä vuonna "kauan odotettu", mikä sopiikin torihotelliin hyvin.

Lue lisää: Oulun torilla seisoo autioitunut hotellirakennus, jonka tulevasta ei kukaan tiedä – yhdyskuntajohtaja: "Kaikin keinoin tavoitellaan toteutumista"

Torihotellin taustalla on Uros-yhtiöstä tunnetun liikemies Jyrki Hallikaisen perheyhtiö. Hankkeen pysähdyttyä ja Uroksen jouduttua konkurssiin kaupungille on esitetty rakennuksen muuttamista asunnoiksi ja jopa purkamista.

Arkkitehtiopiskelijat ovat sitä mieltä, että torihotellin rakennukselle on hyvä löytää joku käyttötarkoitus, sillä jo ilmastonäkökulmastakin sitä on järjetöntä lähteä purkamaan.

Westerberg toteaa, että kuvilla ei silti ole mitään vaikuttamispyrkimyksiä yhtään mihinkään.

– Tämä on ihan puhtaasti vitsi.

Lisää huumoria luvassa

Oululaisen sarjakuvataiteilija Anssi Vieruahon mukaan oli odotettua, että aihe kirvoittaa huumoria ja ironiaa. Hän nostaa siilikuvan suosikikseen.

– Tämä menee ehkä jo meemistä. Lisää huumoria on tulossa. Kyseessä on keskeneräinen hotelli, joka on rakennettu ehkä kaupungin parhaalle tontille. Ironialla asiaan suhtautuminen, ehkä jopa meemikulttuuri on odotettu reaktio ilmiölle.

Vieruaho muistelee muutaman vuoden takaisia tapahtumia Tampereella, kun Uros-areenan nimi julkistettiin ja rakentaminen aloitettiin. Myös tamperelaiset keksivät tuolloin vastaavanlaista huumoria ja kävivät kiinnittämässä lappuja.

– Siihen aikaan se viljeli siellä tällaista meemitehtailua. Tämä on tämän päivän kansalaisvaikuttamista, että otetaan tällä tavalla kantaa.

Lue myös: Suomalaisia naurattanut Uros Live -nimi lakaistiin maton alle – kertaa tästä, miten kaikki meni alusta asti pieleen

Myös Vieruaho toivoo, että rakennus tulee valmiiksi. Tilat voisivat mennä hänen mukaansa kulttuurin käyttöön.

– Kaupunkilaisia kiinnostaa, miten täällä tontteja käytetään ja mihin tiloja rakennetaan. Kyllä se on meidän yhteinen asia, mitä tämän tason tonteille tehdään. Nyt on tuhlattu aikaa ja rahoja.

Rakennuksen kohtalo yhä epäselvä

Oulun yhdyskuntajohtaja Marko Kilpeläisen mukaan tovin keskeytyksissä olleen hotellin rakennustöiden jatko on edelleen epäselvää. SVR on ilmoittanut, että työt on pysäytetty kokonaan. Kaupungilla ei ole tietoa kenen toimesta ja milloin työt jatkuvat.

Hotellin rakennusluvan takaraja on kesäkuussa. Rakennustöiden jatkumisen lupa on rakennusvalvonnan käsissä.

Kilpeläinen ei suostu kertomaan, onko kukaan tai mikään taho mahdollisesti kiinnostunut tulemaan mukaan hankkeeseen.

– Tähän en pysty ottamaan kantaa. Kaupungin tavoitteena on, että mahdollisimman pian löytyy toteuttajatahot, jotka rakentavat hotellin valmiiksi. Uskon tällä hetkellä, että niin tulee käymään, mutta varmuutta minulla ei tietenkään ole.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun torihotellista Yle Tunnuksella 26.4. kello 23 saakka.

Vantaan ratikasta nousi jälleen vilkas keskustelu kaupunginvaltuustossa maanantai-iltana. Jättimäisestä raidehankkeesta ei kuitenkaan olla järjestämässä kunnallista kansanäänestystä.

Äänestystä vaativan valtuustoaloitteen tekivät kokoomuksen Paula Lehmuskallio ja perussuomalaisten Tuukka Saimen.

– Näin isossa investoinnissa pitäisi kyllä kuulla kuntalaisia paremmin, Lehmuskallio sanoo.

Osa Vantaan kaupunginvaltuutetuista on siis sitä mieltä, että ratikasta tulisi vielä järjestää kunnallinen kansanäänestys.

Aloitetta kannattanut perussuomalaisten Juha Järä korostaa, että ratikka on jo kokoluokaltaan sellainen investointi, että päätöksenteon tueksi tulisi ilman muuta saada tietoa vantaalaisten näkemyksestä.

– Nimenomaan kansanäänestyksellä, Järä toteaa.

Hänen mielestään erilaiset kuulemistilaisuudet tai muu informointi ei tällaisen suuren hankkeen osalta riitä.

Aloitteen tehneiden Lehmuskallion ja Salmenin lisäksi sen allekirjoitti kaikkiaan 18 valtuutettua.

Aloitetta kannatti koko perussuomalaisten valtuustoryhmä, useat kokoomuksen valtuutetetut, molemmat kristillisdemokraattien ja Liike Nytin valtuutetut sekä Milad Dehghan (vkk.).

Äänestyksen järjestäminen maksaisi 200 000 – 500 000 euroa

Äänestystä ei olla aloitteesta huolimatta järjestämässä. Kaupunginhallitus perustelee kantaansa muun muassa sillä, että kehäradastakaan ei järjestetty kansanäänestystä.

Äänestys maksaisi 200 000 – 500 000 euroa.

– Tämähän on aivan marginaalinen kustannus siihen nähden, että nyt laitetaan kymmeniä miljoonia esimerkiksi erilaisiin esiselvityksiin ja viestintään, perussuomalaisten Järä hämmästelee.

Järä purkaa pettymystään avoimesti.

– Äänestystä vastustavat taitavat pelätä väärää äänestystulosta.

Järä muistuttaa, että äänestyshän olisi neuvoa-antava.

– Rakentamista koskeva päätös syntyisi valtuustossa.

Valtuustossa äänestettiin kunnallista kansanäänestystä koskevan aloitteen kohtalosta. Ehdotus ei saanut riittävästi kannatusta ja aloite hylättiin.

Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantai-iltana kiistellyn kaavamuutoksen, joka mahdollistaa Muumipuiston ja uuden elämyskeskuksen sekä asuinkorttelin rakentamisen kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle Backaksen kartanoalueelle.

Alueelle voi nyt siis nousta uusi Muumipuisto ja asuntoja noin 250 asukkaalle.

Muumipuisto ja tapahtumaskeskus rakennetaan Ylästöntien varteen. Krakanojan varsi osoitetaan kuitenkin luonnonsuojelualueeksi.

"Liikenneongelmat pitää ratkaista ennen kuin tapahtumakeskus rakennetaan"

Etenkin vihreiden valtuustoryhmässä hankkeeseen suhtauduttiin suurella varauksella. Tapahtumakeskus ja uudisrakentaminen lisäävät jo entuudestaan ruuhkaisen Ylästöntien liikennettä.

Vihreiden valtuutettu Tuire Kaimio esitti asian palauttamista uudelleen valmisteluun. Kaavamuutos kuitenkin hyväksyttiin.

