Pirkkalan Aittokorventiellä sijaitsevan Kurikansiiven päiväkodin kattorakenteita tuhoutui laajasti tulipalossa maanantaina.
Varhaiskasvatusyksikön johtaja Johanna Juurikorpi kuuli tulipalosta illalla. Hän lähti heti tapahtumapaikalle.
– Juttelin ensin palopäällikön ja sen jälkeen poliisien ja kunnan hallintopuolen henkilöiden kanssa. Sovimme, että perheille ilmoitetaan mahdollisimman pian. Meillä on käytössä Päikky- ja Vilma-viestit, joita käytämme aina, kun on jotain tiedotettavaa.
Pirkanmaan pelastuslaitos kertoi jo illalla, että paloa epäillään tahallaan sytytetyksi.
– Ajatus tahallisuudesta herättää tosi surullisia ajatuksia. Vetää sanattomaksi, Juurikorpi huokaa.
Lapsia saapui alle kymmenen
Kurikansiiven päiväkodissa on laskennallisia paikkoja 80. Tällä hetkellä päiväkodissa on neljä ryhmää, ja lapsimäärä vaihtelee 60-70 välillä.
Siiven lapsia on ollut tänään paikalla alle kymmenen. He ovat nyt naapuriyksikössä Kurikankulman päiväkodin ja koulun eri tiloissa.
– Monessa perheessä lapsi on kotona tai jossain muussa hoidossa tämän päivän. Perheet saivat hoidon järjestettyä tosi hyvin – kiitos heille siitä, kun tässä on nyt kuitenkin järjesteltävää paljon.
Lapsia tulee mahdollisesti huomenna tai loppuviikosta enemmän hoitoon. Mihin loput lapset Pirkkalassa sitten menevät?
– He menevät Kurikankulmaan. Meillä on myös Kurikanhelmen päiväkoti saleineen käytettävissä. Kurikassa on neljä päiväkotia – kaksi lasten ryhmää voisi palata tähän ja kaksi sijoitettaisiin sitten lähipäiväkoteihin.
Tulipalosta kärsineellä Kurikansiiven päiväkodilla oli tiistaiaamuna hiljaista.Valtteri Kujansuu / Yle
Tapahtunut herättää tunteita
Maanantai-illan tulipalo vahingoitti erityisesti päiväkodin kattorakenteita. Sisätilat kärsivät jonkin verran savu- ja vesivahinkoja, eikä rakennus ole toistaiseksi käyttökunnossa.
Mitä tapahtunut sitten merkitsee lapsille? Kysymys nostaa kyyneleet varhaiskasvatusyksikön johtajan silmiin.
– Varmasti tämä herättää lapsissa paljon kysymyksiä, pelkoa ja monenlaisia tunteita, niin kuin meissäkin. Mutta eiköhän me yhdessä selvitä tästä.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 27.4. kello 23 asti.
Tampereen suihkulähde on valmiina mahdollisiin Tapparan kultajuhliin.
Jos Tappara voittaa tänään Turussa TPS:n, Tappara voittaa SM-Liigan mestaruuden. Sillä on ennestään jo kolme voittoa finaalisarjassa.
Tampereella alkoi maanantaina kesäkeitaan ja ison terassin rakentaminen Keskustorille, mutta aitoja on nyt siirretty niin, että suihkulähde on vapaana.
– Kyllä saa juhlia, Tampereen kaupungin tapahtumapäällikkö Saara Saarteinen sanoo.
Keskustorin suihkulähteen kupu on poistettu ja suihkulähteeseen on lisätty vettä. Asiasta kertoi ensin Aamulehti.
– Työmaalle ei voi mennä. Sinne tulee vartiointia, Saarteinen muistuttaa.
Varsinaiset Tapparan kultajuhlat järjestetään myöhemmin Frenckellin aukiolla Keskustorin kupeessa.
Saarteinen kehottaa huomioimaan myös suihkulähteen arvokkaan patsaan.
– Patsas on arvokas ja hauraskin. Hyvin varoen sitä pitää kohdella. Kun pidetään hauskaa, syytä on pitää paikat kunnossa.
Vielä maanantaina suihkulähteen päällä oli suojakupu. Jutta Mattsson / Yle
Kokenut kovia aiemmin
Suihkulähde koki kovia vuonna 2019 yöllä, kun tuhannet ihmiset ryntäsivät Keskustorille juhlimaan Leijonien MM-kultaa. Suihkulähteen yläosasta katosi pieni osa. Mitä todennäköisimmin pala irtosi, kun sunnuntaiöiset juhlijat kiipesivät suihkulähteen huipulle.
Tuhansien eurojen arvoista palaa etsittiin, mutta lopulta se meni korjaukseen ilman sitä.
Myös kultajuhlien tuoksinassa vuonna 2011 suihkulähde sai kärsiä kovia juhlijoiden käsissä.
Keskustorin suihkulähde on Robert Huberin suunnittelema ja teollisuuspohatta Wilhelm von Nottbeckin Tampereen kaupungille lahjoittama veistos vesialtaassa Raatihuoneen edustalla.
Veistoksessa on neljä lohikäärmettä. Veistoksen alhaalla on neljä merenneitoa.
Laitosta oltiin ajamassa alas normaaliin käyttöönottotestaukseen liittyen, kun sen booripumput yllättäen menivät päälle. Pumput säätelevät ydinvoimalan ketjureaktiota.
Tilanteesta ei aiheutunut säteilyvaaraa, mutta Säteilyturvakeskus ja Teollisuuden Voima tutkivat tapahtuman syitä.
Olkiluoto 3:n käyttöönotto on jatkunut koko kevään ajan. Suunnitelman mukaan laitoksen säännöllinen sähköntuotanto alkaa heinäkuussa. Voimalan piti alun perin valmistua jo vuonna 2009.
Alueellinen pandemiaohjausryhmä linjasi tiistaina, että Pirkanmaalla otetaan käyttöön kansalaisten kasvomaskisuositus, joka noudattelee THL:n kasvomaskien käytön suosituksia.
Pirkanmaalla uuden suosituksen mukaan jokainen voi oman harkintansa mukaan käyttää kasvomaskia suojatakseen itseään esimerkiksi ruuhkaisissa liikennevälineissä ja sellaisissa sisätiloissa, joissa lähikontaktien välttäminen on vaikeaa.
Maskin käyttöä ruuhkissa kannattaa harkita erityisesti, jos
on rokottamaton aikuinen
on riski saada vaikea koronatauti rokotuksista riippumatta
hakeutuu koronaepäilyn vuoksi testiin tai hoitoon
joutuu välttämättömästä syystä liikkumaan hengitystieoireisena kodin ulkopuolella
tietää altistuneensa koronavirukselle (esim. perheessä on todettu korona) ja kodin ulkopuoliset lähikontaktit eivät ole vältettävissä.
Viikko sitten luovuttiin koululaisilla
THL:n ja Pirkanmaan maskisuositus ei koske työpaikkoja ja työskentelytilanteita, joissa maskien käyttö perustuu työsuojeluun ja asiakasturvallisuuteen. Näistä päättää työnantaja riskinarvioinnin perusteella ja Työterveyslaitoksen ohjeistuksen pohjalta
Pandemiaryhmä kokoontui viimeksi kaksi viikkoa silloin. Silloin yli 12-vuotiaiden yleiset maskisuositukset säilyivät, mutta koululaisten maskisuosituksista luovuttiin perusopetuksessa ja toisella asteella.
Maskisuositus jatkui siis esimerkiksi busseissa ja takseissa.
Kaksi viikkoa sitten koronavirusta oli jätevedessä enemmän kuin koskaan Tampereella, myös influenssatapauksia oli tullut sairaalaan kahden vuoden tauon jälkeen.
