Puhelimeen kilahtaa tekstiviesti pankin nimissä. Viesti kehottaa klikkaamaan linkkiä. Linkin takaa paljastuva sivu näyttää pankin kirjautumissivulta, mutta onkin huijarin käsialaa. Huijari koettaa kalastella sen avulla pankkitunnuksia, jotta pääsisi tyhjentämään tilin.

Erityisesti S-Pankin nimissä on lähetelty runsaasti tällaisia huijausviestejä tällä viikolla. Asiasta kertoo erityisasiantuntija Juha Tretjakov Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksesta.

Huijarit ovat lähetelleet viime päivinä viestejä myös verottajan nimissä. Viestit kertovat esimerkiksi, että vastaanottaja on saanut veronpalautuksia. Linkki vie sivustolle, jonne pitäisi syöttää pankkitunnukset.

Huijausviestit tulevat usein samaan ketjuun kuin pankkien tai verottajan oikeatkin viestit, mikä vaikeuttaa tunnistamista.

Pankkien ja verottajan nimissä saapuneista huijausviesteistä on ilmoitettu Kyberturvallisuuskeskukselle noin viidesti päivässä tällä viikolla. Se kertoo vain murto-osan todellisuudesta. Todellinen huijausviestien määrä liikkunee kymmenissä tuhansissa.

Pakettiviestit houkuttelevat tilausansoihin

Myös Postin ja erilaisten kuriiripalveluiden, kuten DHL:n, nimissä lähetetyt huijausviestit ovat Tretjakovin mukaan tavallisia. Niitä voi saada tekstiviestitse ja sähköpostitse.

Viestissä saatetaan kertoa vaikkapa, että sinulle on paketti, josta pitäisi maksaa tullausmaksu. Viestin linkki väittää vievänsä kuriiripalvelun sivulle.

Linkin takana kerrotaankin usein arvonnan voitosta tai mahdollisuudesta ostaa Iphone eurolla. Sen jälkeen sivusto pyytää luottokortin numeroa.

– Hälytyskellon pitäisi soida, että enhän minä ollut menossa arvontaan. Nämä ovat tyypillisesti tilausansoja, Tretjakov sanoo.

Tilausansa tarkoittaa sitä, että luottokortin numeron näpytellessään sitoutuu tilaamaan palvelun, joka maksaa muutamia kymppejä kuussa.

Parasta kirjautua pankin sovelluksella

Huijausviestit tunnistaa Tretjakovin mukaan helpoiten linkistä, joka ei ole pankin tai muun toimijan oikea osoite.

Hän ohjeistaa kirjautumaan pankin palveluun aina selaimen kirjanmerkin kautta tai mieluiten pankin omalla sovelluksella.

Jos on antanut luottokorttinsa numeron tai pankkitunnuksensa huijaussivustolle, tulee ottaa yhteyttä omaan pankkiin mahdollisimman nopeasti.

– Pankki pystyy estämään tehdyt tilisiirrotkin, jos on heti liikkeellä.

Tretjakov ohjeistaa myös tekemään rikosilmoituksen poliisille.

– Tämä ei ole ihan pieni ilmiö. Rikoshyöty on kymmeniä miljoonia euroja vuosittain.

Oletko saanut huijausviestejä? Voit keskustella aiheesta 29. heinäkuuta kello 23.00 asti.

Uudenkarheat aurinkopaneelit tuottavat sähköä porilaisen Tapio Vuorisen omakotitalon katolla.

Vuorinen tilasi aurinkovoimalan viime keväänä. Ensin toimitusaika oli kahdeksan viikkoa, mutta sittemmin se venyi kuuteentoista viikkoon. Lopulta asennus kävi sujuvasti, ja valmista tuli muutamassa päivässä.

Nyt aurinkopaneeleita on Vuorisen talon katolla kahteen eri ilmansuuntaan.

Vuorinen on erittäin tyytyväinen hankintaansa. Hän pitää sopimusta sähköyhtiön kanssa kätevänä, ja laskee sen olevan itselleen edullinen. Työn osuudesta saa verovähennyksen, ja laitteille oli tarjolla täysin korotonta maksuaikaa seitsemän vuoden ajaksi.

Aurinkopaneeleilla on nyt kova kysyntä

Sähkön kohonnut hinta saa monet kuluttajat huolestumaan tulevista sähkölaskuista. Kun pari vuotta sitten tehty sähkösopimus tulee uusittavaksi, nousee sähkön hinta moninkertaiseksi aiempaan verrattuna.

Moni voi vielä tallä hetkellä ostaa sähköä alle viidellä sentillä kilowattitunti, mutta uudessa sopimuksessa hinta voi lähennellä jo kolmeakymmentä senttiä per kilowattitunti.

Tilanne on saanut suomalaiset pohtimaan uusia ratkaisuja sähkölaskun pienentämiseksi. Moni omakotitalon asukas on jo päätynyt oman aurinkovoimalan hankintaan.

Esimerkiksi sähkönmyyntiyhtiö Oomin liiketoimintapäällikkö Tarja Hellstén kertoo, että sopimuksia uusista voimaloista on tehty tänä vuonna jo viisinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna.

– Kyllä tässä ihan aurinkosähköbuumista voidaan puhua. Nyt ovat massat liikkeellä, Hellstén sanoo.

Hellsténin mukaa buumi alkoi tämän vuoden alkupuolella. Ukrainan sota ja sähkön hinnannousu ovat saaneet kuluttajat aktiivisiksi. Toki aurinkosähkö on kiinnostanut kuluttajia ennenkin, mutta tänä vuonna tiedustelut johtavat yhä useammin myös sopimukseen.

– Nyt asiakkailla on ihan selvästi myös ostohousut jalassa, Hellstén sanoo.

Tarja Hellsténin näkemyksen vahvistaa myös sähkönjakeluyhtiö Vatajankosken liiketoimintajohtaja Jalmari Rossi. Rossin mukaan aurinkopaneelien asentaminen on lisääntynyt selvästi, ja kiinnostusta ovat ilmaisseet myös monet taloyhtiöt.

Pula tarvikkeista ja työvoimasta viivästyttää asentamista

Aurinkovoimaloiden suuri kysyntä heijastuu jo toimitusaikoihin. Kun vielä viime keväänä aurinkopaneelit saattoi saada katolleen muutamassa kuukaudessa, voi asennusta joutua nyt odottamaan ensi kevääseen asti.

Asiaan vaikuttavat kuitenkin monet eri tekijät, kuten voimalaan valittavat komponentit, voimalan koko tai asennuksen kohteena olevan rakennuksen kattomateriaali.

Aurinkovoimaloita myyvän Harju Elekterin myyntipäällikkö Teemu Ruotsalainen muistuttaa, että kokonaisuuteen liittyy paljon muitakin komponentteja kuin pelkät aurinkopaneelit. Tarvitaan telineitä, kiinnikkeitä ja muun muassa invertteri, joka muuttaa aurinkopaneelien keräämän sähkön verkkoon sopivaksi.

– Pienten voimaloiden toimitusajat ovat venyneet suuria voimaloita enemmän, Ruotsalainen sanoo.

Tämä kertoo juuri siitä, että nyt ruuhkaa on nimenomaan yksityistalouksiin menevissä tilauksissa.

Teemu Ruotsalaisen mukaan esimerkiksi ruostumattomien asennustarvikkeiden saamisessa on viivettä Ukrainan sodan takia.

Komponettipula ei ole kuitenkaan ainoa aurinkovoimaloiden toimitusaikoja pitkittävä seikka.

Toinen syy on ammattitaitoisten asentajien riittämättömyys. Oomin liiketoimintapäällikö Tarja Hellsténin mukaan työvoimapula on jopa tärkeämpi syy kuin materiaalien riittävyys.

– Aurinkopaneelien asentajia tarvitaan nopeasti lisää, ja teemme koko ajan työtä tämän ongelman ratkaisemiseksi, Hellstén sanoo.

Säästöä omaan kukkaroon ja samalla myös luonnon hyväksi

Tapio Vuorinen nauraa olevansa nyt sähkövoimaloitsija. Hän voi seurata vaikka puhelimestaan, miten paljon sähköä aurinkovoimalasta syntyy.

Kaikki se sähkö, jota Vuorinen ei itse käytä, menee myyntiin sähköyhtiölle.

– Maksan korotonta osamaksulaskua vähän yli sata euroa kuussa, ja saan takaisin keskimäärin noin kaksi sataa euroa kuussa, Vuorinen laskee.

Vuorinen aikoo myös laajentaa voimalaansa. Talon katolla on vielä vapaata tilaa, ja sinne on jo suunnitteilla lisää paneeleita.

Samalla tavalla moni muukin hyödyntää aurinkokennoille sopivaa pinta-alaa niin paljon kuin mahdollista.

Sähkönmyyntiyhtiö Oomin mukaan moni asiakas haluaa mitoittaa oman voimalan jopa yli omien tarpeiden. Samalla moni varautuu esimerkiksi sähköauton lataukseen.

Tapio Vuorisen motiivit aurinkoenergiaa kohtaan ovat olleet pääasiassa taloudelliset. Hän ei päätynyt investointiin vihreiden näkökulmien perusteella, mutta on kuitenkin tyytyväinen, että nekin tulevat samalla huomioiduksi.

– Jos maailma tällä edes osittain pelastuu, niin kyllä se minulle sopii, Vuorinen sanoo.

Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 30. heinäkuuta kello 23:een asti.

Lue myös:

Sähkön hinnannousu on aiheuttanut paneelibuumin

Sähkön kohonnut hinta saa monet kuluttajat huolestumaan tulevista sähkölaskuista. Kun pari vuotta sitten tehty sähkösopimus tulee uusittavaksi, nousee sähkön hinta moninkertaiseksi aiempaan verrattuna.

Moni omakotitalon asukas on jo päätynyt oman aurinkovoimalan hankintaan. Porilainen Tapio Vuorinen tilasi aurinkovoimalan viime keväänä. Nyt aurinkopaneeleita on Vuorisen talon katolla kahteen eri ilmansuuntaan.

Saako Boris Johnsonin seuraaja ratkaistua Pohjois-Irlannin kauppapoliittisen aseman?

Konservatiivipuolue valitsee uuden pääministerin riveistään syyskuussa. Britannia haluaa purkaa kauppaa järjestelevää Pohjois-Irlannin protokollaa, lisäpöytäkirjaa, joka mahdollistaa tuotteiden vapaampaa liikkumista.

EU on puolestaan ollut haluton tekemään muutoksia vaivalla neuvoteltuun sopimukseen. Kauppapolitiikan kiemurat odottavat siis Boris Johnsonin seuraajaa.

Uusi kyselytutkimus selvittää kroonista väsymysoireyhtymää sairastavien kokemuksia

Uusi tutkimus selvittää kroonisen väsymysoireyhtymän eli ME/CFS:ää (Myalgic encephalomyelitis / Chronic fatigue syndrome) sairastavien henkilöiden tilannetta Suomessa.

Taudin esiintyvyydestä Suomessa ei ole tarkkaa tietoa. 10 000 suomalaispotilasta on arvio, joka perustuu kansainvälisiin tutkimuksiin ja arvioihin.