Etenkin kokoomuksen leirissä arvioitiin, että jos kaava pannaan uudelleen valmisteluun tärkeä hanke ei välttämättä jatkossakaan etene.

– Alueen nykyiset liikenneongelmat pitää kuitenkin ratkaista ennen kuin tapahtumakeskus rakennetaan, vihreiden Kaimio painottaa.

Ylästöntien lisääntyvä liikenne herätti valtuustosalissa vilkkaan keskustelun ja ratkaisujen löytämisen tarve tunnuttiin näin ollen ymmärtävän.

– Kaaava hyväksyttiin, mutta vihreiden lisäksi monista muistakin puolueista jätettiin päätökseen pöytäkirjalausumia, Kaimio toteaa.

Backaksen alueen kehittämistä ja uuden matkailukohteen työpaikkoja pidettiin tervetulleina.

– Kulttuurihistorialliset arvot tulee silti huolella sailyttää, Kaimio painottaa.

Backaksen kartano on valmistunut vuonna 1818. Muumi-elämyspuiston toteuttaa tunnettua Naantalin Muumimaailmaa pyörittävä Livson Group.

Venäjän hyökkäyssodasta seurannut täydellinen välirikko lännen kanssa on tehnyt ilmastonmuutoksen ennustamisesta paljon vaikeampaa. Ilmastonmuutos etenee nopeimmin arktisella alueella, josta puolet on Venäjällä.

Tutkimusyhteistyön katkeaminen tarkoittaa, että Venäjältä ei tule mittaustietoa esimerkiksi ikiroudan sulamisesta, lämpötiloista tai merijään paksuudesta. Myöskään poronhoitajien tai muiden paikallisten havainnot muutoksista eivät enää kulje rajan yli.

– Meiltä jää niin suuri osa tiedoista saamatta, että ilmastonmuutoksen kehityksen seuranta jää kyllä kovin vaillinaiseksi, toteaa Lapin yliopiston Arktisen keskuksen johtaja Johanna Ikävalko.

Myös Ilmatieteen laitos on tehnyt yhteistyötä venäläistutkijoiden kanssa ja laitoksella on kaksi omaa tutkimusasemaa Siperiassa. Mittaustietoja ikirouta-alueen metaanipäästöistä ja hiilidioksidipäästöistä ei nyt saada, kertoo ilmastontutkimusohjelmaa johtava tutkimusprofessori Hannele Korhonen.

– Onhan se suuri menetys. Näihin asioihin liittyy aika paljon epävarmuuksia ja siksi mittausdata on tärkeää, Korhonen sanoo.

Globaalin kokonaiskuvan kannalta menetys ei ole Korhosen mukaan katastrofaalinen, mutta alueellisten ympäristömuutosten hahmottaminen arktisella alueelle on nyt selvästi hatarammalla pohjalla.

Satelliitit paljastavat entistä pienempiä päästölähteitä

Aivan pimentoon Venäjä ei jää, sillä esimerkiksi merijään laajuutta ja liikkeitä voidaan tarkkailla satelliittien avulla. Myös kasvihuonekaasujen pitoisuuksia voi mitata satelliiteilla.

Nyt satelliittien välittämät tiedot kasvihuonekaasuista koskevat laajoja alueita, mutta lähivuosina satelliitit pystyvät erottamaan jopa yksittäisiä päästölähteitä.

– Niiden erotustarkkuus on ihan toista kuin nyt. Silloin päästään kiinni paljon pienempiin yksityiskohtiin, voimalaitoksiin ja maakaasuputkiin, ja voidaan nähdä, millaisia päästöjä sieltä tulee, Hannele Korhonen kertoo.

Ikirouta-alueita ja arktista merijäätä on toki muuallakin kuin Venäjällä, mutta muualla tehdyt mittaukset auttavat ilmastotutkimuksessa vain osittain. Ikävalko toteaa, että ilmastonmuutoksen dynamiikka ei ole Alaskassa sama kuin Siperiassa, vaikka samoilla leveysasteilla oltaisiinkin.

– Yksi syy on Golfvirta, jolla ei ole Pohjois-Amerikan alueilla mitään vaikutusta meren ja ilmakehän vuorovaikutukseen. Venäjän erityispiirre on myös se, että siellä on paljon suuria kaupunkeja ja muutokset vaikuttavat suuriin yhdyskuntiin, Johanna Ikävalko nostaa esimerkkejä.

Maa hajoaa venäläisten alta

Yhteistyön päättyminen oli iso isku Arktiselle keskukselle, joka on tehnyt vuosikymmenten aikana yhteistyötä noin kymmenen venäläisen tutkimuslaitoksen kanssa. Yhteistyökumppaneita olivat myös Siperian poromiehet, jotka auttoivat kenttätutkimusten käytännön järjestelyissä.

Nyt tutkimushankkeita on laitettu jäihin ja yli 100 000 euron edestä tutkimusrahoitusta jää käyttämättä. EU-päätti jo maaliskuun alussa, että tutkimusrahoja ei maksateta enää lainkaan Venäjälle.

– Se tarkoittaa, että jo tehdystä työstäkään ei ole valitettavasti voitu maksaa korvauksia venäläiselle osapuolelle. Se sattuu yksittäisiin ihmisiin. Mutta se kai on pakotteiden tavoite, että ne tuntuvat ihan siellä ruohonjuuritasolla, Ikävalko toteaa.

Jotkut Arktisen keskuksen työntekijöistä ovat tutkineet koko uransa Venäjää, ja joutuvat nyt miettimään aivan uusia tutkimussuuntia.

Ilmatieteen laitoksen tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat Euroopassa ja Venäjä-kontaktien merkitys on ollut pienempi kuin Arktiselle keskukselle. Tutkimusprofessori Hannele Korhonen kertoo, että kaikki tutkimuslaitosten väliset yhteydet ovat nyt poikki. Yhteistyötä Venäjällä työskentelevän tutkijan kanssa voi jatkaa vain, mikäli kyse on arviointivaiheessa tai hyvin lähellä sitä olevan yhteisen julkaisun loppuunsaattamisesta.

Epävarmaa on, jatkaako Venäjä ilmastotutkimusta ja käyttääkö Putinin hallinto sellaiseen rahaa. Esimerkiksi ikiroudan sulamiseen liittyvällä tiedolla ja ennusteilla olisi Venäjällä kyllä suuri käytännön tarve.

– Ikiroudan sulaminen tarkoittaa paitsi valtavia metaanipäästöjä, myös keskeisen infrastruktuurin, kuten rakennusten, teiden ja rautatieverkoston hajoamista, kun maa pettää alta, sanoo Johanna Ikävalko.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 27.4. kello 23 saakka.

Lue lisää:

Metaanin määrä ilmakehässä kasvaa ennätysvauhtia – tarkkaa syytä nopeaan kasvuun ei tiedetä

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi uuden raporttinsa – katso koko tilaisuus tästä

Ukrainasta ei ole löytynyt pernaruttoa, toisin kuin Venäjältä – pelätty bakteeri muhii maassa ja sen syyt sekä seuraukset huolestuttavat tutkijoita

Venäjä tuuppasi vahingossa vihreän vallankumouksen liikkeelle – tilaisuuteen tarttuu tekniikan tohtori, joka selätti oman ilmastoahdistuksensa

Lukiolaiset saattavat tulevaisuudessa saada itse valita, mitä katsomusainetta haluavat opiskella.