Viime vuonna Pirkanmaalla todettiin vain yksittäisiä influenssatapauksia, mikä johtui todennäköisesti koronapandemian takia tehdyistä turvallisuustoimista.
Nyt positiivisten näytteiden osuus kaikista Pirkanmaalla otetuista influenssanäytteistä on noussut yli 10 prosentin ja laboratoriovarmennettuja tautitapauksia on ollut viime viikolla yli 30. Yksittäisiä influenssapotilaita on myös sairaalahoidossa.
Miikka Varila / Yle
Maskit edelleen käytössä päivystyksissä ja hoitajilla
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta käyttää jatkossakin kirurgista suu-nenäsuojainta sairaaloiden osastoilla, poliklinikoilla sekä muissa potilaiden hoito-, tutkimus- ja vastaanottotiloissa. Ensihoidossa ja päivystyksissä FFP2-hengityksensuojainta suositellaan hengitystieinfektio-oireisten potilaiden tutkimiseen ja hoitoon. Koronapotilaiden lähihoidossa ja koronanäytteenotossa suositellaan niin ikään FFP2-hengityksensuojaimen käyttöä.
Ympärivuorokautisen hoivan asiakastiloissa, joissa liikkuu asukkaita, asiakkaita tai heidän läheisiään, kotihoidossa sekä riskiryhmien sosiaalihuollon avopalveluissa suositellaan henkilökunnalle edelleen kirurgisen suu-nenäsuojainten käyttöä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä vieraileville suositellaan kasvomaskin käyttöä sairaaloissa tiloissa, joissa tutkitaan tai hoidetaan potilaita sekä ympärivuorokautisen hoivan tiloissa. Potilaille suositellaan kasvomaskin käyttöä sairaalassa ja vastaanotoilla asioidessa.
Koronapotilaita tulee vähemmän
Erikoissairaanhoitoon tulee keskimäärin neljä uutta koronapotilasta päivässä, kun edeltäneiden kahden kuukauden ajan potilaita tuli 7-8. Taysin osastoilla on tällä hetkellä hoidossa kolmisenkymmentä potilasta koronan vuoksi. Terveyskeskussairaaloissa on kymmenkunta potilasta hoidossa ensisijaisesti koronan takia.
Koronan ilmaantuvuus on puolittunut verrattuna kolmen kuukauden aikaiseen epidemiahuippuun.
Päiväkoti paloi käyttökelvottomaksi Pirkkalassa maanantaina illalla. Pirkanmaan pelastuslaitos kertoi jo illalla, että paloa epäillään tahallaan sytytetyksi.
Pirkanmaalla poliisi tutkii päiväkodin tulipaloa rikoksena, koska alkutietojen perusteella vaikuttaa poliisin mukaan siltä, että tulipalo on sytytetty tahallaan.
Poliisilla on epäily teon tekijästä. Rikosta tutkitaan tuhotyönä.
Pirkkalan someryhmissä usea keskustelija kertoi, että tapahtuneesta liikkuu video. Yle sai vahvistuksen yhdeltä videon nähneeltä vanhemmalta, jonka mukaan videolla näkyisi palon alku. Muuta tietoa videosta ei ole. Poliisilla on jokin tallenne, mutta ei ole tietoa, auttoiko tämä pääsemään epäillyn jäljille.
Tutkinta on Sisä-Suomen poliisin mukaan vasta alkuvaiheessa, minkä vuoksi poliisi ei vielä tiedota enempää.
Päiväkoti käyttökelvoton
Pirkkalan Aittokorventiellä sijaitsevan Kurikansiiven päiväkodin kattorakenteita tuhoutui laajasti tulipalossa maanantaina.
Pelastuslaitos sai hälytyksen hieman ennen kello 19:ää. Palo on todennäköisesti edennyt ulkoseinärakenteista kattorakenteisiin, mutta ei ehtinyt levitä päiväkodin sisätiloihin nopean sammutuksen ansiosta.
Sisätilat kärsivät kuitenkin mittavista savuvahingoista ja lievistä vesivahingoista, eikä rakennus ole käyttökuntoinen.
Sammutuksen jälkeen pelastuslaitoksen yksiköt tuulettivat vielä sisätiloja sekä valvoivat tilannetta. Myöhemmin asia siirrettiin jälkivahinkojen torjunnasta vastaavalle yritykselle.
Kattorakenteista saatiin pelastetuksi yli puolet. Kukaan ei loukkaantunut. Päiväkodissa on neljä ryhmää, yli 60 lasta. Heidät pitää sijoittaa hoitoon muihin päiväkoteihin tai järjestää korvaavat tilat jostain.
Rakennus kärsi mittavat vahingot Pirkkalassa. Jesse Jyrälä
Ukrainaan lähetetyn materiaaliavun korvaaminen maksaa Suomelle vajaat 30 miljoonaa euroa, selviää puolustusministeriön STT:lle luovuttamista asiakirjoista. Puolustusministeriö on salannut tiedot siitä, mitä materiaalia uusimmissa päätöksissä on päätetty Ukrainaan luovuttaa.
Johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta instituutista (Upi) sanoo, ettei nyt julki tulleista tiedoista ole mahdollista päätellä avun todellista suuruutta.
Puolustusvoimien luovuttaman materiaalin todellinen arvo voi olla suurempi tai pienempi kuin sen laskennalliseksi arvoksi on merkitty. Puolustusvoimilta on lisäksi voitu luovuttaa myös laskennallisesti täysin arvotonta tavaraa. Vanhentuvan materiaalin hävittäminen maksaa, eikä tuoreus selviä julkisista tiedoista.
– Voi hyvin olla, että laskennallisesti ostetaan aina kymmenen ja annetaan viisikymmentä. Ja se on erittäin hyvä diili Puolustusvoimille, hän sanoo.
Myös Ukrainalle apu voi olla hyvin merkittävää, koska se tulee sodassa välittömään käyttöön.
Salonius-Pasternak sanoo, että materiaalin laskennallinen arvo on kannattanut arvioida lähelle nollaa, jos on haluttu peitellä mahdollisimman paljon lähetysten sisältöä. Jos taas lisäbudjetissa on haluttu saada mahdollisimman paljon rahaa korvaavaan materiaaliin, arvo on kannattanut arvioida mahdollisimman korkeaksi.
Salonius-Pasternakin mukaan Suomella voi myös olla diplomaattinen syy vältellä tietoa apupaketeista, jos Ukrainaan olisi luovutettu Neuvostoliitosta ostettua materiaalia.
– Se voi olla se poliittinen herkkyys, Salonius-Pasternak sanoo.
Neljä pakettia
Helmikuusta alkaen Suomessa on päätetty materiaalin luovuttamisesta neljä kertaa. Ensimmäisessä päätöksessä lisäbudjetissa korvattavaksi tarpeeksi on arvioitu 2,9 miljoonaa, toisessa 6,6 miljoonaa, kolmannessa 1,6 miljoonaa ja neljännessä 18,2 miljoonaa euroa.
Ensimmäisessä paketissa Suomi luovutti Ukrainaan suojaliivejä, komposiittikypäriä, kaksi ensihoitoaseman varustusta ja paareja, mutta toisessa paketissa materiaaliapu oli jo selvästi tulivoimaisempaa. Tuolloin Ukrainaan päätettiin lähettää 2 500 kappaletta rynnäkkökiväärejä, 150 000 rynnäkkökiväärin patruunaa, 1 500 kappaletta kertasinkoja ja 70 000 kappaletta taistelijamuonapakkauksia.
Kolmannen ja neljännen päätöksen lähetetyt materiaalit puolustusministeriö on salannut asiakirjoista.