Itäiseen Suomeen sateita

Idästä lähestyy perjantaina matalapaineen alue, joka tuo sateita itäiseen Suomeen viikonlopuksi. Ennusteessa on kuitenkin paljon epävarmuutta matalapaineen epätyypillisen suunnan vuoksi. Länteen on luvassa enimmäkseen poutaa. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Polttoainevarkauksiin kyllästyneet kuljetusalan yrittäjät puuhaavat yhteistä isompaa aidattua pysäköintialuetta Tampereelle. Alueelle tulisi aidan lisäksi jatkuva kameravalvonta. Pysäköintialueelle mahtuisi kerralla noin 30 rekka-autoa.

– Vuoden verran on sopivan hintaista ja sopivalla paikalla olevaa aluetta haeskeltu, kertoo Tampereen seudun kuljetusyrittäjät ry:n varapuheenjohtaja ja yrittäjä Antero Mansoniemi.

Kyseessä olisi yhdistyksen taholta SKALlin jäsenille tarkoitettu kädenojennus. Tampereella yhdistyksessä on vajaat sata jäsentä ja jäsenillä reilut 300 autoa.

Mansoniemi kertoo, että omalle kohdalle hänellä ei ole polttoainevarkautta sattunut, mutta hän tietää muiden yrittäjien kanssa käydyn keskustelun perusteella niiden yleistyneen.

Varkauksien estämiseksi keksitään erilaisia konsteja

Kuljetusalan yrittäjät yrittävät minimoida vahinkoja siten, että autoja ei perjantaisin tankata maanantaita varten täyteen vaan tankki jätetään viikonlopuksi mahdollisimman tyhjäksi.

Autot pysäköidään myös mahdollisuuksien mukaan tankit vastakkain mahdollisimman lähekkäin. Monet jättävät myös polttoainetankin korkin lukitsematta, sillä lukittu korkki ei estä varasta. Vahingot vain lisääntyvät.

– Jos se ei ole lukossa, niin se toivottavasti vaan avataan ja otetaan se polttoaine. Toiset varkaat pistävät vielä nätisti korkin takaisin paikalleen, kertoo Antero Mansoniemi.

Polttoainevarkauksien lisäksi kalusto kokee välillä ilkivaltaa. Mansoniemi tietää tutun kuljetusyrittäjän tapauksen, jossa rekka on vuoden sisään jouduttu maalaamaan kaksi kertaa sotkemisen vuoksi.

Poliisin tilastoissa varkauksissa ei ole nousua

Poliisin tilastoissa kuljetusyrittäjiin kohdistuneissa polttoainerikoksissa ei näy Pirkanmaalla kasvua tälle vuodelle. Poliisille on ilmoitettu Sisä-Suomen poliisin alueella alle kymmenen tällaistä varkautta. Yrittäjät eivät kuitenkaan välttämättä tee rikosilmoituksia kaikista tapauksista.

Pääosa poliisin tietoon tulevista polttoainevarkauksista tehdään huoltoasemilla. Näitä on Pirkanmaalla tullut poliisin tietoon tänä vuonna jo useita kymmeniä.

Lue myös:

Kuljetusyrittäjällä meni hermot polttoainevarkauksiin – ajoi autot pihalle sumppuun tankit vastakkain ja laittoi aidat ympärille

Loppu juoksubensoille! Huoltamoyrittäjä Lauri Keihänen kyllästyi jatkuviin polttoainevarkauksiin ja muutti maksutapaa

Lisää Pirkanmaan uutisia Ylen nettisivuilla ja Yle Areenassa. Kuuntele, katsele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu.

Onko sinulla uutisvinkki tai kuvasitko uutistilanteen? Lähetä vinkki tampere@yle.fi.

Saksa tarjoaa kansalaisilleen ja maassa oleville turisteille mahdollisuuden matkustaa tänä kesänä todella edullisesti. Kuukausilippu maksaa vain yhdeksän euroa, ja sillä voi matkustaa rajattomasti lähijunissa, busseissa, raitiovainuissa ja metrossa. Paikallis- ja kaupunkiliikenteessä käyvän lipun voi ostaa koko kesän ajan kuukaudeksi kerrallaan.

Helsingin, Tampereen ja Turun joukkoliikenteessä kuukausilipun kokeiluluonteiseen rajuun alentamiseen suhtaudutaan periaatteessa myönteisesti. Maksaja vain pitäisi löytyä.

Kuntien rahakirstut ovat tällä hetkellä tiukoilla eikä niistä löydy ylimääräisiä euroja hinnanalennuksien toteuttamiseen.

Helsingin seudun liikenteen (HSL) yksikön päällikkö Saara Rimpelä kertoo, että joukkoliikenteeseen luultavasti saataisiin enemmän matkustajia, mikäli lippujen hinnat olisivat edullisemmat. Tällöin maksajiksi joutuisivat kunnat, sillä matkustajien lipputuotot jäisivät vähemmälle.

– Saksan kampanja on tietenkin kuluttajalle ihana, mutta minun on hirveän vaikea uskoa, että näin agressiiviseen hintaan pystyttäisiin menemään ihan kustannussyistä, sanoo Rimpelä.

Myös Tampereella tilanne on taloudellisesti hankala, kertoo Tampereen kaupungin joukkoliikenteen eli Nyssen suunnittelupäällikkö Juha-Pekka Häyrynen.

– Tampere ja kaupunkiseudun seitsemän kaupunkia sekä kuntaa maksavat jo nyt joukkoliikenteen alijäämää, joka jää lipputulojen ja tuotantokustannusten väliin.

Samaa viestiä tulee Turun suunnasta, jossa joukkoliikenteen Föli-alueen kunnat ja kaupungit ovat maksukykynsä rajamailla.

– Kirstu on tällä hetkellä aika tyhjä. Kyllä siihen toinen maksajataho pitäisi saada, pohtii liikennepalvelupäällikkö Risto Peltonen Turun kaupungilta.

Kaupungeista myös todetaan, että kuukausilipun hinta on jo tällä hetkellä kilpailukykyinen yksityisautoiluun verrattuna. Nyssen kuukausikortti maksaa aikuiselle halvimmillaan 56 euroa. Fölin hinta on puolestaan 55 euroa kuukaudessa. HSL:n jatkuva kuukausikortti on halvimmillaan 52,30 euroa.

Mitä alennus maksaisi?

Juha-Pekka Häyrynen laskee esimerkinomaisesti, mitä yhdeksän euron kuukausilippu Tampereen seudulla tarkoittaisi.

Viime vuonna Nyssen lipputuloista 41 prosenttia tuli kausilipuista eli kuukausi- ja vuosilipuista. Summa oli yhteensä reilut 13 miljoonaa euroa. Jos kuukausilipun hinta alennettaisiin yhdeksään euroon, Nysse menettäisi lipputuloa suoraan ainakin miljoona euroa kuukaudessa.

Miljoonan euron saaminen takaisin kasvavina lippujen myyntimäärinä tarkoittaisi, että uusia kausilippuja täytyisi myydä kuukaudessa yli 100 000 enemmän kuin nyt.

– Vuonna 2021 kausilippuja myytiin 225 000. Sadantuhannen lipun kasvu kuukausimyyntiin vaikuttaa mahdottomalta saavuttaa, sanoo Häyrynen.

Riittäisikö joukkoliikenteen kapasiteetti?

Jos raha-asiat saataisiin ratkaistua vaikka valtion avulla, seuraava ratkaistava asia olisi joukkoliikenteen kaluston riittävyys. Oletettavasti kuukausilipun halpa hinta toisi lisää matkustajia jo entisestään suosituille ja ruuhkaisille reiteille. Vuorotarjontaa pitäisi lisätä, jotta matkustajamassoihin pystyttäisiin vastaamaan.

– Siinä täytyisi pystyä säilyttämään liikenteen mukavuus ja luotettavuus järkevällä tasolla. Että vältyttäisiin ruuhkilta, jotka olisivat epämiellyttäviä ja ahdistavia ja johtaisivat myös vuorojen myöhästymisiin, Häyrynen sanoo.

Turun liikennepalvelupäällikkö Risto Peltonen muistuttaa, ettei asiakasmaksu ei ole tasa-arvoinen tuki.

– Toisella on paremmat yhteydet ja toisella huonommat. Ne, joilla on hyvät yhteydet, hyötyisivät eniten.

Pääkaupunkiseudulla pystyttäisiin joitakin linjoja tai vuorovälejä tehostamaan, jos sinne saataisiin lisää matkustajia. Näitä linjoja löytyy erityisesti HSL alueen raja-alueilta.

Paljonko matkustajamäärät kasvaisivat?

Helsingissä, Tampereella ja Turussa ollaan varmoja, että alennusten myötä joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvaisivat. Mutta kuinka paljon, sitä on mahdotonta arvioida. Eivätkä kaikki siirry joukkoliikenteen käyttäjiksi vaikka se olisi ilmaista.

HSL on kokeillut kampanjatyyppisiä hinta-alennuksia. Viime syksyn lippuja sai puoleen hintaan, ja se lisäsi matkustajamääriä.

– Toisaalta kevään kampanja kohdistettiin ihmisiin, jotka eivät vuoteen olleet matkustaneet. Se ei toiminut, kertoo Saara Rimpelä.

Tampereella on laskettu lipun hinnalle hintajoustokerrointa, jolla on arvioitu matkustajamäärien kasvua. Lopputuloksena on ollut, että matkustajien määrä ei lisäänny yhtä paljon kuin lipun hintaa alennetaan.

Jos lipun hintaa alennetaan esimerkiksi 10 prosenttia, on matkustajamäärien todettu kasvavan seitsemän prosenttia – eli hintajoustokerroin on 0,7. Tämä pätee alueilla, joilla joukkoliikennetarjonta on riittävän hyvä.

Ministeri Harakka: Kampanjoiden sijaan panostetaan pysyvyyteen

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) kertoo, että Suomessa valtio panostaa joukkoliikenteessä pitkän aikavälin kehitykseen lyhyiden kampanjoiden sijaan.

– Tavoitteenamme ei ole täyttää junia hetkellisesti vaan huolehtia siitä, että yhteydet pysyvät, hän toteaa.

Harakka huomauttaa, että Saksan joukkoliikenteen yhdeksän euron tarjous päättyy jo noin kuukauden kuluttua.

– On tärkeää saada kohtuuhintainen joukkoliikenne aikaan pidemmäksi ajaksi kuin vain kolmeksi kuukaudeksi. On mielenkiintoista nähdä mihin Saksan kokeilu johtaa, mutta ennen kaikkea minusta on tärkeää huolehtia siitä, että meillä on vuosiksi eteenpäin selkeä näkymä siitä, että meillä on korkeatasoinen, kilpailukykyinen ja houkutteleva julkinen liikenne.

Millaisia ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23 asti.

Lue myös:

Yhdeksän euron kuukausilippu ja bensa-ale – Ylen toimittajat avaavat, miten muualla Euroopassa tuetaan ihmisiä hintojen noustessa

Arkea maailmalta: Sota Ukrainassa nostaa hintoja, mutta Saksassa paikallisliikenne on kesän ajan ennätyshalpaa – kuukausilippu yhdeksällä eurolla

Vajaan parintuhannen asukkaan paikkakunnalla Lehtimäellä Etelä-Pohjanmaalla toimii tällä hetkellä yksi huoltoasema yhden kylmäaseman lisäksi.