Opetuksen nykytilaa ja uudistustarpeita pohtinut työryhmä toteaa viime viikolla julkistetussa selvityksessään, että pitkällä aikavälillä tavoitteena tulisi olla elämänkatsomustiedon opetuksen mahdollistaminen lukio-opinnoissa myös uskontokuntiin kuuluville.

Käytännössä se tarkoittaisi, että uskontokuntaan kuuluva lukiolainen voisi halutessaan opiskella uskonnon sijaan elämänkatsomustietoa.

Helsingin kielilukion opiskelijoiden keskuudessa selvitysryhmän ehdottama uudistus otettaisiin vastaan mielihyvin.

– Mielestäni se olisi tosi hyvä asia. Silloin valinta ei perustuisi siihen, mitä vanhemmat ovat valinneet, sanoo Miisa Nieminen, 17.

Eino Korhosen, 18, mukaan ideaalitilanne olisi, että kaikki voisivat halutessaan opiskella niin uskontoa kuin elämänkatsomustietoa.

– Ne ovat tosi erilaisia. Uskonto on hyvä oppiaine esimerkiksi yleissivistyksen ja kulttuurien tuntemuksen kannalta. ET:ssä taas on enemmän oman maailmankuvan ja arvojen tutkiskelua, Korhonen näkee.

Katsomusaineena opiskellaan joko uskontoa tai elämänkatsomustietoa. Opetushallituksen mukaan elämänkatsomustiedossa keskeistä on ohjata oppilasta tutkimaan ja jäsentämään muun muassa käsitystään maailmasta sekä suhdettaan toisiin ihmisiin, luontoon sekä yhteiskuntaan. Tämä voi osin tapahtua esimerkiksi erilaisia kulttuureja ja katsomuksia esittelemällä.

Nykylain mukaan peruskouluissa ja lukioissa esimerkiksi evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluva ei voi korvata uskonnonopetusta elämänkatsomustiedon oppiaineella. Sen sijaan kirkkoon kuulumaton voi valita uskonnonopetuksen.

Selvityksessä esitetään lisäksi katsomusaineiden yhteisiä oppikokonaisuuksia. Tällä hetkellä eri uskontokuntiin kuuluvat opiskelevat osittain yhdessä vain harvoissa kouluissa.

Opetuksessa on suurta alueellista vaihtelua

Opetusministeri Li Andersson (vas.) mainitsee selvitykseen liittyvässä tiedotteessa uudistustarpeen keskeiseksi syyksi yhteiskunnan muuttumisen.

Kasvatustieteiden tohtorin Vesa Åhsin ja yliopistonlehtori Eero Salmenkiven tekemässä selvityksessä todetaan, että nykyisin kahteen oppiaineeseen jakau­tuva katsomusaineiden opetus “kohtaa tulevaisuudessa merkittäviä haasteita väestömuutosten ja katsomuksellisen moninaisuuden lisääntyessä”.

Salmenkiven mukaan katsomusaineiden opetus on jo nyt hyvin kirjavaa.

– Suomessa on isoa alueellista vaihtelua. Meillä on kouluja, joissa elämänkatsomustietoa opetetaan yhtä paljon kuin evankelisluterilaista uskontoa. Sitten on kouluja joissa opetetaan näiden lisäksi islamia suunnilleen saman verran. Jossain taas ylivoimainen enemmistö lukee evankelisluterilaista uskontoa, Salmenkivi toteaa.

Helsingin kielilukiossa opiskeleva Muhamed Mahdi, 19, kertoo, että hänen kaveripiirissään jotkut haluaisivat opiskella uskonnon sijaan elämänkatsomustietoa, ja kokevat olevansa pakotettuja opiskelemaan uskontoa.

Mahdi itse sanoo opiskelevansa uskontoa mielellään.

– Tunneilla opiskelemme kaikkien uskontojen historiaa ja samalla meidän historiaamme. Opiskelemme myös uskontojen nykytilaa, Mahdi kuvaa.

Selvityksestä käy ilmi, että muun muassa Suomen lukiolaisten liitto kannattaisi mallia, jossa katsomusaineet yhdistettäisiin yhdeksi kaikille opetettavaksi aineeksi.

Valinnaisuus ei koskisi peruskoululaisia

Katsomusaineiden didaktiikan yliopisto-opettaja Marjaana Kavonius tutki viime vuonna julkaistussa väitöskirjassaan pääkaupunkiseudun yhdeksäsluokkalaisten nuorten kokemuksia uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksesta.

Aineistossa oli useita oppilaita, jotka eivät kokeneet katsomusaineryhmänsä edustavan omaa katsomustaan. Kavoniuksen tutkimus viittasikin tarpeeseen päivittää katsomusopetusta.

Lukiolainen Miisa Nieminen kannattaa katsomusaineissa valinnanvapautta, mutta on tyytyväinen uskonnonopetukseen.

– En tiedä vaihtaisinko, jos se olisi mahdollista. Pysyisin ehkä uskonnossa, koska se on aineena aika laaja. Siinä opiskellaan kaikkia muitakin uskontoja, mikä on tosi hyvä.

Opetusministeri Li Andersson kertoo Twitterissä toivovansa, että katsomusaineita voitaisiin jatkossa uudistaa valinnaisuuden lisäämisen suuntaan. Lisäksi hän kirjoittaa kannattavansa ajatusta eri katsomusaineiden yhteisistä oppikokonaisuuksista.

Selvitysmies Eero Salmenkivenmukaan ainakaan toistaiseksi ei ole pohdittu sellaista uudistusta, jossa elämänkatsomustiedon opiskelusta tulisi valinnaista myös kaikille peruskoululaisille.

– Vapaan valinnan osalta lukion tilanne on erilainen kuin perusopetuksessa, koska lukio on aidosti kurssimuotoinen, hän perustelee.

Salmenkivi sanoo uudistussuunnitelmien olevan vielä alkutekijöissään.

– Ehdotuksemme ovat alkulaukaus selvitystyölle. Esimerkiksi lukio-opiskelun uudistus ei valmistuisi heti, vaan se vaatii isompaa päätöksentekoa.

Ehdotuksia lähdetään seuraavaksi jatkokehittämään. Sitä varten perustetaan työryhmä vielä tämän hallituskauden aikana.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 26.4. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Tutkija arvostelee koulujen katsomusopetusta jämähtäneeksi: opetus erottelee nuoret uskontojen mukaan, vaikka he haluavat yhteistä keskustelua

Mitä peruskoululaisen pitää tietää Jeesuksesta? Vapaa-ajattelija, kirkon kasvatusasiantuntija ja rehtori ovat eri mieltä katsomusaineista

Laki kieltää elämänkatsomustiedon koululaisilta, jotka kuuluvat kirkkoon – oppilas: 12-vuotias saa päättää rokotuksesta, muttei siitä, mitä opiskelee

Suurin osa suomalaisista muuttaisi koulujen uskonnonopetusta – elämänkatsomustiedon opettaja: “Uskonto sanana voi olla jollekulle iso peikko”

Deutsche Welle: Venäjä laajentaa jännitteitä Moldovan Transnistriaan

Deutsche Wellen siteeraaman Moldovan hallintoviranomaisen mukaan Venäjä yrittää luoda levottomuuksia Transnistrian separatistialueella Moldovassa. Venäjä-mielisessä Transnistriassa heitettiin eilen kranaatteja kohti alueen omien turvallisuusviranomaisten rakennusta. Ukrainan tiedustelun mukaan Venäjä lavasti iskun ja pyrkii vetämään aluetta mukaan sotaan, kertoo verkkolehti Kyiv Independent.