Tietojen peittämistä puolustusministeriö perustelee sillä, että lähetykset ovat yhdessä määrältään ja luonteeltaan siinä määrin merkittäviä, että luovutettua yksityiskohtaisemmat tiedot voisivat vahingoittaa maanpuolustuksen etua. Lisäksi Ukraina, muut EU-maat ja Nato-maat ovat esittäneet, että tiedot olisi pidettävä salassa materiaaliavun operaatio- ja kuljetusturvallisuuden takia.
Poliisi epäilee 54-vuotiasta miestä panttivangin ottamisesta ja törkeästä ryöstöstä. Poliisin epäilyn mukaan mies kaappasi yhdeksänvuotiaan pojan koulumatkalta perjantaina 22. huhtikuuta Helsingissä Kulosaaressa. Poliisi epäilee, että kaappaajan tarkoituksena oli vaatia pojasta lunnaita.
Pojan huoltajat saivat perjantaiaamuna kiristysviestin, jossa ilmoitettiin, että heidän lapsensa oli kaapattu. Tämän jälkeen ilmeni, ettei poika ollut saapunut kouluun.
Hän löytyi myöhemmin iltapäivällä fyysisesti hyvässä kunnossa, mutta osa hänen omaisuudestaan oli viety. Poliisi tutkii tapausta rikosnimikkeillä panttivangin ottaminen ja törkeä ryöstö.
Poliisi otti yhden epäillyn kiinni heti perjantaina. Hänet vangittiin tänään tiistaina.
Poliisi pyytää yleisöltä havaintoja harmaasta farmarimallisesta Mercedes Benzistä, jonka kyydissä on ollut aikuinen mies ja poika perjantaina 22. huhtikuuta.
Helsingin poliisi twiittasi tapauksesta perjantaina iltapäivällä. Poliisi pystyi kertomaan tapauksesta tuolloin vain vähäisesti pojan turvallisuuden takaamiseksi ja esitutkinnan turvaamiseksi.
– Kyseessä on vakava rikosepäily, jossa uhri on pieni lapsi. Ei ole toivottavaa, että esimerkiksi perheen asuinpaikkaa yritettäisiin selvittää tai muuten häiriköitäisiin asianosaisia, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Marko Forss.
Poliisilla on selvityksessä edelleen monia tutkinnan kannalta merkittäviä yksityiskohtia.
Kun on saanut lapsen, saattaa esimerkiksi väsymyksen, kuormituksen tai oman ajan puutteen seurauksena kokea kielteisiä tunteita vanhemmuudesta. Myös lapsen saamisen katuminen ei ole mitenkään epätavallista.
– Joskus ajatukset ja reaktiot voivat tulla vanhemmalle itselleenkin yllätyksenä. Sitä voi kokea vanhempikin, joka on hartaasti toivonut perheenlisäystä, kertoo Väestöliiton vanhemmuuden asiantuntija Rozjin Rokhzad.
Yllätyksenä vanhemmille voi tulla se, miten sitovaa arki lapsen kanssa on – kun joutuu yhtäkkiä olemaan tavoitettavissa kellon ympäri myös yöaikaan.
– Negatiivisiin tunteisiin on kytköksissä myös väsymys ja uupuminen. Se on oravanpyörä, että kun olet väsynyt ja uupunut, niin silloin saattaa herkästi kokea kielteisiä tunteita ja ajatuksia.
Rokhzad muistuttaa, että vanhemmuudessa on tunteita laidasta laitaan, eikä ole oikeita tai vääriä tunteita. Kielteisistä tunteista lasta kohtaan ei pitäisi tuntea häpeää.
– Vanhemmat ovat inhimillisiä olentoja. On todella tavallista tuntea negatiivisiakin tunteita lasta kohtaan ja oma lapsi saattaa ärsyttää. Ne ovat ihan hyväksyttyjä tunteita.
Rokhzad kuitenkin lisää, että kielteiset tunteet eivät kuitenkaan koskaan saa muuttua teoiksi.
– Jos kokee, että haluaa satuttaa omaa lastaan ja hiipii mieleen ajatus, että se voi toteutua, niin on tärkeää puhua tunteista ääneen ja hakea ajoissa apua.
Aihe yhä tabu
Kielteiset tunteet, kuten vanhemmuuden katuminen on yhä Rokhzadin mukaan tabu.
– Kielteisistä tunteista vanhemmuudessa pitäisi pystyä puhumaan avoimemmin. Vanhempien pitäisi pystyä häpeilemättä sanoa, että on raskasta tai nyt minä en jaksa ilman syyllistämisen pelkoa.
Yksi syy asiasta vaikenemiseen voi olla Rokhzadin mukaan siinä, että ulkopuolelta tulee vääristyneitä ja epärealistisia paineita ja odotuksia siitä, minkälainen on hyvä vanhempi.
– Jos tuo esille, että on väsynyt tai ei jaksa, se tulkitaan helposti huonompana vanhemmuutena tai huonona asiana, vaikka sen ei pitäisi mennä niin.
Rokhzadin mukaan sekä isä että äiti kokevat vanhemmuudesta katumusta, mutta erityisesti äitien kohdalla siitä vaietaan. Äidillä ei tavallaan saisi olla oikeutta olla väsynyt vauva-arkeen, hektiseen arkeen tai ylipäätään vanhemmuuteen.
– Se on valitettavasti niin, että äiti ei saisi puhua asiasta ääneen, vaikka äidilläkin pitäisi olla siitä oikeus puhua.
Puhu asioista ääneen
Rokhzad kannustaa kaikkia puhumaan asioista ääneen, jos katuu lapsen saamista tai kokee muuten kielteisiä tunteita. Tukea saa esimerkiksi Väestöliiton kautta.
Erityisen tärkeää ääneen puhuminen on silloin, kun kielteiset tunteet vanhemmuudessa alkavat vaikuttaa elämän muihinkin osa-alueisiin tai omaan mielialaan.
– Ensinnäkin voi puhua ääneen kumppanin tai ystävän kanssa tai hakea apua esimerkiksi neuvolasta. Silloin saattaa huomata, ettei ole yksin näiden tunteiden kanssa ja muutkin vanhemmat voivat samaistua tunteisiin.
Rokhzad lisää, että jokainen vanhempi yrittää varmasti parhaansa ja jokaisella on omat voimavarat.
– Kielteisistä tunteista ei kannata tuntea huonoa oloa. Ne ovat usein myös tunteita, jotka ovat ohimeneviä.
_Oletko kokenut katumusta lapsen saamisesta? Tai oletko kokenut muuten kielteisiä tunteita vanhemmuudesta? Kerro meille kokemuksestasi. Teemme aiheesta juttua._
Kuusamossa juhlitaan tiistai-iltana naisten lentopallon Suomen mestaruutta. Kuusamon kaupunki tarjoaa lentopallofaneille kakkukahvit liikuntakeskuksessa. Paikalle odotetaan toistatuhatta ihmistä.
Toimittaja Ensio Karjalainen seuraa juhlatunnelmia suorassa lähetyksessä kello 17 alkaen. Pääset seuraamaan tapahtumia jutun pääkuvasta.
Kuusamo voitti historiansa ensimmäisen Suomen mestaruuden viime sunnuntaina kukistamalla naisten lentopallofinaalissa Kangasalan ratkaisevassa ottelussa kotisalissaan.
Mestaruus ei irronnut helpolla, sillä ottelusarja eteni viimeiseen, seitsemänteen ja ratkaisevaan otteluun saakka, jonka Kuusamo käänsi edukseen.
Kuusamon Pallo-Karhujen puheenjohtaja sekä lentopallojoukkueen manageri Mika Määttä kommentoi aiemmin Ylelle, että mestaruus luo paineita ensi kauteen. Määttä kertoo, että valmisteluja ensi kauteen on jo kevään aikana tehty ja nyt työ alkavat toden teolla.