Huoltoasemaa pyörittää Juha Yli-Kesäniemi yhdessä veljensä kanssa. Huoltamolta löytyy muun muassa huolto- ja pakettipalvelut, kahvila sekä kodinkonemyyntiä.

Oheispalvelut ovatkin nykyään elinehto huoltoasemille. Juha Yli-Kesäniemi on paitsi yrittäjä, myös huoltamo- ja liikennepalvelualojen toimialajärjestö Liikennepalvelukauppiaat ry:n puheenjohtaja.

Katetta pelkästä polttoaineiden myynnistä on tänä päivänä Yli-Kesäniemen mukaan hankalaa saada.

– Fossiilisia polttoaineita karsitaan ja kysyntä tulee jatkossa laskemaan. Kannattavuus on ollut polttoaineissa huono jo pitkään. Työvoiman saamisesta on valtava huoli eli työntekijöitä etsitään koko ajan, mutta ei meinata löytää, Yli-Kesäniemi luettelee.

Huoltoaseman sulkemiseen voivat johtaa myös yrittäjien henkilökohtaiset syyt tai se, ettei yritykselle löydykään jatkajaa esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen kautta.

Suomessa on tällä hetkellä vajaat 700 miehitettyä huoltoasemaa ja kylmäasemia jo yli 1 100. Huoltoasemien määrä on vähentynyt 1990-luvulta lähtien, ja Yli-Kesäniemen mukaan itsenäisiä kauppiasyrittäjiä on enää alle 500.

– Varmasti nähdään vielä sellaisiakin kyliä ja taajamia, missä huoltoasemaa ei ole. Kyllähän tämä huono suuntaus on.

"Yksityisten kauppiaiden toimeentuloa on heikennetty"

Huoltamo- ja öljyalan asiantuntija, ekonomi Hannu Laitinen toteaa, että nykytilassa jakeluverkosto on keskittynyt liian harvoihin käsiin, hinnoittelu on syrjivää ja yksityisten kauppiaiden toimeentuloa on monin tavoin heikennetty.

Hän julkaisi kaksi vuotta sitten Huoltoasemat 2020 -toimialaraportin, jonka tilaajina olivat polttoaineiden vähittäiskaupan kauppiasorganisaatiot ja jota tuki myös Autoalan Tiedotuskeskus.

– Miehitettyjä asemia on korvattu automaateilla kiihtyvään tahtiin. Liian suuri automaattiverkosto heikentää kaikkien jakelupisteiden kannattavuutta, myös öljy-yhtiöiden omistamilla asemilla, Laitinen sanoo.

Laitisen mukaan julkisen säädösohjauksen on otettava aiempaa paremmin huomioon energia- ja polttoainehuollon perustuminen paikalliseen ja yrittäjävetoiseen toimintaan.

– Uusiutuvan energian jakelujärjestelmien vaihtoehdot on tehtävä kustannuksiltaan myös pienyrittäjien kannalta järkeviksi ja niiden saatavuus on turvattava tasapuolisesti, hän lisää.

Laitinen uskoo, että tulevaisuudessa huoltoasemat pärjäävät samoin keinoin kuin nytkin – monipuolinen tuote- ja palveluvalikoima, osaava henkilökunta ja asiakkaiden paikallisen kysynnän ymmärtävä yrittäjä ovat Laitisen mukaan paras yhdistelmä.

Lue lisää: Yksityiset bensakauppiaat kiroavat öljy-yhtiöiden kylmäasemat – "Ei ole mitään mahdollisuutta kilpailla"

Palveluja tarvitaan jatkossakin

Huoltoasemia on suljettu hiljattain pohjalaismaakunnissa esimerkiksi Lapualla, Kauhavalla, Laihialla, Närpiössä ja Pietarsaaressa.

Juha Yli-Kesäniemi uskoo, että varsinkin pienille huoltoasemayrittäjille tilanne voi olla jatkossa vaikea. Polttoaineiden myynti keskittyy ja automaattiasemien määrä lisääntynee jatkossakin.

– Automaattiaseman rakentaminen on edullisempaa ja öljy-yhtiöt haluavat ottaa kuluttajaporukan hanskaansa esimerkiksi uusien asutus- ja kauppakeskusten ympäriltä. Tämän päivän liikenneasema on niin kallis rakentaa – itsenäisen yrittäjän rakentamana näitä ei ole montaa tullut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Vaikka Yli-Kesäniemi on huoltoasemien vähenemisestä huolissaan, uskoo hän, että palveluja edelleen tarvitaan.

– Suomi liikkuu kumipyörillä, ja oheispalvelut ovat kaikille autoilijoille tärkeitä. Hyvät vessapalvelut, kahvila- ja ruokapalvelut, autonpesu- ja korjaamopalvelut – näitä tullaan kyllä vielä jatkossakin tarvitsemaan.

Yli-Kesäniemi haluaa muistuttaa myös huoltoasemien sosiaalisesta puolesta, eli monissa paikoissa huoltamo on vieläkin paikka, missä tavata tuttuja keskustelun merkeissä.

Hintojen kallistuminen näkyy myös kulutustottumuksissa ja esimerkiksi huoltamoiden ruokapalvelujen vähenemisenä.

– Mitä olen kollegoiden kanssa jutellut ja nähnyt itse liikkuessa, niin kyllä tuolla levähdyspaikoilla ja tienvarsilla näkyy, että omia eväitä syödään. Monilla on talous ahtaalla ja halutaan jokin lomareissu tehdä, niin totta kai siinä pystytään säästämään, Yli-Kesäniemi miettii.

Lue lisää: Näivettääkö sähköautoilu perinteiset bensa-asemat? – Ruotsinkylän nostalginen Gulf luopui bensanmyynnistä kokonaan

Tampereen kaupunki haluaa eroon sähkölaitoksen Teboil-sopimuksista. Eilen uutisoitiin, että sähkölaitos on jatkanut ostoja venäläistaustaiselta Teboililta Ukrainan tilanteesta huolimatta.

Ostot tulivat täytenä yllätyksenä esimerkiksi Tampereen kaupunginhallituksen konsernijaoston puheenjohtajalle Lauri Lylylle. Lyly sanoo, että sähkölaitoksen päätös öljyn ostosta oli yhtiön operatiivinen päätös. Asia ei ole ollut sen enempää sähkölaitoksen hallituksen kuin kaupungin konsernijaoksenkaan tiedossa.

Lylyn mukaan asiaan on tartuttu heti sen tultua tietoon ja sähkölaitos tekee tarvittavat korjaavat toimenpiteet. Lyly arvioi, että asiasta ehti jo aiheutua mainehaittaa Tampereelle.

– Virhe on tapahtunut ja nyt tätä asiaa pitää saada saada nopeasti hoidettua kuntoon. Se pienentää mainehaittaakin varmasti ja muutenkin tätä pakotehaittaa, mikä tässä myös tulee, Lyly kommentoi Ylelle torstaina.

Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen twiittasi illansuussa, että sähkölaitoksen Teboil-sopimuksesta ja venäläisestä energiasta on päästävä mahdollisimman nopeasti eroon. Hän kertoo puhuneensa asiasta sähkölaitoksen toimitusjohtaja Jussi Laitisen kanssa. Ikonen painottaa sitä, että Tampereen pitkä linja on uusiutuvan energian edistäminen.

Ikosen twiitti on saanut jatkokseen pitkän kommenttiketjun, jossa arvostellaan Teboilin käyttöä.

Lylyn mukaan asia otetaan esille seuraavassa kaupunginhallituksen kokouksessa.

Kohu nousi Iltalehden uutisoinnista

Tampereen sähkölaitoksen Teboil-ostot nousivat julkisuuteen, kun Iltalehti julkaisi torstaina aamulla jutun, jossa kerrottiin Teboilin autojen kuljettavan öljyä Tampereen Naistenlahden voimalaitokselle.

Tampereen sähkölaitoksen toimitusjohtaja Jussi Laitinen kertoi Ylelle, että öljyä tilataan Naistenlahden säiliöihin talven varalle monelta eri toimittajalta. Teboilin öljyn osuus kaikesta tilatusta on noin kolmanneksen.

Laitinen kertoi, että sähkölaitoksella oli tiedostettu Teboil-tilaukseen liittyvät kielteiset puolet, mutta vaakakupissa öljyn hankinta painoi enemmän.

– Laskut osoittivat, että ei meidän osalta sotakassan kasvattaminen ole kovin montaa sataa tuhatta. Meidän on tärkeintä saada Tampere pidettyä ensi talvena lämpimänä ja tämän vuoksi päädyttiin ratkaisuun, että käyttää pitkäaikaisia toimittajiamme, kommentoi Jussi Laitinen Ylelle torstaina.

Laitisen mukaan tilauksia Teboililta tarkastellaan uudelleen nyt, kun asia tuli julkisuuteen.

Tampereen sähkölaitos on hankkinut kesän aikana Teboililta öljyä noin 3 000 kuutiota eli noin 3,5 miljoonalla eurolla.

Lue myös:

Teboilin valkoiseksi teipatut autot tuovat venäläistä öljyä Tampereen sähkölaitokselle – toimitusjohtaja: Tilausta pitää tarkastella uudestaan

– Tämä on sellainen yksilö, joka on käynyt ulostamassa tiettyyn paikkaan, arvelee kaavilainen Eero Niskanen.

Niskanen seisoo metsässä, jossa karhu kalusi kesäkuussa hirven jäännökset luita myöten.

Riistakameran kuvien perusteella kontion ateriointi kesti vuorokauden ajan. Ympäröivässä maastossa ei kuitenkaan näy syömisen jälkeisiä jätöksiä.

– Etsin koiran kanssa sadan metrin alueelta ympäri tätä paikkaa, mutta ei. Ei onnistunut tällä kertaa, Niskanen toteaa.

Kaavilla jo kolme näytettä putkilossa

Kaavin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kalevi Koponen on Niskasen tavoin pettynyt. Koposella on mukanaan muoviputkiloita, joihin hän ottaa näytteen karhun ulosteesta, jos karhun jälkeensä jättämiä jätöksiä jostain löytyy.

– Kyllä se on ihan vahinko, jos niitä sattuu kohdalle. Marjastajat varmaan löytävät niitä paremmin, Koponen tuumii.

Koponen ei ole kuitenkaan täysin tyhjän päällä, sillä hän on saanut kerättyä karhun DNA-näytettä jo kolmeen putkiloon. Hän kutsuu näyteputkilon mukana olevaa muovipussin ja keräystietolomakkeen kokonaisuutta puuhapussiksi.

Kaksi näytettä on peräisin yhdeltä ja samalta mökkitieltä. Lenkkeilijät havaitsivat kaksi samankokoista läjää tiellä neljän metrin päässä toisistaan.

– Kummastakin on kerätty sellainen peukalonpään kokoinen nappula. Saavat kuulemma niinkin pienestä otettua DNA-näytteen, Koponen ihastelee.

– Siinä sitten nähdään, onko sama karhu tehnyt ne, vai ovatko ne eri karhuja.