76-vuotias aktivisti on vastustanut Putinia jo kaksikymmentä vuotta

Taiteilija–rauhanaktivisti Jelena Osipova on osoittanut mieltään presidentti Vladimir Putinia vastaan Tšetšenian sodasta alkaen. Nyt hän protestoi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja on sen takia joutunut niin putkaan kuin väkivallan kohteeksi. Moskovan kirjeenvaihtajamme Erkka Mikkonen vieraili Osipovan luona.

Ilmastonmuutoksen tulevaisuutta on vaikeampi ennustaa ilman Venäjää

Venäjän täydellinen välirikko lännen kanssa on tehnyt ilmastonmuutoksen ennustamisesta paljon vaikeampaa. Ilmastonmuutos etenee nopeimmin arktisella alueella, josta puolet on Venäjällä. Tutkimusyhteistyön katkeaminen tarkoittaa, että Venäjältä ei tule mittaustietoa esimerkiksi ikiroudan sulamisesta, lämpötiloista tai merijään paksuudesta.

"Pakkouskonnosta" halutaan lukio-opetuksessa eroon

Selvitysryhmä esittää elämänkatsomustiedon opiskelun mahdollistamista myös uskontokuntiin kuuluville lukiolaisille. Lisäksi koulujen katsomusaineiden opetusta halutaan yhdistää, koska yhteiskunta on moninaistunut. Käytännössä se tarkoittaisi, että uskontokuntaan kuuluva lukiolainen voisi halutessaan opiskella uskonnon sijaan elämänkatsomustietoa.

Sää kylmenee koko maassa

Sadealue väistyy maan pohjoisosan yli itään. Kainuun itäosassa saattaa tiistaina iltapäivälläkin sataa vielä vähän lunta. Pohjoisesta virtaa aiempaa kylmempää ilmaa, ja lämpötila jää pohjoisessa päivälläkin vähän pakkaselle ja suuressa osassa maata vain muutamaan asteeseen. Lämpimintä ja aurinkoisinta on edelleen etelässä.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantai-iltana Backaksen kartanon aluetta koskevan kaavamuutoksen, joka mahdollistaa uuden tapahtuma- ja elämyspuiston rakentamisen alueelle.

Hanke sisältää muun muassa muumi-teemaisen sisäpuiston, tapahtumakeskuksen erilaisille esityksille ja tilaisuuksille, ulkotilaa esimerkiksi rekikoira-ajeluja varten sekä toisen sisäpuiston, jonka tematiikka perustuu suomalaiseen luontoon.

Kokonaisuuteen kuuluu myös Ylästöntien varteen tuleva uusi asuinalue noin 250 asukkaalle sekä uusi päivittäistavarakaupan myymälä. Asuntorakentamisella kaavamuutoksen hakija HOK Elanto aikoo rahoittaa alueen muuta toteutusta.

Ei mikään massiivinen muumimaailma

Valtuustokeskustelussa painottui erityisesti huoli alueen liikenteen lisääntymisestä sekä parkkipaikkojen riittävyydestä.

Vihreiden Tuire Kaimion mukaan liikenneratkaisut pitäisi tehdä jo ennen alueen kaavan hyväksymistä, sillä Ylästöntiellä jo nykyiset liikennemäärät ovat liian suuria.

– Ei voida menetellä niin, että lisätään vielä entisestään liikennettä, ja katsotaan sen jälkeen, lisäävätkö rakentaminen ja elämyspuisto liikennettä, kun me tiedetään että ne lisäävät.

Kokoomuksen Sakari Rokkanen puolestaan muistutti, että muumi-sisäpuistossa ei ole kyse massiivisesta Naantalin Muumimaailman kaltaisesta kokonaisuudesta, joka ruuhkauttaisi liikenteen Ylästöntiellä.

– Kyseessä on ehkä pikemminkin sisäleikkipuisto, jolla on erityisteema. Vastaavia on jo nyt useita Tammiston alueella.

Muumi-elämyspuiston toteuttaja tulee olemaan Livson Group, joka pyörittää myös Naantalin Muumimaailmaa. Vantaan kokonaisuus on kuitenkin huomattavasti pienempi ja se sijoittuu kokonaan yhden rakennuksen sisälle.

Kaimio esitti asian palauttamista valmisteluun. Pohjaesitys voitti muutosesityksen äänin 57–8.

Esimerkkiä Fiskarsista ja Konepajalta

Backaksen elämyskeskus sijoittuu aikanaan historiallisen Backaksen kartanon alueelle. Kaavamuutoksessa kartanon ympärille suunniteltu uudisrakentaminen sijoittuu paikkoihin, joissa on aiemmin ollut tai niihin on Backaksen tilan kulta-aikoina suunniteltu rakennuksia.

Kaavaselostuksen mukaan kohdetta suunniteltaessa on tutkittu esimerkkejä, joissa alue keksii itsensä uudelleen. Tällaisista alueista mainitaan esimerkkeinä Fiskars Village Raaseporissa, Vallilan konepaja Helsingissä sekä Tikkurilan silkki Vantaalla.

Kaavaselostuksessa mainitaan, että asemakaavamääräyksin on tarkoitus varmistaa alueen monipuoliset toimintamahdollisuudet myös ”fiskarsmaisuuteen”. Lisäksi tulee varmistaa, että elämyspuistorakennukset ovat näyttäviä ja paikoilleen sopivia.

Lue lisää:

Kiistelty Muumipuisto voi nyt nousta historialliselle kartanoalueelle Vantaalla

Vantaan suunnitelmat maailman ensimmäisestä muumi-sisäpuistosta nytkähtivät eteenpäin

Hei muumit! Vantaalle suunnitellaan elämyspuistoa, jonka yhtenä vetonaulana olisivat muumi-hahmot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2022 on julkaistu. Suunnitelma kertoo tämän vuoden toimenpiteistä maantieverkolla, niiden taustoista, rahoituksesta ja sen kohdentamisesta sekä tienpidon ja joukkoliikenteen keskeisistä linjauksista.

Suunnitelman mukaan päällysteitä tullaan Pirkanmaalla korjaamaan noin 175 kilometriä. Vielä pari vuotta sitten luku oli kaksinkertainen.

– Silloin pystyimme korjaamaan juuri sen määrän, mitä tämän nykyisen kunnon ylläpitämiseen tarvittiin, kommentoi Pirkanmaan ely-keskuksen toiminnanohjauspäällikkö Janne Lintilä.

Tällä hetkellä Pirkanmaan tieverkostosta noin 570 kilometriä on huonokuntoista. Lintilä arvioi lukeman nousevan loppuvuodesta jo 650 kilometriin.

– Kun katsoo näitä valtion kehyksiä, tulee huonokuntoisten teiden määrä seuraavan 12 vuoden aikana kaksinkertaistumaan. Voidaan sanoa, että sitten lähes kaikki vähäisemmän liikenteen tiet ovat huonossa kunnossa.

Tienpidon rahoitus Pirkanmaalla tippui viime vuodesta 7,5 miljoonaa euroa. Parannusta ei ole näkyvissä vielä ensi vuonnakaan.