Vastaanottokeskus aloittaa toimintansa kesäkuun 1. päivä.
Kyseessä on niin kutsuttu asuntopohjainen vastaanottokeskus eli ukrainalaiset asuvat Imatran kaupungilta vuokratuissa asunnoissa. Käyttöön tulee 51 asuntoa.
Vastaanottokeskuksen vt. johtajan Lauri Perälän mukaan asunnot sijaitsevat pääosin Kaukopäässä ja Sienimäellä.
Ensi vaiheessa Imatralle voidaan vastaanottaa 250 ukrainalaista. Tarvittaessa toimintaa voidaan laajentaa.
– Kaupungin vuokrataloyhtiöllä on mahdollisuus jopa tuplata majoituskapasiteetti, Perälä sanoo.
SPR palkkaa vastaanottokeskukseen eri tehtäviin 15 työntekijää.
Lihatalo Atria myy Malmön tehdaskiinteistönsä Ruotsissa. Kauppahinta on noin 22 miljoonaa euroa. Kiinteistö menee logistiikka-alan yrityksen käyttöön.
Kiinteistön myynti on osa niitä tehostamistoimia, joihin Atria ryhtyi Ruotsissa pari vuotta sitten. Viime vuonna Atria päätti keskittää tuotantoa Malmön tehtaalta Sköllerstaan Örebrohon.
– Atria jatkaa teollista toimintaa tehtaalla, kunnes tuotanto tiloissa lopetetaan vuoden 2023 aikana, yritys kertoo tiedotteessaan.
Atrian mukaan kiinteistön myynnistä kirjataan noin kymmenen miljoonan euron kertaluonteinen myyntituotto konsernin liikevoittoon.
Leivänpäällisistä pekoniin
Toimitusjohtaja Juha Gröhn kertoo, että Malmön tuotanto on ollut monipuolista. Siellä on valmistettu leivänpäällisiä, valmisruokatuotteita, kypsiä jauhelihatuotteita ja pekonia.
– Malmön tehdas on työllistänyt 200–250 henkilöä. Atrian palveluksessa Ruotsissa on kaikkiaan noin 800–900 henkilöä, Juha Gröhn jatkaa.
Kun Malmön tehdas lopettaa, Atrialle jää Ruotsiin viisi tehdasta.
Kittilän ex-kunnanjohtaja Anna Mäkelää on kuultu tiistaina korkeimman oikeuden (KKO) istunnossa Rovaniemellä. Mäkelän oli kutsunut todistajaksi syyttäjä. Syyttäjän kysymysten jälkeen Mäkelä vastasi puolustuksen asianajajien kysymyksiin ja kuuleminen kesti yhteensä kaksi tuntia.
KKO käsittelee laajasta Kittilän virkarikosjutusta ainoastaan kiistanalaisten tapahtumien alkuhetkiä, jolloin Kittilän kunnanhallitus perui kunnanjohtajan Levin hissiyhtiön syrjään siirretystä toimitusjohtajasta tekemän tutkintapyynnön ja palautti hänet takaisin toimitusjohtajaksi. Vastaajina on yhteensä kahdeksan Kittilän entistä ja nykyistä kuntapäättäjää.
Mäkelältä kysyttiin oikeudessa useaan otteeseen syitä tutkintapyynnön tekemiseen, sekä sitä, miksi hän ei neuvotellut asiasta ensin kunnanhallituksen kanssa.
Mäkelä kertoi marraskuussa 2013 kuulleensa, että Levin hissiyhtiön hallitus oli yksimielisesti päättänyt irtisanoa toimitusjohtajan Jouni Palosaaren epäluottamuksen vuoksi ja päätynyt sitten siirtämään hänet projektipäälliköksi hoitamaan Levin etelärinteen hissihankintaa.
Lakimies teki tutkintapyynnön
Tästä käynnistyi Mäkelän mukaan erikoisten reaktioiden sarja, minkä johdosta hän päätyi tekemään kunnanjohtajana tutkintapyynnön poliisille rauhoittaakseen tilanteen ja antaakseen sen viranomaisten selvitettäväksi. Tutkintapyynnön teki lakimies Jarmo Lähteenmäki hissiyhtiön hallituksen puheenjohtajalta Lauri Kurulalta ja Levin matkailukeskus Oy:n silloiselta toimitusjohtajalta Ari Aspialta saatujen tietojen perusteella. Tutkintapyynnön allekirjoittivat Mäkelä ja Aspia
Mäkelä kertoo, että Palosaaren irtisanomisen jälkeen Kittilässä alkoivat puheet, että Palosaari tulee palauttaa tehtäväänsä ja hissiyhtiön hallitus pitää vaihtaa. Mäkelän mukaan häneen oli yhteydessä esimerkiksi Palosaaren sisar, Levin matkailuyrittäjä Päivikki Palosaari, jonka mielestä Levi oli vaarassa menettää markkinointiyhteistyökumppaneitaan, jos Palosaari ei ole toimitusjohtajana. Mäkelä kertoi ihmetelleensä tilannetta, koska päätöksen oli tehnyt hissiyhtiön hallitus, eikä hän ollut siihen osallinen.
Mäkelältä kysyttiin, miksi hän ei keskustellut kunnanhallituksen kanssa ennen kuin teki tutkintapyynnön. Mäkelä vastasi aavistaneensa, että se olisi johtanut hänet vaikeaan tilanteeseen. Hän kertoi kokeneensa, että tutkintapyynnön tekeminen kuului hänen virkavastuulleen valvojana, eikä se ollut asia, josta tehdään poliittinen päätös.
Anna Mäkelä ei ole kommentoinut sitä, että hänen laittomaksi todettujen potkujensa osalta hovioikeuden ratkaisu jäi pysyväksi, eikä asia saanut valitusoikeutta korkeimpaan oikeuteen.Antti Mikkola / Yle
Mäkelä: päättäjille oli vaikeaa asettua paikallisia vastaan
Mäkelä kertoi havainneensa, että kuntapäättäjien oli vaikea asettua paikallista ihmistä vastaan. Kun joku oli esimerkiksi rakentanut asemakaavan vastaisesti, ei kunnassa päätetty sanktioista, vaan annettiin ely-keskuksen valittaa päätöksestä ja hallinto-oikeuden ratkaista asia.
Mäkelä teki tutkintapyynnön itsenäisyyspäivän aattona 5. joulukuuta 2013 ja kertoi päättäneensä pyhien vuoksi kertoa asiasta vasta seuraavana arkipäivänä, joka oli 9. joulukuuta. Pian tämän jälkeen Mäkelän mukaan johtavat keskustapäättäjät, kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Kurula ja Reijo Kyrö sanoivat Mäkelälle, että tämän pitää vetää tutkintapyyntö pois, ja että kukaan kunnanhallituksessa ei tule Mäkelää asiassa.
Seuraavana maanantaina kunnanvaltuuston piti käsitellä talousarviota ja sitä varten oli järjestetty kokousta edeltävä valtuustoinfo. Mäkelä kertoi sopineensa kunnanvaltuuston puheenjohtajan Inkeri Yrityksen kanssa, että samalla tiedotetaan kuntaa Palosaareen liittyvästä tutkintapyynnöstä.
Virkamiehet eivät poikkeuksellisesti saaneet osallistua infoon. Mäkelä kutsuttiin myöhemmin infoon, ja hän vastasi päättäjien kysymyksiin. Pian tämän jälkeen alkoi ylimääräinen kunnanhallituksen kokous, jossa kunnanhallitus päätti tutkintapyynnön perumisesta. Mäkelä kertoi lukeneensa asiasta tiedotusvälineistä. Ylimääräisen kokouksen esityslistan toi kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Kurula suullisesti kokoukseen.