Luken tavoitteena DNA-pohjainen rinnakkaisaineisto

Karhun kanta-arvioita on tähän saakka tehty pentuehavaintojen perusteella.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin Ilpo Kojolan mukaan karhupentueista tehdään vuosittain yhteensä noin 800 havaintoa, joista hahmottuu pari sataa eri pentuetta.

Havainnot kerätään eri puolilla maata toimivilta petoyhdyshenkilöiltä, mutta nyt niitä täydentämään halutaan DNA-pohjainen aineisto.

– Me haluamme karhukannan seurantaan rinnakkaisaineistoa, jotta ymmärrämme paremmin karhujen yksilömäärää. Yksilömäärä on karkeasti kymmenkertainen verrattuna samana vuonna syntyneiden pentujen määrään, Kojola selittää.

Luotettavaa arviota karhukannasta tarvitaan, jotta esimerkiksi karhunmetsästys voidaan mitoittaa oikein.

Karhukannan pentuehavaintoihin perustuvaa arviointia ei ole Kojolan mukaan koskaan testattu, mutta nyt tälle arvioinnille pyritään saamaan vertailukohta.

– DNA-seuranta ei tule korvaamaan petoyhdyshenkilöiden havaintoaineistoa, mutta se auttaa meitä paremmin tulkitsemaan petoyhdyshenkilöiden kirjaamaa havaintoaineistoa, Kojola muotoilee.

Metsästäjillä ja marjastajilla ratkaiseva rooli

Karhun DNA-keräystä tehdään yhdellätoista alueella silloin, kun eläin on hereillä. Alueet, joiden laajuus on 600–1 000 neliökilometriä, sijaitsevat poronhoitoalueen ulkopuolella. Valituilla alueilla on tehty keskimääräistä enemmän pentuehavaintoja.

Keräilykokeilu kestää kaksi vuotta, ja siinä on mukana 38 riistanhoitoyhdistystä.

Tutkimusprofessori Ilpo Kojolan mukaan metsästäjät ovat ottaneet ulostekeräyksen omakseen, ja etukäteistietojen mukaan analysoitavaksi olisi tulossa runsaasti ulostenäytteitä.

Alueella, jossa karhuja on vähän, voi motivaatio kuitenkin olla tiukassa.

– Ulosteita ei ole kovin helppo löytää silloin, kun karhuja on vähän, Kojola myöntää.

Kaavilla karhun jätösten löytämisen todennäköisyyden uskotaan syksyä kohti vain paranevan.

– Veikkaisin, että meillä Kaavin alueella maleksii täällä luonnossa noin 15 karhua. Me emme aina näe niitä, mutta karhu näkee meidät, Kalevi Koponen hymyilee.

Hän on valmis rientämään paikalle, jos luonnosta löytyy mahdollisesti karhun jälkeensä jättämä kasa.

– Odotellaan marja-aikaa, jospa niitä alkaisi sitten ilmaantua.

Jäteauto ajaa porttikongista kerrostalon pihaan Jyväskylän keskustassa. Lähes jätekatoksen eteen on jätetty vihreä sähköpotkulauta eli skuutti.

Ison auton ja skuutin väliin jää tilaa parikymmentä senttiä, kun kuljettaja peruuttaa jätekatokselle ja hyppää pois auton kyydistä.

– Eihän tuo ole vielä lähelläkään, toteaa L&T:n jäteautoa työkseen ajava Tuure Vanhanen.

Vuokrattavien sähköskuuttien ja -pyörien määrät ovat katukuvassa kasvaneet. Samaa tahtia on lisääntynyt niiden parkkeeraaminen vääriin paikkoihin.

– Niitä jätetään tien pientareille ja pihaliittymiin siten, että jäteauto ei välttämättä pääse kiinteistölle ollenkaan. Tai sitten ne ovat pihassa jätesäiliöiden ja -astioiden edessä, eikä astioita pystytä tyhjentämään, kertoo jäteyhtiö Mustankorkean asiakkuuspäällikkö Leena Hattunen.

Raivaaminen ei kuulu kuskin työnkuvaan

Eniten sähkövempaimia jätetään lojumaan tielle keskustan alueen taloyhtiöiden pihoissa. Esteiden raivaaminen ei kuitenkaan kuulu jäteautonkuljettajan työhön, sanoo Hattunen.

– Kuskin ajankäytön ja työn kuormittavuuden kannalta kuljettajan on tärkeää päästä jäteastioille. Hänen tehtävänsä ei ole raivata tai siivota sitä jätepisteen edustaa.

Jäteauton kuljettaja tyhjentää työvuoron aikana 300-500 jäteastiaa ja nousee autosta jopa parisataa kertaa.

Jätekuljetusten reitit ja aikataulut on suunniteltu hyvin tarkkaan. Jos jossain kohteessa aikaa käytetään skuuttien siirtelyyn se voi kostautua myöhästymisinä vielä seuraavanakin päivänä.

– Voihan sitä ajatella, että mitäpä yksi tai kaksi skuuttia siellä haittaa, kyllä se kuski voi niitä siirtää. Mutta kun niitä siirtelyjä kertyy reitille enemmän, se viivästyttää työntekoa ja kertautuu seuraavassa paikassa, sanoo Hattunen.

Asukkaat maksavat turhista käynneistä

Jyväskylän seudun jätehuoltomääräysten mukaan kiinteistöillä on huolehdittava siitä, että jätekatokseen ja roskiksille on esteetön ja turvallinen pääsy.

Tämä ei koske pelkästään jätekuljetuksia, vaan myös sen rollaattorin avulla liikkuvan alakerran mummon olisi päästävä viemään roskansa.

Jos jäteauto ei pääse kulkuväylälle jätettyjen esteiden takia edes pihaan, jäävät roska-astiat tyhjentämättä.

– Siitä ei tule taloyhtiölle maksua, mutta niitä roskia ei välttämättä päästä ihan heti noutamaan ja silloin asukkailla on jäteongelma, sanoo Hattunen.

Jos taas jäteauto pääsee pihaan saakka, mutta ei jäteastioille, kyseessä on hukkakäynti ja siitä tulee asukkaille lasku.

– Sama pätee niin skuutteihin, pyöriin, autoihin kuin peräkärryihin. Kaikkien olisi hyvä tiedostaa, että jätekuljettajan pitää päästä ajamaan sinne jätepisteelle vapaasti tyhjentämään astiat, sanoo Hattunen.

Lue lisää:

Sähköpotkulautojen pysäköinti aiheuttaa ongelmia – poliisi perää käyttäjiltä harkintaa, minne potkulaudan jättää

Sähköpotkulautojen pysäköinti puhuttaa Rovaniemellä: virheellisestä parkkeerauksesta voi saada jopa sakkoja

Helsingin keskustan sähköpotkulaudat aiheuttavat edelleen kaaosta – nyt osa yrityksistä haluaa rajoittaa lautojen määrää Helsingissä

Onko sähköpotkulautojen pysäköinti aiheuttanut sinulle harmia? Voit keskustella aiheesta 30.7. klo 23.00 saakka.

Kullanhuuhdonnan Suomen mestaruuskisojen järjestäjä, Lapin Kullankaivajain Liiton puheenjohtaja Marko Touru odottaa kovatasoista kisaa viikonloppuna.

– Nyt on hyvä pöhinä päällä. Kullankaivajia vilisee nurkissa, kuvailee Touru, joka toimii yrittäjänä Tankavaaran Kultakylässä.

Pääkuvaa klikkaamalla tai Areenasta pääset katsomaan, millaista on kullanhuuhdontakilpailu.

Sodankylän Tankavaarassa vaskataan tulevana viikonloppuna kullanhuuhdonnan Suomen mestaruudet kaikkiaan kahdeksassa yksilö- ja kolmessa joukkuesarjassa. Mestaruuskisoihin on ennakkoon ilmoittautunut yhteensä 150 kilpailijaa.

Kotimaisia matkailijoita Touru kuitenkin toivoisi paikalle enemmän. Suomen mestaruuskisat alkavat tänään perjantaina, voittajat ovat selvillä sunnuntaina käytävien finaalien jälkeen.

Tankavaaran kullanhuuhdontakisoilla on pitkät perinteen, paikkakunnalla on kultahippuja etsitty kilpailumielessä 1970-luvun puolivälistä alkaen. Tankavaarassa on Suomen mestaruuskisojen lisäksi järjestetty useita maailmanmestaruuskilpailuja.

Kullanhuuhdontakisat ovat eri asia kuin oikea kullankaivuu

Ammatikseen kultaa Inarissa Moberginojalla kaivavan Vesa Luhdan mielestä kultakisat ovat hyvää ajanvietettä ja sosiaalinen tapahtuma, tilaisuus tavata hengenheimolaisia. Luhdan mukaan kullankaivajat ovat yhteisöllistä porukkaa, joita yhdistää tietty ulkopuolisuus. On hypätty oravanpyörästä pois.

– Kultakisat on hyvä tapa esitellä meidän kulttuuria ja ammattia. Joskus joku onneton saattaa saada siitä kipinän jatkaa enempi tai vähempi tosissaan, toteaa Vesa Luhta.

– Eihän näillä kisoilla ole mitään tekemistä oikean kullankaivuun kanssa, mutta kivaahan kisailu aina on. Samalla se on hyvää vaskaustekniikkaharjoitusta, naurahtaa Luhta.

Luhdan mukaan kisaaminen ei ole helppoa. Ammattilainenkaan ei aina löydä kaikkia kisoissa hiekkakasaan ammuttuja hippuja.

– Jos alat seurata mitä vierustoveri tekee, on peli menetetty. Keskittyä pitää, muuten sählää, tietää Luhta.

Myös Marko Touru kilpailee mielellään. Vaikka hän onkin kullankaivajien nykyinen nokkamies ja kullanhuuhdontayrittäjä, hän ei koe saavansa kotikenttäetua SM-kisoissa.

– On ne vaan niin kovia nuo kultakenttien elinkautiset, että tuurilla vain olen ne joskus pessyt, naurahtaa Touru.

Näin kullanhuuhdonnassa kisataan

Kisatilanteessa kilpailijat saavat käteensä ämpärin tai muun astian, jossa on hiekkaa, soraa sekä piilotettuja kultahippuja. Kilpailijat eivät tiedä etukäteen hippujen lukumäärää, joka on kaikilla sama.

Kansainvälisten sääntöjen mukaan hippujen on oltava vähintään 18/24-karaattisia, ne ovat 3–4 kertaa muuta maa-ainesta painavampia. Soran joukkoon on sotkettu 4–15 hippua, jotka ovat pieniä ja lähes samankokoisia.

Varsinainen vaskaaminen eli kullanhuuhdonta tapahtuu vedessä, joka pesee kevyen maa-aineksen vaskoolista ulos. Vaskoolin pohjalle jääneet hiput on kerättävä järjestäjien antamaan putkiloon, suljettava korkki ja nostettava vaskooli päänsä yläpuolella lopettamisen merkiksi.

Säännöissä on tarkoin määritelty, millaista vaskoolia on lupa käyttää. Osa kilpailijoista keskittyy harjoittelemaan niin sanotuilla kisapannuilla, jotka poikkeavat montuilla käytettävistä vaskooleista.

Tavoitteena on löytää hiput mahdollisimman nopeasti, mutta tarkasti. Jokaisesta löytämättömästä hipusta lisätään sakkominuutteja ja tuloslulettelo selviää vasta tuomariston tarkastamisen ja laskutoimitusten jälkeen.