– Vuonna 2023 Pirkanmaan tienpidon rahoitus tippuu vielä noin 10 miljoonalla eurolla tästä tasosta. Eli tulee kyllä olemaan aika vaikea vuosi. Sitten ei juuri edes päätieverkkoa pystytä pitämään kunnossa.

Poikkeuksellinen markkinatilanne voi muuttaa suunnitelmia

Omat haasteensa valtakunnalliselle tienhoidolle tuo myös vallitseva markkinatilanne.

Muun muassa teräksen, kaasun, betonin ja teiden päällystyksessä käytettävän bitumin kustannustaso ja saatavuus voivat tuoda ongelmia jo toteutettavaksi päätettyjen hankkeiden loppuunviemiseen.

Äkillinen kustannusten nousu ja materiaalien saatavuusongelmat vaikuttavat suoraan myös Pirkanmaan tietöihin, etenkin siltojen korjaukseen.

– Esimerkiksi Sastamalan Kärppälänjoen sillan uusimistyön kilpailutus päätettiin jättää loppuvuoteen. Tänä vuonna sitä ei kannattanut aloittaa, Lintilä sanoo.

Tämän vuoden päällysteiden korjaustyöt ovat pitkälti päällystystä, niiden korjausta ja urapaikkausta. Suurin osa töistä kohdistuu päätieverkkoon.

Yksi merkittävimmistä parantamiskohteista on Oriveden ohituskaista valtatie 9:llä. Viime vuonna valmistuneesta Yliskylä– Oritupa-välin ohituskaistahankkeesta ylijääneillä rahoilla rakennetaan keskikaiteita Oriveden eritasoliittymän ohituskaistalle.

Tampereella Paasikiventietä siirretään raitiotielinjan rakennustöiden yhteydessä sivummalle, ja tielle lisätään kolmas kaista.

Kolmas isompi hanke on luvassa Lempäälään, jossa Tampereentielle rakennetaan kiertoliittymiä.

Ajomatkat monttujen väistelyä

Näkyvimpiä ongelmakohtia teillä ovat montut ja reiät, joihin osuessa myös ajoneuvo voi kärsiä vahinkoja.

Reikien korjaustoimenpiteet jäävät nykyisten budjettien takia lähes aina vain paikkauksen asteelle.

– Se on sellainen hätäapu. Mutta kun rahaa ei varsinaiseen korjaukseen ole, päädytään tämmöisiin toimenpiteisiin, jotka eivät välttämättä kokonaistaloudellisesti ole kuitenkaan järkeviä, Lintilä sanoo.

Huonokuntoiset tieosuudet tuovat harmaita hiuksia ennen kaikkea tienkäyttäjille.

Ammattikuljettajana työskentelevälle Miro Romppaselle Pirkanmaan tiet ja niiden ongelmakohdat ovat tuttuja.

– Isot tiet ovat pääasiassa hyvässä kunnossa, mutta kyllä täällä paljon on parannettavaa. Ja sitten kun tietä paikataan, se paikataan niin hölmösti, että se on melkein sama vaikka ei korjattaisii ollenkaan. Yleensä vain pahennetaan, Romppanen toteaa.

Myös karavaanaileva sastamalainen Timo Närhi-Koponen on huomannut saman.

– Kyllä se asuntovaunun kanssa liikkuessa on aikamoista monttujen väistelyä ja renkaiden säästämistä. Onneksi vielä ei ole mitään sattunut, mutta varoa kyllä täytyy. Ihan ei mennä sitä vauhtia, mitä haluaisi.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 27.4. kello 23 asti.

Lue lisää:

Tiet ovat nyt niin huonossa kunnossa, että auto voi hajota – kuljettajia kehotetaan hölläämään kaasujalkaa

Kokkolassa Kälviällä Best Halleilla on tulipalon jälkisammutustyöt käynnissä.

Tulipalo syttyi Yhdystiellä kahdeksan aikaan aamulla Kajaanintien varressa olevassa maalaamohallissa. Palokunta on edelleen paikalla tarkistamassa palopesäkkeitä sekä ettei palo kyde enää missään.

Best Hallien toimitusjohtaja Tuomas Tuomela ei osaa vielä tässä vaiheessa arvioida palon tuhojen laajuutta.

–Ainakin hallin kattoa joudutaan purkamaan, hän summaa.

Palon syttymissyy ei ole vielä selvillä.

Poliisi tutkii Imatralla tapausta, jossa nuori pakotettiin haistelemaan mopon pakokaasuja.

Maanantaina 18. huhtikuuta sattuneessa tilanteessa yksi nuori painoi toisen nuoren päätä lähelle mopon kaasuputkea.

Samalla toinen nuori kaasutti mopolla.

Tapahtuneesta kuvattu video levisi TikTokissa ja tuli sitä kautta poliisin tutkintaan.

Nopea tilanne

Ylikonstaapeli Raimo Väisänen Kaakkois-Suomen poliisista kertoo, että nuoren pää oli alle puolen metrin päässä pakoputkesta.

Tilanne oli videon perusteella nopeasti ohi.

– Puhutaan sekunneista, Väisänen kertoo.

Kaikki osalliset olivat poikia. He olivat alaikäisiä, mutta yli 15-vuotiaita eli he ovat rikosoikeudellisessa vastuussa.

Tapauksesta kertoi ensin Iltalehti. Väisänen kuvailee tapausta Iltalehdelle harvinaiseksi.

Tapaus mahdollisesti sovitteluun

Poliisi tutkii tapausta pahoinpitelynä. Väisäsen mukaan kaikki asianosaiset on kuulusteltu.

– Tapaus on selvitetty. Kaikki ovat kertoneet, mitä on tapahtunut.

Väisäsen mukaan harkinnassa on, että tapahtunut käsitellään osapuolten kesken sovittelussa. Näin ollen tapaus ei välttämättä mene käräjäoikeuteen.

– Sovittelussa menee omaa aikansa. Kuukauden, kahden sisällä olemme viisaampia, Väisänen sanoo.

Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa on alkanut viimeinen käsittelypäivä liki 30 vuotta kateissa olleen lakimiehen jutussa. Oikeudessa kuullaan uusia todistajia sekä osapuolen loppulausunnot. Sen jälkeen käräjäoikeus jää pohtimaan ratkaisuaan.

Lakimies Ilpo Härmäläisestä tehtiin viimeinen varma havainto 3. elokuuta 1994 puolenpäivän jälkeen, kun hän lähti kotoaan Eerikinkadulta Turun keskustassa. Hänen murhastaan syytetään 68-vuotiasta miestä, joka toimi aikoinaan mainostoimistoyrittäjänä ja tunsi lakimiehen.

Ensimmäisenä salissa kuultiin keskusrikospoliisin (KRP) tutkijaa, joka oli mukana, kun lakimiehen ruumis löytyi merenpohjasta Airiston edustalta maaliskuun alussa. Etsintäalue oli määritelty sen perusteella, kuinka pitkälle syytetyn miehen tuolloin omistamalla purjeveneellä olisi päässyt satamasta tutkijoiden määrittämässä aikaikkunassa.