Levin matkailuyhtiön Palosaaresta tekemä toinen tutkintapyyntö eteni sittemmin syytteisiin ja oikeusprosessiin, jossa hovioikeus vapautti hänet syytteistä.
Mäkelä: Kukaan ei pyytänyt nähdä tutkintapyyntöä
Syyttäjän jälkeen puolustuksen asianajajat tekivät vielä kysymyksiä noin tunnin ajan. Vastaajina olevien kunnanvaltuutettujen Timo Kurulan ja Aki Maunulan asianajana Olli Siponen kysyi muun muassa Mäkelältä, oliko hän itse selvittänyt asioita ennen kuin teki tutkintapyynnön Palosaaresta. Mäkelä vastasi ettei ollut, vaan oli luottanut tässä rinneyhtiön hallituksen puheenjohtaja Lauri Kurulaan ja toimitusjohtaja Aspiaan.
Siponen kysyi myös, miksi Mäkelä teki itse tutkintapyynnön, eikä odottanut että hissiyhtiö tekee sen. Mäkelä vastasi että Palosaaren irtisanomisen hänen jälkeen saamansa yhteydenotot ja epätavalliseksi muuttunut tilanne saivat hänet pyytämään poliisia selvittämään asia.
Myös tutkintapyynnön hitaasta kirjaamisesta kunnan diaariin keskusteltiin oikeudessa moneen otteeseen. Mäkelältä kysyttiin, miksei tuonut tutkintapyyntöä kunnanhallituksen nähtäväksi. Hän kertoi valtuutettu Torsti Patakankaan vain kysyneen, onko asiapaperi viety diaariin. Mäkelä ei myöskään kysyttäessä muistanut jäikö asiakirjasta hänelle omaa kappaletta.
Keskiviikkona KKO kuulee todistajana entistä kuntapäättäjää Hille Tamsia (ent. Kuusisto), entistä hallintojohtajaa Esa Mäkistä sekä kunnanvaltuutettu Inkeri Yritystä, joka ei ole vastaajana jutussa. Kuulemiset jatkuvat näillä näkymin torstaihin saakka.
Ilkivalta on lisääntynyt kaupoissa. Vaikka tapausmäärät ovat vielä melko pieniä, on S-ryhmä jo käynnistänyt toimet sen kitkemiseksi.
Kauppojen henkilökuntaa on muun muassa ohjeistettu näyttämään asiakkaille, että heidät on huomattu. Huomioimisen uskotaan ennaltaehkäisevän huonoa käytöstä.
Kaupat tekevät myös yhteistyötä koulujen ja paikallisten viranomaisten kanssa.
SOK riskienhallinnan yritysturvallisuuspäällikkö Janne Ahtoniemi kertoo, että usein asialla on nuorta asiakaskuntaa ja asiaan liittyy yleensä ajattelemattomuutta.
Joukossa tyhmyys tiivistyy
Ilkivalta on lisääntynyt kevään aikana esimerkiksi Porin S-market Lukkarinsannassa. Joukko 10–14-vuotiaita on rikkonut siellä toistuvasti tuotteita.
– Nuorisoa pyörii täällä koulun jälkeen ja iltaisin. Joukossa tyhmyys tiivistyy ja sitten hajoitetaan tuotteita. Asiakkaat ovat puristelleet mehupurkkeja, jättäneet avattuja tölkkejä hyllyyn, laittaneet limuja pakastimeen tai kolmioleipiä lämpöhyllyyn, myymäläpäällikkö Pia Jakonen listaa.
Jakosen mukaan hävikkiin päätyviä tuotteita on nyt alettu maksattaa ongelmien aiheuttajilta.
– Jos he eivät halua niitä maksaa, niin soitamme poliisin paikalle.
Valvontaa tehostetaan
S-market Lukkarinsanta julkaisi Facebookissa päivityksen, jossa se kertoo tehostavansa nuorisojoukkojen valvontaa.
Myyjät ovat alkaneet kierrellä kaupassa, jotta vahingonteot havaittaisiin mahdollisimman nopeasti.
Kaikkea myyjätkään eivät kuitenkaan näe. S-ryhmän palveluista huolehtivan SOK riskienhallinnan mukaan kattava kameravalvonta auttaa tilanteiden ratkaisemisessa.
– Sen avulla saamme selville tuotteita vahingoittaneet. Ilmoitamme kaikki vahingonteot poliisille, jotta vahingontekijät saadaan vastuuseen. Tätä nuoret eivät usein tule ajatelleeksi, Janne Ahtoniemi toteaa.
Nuoretkin toivottuja asiakkaita
Nuoria ei haluta syyllistää tilanteessa liikaa. Siksi kaupat ovatkin halunneet panostaa ennaltaehkäisyyn ja ne ovat lähteneet mukaan Talous ja nuoret TAT:n "Mun elämä, mun vastuu" -kampanjaan. Sen avulla alakoululaisia autetaan ymmärtämään, että kauppojen tavarat ovat jonkun omaisuutta, Janne Ahtoniemi kertoo.
– TAT tuo alakouluille virtuaalisen oppitunnin, jonka avulla lapset oppivat vastuullisina yhteiskunnan jäseninä toimimista sekä syventävät ymmärrystään omistajuudesta ja taloustaidoistaan.
K-ryhmän senior manager Vesa Manninen kertoo, että nuoriso halutaan nähdä ennemmin tulevina asiakkaina kaupassa kuin erikseen valvottavana ryhmänä. Jos nuorison käytös antaa aihetta, niin siihen puututaan yhteistyössä perheiden, koulun ja viranomaisten kanssa.
Vaikka aihetta puuttumiseen on viime aikoina ollut, ei ilmiö ole Mannisen mukaan hälyttävän suuri.
– On totta, että nuorison levottomuus on lisääntynyt ja joitain lieveilmiöitä on K-ryhmän kauppapaikoissa tapahtunutkin. Kyse on ollut paikallisesta ja varsin marginaalisesta toiminnasta.
Apetitin toimitusjohtajan Esa Mäen mukaan on mahdollista, että ensi syksynä kaikkia tuotteita ei ole normaaliin tapaan saatavilla kauppojen hyllyiltä. Tuleva satokausi on Mäen mukaan äärimmäisen kriittinen raaka-aineiden saatavuuden kannalta.
– Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut maataloustuotteiden markkinoille poikkeuksellisen tilanteen. Tuleva satokausi on sekä Suomessa että koko Euroopassa hyvin ratkaiseva sille, miten maataloustuotteet tulevat jatkossa riittämään.
Apetit on vielä toistaiseksi pystynyt taklaamaan eteen tulleet raaka-aineiden saatavuuteen liittyvät haasteet, Mäki vakuuttaa. Yhä on kuitenkin olemassa riski, että jostain yksittäisestä materiaalista saattaa tulla pula.
– Puutteet voivat olla yllättäviäkin, jos jotain pakkaustarviketta tai yksittäiseen tuotteeseen liittyvää elementtiä tai materiaalia ei olekaan saatavilla.
Kuluttajille Apetit on ensi kädessä tuttu erilaisista pakasteista. Voisiko käydä niinkin yllättävästi, että tutun merkin herne-maissi-paprika-seosta ei enää löytyisikään lähimarketista?
– Jos tulisi tilanne, että hernettä ei vain tulisi pelloilta, ei myytävääkään olisi.
Nousevat hinnat veivät liikevoitot miinukselle
Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuun lopussa on aiheuttanut laajaa myllerrystä globaaleilla ruokamarkkinoilla.