Nopeimmillaan kultahiput löytyvät 1–2 minuutissa, mutta vain tuomaristo tietää, kuinka monta hippua soraan on piilotettu.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 30.7. kello 23 saakka.

Lue myös:

Tankavaaran kulta-alueelta löytyi jättimäinen kultahippu – ammattikaivaja arvioi löydön arvoksi jopa 30 000 euroa

Kullankaivulupien hakeminen on kasvussa Sodankylän alueella – Tukes: ei johdu Lemmenjoen koneellisen kullankaivun päättymisestä

Torilla tavataan? Kolme kullanhuuhdonnan maailmanmestaruutta Suomeen

Oulussa alkaa perjantaina Pohjois-Suomen suurin festivaali Qstock. Portit avautuvat kello 12.30.

• Jutun pääkuvasta voit katsoa videota festivaalialueelta ennen porttien aukeamista. Marko Siekkisen haastattelussa ovat artistivastaava Anni Paananen ja turvallisuuspäällikkö Kimmo Koivisto.

Festivaalialueella työskentelee noin 2 000 ihmistä viikonlopun aikana eri tehtävissä. Hieman ennen kello yhdeksää festivaalijohtaja Mikko Forstén kertoi, että kaikki etenee aikataulussa.

– Vähän kuuluu vielä työkoneiden ääniä, pientä viimeistelyä.

Raatin ja Kuusisaaren alueille odotetaan viikonlopun aikana yhteensä noin 40 000:ta kävijää. Kaksi päivää kestävä tapahtuma on yhdeksättä vuotta peräkkäin loppuunmyyty, ja tänä vuonna liput myytiin loppuun noin paria viikkoa ennen tapahtumaa.

Tänä vuonna artistien joukossa nähdään muun muassa Antti Tuisku, Blind Channel, Haloo Helsinki, Lukas Graham ja Pyhimys. Sen sijaan alun perin lauantain pääesiintyjäksi tulossa ollut Limp Bizkit perui keikkansa yhtyeen laulajan terveyshuolien vuoksi.

Forstén sanoo, että pääesiintyjän peruminen on "festivaalijärjestäjän pahimpia painajaisia".

Tilalle hankittiin Amorphis, mutta pääesiintyjäksi vaihtui Antti Tuisku. Perumisen takia liput sai palauttaa, mutta perumisia tuli vain viitisenkymmentä.

– Oli ihme, että Amorphiksen tasoinen yhtye oli vapaana tuolle lauantaille.

Puskaparkeiksi kutsutaan leirintäalueiden ulkopuolelle jääviä paikkoja, joihin voi pysäköidä matkailuautolla. Tällaisia ovat esimerkiksi rannat, metsänreunat ja pysähdyspaikat.

Puskaparkkeeraus rannoille lisääntyi selvästi koronapandemian aikana, kun ihmiset innostuivat kotimaan luontomatkailusta. Puskaparkkeeraajilla on myös ollut yhä useammin mukanaan esimerkiksi peräkärrysauna tai palju.

Esimerkiksi Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö saa viikoittain maanomistajilta, retkeilijöiltä ja mökkiläisiltä kritiikkiä maastoon ja liian lähelle rantaviivaa parkkeeratuista autoista. Patikoijat ja mökkiläiset pelkäävät maaston kulumista ja myös maastopaloja.

– On myös havaittu törkykäyttäytymistä eli esimerkiksi septijäte on tyhjennetty kuivakäymälän säiliöön, harmittelee Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön vs. virkistysaluekoordinaattori Marja Kurkaa.

Jokamiehenoikeuksien tulkinta vaihtelee

Marja Kurkaa painottaa, että yleensä karavaanarit ovat siistejä ja vievät roskat jäteastiaan, jos sellainen on. Samoilla linjoilla on karavaanariliitto SF-Caravanin puheenjohtaja Olli Rusi. Hän sanoo, että 67 000 karavaaniharrastajan joukossa on erilaisia ihmisiä.

– Varmaan 97 prosenttia ihmisistä on vastuullisia ja fiksuja. Sitten on se kolme prosenttia, jonka havaintokyky on lähempänä omia mieltymyksiä kuin muiden näkökulmaa, Rusi kuvailee.

Hän kertoo, että eripuraa saavat aikaan epäselvät ja tulkinnanvaraiset määritelmät jokamiehenoikeuksista. Erimielisyyksiä on myös esimerkiksi velvollisuudesta levähtää matkalla väsymyksen yllättäessä sekä myös siitä, mikä on levähtämistä ja mikä leiriytymistä.

Selviä määrittelyjä näille ei ole.

– Jotkut haluavat haastaa esimerkiksi perusteettomiksi koetut epäviralliset yöpymiskiellot. Lisääntynyt riippumattomuus leirintäalueiden palveluista voi johtua teknisestä kehityksestä. Aurinkopaneelit turvaavat monelle tarvittavan sähkönsaannin ja muutenkin omavarainen ja omaehtoinen matkustaminen on suosiossa, Rusi kertoo.

Listaukset verkkosivustoilla sekoittavat ihmisiä

Puskaparkit ovat retkialueita, eivät leirintäalueita. Niiltä ei löydy palveluja, kuten sähköjä tai septityhjennystä. Ristiriitaa aiheuttaa se, että puskaparkkeja on kuitenkin listattu netin verkkosivustoilla.

– Kun pyydämme karavaanareita siirtymään rannasta, he tyrmistyvät ja sanovat, että netissä oli suositus juuri tästä paikasta, Marja Kurkaa harmittelee.

Myös Olli Rusi tietää, että osa käyttäjistä jakaa toisilleen tietoa paikoista, joissa yöpyä veloituksetta.

– Ikävä kyllä nuo suositukset eivät aina ole aivan asiallisia. Joskus ne voivat johtaa liian lähelle asutusta tai muuten ei-toivottuun sijaintiin, hän toteaa.

Miksi virkistysalueilla ei sitten ole varsinaisia kieltotauluja?

– Olemme ajatelleet ihmisten ymmärtävän ja kunnioittavan muita ihmisiä ja maastoliikennelakia – ja siksi on ohjeistettu vain ystävällisesti välttämään ajamasta moottoriajoneuvoilla rantahiekalle. Joudumme nyt miettimään kieltotauluja sekä ajoa estäviä puomeja, Kurkaa kertoo.

Kävijätutkimus meneillään

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö tekee retkikohteissaan parhaillaan kävijätutkimusta, jossa kuullaan eri virkistysalueiden ja retkisatamien käyttäjäryhmiä.

– Sen jälkeen tarkennamme ohjeita, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön vs. virkistysaluekoordinaattori Marja Kurkaa lupaa.

Rusi muistuttaa, että rekisteröidyistä yöpymisistä yli 60 prosenttia tapahtuu matkailuajoneuvoissa ja leirintäalue on eniten paikkakunnalle yöpymisiä tuova majoitusmuoto.

– Viimeisimmän tutkimuksen mukaan karavaanari jättää paikkakunnalle vuorokaudessa 104 euroa henkilöltä tai 237 euroa ajoneuvolta. Sillä työllistetään moni paikallinen, karavaanariliitto SF-Caravanin puheenjohtaja Olli Rusi summaa.

Hengitän syvään ja koetan keskittyä hetkeen, mutta kädet ja jalat tärisevät. Heti ensimmäisenä tulee tiukka ohje.

“Pestäänpä alkuun tuulilasi.”

Rävellän tuulilasinpyyhkijää edes takaisin, mutta pesuneste suihkuaa itsepintaisesti pelkästään takalasiin. Kertasin pyyhkimien toiminnot juuri 15 minuuttia sitten ajo-opettajan kanssa. Miten aivot voivatkin olla näin jumissa.

Olen 33-vuotias ja toista kertaa yrittämässä ajokoetta.

Ensimmäinen suoritukseni oli niin selvä hylky, etten jälkikäteen kehdannut eritellä opettajalle, mikä kaikki meni pieleen.

Hylkäysperusteita:

• Yritin kääntyä vasemmalle vastaantulevien kaistalta.
• Ajoin pyörätien jatkeella melkein pyöräilijän päälle – kahdesti.
• Kuljettajantutkinnon vastaanottaja eli tutvo joutui tarttumaan rattiin, kun auto luisui viereiselle kaistalle.
• Auto sammui, no, monta kertaa.

Vaikka pisteeni ensimmäisessä ajokokeessa olivat lähes huonoimmat mahdolliset, tutvo lohdutti parkkipaikalla.

– Olet selvästi turvallisuushakuinen ja osaat liikennesäännöt, mutta ajotunteja on liian vähän alla. Huomio menee auton hallintaan, etkä siksi ehdi havainnoida.

Analyysi oli täysin oikea.

Yritin ajokoetta, kansankielellä inssiä, ensimmäistä kertaa koetta vain kolmentoista autolla ajetun tunnin jälkeen.

Naiset ovat huonompia ajokokeessa, mutta turvallisempia liikenteessä

Ensimmäisen inssin jälkeen oloni oli kammottava. Menin ajokokeeseen itsevarmana, mutta mokasin helpon reitin. Vaikka tiesin, että tarvitsen vain lisää harjoitusta, nöyryytys siitä, että olen jossain asiassa näin huono, itketti pitkään.

Oma ongelmani oli, etten ollut ajanut tarpeeksi, mutta liityin samalla osaksi vaivaannuttavaa tilastoa: Naiset läpäisevät inssin ensimmäisellä kerralla selvästi harvemmin kuin miehet. Traficom ei tilastoi muunsukupuolisten suorituksia omassa kategoriassaan.

Ilmiö näkyy koko maassa, ja se korostuu, kun katsotaan niiden naisten ja miesten suorituksia, jotka opettelivat ajamaan ajokoulussa eivätkä opetusluvan kautta.

Traficomin päällikkö Max Fogdell sanoo, että eron taustalla voi olla monta tekijää.

– Esimerkiksi poikien suurempi kiinnostus tieliikenteeseen ja ajoneuvoihin.

Miehet ajavat mopo- ja moottoripyöräkortteja huomattavasti enemmän kuin naiset ja hallitsevat siksi B-korttia hankkiessa liikenteen valmiiksi paremmin.

Tilastot ovat kuitenkin sukupuolittuneita myös toiseen suuntaan: nuoret miehet ovat yliedustettuina liikennerikkomusten ja kolareiden tilastoissa.

Mies oli pääaiheuttaja 85 prosentissa kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista, kertoo Onnettomuustietoinstituutin julkaisema raportti vuodelta 2020.

Max Fogdell korostaa, että tutkinnon vastaanottaja pystyy arvioimaan ainoastaan ajokokeen suoritusta siinä hetkessä.

– On eri asia, miten ihminen käyttäytyy liikenteessä, kun kuvittelee, ettei kukaan ole valvomassa.

Liikenneopettajien kokemus on, että naisoppilaita on helpompi opettaa, sanoo liikenneopettajakoulutuksen pedagoginen koordinaattori Harri Saartenkorpi Hämeen ammatti-instituutista.