– Puolustusvoimien kuvauslaitteilla oli määritetty (etsintäalueelta) merenpohjasta noin 750 poikkeavaa esinettä tai asiaa, joista analysoinnilla edelleen poimittiin 32 todennäköisempää kohdetta. Niistäkin osa oli vielä niin sanottuja korkeamman prioriteetin kohteita, joita sanottiin punaiseksi, ja keltaisia vähän alemman prioriteetin kohteita, tutkija kertoi.

Lakimiehen ruumis oli merkitty keltaiseksi kohteeksi.

– Sukelluksen vetäjä sanoi, että aiempien päivien kokemusten perusteella tämä (kohde) olisi potentiaalinen -- koon ja muotojen perusteella.

KRP:n tutkijan jälkeen todistajana kuultiin poliisikoiranohjaajaa, jonka ruumiskoira teki viime kuussa etsinnän syytetyn miehen aikoinaan omistamassa purjeveneessä. Kuulemisen ajaksi oikeus määräsi median ulos salista, koska siinä oikeuden mukaan paljastui salassa pidettäviä tietoja poliisin teknisistä ja taktisista menetelmistä.

"Teloitustyyppinen ja raukkamainen tekotapa"

Vaikka ruumista ei löydetty, Härmäläisen epäiltiin alun perinkin joutuneen henkirikoksen uhriksi. Tapausta tutkittiin tappona, mutta lopulta ketään ei asetettu syytteeseen. Viime vuonna keskusrikospoliisi (KRP) avasi jutun tutkinnan uudestaan ja epäilty mies otettiin kiinni elokuussa.

Syyte nousi murhasta. Koska väitetystä teosta on kulunut niin pitkä aika, kaikki lievemmät henkirikosnimikkeet olivat jo vanhentuneet.

Käräjäoikeudessa käsittely alkoi joulukuussa ja jutussa odotettiin jo tuomiota, kun Härmäläisen ruumis löytyi. Viime viikolla käsittelyä jatkettiin lisätutkinnan valmistuttua.

KRP:n mukaan lakimies surmattiin ampumalla selkään ja päähän. Sen jälkeen hänen ruumiinsa käärittiin muovisäkkeihin ja upotettiin käyttämällä ankkuria painona.

Syyttäjä Niina Merivirran mukaan murhasta syytetty mies houkutteli lakimiehen purjeveneeseensä, ampui tämän ja upotti mereen.

– Tekotapa on ollut teloitustyyppinen ja raukkamainen. Uhria on ammuttu ensin selkään. Toinen laukauksista on todennäköisesti ollut niin sanottu lopetuslaukaus, jolla on varmistettu uhrin kuolema, Merivirta sanoi oikeudessa viime viikolla.

Löytyneitä luodinpalasia ei pystytty yhdistämään aseeseen

Syyttäjän mukaan syytetty mies murhasi lakimiehen, koska tämä aikoi kertoa poliisille laskutussopimusjärjestelystä, jossa tekaistiin laskuja ja jonka tarkoituksena oli pelastaa syytetyn mainostoimisto konkurssilta.

Syytetty kiistää syytteen täysin ja sanoo olleensa väitettynä tekoaikana Raisiossa. Miehen liikkeitä on pyritty selvittämään muun muassa senaikaisten kännykkämastojen paikannustiedoilla.

Syytetty omisti Härmäläisen katoamisen aikaan Colt-merkkisen revolverin. KRP:n lisätutkinnan mukaan ruumista saatiin talteen luodinkappaleita, mutta ne olivat sellaisessa kunnossa, ettei niitä pystytty yhdistämään mihinkään tiettyyn aseeseen.

Syytetyn ex-vaimo oli muistellut kuulusteluissa, että syytetyn käyttämästä purjeveneestä olisi kadonnut ankkuri mahdollisesti samoihin aikoihin Härmäläisen katoamisen kanssa. Viime viikolla oikeudessa ex-vaimo myönsi, ettei muista varmasti, milloin näin olisi tapahtunut. Hänen mukaansa syytetty olisi kuitenkin aikoinaan sanonut, että ankkuri oli varastettu.

Mies kiisti tämän jyrkästi ja sanoi, ettei heidän veneestään koskaan varastettu mitään.

Lue lisää:

Syyttäjä: Mainosmies surmasi Ilpo Härmäläisen ampumalla "teloitustyyliin" selkään ja päähän – syytetty kiistää: "Käsi sydämellä ja käsi Raamatulla"

Poikkeuksellinen murhajuttu jälleen käräjillä – lähes 30 vuotta sitten surmatun Ilpo Härmäläisen tapauksessa paljon uusia todisteita

Ilpo Härmäläisen henkirikoksen tekotapa on selvillä – KRP:n mukaan se tukee epäilyä murhasta: "Ei jää mitään epäselvyyttä"

Turun Airistolta löytynyt vainaja on vuonna 1994 kadonnut Ilpo Härmäläinen – poliisin mukaan kyse on henkirikoksesta

Kaikki Ylen artikkelit Ilpo Härmäläisen henkirikoksesta

Mediatalo Keskisuomalaisen tytäryhtiö Lehtisepät Oy sulkee Jyväskylän sanomalehtipainon.

Lehtisepät Oy on saanut asiaan liittyvät muutosneuvottelut päätökseen. Neuvotteluiden lopputuloksena yhtiö on päättänyt taloudellisista ja tuotannollisista syistä sulkea Jyväskylän painon.

Tällä hetkellä arvio on, että paino suljetaan syyskuun loppuun mennessä.

Jyväskylässä painetut painotyöt siirretään pääosin konsernin muihin painoihin.

Jyväskylän sanomalehtipainon sulkemisen seurauksena irtisanotaan 23 henkilöä. Suunnitelman mukaan 16 työsuhdetta tulee päättymään kuluvan vuoden loppuun mennessä ja seitsemän ensi vuoden vuoden ensimmäisen puoliskon aikana.

Toimien tavoitteena on sanomalehtipainamisen kilpailukyvyn parantaminen ja toiminnan tehostaminen.

Järjestelyllä saavutetaan vuositasolla noin 2 miljoonan euron tehostamishyöty.

Keskisuomalainen-konsernilla on viisi sanomalehtipainoa. Jyväskylän lisäksi painot sijaitsevat Tuusulassa, Lahdessa, Kouvolassa ja Varkaudessa.

Painoliiketoiminta työllistää tällä hetkellä noin 200 henkilöä.

Moni Ukrainasta Suomeen sotaa paennut haluaa tehdä täällä myös työtä.

Ukrainalainen Nataliia Selivánova lähti Venäjän hyökkäystä pakoon Brovaryn kaupungista maaliskuun alkupuolella ja tuli kouluikäisen poikansa kanssa Lahteen.

Lahdessa Ukrainan avustuskeskuksen vapaaehtoistyössä hän tapasi henkilöstöpalveluyritys Eezyn suomalaisyrittäjän Sirpa Kilpeläisen, joka oli mukana avustustyössä.

Lahtelaisyrittäjä palkkasi Nataliian auttamaan ukrainalaisia kohtalotovereitaan työllistymään Päijät-Hämeessä.

Kiovan yliopistosta valmistunut Selivánova työskenteli kotimaassaan suuren rakennusfirman hallinnossa. Eezy Lahdessa hän työskentelee nyt HR-assistenttina.

– Tapaamme ukrainalaisia ja kerromme työvaihtoehdoista. Teemme englanninkielisiä ansioluetteloita heille. Puhumme myös suomalaisen työelämän säännöistä ja säädöksistä, kertoo Selivánova.