Ennen sotaa Ukrainaa pidettiin Euroopan vilja-aittana. Se on ollut yksi maailman tärkeimmistä ohran, vehnän, auringonkukkaöljyn ja maissin viejistä. Sodan myötä vilja ei enää virtaa Ukrainasta maailmalle. Seuraukset näkyivät jo pian sodan alettua.
Apetitiin Ukrainan tilanne vaikuttaa vain välillisesti, sillä yhtiöllä ei ole liiketoimintaa Ukrainassa tai Venäjällä ja Valko-Venäjällä.
Kasvavat raaka-aine- ja rahtikustannukset rasittavat ainakin yhtiön öljykasvituotteiden liiketoimintoja. Toimitusjohtaja Mäen mukaan öljykasvien siementen hintataso on reilusti yli kaksinkertainen kahden vuoden takaiseen verrattuna.
Globaalien viljamarkkinoiden heilahtelu ei sen sijaan enää näy Apetitin tuloksessa, sillä yhtiö on aiemmin tänä vuonna sopinut Suomen viljakauppatoimintojensa myynnistä Bernerille. Lisäksi yhtiö on jo aiemmin kertonut Baltian viljakauppatoimintojensa myynnistä.
Kaikkinensa Apetitin liikevaihto nousi 15 prosenttia 42,5 miljoonaan euroon. Liikevoitto taas putosi -0,2 miljoonaa euroa pakkaselle, kun vuotta aiemmin yhtiö oli samaan aikaan tehnyt 2,4 miljoonan euron voiton.
Elintarviketeollisuusliitto ei usko tuotteiden loppuvan
Vaikka elintarvikealaa kohtaakin nyt poikkeukselliselta tuntuva haasteiden suma, on Elintarviketeollisuusliiton johtajalla Mikko Käkelällä yhä uskoa Suomen omavaraisuuteen ja ruokaketjun toimimiseen.
Käkelä ei siksi halua uskoa, että raaka-aineiden saataavuuteen liittyvät ongelmat voisivat näkyä kauppojen hyllyillä asti. Kustannusnousut sen sijaan voivat näkyä kuluttajan ruokakorin hinnassa.
– Luotan edelleen, että suomalainen ruokaketju toimii jatkossakin hyvin, hän sanoo.
Osa sodan vaikutuksista ruoantuotantoon on kuitenkin Käkelän mukaan vielä kokonaan näkemättä. Suorat tai välilliset vaikutukset näkyvät Suomessakin vielä useiden kuukausien aikana. Käkelä itse puhuu heijastusvaikutuksista.
– Sotaa ei oltu käyty kuin pari viikkoa, kun Etelä-Euroopassa menivät ensimmäiset rehutehtaat kiinni – niitä ei kannattanut pitää auki raaka-aineiden kallistuessa. Pitää nähdä, että tällä on heijastusvaikutus kotieläintuotantoon, ja siten lihan saatavuuteen, hän kertoo esimerkkinä.
Odottamattomia ketjureaktioita voi syntyä myös silloin, kun yhtäkkiä kiven alla oleville raaka-aineille aletaan etsiä korvikkeita. Silloin myös korvaavan raaka-aineen hinta ja saatavuus nousevat kysymyksiksi.
Rawlink-pyöräilykypäriä vedetään takaisin, kertoo tukkukauppayritys Schou Company.
Testauksessa huomattiin kypärien käyttämisen vakava riski, sillä niiden valmistuksessa käytetty materiaali halkesi testattaessa. Myöhemmissä testeissä ei päästy selvyyteen siitä, onko kypärien käyttö turvallista.
Takaisinvetoilmoitus koskee tuotenumeroita 44740, 44741, 44742, 44743 ja 44611. Se ei koske mitään muita pyöräilykypäriä.
Takaisinvedettäviä kypäriä ei saa enää käyttää, ja ne tulee säilyttää lasten ulottumattomissa.
Kypärät pyydetään palauttamaan ostopaikkaan. Kypärää palauttaessa ei tarvitse näyttää ostokuittia.
Helsingin, Espoon ja Lahden kaupungit eivät saaneet hakemiaan poikkeuslupia valkoposkihanhien häätämiseen puistoista. Asiasta päätti Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tänään.
Ely-keskuksen mukaan perusteet poikkeusluvan myöntämiselle eivät täyttyneet. Millään Suomen kaupungilla ei ole voimassa olevaa poikkeuslupaa valkoposkihanhien karkoittamiseen puistoalueilta.
Jotkut Suomen kaupungit ovat kamppailleet hanhiongelmien kanssa pitkään. Esimerkiksi hanhien ulosteet ovat aiheuttaneet närää.
Ely-keskus kielsi viime marraskuussa hanhien karkoittamisen Lahden puistoista koirien, laserien tai droonien avulla. Pohjois-Karjalassa on käynnissä kokeilu, missä 330 hehtaaria peltoalueita on otettu hanhien pesimäkäyttöön, jotta ne eivät aiheuttaisi tuhoa muualla.
Rauhoitettuja lintuja ei saa häiritä
Ely-keskuksen mukaan valkoposkihanhia pesii Suomessa rannikolla ja eteläisen Suomen järvillä. Pesinnän jälkeen valkoposkihanhet saapuvat poikasineen usein puistoalueille.
Valkoposkihanhet on rauhoitettu luonnonsuojelulailla. Laki kieltää niiden häirinnän etenkin pesimäaikana ja lajin elinkierron kannalta tärkeillä paikoilla. Näitä ovat myös monet kaupunkialueet, kuten Helsingissä Arabianranta ja Kaivopuisto.
Valkoposkihanhien karkoittaminen tai vahingoittaminen on rikos.
Valkoposkihanhien määrä pääkaupunkiseudulla on karkoituskielloista huolimatta vähentynyt viime vuosina.
Valtaisa hiekkakasa on paljastunut lumen alta satamassa. Pian sitä saapuvat ihastelemaan jälleen kymmenet tuhannet turistit.
Lappeenrannan kuuluisin nähtävyys, Hiekkalinna, kohoaa vielä tänä vuonna tutulle paikalleen satamaan. Pian se voi joutua siirtymään saunojien tieltä, sillä Lappeenrannan kaupunki jatkaa sinnikkäästi saunamaailman suunnittelemista.
Kaupunki etsii aktiivisesti yrittäjää, joka rakentaisi satamaan muun muassa erilaisista saunoista koostuvan matkailukohteen. Yrittäjä vastaisi saunamaailman rakentamisesta ja toiminnasta. Lappeenrannan kaupungin matkailujohtajan Mirka Rahmanin mukaan kiinnostuneita yrittäjiä haetaan toukokuussa käynnistyvällä toisella hakukierroksella.
Lappeenrannan kaupungin matkailujohtaja Mirka Rahmanin mukaan Hiekkalinna voisi siirtyä saunamaailman tieltä ensi vuoden kesäksi.Kare Lehtonen / Yle
Lappeenrannan kaupunki alkoi puuhata saunamaailmaa vuonna 2020. Muutama yrittäjä on ollut kiinnostunut saunamaailman rakentamisesta, mutta varsinaista sopimusta perustamisesta ei ole syntynyt.
Kaupungilla on kova tahto löytää yrittäjä.
–Sauna kiinnostaa kotimaisia ja eurooppalaisia matkailijoita. Saunoja rakennetaan yhä vahvasti ympäri Suomea ja mielestäni Lappeenranta on jäänyt jälkeen tässä kisassa, Rahman toteaa.
Maaperä tutkittiin
Saunamaailman paikaksi valikoitui pitkien neuvottelujen jälkeen Saimaan ranta-alue. Linnoitusniemen kärki on entistä järvenpohjaa ja maaperä ei siksi ole koostumukseltaan tasalaatuista. Kaupunki tutki viime vuonna täyttömaata tekemällä kolme koekairausta.