– Opettaja suhtautuu oppijaan yksilönä, mutta naisilla on usein sellainen asenne, joka on autoilussa tärkeää. Naiset ovat rauhallisempia ja turvallisuushakuisempia kuljettajia.

Saarteenkorven mukaan nuorten miesten kanssa joudutaan useammin toppuuttelemaan liiallista riskinottoa ja tilannenopeutta.

Tunnistan itseni stereotyyppisestä turvallisuushakuisuudesta. Sain ensimmäisessä ajokokeessa kritiikkiä myös sosiaalisen ajotyylin puutteesta: kun 60-rajoitusalueella köröttelee 30 kilometriä tunnissa, muilta menee hermo.

Kauhukuvana piikittelevä autosetä

Harmittaa myöntää tätä, mutta koko autoilun ajatus jännitti osin nainen ratissa -vitsien vuoksi.

Pelkäsin autokouluun mennessä eniten vastuuta kuljettaessani tappavaa vauhtia etenevää metalliesinettä, toiseksi eniten mielikuvieni piikittelevää miesopettajaa. Aikuisena, feminismin kyllästämänä äiti-ihmisenä ajatus siitä, että autosetä pääsee vitsailemaan kyvystäni erottaa vasen ja oikea, tuntui täysin sietämättömältä.

Pelkoa ei lieventänyt, että monet naispuoliset ystäväni kertoivat ikävistä miesopettajista.

Yhdelle opettaja kertoi ennen inssiä, ettet todellakaan tule läpäisemään (läpi meni). Toisen miesopettaja kaappasi kesken tunnin asuntonäytölle niin, että oppilas myöhästyi töistään (hän valitti ja sai korvausta autokoululta).

Yleinen tunne siitä, että suljetussa tilassa on epämukavaa kuunnella neuvoja mieheltä, oli kavereideni puheissa toistuvaa.

Myös miespuolisia kavereitani ärsyttivät ajo-opettajat, jotka odottivat oppilaalta äijä-asennetta.

Emme ole kaveripiirini kanssa ainoita.

– Ajo-opetus on alana vielä hyvin miesvaltainen, ja tähän liittyy paljon sellaisia vanhanaikaisia ja toksisia ajatusmalleja, sanoo ajo-opettaja Kasper Kivistö.

Kivistö on myös sukupuolivähemmistöjä edustavan Trasek ry:n puheenjohtaja ja tunnettu yhdenvertaisuusvaikuttaja. Hän saa ajo-oppilaikseen usein ihmisiä, jotka vaihtavat ajokoulua huonojen kokemusten vuoksi.

Kivistö kertoo naisoppilaasta, joka vaihtoi koulua, kun teoriatunneilla opettaja puhui vain pojille. Tytöille opettaja sanoi, että älkää sitten ajako korkkarit jalassa.

– Ihmeteltiin yhdessä, että tämä tyyppi on skeittari, joka käyttää lenkkareita. Miksi hänelle puhutaan korkkareista?

Kasper Kivistö opiskeli ajo-opettajaksi Hämeen ammatti-instituutista vuosina 2016–2020. Hän sanoo kohdanneensa silloin paljon rasistista ja seksististä asennetta muilta opiskelijoilta, mutta myös opettajilta.

Räikeimpänä esimerkkinä oli vitsailu seksuaalisella ahdistelulla heti opettajan etiikkaa käsittelevän tunnin päätteeksi.

– Opettaja naureskeli luokassa toisen opiskelijan kanssa, että jos bussiin tulee nuori nainen mekko päällä, hydrauliikka-askelmaa voi nostaa ylemmäs niin, että nainen joutuu nostamaan jalkaa ja kuski näkee hameen alle.

Kivistö sanoo puuttuneensa tilanteeseen, jonka jälkeen opettaja myönsi, ettei tällainen vitsailu ole ok.

– Jos tällä tavalla opetetaan jo liikenneopettajia, niin mikä se asennemaailma siellä työelämässä on, Kivistö kysyy.

Harri Saartenkorpi Hämeen ammatti-instituutista sanoo kuulevansa kyseisestä tilanteesta ensimmäistä kertaa. Saartenkorven mukaan instituutti olisi puuttunut tapaukseen, jos siitä olisi tiedetty.

– Ainahan huumori kukkii ja asioita heitellään puolin ja toisin, mutta sukupuoliasiat ovat sellaisia, etten niistä mielelläni päästä sellaista keskustelua syntymään, Saartenkorpi sanoo.

Pedagoginen koordinaattori ei koe, että kahdenkymmenen vuoden uransa aikana olisi koskaan törmännyt minkäänlaiseen asenneongelmaan naiskuljettajia kohtaan.

– Liikenneopettaja kohtaa arjessaan koko kansan kirjon. Se vaatii äärimmäisen herkkää tuntoaistia sen suhteen, miten tämän oppilaan kanssa tulee toimia ja minkälaista huumoria oppilas kestää, Saartenkorpi sanoo.

Haastattelun jälkeen Saartenkorpi tekstaa vielä, ettei löytänyt säännöllisesti kerättävistä opiskelijapalautteista syrjivään tai rasistiseen käyttäytymiseen viittaavaa palautetta.

– Työnantaja ei hyväksy tällaista käytöstä missään muodossa, ja se johtaa kurinpitotoimiin, Saartenkorpi kirjoittaa.

Kympin tyttö ratissa

Mokaamalla ensimmäisen ajokokeen olen myös ikäni puolesta tilaston malliesimerkki: yli kolmekymppiset mokaavat ensimmäisen inssin selvästi useammin kuin 18-vuotiaat.

Viime vuoden tilastoissa 30–34-vuotiaiden ensimmäisistä insseistä alle puolet meni läpi. 18-vuotialla taas 60 prosenttia.

Kaikkein parhaiten ajavat ne 17-vuotiaat, jotka suorittavat kokeen ikäpoikkeusluvalla: 70 prosenttia heistä pääsee inssistä läpi ensimmäisellä yrittämällä.

– Iällä on suurempi vaikutus kuin sukupuolella, 17- vuotiaat naiset pärjäävät paremmin kuin 18-vuotiaat miehet, huomauttaa Traficomin päällikkö Max Fogdell.

Epäonnistuminen kokeessa tuntui pahalta myös ikäni vuoksi. En ole pitkään aikaan joutunut tällä tavalla toisten arvostelun kohteeksi.

18-vuotiaana elämä on täynnä kohtalokkaita testipäiviä, jotka määrittävät pitkään elämän suuntaa: ylioppilaskirjoitukset, pääsykokeet, ajokoe.

Koko ajokortti-projektin aikana sisälläni on herännyt vahvistunut empatia nuoria aikuisia kohtaan. Aina puhutaan nuoruudesta ja vapaudesta, mutta hallitsemattomuus ja epävarmuus ovat vähintäänkin yhtä määrittäviä piirteitä juuri täysi-ikäistyneen elämässä.

Olin (ja olen) se parjattu kympin tyttö, joka on tottunut tekemään hemmetisti töitä ja onnistumaan kaikessa. Epäonnistunut inssi tuntui epäreilulta, koska en saanut treenata niin paljon kuin olisin halunnut. Tai siis olisin saanut, mutta koetin säästää rahaa.

Mielikuvaharjoittelin motarille liittymistä ja vaihteiden sulavaa käyttöä parkkipaikalla sammutetussa autossa, mutta ajamaan oppii ajamalla.

Ensimmäisen inssin jälkeen ostin kuuliaisesti lisää ajotunteja.

Niiden aikana ymmärsin vihdoin kunnolla, mikä on kuollut kulma (sitä tarkistaessa koko kehoa ei kannata kääntää niin, että ohjaus lähtee heittelehtimään). Opin vaihtamaan kaistaa turvallisesti ja tarkkailemaan liikennettä tarpeeksi pitkälle.

Kun oli aika ajaa uusi ajokoe, oloni oli varma ja valmis.

Kunhan ei tulisi yllätyksiä. Sitten.

“Pestäänpä alkuun tuulilasi.”

Lopulta etupyyhin ruiskuttaa pesunestettä tuulilasille. Sanon ääneen, että nyt kyllä jännittää. Sovitaan tutvon kanssa, että jännitys jää tänne parkkipaikalle ja lähdemme ajamaan.

Kiihdytän motarilla sataan kilometriin tunnissa ja osaan moottorijarruttaa liittymästä ulos. Teen taskuparkin Turun jokirantaan. Pysäytän auton kokonaan suojatien kohdalla, kun sen edessä on laittomasti pysäköity auto.

Kun kurvaamme takaisin Ajovarman pihaan, en tiedä yhtään mitä odottaa.

Tutvo katsoo papereita ja sanoo heti alkuun: kyllä tämä suoritus on hyväksytty. Nyt harjoittelu voi alkaa.

En ole pitkään aikaan ollut näin helpottunut mistään.

Aion ajaa paljon ja olla jatkossakin tilastojen keskiarvo: turvallinen nainen ratissa.

Millainen sinun ajokoulukokemuksesi oli? Entä jouduitko uusimaan ajokokeen monta kertaa?

Voit kertoa kokemuksistasi tässä lomakkeessa ja jättää halutessasi yhteystietosi mahdollista haastattelua varten.

Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 30. heinäkuuta kello 23:een asti.

Lue myös:

Kiistelty lakiesitys 17-vuotiaiden ajokortista vaatii aikalisän – liikennevaliokunta haluaa odottaa selvitystä nuorten onnettomuusalttiudesta

Helsingin kaupungin palkanmaksusotkuille ei näytä löytyvän tarpeeksi tehokasta siivoojaa. Ongelmat ovat jatkuneet jo kuukausia.

Kaupunki otti keväällä käyttöön uuden Sarastia-palkanmaksujärjestelmän, jonka käyttö on ollut palkanmaksajille monimutkaista. Lisäksi palkanmaksussa on ollut töissä liian vähän henkilökuntaa.

Yle on kertonut tapauksista, joissa kaupungin palkansaajat ovat saaneet joko liian vähän, liikaa tai ei ollenkaan palkkaa. Jotkut työntekijät ovat jopa kertoneet irtisanoutuneensa kaupungin palveluksesta.

Lisäksi kaupungin palkanmaksun asiakaspalvelu on tukossa. Tilanteen purkaminen saattaa kaupungin pormestari Juhana Vartiaisen (kok.) mukaan kestää vielä muutamia kuukausia.

Helsingin kaupungista on tehty myös rikosilmoituksia.

Turun yliopiston työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskisen mukaan on todella harvinaista, että palkanmaksua koskevissa ongelmissa mennään rikosilmoitusasteelle.

– Palkanmaksuohjelmat ovat yleensä sen verran hyviä ja niitä on etukäteen suunniteltu ja valmisteltu, ettei tällaista Helsingin kaupungin kaltaista tilannetta ole tietojeni mukaan koskaan missään syntynyt, Koskinen sanoo.

Kysyimme Koskiselta, millaiseen vastuuseen kaupunki saattaa lopulta joutua.

Työntekijä voi olla oikeutettu vahingonkorvauksiin

Jos kaupungin työntekijä on ottanut lainaa tai pikavippejä turvatakseen toimeentulonsa kun palkkaa ei ole tullut tilille, voiko kaupunkia vaatia maksamaan niiden korot?