Työnantajan on huomioitava ukrainalaisten rankat kokemukset

Runsaat kaksi viikkoa sitten Suomi päätti, että tilapäistä suojeluhakemuksensa jättänyt saa heti tehdä töitä.

Yrityksissä on mietitty erilaisia tapoja työllistää. Sirpa Kilpeläisen mukaan työnantajilta on tullut rekrytointifirmalle entistä enemmän kyselyitä parin viime viikon aikana.

– Lahden seudulla kokoaikaista työtä on tarjolla muun muassa elintarviketeollisuudessa, metalliteollisuudessa ja vedenpullottamossakin.

Ensimmäiset työhaastattelut tehtiin maanantaina.

– Uskon, että kauttamme noin sadalle ukrainalaiselle löytyy työtä ennen kesää, Kilpeläinen sanoo.

Ukrainasta sotaa paenneet ovat tulleet Suomeen säilyttääkseen henkensä. Moni haluaa tehdä töitä, mutta työnantajien kannattaa ottaa työnhakijoiden rajut kokemukset huomioon.

Yritykset kiinnostuneita

Hämeessä on arviolta noin kaksi tuhatta sotaa Ukrainasta paennutta ihmistä. Työllisyysviranomaisen mukaan noin puolet heistä on työikäisiä ja valtaosa naisia.

Kymmenet hämäläisyritykset ovat olleet kiinnostuneita tarjoamaan ukrainalaisille töitä kielimuureista huolimatta.

– Meillä on tiedossa noin 40 eri työnantajaa listoillamme. Teemme yhteistyötä myös työllisyyden kuntakokeilujen kanssa, sanoo Hämeen TE-toimiston johtaja Eija Mannisenmäki.

Työnantajien tarpeet voivat vaihdella suuresti työtehtävän mukaan. Mannisenmäki arvioi, että Eezyn kaltaiset henkilöstövuokrausyritykset täydentävät rekrytointia hyvin.

– Nekin tarjoavat julkisen toimijan rinnalla turvallisen ja joustavan tavan rekrytoida henkilöitä eri mittaisiin työsuhteisiin. Pienikin työpätkä voi toimia työnhakijalle porttina pidempään työsuhteeseen.

Armollisuutta ja kiitollisuutta

Suomeen paenneet ukrainalaiset ajattelevat paljon kotimaataan ja paluun ajankohtaa, jota ei tiedä vielä kukaan.

Toistaiseksi Nataliia Selivánova jatkaa työtään Lahdessa.

– Tavoiteena on löytää mahdollisimman monelle työtä. Meidän (ukrainalaisten) täytyy olla armollisia toisillemme ja kiitollisia Suomelle, joka auttaa meitä.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 27.4.2022 klo 23:een saakka.

Lue myös:

Lupaprosessin sujuvoittaminen vauhdittaa Ukrainan pakolaisten työllistymistä, sanoo Maahanmuuttoviraston johtajaa

Hämeen TE-toimistoon "työnyrkki" edistämään ukrainalaisten työllistymistä

Nyt alkaa olla viimeiset hetket käsillä, jotta lokit eivät pääse pesimään katoille, sanoo Hämeenlinnan lokkitarkkailija Reima Suovisuo.

– Kiireen vilkkaan pitäisi saada pelotteita ja liikettä katolle. Nyt alkavat olla pesänrakennushetket aluillaan.

Hämeenlinnassa herättiin parisen vuotta sitten lokkiongelmaan. Lokit valloittivat yhä enemmän keskustan kerrostalojen kattoja pesimispaikakseen. Kirkuna, ulosteet ja poikasiaan suojelevien lokkien hyökkäily kasvoivat sellaisiin mittoihin, että jotain oli tehtävä.

Hämeenlinnan Seudun Eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Merituuli Stenberg sai idean lokkitarkkailijasta. Hämeenlinnan kaupunki palkkasi tarkkailijan ensimmäisen kerran viime keväänä. Kokemukset olivat hyviä ja lokkien määrää keskustassa saatiin vähennettyä.

Tästä on hyvä jatkaa lokkitarkkailijan työtä tänä keväänä, Stenberg sanoo.

Lokkitarkkailijan tehtävänä on tutkailla lokkien aikeita ja ilmoittaa niiden liikehdinnästä taloyhtiöille. Tällöin taloyhtiöt voivat ryhtyä toimeen ajoissa. Liikkumalla katolla ja asettamalla pelotteita lokit saadaan parhaassa tapauksessa etsimään pesäpaikkoja muualta.

Lokkitarkkailija Suovisuo muistuttaa, että kiinteistöjen huoltoyhtiöiden kannattaa olla omatoimisia ja käydä katoilla jo ennen tarkkailijan yhteydenottoa.

Pesäpuuhat ovat käsillä

Liikkuminen katoilla täytyy aloittaa ennen pesän rakentamista, sillä itse pesintää ei saa häiritä. Pesimärauha koskee kaikkia lintuja, myös rauhoittamattomia.

Vaikka katolta saisikin pidettyä lokit pois nyt, kannattaa katolla liikkumista jatkaa ja pelotteiden paikkaa vaihtaa koko pesimäkauden ajan, jotta lokit eivät eksy katolle myöhemminkään.

Lokit ja tiirat viihtyvät kaupunkialueilla ja kerrostalojen katoilla, sillä katoilta löytyy turvaa ja kaupungeista ruokaa. Ongelma on tuttu monessa suomalaisessa kaupungissa.

Kaupunkiin lokkeja ajaa myös se, että lähivesistöistä on hävitetty lokkien luonnollisia pesimäpaikkoja. Hämeenlinnan lokkiprojekti miettiikin jo seuraavaa vaihetta.

– Haaveissa olisi, että saataisiin vesistöille tekopesiä ensi keväänä. Ne helpottaisivat pesintäongelmaa, Merituuli Stenberg sanoo.

Lue myös:

Tiirojen hyökkäyksiltä voi suojautua ottamalla rannalle mukaan kepin tai sateenvarjon – Kokkolassa mietitään hankalimman alueen rajaamista tai jopa pesien siirtämistä

Katso tallenne: Näin pidät lokkien pesät loitolla kodin ja mökin läheltä – asiantuntija kertoo parhaat konstit

Haukkaleija saattaa karkottaa kaupunkilokit, mutta vain naapurikatolle saakka

Juna puksuttaa pesän päältä, mutta lokkiemo ei hätkähdä – naurulokit kotiutuivat Jyväskylässä hämmästyttävän karuun paikkaan

Korusuunnittelija ja yrittäjä Sanni Poutanen on Etelä-Karjalan vuoden nuori yrittäjä.

Poutanen on Never Too Lake -korumerkin perustaja. Hänen suunnittelemiaan koruja on esitelty kansainvälisissä aikakauslehdissä Voguessa, Vanity Fairissa sekä House & Gardenissa.

Voit lukea Poutasen yrittäjyydestä lisää tästä jutusta: Suomalaiset korut päätyivät kansainväliseen muotilehteen, sitten toiseen – nyt niiden suunnittelija hukkuu tilauksiin: "Olin varma, että se on huijaus"

Palkintolautakunta perustelee Poutasen valintaa vuoden nuoreksi yrittäjäksi muun muassa kansainvälisellä näkyvyydellä sekä suunnittelijan tyylillä.