Tutkimusten perusteella mahdolliset rakennukset, myös saunamaailma, tulee paaluttaa kovaan maahan asti. Vedenpinnan alle sijoittuvia kellarikerroksia ei ole järkevää rakentaa alueelle.
Mahdollisen yrittäjän löydyttyä aluetta tutkitaan vielä tarkemmin esimerkiksi Saimaan puolelta.
Linnoitusniemen kärki on talvisin veneiden säilytyspaikka.Marika Anttonen / Yle
Maaperän kestävyys on aiheuttanut huolta, sillä vuonna 2018 maailman korkeimman hiekkalinnan rakentaminen tyssäsi maaperän heikkouteen.
Jos yrittäjä löytyy, alueella tehdään vielä tarkemmat kairaukset, joissa muun muassa selviää, kuinka pitkiä tarvittavien paalujen tulee olla.
– Jos löydämme kiinnostuneen yrittäjän, alueen kaava saadaan valmiiksi tämän vuoden aikana. Rakentamaan päästäisiin sen jälkeen eli mahdollisesti ensi vuonna voisi olla jo toisenlainen tilanne Hiekkalinnan alueella, matkailujohtaja Mirka Rahman summaa.
Tavoitteena 150 000 kävijää
Lappeenrannan kaupungilla uskotaan, että tuleva kesä on ilman saunamaailmaakin matkailun kannalta suotuisa.
–Odotamme, että kotimaanmatkailu kiinnostaa jälleen. Toisaalta uskomme, että saamme ulkomaalaisia jossain määrin, ja että ihmiset uskaltavat nyt lähteä liikkeelle.
Viime vuonna Hiekkalinnalla vieraili noin 120 000 ihmistä. Tänä vuonna kaupunki tavoittelee noin 150 000 kävijää kesän aikana.
Hiekkalinnan veistotyöt alkavat parin viikon kuluttua. 18. kertaa rakennettavan Hiekkalinnan teema on tänä vuonna Suomen luonto.
Viime vuonna Hiekkalinnan teemana oli reilaisten pelien ja leikkien historia ja kehitys. Kare Lehtonen / Yle
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi tiistaina uuden toimintasuunnitelman lasten kokeman seksuaalisen väkivallan torjumiseksi.
Toimintasuunnitelmassa on yhteensä 33 kohtaa, joita toteutetaan yhdessä eri viranomaisten, kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.
Toimenpidesuunnitelmaa toteutetaan vuosina 2022–2025.
Toimintasuunnitelmalla toteutetaan Lanzaroten sopimusta, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä ja torjua kaikkea lapsiin kohdistuvaa seksuaalista häirintää, houkuttelua ja seksuaaliväkivaltaa, suojata lapsiuhrien asemaa ja edistää kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä lasten suojelemiseksi.
Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan sisältyy kirjaus kansallisen toimeenpanosuunnitelman laatimiseksi Lanzaroten sopimukselle.
Lue toimenpidesuunnitelma kokonaisuudessaan STM:n sivuilta.
Tiedon lisääminen ja laadun parantaminen arjen työssä keskiössä
Suunnitelman toimenpiteitä ovat muun muassa seksuaalikasvatuksen laadun parantaminen sekä uusien ikätasoisten materiaalien tuottaminen turvataidoista.
Poliisin lapsirikostutkinnan tilaa seurataan säännöllisesti ja varmistetaan, että nuorten ja lasten harrastustoimintaan osallistuvien aikuisten rikosrekisteriote tarkistetaan. Lisäksi laaditaan kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän, väkivallan ja vihapuheen vastainen sivusto. Tietoisuutta lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta lisätään erilaisin kampanjoin.
Toimenpiteitä ovat myös ennaltaehkäisy sellaisten henkilöiden kohdalla, jotka olisivat vaarassa syyllistyä lapsiin kohdistuvaan seksuaaliseen häirintään. Henkilöille, jotka olisivat vaarassa syyllistyä lapsiin kohdistuviin seksuaalirikoksiin, on suunnitteilla erilaisia hankkeita riskien minimoimiseksi.
Myös kynnystä hakeutua hoitoon madalletaan ja hoito-ohjelmien tiedotusta lisätään. Tutkimusta edistetään sellaisista henkilöistä, jotka käyttävät laitonta lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa kuvamateriaalia.
Lapsista, jotka saivat netissä yhteydenottoja aikuisilta, seksuaalissävytteisiä viestejä oli saanut 88 prosenttia vastaajista, alastonkuvia 78 prosenttia ja 73 prosentilta oli itseltään pyydetty lähettämään alastonkuva aikuiselle.Henrietta Hassinen / Yle
Lasten kokemuksia kerättiin
Toimeenpanosuunnitelmaa varten kerättiin haavoittuvassa asemassa olevien 15–17-vuotiaiden nuorten näkemyksiä seksuaaliväkivallasta.
Nuorten mielestä seksuaaliväkivaltaa voidaan parhaiten estää kasvatuksella, huolenpidolla ja tiedolla. Aikuisten tulisi osata puhua asioista niiden oikeilla nimillä ja kertoa lapselle ikätasoisesti, mikä on oikein ja mikä väärin.
Lapsiuhritutkimusaineiston (2018) perusteella vain 26 prosenttia lapsista on kertonut kokemastaan seksuaaliväkivallasta aikuiselle. Lapsista, jotka saivat netissä yhteydenottoja aikuisilta, seksuaalissävytteisiä viestejä oli saanut 88 prosenttia vastaajista, alastonkuvia 78 prosenttia ja 73 prosentilta oli itseltään pyydetty lähettämään alastonkuva aikuiselle.
Helsinkiläisen kerrostalon olohuoneen seinällä roikkuu vihreä kangas, jonka edessä istuu Hassan Kaafi Halane. Hän säätää mikrofonia oikeaan asentoon ennen kuin alkaa harjoitella keskusteluohjelman alkujuontoa.
Hän on kutsunut vieraita puhumaan kanssaan Suomen Nato-jäsenyydestä, joka on viime viikkoina puhuttanut – ja huolestuttanut – monia Suomessa asuvia somaleita.
Vieraat osallistuvat etänä Kaafi Halanen isännöimään verkkolähetykseen. Niiden katsojamäärät liikkuvat sadoista muutamaan tuhanteen. Keskustelut käydään somaliksi Facebook Live -palvelussa.
Hassan Kaafi Halane antaa haastattelun suomeksi, mutta on varmuuden vuoksi pyytänyt paikalle lankonsa, jos ei muistaisikaan jotain sanaa suomeksi. Mitä hyökätä olikaan suomeksi?
– Somalialaisia pelottaa, jos Venäjä hyökkäisi Suomeen, kuvaa Kaafi Halane ystäviensä ajatuksia.
Kaafi Halane nauhoittaa verkkolähetykset olohuoneessaan Helsingin Oulunkylässä.Ronnie Holmberg / Yle
Suomessa Kaafi Halane elättää itsensä ja kolmilapsisen perheensä taksikuskina. Hän on kuitenkin halunnut jatkaa myös toimittamista, koska kokee tärkeäksi levittää tietoa somaliksi ajankohtaisista asioista.
– Ohjelman tarkoituksena on lisätä Suomessa asuvien somalien tietoisuutta Natosta. Ihmiset ovat olleet huolissaan Natoon liittymisen seurauksista, kertoo Kaafi Halane.
Tilastokeskuksen mukaan somalin kieltä puhuu äidinkielenään 23 656 ihmistä, mikä tekee heistä viidenneksi suurimman vieraskielisten ryhmän Suomessa (2020). Heidän suomen kielen osaamisensa vaihtelee. Jotkut ovat tulleet vasta joitain vuosia sitten Suomeen, kun taas osa on syntynyt täällä. Tästä syystä läheskään kaikki eivät seuraa uutisia suomeksi vaan äidinkielellään.