Mikäli Helsingin kaupungin työntekijä on ollut puuttuvien palkkojen takia pakotettu lainaan tai pikavippeihin, voi hän Koskisen mukaan olla oikeutettu vaatimaan kaupungilta vahingonkorvausta. Toisin sanoen kaupunki voisi joutua lainakorkojen maksajaksi.

Koskinen sanoo, että vahingonkorvausvaatimuksen edellytyksenä on se, että syy-yhteys pystytään näyttämään toisen tahon (Helsingin kaupungin) virheellisen menettelyn ja kärsityn vahingon välillä.

– Mielestäni tuollaisessa tilanteessa on ilman muuta mahdollista näyttää tällainen syy-yhteys kun tiedetään, mitä tapahtuu palkansaajalle jolta jää palkat saamatta, Koskinen sanoo.

Tällainen syy-yhteys voisi olla se, että maksamattomat palkat olisivat vaikuttaneet elämiseen niin paljon, että palkansaaja olisi ollut pakotettu ottamaan esimerkiksi pikavippejä.

– Sitten voidaan miettiä, minkälainen se syyllisyys toisella taholla (Helsingin kaupungilla) on ollut, mutta kyllähän tässä kaikki tietävät, että ei olla palkkaa maksettu.

Koskinen sanoo, että pikavippien korkojen takaisin saaminen voi kuitenkin olla hankalaa varsinkin silloin, jos normaalin palkan ja maksetun palkan välillä on vain pieni ero. Tällaisessa tapauksessa edellytettäisiin selkeää näyttöä siitä, että palkansaaja on ollut pakotettu ottamaan lainaa.

Myös Opetusalan ammattijärjestö (OAJ) vaati heinäkuun alussa Helsingin kaupunkia korvaamaan palkkakaaoksen aiheuttamat välilliset ja välittömät vahingot työntekijöille ja viranhaltijoille.

Työttömyyskorvaus ei ole itsestäänselvyys

Onko työntekijällä työntekovelvoite voimassa, jos siitä ei saa sovittua korvausta?

Työsopimuksessa on kaksipuolinen sopimussuhde ja jos jos toinen ei täytä omaa keskeistä velvollisuuttaan, on työntekijällä oikeus irtisanoutua eli purkaa sopimussuhde, kertoo Koskinen.

Työttömyyskorvauksen saaminen irtisanoutumisen jälkeen voi kuitenkin olla haastavampaa. Koskisen mukaan silloin otetaan huomioon työntekijän varallisuus.

– Työttömyysturvassa on ollut todella tiukka käytäntö. Ei ole niin, että jos työnantaja jättää maksamatta palkkaa, niin lähdenpä pois ja haen työttömyyskorvausta. Täytyy olla tilanne, että on todella pakko lähteä pois.

Hän kertoo, että työsuhteen purkamistilanteessa otetaan huomioon työntekijän olosuhteet. Toisin sanoen jos rahaa on säästössä valmiiksi, ja pystyy tulemaan toimeen, voi olla vaikeampaa tukeutua työttömyysturvaan.

Koskisen mukaan myös tällaiset tilanteet ovat aina tapauskohtaisia.

Rikosoikeudellinen vastuu voi jakautua usealle organisaation tasolle

Millaiset mahdollisuudet kaupungista tehdyillä rikosilmoituksilla on edetä?

Ammattiliitto Tehy teki heinäkuun alussa maksamattomista palkoista rikosilmoituksen, jossa se pyysi poliisia selvittämään, kenen vastuulla palkanmaksun virheet ovat. Myös JHL:n Riikka Valkonen laati kollegojensa kanssa tapauksesta rikosilmoituksen.

Koskisen mukaan mahdollisessa oikeudellisessa arvioinnissa tullaan katsomaan, onko palkanmaksun ongelmissa ollut tahallisuutta tai huolimattomuutta. Lisäksi arvioidaan, mistä johtuu että asiaa ei ole saatu näin pitkän ajan kuluessa korjatuksi.

On mahdollista, että vastuu sysätään lopulta jollekin yksittäiselle henkilölle. Tehyn rikosilmoituksessa ehdotetaan palkanmaksuongelmien kokonaisvastuun olevan kaupungin kansliapäällikkö Sami Sarvilinnalla.

– Kun julkista sektoria ajatellaan, niin siellä on viranhaltijat, joiden kohdalla voidaan virkavelvollisuuksien rikkomiseen perustuva oikeusjuttu laittaa vireille. Helsingin kaupungin taholta on hieman eri käsityksiä siitä, kuka tässä on ollut vastuullinen henkilö, mutta jokuhan siellä on vastuussa siitä, että hankitaan tällainen palkanmaksujärjestelmä, Koskinen arvioi.

Mietittäväksi voi Koskisen mukaan tulla useampikin kaupungin organisaatiotaso.

Koskisen mukaan ainakin työturvallisuusvastuun yhteydessä on oikeudellisessa arvioinnissa lähdetty siitä, että jokaisella organisaatiotasolla on oma vastuunsa. Koskinen väläyttää, että vastuuseen voi joutua myös Sarastia-palkanmaksujärjestelmän hankinnasta päättäneet.

Helsingin kaupungin pormestari Juhana Vartiainen kertoi Ylelle keskiviikkona, että viime kädessä hän kantaa palkanmaksuongelmista kokonaisvastuun.

Helsingin poliisi tutkii parhaillaan kaupungista tehtyjä rikosilmoituksia.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 30.7.2022 kello 23 saakka.

Mikkelin keskustassa Vilhonkadulla palaa rakenteilla oleva kerrostalo. Paikalla olevan Ylen kuvaajan Esa Huuhkon mukaan tulipalo sijoittuu talon ylimpiin kerroksiin. Liekit ovat lyöneet voimakkaasti.

– Savua on hirveästi, se alkaa käydä jo henkeen, Huuhko kertoo.

Etelä-Savon pelastuslaitoksen tiedotteen mukaan rakennus palaa kauttaaltaan ja aiheuttaa runsaasti savua keskustan alueelle. Savusta ollaan laatimassa vaaratiedote.

Rakennuksessa ei ole pelastuslaitoksen tämän hetkisen tiedon mukaan ketään. Talo on vasta rakenteilla oleva asuinkerrostalo.

Sammutustyö on käynnissä, paikalla on useita pelastuslaitoksen yksiköitä.

Liikenne on ruuhkautunut Maaherrankadulla. Poliisi ohjaa liikennettä Vilhonkadun ja Mikonkadun risteyksessä.

Päivitämme uutista.

St: Michel, centrum och Kenkävero område, hälsofarlig rök i luften. Undvik att röra dig i området innan meddelande om att faran är över getts.

40-vuotisjuhlaansa viettävän Hassisen Koneen jättikonserttia on jouduttu siirtämään koronan vuoksi jo kahdesti, mutta lauantaina odotus viimein päättyy. Kotikaupungissaan Joensuussa sijainneen ompelukoneliikkeen mukaan itsensä nimennyt bändi perustettiin vuonna 1979, ja tänä vuonna juhlittu 40 vuotta myöhemmin -konserttikiertue saa loppuhuipennuksensa Ratinan stadionilla.

Juhlakiertue alkoi yhtyeen kotikaupungista Joensuusta, ja kesän ainoa festivaalikeikka nähtiin Seinäjoen Provinssissa. Lauantain Ratinan konsertissa lavalle nousevat myös Dumari & Spuget & Blosarit sekä Litku Klemetti. Hassisen kone aloittaa kello 20.

Onhan lippu mukana?

Nyt on viimeistään aika kaivaa liput pöytälaatikosta ja tarkastaa, että ne ovat edelleen kunnossa. Mikäli lippu on esimerkiksi haalistunut, eikä viivakoodia näe kunnolla, olethan yhteydessä lippukauppaan. Jos lippu on digitaalinen, kannattaa se ladata puhelimeen jo kotona.

– Näin pääsee vauhdikkaasti porteista sisään, eikä tarvitse siellä muistella, missä ne kaksi vuotta sitten ostetut digiliput nyt olivatkaan, ohjeistaa tapahtumatuottaja Fullsteamin projektipäällikkö Iina Maula.

Lataaminen kannattaa myös yhteyksien takia. Mikäli mobiiliverkko alueella ruuhkautuu, lippua ei välttämättä saa näytettyä portilla. Kuvakaappaus lipusta ei kelpaa, koska päätelaitteet lukevat vain alkuperäisiä PDF-tiedostoja.

Saavu ajoissa, tarkasta portti

Ratinan stadionin portit avataan kello 16, ja paikan päälle kannattaa saapua hyvissä ajoin. Stadionilla on kuusi porttia, jotka kaikki ovat tapahtumassa käytössä, mutta saattavat ajoittain ruuhkautua. Järjestyksenvalvojat antavat tarvittaessa lisäohjeita.

– Lipputiedoista kannattaa tarkastaa suositeltu sisääntuloportti niin pääsee lähimmäs sitä omaa katsomoaan, Maula vinkkaa.

Tapahtumajärjestäjä suosittelee konserttiin saapuvia käyttämään julkisia kulkuvälineitä, jotta isommilta ruuhkilta vältyttäisiin. Paikan päällä kannattaa mahdollisen seurueen kanssa sopia, missä tapaatte, jos eksytte toisistanne.

Pienet eväät sallitaan, sateenvarjoa ei

Projektipäällikkö Iina Maulalla on yli kymmenen vuoden kokemus tapahtumatuottamisesta. Hän on ollut mukana järjestämässä muun muassa Rammsteinin stadionkeikkaa Ratinassa. Saksalaisen yhtyeen keikkajärjestelyt vuonna 2019 olivat valtavat byrotekniikkaa myöten.

Maula siis tietää, mistä hyvä tapahtumakokemus rakentuu. Hänen mukaansa yksi tärkeä elementti on vaatetus. Kun se on säänmukainen, sateenvarjoa ei edes kaipaa ja konserttielämys on miellyttävä. Piknik-koria tai kylmälaukkua ei alueelle saa tuoda, mutta esimerkiksi makeiset ja hedelmät ovat sallittu.

– Pienet eväät sallitaan ja samoin pieni, tyhjä vesipullo, jota voi tapahtuman aikana täyttää.

Maula kuitenkin muistuttaa, että alueella on kattavat ruoka- ja juomapalvelut, joten kantamusten kanssa kannattaa käyttää harkintaa.

Mukaan kärsivällisyyttä

Tapahtumassa tuskin välttyy jonottamiselta, joten siihen kannattaa varautua. Kun mukana on kärsivällisyyttä ja hyvää mieltä, pärjää niillä jo pitkälle.

Yksi rauhallisuutta vaativa hetki on se, kun konsertin jälkeen on aika lähteä kotiin. Iina Maula kiittelee, että poislähtö sujuu yleensä todella hyvin ja ihmiset ymmärtävät, ettei rynnimällä pääse yhtään nopeampaa.

– Stadion tyhjenee noin puolessa tunnissa, ja on yllättävää, miten nopeasti tällainen ihmismäärä häviää eri puolille kaupunkia. Ruuhka kestää vain pienen hetken.

Oletko menossa keikalle? Millaisia huomioita itse olet tehnyt isojen tapahtumien kävijänä? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 30.7. kello 23:een saakka. Keskusteluun tarvitset Yle Tunnukset.