– Poutasen imemä inspiraatio Saimaasta, luonnosta ja lapsuudenkodin kukkamerestä luo vastustamattomia koruja kaikille uniikin, tarinallisen ja kestävän estetiikan ystäville, kertoo palkintolautakunta tiedotteessa.

Lisäksi Poutanen on palkintolautakunnan mukaan rakentanut yritystä harkiten, liiketoiminta on kannattavaa ja kasvua on säädelty perheen ehdoilla.

– Sanni on onnistuneesti yhdistänyt yrittäjyyden ja vanhemmuuden.

Sanni Poutanen kertoi yrittäjyydestään Yle Radio Suomen haastattelussa reilu vuosi sitten. Voit kuunnella haastattelun alta.

Yritys syntyi Saimaan rannalla

Sanni Poutanen perusti koruja valmistavan yrityksensä Lappeenrannassa vuonna 2019.

Alkuun Poutanen teki kaiken itse. Korujen kysyntä kasvoi vauhdilla, ja nyt alihankkijat hoitavat valtaosan toistuvasta korujen teosta.

Poutaselle jää nyt paremmin aikaa suunnitteluun, uusien tuoteryhmien kehittämiseen sekä jälleenmyyntiverkoston kasvattamiseen.

– Tuntuu todella hienolta saada tällainen tunnustus omasta yrittäjyydestä, jota toteutan täydestä sydämestäni. Saan luonnosta niin paljon inspiraatiota ja haluankin olla mukana tekemässä konkreettisesti hyvää ympäristömme hyväksi, Poutanen sanoo tiedotteessa.

Etelä-Karjalan Vuoden nuoren yrittäjän valitsi palkintolautakunta, jossa oli edustajia Etelä-Karjalan Yrittäjistä sekä Business Mill -yrityshautomosta.

Suomen Yrittäjien vuoden nuori yrittäjä -kilpailu on suunnattu alle 35-vuotiaille yrittäjille. Valtakunnallinen nuori yrittäjä julkistetaan Tampereella ensi lokakuussa.

Valtakunnalliseen loppukilpailuun osallistuvat aluetason voittajat sekä toimialajärjestöjen esittämät ehdokkaat.

Uutuudenkiiltävä Opel Astra ajelee hiljakseen pienten kujien ja parkipaikkojen läpi Helsingin Puotilassa. Auton katolla on nelijalkaiseen jalustaan kiinnitetty kamera, joka ottaa kuvia kaikkiin ilmansuuntiin.

Kyse on ohjelmistoyhtiö Googlelle kuuluvan Street View -karttapalvelun päivitystyöstä. Vuonna 2007 lanseerattu Googlen karttapalvelun kautta toimiva Street View tarjoaa käyttäjilleen virtuaalisia katunäkymiä lähes kaikkialta maailmasta. Suomessa palvelu avattiin vuonna 2010.

Street View koostuu miljardeista panoraamakuvista, joiden avulla ihmiset kaikkialla maailmassa voivat tutkia maailmaa virtuaalisesti. Googlen Ruotsin ja Suomen viestintäpäällikkö Andrea Lewis Åkerman kertoo, että palvelun kuvia päivitetään tasaisesti eri puolilla maailmaa.

– Koko Street View'n ajatus on heijastella virtuaalista todellisuutta maailmasta jossa elämme. Maailma muuttuu koko ajan, uusia rakennuksia, teitä ja muuta tulee koko ajan, ja yritämme vastata tähän kuvaamalla koko ajan uutta.

Näissä Suomen kaupungeissa kuvataan

Tänä vuonna Googlen kuvausautot kiertävät laajemmalla kuvauskierroksella ympäri Suomea.

Maalis–joulukuun aikana kuvattavien kaupunkien listalla ovat Oulu, Kuusamo, Tampere, Pori, Rauma, Helsinki, Espoo, Porvoo, Lohja, Vantaa, Turku, Salo, Lahti, Kuopio, Rovaniemi, Kemi, Kajaani ja Vaasa. Lisäksi kuvauksia tehdään Vallolansaaressa Torniossa ja Inarin kunnassa, muun muassa Koppelossa.

Street View'n kuvat tulevat pääosin kahdesta eri lähteestä. Googlen kuvausautojen ottamien kuvien lisäksi yhtiö hyödyntää palvelun käyttäjien lähettämiä kuvia.

Käyttäjien ottamat kuvat voivat tulla näkyviin jo muutamassa päivässä, mutta Googlen ottamien Street View -kuvien julkistamiseen voi mennä muutama kuukausi. Vaikeapääsyisissä ympäristöissä yhtiö on hyödyntänyt myös reppuihin kiinnitettäviä kameroita sekä jopa kamelin tai vaikka lampaan selkään laitettavia kameroita.

Åkermanin mukaan Street View'n kuvissa näkyy vain julkisia paikkoja sekä sellaisia yksityisalueita, joiden kuvaamiseen on lupa. Ihmisten kasvot ja ajoneuvojen rekisterikilvet sumennetaan kuvista automaattisesti.

Toisinaan kuviin päätyy kuitenkin arkaluontoisia tilanteita, joiden poistamiseen Åkerman sanoo yhtiön suhtautuvan ymmärtäväisesti. Kuka tahansa voi pyytää kotinsa, autonsa tai itsensä sumentamista kuvissa sekä ilmoittaa sopimattomista ja arkaluontoisista kuvista.

– Olemme pyrkineet tekemään raportoinnin mahdollisimman helpoksi. Käyttäjien yksityisyys on meille erittäin tärkeä asia, ja pyrkimyksemme on tarjota tähän työkaluja ja tehdä palvelua yhteistyössä käyttäjien kanssa.

Tuoreita ja vanhoja kuvia

Google Street View lanseerattiin Suomessa vuonna 2010. Osa palvelun kuvasisällöstä on yli 10 vuotta vanhaa. Esimerkiksi Helsingin Kulosaaren sillalta voi tutkia katunäkymää ajalta ennen Kalasataman tornitaloja tai Vantaan Tikkurilassa ihastella kirkkoa, joka todellisuudessa purettiin jo vuonna 2018.

Toki vaihtoehtoisista kuvakulmista löytyy uudempaa kuvamateriaalia myös näistä rakennuksista. Kuvan ottamisajankohta näkyy kuukauden tarkkuudella selainnäkymän vasemmassa yläkulmassa sekä oikeassa alakulmassa.

Yhdysvalloissa palvelu lanseerattiin jo vuonna 2007 ja nyt toukokuussa Street View täyttää 15 vuotta. Vuosien aikana yhtiön kuvaajat ja -autot ovat ottaneet yli 170 miljardia kuvaa yli 16:n miljoonan kilometrin matkalta ympäri maailmaa.

Oletko sinä käyttänyt Google Street View -palvelua? Miten se mielestäsi toimii? Voit keskustella jutun aiheesta keskiviikkoon 27.4.2022 kello 23:een saakka.

Juttua tarkennettu 26.4. kello 14:22: Vallolansaari ja Koppelo eivät ole kaupunkeja, kuten jutusta alun perin saattoi ymmärtää.

Lue lisää:

Google on kuvannut Suomea ja suomalaisia jo 10 vuotta - "Ennen pyydettiin kasvojen sumentamista, nykyään kysytään koska tulette uudelleen"