Yliopistontutkija Matti Pohjonen Helsingin yliopistosta on tutkinut Itä-Afrikan sosiaalista mediaa, erityisesti Etiopian. Sosiaalisen median käyttöön vaikuttaa se, että somalialaiset ja etiopialaiset elävät sodan takia diasporassa eli hajallaan ympäri maailmaa.
– Diasporassa elävät seuraavat tyypillisesti useita uutislähteitä, joista saa tietoa omalla äidinkielellä. Sen lisäksi seurataan uutisia uuden kotimaan mediasta, sanoo Pohjonen.
Osalla lukutaito saattaa olla heikko, ja siksi uutisia on totuttu kuluttamaan visuaalisesti. Tästä syystä sosiaalisen median merkitys on somaliyhteisössä isossa roolissa.
– Visuaalinen media on tärkeässä roolissa niissä maissa, joissa lukutaito on huono. Tietoa haetaan videoista, koska se ei vaadi lukutaitoa, Pohjonen kertoo.
Tätä juttua varten tehtyjen taustahaastatteluiden perusteella ne, jotka ovat itse kokeneet sodan Somaliassa, ovat enemmän huolissaan kuin ne, jotka ovat syntyneet Suomessa.
Somalinuoret ovat innokkaita puolustamaan Suomea, erityisesti ne, jotka ovat käyneet armeijan Suomessa, kertoo Kaafi Halane.
– Jos Venäjä hyökkää, nuoret sanovat menevänsä armeijaan, hän toteaa.
Alas Ali: Moni somali pelkää Suomen liittymistä Natoon
Alas Ali pakeni sotaa Moskovan kautta Suomeen. Hänellä on paljon venäläisiä ystäviä myös Suomessa.Arash Matin / Yle
Turkulainen Alas Ali saapui Suomeen vuonna 1992. Hän matkusti yksin 17-vuotiaana Moskovan kautta Suomeen pakoon Somaliassa riehunutta sisällissotaa. Ali kuuli muutama kuukausi Suomeen tulonsa jälkeen, että hänen Somaliaan jäänyt isänsä oli tapettu.
– Valitettavasti monilla somaleilla on kokemusta sodasta. Moni miettii, joutuuko taas lähtemään sotaa pakoon. Olemmeko me missään turvassa, kuvaa Ali Ukrainan sodan herättämiä tunteita.
Turun Lausteella asuva yrittäjä Alas Ali on demareita edustava kuntapoliitikko, minkä takia hän tuntee paljon ihmisiä ja moni on keskustellut sodan herättämistä ajatuksistaan hänen kanssaan. Osa on kertonut, ettei pysty enää kunnolla nukkumaan.
Aiemmin Ali on ollut kaksi vaalikautta Turun kaupunginvaltuustossa. Tänä vuonna hän tuli valituksi reilulla 500 äänellä Varsinais-Suomen aluevaltuustoon.
Alas Ali kotikulmillaan Turun Lausteella. Lähiössä asuu paljon maahanmuuttajia.Arash Matin / Yle
Alin mukaan monet sotaa paenneet somalit ovat kokeneet Suomen sotilasliittoon kuulumattomuuden lisäävän turvallisuuden tunnetta: suomalaista neuvottelutaitoa ja tahtoa puolustaa rauhaa arvostetaan.
– Monella on pelko, että jos Suomi liittyy Natoon, mitä siitä seuraa? Tuleeko naapurimaa hyökkäämään vai ei? Kun Suomessa puhutaan Natoon liittymisestä, ihmiset sanovat, ettei Suomi ole enää puolueeton. Suomi ei ole enää rauhanvälittäjä, kuvailee Ali Suomen somalien tuntoja.
Itä-Afrikkaa tuntevan yliopistontutkija Matti Pohjosen mukaan jälkikolonialismi ja historia vaikuttavat siihen, miten Yhdysvaltoihin suhtaudutaan. YK:n rauhanturvaajina toimineet amerikkalaiset sotilaat ovat osallistuneet 1990-luvulla taisteluihin Somaliassa.
– On olemassa vahva kriittisyys lännen ja Yhdysvaltojen tarkoitusperiin. Osa islamilaisesta liikkeestä on ollut länsimaisen imperialismin ja hegemonian vastaista, kuvaa Pohjonen lännen vastaisen ilmapiirin syitä.
Kylmän sodan aikana Neuvostoliitto ja Yhdysvallat kamppailivat vuosikymmenien ajan vaikutusvallasta Itä-Afrikan politiikkaan. Pohjosen mukaan kylmän sodan jälkipyykkiä puidaan vielä Somaliassa.
Lisäksi moni Suomen somaleista ei tiedä riittävästi Natosta, ja epävarmuus lisää pelkoja. Alas Alin mukaan väärä tieto leviää helposti, koska kaikki eivät seuraa uutisia suomeksi. Joku saattaa esimerkiksi pelästyä tulipalon aiheuttamaa savua ja luulla Venäjän aloittaneen hyökkäyksen.
Tutkija: Venäjä pyrkii nyt vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin Euroopan ulkopuolella
Onko vaarana, että levitetään tahallaan väärää tietoa esimerkiksi Natoon liittymisestä?
Helsingin yliopiston Pohjosen mukaan Venäjän vaikuttamisyritykset ovat viime aikoina vähentyneet länsimaisessa sosiaalisessa mediassa. Osin tämä johtuu siitä, että sosiaalisen median yhtiöt ovat ryhtyneet vastatoimiin.
Pohjosen mukaan Ukrainan sodan takia Venäjän-vastaisuus on Euroopassa nyt niin vahvaa, että ihmisten mielipiteisiin vaikuttaminen olisi hyvin vaikeaa. Tästä syystä Venäjä saattaa kohdistaa vaikuttamisyrityksensä sinne, missä se tuottaa paremmin tulosta, kuten Afrikkaan.
Tutkijan mukaan on tuoretta näyttöä siitä, että myötämielisemmin Venäjään suhtautuviin yritetään edelleen vaikuttaa, erityisesti muualla kuin Euroopassa.
– Mitä kauemmas mennään Euroopasta, Venäjän infovaikuttaminen voi olla sitä toimivampaa. Olisi loogista, että yritetään vaikuttaa maihin, jotka eivät ole täysin Venäjän vastaisia. Sitä ei ole kuitenkaan tutkittu niin kattavasti, koska mielenkiinto on kohdistunut vahvasti Eurooppaan.
Salaliittoteorioita tutkineen Helsingin yliopiston apulaisprofessorin Katja Valaskiven mukaan väärä tieto, tahaton tai tahallinen, leviää tehokkaasti sosiaalisessa mediassa. Ihmiset kiinnittävät enemmän huomiota valheeseen kuin totuuteen, sillä valhe on yllättävä.
– Sellaisissa yhteisöissä, joissa koetaan ulkopuolisuutta tai koetaan, että ympäristö ei hyväksy, uskotaan helpommin esimerkiksi salaliittoteorioihin. Kun ei pääse joukkoon, on vaikea erottaa, mikä on oikeaa sortoa ja mikä disinformaatiota, Valaskivi sanoo.
Epäluuloista huolimatta useampi tätä juttua varten haastateltu somali kertoi kannattavansa Natoon liittymistä, koska sen ajatellaan takaavan avun Suomelle sodan uhatessa.
Facebookissa ajankohtaisista asioista somaleille kertova Hassan Kaafi Halane kiteyttää ajatuksensa Suomen Natoon liittymisestä näin:
– Suomi on pieni maa. Kuka tulee apuun, jos Venäjä hyökkää?
Voit keskustella aiheesta torstaihin 28. huhtikuuta kello 23:een asti.