Onko sinulla uutisvinkki tai kuvasitko uutistilanteen? Lähetä vinkki tampere@yle.fi.

Lue lisää:

Ismo Alanko ei ollut alkuun innostunut ajatuksesta Hassisen koneen juhlakiertueesta – “Tämähän on helvetin hauskaa”

Tampereen sähkölaitoksella on aloitettu pikaiset toimenpiteet Teboililta ostettavan öljyn korvaamiseksi. Toimitusjohtaja Jussi Laitinen kertoo, että sähkölaitokselta lähti torstai-iltana tarjouspyyntöjä muille öljyn toimittajille.

– Ensi viikon alkupuolella olemme viisaampia ja silloin on enemmän kerrottavaa tilanteesta, sanoo Jussi Laitinen.

Tampereen sähkölaitoksen hallituksen puheenjohtaja Marjut Ontronen sanoo, että hallitus ei tiennyt Teboililta tehdyistä öljyostoista.

– Tämä on yksittäinen hankintasopimus varmuusvaraston täydentämiseksi, ja tässä on nyt tullut virhearvio, sanoo Ontronen.

Ontronen sanoo omana kantanaan, että Teboilia ei jatkossa käytetä öljyn toimittajana. Tilalle pitää etsiä pikaisesti toinen öljyn toimittaja, ja toimenpiteisiin on jo ryhdytty.

– Tämä on valitettava ja harmillinen asia. Ei näin olisi pitänyt käydä. Emmehän me missään tapauksessa haluta tukea Venäjän sotakassaa.

Tampereen kaupungin johto ehti epäillä, että kaupungille on tullut tapauksesta mainehaittaa. Ontronen myöntää, että näin tapahtui ja se on erittäin harmillista.

– Mutta itse asia, että näin on toimittu, se suurin harmi tässä on, hän sanoo.

Tampereen kaupunki haluaa eroon Teboil-sopimuksista

Tampereen kaupunki haluaa eroon sähkölaitoksen Teboil-sopimuksista.

Ostot tulivat täytenä yllätyksenä esimerkiksi Tampereen kaupunginhallituksen konsernijaoston puheenjohtajalle Lauri Lylylle. Lyly sanoo, että sähkölaitoksen päätös öljyn ostosta oli yhtiön operatiivinen päätös. Asia ei ole ollut sen enempää sähkölaitoksen hallituksen kuin kaupungin konsernijaoksenkaan tiedossa.

– Virhe on tapahtunut ja nyt tätä asiaa pitää saada saada nopeasti hoidettua kuntoon. Se pienentää mainehaittaakin varmasti ja muutenkin tätä pakotehaittaa, joka tässä tulee, Lyly kommentoi Ylelle torstaina.

Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen twiittasi illansuussa, että sähkölaitoksen Teboil-sopimuksesta ja venäläisestä energiasta on päästävä mahdollisimman nopeasti eroon. Hän painottaa, että Tampereen pitkä linja on uusiutuvan energian edistäminen.

Kohu nousi Iltalehden uutisoinnista

Tampereen sähkölaitoksen Teboil-ostot nousivat julkisuuteen, kun Iltalehti julkaisi torstaina aamulla jutun, jossa kerrottiin Teboilin autojen kuljettavan öljyä Tampereen Naistenlahden voimalaitokselle.

Tampereen sähkölaitoksen toimitusjohtaja Jussi Laitinen kertoi Ylelle, että öljyä tilataan Naistenlahden säiliöihin talven varalle monelta eri toimittajalta. Teboilin öljyn osuus kaikesta tilatusta on noin kolmanneksen.

Laitinen kertoi, että sähkölaitoksella oli tiedostettu Teboil-tilaukseen liittyvät kielteiset puolet, mutta vaakakupissa öljyn hankinta painoi enemmän.

Tampereen sähkölaitos on hankkinut kesän aikana Teboililta öljyä noin 3 000 kuutiota eli noin 3,5 miljoonalla eurolla.

Lue myös:

Tampere haluaa eroon sähkölaitoksen Teboil-sopimuksista – mainehaitta tuli jo, arvioi konsernijaostoa johtava Lauri Lyly

Teboilin valkoiseksi teipatut autot tuovat venäläistä öljyä Tampereen sähkölaitokselle – toimitusjohtaja: Tilausta pitää tarkastella uudestaan

Autoilijoiden keskinopeudet moottoriteillä ovat tänä kesänä laskeneet jopa kolme kilometriä tunnissa verrattuna edellisiin vuosiin.

Ilmiö nousee esiin liikenteen automaattimittausasemien keräämästä datasta.

Kun aikaisempina vuosina Etelä-Suomessa keskinopeus 120 nopeusrajoitusalueilla on ollut 117–118 kilometriä tunnissa, nyt moottoriteillä ajetaan nopeutta 114–115 kilometriä tunnissa.

Ero on merkittävä, sanoo Varsinais-Suomen ely-keskuksen liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang.

– Tämä saattaa maallikon korvaan kuulostaa pieneltä, mutta teorian tasolla puhutaan jopa 10–20 prosentin vähennyksestä henkilövahingoissa, Klang sanoo.

Havaintoja keskinopeuden putoamisesta on tehty vertailemalla Valtatie 1:n eli Turun ja Helsingin, sekä Valtatie 4:n eli Lahden ja Helsingin välisten moottoriteiden ajonopeuksia.

Pohjoisen valtateillä, joissa nopeusrajoitus on 100 kilometriä tunnissa, keskinopeudet ovat pienentyneet mittausten mukaan noin 1,5 kilometriä tunnissa.

Polttoaineen hinta todennäköisenä syynä

Bensiinin ja dieselin hinta on kallistunut merkittävästi etenkin Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan seurauksena.

Polttoaineen hinnan kova nousu on Jaakko Klangin mukaan todennäköisin syy keskinopeuksien laskuun.

– Kyllä se hyvin loogista on. En keksi muita syitä. Ympäristöajattelu tai liikenneturvallisuus eivät valitettavasti motivoi niin paljon kuin ajokustannukset.

Klang sanoo, että nopeuden pudottaminen esimerkiksi 10 kilometrillä tunnissa yli satasen vauhdissa voi vähentää polttoaineen kulutusta jopa 10–15 prosenttia.

Polttoaineen hinta on vaikuttanut suomalaisten ajokäytökseen, selviää myös Lähi-Tapiolan tuoreesta kyselystä. Neljännes vastaajista kertoi pyrkivänsä ajamaan aiempaa taloudellisemmin.

Kyselyyn vastanneista autoilijoista vajaa puolet kertoi pyrkivänsä ajamaan vain välttämättömät ajot, ja 14 prosenttia oli joutunut vähentämään ajamista, koska vastaajalla ei ollut siihen varaa.

Lähi-Tapiolan kysymyksiin kohonneiden polttoainehintojen vaikutuksista sekä autoilun käyttökustannuksista vastasi noin 500 henkilöä.

Jaakko Klang sanoo, että polttoaineen hinta on vaikuttanut myös hänen henkilökohtaiseen ajokäyttäytymiseensä.

– Pyrin keskittymään harvoihin ajoihin, eli käydään äidin luona ja kaupassa samalla matkalla. Lisäksi polkupyöräilen enemmän kuin normaalisti. Minulta se onnistuu helposti, kun asun Turun läheisyydessä, Klang sanoo.

Tietoa suomalaisten ajokäyttäytymisestä kerätään automaattisen liikennemittausverkoston kautta. Suomen maanteillä on lähes 500 mittausasemaa, josta saadaan reaaliaikaisesti dataa ajoneuvojen suunnasta, luokasta ja nopeudesta.

Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 30. heinäkuuta kello 23:een asti.

Lue myös:

Bensan kallistuminen ajoi kulutuksen kovaan laskuun

Ukrainan sotaa paenneiden rajaaminen ruoka-avun ulkopuolelle on johtanut poliisin tutkintapyyntöön Kuopiossa. Asiasta kertoi ensimmäisenä MTV Uutiset.

Kuopion ruoka-apu ry päätti kesäkuun lopulla, ettei se enää jaa vähävaraisille tarkoitettuja ruokakasseja kaikille Ukrainan sotapakolaisille. Päätöksen taustalla olivat ennätyspitkiksi venyneet ruokajonot.

Rikosylikonstaapeli Ilari Tuovisen mukaan Itä-Suomen poliisi selvittää, onko tapauksessa aihetta epäillä syrjintää.

– Kyse ei ole esitutkinnasta vaan sitä edeltävästä selvityksestä. Päätös siitä, aloitetaanko esitutkinta, voi kestää useista viikoista kuukausiin, Tuovinen korostaa.

Kuopion ruoka-avussa tieto tutkintapyynnöstä on otettu vastaan raskain mielin. Aihe on herättänyt paljon kärkästä keskustelua myös sosiaalisessa mediassa.

– Koko kohusta on tullut pienelle vapaaehtoisyhdistykselle kohtuuttoman suuri. Olemme erittäin väsyneitä, yhdistyksen puheenjohtaja Teija Savolainen sanoo.

Kuopion ruoka-apu: Emme ole tehneet mitään väärää

Savolaisen mielestä Kuopion ruoka-apu ei ole tehnyt asiassa mitään väärää. Yhdistys oli hänen mukaansa pakotettu keksimään ratkaisu tilanteeseen, jossa jaettava ruoka ei riittänyt enää kaikille.

Kesäkuun lopulla 450 ruokakassista kilpaili enimmillään noin 750 avun tarvitsijaa. Heistä kaksi kolmasosaa oli ukrainalaisia.

– Päätimme, että annamme tästä joukosta ruokaa vain vasta maahan tulleille. Lisäksi hätäapuruokaa on jaettu entiseen malliin sosiaalitoimen kautta. Ainoastaan vastaanottorahaa saavat ukrainalaiset suljimme avun piiristä, Savolainen kertoo.

Maahanmuuttoviraston mukaan vastaanottoraha on tarkoitettu välttämättömiin perustarpeisiin, joihin Kuopion ruoka-avun tulkinnan mukaan kuuluu ruoka.

– Rajoitus on ollut onnistunut ja paikalliset vähävaraiset ovat sitä kiitelleet. Nyt jonoissa on sen verran ihmisiä, että jokainen saa järkevän kokoisen ruokakassin, Savolainen sanoo.

Työrauha toiveissa

Teija Savolainen toivoo Kuopion ruoka-avulle nyt työrauhaa. Hänen mukaansa ruokakassien kiistelty jakelulinjaus on voimassa toistaiseksi.

Heinäkuussa Savolaisen johtama yhdistys on ollut Kuopion ainoa ruoka-avun jakaja, mikä on lisännyt yhdistyksen kiirettä ja paineita.

–Ilman rajoituksia meillä olisi yli 2 000 asiakasta. Jos joku keksii, miten heille saa riittämään lahjoituksina saatavat 450 kassia, niin saa kertoa, hän toteaa.

Lue myös:

"Vastaanottorahalla pitää tulla toimeen" – Kuopion ruoka-apu päätti, että Ukrainan sotaa paenneet eivät saa enää ruokakassia

Jono ruoka-apuun kiemurtelee kadulta toiselle Kuopiossa – asiakkaita on nyt niin paljon, ettei kasseja riitä kaikille